Itä-Suomen Virtuaaliyliopistohanke RAPORTTI OPETUSMINISTERIÖLLE 2002

1 Itä-Suomen Virtuaaliyliopistohanke RAPORTTI OPETUSMINISTERIÖLLE 2002 1. Hankkeen nimi ja kuvaus ydinsisällöstä Joensuun yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen Itä- Suomen virtuaaliyliopisto -hanke (ISVY) käynnistyi vuoden 2001 alussa osana valtakunnallista virtuaaliopistohanketta. Virtuaaliyliopistotoiminta on keskeinen osa itä - suomalaisten yliopistojen yhteistyötä. ISVY tukee tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioiden toteuttamista. Hankkeen tavoitteena on Itä-Suomen yliopistojen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä ainelaitosten asiantuntijuuden jakaminen ja osaamisen kehittäminen, yliopisto-opetuksen monipuolistaminen opetusteknologian avulla, opintojen valintamahdollisuuksien lisääminen, verkko-opetuksen ja -oppimisen kehittäminen ja tukeminen sekä aluekehittämisen tukeminen hyviä käytänteitä luomalla. Tavoitteisiin pyritään tuottamalla verkko-opetuskursseja perusopetukseen, tukemalla opetushankkeita tutkimus- ja kehitystyöllä sekä kouluttamalla yliopistojen opettajakuntaa sekä ISVY:n tukihenkilöitä. 2. Hankkeen seuranta ja arviointi Itä-Suomen virtuaaliyliopiston laatujärjestelmän rakentaminen alkoi syksyllä 2001. Arviointi etenee vaiheittain, alkaen sisältötuotannosta ja henkilöstökoulutuksesta. Hankkeessa arvioitavat toiminnot ovat: - hanke kokonaisuutena - suunnitteluprosessi - rahoitus - tiedotus - verkostoituminen ja yhteistyö - henkilöstökoulutus - suunnitteluprosessi - kurssit - kurssitarjonta - kouluttaja - opetushankkeet - opetushankkeen sisäinen yhteistyö - opintojakson tuotantoprosessi - opintojakson toteutus - opiskelijan oppiminen - sisältötuotannon tukipalvelut - tutkimus - tutkimushankkeet - tutkimusstrategia - tekijänoikeudet Sisältötuotantoa arvioitiin kuluneena vuonna sisällöntuottajille (opetushankkeitten kurssintekijät ja tukihenkilöt) suunnatun kyselytutkimuksen pohjalta. Siinä selvitettiin sisällöntuottajien näkemyksiä verkkokurssien tuottamisesta, pedagogisista kysymyksistä ja

2 verkko-opetuksen ja -oppimisen laatuun liittyvistä kriittisistä tekijöistä. Lisäksi tarkasteltiin sisällöntuottajien kokemuksia verkkokurssista opetusmenetelmänä. Kysely osoitti, että työskentelyn puitteet ovat sisällöntuottajien mukaan hyvässä kunnossa. ISVY:n sisällöntuottajat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä tehtäviinsä ja uusiin haasteisiin. Käytössä on hyvät välineet ja sisällöntuottajilla on tarvittavat tvt-taidot. Ainelaitoksilla työskentelevät tekijät ovat käyttäneet oppimis-/opetusteknologiakeskuksien tukipalveluja. Kurssien tuottamisessa toiveet ja todellisuus eivät aina kohdanneet. Tätä ei kuitenkaan koettu kyselyssä hidastavaksi tekijäksi vaan tulevaisuuden haasteeksi. Vuorovaikutus tuotetuilla verkkokursseilla jäi usein toivottua vaatimattomammaksi. Ohjaus ei myöskään toteudu aina tarvittavissa määrin, visuaalisessa ja toiminnallisessa monipuolisuudessa on vielä kehittämistä. ISVY:n verkkokurssien arvioinnissa on myös otettu tutkimuksellisesti huomioon sekä opiskelijan että opettajan näkökulma. Kristiina Karjalainen toteaa väliraportissaan, että verkko-opettajat ovat innostuneita ja motivoituneita, mutta aika, resurssipula ja tekniset vaikeudet ovat ongelmina. Hyvä tuki kuitenkin tasoittaa teknisten ongelmien tuottamia vaikeuksia. Opettajat kokevat myös yhteisöllisyyden kasvaneen verkko-opetuksen myötä. Opiskelijapalautteet ovat myönteisiä, opettajat ovat halukkaita jatkamaan verkko-opetuksen kehittämistä sen tuoman lisäarvon ja eriyttämismahdollisuuksien vuoksi. Raimo Silkelä arvioi tutkimuksessaan Itä-Suomen virtuaaliopiskelijoiden opiskelun ja oppimisen mielekkyyttä sekä oppimisen tyylejä ja strategioita. Aineisto on kolmelta verkkokurssilta (n = 70). Alustavien tutkimustulosten mukana verkkokurssien tavoitteet, opetukselliset ratkaisut ja oppimisen muodot koettiin mielekkäiksi ja merkityksellisiksi. Opiskelun itseohjautuvuus koettiin erittäin merkittäväksi opintoihin vaikuttavaksi tekijäksi. Myös oppisisällöt ja kurssin harjoitustehtävät koettiin mielekkäiksi. Yhteistoiminnallisuus toteutui kurssien aikana. Opiskelu oli motivoivaa ja kurssien yhteys käytännön toimintaan ja muuhun opiskeluun toimi hyvin. Vaikutusmahdollisuuksia kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin olisi kaivattu lisää. Oppiminen kursseilla oli Silkelän mukaan syvällistä, motivoitunutta, ymmärtävää ja itsesäätöistä. Oppimisen lähestymistavat vaihtelivat induktiivisesta deduktiiviseen. Osalle opiskelijoista jäsentymättömät opiskelutavat haittasivat ja vaikeuttivat oppimista. Verkkokurssien sisällöt koettiin hyödyllisiksi käytännön ja muiden opintojen kannalta. Opetushankkeitten toteutumista on arvioitu myös hankekohtaisesti: Ympäristötekniikan osahankkeessa opintojaksojen arviointia toteuttaa KT Raimo Silkelä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintojaksojen osalta on syksyn 2002 aikana kerätty palautetta kaasumaisten päästöjen hallinnan opintojakson osalta. Tulokset on käytettävissä alkuvuodesta 2003. Joensuun yliopiston osalta on palautetta kerätty sekä ekotoksikologian perusteet että toksikologian perusteet opintojaksolta. Raimo Silkelän keräämän palautteen lisäksi arvioinnissa käytetään laitoksen yleistä arviointilomaketta. Kuopion yliopisto on kerännyt palautetta ympäristömikrobiologian opintojakson osalta itse laatimallaan kyselylomakkeellaan. Lisäksi Kati Koikkalainen on tehnyt tutkimuksen Luentoja osittain korvaavan ja niitä tukevan videomateriaalin tuottaminen ja muokkaaminen oppimisympäristöön sopivaksi, jossa hän tarkastelee sitä, mitä teknisiä toteutustapoja on lähiopetuksen siirtämiseksi etäopiskelijoille.

3 Matematiikan osahankkeessa joukko-oppia ja funktioita koskevia tehtäviä testattiin matematiikan johdantokurssilla, ja opiskelijoiden työskentelyä kuvattiin ruudunkaappausohjelmalla Camtasia Recorder marraskuussa 2002. Opiskelijapalautetta ja kuvamateriaalia analysoidaan yhteistyössä Kielin yliopiston Dr. Timo Ehmken kanssa alkuvuodesta 2003. Opiskelijapalaute oli valtaosaltaan positiivista ja useimmat pitivät harjoituksia hyödyllisenä oheismateriaalina. Diskreetin matematiikan kurssilla testattiin kahta asiaa: 1) AIM-ympäristön * soveltuvuutta itsetestaukseen ja dynaamisten kuvioiden upotusta systeemiin. Ympäristö toimi hyvin ja sen käytöstä on suunnitteilla pro gradu työ. 2) Relaatioita ja verkkoja koskevia tehtäviä testattiin ja arvioitiin kurssin loppupuolella. Kymmenestä testaajasta kahdeksan piti materiaalia sopivana tai erittäin sopivana lähi- ja etäoppimateriaaliksi. Testissä pyydettiin myös tehtäväkohtaiset arvioinnit, joiden keräämiseen käytetyt lomakkeet löytyvät sivulta http://www.joensuu.fi/mathematics/didmat/ehmke/joensuu2002/discrete/dmmateriaalin Testaus.html Yksityiskohtaisempaa tietoa kurssin harjoitusten havainnollistamisesta on Mari Kähkösen, Hanna Lehtolan ja Martti Pesosen kirjoittamasssa artikkelissa Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahanke: Lisäarvoa oppimateriaaliin vuorovaikutteisuudella, joka on julkaistu raportissa Projektina verkko-oppiminen, Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskuksen selosteita 3/2002. Tietojenkäsittelytieteen virtuaaliapprobatur hankkeen toteutumista on seurattu Joensuun yliopistossa palautteita ja kurssimateriaaleja evaluoiden (kurssipalautteet, kommentit keskustelufoorumilla tai sähköpostitse) sekä opiskelijoiden keskuudessa tehdyllä tapaustutkimuksella. Pääasiallisena tavoitteena on koota kokemuksia ja kommentteja opiskelijoilta, tutoropettajilta ja ohjaajilta sekä näiden kokemusten perusteella kehittää tuotettuja verkkopohjaisia materiaaleja edelleen niin, että ne tukisivat entistä paremmin verkkopohjaista tietojenkäsittelytieteen opiskelua. Joensuun yliopiston kaikilla virtuaaliapprobatur-kursseilla kootaan kurssipalautteet vähintään kurssin lopussa, osassa kursseissa myös kurssin alussa ja puolivälissä. Kurssipalautteet ovat vapaamuotoisia, mutta palautekyselyssä ohjataan opiskelijoita arvioimaan muun muassa seuraavia asioita: Ohjauksen tarpeellisuus ja toimivuus verkkopohjaisella kurssilla Oppimisympäristön toimivuus Kurssimateriaalin ja esimerkkien toimivuus ja riittävyys itseopiskelun välineenä Kurssimateriaalin sisällön riittävyys Kurssikirjan käytettävyys verkkokurssilla Vaikeina koettujen asioiden esille tuominen Parannus- ja kehittämisideoiden antaminen * AIM = Alice Interactive Mathematics: ilmainen suppea kurssinhallintaohjelma, jossa voidaan käyttää Maple-ohjelmaa tehtävien satunnaistamiseen ja vastausten tarkastamiseen.

4 Saatujen palautteiden ja erityisesti parannusehdotusten perusteella on kurssitarjontaa kehitetty. Jokainen toteuttamiskelpoinen parannusehdotus on otettu vakavasti ja pyritty mahdollisimman nopeasti siirtämään käytännön toteutukseen. Tutkimustyötä virtuaaliapprobatur -opintojen keskuudessa toteuttavat tutkijat Jarkko Suhonen ja Sirpa Torvinen. Tutkija Jarkko Suhonen kehittää osana väitöskirjatyötään perusopintojen harjoitustyökurssilla hyväksi käytettävää prosessin hallintajärjestelmää (Project Processing Assistant, PPA). Tutkija Sirpa Torvinen on paneutunut virtuaalisten ohjelmointikurssien kehittämiseen ja verkkopohjaisten ohjelmointikurssien keskeyttämisilmiöön. Väitöskirjatyön tavoitteena on luoda välineistö, jonka avulla opiskelijan opiskeluprosessiin verkkokurssilla voitaisiin tarttua jo ennen kuin opiskelija ajautuu väistämättömään keskeyttämistilanteeseen. Kuopion yliopistossa hanketta on seurattu ja arvioitu opiskelijoiden antaman palautteen (kurssipalautteet, verkkokeskusteluista ja sähköpostitse saadut kommentit) sekä tutoreiden kanssa käydyistä keskusteluista saatujen kommenttien ja ehdotusten kautta. Tutkimustyötä approbatur-opintojen toteuttamisesta on tehnyt LuK Taina Hyttinen, joka pro gradu - tutkielmaansa liittyen arvioi tietojenkäsittelytieteen verkko-opetuksen materiaalien käyttökelpoisuutta ja kurssien toteutuksen tuottavuutta. Kauppatieteen osahankkeen arvioinnin keskeisinä kohteina ovat olleet seuraavat osa-alueet: o Hankesuunnitelman mukaisten verkkokurssimateriaalin suunnittelu ja tuottaminen. o Kauppatieteellisten yksiköiden opettajien verkko-opetusosaamisen lisääminen. o Itä-Suomen kauppatieteiden verkko-opetukseen liittyvän yhteistyön edistäminen. Hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ovat suurelta osin toteutuneet. Yhteistyöosapuolet ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä verkko-opetusyhteistyötä. Yhteydenpitoa ja yhteistyötä tulee kuitenkin edelleen kehittää, jotta eri kauppatieteellisten yksiköiden osaaminen saataisiin entistä paremmin kaikkien osapuolten käyttöön. Kauppatieteiden verkko-opetuksen jatkoa ajatellen tärkeänä pidetään myös verkko-opetuksen osaamistason nousua, jota on tuettu esimerkiksi verkko-opetuksen koulutustilaisuuksilla. Ongelmia hankkeen aikana on paikoitellen aiheuttanut esimerkiksi resurssipula, mikä osaltaan näkyy sisällöntuotannon ja kurssien valmistumisen hitautena. Erityisesti sisällöntuotannon hitaus tulisi huomioida paremmin, jolloin uusien kurssien valmistumisaikataulut saataisiin realistisiksi. Toisaalta hyvällä valmistelulla ja suunnittelulla on pyritty nimenomaan tuottamaan laadukasta verkko-opetusta. Henkilöstökoulutuksen arviointitiedon keräämiseksi luotiin yhteiset muodot. Arviointia kerättiin verkkovälitteisesti ja jatkuvasti. Arviointitiedon dokumentoi projektihenkilöstö. Arvioinnin muodot, joita arvioinnissa tarpeen mukaan käytettiin 1. koulutettavien lähtötason ja motivaation arviointi haastattelut itsearviointilomakkeet 2. koulutuksen arviointi koulutuksesta saadut palautteet henkilöstökoulutustyöryhmän itsearviointi viivästetty palaute

5 Arvioinnin välineinä käytettiin verkkolomaketta, jossa oli kaikkea opetusta koskeva yhteinen osio ja kursseittain eriytyvä osio. Tuotettavia opintojaksoja ja oppimateriaaleja varten laadittiin pedagogisessa ryhmässä arviointi/laatukriteerit. Kokemukset koulutusyhteistyöstä olivat positiivisia. Koulutukseen osallistuneiden palautteet käsiteltiin työryhmän kokouksissa ja annettiin tiedoksi kouluttajille koulutuksen kehittämiseksi vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla osallistujien tarpeita. Koulutus oli rakenteeltaan toimiva, mutta videokonferenssilaittein toteutettuihin luentoihin liittyi pedagogisia ja teknisiä ongelmia. Videokonferenssilaittein tapahtuvaa opetusta helpotettiin siten, että verkkoon laadittiin teknisiä ja pedagogisia tukimateriaaleja. Koulutuksen jälkeen opettajien jatkaessaan työskentelyään oman verkkokurssinsa parissa, heistä on osa tarvinnut ja saanut tukea ohjaajiltaan. Myös taitokurssit ovat tarjonneet tukea verkkokurssin jatkototeutukselle. Yhteistyö koulutuksen toteuttamisessa on ollut hyvää ja työryhmän jäsenten keskenään ja kouluttajien käymät keskustelut ovat vieneet koulutuksen kehitystä eteenpäin. Työryhmän jäsenten oma kouluttautuminen tuo myös uusia näkökulmia koulutukseen. Arvioinnin merkitys Kokonaisuudessaan Itä-Suomen virtuaaliyliopiston eri hankkeitten arvioinneissa saavutetaan välitöntä hyötyä meneillään olevaan opetuksen kehittämistyöhön. Samalla on syntymässä laajasti sovellettavia kriteeristöjä verkko-oppimisen arviointiin, erityisesti opiskelijan oppimiskokemuksen kannalta. Verkkokurssien tuottamisen arvioinnista on pääteltävissä, että verkkokursseja tulee kehittää vuorovaikutusvälineitten ja multimedian käytön osalta, tuottamisen mallia voidaan myös tehostaa. Pedagogiset lähestymistavat tulisi saattaa opetuksen kehittäjien käytännön työkaluiksi. Vielä on alennettava kynnystä verkkokurssien saamiseksi laajan yliopistoyhteisön käyttöön. 3. Kuvaus hankkeen organisoinnista Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hanketta koordinoi Joensuun yliopisto, joka palkkasi tehtävään kolmivuotiskaudeksi 2001-2003 kehitysjohtajan ja projektikoordinaattorin. Lisäksi Kuopion yliopistossa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ovat toimineet muulla virtuaaliyliopistorahoituksella koordinaattorit, jotka ovat tukeneet hankkeen koordinointia ja tiedottamista omissa yliopistoissaan. Kehitysjohtaja on vastannut hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamisesta, toimeenpannut johtoryhmän hyväksymät päätökset, hyväksynyt hankkeen menot, raportoinut hankkeen etenemisestä johtoryhmälle sekä vastannut yhteydenpidosta hankkeen eri toimijoihin ja ulkopuolisiin yhteistyötahoihin. Hankkeen kokonaisvastuun lisäksi kehitysjohtaja on vastannut erityisesti tutkimuksen ja sisällöntuotannon osahankkeista. Projektikoordinaattorin tehtäviin on kuulunut hankkeen yleinen koordinointi ja organisointi, talous- ja henkilöstöhallintotehtävät, suunnittelu ja raportointi sekä yhteydenpito projektin toimijoihin eri yliopistoissa. Itä-Suomen virtuaaliyliopiston organisaatio muodostuu johtoryhmästä, jonka muodostavat kolmen yliopiston rehtorit sekä kehitysjohtaja, sekä ohjausryhmästä ja osahankkeiden

6 projektiryhmistä. Johtoryhmän tehtävänä on hankkeen strategisista linjauksista sopiminen sekä talousarvion, osahankesuunnitelmien ja tutkimusohjelman hyväksyminen. Ohjausryhmän tehtävänä on käsitellä johtoryhmän päätettäväksi kuuluvat asiat, osallistua päätösten toteuttamiseen, ohjata virtuaaliyliopiston tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä seurata ja arvioida hankkeen toimintaa. Tarkemmasta koulutuksen sisällön suunnittelusta vastasi työryhmä, jossa oli edustajia kustakin yliopistosta. Hanke sijoittuu Kuopion yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa oppimiskeskukseen ja Joensuun yliopistossa opetusteknologiakeskukseen. Tekijöiden kanssa on laadittu tekijänoikeussopimukset. Verkostosopimusten laatiminen aloitettiin ympäristötekniikan osahankkeessa perustamalla syksyllä 2002 työryhmä, jonka tarkoituksena on laatia pilottihankkeena verkostosopimus. Verkostosopimuksissa Itä-Suomen virtuaaliyliopistohankkeessa mukana olevat yliopistot sopivat menettelystä hyödynnettäessä toisten yliopistojen opintojaksoja, jotka sisältävät verkossa olevaa oppimateriaalia. Lisäksi sopimuksessa sovitaan menettelystä luovutettaessa opintoviikkoja tai verkossa olevaa oppimateriaalia Itä-Suomen virtuaaliyliopiston ulkopuolelle. Kolmen alueelliseen kehitykseen panostavan yliopiston verkostohanke saavuttaa toiminnallisia ja pitemmällä aikavälillä taloudellisia etuja. Voimavaroja voidaan tehokkaasti hyödyntää ja tukipalvelut on pystytty järjestämään joustavasti, kattavasti ja eri alojen asiantuntijuutta hyödyntäen. Välimatkoja voitetaan teknologian avulla. Opiskelijan on mahdollista mieltää itsensä osana kolmen yliopiston oppiaineverkostoa. Osana Suomen virtuaaliyliopistoa ISVY:n kehitys- ja tutkimustyö palvelee valtakunnallista yliopistoopetuksen kehittämistä. Muista virtuaaliyliopistohankkeista ISVY on tehnyt yhteistyötä erityisesti OVI-hankkeen, TieVie-hankkeen, IT-Pedan ja TieDOT-hankkeen kanssa. ISVY ja kunkin yliopiston muu virtuaaliyliopistotoiminta linkittyvät myös sekä kurssien tuottamisessa että yliopistokohtaisesti virtuaaliyliopistokoordinaattoreiden toiminnan kautta. Kansainväliset yhteydet ja yhteistyö toteutuu enenevästi mm. tukihenkilöitten koulutuksen, tutkimusyhteistyön ja opetushankkeitten erityiskysymyksien osalta. Suomen virtuaaliyliopisto hyötyy ISVY-hankkeesta monin tavoin. Opetuksen kehittämishankkeissa tehdään työvälineitä sekä oppiainekohtaiseen verkko-oppimiseen että laajempaan käyttöön. Kehittävä tutkimus tuottaa tutkittua tietoa verkko-oppimisesta ja oppimistuloksista sekä antaa välineitä arviointiin. Henkilöstökoulutuksen ja sisältötuotannon tuen materiaalit ja käytänteet tulevat myös yhteiseen käyttöön. 4. Ohjelmaa toteuttavat toimenpiteet ja osahankkeet ISVY:n järjestämän henkilöstökoulutuksen tavoitteena on antaa opettajille ja muulle henkilöstölle valmiudet soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessaan pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Vuonna 2002 henkilöstökoulutusta tarjottiin Ope.fi I, Ope.fi II ja Ope.fi III -tasoilla. Toisen tason koulutus oli menetelmiltään monimuotoinen ja se jakautui kahteen osaan. Verkko-opetukseen perehdyttävässä osiossa (3 ov) oli videoneuvotteluvälitteisesti toteutettu kolmen yliopiston yhteinen luentosarja sekä yliopistokohtaisesti harjoituksia. Taitokurssi-osiossa opiskelija suoritti 2 opintoviikkoa kiinnostuksensa ja tarpeensa mukaan. Kolmannen tason koulutus (10 ov) alkoi syksyllä 2002 ja jatkuu vielä vuoden 2003 loppuun. Vuonna 2002 ISVY:n yhdessä kunkin yliopiston

7 oppimiskeskuksen tai opetusteknologiakeskuksen kanssa järjestämään koulutukseen osallistui liki 700 henkilöä. ISVY:ssä toimi vuonna 2002 neljä opetushanketta: ympäristötekniikka, sovellettu matematiikka ja tilastomatematiikka, tietojenkäsittelytiede ja kauppatiede. Ympäristötekniikan osahankkeessa on vuoden 2002 aikana toteutettu viisi oppimisympäristöä. Nestemäisten päästöjen hallinta, ympäristöjohtaminen ja tuotanto- ja palveluprosessit ovat LTKK:n opintojaksoja, jotka sisältävät vuonna 2002 tuotetun oppimisympäristön. Tosin erityisesti tuotanto- ja palveluprosessien osalta oppimisympäristöä tullaan edelleen kehittämään. Kuopion yliopiston opintojaksoista kemiallisen ympäristöhygienian opintojaksolle tuotettiin oppimisympäristö. Joensuun yliopiston toteuttamia oppimisympäristöjä olivat toksikologian perusteet sekä toksikologian perusteiden harjoitukset. Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahankkeessa on vuoden 2002 aikana virtuaalistettu seuraavia toteutettuja kursseja: Numeerinen analyysi, Käänteisongelmat ja Diskreetti matematiikka. Numeerisen analyysin kurssin tarpeisiin on tuotettu Java-appletteja havainnollistamaan numeerisia algoritmeja. Käänteisongelmat kurssissa oppimateriaali on muokattu verkko-opiskelua varten pdf-muotoiseksi hypertekstiksi, johon oli lisätty linkkejä selventäviin yksityiskohtiin. Lisäksi on tuotettu Sumean logiikan kurssi, joka otetaan käyttöön vuonna 2003. Tietojenkäsittelytieteen osahankkeessa Joensuun yliopistossa on vuoden 2002 aikana päivitetty ja kehitetty vuonna 2001 laadittuja kurssimateriaaleja eteenpäin pohjautuen kurssievaluaatioon ja oppilaspalautteisiin. Erityisesti ohjelmointi- ja algoritmikursseilla on pyritty visualisointivälineiden avulla kehittämään materiaalia niin, että ilman kontaktiopetusta tapahtuvaa opiskelua voitaisiin mahdollisimman pitkälle tukea. Kuopion yliopisto on tuottanut verkkomateriaalit ja oheismateriaalit neljälle kurssille, joista yhdelle kurssille on lisäksi tuotettu gif-animaatioita, interaktiivisia javascriptejä ja javaappletteja sekä kysymystietokanta opiskelijoiden itsenäisesti käyttämiä, oppimista testaavia kysymyssarjoja varten. Lisäksi yhdellä kurssilla on käytetty mikro-ohjelmien ja konekieliohjelmien tekemisen ja suorittamisen simulointiin tarkoitettua, tietojenkäsittelytieteen laitoksella kehitettyä Sim0 ohjelmaa. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on tehnyt aineistoa kursseille Tietotekniikan perusteet (2 ov) sekä Tietokoneen rakenne ja käyttöjärjestelmä (2 ov) osana opintojaksoa Tietojenkäsittelyn perusteet (6 ov). Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla on ollut käytössä Joensuun yliopiston tuottama Ohjelmointi osa 1 kurssi ja vastaavasti Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tuottama Tietokoneen rakenne ja käyttöjärjestelmä kurssi on ollut käytössä Joensuussa. Lappeenrannan tuottamassa materiaalissa on itseopiskelun tukena interaktiivisia appletteja sekä Logitin-ohjelma loogisten piirien testaamiseen ja Konetin-ohjelma konekielisten ohjelmien testaamiseen. Lisäksi kurssilla on laaja testaa tietosi osio. Kauppatieteen osahankkeessa on toteutettu verkkokurssit Rahoitusmarkkinat ja pk-yrityksen rahoitus sekä Liiketoiminnan suunnittelu ja kasvurahoitus. Näiden lisäksi hankkeen aikana on valmisteltu kursseja Environments Organized to Support Development (järjestetään keväällä

8 2003), Yrityksen strategiaprosessi (järjestetään keväällä 2003) sekä Johdon laskentatoimen jatkokurssi. Sisältötuotannon tukena toimi suunnittelija kussakin yliopistossa. Tukihenkilöiden päätehtävänä on ollut opettajien neuvonta verkkokurssien tuottamisessa. Sisällöntuotannon tukihenkilöiden koulutukseen ja keskinäisen yhteistyön lisäämiseen on myös panostettu. Vuoden aikana järjestettiin kaksi kaksipäiväistä multimediatuotannon ja verkkopedagogiikan koulutus- ja yhteistyöseminaaria. Lisäksi ISVY:n sisällöntuottajat osallistuivat Learntech konferenssiin Karlsruhessa. On- line Educa konferenssissa Berliinissä esiteltiin ISVY:n toimintaa mukaan lukien kahden opetushankkeen tuottamia verkkokursseja. Raportti Projektina verkko-oppiminen Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä julkaistiin loppuvuodesta 2002. Tutkimuksen osahankkeessa on pyritty etsimään ISVY:n opetustoimintaa tukevia toimintamuotoja ja painopistealueita. Apurahoja jaettiin 10 henkilölle yhteensä 40.240 euroa. Tutkimusseminaareja, joissa esiteltiin tutkijoitten työn tuloksia tai keskityttiin muihin ajankohtaisiin teemoihin, pidettiin kaksi. Kansainvälinen opetusteknologian kesäkoulu ja konferenssi järjestettiin yhteistyössä Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa, samoin kuin säännöllisesti kokoontunut opetusteknologiaseminaari. ISVY:n toimijat esiintyivät lisäksi useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. 5. Kuvaus rahoituksesta ja hankkeen tuloslaskelma Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2002 oli 690 719 euroa, josta Opetusministeriön rahoitusosuus oli 521 819 euroa. Taulukossa 1 on esitetty rahoitustoteuma yliopistoittain ja osahankkeittain. Taulukko 1. Itä-Suomen virtuaaliyliopiston menot yliopistoittain ja osahankkeittain vuonna 2002 (OPM:n rahoitusosuus). JoY KuY LTKK YHTEENSÄ Koordinointi 101 958,64 0,00 0,00 101 958,64 Infrastruktuurin kehittäminen 1 036,94 1 661,74 3 190,49 5 873,28 Henkilöstökoulutus 20 469,64 35 097,37 19 811,88 75 378,89 Sisällöntuotannon tuki 41 151,33 37 135,75 31 949,57 110 236,65 Asiantuntija- ja koulutusyhteistyö 2 202,72 3 336,32 440,49 5 837,50 Tutkimus 16 026,18 14 026,23 13 439,96 43 492,38 Ympäristötekniikka 16 686,15 15 150,52 27 517,55 59 354,23 Sovellettu matematiikka ja tilastomatematiikka 30 676,89 6 485,92 2 617,73 39 780,55 Tietojenkäsittelytiede 15 384,89 23 358,55 8 789,76 47 533,21 Kauppatiede 510,86 13 332,18 1 848,19 13 795,71 YHTEENSÄ 246 104,24 146 781,12 109 605,62 502 490,98 Raporttiin sisältyviin talouslukuihin ei ole vielä käytettävissä tilinpäätöstietoja, joten lukuihin voi tulla pieniä muutoksia.

9 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hankkeessa on vuoden aikana työskennellyt koko- ja osaaikaisia projektihenkilöitä kolmessa yliopistossa yhteensä 14. Lisäksi kussakin osahankkeessa on ollut useita yliopistojen henkilökuntaan kuuluvia asiantuntijoita. Hankkeen omarahoitusosuus laitosten hallinnoimana koostuukin pääasiassa virkatyöpalkoista ja tilakuluista. Taulukko 2. Itä-Suomen virtuaaliyliopiston omarahoitustoteuma osahankkeittain (arvio). Henkilöstökoulutus 10 000 Sisällöntuotannon tuki 8 400 Tutkimus 2 000 Ympäristötekniikka 31 900 Sovellettu matematiikka ja tilastomatematiikka 13 400 Tietojenkäsittelytiede 80 200 Kauppatiede 5 000 Koordinointi 18 000 YHTEENSÄ 168 900 6. Lisätiedot Itä-Suomen virtuaaliyliopiston www-sivut ovat osoitteessa: http://www.joensuu.fi/isvy Hankkeen projektipäällikkö: Kehitysjohtaja Esko Kähkönen Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu email: esko.kahkonen@joensuu.fi puh. (013) 251 2334, 050 531 8049 fax (013) 251 2813 Projektina verkko-oppiminen Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä löytyy verkko-osoitteesta http://www.joensuu.fi/opetusteknologiakeskus/julkaisut/sisallon_tuotanto02.pdf