Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Lounais-Suomen yhteistyöryhmän kokousmuistiot MUISTIO 15.10.2009... 2 MUISTIO 2.4.2009... 5 MUISTIO 4.2.2009... 7 MUISTIO 17.9.2008... 9 MUISTIO 13.5.2008... 11 MUISTIO 7.3.2008... 14 Lisätietoja: Lassi Liippo, p. 0400 556 616, lassi.liippo@ymparisto.fi Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
2/15 MUISTIO 15.10.2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Lounais-Suomen yhteistyöryhmän kokous Aika: 15.10.2009 klo 10.00 12.00 Paikka: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Itsenäisyydenaukio 2, 8. krs, Airisto 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Lassi Liippo avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Satakuntaliiton uusi edustaja Teemu Salonen esittäytyi. 2. Yhteistyöryhmän edellinen kokous 2.4.2009 Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 3. Jätesuunnitelman ja ympäristöselostuksen esittely ELSU-hankkeen projektipäällikkö Sirje Stén esitteli lyhyesti jätesuunnitelman sisällön sekä suunnittelun toteutuksen vaiheet. Hän totesi, että laajan suunnittelutyön yhteydessä esiin nousseet lainsäädännön muutostarve-ehdotukset on kirjattu jätesuunnitelmaan sekä toimitettu jätelainsäädännön uudistamista valmistelevalle työryhmälle. Jätesuunnitelman lisäksi on valmistunut ympäristöselostus sekä kustakin painopisteestä erillinen taustaraportti. Jätesuunnitelman painopisteiden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet käytiin läpi palautteen käsittelyn yhteydessä kohdassa 4. 4. Kuulemisesta saatu palaute Kuuleminen jätesuunnitelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta oli 7.9. 6.10.2009. Kunnilla on kuitenkin aikaa palauttaa lausuntojaan vielä 21.10.2009 asti. Tähän mennessä on saatu palautetta noin 70 taholta, esimerkiksi viranomaisilta, jätehuoltoyhtiöltä, yhdistyksiltä, asiantuntijatahoilta sekä yksityisiltä henkilöiltä. Palautetta ei ole vielä käyty läpi perusteellisesti, mutta vaikuttaisi siltä, että viranomaistahot ovat pitäneet suunnitelmaa hyvänä ja jatkosuunnittelun kannalta käyttökelpoisena. Muilta tahoilta kommentteja on tullut erityisesti jätteen synnyn ehkäisyyn ja jätteenpolttoon. Esiteltiin kunkin painopisteen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä painopisteeseen saatu palaute. Sirje Stén esitteli Rakentamisen materiaalitehokkuus, Biohajoavat jätteet sekä Yhdyskunta- ja haja-asutusliete painopisteet. Lassi Liippo esitteli Pilaantuneet maat sekä Tuhkat ja kuonat ja Ulla Mauno Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa painopisteen. Lisäksi Sirje Stén esitteli yhteenvetona painopisteiden tavoitteiden ja toimenpiteiden "helmet" sekä toivotun kehityssuunnan vuoteen 2020. Stén totesin myös, että valmisteilla on jätesuunnitelmaan toteuttava biohajoaviin jätteisiin ja lietteisiin liittyvä hanke. Esitelty diasarja on muistion liitteenä. Alla on esitettyjä kommentteja. Rakentamisen materiaalitehokkuus
3/15 Todettiin, että maa-ainespankkitoiminta sopisi toteutettavaksi myös muilla alueilla kuin kaikista tiheimmin asutuilla (Helsinki, Tampere ja Turku) alueilla. Biohajoavat jätteet Lounais-Suomen alueella tavoitetta yhdyskuntajätteiden korkeintaan 10 %:n kaatopaikkasijoittamisesta pidettiin realistisena. Tavoite voisi olla jopa tiukempi. Eri alueiden keskenään poikkeavat tavoitteet voivat aiheuttaa eriarvoisuutta eli jätteiden kuljettamista loppusijoitettavaksi suunnittelualueen ulkopuolelle. Todettiin, että myös rejektiveden hyödyntämistä tulisi tarkastella. Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Turun Seudun Jätehuolto toi esiin, että he ovat ehdottamassa toimialueen kunnillensa yhteistyötä haja-asutuslietteiden keräilyssä. Tällä hetkellä sako- ja umpikaivojen sekä pienpuhdistamojen lietteitä ei vastaanoteta jätevedenpuhdistamoilla ja mädätyslaitosten kapasiteetti on osin riittämätön. Palautteessa ehdotetun lietteiden vähentämistavoitteen nähtiin olevan ristiriidassa sen kanssa, että haja-asutuksen lietteitä pyritään keräämään yhä enemmän keskitettyyn käsittelyyn. Haja-asutuksen lietteiden määrää voidaan vähentää kuitenkin suosimalla kuivakäymälöitä. Ehdotettiin, että lietehuoltoa voisi tarkastella lantahuollon tapaan suhteutettuna peltopinta-alan tarpeeseen. Todettiin, että Evira valvoo lietetuotteiden laatua. Yhdyskuntajätevesilietteestä valmistettu lopputuote on nykyisin usein maataloudesta peräisin olevaa lopputuotetta parempaa raskasmetallien suhteen. Lietetuotteiden maine on kuitenkin yhä huono. MTK on todennäköisesti lieventämässä kantaansa lietetuotteiden peltokäytön kiellon osalta. Pilaantuneet maat Kaatopaikkasijoittamisen kustannukset tulevat kasvamaan ja tätä kautta myös pilaantuneiden maiden käsittely todennäköisesti lisääntymään. Tärkeää olisi olla nykyistä paremmin selvillä siitä, mihin pilaantuneet maat menevät käsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi. VAHTI-tietojärjestelmä ei toimi tällaisen tiedon kannalta riittävän hyvin. Todettiin, että pilaantuneita maita sisältävien kohteiden kartoitusta on tehty 1990- luvulta lähtien. Uusia kohteita tulee kuitenkin yhä esiin. Tuhkat ja kuonat ELSU-hankkeen yhteydessä viiden tiepiirien kanssa yhteistyössä laaditut tiepiirikohtaiset sivutuotteiden käyttösuunnitelmat ovat valmistuneet ja ovat saatavilla Tiehallinnon sekä ELSU:n nettisivujen kautta. Suunnitelmissa esitetty toimintamalli sivutuotteiden käytön lisäämiseksi on tarkoitus ottaa koekäyttöön Kaakkois-Suomen tiepiirissä. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Painopisteen työstämisen yhteydessä tunnistettuja lainsäädännön muutostarpeita on huomioitu uuden jätelainsäädännön valmistelussa.
5. Muut asiat Tulvatilanteiden jätehuollon toteuttamisen osalta tietoa voisi saada esimerkiksi Saksasta. Todettiin, että jätehuollon toimijoiden ja valmius- ja varautumissuunnitelmien laatijoiden välillä ei ole juurikaan ollut yhteistyötä. Toivottu kehityssuunta 4/15 Jätesuunnitelman laatimisen yhteydessä ei ole tarkasteltu, sitä onko eri jätehuoltolaitosten alueilla tehty päällekkäisiä investointeja. Todettiin kuitenkin, että laajoilla yhteistyöalueilla on paremmat mahdollisuudet suurten investointien toteuttamisessa. Seutukaavoituksesta siirtyminen maakuntakaavoitukseen on vasta alkuvaiheessaan. Tämä voi olla syynä yleisestikin eroihin esitetyissä tarkkuustasoissa. Ympäristöministeriöltä tuleviin ohjeisiin voisi liittää myös jätehuollon aluevarauksia koskevaa ohjeistusta. In situ kunnostus ei sovellu kaikkiin kohteisiin. In situ kunnostusten osuutta on kuitenkin katsottu olevan mahdollista lisätä nykyiseen verrattuna. Yleisesti 6. Seuraava kokous Todettiin, että tiedottamisen yhteydessä on korostettava syitä miksi lainsäädännön muutostarve-ehdotukset on toimitettu eteenpäin jo ennen kuulemista. Syynä tähän ovat jätelakiuudistuksen aikataulu sekä se, että lainsäädännön muutostarve-ehdotukset eivät ole jätesuunnitelman keskeisin sisältö. Nostettiin esiin, että suunnitelman osa laitoskapasiteettitarpeesta ja suunnitteilla olevista laitoksista tuntuu ristiriitaiselta siitä näkökulmasta, että ympäristökeskukset myöntävät laitoksille myös lupia. Todettiin, että Suomen ympäristökeskuksen laatima arvio todennäköisesti toteutuvista laitoksista on esitetty jätesuunnitelmassa, jotta tilanteen tarkastelu olisi ajantasaista tarkoituksena ei ole ollut ottaa kantaa toteutuviin laitoksiin. Todettiin, että suunnitelman sanamuotoja on tarkennettava näiltä osin. Ei muita asioita. ELSU:n suunnittelutyön osalta tämä oli yhteistyöryhmän viimeinen kokous. Palautetta jätesuunnitelma- ja ympäristöselostusluonnoksiin voi lähettää Lassille vielä 21.10. mennessä. Jätesuunnittelun loppuseminaari järjestetään 2.2.2009 Tampereella. Yhteistyöryhmän jäsenille lähetetään kutsu tilaisuuteen. Yhteistyön toivotaan jatkuvan ja yhteistyöryhmä on tarkoitus kutsua kokoon ainakin jätesuunnitelman seurantavuosina 2013, 2016 ja 2020. ELSU-aiheita voidaan käsitellä myös esimerkiksi vuosittain Lounais-Suomen jätesuunnitteluryhmän normaalien kokoontumisten yhteydessä.
5/15 MUISTIO 2.4.2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Lounais-Suomen yhteistyöryhmän kokous Aika: 2.4.2009 klo 10.00-12.15 Paikka: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Itsenäisyydenaukio 2, 8. krs, Airisto 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Risto Timonen avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi Lounais-Suomen jätesuunnittelun yhteistyöryhmän kokoukseen. Ryhmän jäsenet esittäytyivät. Todettiin, että Hannu Aavikon jälkeen Varsinais-Suomen liiton edustajana yhteistyöryhmässä on Lasse Nurmi, ja Hannu Hyssänmäen jälkeen Satakuntaliiton edustajana yhteistyöryhmässä on Teemu Salonen. 2. Yhteistyöryhmän edellinen kokous 4.2.2009 Todettiin ryhmän edellisessä kokouksessa käsitellyt asiat, ja hyväksyttiin kokousmuistio. 3. ELSU -hankkeen tilannekatsaus ELSU -hankkeen projektipäällikkö Sirje Stén esitteli hankkeen tilannekatsauksen ja suunnitelman hankkeen etenemisestä siten, että suunnitelmaluonnoksen julkinen kuuleminen toteutetaan kesälomakauden jälkeen. Hankkeen loppuseminaari on suunniteltu tammikuulle 2010. (liitteenä pp-esitys). Jätesuunnitelman johdanto-osa, jossa käsitellään yleisesti koko suunnittelualueen keskeisimpiä jäteasioita, on luonnosvaiheessa. Sovittiin, että luonnosaineisto toimitetaan Turun ja Porin kaupungeille kaupunkiseutujen jätestrategioiden valmistelun tueksi. Kaikki ELSU:n aineisto on koottu hankkeen nettisivuille osoitteeseen www.ymparisto.fi/elsu. 4. ELSU -painopisteiden vaikutusten arviointi Elsun kuuden painopisteen vaihtoehtojen keskeisimmät ympäristövaikutukset on tunnistettu painopisteiden asiantuntijaryhmissä. Ympäristövaikutusten yksityiskohtaisempi arviointi on tehty Suomen ympäristökeskuksessa. Kokouksessa käsiteltiin arvioinnin tuloksia seuraavista painopisteistä: Biohajoavat jätteet, Pilaantuneet maat sekä Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet (liitteenä ppesitys). Keskustelussa esitettiin painopisteiden osalta näkemyksiä ja kommentteja mm. seuraavasti: Biohajoavat jätteet
6. Seuraava kokous 6/15 - todettiin, että esim. biokaasulaitoksien rejektivesillä olisi käyttöpotentiaalia maataloudessa - käyttö edellyttää EVIRA:n hyväksyntää - aiheeseen liittyen on käynnissä Biovirta hanke, jossa selvitetään mm. rejektivesien hyödyntämismahdollisuuksia. Hanketta ovat toteuttamassa mm. MTT, EVIRA ja Biovakka Oy - maatalous käytännössä ainoa todellinen komposti- ja mädätystuotteiden käyttökohde - laaja-alaisen käytön hidasteena ovat edelleen olettamukset lietteiden runsaista haitta-ainepitoisuuksista, vaikka esim. raskasmetallipitoisuudet eivät enää yleisesti ole komposti- ja mädätystuotteiden maatalouskäytön esteenä - toisaalta on myös merkkejä siitä, että materiaalien tuotteistamisen kautta asenteet ovat muuttumassa myönteisimmiksi myös maataloudessa - käytöstä aiheutuvat kustannukset tulisi kohdistaa tasapuolisesti kaikille osapuolille - biojätteiden ja erilaisten lietteiden yhteiskäsittelyä tulisi kehittää, mutta erityisesti yhdyskuntajätteiden biohajoava jae vaikeuttaa usein yhteiskäsittelyprosesseja - keskusteltiin jätedirektiivin kierrätystavoitteiden määrittelystä, todettiin samalla, että Valtsuun kirjatut tavoitteet ovat tältä osin selkeämmät - keskusteltiin energiahyödyntämisen vaikutuksista biohajoavan jakeen muihin hyödyntämismuotoihin - myös rinnakkaispolton kapasiteettia tulisi tarkastella suunnittelutyössä - eri käsittelymuotojen ilmastovaikutuksia on käsitelty YM:n vetämässä POLKU hankkeessa, jonka tuloksia hyödynnetään ELSUssa Pilaantuneet maat - todettiin, että painopisteen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös alueelliset toimenpiteet, joilla vaikutetaan jätteen synnyn ehkäisyyn. - pima-maiden käsittelyvaihtoehtojen arvioinnissa riskinarvioinnilla voidaan vähentää "turhia" käsittelytoimenpiteitä - pima maiden in situ käsittelymenetelmät tulisi huomioida suunnittelussa - pima-maat tulee ottaa ennakkoon huomioon maankäytön suunnittelussa ja myös esim. rakennuslupien käsittelyssä Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet - maatalouskäytön kannalta lietteen laadulla (haitta-aineet ja ravinnesuhteet) on ratkaiseva vaikutus - yhdyskuntalietteiden lannoitekäyttöön liittyviä kysymyksiä on tutkittu mm. MTT:n ja kunnallisten puhdistamojen yhteistyönä - selvittelyn kohteena on ollut lietteiden eri käsittelymenetelmien vaikutukset hyötykasvien satoisuuteen - lietteiden polton osalta pohdittiin käytettävissä olevaa polttokapasiteettia ja sen riittävyyttä - todettiin, että käsittelylaitosten sijaintikartat tulee päivittää, esim. Porissa toimiva laitos puuttui suunnitelmakartasta Yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa torstaina 15.10. klo 10.00. Asiana Elsun toimenpiteet.
7/15 MUISTIO 4.2.2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Lounais-Suomen yhteistyöryhmän kokous Aika: 4.2.2009 klo 10.00-12.15 Paikka: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Itsenäisyydenaukio 2, 8. krs, Airisto 1. Yhteistyöryhmän edellinen kokous 17.9.2008 Todettiin ryhmän edellisessä kokouksessa käsitellyt asiat. Todettiin myös, että joulukuussa yhteistyöryhmälle lähettiin tietoa hankkeen päivitettyjen www-sivujen sisällöstä. 2. ELSU -hankkeen tilannekatsaus ELSU -hankkeen projektipäällikkö Sirje Stén esitteli hankkeen tilannekatsauksen ja suunnitelman hankkeen etenemisestä vuoden 2009 aikana (liitteenä pp-esitys). Todettiin, että alueellinen jätesuunnitelma (ELSU) on luonteeltaan valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) toteuttava suunnitelma, jossa pääpaino on ajankohtaisissa alueellisissa jäteasioissa. Kaikki Elsun aineisto on koottu hankkeen nettisivuille osoitteeseen www.ymparisto.fi/elsu. 3. ELSU -painopisteiden vaikutusten arviointi Elsun kuuden painopisteen vaihtoehtojen keskeisimmät ympäristövaikutukset on tunnistettu painopisteiden asiantuntijaryhmissä. Ympäristövaikutusten yksityiskohtaisempi arviointi tehdään Suomen ympäristökeskuksessa. Hanna Salmenperä SY- KEstä esitteli arvioinnin tuloksia seuraavista painopisteistä: Tuhkat ja kuonat, Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa ja Rakentamisen materiaalitehokkuus (liitteenä pp-esitys). Sovittiin, että vaikutusten arvioinnin yhteydessä laaditut arviointitaulukot lähetetään tiedoksi ryhmän jäsenille. Keskustelussa esitettiin mm. seuraavia kommentteja: Tuhkat ja kuonat -puuperäisten tuhkien hyvä soveltuvuus metsälannoitukseen -tuhkien ja kuonien kuljetusmatkojen vaikutusten arviointi -tuhkien hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa (Huom. Turun Orikedon jätteenpolttolaitoksen tuhkien käsittely) -kuljetusmatkoilla ei ole ratkaisevaa taloudellista merkitystä ELSU alueella; jäteveron "säästö" korvaa kuljetuskustannukset -tuhkien käyttö sementtiteollisuudessa; tuhkien ja sementin kuljetuslogistiikka (meno-paluukuljetukset). Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa -ympäristö- ja pelastusviranomaisten vastuukysymysten selkeyttäminen öljyjäteonnettomuuksissa -kansainvälisten sopimusten vaikutukset öljyisten jätteiden käsittelyssä
8/15 -toimintamallin soveltaminen myös muissa poikkeuksellisissa tilanteissa (eläintaudit, tulvat, suuret tulipalot yms.) Rakentamisen materiaalitehokkuus -painopisteen taustalla on jätteen synnyn ehkäisyn edistäminen -rakentamisen elinaikaodotuksen merkitys materiaalitehokkuudessa -parhaillaan on käynnissä Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu hanke, joka tähtää ilmastonmuutoksen hillintään kestävän kulutuksen sekä materiaali- ja energiatehokkuuden edistämisen avulla. Hanketta toteutetaan maakuntien välisenä yhteistyönä. Hankkeen päätoteuttajana toimii VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus yhdessä Lahden seudun ympäristöpalvelujen ja kestävän kehityksen keskuksen kanssa. Mukana on lisäksi useita alueellisia yhteistyökumppaneita, kuten jätehuolto- ja energiayhtiöitä sekä oppilaitoksia. Hanke saa rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä mukana olevilta kunnilta, yrityksiltä ja muilta toimijoilta. Hanketta toteutetaan vuosina 2008 2011.
9/15 MUISTIO 17.9.2008 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Lounais-Suomen yhteistyöryhmän kokous Aika: 17.9.2008 klo 10.00-12.00 Paikka: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Itsenäisyydenaukio 2, 1. krs, Senaattikabinetti 1. Yhteistyöryhmän edellinen kokous 13.5.2008 Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Hannu Klemola Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:stä oli todennut hyväksi sen, että jätteen synnyn ehkäisy on sisällytetty alueelliseen jätesuunnitteluun. Jatkossa luonnonsuojelupiiri tutustuu yhteistyöryhmän asialistoihin ja muistioihin ja voi tarvittaessa myös osallistua yhteistyöryhmän työskentelyyn. 2. ELSU-hankkeen tilannekatsaus Alueellisessa jätesuunnittelussa on mukana kuusi painopistealuetta, joilla jokaisella on oma asiantuntijaryhmänsä. Asiantuntija- ja yhteistyöryhmissä on tehty alustavat rajaukset ja tavoitteet kullekin painopistealueelle, varsinaisen päätöksen painopisteiden sisällöstä on tehnyt hankkeen suunnitteluryhmä. SOVA -lain mukasesti alueellisten jätesuunnitelmien ympäristövaikutukset on arvioitava. ELSUssa arviointi tehdään jokaiselle painopisteelle. Painopisteen aihealueelle on valittu useampia toimintavaihtoehtoja, joita tarkastellaan arvioinnissa. Arviointitaulukon avulla pyritään tunnistamaan vaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset. Arviointityöhön perehtynyt konsultti tekee varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin niille vaihtoehdoille, joilla katsotaan olevan merkittävimpiä vaikutuksia. Ympäristöarvioinnin odotetaan valmistuvat vuodenvaihteessa. Hankkeesta on valmistunut ensimmäinen osaraportti. Toista osaraporttia valmistellaan parhaillaan ja se lähetään kommentoitavaksi yhteistyöryhmälle sähköpostitse. Jätesuunnitelma on luonnosvaiheessa keväällä, jolloin järjestetään kuuleminen. Suunnitelmalle valmistellaan seurantaohjelma. Päätösseminaari pidetään syksyllä 2009. Hanketta koskevat muistiot ja raportit ym. löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/elsu Esitysmateriaali ja arviointitaulukko ovat muistion liitteenä. 3. Painopisteiden esittely: tavoitteet, rajaukset ja vaihtoehdot Alussa keskusteltiin vaihtoehtojen muodostamisprosessista, jonka todettiin olleen hieman epäselvä. Risto Timonen muistutti, että on tärkeää dokumentoida myös itse prosessi ja tehdä siitä tiivistelmä, jotta tehtyä työtä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää muissa vastaavissa hankkeissa. Hän myös ehdotti palautteen anta-
10/15 mista ympäristöministeriölle, jotta ohjeistusta voitaisiin muokata helpommin ymmärrettäväksi. Timonen totesi vaihtoehtojen olevan erilaisia/erityyppisiä painopisteissä. Hän kysyikin mahdollisuutta muodostaa vaihtoehtoja tietyllä formaatilla, jolloin lähestymistapa olisi samankaltainen kaikilla painopisteillä. Timonen ihmetteli miksi alueellisen jätesuunnittelun ajanjakso (2020) on erilainen kuin valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (2016). Kyseessä on sama prosessi, mutta aluetasolla tähdätään pidempään ajanjaksoon. Lassi Liippo totesi, että esiteltyjä vaihtoehtoja voi kommentoida 24.10.2008 saakka, jonka jälkeen asiaa käsitellään suunnitteluryhmän työseminaarissa. Vaihtoehtoesittely on muistion liitteenä. Painopisteitä koskevia kommentteja saatiin seuraavasti: Biohajoavat jätteet: Biohajoaville jätteille oli esitetty kaksi vaihtoehtoista tapaa. Vaihtoehtoa kaksi pidettiin parempana, kuitenkin niin, että ensimmäinen vaihtoehto sisällytetään siihen. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa: Todettiin, että öljyisille jätemaille on olemassa vain hyvin rajalliset vastaanottopaikat lähinnä kunnallisten jätelaitosten yhteydessä. Toisaalta alueellisissa öljyntorjuntasuunnitelmissa tulisi tarvittavat vastaanottopaikat osoittaa, joten uusia vastaanottopaikkoja tarvitaan. 4. Muut asiat Eeva Lillman esitteli lyhyesti tiehallinnon kanssa tehtävää yhteistyöprojektia. Työssä tehdään tiepiirikohtaiset käyttösuunnitelmat ELSU-alueen viidelle tiepiirille.
11/15 MUISTIO 13.5.2008 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Lounais-Suomen yhteistyöryhmän kokous Aika: 13.5.2008 klo 10.00-12.45 Paikka: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Itsenäisyydenaukio 2, 1. krs, Senaattikabinetti 1. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin kirje Aluepäällikkö Hannu Klemola on Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin puolesta lähettänyt jätesuunnitteluryhmälle sähköpostiviestin (5.5.2008), jonka mukaan luonnonsuojelupiiri on päättänyt jättäytyä pois jätesuunnitelman yhteistyöryhmän työskentelystä. Perusteluina esitetään, että piirin mielipiteitä ei ole mitenkään otettu huomioon jätesuunnitelman painopisteiden valinnassa ja määrittelyssä. Viestissä korostetaan erityisesti sitä, että jätteen synnyn ehkäisyä ei ole riittävästi otettu huomioon jätesuunnittelussa. ELSU -hankkeen projektipäällikkö Sirje Stén ja Lassi Liippo ovat toimittaneet luonnonsuojelupiirille vastausviestin (7.5.2008). Luonnonsuojelupiirin toivotaan jatkossakin osallistuvan yhteistyöryhmän toimintaan, jossa parhaiten voi vaikuttaa alueellisten jäteasioiden suunnitteluun. Yhteistyöryhmässä mm. käsitellään kaikki jätesuunnitelman painopistealueet ja niihin saatu palaute (kts. asia 4.) Jätesuunnitteluryhmä päätti yksimielisesti esittää Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirille, että yhdistys myös jatkossa osallistuisi Lounais-Suomen yhteistyöryhmän toimintaan. Osallistuminen itse suunnittelutyöhön on paras keino vaikuttaa suunnittelun lopputulokseen. 2. ELSU -hankkeen tilannekatsaus Lassi Liippo esitteli ELSU -hankkeen tilannekatsauksen (liitetiedosto), jossa käsiteltiin mm. helmikuun kuulemisessa esitetyn palautteen vaikutukset suunnittelutyöhön seuraavasti: Kaikissa painopisteissä käsitellään jätteen synnyn ehkäisy, hyödyntäminen ja käsittely Laitostarpeet käsitellään kussakin painopisteessä erikseen ja suunnitelman yleisessä osassa otetaan kantaa kapasiteettitilanteeseen Vaikutusten arvioinnin yhteydessä tutkitaan myös kuljetusten ympäristövaikutukset Painopisteiden käsittelyssä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeita Mikko Jokinen totesi, että kysymykset yhdyskuntajätehuollosta ja sen toimivuudesta olisi ollut hyvä ottaa omaksi suunnittelupainopisteeksi. Tältä osin todettiin, että yhdyskuntajätehuoltoon liittyvät laitos- ja kapasiteettiasiat käsitellään kunkin painopisteen yhteydessä. Lisäksi suunnitelman yleisessä osassa ja ympäristöselostuksessa otetaan kantaa yhdyskuntajätehuollon kysymyksiin. Jukka Repo totesi, että valitut painopisteet ovat ajankohtaisia ja tärkeitä. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on myös parempi keskittyä tiettyihin painopisteasioihin kuin käsitellä koko laajaa jäteasiakenttää.
3. Tuhkat ja kuonat 12/15 Eeva Lillman esitteli "Tuhkat ja kuonat" -painopisteen tavoitteita, työn rajauksia ja esimerkkejä kehittämiskohteiksi (liitetiedosto). Tuhkien ja kuonien hyödyntämisen ja käsittelyn osalta tehdään yhteistyötä Etelä- ja Länsi-Suomen alueen viiden tiepiirin ja Tiehallinnon asiantuntijayksikön kanssa. Suunnittelutyössä laaditaan kullekin tiepiirille sivutuotteiden (tuhka ja kuona) käyttösuunnitelma, jossa esitetään tuhkien ja kuonien hyödyntämismahdollisuudet tierakentamisessa ja teiden ylläpidossa. Vesa Törölä Boliden Harjavalta Oy:stä on lähettänyt sähköpostiviestin, jossa hän toteaa tuhkista ja kuonista mm. seuraavaa: "Kuparin ja nikkelin valmistuksessa syntyy aina joko kuonia tai sakkoja, mikä on seurausta epäpuhtauksien ja halutun tuotteen erottamisesta. Syntyä voidaan käytännössä vähentää vain tuotantoa vähentämällä. Jos metalleja ei valmisteta täällä, niin se tehdään jossain muualla (vrt hiilivuoto). Tällä hetkellä n. 30 % raekuonasta (nikkeliprosessin tuote) kierrätetään, hienokuonasta (kuparilinjan kuona) ei yhtään. Kuonantuottajan, kuonan (mahdollisen) hyödyntäjän ja viranomaisen yhteisellä ja tiiviimmällä yhteistyöllä voitaisiin edistää tehokkaampaa materiaalin hyötykäyttöä, ja vähentää läjitykseen menevän materiaalin määrää. Yhtiöllämme on jo pidemmän aikaa ollut merkittäviä tutkimussatsauksia hyödyntämisen edistämiseksi, mutta sitä pitäisi tehdä tiiviimmässä yhteistyössä viranomaisten kanssa, jolloin yhteisesti käydään läpi konkreettiset esteet ja mahdollisuudet niiden poistamiseksi. Kilpailijamme kykenevät hyödyntämään kuonansa Euroopassa eri kohteissa, mikä on myös meidän halumme ja tavoitteemme." Matti Lankiniemi totesi, että esim. Porin Tahkoluodon kivihiilivoimalaitoksen tuhkista raportoidaan hyödynnettäväksi merkittävä osa erilaisissa maarakennuskohteissa. Hyödyntäminen ei kuitenkaan ole aina aitoa hyödyntämistä, vaan toimintaa voidaan luonnehtia kaatopaikkasijoitukseksi. Tätä kysymystä olisi syytä käsitellä suunnittelutyössä. 4. Muut ELSUn painopisteet Lassi Liippo esitteli ELSU hankkeen viisi muuta painopistettä: yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet (LSU), biohajoavat jätteet (UUS), rakentamisen materiaalitehokkuus (PIR), pilaantuneet maat (HAM) ja jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa (KAS) (liitetiedosto). Käydyssä keskustelussa todettiin mm. seuraavaa: Haja-asutusalueiden lietteiden käsittely on vielä kokonaisuutena ratkaisematta. Yleisin jätevesien käsittelymenetelmä on edelleen saostuskaivo ja syntyvän lietteen kestävä käsittely on ratkaisematta. Toimintamalli lietteiden käsittelystä puuttuu. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitokset ovat lopettamassa toimintaansa, koska käsiteltävät maat ohjautuvat osin hallitsemattomasti käsittelykustannuksiltaan halvempiin loppusijoituspaikkoihin. Tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja ympäristöhallinnon ohjeita pilaantuneiden maiden hallitusta käsittelystä. Jätehuoltotoimintojen haavoittuvuus tulisi arvioida poikkeuksellisena tilanteena. Myös mahdollisten eläintautiepidemioiden jätehuoltovaikutukset tulisi käsitellä suunnittelussa.
13/15 Pelastusviranomaisten roolia jätehuoltoasioissa tulisi selkeyttää (esim. öljyonnettomuuksien jälkihoito). Rakennusyhtiö Skanskan toimesta on selvitetty ((DI-työ) Turun Majakkarannan asuinalueen rakentamisvaiheen jätehuoltoasioita. Lisäksi todettiin, että jätteiden energiahyödyntämiseen liittyy edelleen, mm. rinnakkaispolton osalta, lainsäädännön tarkistamista edellyttäviä kysymyksiä. Tällä hetkellä esim. hyvälaatuisen kierrätyspolttoaineen poltolta edellytetään osin tiukempia päästövaatimuksia kuin esim. turvetta polttavalta laitokselta.
14/15 MUISTIO 7.3.2008 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Lounais-Suomen yhteistyöryhmän kokous Aika: 7.3.2008 klo 9.00-11.00 Paikka: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Itsenäisyydenaukio 2, 8. krs, Airisto 1. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu hanke (ELSU) Lassi Liippo esitteli ELSU hankeen ajankohtaiskatsauksen. Hankkeen aloitusseminaari pidettiin Helsingissä 29.1.2008. Seminaarissa esiteltiin suunnitelmaan ehdotetut kuusi painopistettä, joiden valintaa on SOVA -lain mukaisesti voinut kommentoida helmikuun ajan. Lounais-Suomen ympäristökeskukseen saatiin kommentit kahdelta yksityiseltä henkilöltä sekä lausunnot Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:ltä, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry:ltä, Rauman kaupungin ympäristölautakunnalta ja Porin kaupunginhallitukselta. Kaikkiin suunnittelualueen kuuteen ympäristökeskukseen tullut palaute käsitellään ja palautteen antajat saavat vastineen mielipiteiden ja kannanottojen huomioon ottamisesta. ELSU -hankkeella on omat nettisivunsa osoitteessa www.ymparisto.fi/elsu. Sivuilla on mm. esitetty yhteisten indikaattorien avulla suunnittelualueen ympäristökeskusten yhdyskunta- ja teollisuusjätemäärien kehittymistä vuosina 2002-2006. Suunnittelun aikana tiedot päivitetään myös vuosille 2007 ja 2008. Käydyssä keskustelussa todettiin, että kaatopaikkojen hoidossa hyödynnetään suuria määriä esim. ylijäämämaita, joiden osuutta ei ole otettu huomioon hyödynnettyinä jätemateriaaleina. Todettiin, että tätä tilastointiasiaa tulisi käsitellä myös ELSUn yhteydessä. Samalla kiinnitettiin huomio myös siihen, että yksityisille kaatopaikoille kulkeutuu yhdyskunnista peräisin olevia jätteitä, jolloin ne jäävät jäteverotuksen ulkopuolelle. Myös tähän asiaan tulisi jätesuunnittelussa kiinnittää huomiota. 2. Kommentit jätesuunnitelmaan ehdotetuista painopisteistä Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteiden hyödyntäminen ja käsittely Lainsäädännöstä ja valvonnan puutteista johtuen kokonaisuuden hallinta puuttuu lietteiden käsittelyssä. Haja-asutusalueella haitalliset vaikutukset liittyvät erityisesti jätevesien käsittelyyn (sakokaivojen hallitsematon tyhjentäminen). Biohajoavien jätteiden hyödyntäminen Biohajoavien jätteiden hyödyntämistiedot esitetään virheellisesti, sillä kaatopaikoille loppusijoitetuista biohajoavista jätteistä syntynyt kaatopaikkakaasu hyödynnetään nykyään hyvin tehokkaasti. Hyödyntämistiedot tulee tältä osin päivittää. Biohajoavia jätemateriaaleja voidaan hyödyntää esim. maanparannusaineina tai lannoitteina. Lannoitekäyttöä ohjataan lannoitevalmistelailla (EVIRA). Esitettiin epäily ko. aineiden todellisesta lannoiteluonteesta. ELSUn yhteydessä tulisi biohajoavien jätteiden käsittelyä arvioida materiaalitaseen selvittämisen avulla. Talonrakentamisen materiaalitehokkuus
15/15 Korostettiin erilaisten teollisuuden sivutuotteiden (esim. teräskuona) hyödyntämistä rakentamisessa. Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen ja käsittely Todettiin, että pilaantuneita maita käsittelevät laitokset eivät nyt saa käsiteltävää materiaalia, koska ko. materiaalit kulkeutuvat jäteverottomiin sijoituspaikkoihin. Vaarana on, että käsittelylaitokset joutuvat toimettomina lopettamaan käsittelyn. Tuhkien ja kuonien hyödyntäminen ja käsittely Todettiin, että erilaisten tuhkien ja kuonien sekä eräiden muiden teollisuuden sivutuotteiden maarakennuskäyttöä voitaisiin lisätä hallinnollisia ilmoitus- ja lupamenettelyjä selkeyttämällä esim. soveltamalla aiempaa laajemmin asetusta eräiden jätteiden maarakennuskäytöstä. Todettiin, että joidenkin jätemateriaalien läjittäminen voidaan esittää hyödyntämisenä, mutta todellisuudessa kysymyksessä on ko. materiaalien loppusijoittaminen Todettiin myös, että jätteenpolton tuhkien käsittelyn yhteydessä tulisi pohtia ensin jätteenpolton roolia käsittelymenetelmänä siten, että voitaisiin välttää hankalasti käsiteltävien tuhkien syntyä. Poikkeuksellisten tilanteiden jätehuoltoon varautuminen Pidettiin tärkeänä sitä, että erilaisten jätteiden nopeaa välivarastointia varten olisi riittävä verkosto vastaanottoalueita, joista ko. jätteet voitaisiin hallitusti ohjata jatkokäsittelyyn. 3. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Yhteenvetona ehdotetuista kuudesta painopisteestä ja niiden rajauksesta todettiin, että Painopisteet ovat tärkeitä ja ajankohtaisia, joten niiden käsittely ELSUssa on perusteltua Painopisteiden käsittelyssä tulisi pyrkiä mahdollisimman konkreettisiin ja toteuttamiskelpoisiin toimenpiteisiin Monien kehittämistoimien osalta nykyinen lainsäädäntö on esteenä uusille ratkaisuille, joten ELSU hankkeessa tulisi tarvittaessa esittää ehdotuksia lainsäädännön tarkistamiseksi Pidettiin valitettavana, että viime vaiheessa on suunnittelun ulkopuolelle jätetty omina painopisteinään "Hyvä ja toimiva yhdyskuntajätehuolto", "Jätteiden laitosmaisen käsittelyn kapasiteettitarpeet" ja "Jätetilastoinnin kehittäminen". Nämä teemat ovat jätehuollon kokonaisuuden hallinnan ja käytännön toteutuksen kannalta keskeisiä, joten niitä tulisi käsitellä esim. jätesuunnitelman nykytilan kuvauksen yhteydessä.