Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA

Samankaltaiset tiedostot
Maanmuokkauksen koulutusaineisto

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Muokkausmenetelmän valinta

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

MUOKKAUSURAKOITSIJAN TYÖOHJEKANSIO

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Konekylvön omavalvontaohje

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsätalouden vesiensuojelu

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Työmaan ympäristönhoidon ohjeita

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Energiapuu ja metsänhoito

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA

MAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA

Pienaukkojen uudistuminen

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Koneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta vuonna 2014 YHTEENVETORAPORTTI (koko maa) Arviointiaineiston yleistiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

näin saat hyvän taimikon

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänhoidon perusteet

Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Kokonaisarvio ainespuun korjaajalle 32 % 58 % 9 % 1 % Kokonaisarvio koko toimenpideketjulle 24 % 63 % 11 % 2 %

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

KAIVINKONEELLA SUORITETTUJEN MAAN- MUOKKAUSTEN TYÖNLAATU

Metsätalouden vesiensuojelu

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Vesiensuojelunäkökulmat maanmuokkauksessa ja metsäojituksissa

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Suomen metsäkeskus Luontolaatutarkastukset :59 LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT. Rajaukset Tarkastusvuosi 2017 Valtakunnallinen

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Metsän uudistaminen.

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Transkriptio:

Maanmuokkauksen koulutusaineisto KALVOSARJA 2000

ÄESTYS Menetelmä, jossa tehdään katkottua, kivennäismaan paljastavaa muokkausjälkeä. Viljelypaikkana on istutettaessa paljas kivennäismaa- ja kylvettäessä humuksensekainen kivennäismaajälki Työvaiheet: Muokkaussuunnan valinta Ajo maastoesteet, vesiensuojelu- ja ympäristönäkökohdat huomioiden 2

LAIKUTUS Menetelmä, jossa kivennäismaa paljastetaan osittain humuksesta. Laikku tehdään kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä. Viljelypaikkana on laikku. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden siirtäminen pois muokkauskohdasta työntämällä tai vetämällä Laikun raapiminen kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä 3

KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa kivennäismaa käännetään mättääksi samaan kuoppaan, josta maa on otettu. Humus jää kuopan pohjalle. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden siirtäminen pois muokkauskohdasta Maan ottaminen kauhalla Kivennäismaan kääntäminen mättääksi siten, että humus jää kuopan pohjalle 4

LAIKKUMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa muodostetaan samanaikaisesti mätäs ja laikku. Mätäs tehdään laikusta vedetystä maasta kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden työntäminen pois muokkauskohdasta Laikun tekeminen: vedetään muokkauskohdasta pois humuskerros ja ohut kerros kivennäismaata Mättään tekeminen: käännetään humuskerros kaksinkerroin niin, että sen päälle jää ohut kerros kivennäismaata Mättään tiivistäminen (vain jos käytetään muokkauslevyä) 5

NAVEROMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa tehdään mättäitä naveron sivuille. Mätäsmaat otetaan naverosta. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Naveron suuntaaminen Mätäsmaan ottaminen naverosta Mättään tekeminen haluttuun paikkaan naveron sivulle 6

MUOKKAUSKALUSTO Äestys: Laikutus: Vetokone ja hydraulipainoitteinen äes keventäjällä ja katkojalla. Lisävarusteet: kylvö- ja/tai ruohontorjuntalaite Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla tai muokkauslevyllä (leveys väh. 50 cm) Kääntömätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla (leveys 50 60 cm) Laikkumätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna muokkauslevyllä tai kauhalla (leveys 50 60 cm) Naveromätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla (leveys 50 60 cm) 7

MAANMUOKKAUKSEN TAVOITE Viljelytyön helpottaminen Maan kasvukunnon parantaminen Uudistamistuloksen varmistaminen Taimikon alkuun lähdön ja kasvun nopeuttaminen Kasvupaikan olosuhteiden tasaaminen taimikon tasalaatuisuus 8

MAANMUOKKAUKSEN VAIKUTUKSET Parantaa maan ilmavuutta Kohottaa maan lämpötilaa Tasoittaa maan kosteussuhteita Vähentää pintakasvillisuuden haittoja Vähentää hyönteistuhoja Nopeuttaa hakkuutähteiden ja humuksen hajoamista 9

MUOKKAUSTAVAN VALINTA Kohteeseen soveltuva Hyvän uudistamistuloksen turvaava menetelmä Kivennäismailla ei käytetä syväaurausta Rinnemailla estetään huuhtoutumista Työmaan osat, joilla jäkälän peittävyys vähintään 60 %, jätetään kokonaan muokkaamatta Muokkaustavan valinnalla voidaan vähentää heinäntorjunnan tarvetta. Rehevimmillä kohteilla joudutaan muokkauksen lisäksi tekemään myös heinäntorjuntaa 10

MUOKKAUSTAVAN VALINTA 11

MUOKKAUSTAVAN VALINTA 12

MUOKKAUKSEN AJOITUS Mahdollisimman pian hakkuun jälkeen (heinittymisvaara) Uudistusalan vanhentaminen, tukkimiehentäituhojen vähentäminen muokkaus vasta kun hakkuutähteet painuneet ja neulaset ruskeat Keväällä: kohteet, jotka viljellään saman kesän aikana Konekylvökohteet: ennen juhannusta Koivun luont. uudistamisen kohteet: ennen elokuuta Muut kohteet: elo-joulukuussa Lintujen pesimäkaudella muokkausta suositellaan vältettävän 1.5. 15.7. (Etelä-Suomessa) 15.5. 31.7. (Pohjois-Suomessa) 13

MUOKKAUSTYÖTÄ HELPOTTAVAT TOIMENPITEET Ennakkoraivaus tarvittaessa Kasvatuskelpoisten taimiryhmien rajaaminen Luontokohteiden merkitseminen Hakkuutähteiden korjuu energiapuuksi 14

MUOKKAUSTYÖTÄ HELPOTTAVAT TOIMENPITEET 15

TYÖN TOTEUTTAMINEN Suunnitellaan työ niin, ettei työmaalla jouduta tekemään turhia mutkia ja pistoja tai palaamaan takaisin päin Systemaattinen työskentely. Tehdään tietty määrä muokkausjälkiä/työpiste vähentää turhia liikkeitä työn tuottavuus paranee helpottaa tavoitetiheyteen pääsemistä Minimoidaan koneen siirtymisiä käyttämällä hyväksi koko puomin mitta Rinteessä liikutaan rinteensuuntaisesti niin pitkään kuin mahdollista vähentää edestakaisin sahaamista Siirretään hakkuutähteitä vain sen verran kuin on tarpeen 16

ÄESTYS Männyn viljelyalat Tuoreen kankaan kuusen viljelyalat Luontaisen uudistamisen alat Ei sovellu Reheville maille Vedenvaivaamille maille 17

ÄESTYS Tavoitejälki Ajolinjaväli 4,5 5 metriä Katkottu kivennäismaan paljastava muokkausjälki, leveys 60 70 cm Luontaisen uudistamisen kohteilla jälkeen voi jäädä tummaa humusta Muokkausjäljen syvyys korkeintaan 10 cm Istutuskohtia organisaatiosta ja puulajista riippuen 1 600 2200 kpl/ha Kylvökohtia vähintään 3 000 kpl/ha Tehdään rinteen suuntaisesti Muokkauskatkot: rinnemailla ja kohteilla, joilla hakkuutähteet, kannot ja kivet eivät aiheuta katkoja Muokkauskatkon pituus noin 2 metriä, tehdään 10 20 metrin välein 18

ÄESTYS 19

LAIKUTUS Kaivinkoneella tai traktorikaivurilla muokattavat männyn uudistusalat Kiviset tuoreen kankaan kuusen uudistusalat Karut moreenimaat sekä lajittuneet hiesua karkeammat maalajit Kivikot ja rinnemaat, joita ei voida äestää Maisemallisesti arat kohteet Työmaiden pienialaiset osat, jonne ei tuoda erikseen äestä Ei sovellu Alaville maille Kunttaisille maille Vedenvaivaamille maille Hienojakoisille maille Reheville maille Voimakkaasti heinittyville maille Turvemaille 20

LAIKUTUS Tavoitejälki Humus poistetaan kivennäismaan pintaa myöden Tumma humus voi jäädä osalle laikkua (kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteet) Roustevaaran takia laikusta ei tehdä liian syvää (hienojakoiset maat) Laikun tavoitekoko: 80x120 cm (1 taimi/laikku) 80x200 300 cm (2 tainta/laikku) Laikkuja organisaatiosta ja puulajista riippuen 1 600 2 200 kpl/ha (istutuskohteet) 3 000 kpl/ha (kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteet) Kivennäismaata paljastetaan n. 20 25 %. Tarpeetonta muokkausta vältetään Laikut tehdään maastoon siten, että pintavesi ei haittaa taimien kasvua Laikut sijoitetaan alueen korkeimpiin kohtiin 21

LAIKUTUS 22

KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Kuusen ja koivun istutusalat Maisemallisesti arat alueet Rehevät maat Rinteet Männyn viljelyalat (turvemaa) Ei sovellu Vedenvaivaamille maille 23

KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Tavoitejälki Maa käännetään mättääksi kuoppaan, josta maa on otettu Humus pudotetaan kuopan pohjalle Mättään tavoitekoko 70 x 70 cm Mättään tavoitekorkeus 20 cm Viljelykohtia organisaatiosta ja puulajista riippuen 1 600 2 200 kpl/ha 24

KÄÄNTÖMÄTÄSTYS 25

LAIKKUMÄTÄSTYS Kuuselle tai koivulle viljeltävät kivennäismaat Ei sovellu Erittäin kivisille kohteille Turvemaille 26

LAIKKUMÄTÄSTYS Tavoitejälki Muokkauslevyllä tai kauhan kärjellä vedetään humuksen ja kivennäismaan sekaista pintamaata n. 10 20 cm syvyydestä ja noin 1,5 metrin matkalta Kuntta käännetään kaksinkerroin ja mättään päälle tulee kivennäismaakerros Tavoitemätäs 50x 70 cm Tavoitekorkeus tiivistettynä 20 cm Erittäin rehevillä kohteilla mätäs voi olla isompi Tiivistäminen tehdään vain, jos käytössä muokkauslevy Kivennäismaata mättäässä humuskerroksen päällä 5 10 cm Mättäitä organisaatiosta ja puulajista riippuen 1 600 2 200 kpl/ha Pintakivisillä kohteilla laikuista tehdään lyhyempiä ja syvempiä Erittäin kiviset kohdat uudistusalalla laikutetaan Mättäitä ei tehdä hakkuutähteiden ja kantojen päälle 27

LAIKKUMÄTÄSTYS 28

NAVEROMÄTÄSTYS Soistuvat kankaat ja mätästyskelpoiset turvemaat Tasaiset vedenvaivaamat maat Rehevät maat Ei sovellu Yleismenetelmäksi kivennäismaille Kivisille maille Savikoille Rinnemaille 29

NAVEROMÄTÄSTYS Tavoitejälki Mättäät naveron sivuille 2,5 metrin etäisyydelle toisistaan Naveron syvyys kivennäismailla 20 30 cm ja turvemailla 30 50 cm Mättään tavoitekoko 70 x 70 cm Korkeus tiivistämättömänä 20 30 cm Rehevillä mailla mätäs hieman korkeampi (5 10 cm) ja laajempi Savimailla matalat mättäät tai viljelylaikut Routivilla mailla paakun yllettävä mättään alla olevaan humukseen Mättäitä organisaatiosta ja puulajista riippuen 1 600 2 200 kpl/ha Naveron reunassa mätäs voidaan korvata viljelytaskulla Mättäiden tiivistäminen ei tarpeen: heikentää tuottavuutta Mätästä ei tehdä kiven, kannon tai risukasan päälle Kivet jätetään paikalleen tai laitetaan takaisin naveroon Kulkuyhteydet jätetään vapaiksi 30

NAVEROMÄTÄSTYS 31

VESIENSUOJELU Järvien, jokien ja pienvesien ympärille jätetään 5 30 metrin muokkaamaton suojavyöhyke Kaivukatkot, suodatinpadot, lietekuopat ja suojavyöhykkeet vähentävät kiintoaineiden ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin Kaivukatkoja naveromätästyksessä vähintään 50 metrin välein Sopivia katkon paikkoja hetteiköt, kivikot ja maaston kaltevat kohdat Lakikohteita ei käytetä suotautumisalueina Naveroa ei yhdistetä suoraan puroon tai muuhun vesistöön Naveron kaltevuus ei saa ylittää 4 %:ia 32

VESIENSUOJELU Seuraavia kohteita ei muokata eikä niiden yli ajeta koneilla: Norot Painanteet ja vedenkulku-uomat Tihkupinnat Pienialaiset kosteikot ja suot (1 4 aaria) Lähteet Karut suot Pohjavesialueilla vältetään maanpinnan tarpeetonta rikkomista ei naveromätästetä koneiden huolto on kielletty 33

VESIENSUOJELU 34

YMPÄRISTÖNHOITO Arvokkaita elinympäristöjä ei muokata eikä niiden yli ajeta Säästöpuiden ja -puuryhmien ympärille vähintään 2 metrin muokkaamaton vyöhyke Kuolleita tai lahoja pystypuita ja pökkelöitä ei kaadeta Pitkälle maatuneet järeät maapuut kierretään Kasvatuskelpoiset taimiryhmät kierretään 35

YMPÄRISTÖNHOITO Muita säästettäviä ja varottavia kohteita ovat: Rajapyykit Kiviröykkiöt Käytössä olevat tiet, polut ja kulkureitit Supat Kalliokumpareet Lintujen pesät pesintäaikana Muurahaispesät Muut maastoon merkityt kohteet Jätteet korjataan työmaalta lähdettäessä 36

YMPÄRISTÖNHOITO 37

MAISEMA Maisemallisesti aroilla alueilla kevennetty muokkaus Erittäin arkoja kohteita ei muokata Muokkaus tien tai rannan suuntaisena Kivet jätetään naveroihin, tarvittaessa pyöräytetään takaisin Kannot jätetään naveroon tai työmaan alavimpiin kohtiin Teiden ja taajamien lähellä pyritään erityisen siistiin muokkausjälkeen Kaava-alueilla hankitaan tarvittaessa maisematyölupa 38

MAISEMA 39

VARAUTUMINEN JA TOIMINTA POIKKEUSTILANTEISSA Öljyvahingon esitorjunta: muokkauskoneissa öljyntorjuntamatto tai turvetta Öljyvahingon sattuessa: Työ keskeytetään välittömästi Varmistetaan, ettei öljyä pääse maaperään eikä vesistöön Vahingosta ilmoitetaan aina työmaasta vastaavalle esimiehelle Vahingosta, jota ei pystytä itse hallitsemaan, ilmoitus pelastuslaitokselle Kaluston huollosta syntyvät ongelmajätteet toimitetaan keräilypisteisiin Kuivana aikana varaudutaan kipinästä aiheutuvaan metsäpalon syttymiseen Tulipalosta ilmoitetaan pelastuslaitokselle puhelinnumeroon 112 myös silloin, kun apua ei tarvita Varmistetaan aina, ettei lisävahinkoja pääse syntymään 40

TYÖSUOJELU Perusta Elinkeinonharjoittajilla sopimukset kunnossa Riittävä koulutus ja ohjeet Kuljettajalla hätäensiavun tasoinen ensiaputaito Koneessa ensiapupakkaus ja toimiva puhelin Tapaturman sattuessa yhteys yleiseen hätänumeroon 112 sekä esimieheen Työmaakarttaan merkitään konetyölle vaaralliset kohteet ja muut varottavat kohteet Työn turvallisen ja tehokkaan suorittamisen kannalta tarvittavat merkinnät tehdään myös maastoon 41

TYÖSUOJELU Riittävä turvaetäisyys, esim. kaatuvat puut Koneet sammutetaan huoltojen ja korjausten ajaksi Vaativia korjaus- ja huoltotöitä ei tehdä yksin Sopivilla jalkineilla, liukumista estävillä pinnoilla ja tartuntakahvoilla vähennetään huoltojen ja korjausten sekä ohjaamoon nousun ja sieltä poistumisen aikaisia tapaturmia 42

LAADUNSEURANTA Edellytys: työn laadukkaan suorittamisen kannalta riittävä koulutus ja ohjeet Kuljettajan toimenpiteet Viljelykohtien määrä mitataan vähintään kerran päivässä, koealat Jokaiselta työmaalta palautetaan työohje- ja laadunvarmistuslomake Systemaattinen työskentely (yhtä monta muokkausjälkeä/työpiste) Työn aikana viljelykohtien määrä voidaan tarkistaa myös puomin avulla Urakanantajan toimenpiteet Mitataan vähintään kolme satunnaista työmaata/kuljettaja/työkausi Painotetaan työkauden alkuun palautteella työtä ohjaava vaikutus Arvioinnissa mukana kuljettaja ja urakanantajan edustaja Työkaudella jatkuva työn laadun seuranta 43

LAADUNSEURANTA 44