Liite 4 0100-340 Katajaojan mallintaminen paaluvälillä 0+00-47+00 Ylivieskan kaupunki 19.4.2010 Laatija: Elisa Puuronen
RAPORTTI Katajaojan mallintaminen paaluvälillä 0+00-47+00 Asiakas Ylivieskan kaupunki/kuntatekniikan yksikkö PL 70 84101 Ylivieska Konsultti WSP Environmental Wolffintie 36 M 10 FI-65200 Vaasa Puh.: +358 207 864 13 Fax: +358 207 864 800 WSP Environmental Finland Y-tunnus: 1556287-4 Kotipaikka: Helsinki www.wspgroup.fi Yhteyshenkilöt Mauri Haikola, Ylivieskan kaupunki Elisa Puuronen, Jakob Kjellman, WSP Environmental Oy 2 (16)
Sisältö 1. JOHDANTO 2. SUUNNITTELUALUE 2.1 Valuma-alueiden rajaus 5 2.2 Maaperä 6 2.3 Maankäyttö ja valumiskertoimet 6 3. KERRAN 100 VUODESSA TOISTUVAN YLIVIRTAAMAN ARVIOINTI 3.1 Sateen aiheuttama virtaama 9 3.2 Lumen sulannasta aiheutuva virtaama 9 4. MALLINNUS 4.1 Mallin laadinta 10 4.2 Tulokset 11 4.3 Riskikohteet 13 4.4 Virhelähteet 12 5. TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 13 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO 14 LÄHTEET 15 Liitteet: Liite 1. Katajaojan tulva-alueet paaluvälillä 0+00-47+00 kerran 100 vuodessa toistuvalla lumen sulannasta aiheutuvalla ylivirtaamalla Liite 2. Katajaojan tulva-alueet paaluvälillä 0+00-47+00 kerran 100 vuodessa toistuvalla lumen sulannasta aiheutuvalla ylivirtaamalla/peruskartta Liite 3. Vedenkorkeus Katajaojassa paaluvälillä 0+00-47+00 kerran 100 ja kerran 20 vuodessa toistuvalla lumen sulannasta aiheutuvalla ylivirtaamalla/pituusleikkaus Liite 4. Tulvariskikohteet ja vedenkorkeus kerran 100 vuodessa toistuvalla lumen sulannasta aiheutuvalla ylivirtaamalla Katajaojan paaluvälillä 0+00-47+00. 3 (16)
1. JOHDANTO Katajaojan valuma-alueen yläosassa Savarin alueella on tehty hulevesitarkastelu vuonna 2009 (Pöyry 2009). Savarin alueella rakentamisen myötä vettäläpäisemättömien pintojen osuus on kasvamassa ja Katajaojassa on aikaisemmin esiintynyt sateiden aiheuttamia tulvaongelmia, minkä takia hulevesiselvitys on todettu tarpeelliseksi. Myös kaavoitus edellyttää hulevesiasioiden huomioimista. Selvitys käsitti Katajaojan paalun 47+00 yläpuolisen alueen ja siinä arvioitiin, että maankäytön muutosten takia sateiden aiheuttama ylivirtaama lähenee merkittävästi lumen sulannasta aiheutuvaa ylivirtaamaa Katajaojassa mutta kuitenkin myös tulevaisuudessa suurin virtaama Katajaojassa aiheutuu lumen sulannasta. Tässä työssä tavoitteena on määrittää Katajaojan alaosalla kerran 100 vuodessa toistuva sateen aiheuttama ja lumen sulannasta aiheutuva ylivirtaama ja mallintaa Katajaojan virtausta paaluvälillä 0+00-47+00. Virtausmallinnuksen perusteella pyritään tunnistamaan tulvariskikohteet ja arvioimaan toimenpiteiden tarve kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan aiheuttamien vahinkojen minimoiseksi. 4 (16)
Toimeksiantonumero: 0100-340 2. SUUNNITTELUALUE 2.1 Valuma-alueiden rajaus Alla olevassa kuvassa (Kuva 1.) on esitetty Katajaojan ja Salmelanojan valumaalueet. Kuvassa on esitetty erikseen myös Katajaojan alaosan valuma-alue (paalun 47+00 alapuolinen valuma-alue). Valuma-aluerajauksia on tarkastettu aikaisemmista määrityksistä Ylivieskan kaupungin toimesta tämän työn yhteydessä. Kuva 1. Katajaojan ja Salmelanojan valuma-alueet. 5 (16)
2.2 Maaperä Katajaojan alaosalla maalaji on pääosin hiesu ja paikoitellen on hienoa hietaa. Mallinnusalueen yläosalle (paalulle 47+00) tultaessa maalaji on pääosin hieta ja paikoitellen hiesu ja hieno hieta. Paikoitellen maaperä on savinen. 2.3 Maankäyttö ja valumiskertoimet Sekä Katajaojan että Salmelanojan valuma-alueesta yli 80 % on metsävaltaista aluetta. Rakennetut alueet sijoittuvat valuma-alueiden alaosiin (Kuva 2). Katajaojan valuma-alueen alaosan ja Salmelanojan valuma-alueen maankäyttöä selvitettiin perustuen peruskarttoihin, yleiskaavakarttoihin sekä maankäyttöaineistoon (Corine land cover fi 25 m). Maankäyttömuodot, niiden varaama pinta-ala ja valumiskertoimet on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 2) ja taulukossa (Taulukko 1). Valumiskertoimet perustuvat suomalaisten tutkimusten tuloksiin. Aikaisemmin Katajaojan yläosalle tehdyssä hulevesitarkastelussa on määritetty paalun 47+00 yläpuolisen valuma-alueen maankäyttömuodot pinta-aloineen (Pöyry Environment 2009). Tässä työssä käytettävän valuma-aluerajauksen mukaan paalun 47+00 yläpuolinen valuma-alue on noin 40 ha pienempi kuin aikaisemmin määritetty pinta-ala ja erot rajauksessa sijoittuvat metsäalueille. Valumaaluerajauksen muutos ei aiheuta muutoksia aikaisemmin paalun 47+00 yläpuoliselle alueelle määritettyyn valumiskertoimeen. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa (Taulukko 2) on esitetty osavaluma-alueiden sekä koko Katajaojan valuma-alueen pinta-alat ja valumiskertoimet. 6 (16)
Toimeksiantonumero: 0100-340 Kuva 2. Katajaojan valuma-alueen alaosan ja Salmelanojan valuma-alueen maankäyttö. 7 (16)
Taulukko 1. Maankäyttömuodot ja niiden varaamat pinta-alat Katajaojan alaosalla (pl 0+00-47+00) ja Salmelanojan valuma-alueella. Pinta-ala (ha) Maankäyttö Valumiskerroin Katajaojan alaosa (pl 0+00-47+00) Salmelanoja Palveluiden alueet ja teollisuusalueet Kerrostalo- tai tiiviisti rakennetut alueet Tiiviisti rakennetut pientaloalueet 0,5 27 0,6 0,4 7-0,25 4 - Pientaloalueet 0,2 86 71 Liikennealueet 0,8 15 22 Viheralueet ja pellot 0,15 68 88 Metsät 0,1 45 2058 Pinta-ala yhteensä 250 2240 Taulukko 2. Osavaluma-alueiden pinta-alat ja valumiskertoimet. Valuma-alue Valumiskerroin Pinta-ala (ha) Katajaojan alaosa (pl 0+00-47+00) 0,24 252 Katajaojan yläosa (pl 47+00 ylöspäin) 0,13 (Savarin alueen maankäytön muutokset huomioitu) 0,11 (ennen Savarin alueen maankäytön muutoksia) (Pöyry Environment Oy 2009) 2278 Katajaoja 0,14 2530 Salmelanoja 0,11 2240 Katajaoja laskussa Kalajokeen (Katajaoja ja Salmelanoja) 0,13 4770 8 (16)
3. KERRAN 100 VUODESSA TOISTUVAN YLIVIRTAAMAN ARVIOINTI 3.1 Sateen aiheuttama virtaama Mitoitussateeksi valitaan sade, jonka kesto on 9 tuntia. Mitoitussateen kesto vastaa pisintä virtausaikaa valuma-alueen latvoilta aivan Katajaojan alajuoksulle. Virtausajan arviointi perustuu ohjeellisiin virtausnopeuksiin maastossa ja ojissa (Kaupunkiliitto 1979). Mitoitussateena käytetään toistuvuudeltaan, kestoltaan ja rankkuudeltaan samanlaista sadetapahtumaa kuin aikaisemmin tehdyssä hulevesitarkastelussa (Pöyry Environment Oy). Sade kestää yhdeksän tuntia, josta ensimmäiset kuusi tuntia sateen rankkuus on 17,3 l/s/ha, jonka jälkeen tulee kestoltaan yhden tunnin sadejakso, jonka rankkuus on 50 l/s/ha, ja sadetapahtuman loppukeston rankkuus on 17,3 l/s/ha. Aika-pinta-alakäyrämenetelmällä määritettynä edellä kerrottua mitoitussadetta ja kappaleessa 2 esitettyjä valuma-aluetietoja käyttäen saadaan rankkasateen aiheuttamaksi ylivirtaamaksi Katajaojan alajuoksulla 17,0 m 3 /s. Kun huomioidaan Savarin alueelle suunnitellut hulevesien hallintarakenteet, jotka on mitoitettu siten, että tulevasta maankäytöstä huolimatta Katajaojan virtaamat pysyvät nykyisellä tasolla kerran 100 vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttamassa ylivirtaamatilanteessa, saadaan ylivirtaamaksi Katajaojan alajuoksulla 14,0 m 3 /s. 3.2 Lumen sulannasta aiheutuva virtaama Katajaojan yläosalle tehdyssä hulevesitarkastelussa on määritetty Katajaojan valuma-alueella lumen sulannasta aiheutuva keskiylivalunta ja kerran 100 vuodessa toistuva ylivalunta alla olevan taulukon (Taulukko 3) mukaisesti. Määritykset perustuvat Kaiteran nomogrammiin (1949) ja toistuvuustutkimuksiin perustuviin kertoimiin (Mustonen 1986). Taulukko 3. Lumen vesiarvon maksimi, keskiylivalunta ja kerran 100 vuodessa toistuva ylivalunta Katajaojan valuma-alueella. (Pöyry Environment Oy 2009) WE(max) (mm) MHq(l/s/km 2 ) Hq 1/100 (l/s/km 2 ) Katajaoja 130 126 316 Edellä esitetyn perusteella saadaan kerran 100 vuodessa toistuva lumen sulannasta aiheutuva ylivirtaama Katajaojassa alla olevassa taulukossa (Taulukko 4) esitetyn mukaisesti. 9 (16)
Taulukko 4. Kerran 100 vuodessa toistuva lumen sulannasta aiheutuva ylivirtaama Katajaojassa. HQ 1/100 (m 3 /s) Katajaoja 7,99 Salmelanoja 7,08 Katajaoja laskussa Kalajokeen 15,07 4. MALLINNUS 4.1 Mallin laadinta Katajaojan alaosalle paaluvälille 0+00-47+00 laadittiin virtausmalli HEC-RAS 4.0- ohjelmalla. Malliin lisättiin tiedot 92 poikkileikkauksesta. Katajaojan alaosalle paalulle 16+50 saakka on tehty ruoppaussuunnitelma (Tieliikelaitos 2004). Talvella 2010 uomaa on ruopattu paaluvälillä 8+76-17+85. Virtausmalli on laadittu paaluvälille 0+00-16+50 ruoppaussuunnitelman mukaisesti ja paaluvälille 16+50+17+85 noudattaen ruoppaussuunnitelmassa esitettyjä pohjan kaltevuutta (0,0019) ja leveyttä (1 m) sekä luiskien kaltevuutta (1:2). Näin ollen virtausmallinnuksen tulokset kuvaavat tilannetta, jossa myös Katajaojan aivan alin osa (0+00-8+76) on ruopattu. Mallin yläosan (paalu 17+85-47+00) poikkileikkaukset on mitattu vuonna 1977 tehdyn ruoppaussuunnitelman yhteydessä (Ylivieskan kaupungin tekninen virasto 1977). Mallin poikkileikkauksia koko mallinnusalueella on täydennetty vuonna 2009 tehdyn laserkeilauksen korkeusaineistolla. Virtausmalliin lisättiin myös tiedot uomaosuudella sijaitsevista silloista (18 kpl) ja rummuista (3 kpl). Mallin poikkileikkausten paaluluvut ovat samat kuin ruoppaussuunnitelmassa vuodelta 2004 (Tieliikelaitos 2004) vuodelta 1977 (Ylivieskan kaupungin tekninen virasto 1977) ja poikkileikkausten sijainnit uomassa vastaavat suunnitelmien mukaisten paalujen sijaintia. Katajaojan uoman linjausta on muutettu lähinnä suoristamalla uomaa edellä mainittujen suunnitelmien mukaisesta tilanteesta ja tämän takia paalulukemat eivät vastaa etäisyyttä paalutuksen aloituskohdasta. Mallissa reunaehtoina käytettiin kappaleessa 3.2 arvioituja virtaamia ja vedenkorkeutta Kalajoessa. Karkeuskertoimina käytettiin samoja karkeuskertoimia kuin aikaisemmin tehdyssä mallinnuksessa, jossa mallinnettiin noin kilometrin jakso Pyörreperältä ylävirtaan (Pöyry Environment 2009). Uomassa käytettiin keskiveden alapuolella Manningin karkeuskertoimen arvoa 0,027, joka vastaa ruohottunutta, maapohjaista, hieman mutkailevaa ja hidasjuoksuista uomaa. Keskiveden yläpuolella käytettiin karkeuskertoimen arvoa 0,100, joka vastaa tulva-aluetta, jolla voi kasvaa pensaita ja puita. Uoman, rumpujen ja siltojen karkeuskerroinarvot tai leikkausvoimakertoimet ovat kirjallisuudessa esitettyjä arvoja. 10 (16)
4.2 Tulokset Virtausmallinnus tehtiin sekä tasaisen virtauksen että ajassa muuttuvan virtauksen tapauksessa ja virtaamana käytettiin kerran 100 vuodessa toistuvaa lumen sulannasta aiheutuvaa kevätylivirtaamaa. Liitteenä olevat mallinnustulokset on esitetty perustuen tasaisen virtauksen laskentatuloksiin. Piirustuksissa (liite 1, liite 2 ja liite 3) on esitetty mallinnetun uomaosuuden pituusleikkaus ja vedenkorkeus sekä veden peittämät alueet kerran 100 vuodessa toistuvalla kappaleessa 3.2 esitetyllä ylivirtaamalla. Piirustuksista puuttuu Männistön silta (paalu 9+58,2), joka lisättiin malliin myöhemmin ja laskenta tarkastettiin. Männistön sillan lisääminen aiheuttaa piirustuksissa esitettyyn vedenkorkeuteen vain paikallisen sillan kohdalle sijoittuvan 0,01 m eron. Mallinnetulla ylivirtaamalla Katajaojan uomassa olevat rakenteet padottavat vettä alla olevassa taulukossa (Taulukko 5) esitetyn mukaisesti. 11 (16)
Taulukko 5. Katajaojan paaluvälillä 0+00-47+00 sijaitsevien siltojen ja rumpujen padotus. Silta/rumpu Padotus (m) Viljavarastontien 0,30 Huom. Omakotitalon 0,25 Vesi yltää kannen alapintaan Rautatie 0,26 Naakkatien 0,19 Latu 0,10 Vesi yltää kannen alapintaan Urheilukentän 0,21 Salmiperäntien 0,10 Savontien klv 0,09 Savontien 0,20 Koulukadun 0,19 Koulupuiston 0,00 Katajaojankadun 0,04 Mauno Koivisto 3 0,01 Mauno Koivisto 2 0,02 Vesi yltää kannen alapinnan yläpuolelle Mauno Koivisto 1 0,01 Vierimaantien 0,12 Vesi yltää kannen alapinnan yläpuolelle Vierimaantien klv 0,22 Vesi yltää kannen alapinnan yläpuolelle Tekun 0,29 Ouluntien 0,12 Männistön silta - Savelantien 0,13 Savelantien klv 0,11 Kerran 100 vuodessa toistuvan virtaaman tilanteessa uomassa esiintyy virtausnopeuksia, jotka voivat aiheuttaa eroosiota. 12 (16)
4.3 Riskikohteet Tulva-alueella sijaitsevat ja tulva-aluetta lähimmät kohteet on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa (liite 4). Mallinnetussa tulvatilanteessa tulva-alueella sijaitsee leikkimökki ja saunarakennus. Leikkimökki sijaitsee puistossa Katajaojankadun sillan yläpuolella ja on Ylivieskan kaupungin omistama. Leikkimökki on siirrettävissä pois tulva-alueelta. Vierimaantien sillan yläpuolella (pl 20+00) osittain tulva-alueella sijaitsevaa saunarakennusta käytetään silloin tällöin. Mallinnetussa tulvatilanteessa saunarakennus on osittain tulva-alueella. Tulvaveden korkeus jää rakennuksen sokkelin yläreunan alapuolelle. Saunarakennus tullaan purkamaan ja alueelle on suunnitteilla rakentaa kerrostaloja. Mallinnettua tulva-aluetta lähimmät rakennukset ja niiden rakenteiden korkeuksia on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa (liite 4). Piirustukseen on myös merkitty mallinnetut vedenkorkeudet tulva-aluetta lähimpänä sijaitsevien rakennusten kohdalla. Asuinkiinteistö, joka sijaitsee noin paalulla 44+00, ei sijaitse mallinnetulla tulvaalueella. Mallinnustulosten perusteella tulvavesi nousee lähelle kiinteistön sivulla olevan hulevesikaivon kannen korkeustasoa. Viljavarastontien sillan yläpuolella (noin paalulla 43+00) tulva-alue lähestyy saunarakennusta, joka on hyväkuntoinen. Viljavarastontien sillan alapuolella paaluvälillä 42+00-42+50 sijaitsee käytössä olevat sauna ja asuinrakennus, joita lähelle mallinnettu tulva-alue tulee. Naakatien sillan yläpuolella (n. pl 38+00) sijaitsee tulva-alueen lähellä asuinrakennus. Naakkatien sillan alapuolella sillan ja paalun 37+00 välissä sijaitsee asuin- ja saunarakennukset lähellä tulva-aluetta. Katajaojankadun sillan yläpuolella (n. pl 25+50) sijaitsee tulva-alueen lähellä huonokuntoinen saunarakennus. Mauno Koiviston puiston sillan 1 yläpuolella (pl 20+50) sijaitsee asuinrakennus lähellä tulva-aluetta. Vedenkorkeuden nousu Katajaojassa voi aiheuttaa uomaan purettavien hulevesiviemäreiden padottumista ja tulvimista. Mallinnetussa tulvatilanteessa vesi nousee paikoin teille. Mauno Koiviston puistossa vesi nousee teille ja siltojen kulkuyhteydet katkeavat. Vierimaantiensillan yläpuolella noin paalulla 19+60 sijaitsee puistomuuntaja lähellä mallinnettua tulva-aluetta. Muuntaja ei kastu mallinnetussa tilanteessa. 4.4 Virhelähteet Katajaojan todellisten poikkileikkausten erot mallinnuksessa käytettyihin poikkileikkauksiin voivat aiheuttaa virhettä mallinnustulokseen. Katajaojan alaosaa ei ole ruopattu täysin ruoppaussuunnitelman (Tieliikelaitos 2004), jonka mukaisia poikkileikkaustietoja on käytetty mallinnuksessa, mukaisesti. Mallinnetun alueen yläosan poikkileikkaustiedot perustuvat vuonna 1977 laaditun ruoppaussuunnitelman yhteydessä mitattuihin poikkileikkauksiin. 13 (16)
Mittausajankohdan jälkeen uomaa on paikoin suoristettu ja uoman muoto on voinut muuttua myös kiintoaineen sedimentaation ja eroosion vaikutuksesta. Mallinnetulta uomaosuudelta ei ole ollut käytettävissä virtaama- ja vedenkorkeushavaintoja, joihin perustuen mallin olisi voinut kalibroida, mikä voi myös aiheuttaa virhettä mallinnustulokseen karkeuskertoimen arvojen perustuessa kirjallisuustietoihin. Mallinnuksessa reunaehtona Katajaojan yläosassa (paalu 47+00) on käytetty Katajaojan valuma-alueelta aiheutuvaa kerran 100 vuodessa toistuvaa lumen sulannasta aiheutuvaa virtaamaa 7,99 m 3 /s, minkä takia mallinnetut vedenkorkeudet voivat olla hieman todellisia suurempia. Mallinnuksessa ei myöskään ole huomioitu Savarin alueelle suunniteltujen hulevesien hallintamenetelmien vaikutusta lumen sulannasta aiheutuvan valunnan pidättämisessä. 5. TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Tässä työssä mallinnetussa tilanteessa arvioitujen aiheutuvien tulvavahinkojen perusteella ei uomassa olevien padottavien rakenteiden uusiminen ole välttämätöntä. Tulevaisuudessa rakenteiden uusimisen yhteydessä on käytettävä suurempaa mitoitusvirtaamaa kuin ennen. Varautuminen mallinnettuun tulvaan ei myöskään välttämättä edellytä saatujen tulosten perusteella tulvasuojelupenkereiden rakentamista. Ylivieskassa koettujen tulvatilanteiden perusteella on tullut esille joitakin toimenpiteitä, jotka on koettu tarpeellisiksi. Viljavarastontien sillan alapuolisen asuin- ja saunarakennuksen (pl 42+00-42+50) suojaamiseksi on koettu kiinteistökohtainen tulvasuojelupenger tarpeelliseksi. Uoman raivaaminen liiallisesta kasvillisuudesta tai ruoppaus on koettu tarpeelliseksi mallinnusalueen yläosalla rautatiesillalta ylöspäin. Myös rautatiesillan ja Naakkatien sillan välisellä uomaosuudella on koettu tarvetta raivaukselle tai ruoppaukselle. Koulukadun sillan ja Katajaojan kadun sillan välisellä alueella on todettu raivaus- tai ruoppaustarvetta. (Järvelä 2010) 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Katajaojan valuma-alueen alaosa on rakennettua aluetta ja paikoin on myös tiiviisti rakennettuja alueita, joilla vettä läpäisemättömien pintojen osuus on suuri. 1,4 km ennen laskua Kaljokeen Katajaojaan laskee Salmelanoja, jonka valuma-alue lähes yhtä suuri kuin Katajaojan oma valuma-alue. Salmelanojan valuma-alueen alaosa on rakennettua, suurimmmaksi osaksi pientaloaluetta. Sekä Katajaojan että Salmelanojan valuma-alueen suuret yläosat ovat rakentamattomia metsäalueita. Kun tarkastelupisteenä on Katajaojan purkukohta Kalajokeen, aiheutuu suurempi kerran 100 vuodessa toistuva ylivirtaama lumen sulannasta kuin rankkasateesta. Tehdyn arvion mukaan rankkasateen aiheuttama kerran 100 vuodessa toistuva ylivirtaama on hyvin lähellä lumen sulannasta aiheutuvaa ylivirtaamaa. Mallinnetussa kerran 100 vuodessa toistuvassa lumen sulannasta aiheutuvassa tulvatilanteessa tulva-alueella sijaitsee yksi saunarakennus ja leikkimökki, joista saunarakennus on tarkoitus purkaa tulevaisuudessa ja leikkimökki voidaan siirtää 14 (16)
pois tulva-alueelta. Tulva-alueen lähellä sijaitsee muutamia asuin- ja saunarakennuksia sekä yksi muuntaja. Katajaojan vedenkorkeuden nousu voi aiheuttaa vahinkoja uomaan laskevien hulevesiviemäreiden padottumisen ja tulvimisen takia. Tulvavahinkojen minimoimiseksi tulevaisuudessa on tärkeää säilyttää riittävät suojakaistat Katajaojan uoman varsilla, joille tulvan voidaan sallia nousta. Suojakaistojen tarve ilmenee tulva-alueita kuvaavasta piirustuksesta. Mallinnetulla uomaosuudella on padottavia rakenteita, joiden uusimisen yhteydessä täytyy huomioida entistä suurempi mitoitusvirtaama. Uoma on hyvä pitää myös liiallisesta veden patoutumista aiheuttavasta kasvillisuudesta vapaana. Tulvasta aiheutuvia vahinkoja on mahdollista torjua myös kiinteistökohtaisilla tulvasuojelupenkereillä. 15 (16)
LÄHTEET Järvelä T. 2010. Mittaustyönjohtaja. Ylivieskan kaupunki Tekninen palvelukeskus. Puhelinkeskustelu 15.4.2010 Kaupunkiliitto 1979. Vesijohtojen ja viemäreiden suunnittelu. Kaupunkiliiton julkaisu B 63. Mustonen S.(toim.) 1986. Sovellettu Hydrologia. Vesiyhdistys r.y. Helsinki. Pöyry Environment Oy 2009. Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu Päivitetty 24.8.2009. Tiiliikelaitos 2004. Katajaojan ja Salmelan ojan ruoppaussuunnitelmakartta, poikkija pituusleikkaukset. Ylivieskan kaupungin tekninen virasto 1977. Katajaojan ruoppaussuunnitelmakartta ja poikki- ja pituusleikkaukset. 16 (16)
LIITE 1 1/3
LIITE 1 2/3
LIITE 1 3/3
LIITE 2
LIITE 3
LIITE 4 1/4
LIITE 4 2/4
LIITE 4 3/4
LIITE 4 4/4