17 16 elämälle antama luotto siten lisääntyi 1,571.8 milj. markkaa eli lähes 71 %. Suomen Pankin luotonannon pääosana oli kertomusvuonna, niinkuin aikaisemmin kin, vekselien diskonttaaminen. Kertomus vuoden alkaessa pankin suoraan diskonttaamia vekseleitä oli 19,855.9 milj. markkaa. Painuttuaan tammikuun päättyessä vuoden alimpaan määrään, 18,914. i miljoonaan, vekselisalkku vähitellen taas paisui nousten marraskuun 23 päivänä 24,214.4 milj. markkaan. Vuoden viimeisenä päivänä suo raan diskontattujen vekselien määrä oli alentunut 22,282.3 milj. markkaan ollen siten 2,426.4 miljoonaa eli 12 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Suoranaisen vekselien diskonttaamisen rinnalla muut lainamuodot määrienpä puo lesta ovat, vailla sanottavaa merkitystä Suomen Pankin toiminnassa. Asiallisesti niillä, ja varsinkin rediskonttauksella, kui tenkin saattaa olla huomattava tärkeys lainamäärien pienuudesta huolimatta. Vil kastuvan liiketoiminnan ja varsinkin palkanmaksuihin tarvittavien suurten sum mien teki a. rahamarkkinoilla ajoittain il meni kireyttä, joka aiheutti rediskonttausta keskuspankista. Kertomusvuoden al kaessa esiintynyt rediskonttausluotto, mää rältään 50.o milj. markkaa, maksettiin pois ennen tammikuun loppua. Huhtikuun lo pussa ilmeni uusi kiristyvä suunta, ja tou kokuun 23 päivänä rediskonttausten määrä kohosi 280.o milj. markkaan. Ennen seuraavan kuun loppua nämä vekselit oli sel vitetty, mutta elokuussa alkoi uusi kiris tymisen kausi, jonka aikana rediskonttaus ten määrä nousi aina 325.0 milj. markkaan. Syyskuussa rahamarkkinat, ainakin osaksi setelinvaihtahuhujen johdosta, jälleen helpponivat, eikä syyskuun viimeisellä viikolla enempää kuin seuraavina kuukausina kaan enää rediskontattuja vekseleitä esiintynyt Suomen Pankin tilailmoituksissa. Hypoteekkilainoja Suomen Pankki van han tavan mukaan myöntää, pääasiallisesti obligaatiovakuutta vastaan, mutta näiden lainojen kokonaismäärä oli vähäinen, alku vuodesta 19.0 milj. markkaa. Joulukuussa se kuitenkin kohosi aina 49.7 miljoonaan painuakseen vuoden viimeisenä päivänä 37.7 milj. markkaan. Kassakreditiivien merkitys on edellisiä jonkin verran suu rempi. Näiltä tileiltä nostettu määrä oli kertomusvuoden alkaessa 50.7 milj. mark kaa, saavutti heinäkuun alkupuolella 142.9 miljoonan huipun, mutta painui vuoden päättyessä 77.4 miljoonaan. Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautiset vaihtelut vuonna näkyvät seuraa vasta asetelmasta: Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna. Vekselit Hypoteekkilainat Kuukauden lopussa Joulukuu Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu Heinäkuu. Elokuu.. Syyskuu.. Lokakuu Marraskuu Joulukuu. Kassakreditiivit Rediskonttaukset Yhteensä 19,855.9 50.7 50.0 19.975.6............ 18,914.1 19,048.6 20,113.9 20,569.5 20,836.i 21,050.7 22,451.6 22,631.2 23,850.4 23,lll.o 24,167.i 22,282.3 19,o 19.0 37.7 89.5 92.9 79.7 81.3 114.7 113.4 114.3 102.3 97.1 99.1 84.o 77.4 40.0 80,o.. 100. o. 19.022.6 19.160.5 20 212.6 20.709.8 21.049.8 21.183.1 22.584.9 22.852.5 23.966.5 23.229.1 24.270.1 22,397.4 --. Niinkuin yleensä aikaisemminkin tuli pääosa Suomen Pankin talouselämälle anta maa luottoa viimekin vuonna vientiteolli suuden osalle. Sen rinnalla myös kotimark kinateollisuus on saanut sekä absoluutti selta määrältään että suhteelliselta osuudel taan kasvavaa luottoa. Kauppaliikkeiden osuus oli aivan vaatimaton, mutta jälleen kasvava. Muiden saama luotto, joka vuoden lopussa tilapäisesti oli mel koinen, oli jälleen painunut mitättömyy31/ i2 1940 Vientiteollisuus Kotimarkkinateollisuus Kauppaliikkeet Muut.. 89. i o 7.8 7 3.03 Korkomäärät. Suomen Pankin luotonannossaan sovelta mat korkomäärät pysyivät vuonna muuttumattomina, Alin diskontto oli siten edelleen 4 %, niinkuin se on ollut joulu kuun 3 päivästä 1934 alkaen. Setelistä. Liikkeessä oleva setelistä on harvoin ollut niin voimakkaiden heilahtelujen alai nen kuin päättyneenä kertomusvuonna. Sen määrä, joka kertomusvuoden alkaessa oli 15,656.7 milj. markkaa, pieneni tavalli suuden mukaan tammikuun kolmen ensim mäisen viikon aikana painuen alle 15 mil jardin, mutta jo helmikuussa, se alkoi kas vaa, ja tämä nousu ei pysähtynyt huhti kuussa, niinkuin yleensä kausiluontoisten seikkojen takia, vaan se päinvastoin kiihtyi palkkojen kohoamisen ja niitä seuraavan hintatason nousun johdosta, kun tarvittiin entistä enemmän käteisvaroja. Elokuun lopussa liikkeessä olevien setelien määrä siten kohosi 18,871.9 milj. markkaan, joten se oli runsaasti viisi miljardia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Syyskuussa seu rasi kuitenkin käänne, setelistä alkoi supis tua, kun lukuisat kansalaiset setelinvaihto31/12 deksi. Koska pankin asiakaspiiri pysyy melko muuttumattomana, vuosien varrella luoton jakaantumisessa tapahtuneet muu tokset pääasiallisesti perustuvat siihen, missä määrin eri aikoina on eri aloilla ilmennyt luotontarvetta. Kehitystä valaisee seuraava asetelma, joka prosenteissa osoit taa, kuinka keskuspankin talouselämälle antama luotto eri vuosien viimeisenä päi vänä jakaantui eri alojen kesken. 31//12 1941 89.30 10.43 0.24 0.0 3 31/ /12 1942 73.76 22.0 7 4.02 0.15 31/ /12 1943 63,35 29.20 7.37 0.0 8 31/l2 61.19 20.0 6 0.02 18.73 37 i2 67.72 30.52 1.49 0.27 huhujen johdosta veivät omistamansa sete lit pankkitileilleen. Lokakuussa samaa suuntaa jatkui, vaikkakin hiljenevällä vauhdilla, ja marraskuussa mielet olivat rauhoittuneet, kun pelättyä setelinvaihtoa ei kuulunutkaan. Kun joulukuussa vähi tellen kaikille selvisi, että puheena olevan suunnitelman toteutuminen oli tulossa, se telit alkoivat polttaa ihmisten käsiä, ja niitä tuotiin, varsinkin vuoden viimeisinä päivinä, suuret määrät luottolaitoksiin. Liikkeessä oleva setelistä supistui siten 13,597.7 milj. markkaan eli enemmän kuin viisi miljardia pienemmäksi kuin neljä kuukautta aikaisemmin ollen 2,059.o mil joonaa eli 13 % pienempi kuin vuotta aikai semmin. Setelinvaihto, joka varsinaisesti kuuluu vuoden 1946 tapahtumiin ja jonka tulokset, eivät vielä ole selvillä tätä kirjoi tettaessa, on siis ainakin sikäli saavuttanut yhden päämäärän, että huomattava osa kansalaisten käsissä ollutta vapaata osto voimaa on saatu sidotuksi, osaksi tosin vain lyhytaikaisesti. Samalla kuin setelistö, myös sellaisten varojen määrä, joita vastaan Suomen Pan killa on oikeus antaa seteleitä, on lisäänty nyt. Tätä valaisee seuraava asetelma: 31/s s% 3% 31/ia 171.5 Kultakassa.. Ulkomaiset kirjeenvaihtajat.... 350.7 Ulkomaiset vekselit 24.9 Ulkomaan setelit ja korkoliput.. 3.8 Kotimaiset vekselit 19,905.9 171.6 337.3 24.9 3.5 20,113.9 171.6 333.9 24.6 3.2 21,050.7 171.6 345.9 37.8 6.o 23,850.4 386.7 1,283.1 72.o 9.6 22,282.3 Yhteensä 20,456.8 20,651.2 21,584.o 2 4,411.7 24,033.7 1162/46
18 Suomen Pankin setelinantoon oikeutta vien varojen kokonaismäärä lisääntyi vuo den varrella nousten 20,456.8 miljoonasta 24.033.7 milj. markkaan. Lisäys, joka siten oli 3,576.9 milj. markkaa eli runsaasti 17 %, johtui pääasiallisesti kahdesta tekijästä, toisaalta kotimaisten vekselien salkun pai sumisesta, toisaalta vaihtokurssien korotta mista seuranneesta ulkomaisen rahan mää räisten varojen nimellisestä arvonnoususta. Setelikate oli runsas koko kertomusvuo den ajan. Sen alkaessa kate oli 99.4 % kaikista vaadittaessa maksettavista sitou muksista, mutta jo tammikuun viimeisellä viikolla se alkoi kohota pysyen vuoden var rella lähtökohtaa korkeammalla tasolla. Vuoden päättyessä tämä suhdeluku oli 115.5 %. Vielä runsaampi setelikate oli, jos sitä verrataan liikkeessä olevaan setelistöön. Kertomusvuoden alussa kate oli 130.7 % setelistöstä pysytellen suurimman osan vuotta hiukan tämän suhteen alapuo lella. Syyskuussa, kun setelistä alkoi supis tua, kate näin laskettuna tuli entistä run saammaksi, ja joulukuun viimeisenä päi vänä setelikate vastasi 176.8 % liikkeessä olevasta setelistöstä. -Setelinantoreservi eli käyttämätön sete linanto-oikeus oli kertomusvuonna erittäin runsas. Vuoden alkaessa sen määrä, joka kesällä ja syksyllä ajoittain oli ollut hyvinkin niukka, oli 1,676.8 milj. markkaa, mutta tammikuun lopussa ulkomaisten ti lien kirjaamisessa tehtyjen, edellä jo mai nittujen järjestelyjen johdosta se nousi neljään miljardiin markkaan vaihdellen sitten pitkin vuotta tämän määrän molem min puolin. Vuoden viimeisenä päivänä setelinantoreservi, kultakassan ja ulkomais ten valuuttojen kirjanpitoarvojen korotta misen johdosta, jälleen kohosi nousten 5,017.6 milj. markkaan. Se oli silloin noin kolme kertaa niin suuri kuin vuotta aikai semmin. Myös verrattuna setelinanto-oikeuteen ja vaadittaessa maksettavien sitou musten määrään setelikate oli tuntuvasti runsaampi kuin edellisinä vuosina. Kerto musvuoden alkaessa setelikate siten oli 8.2 % vaadittaessa maksettavista sitoumuk sista, mutta sen päättyessä tämä suhde luku oli 24.i %. Seuraava asetelma valaisee tarkemmin Suomen Pankin setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä viime vuoden viimeisenä päivänä 19 verrattuna vastaavaan tilaan edellisen vuo den päättyessä. Setelinanto-oikeus: 31/ 31/ja Kultakassa ja ulkomaiset valuutat 522.2 Lain 13/12 1939 mukaan 19,934.6 Ohjesäännön 6 :n mu kaan. 1,800.0 Setelinanto-oikeus 22,256.8 1,669.8 22,363.9 1,800.0 25,833.7 Käytetty määrä: Liikkeessä olevat setelit 15,656.7 Muut vaadittaessa mak settavat sitoumukset.. 4,727.5 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta 195.8 oleva määrä.. Käytetty setelinanto-oikeus. 20,580.o 13,597.7 6,944.5 273.9 20,816.i Setelinantoreservi: Käytettävissä oleva.... 1,676.8 Käytetty määrä ja re servi. 22,256.8 5,017.6 25,833.7 Pankin suhde valtioon. Vaikka sodankäynti oli päättynyt, eivät valtion menot supistuneet, niinkuin oli toi vottu, vaan valtiontalous pysyi jatkuvasti kireänä, eikä tasapainoa tulojen ja menojen välillä saatu aikaan. Valtion menoja lisä sivät mm. eräät sotilasmenojen jälkisel vittelyt, runsaat palkankorotukset seurauk sineen, monenlaiset huoltomenot, maanhan kintalain toimeenpano eikä vähimmin sota korvaussuoritusten ja niitä varten tarpeel listen pääomasijoitusten rahoittaminen. Kun rahamarkkinat vuoden alkupuolella kiristyivät eivätkä luottolaitokset olleet halukkaita vanhoja luottoja uudistamaan, saatikka uutta luottoa myöntämään val tiolle, oli Suomen Pankin jälleen pakko lisätä valtiolle antamaansa luottoa. Tämä luotonanto tapahtuu pääasiallisesti valtion vekseleitä diskonttaamalla. Kerto musvuoden alkaessa valtion vekseliluotto oli 17,750.0 milj. markkaa, mutta kun val tiolle alkuvuodesta kertyi melkoisia veromääriä, vekselien määrä tammikuussa aleni 16.500.0 miljoonaan. Maaliskuussa valtio jälleen lisäsi vekseliluottoaan, ja marras kuussa saavutettiin 20,500.o miljoonan huippu. Joulukuussa valtio jälleen pystyi lyhentämään velkaansa, joten vekselivelka kertomusvuoden päättyessä oli 18,600.o milj. markkaa eli 850.o miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Niinkuin edellisinäkin vuosina, valtio ajoittain ylitti pano- ja ottotiliään, jolle taas toisin ajoin kertyi mel koisia summia. Suurin ylitys, 758.8 milj. markkaa, esiintyi elokuun lopussa, kun taas lokakuun 15 päivänä tilillä oli varoja 864.5 miljoonaa. Vuoden viimeisenä päi vänä valtion pano- ja ottotilillä oli varoja 149.4 milj. markkaa eli 72.5 miljoonaa vä hemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valtion nettovelka Suomen Pankille lisääntyi siten 17.528.1 miljoonasta 18,450.6 milj. mark kaan. Lisäys oli siten 922.5 miljoonaa eli 5.3 % oltuaan edellisenä vuonna 1,604.3 milj. markkaa eli 10.l %. Suomen Pankilla oli hallussaan joitakin määriä valtion eri obligaatiolainoihin kuu luvia obligaatioita. Näitä ei kuitenkaan ole hankittu siinä mielessä, että siten annettai siin valtiolle luottoa, vaan ne edustavat pikemminkin pankin kannalta sijoituksia, milloin niitä ei ole otettu edelleenmyyntiä varten. Kertomusvuoden alkaessa valtion obligaatioita oli pankin salkussa 403.2 mil joonan, sen päättyessä taas 396.1 milj. mar kan arvosta. Ulkomaiset selvitystila. Ulkomainen selvitysliike, joka loppuvuo den oli melkein kokonaan keskeytet tynä, alkoi ulkomaankaupan vähitellen el pyessä kertomusvuonna jälleen saada mer kitystä, vaikka se jäikin vähäiseksi verrat tuna edellisiin vuosiin. Suhteet Neuvosto liittoon ja Tanskaan olivat tärkeimmät, kun sitä vastoin suurin osa selvitysliikkeen aikaisemmista yhteyksistä oli poissa. Neu vostoliiton kanssa tehtiin kertomusvuoden aikana kolme tavaranvaihtosopimusta, joi hin sisältyi määräyksiä niihin liittyvien maksujen suorittamisesta. Erillisiä sopi muksia Neuvostoliiton kanssa tehtiin laivakulujen, rahtausmaksujen ja selvittämättä olevien vanhojen velkojen suorittamisesta. Edelleen täydennettiin Tanskan sopimusta ja tehtiin Norjan kanssa uusi sopimus. Vuoden ja kahden edellisen vuoden aikana suoritettiin selvitystileiltä viejille ja muille seuraavat määrät: Belgia.. Bulgaria. Espanja Italia. Kroatia Norja. Portugali. Ranska.. Romania. Saksa. H olla n ti.. Belgia. Norja Kenraalikuvernementti.. Slovakia S.N.T.Liitto.... Sveitsi.. Tanska.. Turkki. 1943 1.5 146.1 4.7 44.3 54.4 28.3 O.o 378.4 22.6 8.3 51.9 5.5 16.2 0.5 101.9 196.3 0.9 50.6 49.9 0.6 9.245.0 8,128.2 --321.9 269.0 258.1 141.9 120.3 83.i --- - 0.3 20.6 69.o 934.2 13.6 314.3 0.4 14.9 34.9 817.4 O.i 204.3 1.4 549.6 3.9 607.7 0.2 Yhteensä 12,147.6 9,993.6 l,176.o Lisäksi suoritettiin selvitystileiltä eräitä palautusmaksuja. Näiden määrä oli kerto musvuonna 20.7 milj. markkaa vastaten 71.9 ja 152.5 miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina. Niinkuin yllä olevasta taulukosta näkyy, johtui selvitysliikkeen supistuminen kah deksasosaan edellisen vuoden vaihdosta pääasiallisesti Saksan kanssa käydyn selvi tysliikkeen poisjäämisestä. Samaan suun taan vaikutti se tosiasia, että selvitysliike yleensäkin pääsi vauhtiin vasta kertomus vuoden puolivälistä. Sei vitystil ien loppusaldo osoitti kerto musvuoden päättyessä nettovelkaa 2,802.7 milj. markkaa, kun se vuotta aikaisemmin osoitti 2,365.5 milj. markan nettosaatavaa. Muutos oli osaksi asiallinen, mutta suurelta osalta kirjanpidollinen. Vuoden päät tyessä puheena olevien tilien ulkopuolella oli Saksan erikoistili, jonka velkamäärä oli
20 21 3,381.5 milj. markkaa, joten nämä toisiinsa liittyvät, samanluontoiset tilit yhteensä päättyivät l,016.o milj. markan nettovel kaan. Kertomusvuonna nuo tilit yhdistet tiin. Näin ollen selvitystilien nettovelka todellisuudessa kertomusvuonna oli lisään tynyt 1,786.7 milj. markkaa eli lähes kol minkertaiseksi. Yksityiskompensatioina tapahtuvien kaup pojen perusteella suoritettiin kertomus vuonna viejille 23.0 milj. markkaa, joista 0.2 miljoonaa Suomen Pankissa pidetyiltä tileiltä. Vientiremburssien käyttö kehittyi päin vastaiseen suuntaan kuin tuontiremburssien. Niitä avattiin näet kertomusvuonna vain 18 arvoltaan 79.7 milj. markkaa, kun vastaavat luvut olivat 443 kappaletta ja 418.0 milj. markkaa vuonna. Sen si jaan vuoden päättyessä avoinna olevien vientiremburssien määrä oli melko suuri, nimittäin 57.4 milj. markkaa vastaten 16.7 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Remburssit. Edellä on käsitelty tärkeimpiä niistä koh dista, joissa Suomen Pankin asemassa ta pahtui muutoksia kertomusvuoden aikana. Sen lisäksi on tarkastettava pankin omai suus- ja tulostaseita yksityiskohtaisesti. Kertomusvuoden aikana Suomen Pankin remburssiliike vilkastui huomattavasti. Aina kesäkuuhun asti rembursseja avattiin vain Ruotsin kanssa käytävän kaupan ra hoittamiseksi, mutta silloin avattiin ensim mäinen remburssi Neuvostoliittoon, ja seuraavina kuukausina tämä toiminta laajeni käsittämään kaupankäynnin Tanskan, Eng lannin ja vihdoin myös valtamerentakais ten maiden kanssa. Edelleenkin on ollut voimassa remburssipakko, milloin tuonti tavaroista on ollut suoritettava ennakoita. Remburssin käytön yleisyyttä edisti mm. ulkomaisten kauppiaiden keskuudessa val linnut epäluottamus maamme poliittiseen asemaan ennen lopullista rauhantekoa sa maten kuin eri valtioiden säännöstelystä johtuvien, vapaata kauppaa rajoittavien määräysten tuntemattomuus. Suomen mar kan heikkeneminen oli sekin omansa li säämään remburssin käyttöä, koska liike miehet ostamalla remburssin katteen avauspäivänä saattoivat välttyä vaihtokurssien mahdollisen nousun johdosta aiheutuvilta tappioilta. Tuontirembursseja avattiin kertomus vuonna 3,341 määrältään 2,158.8 milj. markkaa eli enemmän kuin minään aikai sempana vuonna. Edellisenä vuonna avat tujen remburssien luku oli 2,118 ja arvo vain 884.8 miljoonaa. Markan arvon ale neminen ilmeni siinä, että remburssit kes kimäärin olivat suuremmat kuin aikaisem pina vuosina. Kun remburssiliikkeen vil kastuminen erityisesti kohdistui loppuvuo teen, oli seurauksena, että vuoden vaih teessa avoinna olevien remburssien arvo ko hosi 1,045.5 milj. markkaan vastaten vain 227.9 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Pankin tilinpäätös. Omaisuustase. Suomen Pankin omaisuustaseen tärkeim mät erät kertomusvuoden samaten kuin lä hinnä edellisen vuoden päättyessä näkyvät alla olevasta asetelmasta, joka siten antaa yleiskuvan vuoden aikana tapahtuneista muutoksista: V a r a t: 31/i2 31/i2 171.5 Kultakassa.. 350.7 Ulkomaiset valuutat.. 24.9 Ulkomaiset vekselit.... Ulkomaan rahan mää räiset setelit ja korko3.8 liput. Diskontatut vekselit... 19,855.9 50.o Rediskontatut vekselit.. Hypoteekkilainat. 50.7 Kassakreditiivit Ulkom. selvitystilit.... 2,365.5 Suomen rahan määräiset obligaatiot 408.1 Ulkomaan rahan määräi set obligaatiot. 227.1 111.2 Osakkeet Pankkikiinteistöt ja ka 32.o lusto. 272.0 Eri tilit. Yhteensä 23,942.4 386.7 1,283.1 72.o 9.6 22,282.3 37.7 77.4,, 31/ lis 31/,2 edellä alennettiin myös pankin omistamien Enso-Gutzeit Oy:n osakkeiden kirjanpito Liikkeessä olevat setelit 15,656.7 13,597.7 arvo, minkä johdosta osaketili painui 7 Valtion pano- ja ottotili 221.9 149.4 markkaan. Velkojen puolella kiintyy huomio ensi Muut pano- ja ottotilit 721.5 2,684.5 Postivekselit 42.6 87.5 sijassa muiden pano- ja ottotilien voimak kaaseen nousuun. Tämä tili oli kertomus Ulkomaiset kirjeenvaih tajat. 3,432.o 141.4 vuoden varrella yleensä jonkin verran pie Ulkomaiset selvitystilit.. 2,802.7 nempi kuin edellisenä vuonna, mutta paisui 309.4 1,079.1 vuoden viimeisellä viikolla ennätysmäärään, Eri tilit. 1,015.2 1,965.2 kun tulossa olleen setelinvaihdon johdosta Järjestelytilit. Kasvaneet korot. 38.5 45.l luottolaitoksiin virtasi varoja. Lisäys ver Kantarahasto. l,250.o l,250.o rattuna vuoden alkuun oli 1,963.0 milj. Vararahasto.. 1,000.5 l,154.o markkaa, ja tilillä oli varoja lähes neljä kertaa niin paljon kuin silloin. JärjestelyPankkikiinteistöjen ja kaluston a r v o 32. o 32. o tilien tuntuva lisääntyminen johtuu siitä, Pankin voitto.. 222.1 236.8 että kultakassan ja ulkomaisten valuuttojen kirjanpitoarvojen korottamisesta johtuneet Yhteensä 23,942.4 25,225.4 voitot on kirjattu näille tileille. Suomen Pankin omat varat lisääntyivät Edellä on käsitelty tärkeimpiä tilejä ja pankin ohjesäännössä edellytetyllä tavalla. niiden muutoksia, ennen kaikkea kultakas- Kantarahasto pysyi muuttumattomana, saa ja valuuttavarastoa sekä ulkomaisia mutta vararahasto on vahvistunut 153.5 velkatilejä, edelleen luotonantoa, valtion milj. markkaa. Siihen siirrettiin näet ker pano- ja ottotiliä ynnä setelistöä ja seteli- tomusvuoden alussa puolet vuoden net katetta. Sen lisäksi on muista tileistä mai tovoitosta eli 111,051,833: sekä sen nittava seuraavaa. lisäksi eduskunnan päätöksen nojalla se osa Mitä ensiksikin tulee varoihin, ansaitse voiton toisesta puolikkaasta, joka ylitti val vat obligaatiosalkussa tapahtuneet muutok tion tuloarvioon merkityn erän, toisin sa set huomiota. Sekä markkamääräisten että noen 11,051,833:. Sitäpaitsi vara ulkomaan rahan määräisten obligaatioiden rahastoon ohjesäännön 10 :n mukaisesti arvo aleni hiljalleen pitkin vuotta obligaa siirrettiin lunastamatta jääneiden vuoden tioiden arvontojen ja myynnin johdosta. 1922 mallia vanhempien setelien määrä, Kun tavallisuuden mukaan ennen tilinpää 31.5 milj. markkaa. Kertomusvuoden päät töstä oli tehty eräitä kirjanpitoarvojen tyessä Suomen Pankin omien rahastojen alennuksia, painui Suomen markoissa ole arvo, vuosivoittoa mukaan lukematta, siten vien obligaatioiden arvo 72.0 milj. markkaa oli 2,436.0 milj. markkaa. pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Ul komaan rahassa annettujen obligaatioiden arvo sen sijaan lisääntyi, kun kirjanpitoar Tulostase. voja vuoden vaihteessa korotettiin niiden Suomen Pankin tulostase vuodelta niinkuin muidenkin ulkomaan rahan mää räisten saatavien kohdalla. Niiden arvo oli näkyy seuraa vasta asetelmasta, johon ver siten 46.1 milj. markkaa suurempi kuin tailun vuoksi on otettu myös edellisen vuo vuoden päättyessä. Tilinpäätöksen den vastaavat luvut: ~rj Velat: 336.1 Tulot: 273.2 O.o Korot kotimaisesta lainausliikkeestä. Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta.... Korot obligaatioista. Osingot.. A giovoitto. Provisiot.. Yhteensä 32.o 435.3 25,225.4 187,796,747: 573: 44,327,969: 9,488,863: 539,821: 30,307,457: 05 75 35 20 51 24 272,461,432: 10 290,540,423: 4,921,772: 46,162,635: 5,259,200: 2,637,806: 19,973,400: 95 80 85 15 20 369,495,238: 95
2 2 23 M enot: Palkat ja palkkiot.. Eläkkeet ja avustukset Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.. Haarakonttorien valvojien palkkiot. Setelien painatus.. K u lu t Poistot Koneiston ja kaluston tiliarvon alennus.. Pankin voitto. Yhteensä 25,593,902: 80 1,782,703: 80 267,014: 40 339,973: 9,235,045: 7,554,654: 50 1,958,375: 90 3,626,096: 70 222,103,666: 39,621,701: 40 1,759,425: 257,373: 252,088: 22,467,386: -12,836,173: 95 54,487,707: 55 970,875: 05 236,842,509: 272,461,432: 10 369,495,238: 95 kuin edellisinä vuosina. Lisäys vuodesta oli 14.7 milj. markkaa eli 6.6 %. Nettovoiton viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava lukusarja: Vuonna 1940.. 202.6 milj. markkaa., 1941.. 212.4 1942.. 231.0 1943.. 232.2.. 222.1.. 236,842,509: markkaa. Nettovoiton käyttämiseen nähden on huomattava, että puolet eli 118,421,254: 50 ohjesäännön mukaan on siirretty vararahastoon, joka siten vuoden 1946 ensimmäisessä viikkotilassa esiintyy 1,272.5 milj. markan suuruisena. Nettovoitosta on 100.o milj. markkaa otettu huomioon valtion kuluvan vuoden tuloarviossa. Loput eli 18.4 milj. markkaa on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, määrältään 18,421,254 : 50 markkaa, siirrettäisiin pankin vararahastoon. Suomen Pankin kokonaistulot olivat vuonna huomattavasti korkeammat kuin edellisenä vuonna ja samalla suuremmat kuin milloinkaan aikaisemmin. Lisäys, joka oli 97.0 milj. markkaa eli 35.6 %, johtui pääasiallisesti luotonannon vilkastumisesta. Korot kötimaisesta lainausliikkeestä lisääntyivät yksinään enemmän kuin kokonaistulot, nimittäin 102.7 milj. markkaa eli 54.7 %. Todelliset korkotulot olivat kirjattuja suuremmat, mutta katsoen jatkuvasti epävakaisiin taloudellisiin oloihin pidettiin tarpeellisena, samaten kuin edellisinäkin vuosina, siirtää osa korkotuloista varausten tilille. Ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta kertyi pitkästä aikaa mainitsemisen arvoinen korkotulo, 4.9 milj. markkaa, mikä suurimmalta osaltaan oli edellisinä vuosina kasvaneita, mutta katkenneiden yhteyksien takia suorittamatta jääneitä eriä. Myös agiovoittoa sekä korkoja obligaatioista on kirjattu enemmän kuin edellisinä vuosina. Sitä vastoin osingoista saatu tulo pieneni 4.2 milj. markkaa, kun Kansainvälinen Järjestelypankki ei maksanut mitään osinkoa. Samoin provisiotulot pienenivät 10.3 milj. markkaa, johtuen ulkomaisen selvitysliikkeen supistumisesta. Myös menopuolella nousu oli yleinen, luonnollisena seurauksena palkkojen ja hintojen noususta. Palkat ja palkkiot vaativat 14.0 milj. markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna, lisäyksen ollessa suhteellisesti suurempi kuin edellisinä vuosina eli 54.8 %. Tähän voimakkaaseen nousuun vaikutti myönnettyjen palkankorotusten ohella ylimääräisen henkilökunnan lisääminen, minkä remburssiliikkeen vilkastuminen, ulkomaisten saatavien ja velkojen tarkkailu sekä runsaan setelistön liikkeessäolo ovat tehneet tarpeelliseksi. Pankin kulut ovat kohonneet 5.3 milj. markkaa eli melkein 70 %. Liikkeessä olevan setelimäärän kasvaminen ja valmistautuminen setelinvaihtoon olivat tietenkin omansa, kallistuneiden kustannusten ohella, lisäämään setelien painatuksen aiheuttamia menoja. Kertomusvuoden tulostaseessa esiintyvä erä ei kuitenkaan ole verrannollinen vuoden taseeseen otettuun setelipainoa koskevaan summaan, setelipaino kun kertomusvuonna on kirjanpidollisesti erotettu muusta pankista omaksi yksikökseen. Varsinaisten menojen yhteismäärä oli siten 77.2 milj. markkaa vastaten 44.8 miljoonaa vuonna, joten lisäys oli 32.4 milj. markkaa eli 72.3 %. Varsinaisten menojen ohella menopuolella esiintyy poistoja ja arvonalennuksia. Edellisten määrä oli harvinaisen suuri, 54.5 milj. markkaa, vastaten vajaata kahta miljoonaa vuonna. Näistä suurista poistoista vain murto-osa, 376,000:, oli johtunut luotonannosta, nimittäin erään tavaraerän tuhoutumisesta, jota vastaan oli nostettu remburssitililtä juuri mainittu summa. Sen ohella poistettiin pankin pääkonttorin tulevaa toimitaloa varten hankitun tontin kirjattu arvo, 47.6 milj. markkaa, ja samaten erään setelipainon uudisrakennuksia varten ostetun maa-alueen hinta, 5.9 milj. markkaa, sekä eräitä pommitusvaurioiden korjaamisesta johtuneita kustannuksia. Mitä taas itulee siilien, että koneiston ja kaluston tiliarvon alennukset nyt ovat niin paljon pienemmät kuin vuonna, johtuu se äsken mainitusta setelipainon kirjaamista koskevasta muutoksesta; nyt alennukset koskevat yksinomaan kaluston arvoa, kun ne edellisenä vuonna käsittivät myös setelipainon koneiston. Suomen Pankin nettovoitoksi jäi siten 236.8 milj. markkaa, joten se oli suurempi
25 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita.] Setelien lunastaminen. Kun sen asetuksen, jolla Suomen Pankki viimeksi joulukuun 4 päivänä 1942 oli oi keutettu poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1. kohdan säännöksistä setelien lunastami seen nähden, voimassaoloaika vuoden lopussa olisi mennyt umpeen, pankin johto kunta, katsoen, ettei ollut mahdollista pa lata kultaan sidottuun rahakantaan, teki aloitteen asetuksen voimassaoloajan piden tämiseksi. Yhtyen johtokunnan mielipitee seen pankkivaltuusmiehet pyysivät valtio neuvostolta, että Suomen Pankki asetuk sella oikeutettaisiin vuoden 1948 loppuun saakka edelleen poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1. kohdan määräyksistä. Tämä oikeus myönnettiin pankille mar raskuun 29 päivänä annetulla asetuk sella.. Tilintarkastus. Vuoden valtiopäivillä valitut tilin tarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, toimittaja Hugo Aattela, maanvil jelijä Kaapro Huittinen, maanviljelijä Au gust Kuusisto ja kunnallisneuvos Kaapro Moilanen, toimittivat viime vuoden helmi kuun 19 ja 23 päivän välisenä aikana pan kin vuoden tilintarkastuksen. Tilin tarkastajain lausunnon mukaisesti ja pan kin ohjesäännön tätä koskevien säännösten nojalla pankkivaltuusmiehet myönsivät joh tokunnalle vastuuvapauden pankin hallin nosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tar kastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitus ten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 7, huhtikuun 25, kesäkuun 26, elokuun 23, lokakuun 25 ja joulukuun 20 päivänä, Invenitaukset ja haarakonttorien tarkastus. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkontto rin^ kassojen, kassaholvien ja rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä pant tien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Sitäpaitsi on vuoden kuluessa tarkastettu kaikki haarakonttorit. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Elis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä p ankkivai iokunnali e. Johtokunta. Pankkivaltuusmiesten esityksestä Tasa vallan presidentti myönsi kesäkuun 29 päi vänä antamillaan avoimilla kirjeillä Suo men Pankin johtokunnan puheenjohtajalle, lakitiedetten kandidaatti, varatuomari Risto Heikki Rytille hänen pyytämänsä eron mai nitusta puheenjohtajan virasta sekä Suo men Pankin johtokunnan jäsenelle, laki tiedetten kandidaatti, varatuomari Johan Wilhelm Rangellille hänen pyytämänsä eron sanotusta jäsenen virasta, molemmat kesäkuun 30 päivästä lukien. Täten avoimeksi tulleeseen johtokunnan puheen johtajan virkaan Tasavallan presidentti niinikään pankkivaltuusmiesten esityksestä nimitti heinäkuun 17 päivänä antamallaan avoimella kirjeellä silloisen valtiovarain ministerin, lakitieteen kandidaatti, vara tuomari Sakari Severi Tuomiojan. Avoi meksi tullutta johtokunnan jäsenen vir kaa ei vielä kertomusvuoden kuluessa täy tetty, vaan pankkivaltuusmiehet määräsi vät johtokunnan apujäseneksi siihen saakka, kunnes sanottu virka täytetään vakinaisesti, pankin sihteerin Esko Kullervo Leinosen. Toimiessaan valtioneuvoston jäsenenä sekä tultuaan syyskuussa nimitetyksi Suomen lähettilääksi Washingtoniin johtokunnan jä sen professori Kalle Teodor Jutila nautti virkavapautta koko kertomusvuoden ajan. Sanotun virkavapauden johdosta toimi joh tokunnan apujäsenenä pankkivaltuusmies ten määräyksestä pankin osastopäällikkö Carl Gustav Sundman. Vaihtokurssien muuttamista koskevat peri aatteet. Pankkivaltuusmiesten taholta tehdystä aloitteesta otettiin pankkivaltuusmiesten toukokuun 30 päivänä pidetyssä kokouk sessa käsiteltäväksi kysymykset markan ar vosta, inflaationvaaran torjumisesta sekä vaihtokurssien muuttamisesta. Johtokunta esitti kokouksessa pankkivaltuusmiesten pyynnöstä laatimansa laajan lausunnon, jossa käsiteltiin markan kotimaista ostovoi maa ja sen mittaamista, markan arvon suo jelemista ja vakauttamista, markan ulko maista arvoa ja sen mittaamista sekä va luuttapolitiikan päämääriä, keinoja ja lä himpiä tehtäviä. Lausunto aiheutti kokouk sessa laajan keskustelun, jonka päätyttyä pankkivaltuusmiehet päättivät hyväksyä johtokunnan lausunnossaan - esittämät vaih tokurssien muuttamista koskevat periaat teet ja suunnitelmat. Johtokunnan edellä mainittu lausunto julkaistiin myöhemmin Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimus laitoksen julkaisujen sarjassa. Uudet setelimallit. Lokakuun 20 päivänä pankkivaltuusmiehille osoittamassaan kirjelmässä johtokunta ilmoitti ryhtyneensä odotettavissa olevaa setelien vaihtoa silmälläpitäen kiireellisiin 1162/46 toimenpiteisiin uusien setelimallien valmis tamiseksi. Koska kokonaan uusien, nykyi sen setelinvalmistustekniikan korkeimpia vaatimuksia vastaavien setelimallien ja nii den alkuperäislaattoj en valmistaminen veisi aikaa vuosikausia, johtokunta katsoi olta van pakotettuja tyytymään sellaiseen rat kaisuun, että entisiä setelimalleja käytetään melkein sellaisinaan painettavien uusien se telien valmistamisessa, silmiinpistävimmän muutoksen rajoittuessa setelien väriin ja vesileimaan. Poikkeuksen tästä muodosta vat kuitenkin uudet 100 ja 50 markan sete lit, jotka täydellisesti poikkeavat aikaisem mista vastaavista seteleistä sekä painoasuun että kokoon nähden ja joiden painamisessa käytettävät alkuperäislaatat oli osittain jo aikaisemmin valmistettu. Suuremman painatusnopeuden saavuttamiseksi painetaan kaikki uudet setelit kirjapainomenetelmää käyttäen rotatiokoneessa, lukuunottamatta 5.000 markan seteliä, joka vielä ainakin toistaiseksi painetaan kuparipainossa. Kokouksessaan lokakuun 25 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät sanotut uudet setelimallit, ja setelien paperia, ulko näköä ja tekotapaa koskevat selitelmät jul kaistiin asetuskokoelmassa joulukuun 28 päivänä. Dollarilainan ottaminen puuvillanhankintoja varten. Joulukuussa pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen siitä, että Suomen Pankki ottaisi Amerikasta viidenmiljoonan dollarin suuruisen lainan, jonka sikäläinen ExportImport Bank oli suostunut myöntämään Suomelle puuvillanhankintoja varten. Laina suoritetaan takaisin viidentoista kuukauden kuluessa puuvillanhankintasopimusten alle kirjoittamisesta ja maksetaan siitä korkoa 2 1/2 % vuodessa. Lainasta saaduilla va roilla ostettava puuvillamäärä on noin 10.000 tonnia, ja Suomen yksityiset tuojat tekevät ostonsa suoraan Yhdysvaltain vie jiltä sopimuksilla, jotka on solmittava en nen kesäkuun 13 päivää 1946. Koska Suo men Pankki ei katsonut voivansa ottaa sa nottua lainaa ilman, etttä valtio sitoutuu vastaamaan sille lainan korosta ja sen hoi dosta aiheutuvista kustannuksista sekä mah dollisesta kurssitappiosta, valtioneuvosto päätti, että valtio ottaa vastatakseen niistä. 4
27 Lainasopimus allekirjoitettiin joulukuun 12 päivänä. Kalliista ajasta johtuvat lisäpalkkiot, yli määräiset perhelisät ja ylimääräisten toimi henkilöiden palkkaus. Poistoja. Eduskunnan myönnettyä vuoden al kupuolella määrärahat korotettujen kamiinajan- ja kalliinpaikanlisien suorittamista varten valtion viran tai toimen haltijoille sekä korotetun kalliinajanlisän suoritta mista varten valtion eläkkeennauttijoille vuonna johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että elinkustannus ten nousun johdosta myös Suomen Pankin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhalti joille sekä eläkkeen- ja avustuksennauttijoille maksettavat sanotut lisät korotettai siin vastaavasti. Kokouksessaan huhtikuun 25 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät.johtokunnan esityksen ja myönsivät johtokunnan käytettäväksi vuoden ai kana pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijani sekä eläkkeen- ja avustuksennauttijain kalliinajanlisien korottamiseen yhteensä 6,560,000 markan sekä pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain kalliinpaikanlisien korottamiseen yhteensä 1,040,000 markan suuruiset mää rärahat, Korotetut lisät maksettiin taan nehtivasti vuoden alusta lukien ja nou datettiin niiden suuruutta määrättäessä samoja periaatteita, joiden mukaan val tion maksamien kalliinajan- ja kalliin paikanlisien suuruus oli vahvistettu. _ Sa massa kokouksessaan pankkivaltuusmiehet niinikään hyväksyivät johtokunnan esityk sen, jonka mukaisesti pankin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhaltijoille elinkus tannusten kallistumisen johdosta maksettiin vuoden alusta lukien ylimääräistä per helisää 200 markkaa kuukaudessa kutakin asianomaisen toimenhaltijan elätettävänä olevaa seitsemäätoista vuotta nuorempaa lasta kohden ottaen tällöin huomioon toi menhaltijan sekä hänen aviopuolisonsa lap set ja ottolapset. Sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi vuonna pankkivaltuus miehet myönsivät 450,000 markan suurui sen määrärahan. Elinkustannusten edelleen noustessa edus kunta päätti elokuussa jälleen korottaa val tion viran tai toimen haltijoille sekä val tion eläkkeennauttijoille maksettavat kalliinajanlisät taannehtivasti kesäkuun alusta lukien. Pitäen kohtuullisena, että Suomen Pankin vakinaiset ja ylimääräiset toimen Johtokunnan esityksestä pankkivaltuus miehet ovat päättäneet, että eräät epävar moiksi merkityt, vuosilta 1902 ja 1932 peräi sin olevat saatavat, yhteensä 150,826 mark kaa 41 penniä, poistetaan tileistä kokonaan arvottomina. Tilapäisen vaihtokonttorin perustaminen Helsingin eteläsatamaan. Koska suoran laivayhteyden alettua Helsingin ja Tukholman välillä valuuttasäännöstelyn johdosta ja erittäinkin sen valvonnan tehostamista silmälläpitäen oli osoittautunut tarpeelliseksi, että Suomen Pankilla olisi Helsingin eteläsatamassa matkustajaliikennettä palveleva toimipaikka, johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esi tyksen, että sanotulla satama-alueella avat taisiin pankin pääkonttorin alaisena asioimistona tilapäinen vaihtokonttori. Pankki valtuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esi tyksen vahvistaen samalla, että tilapäisen vaihtokonttorin tehtäviin kuuluu Suomen rahan vaihtaminen, ulkomaan valuutan os taminen, dearingitse saapuneiden matkarahojen maksaminen sekä niiden ylijäämän palauttaminen, matkashekkien lunastaminen ja täten saatujen matkarahojen ylijäämän palauttaminen sekä ulkomaille lähtevien matkustajien sellaisten rahavarojen ja^ ar vopapereiden talteen ottaminen, joiden maastavienti ei ole sallittua. Vaihtokont tori aloitti toimintansa elokuun 19 päivänä Helsingin eteläsataman tullipaviljongissa. Uusien toimien perustaminen. Johtokunnan esityksestä pankkivaltuus miehet perustivat kertomusvuoden kuluessa pankin pääkonttoriin sen liiketoiminnan laajentumisen johdosta tarpeellisiksi osoit tautuneet yhden vanhemman kanslistin, kaksi kassanhoitajattaren, kaksi vanhem man konttoriapulaisen, neljä nuoremman konttoriapulaisen ja neljä vahtimestariautonkuljettajan tointa. Lisäksi muutettiin kaksi pääkonttorin nuoremman vahtimesta rin tointa vahtimestari-lämmittäjän toi miksi. haltijat sekä eläkkeen- ja avustuksennauttijat saisivat saman edun, johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että myös kaikille näille maksettavat kalliinajanlisät korotettaisiin taannehtivasti sanotusta kesä kuun 1 päivästä lukien noudattaen samoja periaatteita, joiden mukaan valtion viran tai toimen haltijoiden sekä valtiolta eläkettä saa vien kalliinajanlisät oli mainitusta ajankoh dasta lähtien korotettu. Kokouksessaan elo kuun 23 päivänä pankkivaltuusmiehet hy väksyivät esityksen ja myönsivät näihin uusiin korotuksiin vuoden aikana käy tettäväksi yhteensä 7,250,000 markan suu ruisen määrärahan. Joulukuussa johtokunta teki pankkival tuusmiehille esityksen, että Suomen Pan kin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhal tijoille maksettaisiin myös vuonna 1946 sekä kalliinajan- että kalliinpaikanlisää sa mojen periaatteiden mukaisesti kuin val tion viran tai toimen haltijoille ja Suomen Pankilta eläkettä tai avustusta nauttiville kalliinajanlisää samojen periaatteiden mu kaisesti kuin valtion eläkkeennauttijät saa vat mainittua lisää valtion- varoista. Niin ikään johtokunta ehdotti, että pankin toi menhaltijoille vuonna maksetut yli määräiset perhelisät edelleen vuonna 1946 maksettaisiin saman suuruisina. Pankkival tuusmiehet hyväksyivät esitykset ja myön sivät vuoden 1946 aikana kalliinajanli sien suorittamiseen käytettäväksi yhteensä 21,300,000 markan, kalliinpaikanlisien suo rittamiseen yhteensä 2,010,000 markan ja ylimääräisten perhelisien suorittamiseen yh teensä 470,000 markan suuruiset määrä rahat. Kokouksessaan joulukuun 20 päivänä pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityk sestä myönsivät 7,000,000 markkaa käytet täväksi tarpeen mukaan. pankin ylimää räisten toimihenkilöiden palkkaamiseen vuonna 1946. Myönnetyt eläkkeet. Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet kolme eläkettä, joi den yhteinen vuotuinen määrä on 311,892 märkivää. Tontin ostaminen pääkonttorin toimitaloa varten. Pankin liiketoiminnan suuren laajentu misen ja siitä johtuvan henkilökunnan li sääntymisen johdosta vallitsee pankin pää konttorissa nykyisin niin suuri tilanahtaus, että se ei ajanmittaan voi olla haitallisesti vaikuttamatta pankin toimintaan. Koska lisätilan hankkimiskysymys oli osoittautu nut mahdolliseksi ratkaista vain rakennut tamalla pääkonttorille uusi toimitalo, johto kunta oli jo useiden vuosien aikana tiedus tellut tarkoitukseen sopivaa, kaupungin varsinaisessa liikekeskuksessa sijaitsevaa tonttia. Tässä mielessä johtokunta oli jo vuonna 1941 tiedustellut kaupunginhalli tukselta, millä ehdoilla kaupunki voisi luo vuttaa pankin uudisrakennusta varten edus kuntatalon eteläpuolella, Mannerheimintien ja Arkadiankadun kulmassa sijaitsevan noin 5,850 m2:n suuruisen rakentamatto man alueen, joka on tarkoitukseen riittä vän laaja ja edustava sekä eduskuntatalon välittömässä läheisyydessä ja liikekeskuk sessa sijaitsevana erittäin sopiva pankin pääkonttorin sij aitsemispaikaksi. Kun kau punginhallitus sittemmin huhtikuussa ilmoitti olevansa halukas myymään sanotun tontin pankille 70.2 miljoonan markan suu ruisesta kauppahinnasta, joka olisi suoritet tava Suomen Pankin omistamilla Helsingin kaupungin ulkomaanrahan määräisillä obli gaatioilla, johtokunta teki pankkivaltuus miehille esityksen, että pankkivaltuusmie het valtuuttaisivat johtokunnan jatkamaan Helsingin kaupungin kanssa neuvotteluja tontin ostamisesta pankille sekä päättämään kaupan edellä mainittuun hintaan. Kokouk sessaan huhtikuun 25 päivänä pankkival tuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esi tyksen. Kauppasopimus, jossa Helsingin kaupungin ja Suomen Pankin välillä so vittiin kaupan lopullisesta päättämisestä sen jälkeen, kun alueen asemakaava ja tonttijako on vahvistettu, allekirjoitettiin toukokuun 25 päivänä. Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näi den varamiehinä ovat vuonna 1946 pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja kaup pias Johan Verner Fredriksson sekä vara miehet varatuomari Yrjö Jokiranta ja toi mitusjohtaja Kaarlo August Noro; Joensuun konttori: valvojat fil. maisteri Yrjö Antero Kankaanrinta ja asianajaja,
28 29 varatuomari Mauno Moilanen sekä varamiehet kaupunginjohtaja, f il. maisteri Armo Pyhälä ja kauppaneuvos Juhana Tarina; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja apteekkari Eugen Mansnerus sekä varamiehet lehtori Herman Hämäläinen ja poliisimestari, varatuomari Eino Ilmari Karpio; Kotkan konttori: valvojat toimitusjohtaja Veikko Aleksander Cajander ja toimitusjohtaja, pormestari Hugo Gustaf Johannes Melart sekä varamiehet kauppaoppilaitoksen rehtori, f il. maisteri Hugo Lennart Wennerstrand ja kaupunginsihteeri, hovioikeudenauskultantti Kustaa Ilmari Laaksonen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja maanviljelysneuvos Niilo Ilmari Jokinen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Gunnar Valdemar Helien ja toimitusjohtaja Pekka Karttunen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja rehtori, fil. maisteri Artturi Aukusti Tähtinen sekä varamiehet toimitusjohtaja Kaarle Ilmari Halme ja kaupunginjohtaja Olavi Ilmari Kajala; Mikkelin konttori: valvojat kihlak. tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kunnallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä varamiehet johtaja Valter Pulkkinen ja toimitusjohtaja Asko Savolainen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Karl Torsten Reini! ä sekä varamiehet johtaja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toimitusjohtaja, kauppaneuvos Aarne Toivonen; Porin konttori: valvojat johtaja Toivo Henrik Rintala ja kaupunginjohtaja, fil. tohtori Frans Vihtori Härmä sekä varamiehet kauppias Juho Antti Airio ja johtaja Yrjö Nurmi; Tampereen konttori: valvojat toimitusjohtaja Alpo Pesonen ja oikeuspormestari Lauri Talvia sekä varamiehet toimitusjohtaja, eversti Eric B:son Schauman ja johtaja Lauri Pellas; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Juho Heikki Kurkela sekä varamiehet johtaja Aarne Laaksonen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Vaasan konttori: valvojat johtaja Lauri Aleksander Niinioja ja konsuli Johan Alfred Viblund sekä varamiehet johtaja Juho Viljam Vaahtoniemi ja verotarkastaja Toivo Verner Järvilehto. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta huhtikuun 19 päivään saakka seuraavat henkilöt: Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Hackzell, Antti, varatuomari, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Pekkala, Mauno, pääjohtaja, v. Frenckell, Erik, dipl. insinööri, Kilpi, Eino, päätoimittaja, Filppula, J. Eri., kunnallisneuvos, Salmenoja, Pietari, osastonhoitaja. Edellä mainituista varatuomari Hackzell ei kuitenkaan sairauden vuoksi voinut osallistua pankkivaltuusmiesten kokouksiin. Suppeamman valtuuston muodostivat kaksi ensinmainittua sekä dipl. insinööri v. Frenckell varatuomari Hackzellin ensimmäisenä varamiehenä. Puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Tanner ja varapuheenjohtajana allekirjoittanut Vesterinen. Viime maaliskuussa toimitettujen eduskuntavaalien jälkeen kokoontuneen eduskunnan valitsijamiehet valitsivat huhtikuun 19 päivänä pankki vai tuusmiehiksi seuraavat henkilöt: Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Leikola, Erkki, professori, Salmenoja, Pietari, osastonhoitaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Pilppula, J. Eri., kunnallisneuvos, Manninen, Hugo, kansanedustaja, Peltonen, Onni, kansanedustaja, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteentohtori. Näistä kolme ensinmainittua muodostavat suppeamman valtuuston. Huhtikuun 20 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen allekirjoittaneen Pekkalan ja varapuheenjohtajakseen allekirjoittaneen Vesterisen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden tilejä tarkastamaan valitsijamiehet ovat valinneet seuraavat henkilöt: Huittinen, Kaapro, maanviljelijä, hänen varamiehensä Laine, Lauri, kansanedustaja, t Niemistö, August, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Vasama, TJ., taloudenhoitaja, sekä Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä, Niskala, Markus, kansan edustaja. Moilanen, Kaapro, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä Valanne, Teuvo, toimitusjohtaja, Kuusisto, August, maanviljelijä, hänen varamiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies, kansanedustaja, Helsingissä maaliskuun 12 päivänä 1946. MAUNO PEKKALA. Vihtori Vesterinen. Erkki Leikola. P. Salmenoja. Juhani Leppälä. J. Eri. Pilppula. H. Manninen. O. Peltonen. J. O. Söderhjelm. Esko K. Leinonen.