Erikoissairaanhoidon palvelujen tarjontaa ohjaavia tarve- ja kysyntänäkymiä Jouko Isolauri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Tarve ja kysyntä eivät välttämättä ole sama asia tarve/ hoidon indikaatiot ( Käypä Hoito, yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet) tarve yksilön kokemana, vaihtelee (hoitoon hakeutumisen perinne, kulttuuri, koulutustausta jne) kysyntä; terveydenhuolto on tarjontavetoinen sektori
Elektiiviset kirurgiset toimenpidejaksot / 1000 asukasta vuonna 2008 sairaanhoitopiireittäin 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Itä-Savon shp Varsinais-Suomen shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Savon shp Satakunnan shp Pohjois-Karjalan shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Kymenlaakson shp Keski-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Etelä-Karjalan shp Lapin shp Kanta-Hämeen shp Kainuun shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp HUS Ahvenanmaa Vaasan shp Keski-Suomen shp 54 62 61 61 61 60 60 59 69 68 68 67 67 66 65 74 73 81 80 78 78 YHTEENSÄ 66 Sairaanhoitopiirillä tarkoitetaan potilaan kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoitopaikasta riippumatta Lähde: THL, Tilastoraportti 21/2009, Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008
Mitä tästä pitäisi ajatella? Keski-Suomessa on päätetty panostaa erityisen vähän operatiiviseen toimintaan ja Itä-Savossa, Varsinais- Suomessa ja Pohjois-Savossa erityisen paljon? Jos näin on päätetty niin miksi? on sovellettu huolellisesti olemassa olevia ohjeita? on noudatettu talon tapaa?
Mitä tästä pitäisi ajatella? on ollut tai ei ole ollut resursseja? en ole koskaan nähnyt tällaista tilastoa, joten on jatkettu niin kuin ennekin? kansalaiset eivät ole lähimainkaan tasa-arvoisessa asemassa suhteessa sairastavuuteen? erikoissairaanhoidon palvelujen tuotantoa ohjaavat paljolti muut asiat kuin tarve ja kysyntä, jos palveluita tarjotaan kysyntää on
Entä kiireellinen ja välttämätön hoito? 75% isojen sairaaloiden toiminnasta vähemmän eroja, mutta eroja on niissäkin esim. syövän hoito, kustannuksissa asukasta kohti huomattavat erot, mutta hoitotuloksissa ei juuri eroja ( Syöpäyhdistyksen tilastot) syövän hoidon kustannuserojen takana erot hoitoaktiviteeteissa vaikuttaako hoitoaktiviteettiin esim. väestön koulutustaso?
Lisääntyvä tarve ja kysyntä krooniset sairaudet syöpä vanhenemissairaudet, varaosat lihavuus diabetes
Kaikki syöpätaudit; Toteutuneet kustannukset vuonna 2004, asiantuntijoiden arvioihin perustuva ennuste vuodelle 2015 ja arvio kustannuksista vuonna 2020 Milj euroa 2004 2015 2020 Vuodeosastohoito 239,8 334,1 420 Avohoito 105,7 302,2 461 Lääkkeet 60,2 260,3 419 Tuottavuuskustannukset 118,4 147,0 179 Kuntoutus 4,0 6,8 10 Seulonta 10,4 19,1 26 YHTEENSÄ 528,0 1 082,8 1 506 Lähde: STM selvityksiä 2010:6
Miehet Naiset Uudet syövät Miehet Naiset Syöpäkuolemat Lähde: Nordcan
Syöpä tulevaisuudessa syövän vaara kasvaa naisilla tupakkasyövät harvinaistuvat miehillä syöpäpotilaiden vuotuinen määrä ylittää 30 000 vanhojen potilaiden osuus kasvaa syöpäkuoleman vaara pienenee 5-vuotiselossaololuvut paranevat potilaat elävät pitempään (paranevatko?) syöpä kroonistuu hoitoajat pitenevät syövän kanssa elävien määrä kasvaa kustannukset kasvavat (2x v. 2015) Lähde: Risto Sankila, Suomen Syöpärekisteri
Education, survival and avoidable deaths in cancer patients in Finland Even in a potentially equitable society with high health care standards, marked inequalities persist in cancer survival. Earlier cancer diagnosis and the ability to cope within the health care system may be a partly relevant explanation, but personal habits and lifestyles also have a role, particularly for the cancer patients mortality from other causes of death than cancer. A Pokhrel1, P Martikainen 2, E Pukkala 1, M Rautalahti3, K Seppä1 and T Hakulinen1 1 Finnish Cancer Registry, Institute for Statistical and Epidemiological Cancer Research, Pieni Roobertinkatu 9, FI-00130, Helsinki, Finland; 2 Department of Sociology, FI-00014 University of Helsinki, Helsinki, Finland; 3Cancer Society of Finland, Pieni Roobertinkatu 9, FI-00130, Helsinki, Finland Lähde: British Journal of Cancer 2010
Väheneekö joidenkin hoitojen tarve? sen huomaa yleensä vasta jälkikäteen mahahaava, eräät syövät, jotkut infektiot lääkehoito korvaa raskaampia hoitomenetelmiä potilaiden ja heidän omaistensa vastuuta on lisätty ja terveydenhuollon vastaavasti vähennetty
Lonkkamurtumat 1970-2006 ja ennusteet 2030 Lähde: Yleislääkäri, 5/2008
Prosenttia Hoidontarpeen muutos (%) 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2010 kahden ikärakenteen muutokseen perustuvan ennustelaskelman mukaan Suomessa 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 Miehet, ilman Naiset, ilman trendiä trendiä Miehet, trendi Naiset, trendi Hoitopäivät 29,1 20,5-22,3-28,2 Hoitojaksot 20,2 9 55,9 40,8 Työkyvyttömyyseläkkeet -4,9-3,6-10,1-8,9 Molemmissa ennustevaihtoehdoissa väestön määrän ja ikä- sekä sukupuolirakenteen oletetaan muuttuvan Tilastokeskuksen vuonna 1998 julkaiseman väestöennusteen mukaisesti. Hoitopäivät ja hoitojaksot: Terveydenhuollon laitoshoito, sisältää kaikki terveydenhuollon palvelualat. Ennuste ilman trendiä: oletetaan ikäryhmittäisten yleisyyslukujen pysyvän ennustekauden alun tasolla Trendin mukainen ennuste: oletetaan ikäryhmittäisten yleisyyslukujen kehittyvän samansuuntaisesti kuin jaksosta 1981 83 jaksoon 1994 96. Lähde: Luoto R, Laine M, Alha P, ym Terveys ja hoidontarve alueittain Suomessa 1996-1020.
TUOTTAVUUDEN KEHITYS SOMAATTISESSA HOIDOSSA VUOSINA 1991-2008 145 140 135 VSSHP:N SAIRAALAT YHTEENSÄ Ekvivalenttien suoritteiden määrä on kasvanut keskimäärin 0,79 % / vuosi, kun kirurgian sairaalan fuusion vaikutus vuonna 2004 poistetaan Reaalikustannukset 140,5 130 125 120 Tuottavuusindeksi (Panos-tuotos-suhde) Suoritemäärä 123,8 (Ekvival. hoitojaksot) % 115 110 105 Hoidon vaativuus (Keskim. DRG-paino) 107,0 100 95 94,3 90 85 80 Vesa Lamminen 10.12.2009 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Vesa Lamminen 10.12.2009
Väestön ikääntymisen ja terveyspalveluiden kustannusten lisääntymisen yhteys Ennuste, jossa nykyinen palveluiden käyttö ekstrapoloidaan väestöennusteeseen Lamminen 1997: 0.7 % / v Häkkinen 2007: 2.2 % / v Ennuste, jossa kuoleman läheisyys otetaan huomioon Häkkinen 2007: 1.9 % / v Ennuste, jossa arvioidaan, että laitokseen joutumista voidaan myöhentää Häkkinen 2007: 1.6 % / v Lähde: Vesa Lamminen 10.12.2009
Terveyden- ja vanhustenhuollon suhteellinen palvelutarve Keski-Suomessa, vertailualueilla ja koko maassa 2005 sekä ennuste 2015 ja 2025; koko maa 2005 on 1,00 1,60 1,40 1,20 1,00 1,04 1,18 1,34 0,95 1,06 1,20 1,12 1,29 1,47 1,04 1,21 1,41 1,07 1,27 1,48 1,00 1,13 1,29 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta KOKO MAA 2005 2015 2025 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
2,50 Terveyden- ja vanhustenhuollon suhteellinen palvelutarve eräissä Keski- Suomen kunnissa ja Keski-Suomessa 2005 sekä ennuste 2015 ja 2025; koko maa 2005 on 1,00 2,00 1,83 2,01 1,50 1,00 1,00 0,90 1,15 1,15 1,35 1,55 1,54 0,89 1,06 1,23 1,41 1,61 1,51 1,34 1,29 1,18 1,07 1,04 0,76 0,50 0,00 Jyväskylä Jämsä Kuhmoinen Muurame Saarijärvi Äänekoski KESKI-SUOMI 2005 2015 2025 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
180 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2008, indeksi: koko maa = 100 160 140 120 100 80 95 92 110 102 101 94 93 95 96 95 90 84 108 95 95 95 60 40 20 0 Nettomenot, indeksi Muurame Nurmijärvi Siilinjärvi Ypäjä Äänekoski Sysmä Karstula Kuhmoinen Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi SHPn tarvevakioidut menot, indeksi Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Pohjois-Karjalan shp Keski-Suomen shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Etelä-Pohjanmaan shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp HYKS -sairaanhoitoalue Lapin shp Etelä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset/ asukas, indeksi koko maa=100 vuonna 2009 ja korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2008 Pirkanmaan shp Länsi-Pohjan shp Itä-Savon shp 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Kustannustiedot perustuvat tilinpäätöstietoihin, erikoisalojen toiminnallisiin tuloslaskelmiin ja sisäisiin kustannuslaskentaraportteihin. Alueellisessa tarkastelussa on mukana myös yksityissairaaloiden vuodeosastohoito sekä lähes koko yksityissektorin päiväkirurgia. Ei sisällä psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Korkea-aste = ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet Lähde: THL, Benchmarking, Aluetietokanta; sekä Sotkat -ietokanta
Kokonaisnettomuutto sairaanhoitopiireittäin vuosina 2000-2009 yhteensä Väestö 2009 Kuntien välinen Nettomaahanmuutto Kokonaisnettomuutto nettomuutto 2000-2009 2000-2009 yhteensä 10 vuodessa % 2009 väestöstä Ahvenanmaa 27 734 873 830 1 703 6,1 % Pirkanmaan SHP 482 373 22 337 6 862 29 199 6,1 % Kanta-Hämeen SHP 173 828 7 011 1 768 8 779 5,1 % Helsingin ja Uudenmaan SHP 1 513 517 31 905 36 287 68 192 4,5 % Varsinais-Suomen SHP 466 247 7 243 7 269 14 512 3,1 % Päijät-Hämeen SHP 212 356 1 483 2 907 4 390 2,1 % Keski-Suomen SHP 272 784 1 425 2 936 4 361 1,6 % Vaasan SHP 165 365-3 874 4 827 953 0,6 % Pohjois-Pohjanmaan SHP 395 510-2 217 3 432 1 215 0,3 % Etelä-Karjalan SHP 133 210-2 625 2 671 46 0,0 % Kymenlaakson SHP 175 556-5 137 4 241-896 -0,5 % Etelä-Pohjanmaan SHP 198 477-5 337 1 609-3 728-1,9 % Pohjois-Savon SHP 248 182-7 292 1 856-5 436-2,2 % Pohjois-Karjalan SHP 169 937-6 679 2 680-3 999-2,4 % Satakunnan SHP 226 116-7 844 2 078-5 766-2,6 % Etelä-Savon SHP 106 540-4 003 1 248-2 755-2,6 % Keski-Pohjanmaan SHP 74 851-3 527 831-2 696-3,6 % Itä-Savon SHP 45 862-2 877 650-2 227-4,9 % Lapin SHP 118 371-8 365 1 623-6 742-5,7 % Länsi-Pohjan SHP 65 377-4 721 662-4 059-6,2 % Kainuun SHP 79 234-7 779 1 694-6 085-7,7 % KOKO MAA 5 351 427 0 88 961 88 961 1,7 % Kokonaisnettomuutto on nettosiirtolaisuuden ja kuntien välisen nettomuuton summa. Lähde: Tilastokeskus
versus health care workforce per 1000 per population (xaxes) Lähde: OECD
The number of physicians per capita has increased in all OECD countries since 1990, except in Italy 2007 (or latest year available) 1990-2007 (or nearest year) 1. Ireland, the Netherlands, New Zealand and Portugal provide the number of all physicians entitled to practise rather than only those practising. 2. Data for Spain include dentists and stomatologists. Lähde: OECD Health Data 2009
Across OECD countries, health expenditure has grown by slightly more than 4% annually over the past ten years Annual average real growth in per capita health expenditure, 1997-2007 Lähde: OECD Health Data 2009
Kysyntä kasvaa, koska tarpeita luodaan tieto leviää valinnanvapaus kasvaa, annetaanko hoitoa samoin indikaatioin kuin oman alueen potilaille? kansakunta vaurastuu, omaa rahaa ollaan valmiita sijoittamaan terveyteen
Yhteenveto aikaisempaan tuotantoon ja pelkkään ikärakenteeseen perustuvat perustuneet arviot eivät kaikilta osin ole toteutuneet tilanne ei ole niin synkkä kuin edellä mainitulla tavalla arvioiden voisi päätellä vaatimustason nousu, potilaiden lisääntyvä liikkuvuus ja uudet menetelmät saattavat lisätä kysyntää
Miten selvitään lisääntyvästä palvelutarpeesta? lisää väkeä vai vähemmän väkeä? henkilöstön työpanoksen järkevämpi käyttö, nyt esim. poliklinikan sairaanhoitajan yhden päivän työajasta 2, 5 tuntia välittömään potilastyöhön, loput tähän valmistautumiseen E-hoito logistiikaltaan paremmat tilat kevyemmät menetelmät