ADHD-liiton jäsenlehti ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s. 8-14 Esteetön viestintä lapsen arjessa s. 20 ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan, mukana juhlassa Yle TV2:n Naurun tasapaino -ohjelma s. 30
a d h d-liitto ry adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Pakarituvantie 4, 00410 HELSINKI Puh. 050 354 4325 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi www.facebook.com/adhdliitto PUHELINNEUVONTA maanantaista perjantaihin klo 9 11 Puh. 040 541 7696 HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 Järjestösuunnittelija Maria Uitto Puh. 050 373 7455 Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 toimisto@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala Puh. 050 400 6478 Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh. 050 438 3633 Projektisuunnittelija/Porina-projekti Marjo Hodju Puh. 050 525 0004 Projektityöntekijä/oppisopimusopiskelija Essi Jäntti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti Puh. 050 378 0707 POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh. 040 778 2677 puheen.johtaja@adhd-liitto.fi Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@adhd-liitto.fi ellei toisin mainita. Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97 Nordea: FI31 1262 3000 1124 04 Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa 1.2.2013 31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2
s i s ä l l y s Tässä numerossa 4 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 6 Liitto ilmoittaa 7 Piirustuskilpailun satoa ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteistyönä koostettu osio 8 Nettikiusaaminen ja erityislapset 11 Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa 13 Some on osa nuoren elämää 15 Kirja-arvioita 16 Oulun vertaistukiryhmässä keskusteltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa 18 Porina-nurkka 19 ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset 20 Esteetön viestintä lapsen arjessa 25 Appar och plattor är det tidsfördriv eller bidrar de till utveckling 27 Länsi-Uudenmaan Neuris ry 28 Jäsenyhdistykset 30 ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan ADHD-aikuiset Naurun tasapainon kuvauksissa 32 Hahkusta tukea hahmottamisen haasteisiin Takakansi ADHD-liiton Elätkö elämää, jota adhd värittää? -koulutuskiertue Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-, opetus- tai sosiaalialan ammattilainen? Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta. Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 adhd@adhd-liitto.fi Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/2014 27.1.2014 viikko 9 2/2014 5.5.2014 viikko 23 11.8.2014 viikko 37 4/2014 5.11.2014 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L 1459-5753 ISSN 2323-4490 3
p ä ä k i r j o i t u s Syksyiset terveiset täältä uudelta toimistolta Huomasin aamulla ihmetteleväni, joko se heinäkuu tosiaan meni? Ilmat jatkuivat pitkään lämpiminä vielä elokuunkin puolelle, kunnes yhtäkkiä syksyinen tuttu sade piiskasi ikkunoihin, ja kaapista piti kaivaa kumisaappaat ja villatakki. Toki valon väheneminen ja öiden pimentyminen viestii syksyn saapumisesta, mutta aurinkoisen kesän jälkeen uuden vuodenajan tulo vaatii totuttelua. Saimme nauttia lämmöstä kylmän alkukesän jälkeen, joten nautitaan ja ollaan iloisia myös lämpimistä syysilloista. Toivottavasti niitä vielä on luvassa jossain vaiheessa. Kesän aurinkoenergialla ponnistamme syksyn rientoihin. Täällä ADHD-liitossa syksy tarkoittaa kiirettä. Muuttopuuhista selviämisen jälkeen alkaa heti syksyn toiminta, budjetointi ja hakemusten kirjoittaminen Raha-automaattiyhdistykseen. Myös avoimien ovien eli tupaantuliaisten suunnittelu on mukavaa puuhaa ja se käynnistyykin heti, kun tavarat saadaan paikoilleen. Sopeutumisvalmennuskurssit käynnistyvät ja 25-vuotisjuhlavuoden koulutuskiertue starttaa. Muistuttakaa paikallisesti ihmisiä seminaareista eri tilaisuuksissa. Paikkoja koulutuksiin kannattaa kysellä vielä tämän lehden ilmestyessäkin. Myös lomalla olleet vertaistukiryhmät aloittavat toimintansa ja hallituskin kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuussa pohtimaan vuotta 2015 yhdessä henkilökunnan kanssa ja aloittamaan uuden strategiakauden suunnittelun. Paljon tapahtuu, joten kannattaa seurata liiton nettisivuja. Sieltä löytyy viimeisin tieto. Järjestösuunnittelija Mirjami Koivusen jäätyä äitiyslomalle elokuussa, on hänen sijaisenaan juuri aloittanut Maria Uitto. Toivotamme lämpimästi Marian tervetulleeksi toimistoomme Helsinkiin. Marraskuussa on syyskokouksen aika. Syyskokous pidetään tänä vuonna Hämeenlinnassa 22. 23.11.2014 vanhan Verkatehtaan tiloissa. Toivomme uusien sääntöjemme olevan jo voimassa tässä kokouksessa, jotta uudet henkilöstövalinnat voidaan tehdä uusien sääntöjen mukaan. Lisäinfoa kokouksesta ja muutoksista lähetetään yhdistyksille myöhemmin. Toivotan kaikille lukijoillemme oikein kaunista ja värikylläistä syksyä! Jag önskar alla läsare en riktigt färgfull höst! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 4
p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Hyvät lukijamme Olemme saaneet Lappia myöten nauttia historiallisen pitkään jatkuneesta ja helteisestä kesästä. Lämmön myötä olemme siirtyneet mökeille, pihoille ja puistoihin, avanneet ikkunat ja ovet ulkomaailmaan, myös toisillemme. Muutama sana on herkästi tullut vaihdettua outojenkin ihmisten kanssa, meistä on lämmön ja auringon avulla tullut avoimempia ja välittömämpiä ainakin hetkeksi. Syksyn pimeneviin iltoihin, koleuteen ja talven odotteluun laskeutuminen tuo mukanaan mahdollisuuden lisääntyviin yhteisiin koti-iltoihin, hämärähyssyyn kynttilöineen ja sohvannurkkineen. Samalla sisätiloihin vetäytyminen herkästi katkaisee spontaanin vuorovaikutuksen kanssakulkijoiden kanssa. Koulujen ja töiden alkaminen tuovat omat turvalliset rutiininsa, mutta samalla aikataulut ja kiire syövät aikaa toistemme kohtaamiselta. Ensin tulivat kännykät ja Nokian sanoin yhdistivät ihmiset, myös meidät talviuniset suomalaiset. Nyt on sosiaalinen media rynnistänyt koteihimme avaamaan virtuaaliset ikkunat ulkomaailmaan, taas olemme vuoden ajasta riippumatta osa muuta maailmaa ja voimme avata sanaisen arkkumme halumme mukaan, niin tavalliset tallaajat kuin eri tavoin toimintarajoitteiset tai vammaiset. Meillä on yhteiset mahdollisuudet löytää toisemme, vuosienkin takaa, koota harrastuspiirejä tai vain vaihtaa ajatuksia. Hyvä niin! Ongelmallista on, että emme ole vain vuorovaikuttajia, olemme myös vuorovaikutuksen, kielteisenkin, kohteita. Mainostajat hyödyntävät häikäilemättä suosittuja yhteydenpitokanavia. Mielipiteenmuokkaajat ja ääriainekset hakevat vertaisryhmiä tai vaikutuksille alttiita kohteikseen. Nimettömyyden suojasta on helppo purkaa kaunoja toisen alistamiseen tai kiusaamiseen. Lapset, ehkä vielä muita herkemmin impulsiiviset ja välittömät erityislapsemme, ovat erityisen alttiita manipuloinnin kohteita. Niin mainostajat kuin muutkin tarkoitushakuiset aikuiset saavat herkästi lapset uskomaan asiaansa. Lapsia on helppo käyttää hyväksi. Vaikka sosiaalinen media tarjoaa meille kaikille mainion lisän arjen kiireiden keskellä tavoittaa toisemme ja päästä osaksi tärkeää yhteisöllisyyttä, on tärkeä tiedostaa riskit mahdollisuuksien ohella. Vanhempien vastuulla on lasten ohjaaminen ja suojeleminen vahingolliselta viestinnältä. Vanhempien tehtävänä on tietää, missä lapset liikkuvat, oli sitten kyseessä todellinen tai virtuaalimaailma. Some vapauttaa ja avaa mahdollisuuksia. Vapaus edellyttää kuitenkin vastuuta. Kun sen tiedostamme, voimme esteittä nauttia Somen riemuista. Iloista ja vastuullista someilua ja rauhallista laskeutumista hämärtyviin syysiltoihin. Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi puh. 040 778 2677 5
l i i t t o ilmoittaa VOIMAUTTAVAN OLEMISEN RYHMÄ Oletko ADHD-diagnosoidun tai ylivilkkaan lapsen vanhempi? Kiinnostaako Sinua lähteä voimauttavalle ja luovalle matkalle etsimään ja kokemaan, minkälaisia kehosi rytmejä löydät? Luovuus on meissä jokaisessa, joten ryhmä on myös hyvä keino oivaltaa ja kokea oman luovuuden mahdollisuuksia. Ryhmän tarkoituksena on etsiä ja tutkia omaa kehollista olemista, kehon rytmiä suhteessa itseen ja muihin. Lopputuloksena on tarkoitus löytää tapoja olla sanattomasti vuorovaikutuksessa kehorytmejä etsien ja kuunnellen. Työskentely tapahtuu ekspressiivisen taideilmaisun keinoin. Työskentelyssä käytetään eri taiteen lajeja, kuten kuvallista työskentelyä, liikettä, ääntä, kirjoittamista. Kokemusta taiteellisuudesta ei tarvita. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa keskiviikkoisin klo 17.45 20.15 ADHD-liiton Helsingin toimiston tiloissa (Pakarituvantie 4). Ensimmäinen kokoontuminen on 1.10.2014. Osallistumismaksu on viiden euron materiaalimaksu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 19.9.2014 mennessä suoraan ohjaajalle: Kaisa Mattila, puh. 044 571 5757, mattilakaisa@hotmail.com Kaisa opiskelee ekspressiivisen taideilmaisun ohjaajaksi viimeistä vuotta ja ryhmäohjaus on osa opintokokonaisuutta. Vertaisohjaajien koulutuspäivä 11.10. Oulu ja 15.11. Tampere Koulutus on tarkoitettu aloitteleville ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat ko. liittojen työntekijät. Ohjelma 10 10.30 Tervetuloa ja esittäytyminen 10.30-12 Vertaisryhmätoiminnan perusteita 12 12.30 Kokemuksia ryhmänohjaamisesta 12.30 13.30 Lounas 13.30 15.00 Ryhmässä toimimisen harjoittelua draaman keinoin, käytännön vinkkejä 15 15.30 Iltapäiväkahvit 15.30 16.30 Minä ohjaajana ohjaustaitojen pohdintaa, jaksaminen, ryhmän arviointi Koulutusviikonloppu on maksuton yhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä Oulun koulutukseen on 26.9. ja Tampereelle 31.10. Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Liiton työntekijä vahvistaa osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Koulutuspaikkojen tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Osallistujille tarjotaan lounas ja iltapäiväkahvit. Matkakustannuksia korvataan 30 euroa yhtä osallistujaa kohden. Ilmoittautuminen alla olevissa osoitteissa: www.lyyti.in/vertaisohjaajien_koulutuspaiva_oulu_0201 www.lyyti.in/vertaisohjaajien_koulutuspaiva_tampere_7940 Lisätiedot: Oulun koulutus: Marjo Häyry, Autismi- ja Aspergerliitto puh. 050 502 2269 Tampereen koulutus: Elina Salo, Aivoliitto puh. 040 543 7292 6
p i i r u s t u s k i l p a i l u n satoa Elän elämää, jota adhd värittää -piirustuskilpailun satoa ADHD-liitto pyysi keväällä teiltä lukijoilta piirustuksia aiheella Elän elämää, jota adhd värittää. Piirustuksia tuli mukavasti, ja kaikkien piirustuksen lähettäneiden kesken arvottiin kolme onnekasta, jotka voittivat elokuvalipun. Voittajille on jo liput lähetetty. Suuret kiitokset kaikille osallistujille ja paljon onnea elokuvalipun voittaneille. Tällä sivulla pääsette kurkistamaan kilpailun satoa. 7
a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Nettikiusaaminen ja erityislapset Sosiaalinen media tuottaa paljon hyvää ja arvokasta. Se tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen tukeen, osallistumiseen, vaikuttamiseen ja voimaantumiseen. Sosiaalinen media tarjoaa kuitenkin tilan myös loukkauksille, piloille ja ryhmästä poissulkemiselle. Tutkimuskirjallisuuden perusteella lapset, joilla on vaikeuksia oppia tai haastetta selvitä sosiaalisista tilanteista, joutuvat netissä useammin kiusatuiksi. Myös lapset, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, joutuvat netissä muita herkemmin kiusatuksi, ja he ovat myös muita lapsia useammin kiusaajia. Netin ja sosiaalisen median riskit koettelevat kaikkia netinkäyttäjiä. Mediatutkimuksessa on pyritty viime vuosina tekemään näkyväksi lasten ja nuorten mediatapojen eroavaisuuksia. Keskustelua on hyvä avata myös siitä, millainen toimintaympäristö sosiaalinen media erityislapsille on ja millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan, jotta siellä luoviminen tuo heille iloa ja hyötyä. Erityislapset tarvitsevat tukea, joka auttaa heitä käyttämään nettiä ja sosiaalista mediaa turvallisella tavalla. He tarvitsevat välineitä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. He, kuten kaikki muutkin netinkäyttäjät, tarvitsevat kannustusta vastuulliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media kohtaamispaikkana Netissä luotu sosiaalinen verkosto toimii uuden oppimisen, vertaistuen ja osallisuuden areenana. Erityislasten ja -nuorten netinkäyttöä tahdotaan kuitenkin usein rajoittaa tai heitä ei erityisemmin kannusteta netinkäyttöön, sillä heidän turvallisuudesta ja netissä tapahtuvasta kiusaamisesta ollaan huolissaan. Erityislapsille on taattava mahdollisuus oppia pitämään huolta itsestään ja muista, jotta netin positiiviset puolet ovat myös heidän ulottuvillaan. Netissä on mahdollisuus lisätä vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa ja oppia sosiaalisia taitoja. Nettikiusaamiseen lukeutuu esimerkiksi: ahdistelu ja häirintä pilkallinen matkiminen ja jäljittely mustamaalaus fleimaus eli sanasodan aiheuttaminen tahallisesti yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen vaaninta, uhkailu ja ärsyttäminen noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen seksiviestittely. Paljon nettiä käyttävät muodostavat laajoja sosiaalisia verkostoja verkossa. Tämä koskee etenkin niitä, joilla on vaikeutta solmia uusia ystävyyssuhteita kasvokkaisissa kontakteissa. Sosiaalisesti helposti ahdistuvat pitävät nettiviestintää monesti miellyttävämpänä, sillä he kokevat itsensä varmemmiksi ja luottavat itseensä enemmän netissä. Esimerkiksi, jos puheen ymmärtäminen ja tuottaminen tai keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa kasvokkain, netissä vuoropuhelua voi rytmittää helpommin omaan viestintätapaan sopivaksi. Lisäksi netissä ei välttämättä tarvitse tulkita keskustelukumppanin ilmeitä ja eleitä. Yleensä ei myöskään tarvitse miettiä omaa kehonkieltä ja 8
a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio ilmeiden tarkoituksenmukaisuutta. Nettiin liittyvä nonverbaalisuus voi olla voimaannuttavaa. Toinen netissä tapahtuvaan kommunikaatioon liittyvä piirre on mahdollisuus käydä keskusteluja nimettömänä. Nimettömyyden eli anonyymiyden turvin voidaan kokeilla erilaisia rooleja altistamatta itseä samalla tavoin mahdolliselle kielteiselle palautteelle ja sosiaalisille sanktioille kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Vaikka netissä viestimisessä on tiettyjä etuja kasvokkaiseen kommunikaatioon verrattuna, viestinnän välillisyys ei estä sitä, ettei ikävä palaute tai toisten paheksunta ja pilkka tuntuisi pahalta kun ikävät teot netissä ovat toistuvia ja tarkoituksellisia, puhutaan nettikiusaamisesta. Lapset ja nuoret, joilla on oppimisen tai kommunikoinnin vaikeuksia, eivät välttämättä tunnista netissä tapahtuvaa kiusaamista kiusaamiseksi tai eivät ymmärrä loukkaavansa muita. Vitsailun kehkeytyminen satuttavaksi tai epäsuorat loukkaukset voi olla haastavaa mieltää kiusaamiseksi. Milloin heitot ovat huumoria, milloin keskustelu alkaa saada hienovaraisia sävyjä, joiden tarkoituksena on ivailla ja pahoittaa mieli? Entä miten puuttua kiusaamiseen? Mitä nettikiusaaminen on? Nettikiusaamisella tarkoitetaan verkossa tai mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista. Sähköposti, pikaviestipalvelut, verkkosivut ja sosiaalinen media, chatit, pelisivustot ja tekstiviestit ovat väyliä ja paikkoja, joissa kiusaamista voi tapahtua. Lapset ja nuoret ovat usein kiusaamisen todistajina eli sivustaseuraajina, mutta osalla on myös omakohtaisia kokemuksia nettikiusaamisesta. Halveksunta, juoruilu, huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit sekä epämiellyttävät, vihjailevat ja seksuaaliset viestit ovat tavallisimpia kiusaamisen muotoja netissä. Lapset kohtaavat myös uhkailua ja kiristystä. Digiajan kiusaaminen Nettikiusaamiseen katsotaan sisältyvän piirteitä, jotka erottavat sen muusta kiusaamisesta. Näitä ovat esimerkiksi anonyymisyys, kasvottomuus, ajan ja paikan rajattomuus sekä toistuvuus. Myös klikkaamisen helppous ja nettimaailman nopeus vaikuttavat siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Jos lapsen on vaikeaa säädellä reaktioitaan, oman toiminnan kontrollointi ja seuraamusten arvioiminen voi olla hyvin haastavaa verkkoympäristössä. Netissä ei tarvitse olla fyysisesti vahva tai sosiaalisesti suosittu, kun toista voidaan herjata. Anonyymisyys tarjoaa näennäisen suojan loukkausten esittämiselle, kun oma henkilöllisyys voidaan salata. Lapsi voi ajatella, että nimettömänä töpeksimisestä ei joudu vastuuseen. Lapselle on hyvä kertoa, että anonyymisyys ei tee kiusaajasta näkymätöntä ja nimetöntä, sillä kiusaaja jättää toiminnastaan jäljet nettiin. Useimmissa tapauksissa palvelun ylläpitäjälle voi ilmoittaa epäasiallisesta ja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta. Ylläpito näkee ilmiannon tiedot, päättää mahdollisista toimenpiteistä ja rangaistuksista. Tämä tieto voi helpottaa lasta, joka on joutunut kiusatuksi tai saada kiusaajan ajattelemaan toimiaan tarkemmin. Lapselle on syytä korostaa, että vaikka tunnistamattomuus tarjoaa mahdollisuuksia ilkeilyyn, netissä voi aina toimia myös toista arvostavasti. Netissä kiusatun tunnereaktiot eivät useinkaan tule näkyviksi. Kun kiusaaja ei tule samalla tavoin tietoiseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä, hän ei välttämättä ymmärrä tilanteen vakavuutta. On kuitenkin osoitettu, että lapset ymmärtävät nettikiusaamisen aiheuttavan kiusatussa vaivaantuneisuuden, häpeän ja surullisuuden kokemuksia. Lapset tajuavat, että netissä kiusaaminen voi olla tuskallinen kokemus siitä huolimatta, että he eivät näe kiusatun reaktioita. Lapsen empatiakykyä kannattaa vahvistaa, 9
a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio sillä kiusatun pahan olon ymmärtäminen ehkäisee kiusaamisen aloittamista. Sosiaalisen median ja kännykän kautta voidaan kiusata jatkuvasti, eikä kiusattu pääse mielipahaa aiheuttavia asioita pakoon kotonakaan. Nettikiusaaminen ylittää ajan ja paikan rajat. Netissä kiusaviestejä voidaan jakaa nopeasti laajalle joukolle ja loukkaamiseen tarkoitettu sisältö on kerralla suuren yleisön saatavilla. Netin rajattomuuteen liittyy myös nettikiusaamisen toistuvuus. Netissä kerran sanottu tai jaettu materiaali voi pompahtaa toistuvasti esiin. Nettikiusaamisessa yksittäiset teot voivat kertautua ja kiusaamisesta tulla toistuvaa, vaikka niin ei olisi tarkoittanutkaan. Harkitsevaan median käyttöön on rohkaistava. On muistettava, että nettikiusaaminen ei ole vain kiusaamista netissä, vaan se on tavallisesti osa muuta kiusaamista. Nettikiusaamista ei tule väheksyä. Epäasiallinen ja loukkaava käytös netissä vaikuttaa lapseen ja nuoreen myös netinkäytön ulkopuolella. Empaattisuuden opettaminen ja eettisen mediasuhteen kehittymisen tukeminen edistävät myönteistä nettikulttuuria, josta kaikki netinkäyttäjät hyötyvät. Lue lisää kiusaamisesta ja nettikiusaamisesta MLL:n nettisivuilta www.mll.fi/kasvattajille/kiusaamisen-ehkaiseminen/ ja www.mll. fi/kasvattajille/mediakasvatus/tietoakasvattajille/nettikiusaaminen/. Voit myös käsitellä lasten ja nuorten kanssa netissä tapahtuvaa kiusaamista opetusvideon ja keskusteluaineiston avulla www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/videot/. Teksti Satu Valkonen YTT, KM Mediakasvatuksen kehittäjä, erityissuunnittelija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Miten tukea lapsen pärjäävyyttä somessa? Huolehdi, että lapsi ja nuori osaa suojata oman yksityisyytensä netissä Sosiaalinen media perustuu tiedon jakamiselle, mutta on oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Erityislasten voi olla vaikeaa arvioida, mikä tieto itsestä voidaan huoletta kertoa netissä ja millaiset asiat kannattaa jättää kertomatta. Havainnollistavat esimerkit kuvastavat hyvin yksityisen ja julkisen tiedon eroa. Kerro lapselle, että tieto, jota he eivät esimerkiksi kertoisi kadulla vieraalle tai kuva, jota he eivät toivoisi koulun seinälle, on syytä jättää julkaisematta netissä. Yksityistä tietoa ovat muun muassa koko nimi, kotiosoite ja salasanat. Kasvata lapsesta kriittinen mediankäyttäjä Netti on arvokas väline uuden tiedon saamiseen, mutta tiedon luotettavuutta on osattava arvioida kriittisesti. Muistuta lasta, että kaikki netissä oleva tieto on jonkun sinne laittamaa ja siksi uutta tietoa etsiessä kannattaa tutustua ainakin muutamiin eri lähteisiin. Opeta lapselle, että samoin kuin kaikki netissä oleva tieto voi olla epäluotettavaa, netissä voi toimia epärehellisiä tai vilpillisiä ihmisiä. Rohkaise lasta kertomaan niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista netissä Kun lapsi tottuu jakamaan netinkäyttökokemuksiaan, hänen on helpompi kertoa myös netissä sattuneista ikävistä asioista. Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, viesti lapselle, että hän toimi oikein. Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä oli sopimatonta käyttäytymistä ja miksi sekä miltä se hänestä tuntui. Kerro lapselle eri toimintavaihtoehdoista, kuten sosiaalisen median turvaominaisuuksista, kiusaamisviestien tallentamisesta ja omien yksityistietojen suojaamisesta. Pyri ylläpitämään luottamuksellista suhdetta lapseen, jotta hän tietää, että voi tarvittaessa tukeutua sinuun. Kannusta lasta toista kunnioittavaan toimintaan netissä Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on toista kunnioittavaa ja ystävällistä toimintaa netissä. Kun lapset oppivat tunnistamaan kunnioittavaa toimintaa, he ymmärtävät paremmin myös kiusaamista. Kunnioittava toiminta on kohteliasta käyttäytymistä, toisten näkemysten kuulemista ja mielipiteiden huomioimista, toisten tunteiden tunnistamista, toisten yksityisen tiedon kunnioittamista, toisten auttamista ja netinkäyttäjien moninaisuuden ymmärtämistä. 10
a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Kaverit ja kaikki kiva klikkauksen päässä Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa Kännykkä kiinni! Siivoa huoneesi tai pistän pädin jäähylle! Tuttuja komentoja perheissä, joissa on lapsia ja nuoria. Komentoihin sekoittuu myös annos huolta. Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen vapaa-aika on pelkkää feisbuukkia, juutuubia, instaa, wowia ja äskiä*? Mitä netissä oikein tapahtuu ja mikä siellä lapsia kiinnostaa? Netissä voi pelailla pelejä, viettää aikaa ja sieltä löytyy kavereita, joiden kanssa jutella vaikkapa koulupäivän tapahtumista. Netissä on myös helppo kertoa itsestään ja tekemisistään sekä saada kommentteja ja tykkäyksiä. Vuorovaikutus muiden kanssa somessa ja peleissä on lapselle ja nuorelle tosi tärkeää, vastaa projektityöntekijä Netta Posti-Ahokas Pelastakaa Lapset ry:stä. Hänen työpäiviinsä kuuluu muun muassa lasten kanssa chattaaminen Netariverkkonuorisotalon päivystysilloissa sekä Mantelichatissa. Sekä Netari että Manteli ovat järjestön verkkonuorisotyön muotoja, joiden tavoitteena on kohdata lapsia nimenomaan verkossa. Lapset tulevat juttelemaan meille aikuisille peruselämään kuuluvista asioista: kaveri- ja perhesuhteista, koulunkäynnistä ja joskus myös ikävistä asioista, kuten kiusaamisesta, Posti-Ahokas kertoo. Turvallisten aikuisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Nettiin pyritään luomaan kivoja, ikävistä kommenteista ja huonosta käytöksestä vapaita tiloja keskustelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret. Netari ja Manteli ovat turvallisia, valvottuja paikkoja, ja meidän palveluissa käyvät lapset ja nuoret tietävät sen. Ketään ei kiusata ja jutellaan asiallisesti. Kun on tutustuttu ohjaajien Lasten nettielämään kannattaa tutustua, kannustavat Netta Posti-Ahokas (vas.) ja Sari Valoaho Pelastakaa Lapset ry:stä. kanssa, uskalletaan kertoa kurjistakin kokemuksista, Posti-Ahokas toteaa. Some on salamannopea Älypuhelimet ja muut kannettavat mobiililaitteet ovat tuoneet mukanaan uusia kasvatushaasteita. Lapset kantavat maailman mukanaan kännyköissä, jotka ovat aina auki ja netin sisällöt sitä kautta saatavilla. Toisin kuin pöytäkoneet, kännykät ovat vanhempien silmien ulottumattomissa. Lapset voivat törmätä sosiaalisessa mediassa ahdistaviin sisältöihin tai ihmisiin, joiden tarkoitusperät eivät ole aivan kunnossa. Lapset ovat haavoittuvaisia eri tilanteissa, eri syistä. Hyväksymisen tarve voi olla niin kova, että lapsi lähtee hakemaan sitä väärästä paikasta, selvittää asiantuntija Sari Valoaho, joka työskentelee Pelastakaa Lapset ry:n Lasten suojelu digitaalisessa mediassa -toimintojen parissa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen haasteena voi olla keskustelun nopeatempoisuus sekä vaikeus tulkita viestinnän tyylejä. On helppo tulla väärinymmärretyksi tai provosoitua aiheetta. Somessa on liiankin helppoa lähettää eteenpäin viestejä, joita voi myöhemmin katua, hän kertoo. Lapset reagoivat netinkäyttöön hyvin eri tavoin. Toiselle esimerkiksi nettipelaaminen voi aiheuttaa ikävää oireilua, toisaalta pelillä voi olla myös rauhoittava ja keskittymistä lisäävä vaikutus. Aikuisen tehtävä on luotsata lasta kohti monipuolisempia 11
a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. harrastus- ja ajanviettotapoja, jos ongelmia aiheutuu. Median käyttökiellot ja mediapaastokin on välillä paikallaan, mutta ainoiksi kasvatuskeinoiksi ne ovat varsin kehnoja. Keskustelu on tärkeä työväline Sosiaalisen median riskeiltä ei voi suojautua peittämällä lapsen silmiä. Lapsella on oikeus tutustua medioihin, saada tietoa netin kautta ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin verkossa. Näin myös mediataidot pääsevät kehittymään. Miten lapsia sitten voisi kasvattaa toimimaan turvallisesti ja fiksusti sosiaalisessa mediassa? Aikuisen läsnäolo ja osallistuminen lapsen elämään on hyvä lähtökohta. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kaikki ei ole miltä se ensisilmäykseltä näyttää ja sisälukutaitoa on harjaannutettava aktiivisesti, vinkkaa Sari Valoaho. Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. Ihmisten mielikuvat, haaveet ja tulkinnat saattavat värittää todellisuutta sosiaalisessa mediassa. Lapsen kanssa kannattaa myös sopia, miten toimitaan ongelmatilanteissa ja muistuttaa, kuinka toimitaan verkossa toista kunnioittavalla tavalla, hän jatkaa. Apua kannattaa pyytää jo ennen kuin mitään sattuu. Tätä varten on rakennettu erilaisia palveluita lapsille nettiin, jotta on paikka, josta uskaltaa ja voi kysyä luotettavalta aikuiselta sekä vertaisilta niitäkin kysymyksiä, joita ei uskalla kysyä vanhemmilta. Some täynnä tunteita Sosiaalinen media on entistä suuremmalle osalle meistä arkea ja tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen tila. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea lasten mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa kasvun ja oppimisen paikkana. Esimerkiksi verkkonuorisotalossa oppii yllättäviä taitoja, kuten rauhallista ryhmässä keskustelua sekä omien mielipiteiden perusteltua esittämistä. Ryhmächat vaatii osallistujalta tilannetajua ja keskittymistä. Netissä tarvitaan myös tunteiden hallintaa esimerkiksi silloin kuin joku trollaa eli provosoi tahallaan keskustelijoita, Netta Posti-Ahokas kuvailee. Hyvät mediataidot ovat osa nykypäivän työ- ja koulutusosaamista eikä niiden painoarvo varmasti tulevaisuudessa laske. Hyvät mediataidot suojaavat lasta myös riskikäyttäytymiseltä. Netistä on paljon iloa lapsen elämässä. Erityisiä taitoja omaavilla lapsilla on mahdollisuuksia vaikkapa julkaista omia tuotoksiaan ja saada niille yleisöä, ja sitä kautta saada positiivisia kokemuksia. Aikuinen pystyy lasta tarkkailemalla kyllä selvittämään, vaatiiko somen käyttö tarkempaa ohjausta. Jos netinkäytön jälkeen lapsi on aina kiukkuinen, kannattaa keskustella mistä tunteet oikein kumpuavat, muistuttaa Sari Valoaho. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kasvattajien urakkaa helpottaakseen eri järjestöt ja mediayritykset ovat tuottaneet käsikirjoja ja oppaita, joiden avulla lasten mediamaailmaa on helpompi ymmärtää. Ymmärrys syntyy luomalla turvallisia ja ennakkoasenteista vapaita keskustelun mahdollisuuksia lasten ja aikuisten kesken. Haluaisitko näyttää minulle, mitä teet sosiaalisessa mediassa on käypä keskustelun avaus. Kokeilisitko sitä jo tänään? * Facebook on yhteisöpalvelu, jossa voi jutella kavereiden kanssa ja julkaista tilapäivityksiä, kuvia ja videoita. YouTube on yhteisöllinen videonjakopalvelu, jossa voi katsella ja julkaista lyhyehköjä videoita. Instagram on kuvien julkaisupalvelu. Wow on globaali, maksullinen verkkoroolipeli, jolla on miljoonia pelaajia. Ask.fm on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisilta käyttäjiltä. Teksti Anniina Lundvall Pelastakaa Lapset ry:n verkkonuorisotoiminnan asiantuntija. Järjestön verkkonuorisotoimintaan voi tutustua osoitteessa www.pelastakaalapset.fi/ nuorisotoiminta Linkkivinkkejä Netari - nuorisotalosi verkossa Netari-verkkonuorisotalo on auki joka viikko Demissä, Habbossa ja IRC-Galleriassa. Voit tavata muita nuoria ja jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa myös kahdestaan. www.netari.fi Mantelichat Mantelichat järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa eri teemoilla. Mantelissa voi yhdessä muiden lasten kanssa sekä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa kahdestaan. www.pelastakaalapset.fi/ nuorisotoiminta/mantelit Nettielämä on oikeaa elämää Pelastakaa Lapset on koonnut käytännön vinkkejä lasten ja nuorten netin käytöstä. Tutustu avoimin mielin lasten nettielämään ja kannusta monipuoliseen netin käyttöön. www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/tietoa-kasvattajille/ 12
a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio Some on osa nuoren elämää Sosiaalinen media eli some on tärkeä osa nykynuorten arkea. Sen parissa aika kuluu mukavalla ja kiintoisalla tavalla. Somessa ovat kaikki kaverit. Sosiaalinen media ei ole nuorille erillinen alue elämässä, vaan luonteva osa elämäntyyliä ja -sisältöä. Arjessa reaalimaailman ja sosiaalisen median ympäristöt liittyvät yhteen saumattomasti. Siksi nuorten onkin vaikea kertoa, paljonko aikaa he sosiaalisen median parissa viettävät. Kännykkä seuraa mukana koko valveillaoloajan. Sitä vilkaistaan vähän väliä, luetaan sähköpostit tai laitetaan kommentti kavereille. Teemu Metsänojan mielestä some on mukava lisä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta se ei korvaa kavereiden tapaamista kasvokkain. Pelaamiseen ja musiikin kuunteluun tietokoneella, tabletilla tai kännykällä saattaa upota tunteja päivässä. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida media-aikaa on lähes mahdotonta, sillä kännykkää voi lukea ja päivittää lähes missä vain. Samanhenkiset kaverit ja harrastukset kiinnostavat yleensä niin nettimaailmassa kuin sen ulkopuolellakin. Viestintä sosiaalisessa mediassa vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta itselle tärkeisiin ja mieluisiin ryhmiin. Kavereiden määrä Facebookissa kertoo jotakin henkilön sosiaalisesta statuksesta ja tykkäykset siellä ovat eräänlainen hyväksynnän mittari. Monenlaista kaveruutta Suomen Nuortentalo Oy:n asukkaat Kimmo ja Teemu kertovat, että heidän eniten käyttämänsä somepalvelut ovat Facebook, YouTube, WhatsApp, Kik ja Snapchat. Myös omat ja muiden nuorten henkilökohtaiset blogit ja vlogit ovat suosittuja. Facebookissa on pikaisen gallupin mukaan lähes jokainen Nuortentalon asukkaista. - Facebookissa tulee käytyä päivittäin. Sen jälkeen kun muutin Turkuun, olen ollut enemmän kotipaikkakuntani kavereihin yhteydessä sosiaalisen median kautta. Henkilökohtaiset kontaktini ja ihmisten kohtaamiset kasvokkain eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Some on vain tullut siihen lisäksi, kertoo Teemu. Nuoret saavat uusia kavereita sosiaalisen median kautta. Nykypäivän kiireinen elämäntyyli on muovannut uudenlaisia ystävyyden ja kaveruuden muotoja. On nettikavereita ja livekavereita. - Olen sitä mieltä, että todellisesta kaveruudesta voi puhua vasta, kun on tavannut toisen kasvokkain. Toki netin kauttakin ihmisestä saa jonkinlaisen kuvan, mutta vasta tapaamisten avulla voi oppia tuntemaan toisen täysin, pohtii Teemu. Kimmo kertoo, että hänellä on sekä netti- että livekavereita. Hän ei 13
a d h d-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio kuitenkaan hyväksy Facebook-kavereikseen ketään, jota ei tunne tai tiedä reaalimaailmassakin. - Olen löytänyt myös tyttöystävän netin kautta. Mielestäni on mahdollista löytää pitempiaikainen suhde verkkomaailmasta. Keskustelimme ensin somessa niitä näitä ja sen jälkeen aloimme tapailla, Kimmo kertoo. Some on kaikkialla Sosiaalisessa mediassa sovitaan asioita ja tapaamisia sekä välitetään tietoa. Somessa roikkuminen on siis tavallaan pakollista, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla. Nuoret tietävät lähes joka hetki, missä heidän kaverinsa ovat ja mitä he tekevät. Myös omat tiedot päivitetään useasti vuorokauden aikana. Teemu ja Kimmo eivät kertomansa mukaan päivitä tietojaan näin intensiivisesti, mutta tietävät, että tällaistakin tapahtuu. Yhä useammalla nuorella on älypuhelin tai tabletti. Niiden myötä sosiaalinen media on koko ajan mukana siellä, missä liikutaan. Kesäinen uimareissu ja oitis kuva Instagramiin! Omakuvat eli selfiet ja ryhmäkuvat kaveriporukoista leviävät somessa nopeasti kaverilta toiselle. - Ellei nuori tänä päivänä ole Facebookissa, on hän kyllä täydellinen oman tiensä kulkija. Facebookissa ovat kaikki. Somesta esimerkiksi päivän uutiset kuulee nopeasti. Minä luen päivittäin myös sanomalehden, mutta tiedän, että monet lukevat päivän uutistapahtumat ainoastaan netistä, kertoo Teemu. Tiedon etsiminen netin ja sosiaalisen median kautta on arkirutiini, jota ilman olisi vaikea elää. Arjen valinta- tai ongelmatilanteissa moni laittaa someen kyselyä kavereille, mitä he tässä tilanteessa tekisivät. - Toki netistä löytyy vastauksia kaikkeen, mutta ehkä minä kuitenkin soitan korjaamolle, jos autoni hajoaa, nauraa Teemu. Kiusaamistakin tapahtuu Kuten reaalimaailman yhteisöissäkin, myös sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista. Nettikiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se voi olla haukkumista, pilkkaamista, uhkailua tai toisena ihmisenä esiintymistä. Kiusaaminen voi olla silmiinpistävää tai hyvin hienovaraista. Voidaan esimerkiksi miettiä, onko se, että rajaa tietojaan ja kuviensa ja kommenttiensa näkyvyyttä joiltain kavereilta itsensä suojelua vai voiko tällainen blokkaaminen olla joskus myös syrjimistä ja kiusaamista. Joillain palstoilla aikuisten poissaolo ja valvonnan vähyys houkuttelevat nettikiusaajia. Esimerkiksi teinien suosima yhteisöpalvelu Ask.fm, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisiltaan, on saanut negatiivista palautetta siitä, että siellä tapahtuu paljon nettikiusaamista. Anonyymi kiusaaminen on siellä liian helppoa. Monikaan kiusaajista ei tiedä, että kiusaaminen netissä on rikollinen ja rangaistava teko. Haukkuminen ja pilkkaaminen netissä saattaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Siitä voi seurata syyte, oikeusjuttu ja mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus ja merkintä rikosrekisteriin. - Jos mietitään sosiaalisen median miinuspuolia, voidaan kiusaamisen lisäksi mainita ainakin tekijänoikeuksien rikkomisen mahdollisuus. Esimerkiksi toisen kuvaamaa tai piirtämää kuvaa ei saa luvatta kopioida ja levittää eteenpäin. Myöskään musiikkia tai elokuvia ei saa luvatta jakaa muille. Lisäksi nuoret ja lapset Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. saattavat mennä tarkoituksella tai vahingossa pornosivuille, jotka eivät ole heidän ikäisilleen sopivia, miettii Teemu. Yksityistä vai julkista? Nuoret esittelevät somessa elämäänsä omilla kasvoillaan ja kuvillaan. Vielä muutamia vuosia sitten pidettiin hyvin vaarallisena julkaista omia kuviaan netissä. Vanhemmat neuvoivat lapsiaan peittämään kasvonsa netissä julkaisemistaan kuvista. Enää tällaista keskustelua ei niin paljoa käydä, sillä kuvallisesta oman elämän esittämisestä somessa on tullut arkipäiväistä ja sitä tekevät monet vanhemmat itsekin. Kavereiden kommentit, tykkäämiset ja kehut ovat olennaisia sosiaalisen median sisältöjä. Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. Sosiaalisessa mediassa koettu ihailu ja onnistumiset vahvistavat minäkuvaa ja nostavat itsetuntoa. Somen tuoma lisä arkeen on positiivista, ellei siitä muodostu elämän pääasiallista sisältöä, jolloin arjen sujuvuus kärsii. Reaalimaailmaa ei pidä unohtaa. Siellä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nettielämässä. Virtuaalisesti hyvinkin verkostoitunut ja aktiivinen nuori saattaa tarvita paljon harjoittelua ihmisten kohtaamiseen kasvokkain. Siksi niin koukuttavaa kuin somessa hengaileminen onkin, pitää muistaa myös livemaailman kaverit ja tavata heitä usein. Somessa seikkaillessa kannattaa aina muistaa seuraava periaate: Älä sano netissä toiselle mitään, mitä et sanoisi hänelle myös nenäkkäin ollessanne. Teksti Marianne Kulmala, neuropsykiatrinen valmentaja, Suomen Nuortentalo Oy Kuva Marianne Kulmala 14
k i r j a-arviot Kirja-arvioita Saku, spesiaali lapsi Marianne Kulmala on kirjoittanut viehättävän kirjan Saku, spesiaali lapsi. Tartuin kirjaan eräänä perjantaisena iltapäivänä töissä. Toinen jalkani oli jo ovenraossa ja mieleni vähintäänkin viikonlopun ruokaostosten parissa. Tarkoitukseni oli vain nopeasti silmäillä kirjaa. Kuinka ollakaan en laskenut kirjaa käsistäni ennen kuin olin lukenut kirjan läpi viimeisen sivun ajatuksia herättelevää runoa myöten. Olin saanut seurata Sakun elämää päivän verran ja tutustua Sakun äidin ajatuksiin vanhemmuudesta. Kiitos tästä mukaansa tempaavasta matkasta! Kirja jakaantuu kahteen osaan, ensimmäinen osa on kirjoitettu lapsille ja aikuisille yhdessä luettavaksi. Tässä osiossa seurataan Sakun arkipäivää seikkaperäisesti, muttei lainkaan pitkästyttävästi. Silloin tällöin tarinnassa esitetään lukijalle kysymyksiä, kuinka tämä neuvoisi Sakua erilaisissa tilanteissa. Miten sinä muuten neuvoisit Sakua, kun hänellä on suu niin täynnä ruokaa, ettei pysty enää nielemään? Tai kun Saku on täysin syventynyt repimään huoneensa tapetteja seiniltä? Toinen kirjan osio on tarkoitettu aikuiselle. Siinä Sakun äiti kertoo, kuinka arjessa ilmenee lapsen erityisyys, joka sai nimen Aspergerin oireyhtymä. Saku, spesiaali lapsi -kirja on hyvin nopea ja helppolukuinen, alun lasten osio on mukautettu selkokielelle. Kirjan on kustantanut Aivoliitto. Sakulla on myös omat nettisivut www.sakuspesiaalilapsi.fi Kirjan tunnelma on kauttaaltaan lämmin ja rohkaiseva. Siitä välittyy paitsi asiantuntemus, ennen kaikkea rakkaus ja spesiaalin lapsen kanssa elämisen rikkaus. Suosittelen! Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry Again, David s Having Distractions Again, David s Having Distractions on kirja, joka kertoo ajatuksiinsa uppoutuvan Davidin elämästä yhdeksänvuotiaan pojan omasta näkökulmasta. Davidilla on vahva oikeudenmukaisuuden halu. Hänen on vaikea pysyä nahoissaan kokiessaan, ettei hän saa tasapuolista ja rehtiä kohtelua. Epäoikeudenmukaisesta kohtelusta hiiltyminen johtaa usein rangaistuksiin, joita Davidin on vaikea hyväksyä. Elämä ei ole reilua. Monien vastoinkäymisten jälkeen David oppii kuitenkin hyödyntämään omia vahvuuksiaan, mikä palkitaan onnistumisella koulun karnevaaleissa. Elämä ei sittenkään ole hassumpaa! Teresa Oliver on kirjoittanut kirjan nuorille lukijoille. Opettavaisen tarinan lisäksi kirja tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden laajentaa sanavarastoa, sillä kirjaan on ujutettu monia hieman vaikeampia sanoja selityksineen. Kirja on englanninkielinen. Teksti Henna Niskala, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry 15
Oulun vertaistukiryhmässä keskuste Oulussa vuoden vaihteessa toimintansa aloittanut adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä kokoontui kevään aikana säännöllisen epäsäännöllisesti kahdesti kuukaudessa keskustelemaan ja kahvittelemaan. Aarrekartan tekemisen idea sai alkunsa jo toisella ryhmän tapaamiskerralla, jolloin suunniteltiin tulevan kevään toimintaa Kumppanuuskeskuksen Isosepässä. Kaikille ryhmän jäsenille aarrekarttatyöskentely ei ollut tuttu menetelmä, mutta oli myös niitä, jotka olivat jo aiemmin tehneet oman elämänsä aarrekartan. Aarrekarttamenetelmän kuvataan olevan eräänlaista unelmatyöskentelyä, jonka ydinajatuksena on mahdollisuus muutokseen ja avoimuus uudenlaisten ratkaisujen löytymiselle. Tuumasta toimeen Huhtikuun tapaamiskerralla vertaisryhmän osallistujat istuivat hyvissä ajoin pöydän ääressä hyväntuulisesti poristen ja aikakauslehtiä availlen. Aarrekarttatyöskentelyn alkuvalmisteluihin oli kuulunut aikakauslehtien hankkiminen, joita olikin kassikaupalla Isosepän pöydällä. Niiden lisäksi tarvittiin jokaiselle oma paperiarkki tai -kartonki, muutamat sakset, liimaa ja kaksipuolista teippiä kuvien leikkaamiseksi ja kiinnittämiseksi kuvakollaasiin. Oman henkilökohtaisen aarrekartan valmistaminen saattoi alkaa. Alkajaisiksi havahduttiin toteamaan, että aarrekarttakollaasin valmistaminen olikin huolellisuutta ja sitoutumista vaativaa pitkäjänteistä työtä. Sanotaan, että kuvien käyttö kollaasissa on tehokkaampaa, mutta toiveitaan voi myös tehostaa kuviin sopivilla sanojen ja lauseiden yhdistelmillä, kunhan ne vain ovat myönteisessä muodossa. Osuvia lauseita ja sanoja löytyi aika monen leikevalikoimasta. Aarrekartassa pääasia on, että uskaltaa toivoa asettamatta rajoja unelmilleen. Aivan aluksi on hyvä paneutua miettimään, mitä ihan oikeasti haluaa, esimerkiksi rahan sijasta voi miettiä, mitä toivomallaan rahalla haluaa tehdä. Matkustaako maailman ympäri, rakentaako kesämökin vai ostaako uuden auton tai tehdäkö rahalla jotain muuta hulvatonta. Aarrekartoittaminen Lehtien selailu saattoi pidemmän päälle käydä jopa työstä. Unelmoiminen ja oikeiden omien unelmien löytäminen ruostuu helposti käyttämättömyyttään. On aika tyypillistä, että unelmoimisen taito unohtuu arjen paineissa ja kiireen keskellä, eikä meidän kulttuurissammekaan aina ole hyvällä katsottu haaveilijoita omista unelmistaan avautujaa on kehotettu vähintään pistämään jäitä hattuunsa. On myös hyvä tiedostaa, että unelmamme voivat helposti kariutua liian kovaan ja varhaiseen itsekritiikkiin, jos heti alkuvaiheessa toteamme, että ei se unelma koskaan kuitenkaan toteudu. Miten sitten saada ajatukset pysymään teemassa, kun lehdistä löytyi kaikenlaista mielenkiintoista luettavaa. Tällainen päämäärätön mielikuvamatkailu lehdestä toiseen, koettiin hyvin tavallisena ja tyypillisenä. Jumiutuminen tutkimaan muita asioita sen sijaan, että unelmakuvia olisi aktiivisesti etsitty, tiedostettiin yhteisesti ryhmässä. Jälleen kerran voitaneen todeta, että ryhmässä on voimaa, nimittäin unelmista keskustelu ryhmän jäsenten kanssa ja toisten kommentit pitivät kiinni aiheessa ja unelmakuvien metsästyksessä. Ryhmäläiset totesivat, että tunnelmilla oli oma merkityksensä kuvien valinnassa. Oman kartan kuvavalintoihin vaikutti paljon se, millaisen tunteen koki kuvasta heijastuvan. Karttaan onkin hyvä poimia sellaisia kuvia, jotka jollakin tavalla puhuttelevat itseä. Aarrekarttamenetelmässä kuvien sijoittelulla on oma merkityksensä. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sen merkityksellisempää on kuvan sijoittaminen kollaasiinsa. Parhaita paikkoja tärkeille asioille ovat kartan oikea yläkulma, kartan keskiosa sekä vasen yläkulma. Ryhmäläiset totesivat yhteisesti, että heille kartan tärkein paikka löytyy kollaasin vasemmasta yläkulmasta, siitä kohdasta, johon katse normaalistikin kiinnittyy, kun ryhtyy lukemaan mitä tahansa kirjoitettua tekstiä. Ajatuksia aarrekarttatyöskentelystä Kesäkuun viimeinen päivä sattui kuin tilauksesta olemaan kylmän kesäkuukauden lämpimin päivä. Olimme sopineet tapaamisemme toripolliisille, Oulun kauppatoria vartioivalle pullealle poliisipatsaalle, oululaisten tutulle kohtaamispaikalle. Lämpimän ilta-auringon paisteessa oli mukavaa istahtaa torikahvilaan kahville ja jäätelölle, vaihtamaan vertaisporukan kanssa alkukesän kuulumisia sekä muistelemaan kevään aarrekarttatyöskentelyä. Aarrekarttatyöskentelyn muistelusta muodostuikin antoisa palautekeskustelu. Palautimme mieliimme millaiselta työtapa tuntui ja millaisena työskentely vertaisryhmässä koettiin. Huomasimme, että unelmoinnille tuleekin varata aikaa, jotta 16
ltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa tulisi valinneeksi karttaansa sellaisia kuvia toiveistaan, joiden haluaa aidosti toteutuvan. Ryhmäläiset totesivat, että kuvien etsimisessä valintojen tekemisen vaikeus oli haasteellisinta, vaihtoehtoja tuntui olevan yksinkertaisesti liikaa. Voisikin todeta, että unelmoimiseen ja myös haaveiden punnitsemiseen tulee käyttää aikaa runsaasti. Unelmoimista voi harrastaa monella eri tavalla ja eri paikoissa, haaveet voivat olla suuria, miellyttäviä, innostavia, mahdottomia ja sellaisia, joista ei koskaan aikaisemmin ole haaveillut. Keskustelujen edetessä ryhmästä nousi tarkka ja luova oivallus ihmisyydestä: unelmoimisen avulla hahmottaa tiedostamattoman olemassaoloa itsessään. Aarrekartan tekemisessä olennaista on tarkistuspäivämäärän määrittely. Se ei tarkoita sitä, että siihen mennessä kaikkien asetettujen unelmien tulisi olla totta, vaan määräpäivänä voi miettiä onko unelmien toteutumisessa jotain esteitä, tai oliko unelma ylipäätään sellainen, jonka haluaisi toteutuvan. On hyvä pohtia aika ajoin, oliko unelma paras mahdollinen vai olisiko tarpeen korjata sitä jotenkin. Unelman pitäisi antaa toteutua omalla tavallaan. Voi käydä myös niin, että nyt tehdystä aarrekartasta nousee esiin tarkennuksia tai uusia mahdollisuuksia, jotka johtavat pienin askelin kohti tulevaisuuden todellisuutta. Jatkoimme torikahvilan kesäiltaa unelmoinnin merkeissä, joka sopi mukavasti alkavaan kesälomakauteen. Valitsimme vuorollamme toiveidemme maan, johon halusimme matkustaa, ja rahastahan unelmoimisessa ei tarvitse kantaa huolta. Lähteet: Teksti Liisa Pitzén (toiminut ADHD-liitossa järjestösuunnittelijana heinäkuun loppuun 2014) Marja Puirava-Hanhela, Inno & Vire Oy Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara A. 2005. Voimavarat käyttöön. Duodecim. 17
p o r i n a-nurkka Porina-nurkka Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry Syksyinen tervehdys Porinasta! Aurinkoisen kesän jälkeen on puhtia tarttua syksyn tuleviin haasteisiin. Uusia vertaisryhmiä käynnistyy eri paikkakunnilla ja tutuksi tulleet ryhmät jatkavat toimintaansa. Porinan puolesta toivomme voimaannuttavia kokemuksia ja aktiivista osallistumista vertaisryhmiin. Olemme jälleen koonneet tietopaketin Porina-nurkkaan, mitä vertaistoiminnan rintamalla tapahtuu tulevan syksyn aikana. Vertaisohjaajakoulutukset toteutuvat kolmella paikkakunnalla ja vielä on mahdollisuus ilmoittautua Oulun ja Tampereen koulutuksiin. Liiton 25-vuotisjuhlakiertueen merkeissä Porina on mukana tapahtumissa, joten tulkaapas porisemaan niin iltapäivän seminaareihin kuin iltatilaisuuksiin. Huomio! Keräämme edelleen tietoja parhaillaan toimivista vertaisryhmistä. Tiedot laitetaan ADHD-liiton nettisivuille, jonka avulla uudet ryhmäläiset löytävät toimivat vertaisryhmät. Ryhmänohjaajat, ilmoittakaa ryhmistänne Kaisalle (kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi) tai Marjolle (marjo. hodju@adhd-liitto.fi). Vertaisryhmäohjaajakoulutukset vuonna 2014 toteutuvat alueellisena koulutuksena seuraavilla paikkakunnilla: Oulussa 11.10.2014 klo 10 16.30 (ilmoittautuminen 26.9 mennessä) Tampereella 15.11.14 klo 10 16.30 (ilmoittautuminen 31.10 mennessä) Koulutukset toteutetaan yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton sekä Aivoliiton kanssa. Koulutuksen tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet löydät ADHD-liiton nettisivuilta kohdasta ajankohtaista -> tapahtumat Vertaisryhmät, joihin uudet jäsenet ovat tervetulleita: Adhd-oireisten oireettomien puolisoiden vertaisryhmä Helsingissä. Ilmoittautuminen ryhmään raisa.kaikuvuo@gmail.com. Nyt on hieno tilaisuus saada vertaistukea adhd-oireisen puolisona elämiseen! Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Nurmijärvellä. Ilmoittautumiset ryhmään vertaiset.nurmijärvi@gmail. com tai Kaisa Humaljoki puh. 050 438 3633. Adhd-oireisten aikuisten sekä muiden neurokirjon henkilöiden vertaisryhmä Helsingissä. Kokoontumiset parittomina viikkoina torstaisin klo 18 20.30 ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, 00410 HKI). Ilmoittautuminen ryhmään adhd.stadi@gmail.com tai Ilkka puh. 044 265 3069. Aikuisten adhd-oireisten lasten vanhempien vertaisryhmä Helsingissä ti 30.9. klo 18.00 ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, 00410 HKI). Ilmoittautuminen ryhmään: Seija puh. 040 412 3583 tai kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi. Adhd-/add-oireisille 18-25-vuotiaille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä Kuopiossa. Kokoontumiset parillisina viikkoina tiistaisin klo 16-18 Kulttuuriareena 44:n tiloissa (Kauppakatu 44, 70100 Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: marjo.hodju@adhd-liitto.fi tai puh. 050 525 0004. Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Kuopiossa jatkaa toimintaansa 8.9.2014 alkaen. Kokoontumiset parittoman viikon maanantaisin klo 18-19.30 osaamis- ja palvelukeskus Majakan tiloissa (Teletie 6 E, 70600 Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: outi.m.hallia@edu.savonia.fi tai puh. 040 564 4907. Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry: Vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu ma 1.9. alkaen klo 18 Estery-talolla Otto Mannisen katu 4. Tervetuloa vanhat ja uudet ryhmäläiset. www.es-ada.com Vertaisryhmän ohjaaja, jos haluat ilmoittaa vertaisryhmästäsi tällä palstalla, ole yhteydessä Kaisaan tai Marjoon. Marjo ja Kaisa tapasivat sympaattisen muusikon Mikko Herrasen elokuussa Joensuun Parafesteillä. Yhteistyökuviot ovat vireillä, pysy kuulolla! Miitingit (vertaisryhmäohjaajien tapaaminen) - Pääkaupunkiseudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma 29.9. klo 17.30 19 ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie 4, HKI). Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat mukaan! - Vaasan seudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma 13.10.2014 klo 16.30, Filantropia Center, Vaasanpuistikko 17, 9 krs. 65100 Vaasa. Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat Vaasan seudulta mukaan! Kaisa Humaljoki p. 050 438 3633 kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi Marjo Hodju p. 050 525 0004 marjo.hodju@adhd-liitto.fi www.facebook.com/porina 18