Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Samankaltaiset tiedostot
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Onnistunut metsänuudistaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Muokkausmenetelmän valinta

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Metsän uudistaminen.

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

onnistuminen Lapissa

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

näin saat hyvän taimikon

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Jarkko Saari. Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsänhoitotöiden OMAVALVONTAOPAS. Lauri Haataja, Vesa Pölönen, Timo Saksa ja Kyösti Sipilä

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Pienaukkojen uudistuminen

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Uudistamistuloksen varmistaminen

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

VUODEN 2005 MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYALOJEN ONNISTUMINEN KIVENNÄISMAILLA VALKEALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALU- EELLA

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Konekylvön omavalvontaohje

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Männyn kylvötaimikoiden kehittyminen aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

METSÄ SUUNNITELMÄ

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

Transkriptio:

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta - Käsken asepajankanslian muuttaa Pietarista Tulaan ja valvoa päivin ja öin pyssyjen kelpoisuutta - Katsokoot sihteerit ja kirjurit, miten ylitarkastaja leimaa pyssyjä. Jos herää epäilystä, tarkastakoot itse katselmuksella ja ampumalla. -Joka kuukausi on ammuttava kaksi pyssyä pilalle - Jos sotaväessä sattuu keskeytys, eritoten taistelujen aikana, sihteerien ja kirjureiden laiminlyönnin takia, heidät on piestävä piiskaamalla paljastetulle paikalle: Isännälle 25 lyöntiä ja sakkoa tukaatti pyssystä Ylitarkastaja piestävä tajuttomaksi Vanhin sihteeri alennettava kirjuriksi Kirjurilta evättävä sunnuntainen viina-annos vuodeksi

Mitä on laatu? Valmistuskeskeinen laatu - tuotteen virheettömyys Tuotekeskeinen laatu - tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen Asiakaskeskeinen laatu - asiakkaan kokemus tuotteen laadusta Ympäristökeskeinen laatu - muiden sidosryhmien tuotteelle asettamat vaatimukset Lillrank 1998 Yleensä hyvä laatu sisältää komponentteja eri osa-alueilta. Esimerkiksi metsän uudistamisen laatu : kohteeseen sopiva uudistamismenetelmä virheettömät toimenpiteet ja materiaalit metsänomistajan kokemus ja näkemys ympäristöasioiden huomioon ottaminen.

Mitä on laadunhallinta? Yhteisesti hyväksytty hyvän laadun määritelmä tavoitetaimikko Tuloksen objektiivinen todentaminen uudistamistuloksen mittaus Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen ja toiminnan ja tuloksen analysointi vastaako tavoitetta, miksi ja millä toimilla tähän uudistamistulokseen päädyttiin Eri toimintatapojen / menetelmien vertailu miten tietty toiminnan muutos (esim. muokkausmenetelmä vaihto) vaikuttaa tulokseen Kun tiedetään laadun vaihtelun syyt voidaan hyväksyttävälle vaihtelulle asettaa rajat ja vasta sitten voidaan puhua laadunhallinnasta!

Laatu ja laadunhallinta Kuinka laatu mitataan metsän uudistamisessa? Mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat tuloksen laatuun? Uudistamistavan valinta Maanmuokkaus Viljelytyö- ja materiaali

Laatu ja laadunhallinta Männyn uudistamismenetelmän valinta Istutuksen tulos paras ja epäonnistumisen riski pienin, 20 %. Männyn kylvössä epäonnistumisen riski 28 %, luontaisessa uudistamisessa 44 %. T. Saksa Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Mänty istutus 54 % 26 % 20 % Mänty kylvö 45 % 28 % 28 % Mänty luontainen 34 % 22 % 44 % * Istutus 1800 kasvatettavaa havupuuta /ha Luontainen ja kylvö 3000 männyn tainta /ha Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta Männyn kylvölle (tai luontaisen uudistamiselle) sopivat uudistusalat Tuoreen kankaan kylvöissä keskitiheys ylsi 3000 mäntyyn ha -1 vain 35%:ssa ja epäonnistuneiden osuus oli 55%. T. Saksa Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Tuore kangas 35 % 28 % 37 % Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla 47% kylvöistä oli onnistunut hyvin ja epäonnistuneiden osuus oli 19%. Kuivahko kangas 53 % 28 % 19 % *Keskimäärin 3000 männyn tainta /ha Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta Männyn kylvö ja maalaji Jos kohteen pääasiallisin maalajite on hienoa, routivaa maata, ei kylvöllä ole onnistumisen edellytyksiä kylvömenetelmästä ja kasvupaikasta riippumatta. T. Saksa Maalaji Hyvät Tyydyttävät Epäonnistuneet Käsin Keskikarkea kylvö 40% 28% 32% Konekylvkarkea Keski- 52% 29% 19% Käsin kylvö Hieno 19% 24% 57% Konekylvö Hieno 28% 31% 41% Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta Maanmuokkaus Muokkausmenetelmän valinta, muokkausjäljen hienosäätö ja laadunvarmistus. Uudistettava puulaji Uudistusmenetelmä Kasvupaikan viljavuus Uudistusalan vesitalous Maan raekoostumus Maaperän kivisyys Muokkauskohteen kaltevuus ym. Oksanen/Metla

Laatu ja laadunhallinta M. Saarinen METLA/Oksanen

Laatu ja laadunhallinta Muokkaustavan valinta Mätästetyillä aloilla ylivoimaisesti parhaat uudistamistulokset ja pienin epäonnistumisen riski. Mätästysaloilla hyvien tulosten osuus lähes 70%. Äestysaloilla vastaava osuus hieman yli 50 %. Kuusen istutus ja muokkausmenetelmä Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Lehtomainen Laikutus 52% 34% 14% Äestys 44% 35% 21% Mätästys 67% 20% 14% Tuore Laikutus 65% 25% 10% Äestys 59% 28% 13% Mätästys 71% 21% 8% * Hyvä = keskitiheys 1600 kasvatettavaa havupuuta /ha T. Saksa Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa

Muokkausjälkien tiheys, kpl/ha Laatu ja laadunhallinta Muokkausjäljen tiheys Eri toimijoiden välillä eroa muokkausjälkien keskitiheyksissä ja muokkausjälkien tiheyden vaihtelu eri toimijoilla eri suurta. Tavoitteen mukainen taso. Vaihtelun kontrollointi. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 A B C D E F G H I J K L M Kunta Oksanen/Metla Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Mättään pinta-ala, m2 Laatu ja laadunhallinta Oksanen/Metla Muokkausjäljen laatu Harvassa muokkausjäljessä tehty laajuudeltaan suurempia mättäitä kuin tiheässä muokkausjäljessä! Mättään laajuus alle yhden m 2 :n, viljavilla kohteilla isompi kuin karuilla kohteilla. 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Laikkumätästys Navero/ojamätästys -1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200- Muokkausjälkien keskitiheys, kpl/ha Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Osuus mättäistä, % Laatu ja laadunhallinta Oksanen/Metla Muokkausjäljen laatu 40 % 35 % 30 % 25 % Noin 80 % laikkumättäistä 20 % likimain tavoitteen 15 % mukaisia: mättään korkeus 10 % 6-25 cm ja 5 % kivennäismaakerroksen paksuus 6-15 cm. 0 % laikkumätäs Kivennäismaaker roksen paksuus/ laikkumätäs -5 6-10 11-15 16-20 21-25 26-30 31- Mättään korkeus / kivennäismaakerroksen paksuus, cm Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Laatu ja laadunhallinta Viljelyn laadun hallinta Hyvä viljelymateriaali ja taimihuolto, riittävä viljelytiheys ja virheetön viljelytyö! Oksanen/Metla

Laatu ja laadunhallinta Taimivalinta uudistusalalle Laadukas taimi Kuljetus, käsittely varastointi Taimihuolto ja istutusajankohdat Istutus Ketjun heikon lenkki määrää koko ketjun laadun!

Pinta-alaosuus, % Pinta-alaosuus, % Laatu ja laadunhallinta Riittävä tavoitetiheys Harvalla istutustiheydellä uudistamistulos muodostui luontaisen uudistamisen tuloksen kaltaiseksi. Hyvien siemenvuosien esiintymistiheys huomioon ottaen todennäköinen onnistuneiden taimikoiden osuus on 30-40 % harvassa istutuksessa. Luontainen täydennys vastaa likimain istutustaimien kuolleisuutta viljavilla kasvupaikoilla. 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 ISTUTUS 1200 57 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1 ISTUTUS 2000 71 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1-399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- -399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- (Saksa ja Nerg 2007)

Osuus taimikoista, % Istutustaimia humuksessa, kpl/ha Laatu ja laadunhallinta Muokkausjälkien tiheys määrittää viljelytiheyden 45 40 400 350 Muokkaamattomiin kohtiin istutettujen taimien määrä (punainen käyrä) sitä suurempi mitä harvemmasta muokkausjäljestä oli kysymys! 35 30 25 20 15 10 5 0-1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200- Muokkausjäljen tiheys, viljelypisteitä /ha 300 250 200 150 100 50 0 Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Osuus taimista, % Laatu ja laadunhallinta Istutussyvyys Keskimääräinen istutussyvyys 4 cm. Kolmannes taimista istutettu vähintään 5 cm syvyyteen, kolmannes alle 3 cm syvyyteen. Eroosion vaikutus näkyy saman kevään ja edellisen kevään istutusten välillä! 25 20 15 10 5 0 Laikkumätäs 2008 2009.0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Istutussyvyys, cm Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Omavalvonta on laadunhallintaa! Maanmuokkaus -muokkausjäljen laatu - ympäristöasiat Istutus / kylvö -Viljelytiheys palaute muokkaajalle - metsävaratiedon päivitys Varhaisperkaus -uudistamistulos - jatkotoimenpiteiden ajoitus Taimikon harvennus - uudistamisketjun tulos - metsävaratiedon päivitys Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu -metsävaratiedon päivitys -jatkokehityksen ennustaminen

Kiitos