Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10. Kuntatalous ja valtionosuusjärjestelmän uudistus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. (painelaskelma ei ennuste) 2011* 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Toimintamenot yht. 35,48 37,04 38,39 39,96 41,61 43,33 - Palkat 15,65 16,20 16,57 17,07 17,63 18,21 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,82 4,92 5,09 5,23 5,37 - Ostot 12,52 13,34 14,18 15,06 15,99 16,98 - Muut toimintamenot 2,64 2,68 2,72 2,74 2,76 2,77 Korkomenot 0,35 0,27 0,29 0,40 0,54 0,69 Investoinnit 4,31 4,30 4,30 4,30 4,30 4,30 Yhteensä 40,14 41,61 42,98 44,66 46,45 48,32 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 4,8 4,3 4,4 3,5 3,6 2,3 4,1 3,0 4,1 3,3 4,1 3,3 -Ostot 6,8 6,5 6,3 6,2 6,2 6,2 Menot yhteensä 0,8 3,7 3,3 3,9 4,0 4,0 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9. 2012
Kuntien verotulot vuosina 2011-2016, mrd. (painelaskelma ei ennuste) Verolaji 2011* 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Kunnallisvero 16,20 16,87 17,58 18,42 19,16 19,96 Yhteisövero 1,67 1,30 1,34 1,34 1,48 1,28 Kiinteistövero 1,20 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 19,07 19,43 20,20 21,07 21,98 22,61 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,1 4,2 4,8 4,0 4,2 Yhteisövero 18,5-22,0 3,1 0,0 10,5-13,5 Kiinteistövero 1,9 5,3 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 3,9 1,9 4,0 4,3 4,3 2,9 Tuloveroprosentti, keskim. 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,40 29,09 29,03 23,09 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. Kunnallisveroprosentti 1998-2012 % 20,0 Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 19,0 18,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) 17,0 Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista 14,0 (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 13,0 1998 00 02 04 06 08 10 12**
Erot tuloveroissa Manner-Suomen korkeimmalla (21,75) ja alhaisimmalla (16,50) kunnallisveroprosentilla Vaihteluvälin vaikutus tuloluokittain Kuukausitulo euroa Vuositulo ml. lomaraha euroa Vaikutus tuloveroon vuodessa 1), euroa 5,25 %-yksikköä 1 %-yksikkö 2 000 25 000 1 020 195 2 500 31 250 1 330 255 3 000 37 500 1 680 320 5 000 62 500 2 960 565 1) Laskettu kyseisiin tuloluokkiin vuonna 2012 kohdistuvien vähennysten perusteella (hallituksen esityksen mukaisesti). Laskelmassa ei ole huomioitu veronmaksajan vaatimuksesta myönnettäviä veronmaksajakohtaisia vähennyksiä. Kuntien verorahoitus 1) vuonna 2011, /asukas Suurimmat ja pienimmät arvot Manner-Suomen kunnissa 1. Pelkosenniemi 2. Utsjoki 3. Salla 4. Utajärvi 5. Puolanka 7 854 7 662 7 055 7 020 6 974 Manner-Suomi 316. Askola 317. Jyväskylä 318. Rusko 319. Masku 320. Kaskinen 4 950 4 293 4 233 4 169 4 052 3 728 Verotulot Valtionosuudet 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 1) Verotulot + valtionosuudet kuntien tilinpäätösten mukaan. Lähde: Tilastokeskus
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelma ei ennuste) Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,46-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 2,11 2,06 1,94 1,88 1,47 Investoinnit, netto -3,32-3,30-3,30-3,30-3,30-3,30 Rahoitusjäämä 2) -1,11-1,19-1,24-1,36-1,42-1,83 Lainakanta Rahavarat 2011* -24,27 19,07 7,66 0,08 2,54-2,23 0,13 0,44 12,29 4,53 2012** -25,34 19,43 8,11 0,18 2,39-2,33 0,17 0,23 13,44 4,39 2013** -26,26 20,20 8,22 0,18 2,34-2,80 1) 0,17-0,29 14,64 4,25 2014** -27,33 21,07 8,35 0,13 2,22-2,72 0,17-0,33 15,94 4,09 2015** -28,46 21,98 8,61 0,02 2,16-2,80 0,17-0,47 17,29 3,91 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 2016** -29,64 22,61 8,87-0,10 1,75-2,84 0,17-0,92 19,04 3,73 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 3,5 3,0 2,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) (painelaskelma ei ennuste) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 3,5 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ) 0,0
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2011 Tilastokeskus, vuosien 2012-2016 painelaskelman arviot PPB 17.9.2012. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä poistonalaiset investoinnit 1997-2016, mrd. Vuosikate Poistot Poistonal. invest. omahankintamenot 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin syntyy ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, osakkeet ja osuudet. Investointien omahankintamenot = investointimenot rahoitusosuudet investointeihin 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 18.9.2012/hp 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja PPB:n painelaskelman tietojen perusteella
Miten kuntien rahoitusongelmia ratkaistaan? Kuntien tulot ja menot tasapainoon» Mahdollisimman hyvin toimiva kunta- ja palvelurakenne» Valtion maksettava 100 % uusien ja laajenevien tehtävien kustannuksista niiden toteutusvaiheessa, kustannukset arvioitava oikein» Kansallisella tasolla kuntatalouden kehysmenettely peruspalveluohjelma ja budjettimenettelyä kehittämällä» Tehtävien uudelleenjako valtion ja kuntien välillä: esim. Kelalle kuntien normitettu toimeentulotuki ja valtion rahoitusvastuulle; kunnille vastuu yhteispalvelun järjestämisestä» Kuntatasolla talouden tasapainottamissäädökset kunnallisvaalikauden puitteissa» Velka- tai verokatot eivät toimi, koska kunnat ovat niin erilaisia ja koska tuollaiset katot vähentävät halua vastuun kantoon ja koska ne ovat kierrettävissä helpohkosti» Kuntien tuottavuuden esteiden purku valtion normiohjaus Kyetäänkö julkisen vallan ja kansalaisten vastuita rajaamaan uudelleen ellei, kuntataloutta on vaikea saada tasapainoon. Hallituksen vuoden 2013 TMAE:n valmistelu 1/2 Kevään kehysratkaisuun ei merkittäviä muutoksia. Talouskasvu on hidastumassa vm:n julkistaman ennuste +1 % tänä ja ensi vuonna. Vrt esim. Sampo-pankki 12.6. : BKT tänä vuonna +0,5 ja 2013 +1,5%, Tapiola pankki 14.6.: -0,5 ja +0,5 ja Suomen Pankki 14.6.: +1,5 ja +1,2. Suurin kuntatalouteen vaikuttava auki oleva asia on vanhuspalvelulaki. Sen osalta ratkaisu, että vuoteen 2015 mennessä seurataan toteutuuko voimassa olevan suosituksen mukainen mitoitus viisi hoitajaa ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa kohden ja ellei kaikissa yksiköissä toteudu, niin siitä säädetään asetuksella. Nykytasossa kustannukset nousevat noin 30 milj, josta kuntien osuus valtionosuuden jälkeen noin 15 milj. Ratkaisu on kohtuullinen kompromissi. Hallituksen aiemmin päättämä leikkaus 631 milj ja uutta 125 milj. Lisäksi OKM:n vos-indeksin jäähdytys -50 milj, yhteensä 806 milj. Sen lisäksi muita pienehköjä opetuksen leikkauksia yht. noin 50 milj. Paljon muita muutoksia esim. nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jatkuu, aluearkkitehtitoiminnan rahoitus pois, STM:n evorahojen leikkaus, liikenteen rahoituksen leikkaukset jne. Kaikki veroperustemuutokset kompensoidaan aiemmin linjatun mukaisesti. Jäteveron tuotto ei siirtynyt kunnille 2013 alussa (90 milj ). VM:n arvion mukaan valtion budjetti kiristää kuntataloutta ensi vuonna 193 milj.
Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen Hallituksen vuoden 2013 TMAE:n valmistelu 2/2 Kuntien verotulojen kasvu nopeutunee, koska verovähennyksiä kunnallisveroperusteisiin ei juuri tehdä (yht. noin 30 milj ) ja koska palkkasumma kasvaa varsin hyvin (+2-3 %). Kuntien toimintamenojen kasvu hidastunee 2013 hieman lähinnä palkkamenoista (v 2011 sopimuksesta) johtuen, matala korkotaso maltillistaa korkomenojen kasvua nopeasta velkaantumisesta huolimatta. Kuntatalous heikkenee valtion toimenpiteiden, hidastuvan talouskasvun, palvelujen kysynnän kasvun ja poistosuosituksen* käyttöönoton takia sekä velkaantuminen kiihtyy ja kuntien veronkorotuspaineet kasvavat jonkin verran enemmän kuin keväällä peruspalveluohjelmassa arvioitiin. * Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositus 2011, joka astuu voimaan 2013.
Nettovaikutus -193 milj Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2011, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 7,7 KUNNAT verotulot 19,1 1,7 VALTIO verotulot 36,3 25,3 1,2 16,2 6,0 3,4 1,6 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista
Kuntien tulot 2010 yht. 38,7 mrd. euroa Kuntien tulojen jakautuminen 2010 - esimerkkinä ääripäät / valtionosuudet Vaikka valtionosuuksien osuus koko kuntasektorin kokonaistuloista on noin viidennes, vaihtelee valtionosuuksien osuus kuntien välillä erittäin paljon. Espoo 1 % Ranua 61 %
Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus vuonna 2012 Valtionosuusprosentit vuonna 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 31,42 % Opetus- ja kulttuuritoimi 41,89 % Omarahoitusosuus Kunnan peruspalvelujen omarahoitusosuus vuonna 2012 on 3 001,49 euroa/asukas Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan rahoitusosuus vuonna 2012 on 364,18 euroa/asukas Kunnan omarahoitusosuus vuonna 2012 yhteensä 3 365,67 euroa/asukas
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisen perusteen jakautuminen osatekijöihin v. 2010 Kriteerien osuuden, yhteenveto: - Ikärakenteen vaikutus yhteensä n. 85 % (33 + 35 + 15 + 1,4 + 0,09 + 0,04) - 14 eri ikäryhmää kuudessa eri osassa laskentaa - Sairastavuus 10 % - Kaikki muut yhteensä n. 5 % - Ikäryhmien ja sairastavuuden lisäksi yhteensä 13 muuta laskentaperustetta Tausta: Hallitusohjelman (17.6.2011) kirjaukset valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sisältyy seuraavia valtionosuusjärjestelmää koskevia kannanottoja:» Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta.» Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.» Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen myös jatkossa. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen.» Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtiolle. Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti. Hallitusohjelmassa maininta "Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle."
Arno Miettinen valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi (25.5.2012) Ministeri Virkkunen kutsui 25.5.2012 valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Arno Miettisen toimikaudelle 1.6.2012-31.3.2014 Työ tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän (HALKE) alaisuudessa Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan.» Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa Selvitysmiehen väliraportti vuodenvaihteessa 2012-13 Lopulliset esitykset valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista vuoden 2013 loppuun mennessä Uusi valtionosuuslainsäädäntö voimaan 2015 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen organisointi (28.6.2012) (1/2) Valtiovarainministeriö asetti uudistuksen valmistelua varten myös tukiryhmän ja asiantuntija- ja laskentaryhmän toimikaudelle 28.6.2012-31.12.2013 Asetettu tukiryhmä ja asiantuntija- ja laskentaryhmä toimivat selvitysmiehen tukena. Tukiryhmä Päivi Laajala, VM (PJ) Markku Nissinen, VM (vara-pj) Tuire Santamäki-Vuori, VM Tuomo Mäki, VM Elina Pylkkänen, VM Annika Klimenko, VM Aino-Inkeri Hansson, STM Eeva-Riitta Pirhonen, OKM Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto Timo Juurikkala, Vantaa Markku Andersson, Jyväskylä Kari Nenonen, Vantaa Iivo Polvi, Iisalmi Gun Kapténs, Luoto Antti Moisio, VATT Arto Salmela, VM (sihteeri) Ville Salonen, VM (sihteeri) Asiantuntija- ja laskentaryhmä Arno Miettinen, VM (PJ) Markku Nissinen, VM (vara-pj) Arto Salmela, VM Marja Isomäki, VM Arto Luhtala, VM Jouko Narikka, VM Merja Taipalus, VM Tanja Rantanen, VM Pasi Rentola, OKM Raimo Jämsén, STM Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Ville Salonen, VM (sihteeri)
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen organisointi (2/2) Tukiryhmän ja asiantuntija- ja laskentaryhmän työn reunaehdot Ryhmät toimivat selvitysmiehen tukena Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Uudistuksen tavoitteena on poistaa lainsäädännöstä ja rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään hallitusohjelman mukaan valtiolle Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla Tarkastelu voidaan laajentaa myös verotusta koskeviin asioihin hallitusohjelman kirjaukset huomioon ottaen Valtionosuusuudistuksen aikataulun alustavaa hahmottelua Kuntaliiton sisäinen ryhmä valmistelemaan uudistusta 2/2012 Kuntaliiton koordinoima ulkoinen seurantaryhmä valmistelemaan uudistusta 9/2012 Uudistustyötä Lausunnot Ohjaus, neuvonta, koulutus 2012 2013 2014 2015 Valtionosuusuudistuksen asettamispäätökset 5-6/2012 Uudistus käyntiin 9/2012 Selvitysmiehen väliraportti 12/2012 Uudistustyölle aikaa ~ 1 vuosi Lausuntokierros 9-12/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle 3/2014 Uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan 1.1.2015
Kuntaliiton kannanottoja uudistuksesta» Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on järjestelmä, jolla turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa.» Uudistuksen tavoitteena kuntaliitosneutraali järjestelmä.» Uudistuksessa tulee lisätä järjestelmän laskennallisuutta kannustaen kuntia näin entistä tehokkaampaan toimintaan.» Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan jatkossakin peruskunnille.» Harkinnanvarainen osuus pidetään jatkossakin osana järjestelmää.» Kiinteistöverotuksen muutosten kuntakohtaiset vaikutukset arvioidaan osana uudistusta.» Ammattikorkeakoulujen rahoituksen valtiollistaminen rahoitettava pääosin ylläpitäjäjärjestelmästä ei peruspalvelujen valtionosuuksista. Tällä ratkaisulla ei ole vaikutuksia ylläpitäjille eikä kunnille, mutta ao valtionosuusprosentteihin ja sitä kautta pidemmän aikavälin valtionosuuksien kehitykseen. Uudistuksen arviointia Uudistuksen toteuttaminen on tällä kertaa erityisen haastavaa samanaikaisista suurista valtionosuusleikkauksista johtuen. Uudistuksen menetykset tulevat valtionosuusleikkausten päälle liikkumavara uudistuksessa lähtökohtaisesti pieni. Kuntaliitosneutraalisuus realistinen tavoite, mutta valtionosuusjärjestelmällä ei voi pakottaa liitoksiin, kyse valtion rahoitusosuudesta kuntien peruspalveluihin vrt. rahoitusperiaate. Lisäksi valtionosuudet huono väline pakottaa kehyskuntia kuntaliitoksiin. Kuntaliitosneutraalisuus edellyttää muutoksia määräytymisperusteiden määrittelyssä esim. tekijät km2-ruuduittain sekä tasausjärjestelmän perusteellista uudistamista esim. Ruotsin malli (tasausraja 115 % ja sen yli menevältä osin leikkaus 95 %). Näin suuret muutokset erittäin haasteellisia toteuttaa, joten jatkossakin tarvittaneen kuntaliitoksissa valtionosuuksien menetyksen kompensaatiota. Nykyisissä määräytymisperusteissa useita uudistusta kaipaavia tekijöitä: sairastavuuskerroin, päivähoitokerroin, syrjäisyystekijä, ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden huomiointi jne. Aikaa uudistuksen valmistelulle vähän. Erityishaasteena uudistuksen yhteensovitus muiden uudistusten kanssa, erityisesti kuntarakenneuudistuksen, sote-rakenneuudistuksen kanssa.
Kuntaliiton valmistautuminen valtionosuusjärjestelmän uudistustyöhön Liiton sisäinen kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä Yksiköiden edustus, n. 20 jäsentä Ryhmän vetäjä: Timo Kietäväinen Vastuuhenkilö: Sanna Lehtonen Kokoontuu kuukausittain 2/2012 alkaen Liiton koordinoima ulkoinen rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä Alueellisesti kattava edustus, vajaa 40 jäsentä Ryhmän vetäjä: Timo Kietäväinen Vastuuhenkilö: Sanna Lehtonen Aloittaa työnsä syyskuussa 2012 Sisäisen ja ulkoisen työn tuloksista liiton linjaukset Kuntaliiton hallitukselle samoin raportointi liiton hallitukselle työn kestäessä Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntaalaa muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net