Oulun yliopiston kirjasto TOIMINTAKERTOMUS 2010
2 SISÄLLYS OULUN YLIOPISTON KIRJASTO... 3 PALVELUT... 4 KOKOELMAT... 8 KEHITTÄMINEN... 10 HENKILÖKUNTA... 11 TALOUS... 14 LIITE: TUNNUSLUKUVERTAILU VUODELTA 2010... 17 Toimintakertomuksen tilastotietojen lähteenä on käytetty Tieteellisten kirjastojen tilastotietokantaa.
3 OULUN YLIOPISTON KIRJASTO Oulun yliopiston kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1959. Vuonna 2010 vahvistetun yliopiston uuden johtosäännön mukaan kirjasto on yliopiston erillinen laitos, jota johtaa ylikirjastonhoitaja. Hänen tehtävänään on mm. johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa sekä vastata tuloksellisuudesta johtokunnalle ja rehtorille. Oulun yliopiston kirjasto on asiantuntijaorganisaatio, joka toimii yhdessä tiedeyhteisön kanssa yliopiston tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjasto tuottaa yliopiston tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut osana yliopiston oppimiskeskusverkostoa. Kirjasto palvelee myös muita tiedontarvitsijoita erityisesti Pohjois-Suomessa. Kirjaston keskeiset tavoitteet: - Yliopistolla on käytössään kansainvälisesti korkealaatuiset tietoresurssit. - Tiedeyhteisö käyttää kirjaston asiantuntijuutta ja palveluja tutkimuksen ja opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. - Kirjasto kehittää asiantuntijuuttaan kirjastoalan kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa sekä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Taulukko 1. Tunnuslukuja Tunnuslukuja 2009 2010 Yliopiston opiskelijoita 15 661 15 330 Yliopiston henkilökuntaa 3 000 2 900 Aktiivisia lainaajia 17 930 17 180 Kirjastokäyntejä 836 063 830 059 Lainoja 348 387 312 413 Avatut elektroniset artikkelit 673 815 739 250 WWW-sivulatausten määrä 2 204 102 2 160 958 Tiedonhankinnan opetus (tunteja) 1 244 1 202 Tiedonhankinnan opetukseen osallistuneet 5 828 6 940
4 PALVELUT 1 Asiakastyytyväisyys Valtakunnallinen kirjastojen käyttäjäkysely toteutettiin vuonna 2010. Oulun yliopiston kirjaston osalta palveluihin oltiin kokonaisuutena tyytyväisiä. Suurimmaksi heikkoudeksi palautteessa tuli esille painetun aineiston riittämättömyys ja ajantasaisuus sekä yleensäkin tarvittavan aineiston riittämättömyys. Negatiivista palautetta saatiin myös e-aineistojen löytyvyydestä. Kirjastossa on ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. 2 Palvelusopimuskäytäntö tiedekuntien kanssa ja kiltatapaamiset Vuonna 2008 tiedekuntien kanssa aloitettua palvelusopimuskäytäntöä jatkettiin. Tapaamisissa keskustellaan tiedekuntien johdon kanssa kirjaston tarjoamien palveluiden relevanttiudesta, toimivuudesta, käytännöistä ja mahdollisista uusista tarpeista. Toimintavuonna järjestettiin myös kiltatapaamisia mm. lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden kanssa. 3 Lainaaminen ja kirjastokäynnit Sekä kotilainojen että muille kirjastoille annettujen kaukolainojen määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Lukusalilainojen määrä puolestaan on edellisvuodesta yli kaksinkertaistunut. Muutokset johtuvat uusista tiukentuneista kotilainauskäytännöistä vapaakappaleaineistojen suhteen. Ouluun saatujen kaukolainojen määrä säilyi lähes ennallaan. Kirjastokäyntien kokonaismäärä (noin 830 000) pysyi lähes edellisvuoden tasolla (taulukko 3). Yliopistokirjastojen keskiarvoon verrattuna Oulun yliopiston kirjaston lainamäärä (98,8) yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita (kohdeväestö) kohti oli huomattavasti suurempi. Myös kirjastossa käyntien määrä/kohdeväestö (45,5) ylitti valtakunnallisen keskiarvon (liite). Elektronisen aineistojen, erityisesti kausijulkaisujen käyttö kasvoi edelleen. Kasvua oli lähes 10, ja katsottujen dokumenttien määrä ylitti reilusti 700 000 rajan (taulukot 1 ja 3). Elektronisten kirjojen määrä kasvoi noin 8 000:lla, mikä on huomattavan paljon edellisvuoden kasvuun verrattuna. Elektronisten kirjojen lukulaitteita ei vielä hankittu, vaan odotetaan kehittyneempiä ja kaikkien kustantajien aineistoihin soveltuvien lukulaitteiden tuloa markkinoille.
5 Taulukko 2. Kirjaston käyttäjät vuosina 2006 2010. 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009 2010 Yliopiston opiskelijat 16 061 15 739 15254 15 661 15 330-2,1 Yliopiston henkilökunta 3100 3100 3000 3000 2 900-3,3 Aktiiviset lainaajat, joista 19 583 19 332 18 741 17 930 17 180-4,2 - opiskelijat ja henkilökunta 14 673 14 634 14 196 13 872 12 686-8,5 -muut (OY:n ulkopuoliset) 4282 4094 4014 3585 4 025 12,3 -kaukopalveluasiakkaat 628 604 531 473 469-0,8 Taulukko 3. Kirjastokäynnit ja kokoelmien käyttö vuosina 2006 2010. 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009 2010 Kirjastokäynnit 907 016 918 238 915 659 836 063 830 059-0,7 Kirjaston www-sivujen sivulatausten määrä - - 2 772 306 2 204 102 2 160 958-2,0 Lainat 579 668 486 632 389 656 348 387 312 413-11,5 -joiden lisäksi lukusalilainat 7 866 6 731 14 632 12 111 28 716 137,1 Kaukolainat, joista 10 636 9 537 8 460 7 803 7 361-5,7 -saadut kaukolainat 4 962 4 527 4 535 4 833 4 457-7,8 -annetut kaukolainat 5 674 5 010 3 925 2 970 2 904-2,2 Tiedonhakujen määrä OULA-tietokannasta Avatut elektroniset artikkelit 1 302 630 1 241 031 1 545 718 1 363 006 1 340 884-1,6 428 480 531 356 649 603 673 815 739 250 9,7 4 Relais-kaukopalvelupilotointi Kirjastojen välisen kaukopalvelutyön hallinnoinnin kehittämiseksi Kansalliskirjasto käynnisti Relaiskaukopalveluohjelman käyttöönottoon tähtäävän projektin. Muut projektissa mukana olevat kirjastot olivat Varastokirjasto, Aalto yliopiston kirjasto ja Lapin yliopiston kirjasto. Projektin koordinointi oli Kansalliskirjastolla. Pilotti sai jatkoaikaa keväälle 2011.
6 5 Tiedonhankinnan opetus ja tietopalvelu Kirjaston tiedonhankinnan opetukseen osallistuneiden määrä kasvoi huomattavasti (noin 19 ), annettujen opetustuntien määrä sen sijaan säilyi lähes ennallaan (taulukko 4). Huomattavaa vähennystä on tapahtunut tiedonhaun toimeksiantojen määrässä, mikä kertonee siitä, että tiedonhankinnan opetus on antanut taitoja omatoimiseen tiedonhakuun (taulukko 4). Taulukko 4. Tiedonhankinnan opetus ja tiedonhaun toimeksiannot vuosina 2006 2010. 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009 2010 Osanottajamäärä 5 819 6 913 6 707 5 828 6 940 19,1 Annettu opetus (tunteja) 976 1 075 917 1 244 1 202-3,4 Tiedonhaun toimeksiannot 3 685 3 006 2 225 2 271 1 865-17,9 6 Oulun yliopisto tutkii -tietokanta Oulun yliopisto tutkii -tietokantaan lisättiin 4 906 uuden julkaisun viitetiedot, joista opinnäytteitä oli 1 379. Tietokannan mukaan vuonna 2010 Oulun yliopiston henkilökunnan julkaisuista (yhteensä 3 490) noin 45 oli tieteellisiä lehtiartikkeleita ja noin 22 on tieteellisiä kokoomateos- tai kokousartikkeleita. Loput olivat abstrakteja ja muita julkaisuja. 7 Julkaisupalvelut Kirjasto vastaa Oulun yliopiston väitöskirjasarjan Acta Universitatis Ouluensis kirjojen julkaisemisesta painettuna ja elektronisena sekä siihen liittyvästä jatko-opiskelijoiden neuvonnasta. Lisäksi kirjasto vastaa Oulun yliopiston oppimateriaalia ja Oulun yliopiston kirjaston julkaisuja -sarjojen toimittamisesta. Acta Universitatis Ouluensis -julkaisusarjassa ilmestyi 113 väitöskirjaa. Lukumäärä on säilynyt lähes samansuuruisena vuodesta 2006 lähtien (taulukko 5). Tutkijoille ja jatko-opiskelijoille annettiin koulutusta Acta-sarjassa julkaisemiseen. Koulutukseen osallistui 130 henkilöä. Myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoalan opiskelijat kävivät tutustumassa kirjaston julkaisupalveluihin. Julkaisupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely aloitettiin syksyllä 2009 ja julkaisutoimikunta kävi loppuvuodesta 2010 läpi yhteenvedon asiakaspalautteesta. Palautteen mukaan Acta-sarjassa julkaisevat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Ohjeisiin tehtiin palautteen pohjalta joitakin tarkennuksia. Kirjapainolle välitettiin sitä koskeva palaute. Julkaisutoimikunnassa myös uudistettiin sarjatoimittajien toimintaohje. Julkaisupalveluihin tulevien, e-julkaisemista koskevien palvelupyyntöjen hallinnointia ja sisäistä tiedonkulkua hoidettiin ServiceDesk-toiminnolla.
7 Julkaisutietokanta Jultika uusittiin. Uutta Jultikaa rakennettiin käyttäen aikaisemmin testattuja ja valittuja ohjelmistoja (Fedora Commons, VuFind ja Orbeon Forms) ja järjestelmään mm. siirrettiin julkaisu- ja laitostietoja. Järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2010 lopussa. 8 Ulkoinen viestintä Viestintätiimi laati ulkoisen viestinnän suunnitelman. Tiimin esityksestä esimiesten tehtäviin kirjataan selkeästi viestintä- ja tiedotusvastuu ja tiimi tekee esimiehiä varten valmiin rungon vuosittaisen viestintäsuunnitelman tekoa varten. Kirjastossa on viime vuosina panostettu etenkin ulkoiseen viestintään ja sosiaalisen median käyttöön viestinnän välineenä. Tähän liittyen kirjastossa aloitettiin joulukuun alussa chat-kokeilu. Palvelua tarjottiin kaksi tuntia arkipäivisin. Analyysiä varten viestinvaihto tallennettiin. Kokeilu jatkui myös vuodenvaihteen jälkeen. Viestintätiimin sosiaalisen median ryhmä piti tietoiskuja kirjaston henkilökunnalle sosiaalisen median mahdollisuuksista ja käytöstä myös kirjaston sisällä. Kirjaston Facebookiin pyrittiin saamaan lisää väkeä mainoskampanjalla.
8 KOKOELMAT 1 Kirjojen hankinta Painettujen monografioiden (mukana ovat myös kurssikirjat) hankintaan käytetty rahamäärä kasvoi noin 21, mikä johtui sekä kirjaston että laitosten panostuksen lisääntymisestä. Erityisesti verkkokirjojen määrä kasvoi. Kurssikirjoista hankitaan aina myös elektroninen versio, kun se on saatavissa (taulukko 5). Valtakunnallisessa vertailussa Oulun yliopiston kirjahankintamäärä suhteutettuna kehysorganisaation henkilömäärään on noussut kansallisen keskiarvon tasolle (liite). 2 Lehtien hankinta Elektronisten aineiston (suurin osa e-lehtipaketteja) hankintaan käytettiin noin 11 enemmän rahaa kuin vuonna 2009 (taulukko 6). Elektronisten kausijulkaisuiden määrä / yliopiston henkilökunta ja opiskelijat oli Oulussa hiukan pienempi kuin yliopistokirjastoissa keskimäärin (liite). Painettujen kausijulkaisujen tilausmäärä pienenee vähitellen (taulukko 5). Toimintavuonna lopetettiin 106 painetun lehden tilaus. 3 Kokoelmien karsinnat Päällekkäisiä ja vanhentuneita kokoelmia poistettiin edelleen huomattavassa määrin, yhteensä noin 47 300 nidettä kirjoja ja yli 5 000 vuosikertaa lehtiä. Myös uusi vapaakappalelaki teki mahdolliseksi joidenkin aineistotyyppien poistamisen. Niinpä mainoksia, esitteitä, julisteita yms. voitiin poistaa kirjaston varastokokoelmista, jolloin varastotilaa vapautui muulle aineistolle ja kirjasto pystyi kokonaan luopumaan etävarastosta. Toimintansa 2013 lopettavan Kajaanin yliopistokeskuksen kirjaston kokoelmien karsiminen ja siirtäminen Tiedekirjasto Pegasukseen aloitettiin. 4 Lahjoitukset Kirjasto sai lahjoituksia viideltä eri henkilöltä tai yhteisöltä. Merkittävimpiä olivat Tornion Lapin Kullan kirjastosta saadut sidotut kotimaisten lehtien vuosikerrat ja rovasti Arvi Seppäsen perikunnan lahjoittamat harvinaiskirjat.
9 Taulukko 5. Kirjaston kokoelmat vuosina 2006 2010. Painetut kokoelmat yhteensä (monografiat ja kausijulkaisut; säilytysyksikköinä) Ostetut painetut monografiat (nidettä) Ostetut verkkokirjat (ml e- kirjapaketit) Ostetut painetut kausijulkaisut (nimekettä) Käytössä olevat elektroniset kausijulkaisunimekkeet Kirjaston vuosittain julkaisemat Acta-sarjan elektroniset väitöskirjat 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009 2010 1 751 184 1 755 619 1 789 650 1 782 989 1 782 158 <-0,1 9 290 8 840 7 000 7 271 6 914-4,9 150 100 15 534 207 1 695 8 097 380,6 2 509 2 685 2 416 1 734 1 628-7,8 16 091 19 804 23 113 18 842 21 274 12,9 114 114 100 114 113 - Taulukko 6. Kirja- ja lehtihankinnan kulut (1 000 ) vuosina 2006 2010. Hankinta Ostetut painetut kausijulkaisut 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009 2010 645,8 637,8 566,3 493,8 443,9-10,1 -josta kirjaston rahoitus 220,5 202,3 113,5 113,4 98,2-13,4 -josta laitosten rahoitus 425,3 435,5 452,8 380,4 345,7-9,1 Ostettu elektroninen aineisto 1 012,3 1 079,2 1 143,1 1 378,2 1 529,7 11,0 Ostetut monografiat 436,3 383,9 383 276,1 336,6 21,9 -joista kurssikirjoja 164,9 151 121,7 92,1 111,2 20,7 -kirjaston suora rahoitus 259,4 253,4 265,5 205,7 220,6 7,2 -laitosten rahoitus 176,9 130,5 117,5 70,4 116 64,8
10 KEHITTÄMINEN 1 Riskianalyysiin perustuva organisaation uudistaminen Kirjastossa tehtiin vuonna 2009 riskianalyysi, jonka perusteella arvioitiin lähitulevaisuuden keskeiset riskit: 1. Organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri ovat jäykät tämän hetken ja tulevaisuuden muutostarpeille. 2. Palveluiden relevanttiutta ja niiden välistä prioriteettia ei ole varmistettu riittävästi käyttäjiltä. 3. Kirjaston palvelurakenne on kehitettävä tulevaisuuden toimintaympäristöä varten. Organisaation uudistamistyö käynnistettiin toukokuussa 2010. Uusi palveluihin perustuva organisaatiomalli esiteltiin yksiköittäin kirjaston henkilökunnalle lokakuun alkupuolella. Hallintojohtaja teki päätöksen uudesta organisaatiosta marraskuun alkupuolella, minkä jälkeen käynnistettiin uuden organisaation esimiesten tehtävien täyttö sisäisenä hakuna. Toiminta uudella organisaatiolla käynnistyi vuoden 2011 alussa. 2 Projektit ja hankkeet Jultika -julkaisujärjestelmän uudistaminen Oulun yliopiston kirjaston Jultika -julkaisutietokantaa käytetään Oulun yliopiston julkaisujen (Acta Universitatis Ouluensis -sarjan ja muiden Oulun yliopiston julkaisemien sarjojen) elektroniseen julkaisemiseen ja jakeluun. Hanke aloitettiin vuoden 2009 alussa ja uusi ohjelmisto (Fedora Commons, VuFind ja Orbeon Forms) otettiin käyttöön vuoden 2010 aikana. Hankkeen varsinainen toteutustyö tehtiin osin virkatyönä ja osin Oulun yliopiston myöntämällä sisäisen kehittämisen hankerahalla. Uuden julkaisujärjestelmän mallinnus ja dokumentointi toteutettiin osana Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston julkaisuarkistojen infrastruktuuri hanketta. Kirjasto siirtyi tamperelaisen painopaikan (Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino Oy) asiakkaaksi vuoden 2010 lopussa.
11 HENKILÖKUNTA 1 Henkilökunnan määrä Yliopiston johto oli asettanut jo vuoden 2009 tulosneuvottelussa kirjastolle tavoitteeksi vähentää kirjastoammatillista henkilökuntaa 13 henkilötyön edestä vuoteen 2012 mennessä. Sama tavoite todettiin vuoden 2010 tulosneuvottelussa. Yliopiston asettama tavoite oli tarkoitus saavuttaa eläköitymisten, palveluiden ulkoistamisten, yksiköiden vähentämisen ja tehtävien uudelleenorganisoinnin avulla. Yliopisto aloitti YT-neuvottelut helmikuussa 2010. Tässä yhteydessä kirjaston tavoitetta muutettiin siten, että kirjaston piti vähentää henkilökuntaa sen hetkisestä henkilömäärästä (92) 11 vakinaisella toimella vuoteen 2012 mennessä. Vähennyksistä neljä tuli tehdä irtisanomisen ja loput eläköitymisten tai irtisanoutumisten kautta. Kaikkiaan henkilökunnan määrä väheni kahdeksalla työntekijällä vuonna 2010: neljä kirjastoammattilaista jäi eläkkeelle ja neljä työntekijää irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanomisiin liittyen kirjasto lakkautti kauan toimineen sitomon. Valtakunnallisessa yliopistokirjastojen tunnuslukuvertailussa kirjaston henkilötyövuosimäärä suhteutettuna yliopiston henkilökunta- ja opiskelijamääriin oli keskiarvoa matalampi eli Oulun yliopiston kirjastossa oli kirjastohenkilökuntaa maan keskiarvoa vähemmän (liite). Sen sijaan vastaavankokoisiin yliopistoihin ja yliopistokirjastoihin (Jyväskylä, Turku, Tampere) verrattuna henkilökuntamäärä on edelleen hieman suurempi. Taulukko 7. Vakinainen henkilökunta nimikkeittäin 31.12.2010 (yhteensä 84 henkilöä) Nimike Nimike Ylikirjastonhoitaja 1 Julkaisutoimittaja 1 Kirjastonhoitaja 15 Kirjansitoja (toim. lakkautettiin) 0 Informaatikko 19 Virastomestari 1 Kirjastoamanuenssi 15 Tietotekniikka-asiantuntija 1 Kirjastosihteeri 26 Verkkopalvelusuunnittelija 1 Osastosihteeri 1 Käytönsuunnittelija 1 Toimistosihteeri 1 Suunnittelija 1
12 Taulukko 8. Vakinaisen henkilökunnan koulutustausta. Koulutus Osuus koko henkilökunnasta () 2010 Ylempi korkeakoulututkinto tai lisensiaatintutkinto 50,0 Alempi korkeakoulututkinto/ ammattikorkeakoulututkinto 19,1 Muu kirjastoalan koulutus 20,2 Ei kirjastoammatillista koulutusta/muu koulutus 10,7 Yhteensä 100 2 Viestintä ja tiedonkulku: kysely sisäisestä viestinnästä Intranet-kyselyssä haluttiin tietää henkilökunnan kokemuksia kirjaston intranetin käytöstä, käytettävyydestä ja sen kehittämisestä, vaikutuksesta sisäiseen viestintään sekä koulutustarpeesta. Saadun palautteen perusteella intranetin käytettävyyttä on parannettu mm. selkeyttämällä sen rakennetta. 3 Työhyvinvointi Kirjastossa toimi koulutus- ja hyvinvointiryhmä (KOHY), jonka tehtävänä oli kehittää työyhteisön, työprosessien ja organisaation toimivuutta. KOHY jakoi toiminta-alueensa neljään osa-alueeseen: 1) yksilön terveyttä, kuntoa ja voimavaroja tukeva, 2) työyhteisön, työprosesseja ja organisaation toimivuutta parantava, 3) työympäristöä ja työtä kehittävä sekä 4) ammatillista osaamista edistävä toiminta. KOHY-ryhmä esitteli toimintaansa kirjaston henkilökuntakokouksessa. Kirjaston edustaja oli jäsenenä myös yliopiston Työhyvinvointiryhmässä. 4 Henkilökunnan osallistuminen ja kouluttautuminen Kirjaston henkilökuntaa oli mukana sekä yliopiston sisäisissä että kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämishankkeissa ja työryhmissä. Projektit ja hankkeet -otsikon alla mainittujen lisäksi kirjasto on pysyvänä toimijana mukana valtakunnallisissa kirjastojärjestelmää kehittävissä (mm. Linnea 2) ja elektronista aineistoa hankkivissa (FinElib) työryhmissä sekä valtakunnallista kirjastokokoelmien kokoelmakarttaa valmistelevassa ryhmässä. Kirjaston henkilökunta osallistui yhteensä 241,5 päivää erilaisiin kirjastoalan koulutustapahtumiin. Edellisvuoteen verrattuna oli selvää vähenemistä (380,5 päivää eli vähennystä noin 37 )
13 Pidettyjä esitelmiä: Karjalainen R-L. & Salomäki I. Information literacy as a social phenomenon in the nursing environment. Esitys Informaatiotutkimuksen päivillä 22.10.2010 Tampere. Seija Kulmala: Sisällysluetteloiden tallentaminen Oulun yliopiston kirjastossa. Esitys Sisällönkuvailupäivässä 26.11.2010. Päivi Kytömäki: Onko kirjastotyö kriisissä? Kuka tekee irtisanottujen työt? Henkilöstöjohtaminen. Informaatioalan Akateemiset ry:n seminaari Kirjastotyö kriisissä 29.10.2010 Helsinki. Päivi Kytömäki: KAMUT- yhteistyö oululaisittain. Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK): Yhdessä enemmän-konferenssi 16.11.2010 Helsinki. Päivi Kytömäki: Kirjastotyö kriisissä. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Oulussa 15.12.2010. Jani Sassali esitteli posterin Tutkimuksen työkalupakista Tanskassa pidettävässä LIBER-konferenssissa. Matti Varanka piti Jultikan uudistamiseen liittyvän esitelmän Open Repositories 7/2010 -konferenssissa Madridissa. Tiina Jounio: How ERM was implemented at University of Oulu. Esitys EBSCO-päivässä Tallinnassa 17.3.1010. Tiina Jounio: EBSCONET ERM järjestelmän räätälöinti ja toteutus Oulun yliopiston kirjastossa. Esitys EBSCO-päivässä Helsingissä 18.3.2010. Tiina Jounio: Mitä rahalla saa? Kirjastomatematiikkaa hankkijan näkökulmasta. Esitys STKS:n Tietoaineistoseminaarissa Helsingissä 15.10.2010. Henkilökunnan julkaisuja: Ahtiainen, R. 2010. Kurssikirjojen päivitys sujuvaksi - tiedot linkityksin opiskelijatietojärjestelmästä kokoelmatietokantaan. -Signum 5. Jounio, T. & Nurminen, H. 2010. Tuliko verkosta ohituskaista kirjastoille? - käyttäjät, teknologia ja hinnoittelu kirjastojen haasteena.- Signum 3. Karjalainen R-L. & Salomäki I. 2010. Information literacy as a social phenomenon in the nursing environment. -Informaatiotutkimus 29 (3). Katvala M. 2010. Kirjasto on yliopistolaisten olohuone. -Hermes 3/2010. Katvala M. 2010. Painetun aineiston vähenevä rahoitus näkyy asiakastyytyväisyydessä. -Hermes 9/2010. Katvala M. & Kortelainen T. 2010. Sosiaalisen median välineet tieteellisissä lehdissä. -Informaatiotutkimus 29 (3). Koponen T., Lehto A., Luukkanen K., Nevalainen A. & Sassali J. 2010. Miten kirjastot voivat tukea tutkimuksen tiedonhallintaa? -Signum 1. Pietikäinen, V. 2010. Haloo kirjastot! Käyttäjät ovat sosiaalisessa mediassa. -Signum 3. Saarti J., Nykyri S., Hypén K., Tuominen K. & Kulmala S. 2010. Monikulttuurisuus, monimerkityksisyys ja teknologioiden kehitys sisällönkuvailun tulevaisuuden haasteina. -Signum 43 (4). Varanka M., Varjonen V. & Ryhänen T. 2010. Developing publishing process support system with Fedora and Orbeon Forms - A case study. -Abstract book of the 5th International conference on Open Repositories, Madrid, Spain, July 6th-9th, 2010.
14 TALOUS 1 Tulot Kirjaston rahoituksesta yliopiston suoran budjettirahoituksen osuus säilyi edellisvuoteen verrattuna samana, mutta muu julkinen rahoitus kasvoi OYS:n kanssa tehdyn palvelusopimuksen (2008 loppuvuosi) ansiosta. Maksullisen palvelun tulot puolittuivat. Laitosten ostot ovat muodostaneet merkittävän osuuden kirjaston kokoelmatarjonnasta. Näin kirjastoon tulevan epäsuoran rahoituksen määrä kasvoi jonkin verran. Kaikkiaan kirjaston tulot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 122 000 euroa johtuen lähinnä maksullisen palvelun ja ns. muun rahoituksen osuuden pienenemisestä. Taulukko 9. Kirjaston rahoitus (1 000 euroa) vuosina 2006 2010. 2006 2006 2007 2007 2008 2008 2009 2009 2010 2010 Oulun yliopistolta suora budjettirahoitus Epäsuora budjettirahoitus Muu julkinen rahoitus Maksullisen palvelun tulot 7 115 84,1 7 637 85,8 7 899 85,8 7 691 85,2 7 602 85,4 614 7,3 610 6,9 584 6,3 514 5,7 605 5,9 61 0,7 68 0,8 41 0,4 42 0,5 293 3,3 155 1,8 150 1,7 214 2,3 133 1,5 64 0,7 Muu rahoitus 514 6,1 439 4,9 464 5,0 647 7,2 425 4,8 Yhteensä 8 459 100 8 904 100 9 202 100 9 027 100 8 905 100 Lisäksi OKM:n keskitetty rahoitus (FinELib - aineistoihin) 334 301 319 271 271
15 2 Menot Kaikista toimintakuluista (budjettirahoitus ja muut tulot) 26 oli aineistokuluja ja 74 muita kuluja. Muista kuluista suurin osa oli henkilöstökuluja. Toiseksi suurin menoerä oli kirjaston tilat. Oulun yliopiston kirjaston kokonaiskulut suhteessa kehysorganisaation kokonaiskuluihin olivat noin 16 pienemmät kuin yliopistokirjastojen valtakunnallinen keskiarvo. Kirjaston kokonaiskulut/kohdeväestö olivat noin 17 kirjastojen valtakunnallista keskiarvoa pienemmät (liite). Taulukko 10. Kirjaston kulut (1 000 euroa) vuosina 2006 2010. 2006 2006 2007 2007 2008 2008 200* 2009 2010 2010 Henkilöstö 3 562 42,5 3 684 41,4 3 921 42,6 3 899 43,2 3 768 42,0 Aineistokulut yhteensä 2 097 25,0 2 116 23,8 2 104 22,9 2 160 23,9 2 330 26,0 -josta kirjaston rahoittama aineisto -josta laitosten rahoittama aineisto 1 483 1 506 1 520 1 647 1 725 614 610 584 513 605 Tilat 2 198 26,2 2 630 29,5 2 695 29,3 2 449 27,1 2 459 27,4 Tietotekniikka ja tietoliikenne 184 2,2 183 2,1 202 2,2 173 1,9 194 2,2 Muut 336 4,0 291 3,3 280 3,0 346 3,8 223 2,5 Yhteensä 8 377 100 8 904 100 9 202 100 9 027 100 8 974 100
16 VIERAILUT, TAPAHTUMAT JA NÄYTTELYT Vierailuja Dr. Stephan Rupp, Der Bundeswehr Universität München, 6.-10.9.2010 (Erasmusvaihto). Seminaari Kirjasto järjesti avoimen seminaarin Eloseminaari sisällönkuvailusta: mahdollisuudet ja haasteet e- kirjan aikakaudella (25.8.2010). Seminaariin 83 osallistujasta OYK:n henkilökuntaa oli 34. Signumissa (2010:4) julkaistiin seminaarin esitysten pohjalta syntynyt artikkeli Monikulttuurisuus, monimerkityksisyys ja teknologioiden kehitys sisällönkuvailun tulevaisuuden haasteina / Jarmo Saarti & Susanna Nykyri & Kaisa Hypén & Kimmo Tuominen & Seija Kulmala. Tapahtumat Ritariballadeja Tiedekirjasto Pegasuksessa 5.5.2010. Kuisma Korhonen ja Koskenniemi Tiedekirjasto Pegasuksessa 18.11.2010. Tiernapojat Tiedekirjasto Pegasuksessa 9.12.2010. Näyttelyt Kalevalan muuttumisleikki (Pegasus 2. krs.), 1.-28.2.2010 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (Telluksen aula), 22.2.-31.3.2010 Meri Tuuli Calamnius, Monotypioita (Pegasus 2. krs), 1.3.-31.3.2010 V. A. Koskenniemi 125 v; Flanööri Pohjolasta - V. A. Koskenniemen kaupunkielämyksiä (Pegasus 2. krs., yhteistyössä Kamut), 9.9.-27.11.2010
17 LIITE: TUNNUSLUKUVERTAILU VUODELTA 2010 Kohdeväestö = kehysorganisaation henkilökunta + opiskelijat Tunnusluvut Kirjaston käyttö Yo-kirjastot, yhden organisaation/oulun yo Yo-kirjastot, yhden organisaation Poikkeama valtakunnallisesta keskiarvosta Kirjastokäynnit / kohdeväestö 45,5 32,9 38,3 Lainat / kohdeväestö (ISO 2789) 98,8 52,7 87,5 Lainat / kohdeväestö (sisältää lukusalilainat) 100,4 53,3 88,4 Kirjastokäynnit (fyysiset ja virtuaaliset) / kohdeväestö 164,1 151,1 8,6 Saadut kaukolainat ja jäljenteet / annetut kaukolainat ja jäljenteet 1,6 0,7 128,6 Kirjaston kokoelmat Ostetut monografiat / kohdeväestö 0,4 0,4 0,0 Elektroniset kausijulkaisut / kohdeväestö 1,2 1,4-14,3 Painetun kokoelman kartunta / painetut kokoelmat yhteensä 3,4 3,4 0,0 Saapuvat painetut ja mikromuotoiset kausijulkaisut / kohdeväestö 0,5 0,4 25,0 Kurssikirjahankintakulut (euro)/ kehysorganisaation aloituspaikka 43,7 55,6-21,4 Kirjaston voimavarat Kohdeväestö / kirjaston henkilökunta (htv) 201,4 171,4 17,5 Kirjaston kokonaiskulut (euro) / kohdeväestö 459,1 557,1-17,6 Kirjaston henkilökunta (htv) / kohdeväestö (x 1000) 5 5,8-13,8 Kirjastoaineistokulut / kehysorganisaation kokonaiskulut 0,8 1-20,0 Kirjaston kokonaiskulut / kehysorganisaation kokonaiskulut 3,7 4,4-15,9 Kirjastoaineistokulut (kirjaston budjetti) / kirjaston kokonaiskulut 20,6 21,8-5,5 Elektronisen aineiston hankintakulut / kirjastoaineiston hankintakulut 80,4 73,5 9,4 Kirjaston luku- ja työskentelypaikat sekä työasemat/omat opiskelijat (x 1000) 99,4 76,5 29,9 Kirjaston luku- ja työskentelypaikat sekä työasemat / kohdeväestö (omat opiskelijat ja henkilökunta) (x 83,6 63,7 31,2 LÄHDE: TIETEELLISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTILASTO KITT (https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi)