PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200
YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli antaa tukea Projektiyhdistyksen strategian pääkohtien toimeenpanemiseen (verkostoituvan projektitoiminnan edistäjä ja projektijohtamisen edelläkävijä ) sekä tuottaa konkreettista tietoa nykyisten ja potentiaalisten jäsenorganisaatioiden yhteistyön laventamiseen ja kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina touko-kesäkuussa 2012. Kohderyhmän muodostivat Projektiyhdistyksen nykyiset jäsenet sekä potentiaaliset jäsenet. Tutkimus perustuu 101 vastaukseen. Tässä raportissa esitetään tutkimuksen päätulokset. Kaikki tutkimuksen tulokset esitetään yksityiskohtaisesti InnolinkWeb -järjestelmässä
TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA 1/2 83 prosenttia vastaajista piti projektitoiminnan merkitystä yleisesti erittäin tai melko tärkeänä. Projektiyhdistyksen jäsenet pitivät projektitoiminnan merkitystä tärkeämpänä kuin muut vastaajat. Omassa organisaatiossa projektitoiminnan merkitys tulee 32 prosentin mielestä kasvamaan merkittävästi tai jonkin verran. Kasvu on selkeämpää Projektiyhdistyksen jäsenillä. Jäsenistä 50 prosentilla projektitoiminta pysyy nykyisellä tasolla kun ei-jäsenistä vastaava prosentti on 91. Jäsenistä 84 prosenttia tuntee Projektiyhdistyksen toimintaa erittäin tai melko hyvin. Muista vastaajista erittäin tai melko hyvin toimintaa tuntee vain 13 prosenttia. Vastaajien keskuudessa tärkeimpinä toimintaan liittyvinä tekijöinä pidetään ketterää projektinhallintaa, projektiosaamista kehittämistoiminnoissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa sekä yritys- ja tutkimustoiminnan parempaa yhteishyödyntämistä. Parhaiten yritys on vastaajien mukaan onnistunut virtuaalitiimien, projektijohtamisen yrityksen johtamismallina sekä projektiviennin lisääntymisen osana liiketoimintaa suhteen. Eniten kehitettävää toiminnassa on vastaavasti ketterän projektinhallinnan, projektiosaamisen kehittämistoimintojen, tuotannon ja liiketoiminnan sekä projektijohdon verkostoituvien toimintatapojen osalta.
TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA 2/2 Projektitoiminnan 5 tärkeintä tekijää: ketterä projektinhallinta, 73 kpl projektiosaaminen kehittämistoiminnoissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa, 77 kpl yritys- ja tutkimustoiminnan parempi yhteishyödyntäminen, 71 kpl tarkemmat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset projekteille, 72 kpl oman organisaation projektikulttuurin kehittyneisyys, 73 kpl 4,4 Projektitoiminnan 5 onnistuneinta tekijää: virtuaalitiimit, 71 kpl projektijohtaminen yrityksen johtamismallina, 77 kpl projektiviennin lisääntyminen osana liiketoimintaa, 67 kpl projektialan trendien tuntemus, 73 kpl monikulttuurinen projektitoiminta, 72 kpl 0,7 0,6 0,6 0,6 0,5 3,9 Projektitoiminnan 5 heikoiten onnistunutta tekijää: ketterä projektinhallinta, 74 kpl 0,1 projektiosaaminen kehittämistoiminnoissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa, 77 kpl 0,3 projektijohto verkostoituvissa toimintatavoissa, 75 kpl 0,4 yritys- ja tutkimustoiminnan parempi yhteishyödyntäminen, 71 kpl 0,4 oman organisaation projektikulttuurin kehittyneisyys, 73 kpl 0,4 4,4
TUTKIMUSMENETELMÄN KUVAUS (KUILUANALYYSI) Kuiluanalyysin avulla voidaan tutkia vastaajien tyytyväisyyteen vaikuttavia toiminnan tekijöitä. Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. Kuiluanalyysissä vihreä pylväs (pitkä, oikealle osoittava pylväs) kuvaa kunkin arvioidun tekijän merkitystä vastaajille. Jos vihreä pylväs on pitkä, kyseinen tekijä on vastaajalle tärkeä ja jos pylväs on lyhyt, ei tekijällä ole paljoakaan merkitystä. Lyhyempi punainen pylväs kuvaa puolestaan annetun onnistumisarvosanan ja merkitysarvosanan erotusta (kuilua). Positiiviset (oikealle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu korkeammaksi kuin merkitys. Nämä saattavat olla ylipanostustekijöitä. Negatiiviset (vasemmalle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu heikommaksi kuin merkitys. Mitä pidemmälle vasemmalle tekijän punainen pylväs ulottuu, sitä kriittisempi tekijä on kyseessä. Tutkimusraportissa toiminnan tekijät luokitellaan kuiluanalyysin perusteella kolmeen luokkaan seuraavasti: Onnistuneet tekijät = kuilu 0,1 tai parempi Parantamisen varaa -tekijät = kuilu 0,0 - -0,5 Kriittiset tekijät = kuilu -0,6 tai heikompi Tärkeää on reagoida tekijöihin, joiden merkitys on korkea ja joissa on suurehko negatiivinen kuilu.
TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Toimiala: yksityinen yritys 82,2% (83) julkinen organisaatio 15,8% (16) muu, mikä? 2, (2) 2 4 6 8 Asema organisaatiossa: ylempi johto 16,7% (16) HR 13,5% (13) johto 22,9% (22) projektipäällikkö 18,8% (18) asiantuntija 8,3% (8) muu 19,8% (19) 2 4 6 8
Päätöksentekoasema: TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS toimin päätöksistä vastaavana henkilönä 26,7% (27) olen mukana päätöksenteossa 43,6% (44) toimin taustavaikuttajana ja/tai valmistelijana päätöstentekijöille 29,7% (30) 2 4 6 8 Jäsenyys: jäsen 55,4% (56) ei jäsen 44,6% (45) 2 4 6 8
TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Liikevaihto: 0.4-1 milj 1, (1) 2-10 milj 5, (5) 10-20 milj 1, (1) 20-100 milj 11,9% (12) 100-200 milj 7,9% (8) 200+ milj 25,7% (26) Ei vastattu 47,5% (48) 2 4 6 8 Henkilöstömäärä: 1-4 4, (4) 10-19 2, (2) 20-49 2, (2) 50-99 2, (2) 100-249 9,9% (10) 250-499 12,9% (13) 500-999 7,9% (8) 1000+ 15,8% (16) Ei vastattu 43,6% (44) 2 4 6 8
PROJEKTITOIMINNAN MERKITYS Projektitoiminnan merkitys yleisesti: melko tärkeää 32,3% (32) erittäin tärkeää 50,5% (50) 83 % ei kovinkaan tärkeää 16,2% (16) ei ollenkaan tärkeää 1, (1) 2 4 6 8 jäsen ei jäsen erittäin tärkeää 66,1% (37) 30,2% (13) melko tärkeää 25, (14) 41,9% (18) ei kovinkaan tärkeää 8,9% (5) 25,6% (11) ei ollenkaan tärkeää 0, (0) 2,3% (1) Yhteensä 100, (56) 100, (43)
PROJEKTITOIMINNAN MERKITYS Projektitoiminnan merkitys omassa organisaatiossa: kasvaa merkittävästi 5,1% (5) kasvaa jonkin verran 26,5% (26) 32 % pysyy nykyisellä tasolla 67,3% (66) loppuu kokonaan 1, (1) 2 4 6 8 jäsen ei jäsen kasvaa merkittävästi 8,9% (5) 0, (0) kasvaa jonkin verran 39,3% (22) 9,5% (4) pysyy nykyisellä tasolla 50, (28) 90,5% (38) loppuu kokonaan 1,8% (1) 0, (0) Yhteensä 100, (56) 100, (42)
PROJEKTIYHDISTYKSEN TUNTEMINEN Kuinka hyvin tunnette Projektiyhdistystä ja sen toimintaa? erittäin hyvin 12,9% (13) melko hyvin 39,6% (40) 53 % en hyvin enkä huonosti 19,8% (20) melko huonosti 10,9% (11) erittäin huonosti/ en lainkaan 16,8% (17) 2 4 6 8 jäsen ei jäsen erittäin hyvin 21,4% (12) 2,2% (1) melko hyvin 62,5% (35) 11,1% (5) en hyvin enkä huonosti 1% (8) 26,7% (12) melko huonosti 1,8% (1) 22,2% (10) erittäin huonosti/ en lainkaan 0, (0) 37,8% (17) Yhteensä 100, (56) 100, (45)
PROJEKTIYHDISTYKSEN TUNTEMINEN Miten arvioisitte Projektiyhdistys ry:n toiminnan kehittymistä viimeisen 2 vuoden aikana? parantunut selvästi 3,2% (2) heikentynyt selvästi 1,6% (1) parantunut jonkin verran 44,4% (28) pysynyt ennallaan 50,8% (32) 47 % 2 4 6 8 jäsen ei jäsen parantunut selvästi 3,9% (2) 0, (0) parantunut jonkin verran 51, (26) 16,7% (2) pysynyt ennallaan 43,1% (22) 83,3% (10) heikentynyt selvästi 2, (1) 0, (0) Yhteensä 100, (51) 100, (12)
PROJEKTIYHDISTYKSEN TUNTEMINEN Oletteko aiemmin toimineet yhteistyössä Projektiyhdistyksen kanssa? kyllä 46,5% (47) ei 53,5% (54) jäsen ei jäsen kyllä 78,6% (44) 6,7% (3) ei 21,4% (12) 93,3% (42) Yhteensä 100, (56) 100, (45) 2 4 6 8 Oletteko aiemmin harkinnut yhteistyötä? kyllä 20,8% (11) ei 79,2% (42) jäsen ei jäsen kyllä 58,3% (7) 9,8% (4) ei 41,7% (5) 90,2% (37) Yhteensä 100, (12) 100, (41) 2 4 6 8
PROJEKTIYHDISTYKSEN TUNTEMINEN Miten tyytyväinen olet Projektiyhdistyksen toimintaan yleisesti? erittäin tyytyväinen 23,4% (11) melko tyytyväinen 63,8% (30) 87 % en tyytyväinen enkä tyytymätön 12,8% (6) 2 4 6 8 jäsen ei jäsen erittäin tyytyväinen 22,7% (10) 33,3% (1) melko tyytyväinen 65,9% (29) 33,3% (1) en tyytyväinen enkä tyytymätön 11,4% (5) 33,3% (1) Yhteensä 100, (44) 100, (3)
PALVELUIDEN KIINNOSTAVUUS Vuotuiset projektipäivät projektiliiketoiminnan ja -johtamisen ammattitapahtumana 18,8% (18) 43,8% (42) 13,5% 24, (23) PKV-ryhmät (ProjektiKäytäntöjen Vertailu) projektinhallinnan ja kilpailukyvyn kehittämiseen 12,6% 42,1% (40) 23,2% (22) 22,1% (21) Special Interest Group (SIG) tiedonvaihtofoorumina 12,6% 41,1% (39) 23,2% (22) 23,2% (22) Tutkimus- ja kehityshankkeet osana projektitoiminnan toteuttamista 12,6% 49,5% (47) 16,8% (16) 21,1% (20) Asiantuntijoiden alustamat teematilaisuudet 12,5% 50, (48) 14,6% (14) 22,9% (22) IPMA - Sertifiointitutkinnot projektiosaamisen tason mittarina 11,8% 43, (40) 21,5% (20) 23,7% (22) Monipuoliset kirjat ja julkaisut 11,6% 54,7% (52) 15,8% (15) 17,9% (17) Projektitoimintalehti (2x vuosi) 11,5% 47,9% (46) 20,8% (20) 19,8% (19) Project Perspectives - lehti 9,2% 41,8% (41) 24,5% (24) 24,5% (24) Maailmankongressi projektialan ammattitapahtumana 8,6% 40,9% (38) 28, (26) 22,6% (21) Organisaation projektiosaamisen arviointi - IPMA Delta 8,4% 44,2% (42) 26,3% (25) 21,1% (20) Jäsenistöllä on organisoitu kohtaamispaikka 6,1% 52, (51) 23,5% (23) 18,4% (18) 2 4 6 8 erittäin kiinnostunut melko kiinnostunut en kovin kiinnostunut en lainkaan kiinnostunut
JÄSENYYDEN KIINNOSTAVUUS Oletko kuulemasi perusteella kiinnostunut Projektiyhdistys ry:n jäsenyydestä? (kysytty potentiaalisilta jäseniltä) kyllä 5,7% (2) ei 9% (33) 2 4 6 8
JÄSENYYDEN KIINNOSTAVUUS Kuinka suurena näettä Projektiyhdistyksen jäsenyyden tuoman lisäarvon yrityksessänne/organisaatiossanne? melko suurena 27,5% (22) kohtuullisena 48,8% (39) 76 % melko pienenä 13,8% (11) erittäin pienenä 10, (8) 2 4 6 8 jäsen ei jäsen melko suurena 36,4% (20) 8, (2) kohtuullisena 54,5% (30) 36, (9) melko pienenä 7,3% (4) 28, (7) erittäin pienenä 1,8% (1) 28, (7) Yhteensä 100, (55) 100, (25)
PROJEKTITOIMINNAN TEKIJÖIDEN MERKITYS VASTAAJILLE ketterä projektinhallinta, 73 kpl projektiosaaminen kehittämistoiminnoissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa, 77 kpl yritys- ja tutkimustoiminnan parempi yhteishyödyntäminen, 71 kpl tarkemmat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset projekteille, 72 kpl oman organisaation projektikulttuurin kehittyneisyys, 73 kpl projektijohto verkostoituvissa toimintatavoissa, 75 kpl projektitoiminnan hyödyntäminen strategian jalkauttamisessa, 77 kpl kansainväliset standardit projektien johtamisessa, 72 kpl projektiviennin lisääntyminen osana liiketoimintaa, 66 kpl monikulttuurinen projektitoiminta, 72 kpl ns. projektiportfolioiden hallinta (projektit salkutetaan ohjelmiksi), 72 kpl virtuaalitiimit, 71 kpl projektialan trendien tuntemus, 73 kpl projektijohtaminen yrityksen johtamismallina, 76 kpl 4,4 4,2 4,1 3,9 max 7 Asteikko: 1 = ei merkitystä 7 = erittäin tärkeä
PROJEKTITOIMINNAN TEKIJÖIDEN KUILUANALYYSI ketterä projektinhallinta, 74 kpl 0,1 projektiosaaminen kehittämistoiminnoissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa, 77 kpl 0,3 projektijohto verkostoituvissa toimintatavoissa, 75 kpl 0,4 yritys- ja tutkimustoiminnan parempi yhteishyödyntäminen, 71 kpl 0,4 oman organisaation projektikulttuurin kehittyneisyys, 73 kpl 0,4 projektitoiminnan hyödyntäminen strategian jalkauttamisessa, 77 kpl 0,4 tarkemmat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset projekteille, 73 kpl 0,5 ns. projektiportfolioiden hallinta (projektit salkutetaan ohjelmiksi), 72 kpl 0,5 kansainväliset standardit projektien johtamisessa, 72 kpl 0,5 monikulttuurinen projektitoiminta, 72 kpl 0,5 projektialan trendien tuntemus, 73 kpl 0,6 projektiviennin lisääntyminen osana liiketoimintaa, 67 kpl 0,6 projektijohtaminen yrityksen johtamismallina, 77 kpl 0,6 virtuaalitiimit, 71 kpl 0,7 4,4 4,2 4,1 3,9 Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä heikommin tekijässä ollaan onnistuttu. Onnistuneet tekijät: kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 0,0-0,5 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 0,6 yksikköä. max 7
VERTAILU ASEMAN MUKAAN - KUILUANALYYSI Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä heikommin tekijässä ollaan onnistuttu. Onnistuneet tekijät: kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 0,0-0,5 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 0,6 yksikköä.
VERTAILU JÄSENYYDEN MUKAAN - KUILUANALYYSI TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=101 jäsen N=56 ei jäsen N=45 projektijohtaminen yrityksen johtamismallina projektitoiminnan hyödyntäminen strategian jalkauttamisessa projektiosaaminen kehittämistoiminnoissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa projektijohto verkostoituvissa toimintatavoissa oman organisaation projektikulttuurin kehittyneisyys ketterä projektinhallinta kansainväliset standardit projektien johtamisessa monikulttuurinen projektitoiminta tarkemmat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset projekteille virtuaalitiimit projektiviennin lisääntyminen osana liiketoimintaa ns. projektiportfolioiden hallinta (projektit salkutetaan ohjelmiksi) yritys- ja tutkimustoiminnan parempi yhteishyödyntäminen projektialan trendien tuntemus Kaikkien kriteerien keskiarvo 0,6 0,4 0,3 0,4 0,4 0,1 0,5 0,5 0,5 0,7 0,6 0,5 0,4 0,6 0,46 0,1-0,3-0,2-0,2-0,4-0,5-0,1-0,1-0,2 0,1-0,1-0,1-0,3-0,1-0,17 1,1 1,1 0,7 0,7 1,0 0,5 1,0 1,0 1,0 1,1 1,1 0,7 0,9 1,0 0,91 Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä heikommin tekijässä ollaan onnistuttu. Onnistuneet tekijät: kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 0,0-0,5 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 0,6 yksikköä.
YHTEYDENOTTO Toivositteko Projektiyhdistys ry:n edustajan ottavan teihin yhteyttä? kyllä, puhelimitse 2, (2) kyllä, sähköpostilla 3, (3) tällä hetkellä ei ole tarvetta yhteydenotolle 95, (96) 2 4 6 8 jäsen ei jäsen kyllä, puhelimitse 3,6% (2) 0, (0) kyllä, sähköpostilla 0, (0) 6,7% (3) tällä hetkellä ei ole tarvetta yhteydenotolle 96,4% (54) 93,3% (42) Yhteensä 100, (56) 100, (45)
TULOSTIEDOTE Haluaisitteko tulostiedotteen? kyllä 10,9% (11) ei 89,1% (90) 2 4 6 8 jäsen ei jäsen kyllä 19,6% (11) 0, (0) ei 80,4% (45) 100, (45) Yhteensä 100, (56) 100, (45)
Vastaajat antoivat myös vapaamuotoista palautetta toimintaan liittyen. Vapaamuotoinen palaute on kokonaisuudessaan selattavissa InnolinkWeb -järjestelmällä. InnolinkWeb -järjestelmässä esitetään yksityiskohtaisesti kaikki tiedonkeruuvaiheessa kartoitetut tutkimuskysymykset. InnolinkWeb -järjestelmällä voidaan myös tarkemmin tutkia ja analysoida eri vastaajaryhmiä.