hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Samankaltaiset tiedostot
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

onnistuminen Lapissa

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Jarkko Saari. Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina

Metsän uudistaminen.

Pienaukkojen uudistuminen

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Onnistunut metsänuudistaminen

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Energiapuu ja metsänhoito

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

VUODEN 2005 MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYALOJEN ONNISTUMINEN KIVENNÄISMAILLA VALKEALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALU- EELLA

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

näin saat hyvän taimikon

Valtioneuvoston asetus

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Männyn kylvötaimikoiden kehittyminen aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Konekylvön omavalvontaohje

Muokkausmenetelmän valinta

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Transkriptio:

Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211

Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/ Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Metla Opiskelijat Mikkelin AMK MP -yritys(2) Savon ammattija aikuisopisto, Toivala MP -yritys(1) Verkosto MP -yritys (3) MP -yritys(4) Opiskelijat MP -yritys (6) MP -yritys (5) MP -yritys (7)

Miten mitata metsänuudistamisen laatua? Taimien keskitiheys ja tilajärjestys (tyhjien koealojen lukumäärä). Inventoinnit: 3 v. istutustaimikot, 4 v. kylvötaimikot ja 5 v. luontaisen uud. taimikot Tuloksessa näkyy em. iässä uudistamistoimenpiteiden vaikutukset: k t uudistamismenetelmä, muokkausmenetelmä, viljelymateriaali, viljelytyön laatu, luontainen havupuiden taimettuminen

Tavoitetiheydet ja otanta uudistusalalla N Käytetyt tavoitetiheydet (tainta/ha): 15. koeala Kuusen istutus: 16 (18) Männyn istutus: 18 Rauduskoivun istutus: 14 (kasvatuskelpoisten taimien etäisyys toistaan: 1 m). Inventointireitti Kylvö ja luontainen uudistaminen (tainta/ha): Kasvatettavan puulajin taimia 3 (taimen etäisyys toisesta saman puulajin taimesta: 3 cm). Rajalle osuneen koealan siirto (Saksa & Kankaanhuhta 27) Pinta ala ala,9 9ha, koealojen etäisyys 22 m, 15 koealaa 1. koeala

Inventointiaineiston peitto kahden yleisimmän uudistamisketjun osalta (kuusen istutus ja männyn kylvö) Metsäkeskuksia: 6 Mhy:t: 39 41 Toimihenkilöitä: 228 284 Kuntia: 112 119 (Kankaanhuhta ym. 29. Silva Fennica 43(1): 51 7)

Kuusen istutus, inventoinnit 2 26 Tavoite: Taimikon keskitiheys vähintään 16 / 18 kasvatettavaa havupuuta /ha Tulos: Tavoitteen täyttäviä kuusen istutustaimikoita 61 % / 43 %. Alle 12 havupuun keskitiheyteen jäädän 13 %:ssa kuusen istutustaimikoista. OSUUS PINTA- ALAST TA, % 1 8 6 4 2 KUUSEN ISTUTUS (9258 ha) TAIMIKOIDEN KESKITIHEYSJAKAUMA 61% -8 8-1199 12-15991599 16-13% (Saksa & Kankaanhuhta 27) KASVATETTAVAA HAVUPUUTA /HA KUUSEN ISTUTUS TAIMIKON SISÄINEN TASAISUUS Keskimääräisen kuusen istutustaimikon pinta alasta 7% havupuustoa, 25% sekapuustoa ja 5% puhdasta lehtipuustoa. OSU UUS PINTA- AL LASTA, % 3 2 1 5 1 15 2 25- KASVATETTAVAA HAVUPUUTA /HA

Kuusen istutus, maanmuokkausmenetelmän valinta ISTUTUSTAIMIEN MÄÄRÄ MUOKKAUSTAVOILTAAN ERILAISILLA KOEALOILLA MIA /HA ISTU UTUSTAI 16 15 14 13 12 11 1 Laik kutus Ä estys Mätä ästys Laik kutus Ä estys Mätä ästys Lehtomainen Tuore Mätästyksillä 1 15 istutustainta/ha enemmän kuin äestyksessä tai laikutuksessa. (Saksa & Kankaanhuhta 27) y

Maanmuokkauksen toteutuksen laatu (esim.) Oksanen/Metla Muokkausjäljen j tiheys: Eri toimijoiden välillä oli eroa muokkausjälkien keski ki tiheyksissä ja muokkausjälkien tiheyden vaihtelu eri toimijoilla oli suurta. eys, kp pl/ha Muokk kausjälk kien tih 35 3 25 2 15 1 5 A B C D E F G H I J K L M Kunta Mätästyksen laatu selvitys Pohjois Savossa 29

Istutustyön tavoitetiheydet ja toteutuksen laatu (esim.) Riittävä tavoitetiheys! Pinta-ala aosuus, % 6 5 4 3 2 1 Harvalla istutustiheydellä uudistamistulos muodostui luontaisen uudistamisen tuloksen kaltaiseksi. Hyvien siemenvuosien esiintymistiheys huomioon ottaen todennäköinen onnistuneiden taimikoiden osuus oli 3 4 % harvassa istutuksessa. Luontainen täydennys vastaa likimain istutustaimien kuolleisuutta viljavilla kasvupaikoilla. Pinta-alao osuus, % 6 5 4 3 2 1 ISTUTUS 12 57 % -399 4-8- 12-16- 2-799 1199 1599 1999 Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1 ISTUTUS 2 71 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1-399 4-799 8-1199 12-1599 16-1999 2- (Saksaja Nerg 27)

Männyn istutus, inventoinnit 2 26 Tavoite: Taimikon keskitiheys vähintään kasvatettavaa havupuuta/ha Tulos: Tavoitteen täyttäviä männyn 18istutustaimikoita 55 %. PINTA- TA, % OSUUS ALAS 1 8 6 4 2 MÄNNYN ISTUTUS (3362 ha) TAIMIKOIDEN KESKITIHEYSJAKAUMA 2% 55% KASVATETTAVAA HAVUPUUTA /HA -1 1-13991399 14-17991799 18- OS SUUS PINT TA- ALASTA, % Keskimääräisen männyn 3 2 istutustaimikon pinta alasta 1 64% havupuustoa, 21% sekapuustoa ja 5% puhdasta lehtipuustoa. 4 Joka viidennen männyn istutustaimikon keski tiheys jää alle 14 havupuun taimen /ha. MÄNNYN ISTUTUS TAIMIKON SISÄINEN TASAISUUS 5 1 15 2 25- KASVATETTAVAA HAVUPUUTA /HA

Männyn istutus, kasvupaikan vaikutus Vallitseva kasvupaikka TAIMIKON KESKITIHEYS Kasvatettavia havupuiden taimia/ha 18-14- 1- Alle 1799 1399 1 Pinta-ala ha Lehtomainen 4 27 22 1 1 Tuore 49 27 16 8 26 Kuivahko 65 23 9 3 1174 Kuiva 62 32 6 23 Lehtomaisella kankaanmänn nist t ksia 3 % T oreella kankaalla Lehtomaisella kankaan männyn istutuksia 3 %. Tuoreella kankaalla tulos selvästi heikompi kuin kuivahkolla kankaalla. (Saksa & Kankaanhuhta 27)

Männyn kylvö, inventoinnit 2 26 Tavoite: Taimikon keskitiheys vähintään 3 männyn tainta /ha Tulos: Tavoitteen täyttäviä männyn kylvötaimikoita 45%. OSUUS PINTA- ALAST TA, % 1 8 6 4 2 MÄNNYN KYLVÖ (5441 HA) TAIMIKOIDEN KESKITIHEYSJAKAUMA 28% 45% -1 1-1999 1999 2-2999 2999 3- MÄNTYÄ /HA Lähes joka kolmannessa kl kylvötaimikossa ik keskitiheys kitih jää alle 2 männyn. MÄNNYN KYLVÖ TAIMIKON SISÄINEN TASAISUUS TA- % Keskimääräisen äi männyn 3 2 kylvötaimikon pinta alasta 1 46% tiheydessä 3 /ha, 43% tiheydessä 5 25 ja 11% vailla männyn taimia. OSUUS PIN ALASTA, 4 5-1 15-2 (Saksa & Kankaanhuhta 27) 25-3 35-4 45- MÄNTYÄ /HA

Männyn kylvö, kasvupaikan vaikutus Vallitseva TAIMIKON KESKITIHEYS Männyn taimia/ha kasvupaikka 3-2- 1- Alle ha 2999 1999 1 Pinta-ala Lehtomainen 12 27 44 17 87 Tuore 34 28 27 11 2334 Kuivahko 53 28 14 5 2683 Kuiva 74 19 7 249 Männyn kylvöistä 44% tuoreella kankaalla, joista lähes 4 % epäonnistuneita. Kuivahkolla tai karummalla kasvupaikalla epäonnistuneita alle 2 %. (Saksa & Kankaanhuhta 27)

Männyn kylvö, kasvupaikka ja kylvövuosi MÄNNYN TAIMIA KESKIMÄÄRIN KYLVÖVUOSITTAIN KONEKYLVÖISSÄ 6 MIA /ha MÄ ÄNNYN TAI 5 4 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 22 1997 1998 1999 2 21 22 Tuore kangas Kuivahko kangas Kylvöjen taimettumisessa on vuosien välistä vaihtelua, mutta kaikkina vuosina on jossain metsänhoitoyhdistyksessä päästy myös hyvään kylvötulokseen (tavoitteen täyttäviä yli 6 %). (Saksa & Kankaanhuhta 27)

Männyn luontainen uudistaminen, inventoinnit 2 2626 Tavoite: Taimikon keskitiheys vähintään 3 männyn tainta /ha Tulos: Tavoitteen täyttäviä männyn taimikoita 34 %. OSUUS PIN NTA- ALASTA, % 1 8 6 4 2 MÄNNYN LUONTAINEN (1446 HA) TAIMIKOIDEN KESKITIHEYSJAKAUMA 34% 44% -1 1-1999 2-2999 3- MÄNTYÄ /HA Luontaisesti syntyneitä männyn taimikoita, joiden keskitiheys jää alle 2 männyntainta/ha on44 %. MÄNNYN LUONTAINEN TAIMIKON SISÄINEN TASAISUUS OS SUUS PINTA A- ALASTA, % Keskimääräisen luontaisen mäntytaimikon pinta alasta 3 2 1 36% tiheydessä 3, 5-1 15-25- 35-45- 44% tiheydessä 5 25 ja 2 3 4 2% vailla männyn taimia. (Saksa & Kankaanhuhta 27) MÄNTYÄ /HA 4

Männyn luontainen uudistaminen, kasvupaikan vaikutus TAIMIKON KESKITIHEYS Vallitseva Männyn taimia/ha Pinta-ala ala kasvupaikka 3-2- 1- Alle 2999 1999 1 Lehtomainen 2 6 25 69 33 Tuore 18 2 38 24 567 Kuivahko 48 22 18 12 696 Kuiva 48 31 14 7 119 Tuoreella kankaalla 4 % männyn luontaisen uudistamisen aloista. Kuivahkolla ja kuivalla kankaalla tulokset kohtalaisia, mutta selvästi kylvötuloksia heikompia. ha (Saksa & Kankaanhuhta 27)

Kiitos