Potilashoidon vuosikertomus 2013
SAATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus sisältää tulokset hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Haluamme olla edelläkävijöitä avoimuudessa ja toiminnan kehittämisessä omien tulostemme seuraamisen avulla. Edellisvuoteen verrattuna potilashoidon vuosikertomuksen rakennetta ja sisältöä on muutettu palautteen perusteella. Myös Tyksissä toteutettu organisaatiomuutos on vaikuttanut kertomukseen. Tilinpäätöskertomuksen sitovien toiminnallisten tavoitteiden liitteessä potilashoidon vuosikertomukseen määriteltyjen sitovien tavoitteiden raportointi muodostaa nyt oman osuutensa (luku 2). Toiminnan tunnuslukujen, asiakastulosten sekä toiminnan tulosten ja laadun raportointia on laajennettu sairaanhoitopiirin tasolta (luvut 3 5) tulos-, toimi- ja palvelualuekohtaisiin tietoihin (luku 6), joskaan organisaatiomuutoksen vuoksi kehityssuuntien raportointi ei ole ollut mahdollista siinä määrin kuin olisimme halunneet. Uudistetun kertomuksen tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi sitä monimuotoista ja monitahoista terveydenhuollon, diagnostiikan ja hoidon osaamista, jota sairaanhoitopiirimme tuottaa päivittäin, mutta myös niitä potilaiden hoitoa palvelevia tukitoimintoja, joiden avulla seuraamme ja mittaamme laatua ja tuloksia sekä kehitämme jatkuvasti palvelujamme asiakaslähtöisemmiksi, turvallisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Erityisen ylpeitä olemme potilasturvallisuustyöstä sairaalassamme. Viime vuosien aikana on kehitetty ja otettu käyttöön systemaattisesti potilasturvallisuuden työkaluja ja mittareita. Potilasturvallisuuden tukihenkilöverkosto kattaa koko organisaation ja potilasturvallisuuden tilaa seurataan säännöllisesti, mukaan lukien sairaalahygienian toteutuminen. Vastuu potilasturvallisuudesta on johdolla ja jokaisella työntekijällä. Poikkeamat havaitaan, ja niihin puuttumiseen on vahva tahto. Potilashoidon vuosikertomusta laadittaessa yhdeksi selkeäksi kehittämiskohteeksi on noussut toiminnan laatua kuvaavien tunnuslukujen tuotanto. Yrityksistä huolimatta emme saaneet luotettavaa tietoa esimerkiksi niiden potilaiden osuudesta, jotka ovat palanneet päivystyksenä sairaalaan hoitojakson jälkeen, tai kaikista hoitoon liittyvien haittatapahtumien tai uusintaleikkausten määristä. Myös potilasryhmäkohtaisia hoidon vaikuttavuutta kuvaavia mittareita on liian vähän. Vuoden 2013 saavutuksena on kuitenkin ollut tietoisuuden lisääntyminen laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen välttämättömyydestä sekä vertaiskehittämisen tarpeesta. Toivomme, että potilashoidon vuosikertomus vakuuttaa lukijansa siitä, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä saamme potilaita hoitaessamme katsoa luottavaisina tulevaisuuteen. Turussa, 23.5.2014 Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä Samuli Saarni, Päivi Nygren, Timo Ali-Melkkilä, Matti Helkiö, Hanna Mäkäräinen, Ilkka Mononen, Tuija Lehti, Heljä Lundgren-Laine ja Tuija Ikonen
Sisältö 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja... 6 1.1. Sairaanhoitopiirin tehtävät...6 1.1.1. Potilashoidon arvot ja tavoitteet...6 1.1.2 Tyksin erityisvastuualue...6 1.1.3 Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa... 7 1.2. Väestö...7 1.3. Hoidetut potilaat...7 2. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 9 2.1. Palvelujen laatu...9 2.1.1. Hoitotulosten vertailu...9 2.1.2. Potilastyytyväisyys...9 2.1.3. Hoito on turvallista... 10 2.2. Palvelujen saatavuus (hoitotakuu)... 10 2.3. Palveluvalikoiman kattavuus... 12 2.4. Vaikuttavuus...12 2.5. Sujuvat prosessit ja hoidon oikea tuotantomalli... 13 2.6. Hoito- ja kuntoutusketjut...13 2.6.1. Hoitopalautteen saatavuus... 14 3. Potilashoidon tunnusluvut...15 3.1. Potilaat...15 3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet... 15 3.3. Päivystyskäynnit...16 3.4. Avohoitokäynnit...16 3.5. Vuodeosastohoito...16 3.6. Hoitoisuus...17 3.7. Tehohoito ja tehostettu valvonta... 17 3.8. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset... 17 3.9. Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive... 18 4. Asiakastulokset...20 4.1. Potilaspalaute...20 4.2. Potilasasiamiestoiminta... 22 4.2.1. Yhteydenotot potilasasiamiehiin... 22 4.3. Muistutukset ja kantelut...23 5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus... 24 5.1. Laadunhallinta...24 5.1.1. Laatuneuvoston toiminta... 24 5.2. Potilasturvallisuus...24 5.2.1. Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro)... 24 5.2.2. Haittatapahtumien analyysi (GTT)... 25 5.2.3. Leikkaustiimin tarkistuslista... 25 5.2.4. Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU)... 26 5.2.5. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus... 26 5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot... 28 5.3.1. Sairaalahygienia... 28 5.3.2. Hoitoon liittyvät infektiot... 29 5.4. Hoidon laatupoikkeamat... 31 5.4.1. Potilasvahingot...31 5.4.2. Paluu 30 vuorokauden sisällä hoitojakson jälkeen... 32 5.4.3. Sairaalakuolleisuus... 32 5.4.4. Hoidon haittavaikutukset... 33 5.4.5. Uusintaleikkaukset... 33 6. Potilaiden tutkimus ja hoito...35 6.1. Ensihoito ja päivystys...35 6.1.1. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos... 35 6.2. Diagnostiset tutkimukset ja lääkehoito... 40 6.2.1. Sairaanhoidolliset palvelut (Tyks-Sapa)... 40 6.2.2. Diagnostiset palvelualueet... 41 6.2.3. Lääkehuolto...45 6.3. Somaattinen erikoissairaanhoito, Tyks... 48 6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)... 49 6.3.2. Sydänkeskus...54 6.3.3. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka... 59 6.3.4. Neurotoimialue...63 6.3.5. Medisiininen toimialue... 69 6.3.6. Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit... 75 6.3.7.Naistenklinikka...79 6.3.8. Lasten ja nuorten klinikka... 85 6.3.9. Asiantuntijapalvelut... 94 6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito)... 97 6.4. Alueellinen erikoissairaanhoito... 102 6.4.1. Loimaan aluesairaala (LAS)... 104 6.4.2. Salon aluesairaala (SAS)... 106 6.4.3. Vakka-Suomen sairaala (VSS)... 108 6.4.4. Turunmaan sairaala (TMS)...111 6.5. Psykiatrinen hoito... 114 7. Yhteenveto... 119 Toimitus: Tuija Ikonen, arviointiylilääkäri Mari Viljanen-Peuraniemi, potilasturvallisuuspäällikkö Sini Eloranta, suunnittelija Kuvat: Mikael Soininen (paitsi s. 22, 54, 58, 80, 84/alempi, VSSHP:n arkisto) Taitto: Letterhead Paino: Paino-Kaarina, 2014
1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks), neljässä aluesairaalassa, joita ovat Loimaan aluesairaala (LAS), Salon aluesairaala (SAS), Vakka-Suomen sairaala (VSS) ja Turunmaan sairaala (TMS) sekä lisäksi kahdessa psykiatrisessa sairaalassa. Vuoden 2013 alussa oli virallisesti yhteensä 1082 somaattista ja 146 psykiatrista sairaansijaa. Kaikki sairaansijat eivät olleet käytössä. 1.1. Sairaanhoitopiirin tehtävät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sairaanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus. 1.1.1. Potilashoidon arvot ja tavoitteet Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille 2007 2015 vahvimpana arvona mainitaan potilaslähtöisyys. Potilaita on hoidettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti riippumatta asuinpaikasta, varallisuudesta, sukupuolesta, iästä tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Tehokkuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden tavoittelemista käytettävissä olevin voimavaroin. Voimavarat on suunnattava siten, että eri vaihtoehdoista toteutetaan ne, joiden aikaansaama terveyshyöty on suurin. Resurssien käyttöä on jatkuvasti arvioitava ja pyrittävä yhä parempaan tehokkuuteen. Potilaslähtöiset palvelut on yksi sairaanhoitopiirin toiminnallinen tavoite. Varmistamalla palveluiden laatu, saatavuus ja kattavuus lisätään väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Kehittämisen oikean suunnan mahdollistaa toiminnan järjestelmällinen arviointi. Toiminnan tunnuslukujen lisäksi mitataan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia tuloksia. 1.1.2. Tyksin erityisvastuualue Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito vastuualueellaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus. Vuoden 2013 alusta Vaasan sairaanhoitopiiri liitettiin Tyksin erityisvastuualueeseen. Väestöpohja vuoden lopulla oli yli 867 000 asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu noin 474 000, Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella noin 225 000 ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella noin 169 000 asukasta. Erityisvastuualueen väkiluku on kasvanut hieman viime vuosina. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Vuoden 2013 aikana sairaanhoitopiirien valtuustot ovat hyväksyneet erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämään laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Tyksiin keskitetyt palvelut Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairastavien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativaa diagnostiikkaa sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin. 6
1.2. Väestö Muualle keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito, silmän alueen kasvainten hoito, eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot (esimerkiksi hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito, huuli suulakihalkioiden hoito). 1.1.3. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa 11.6.2013. Erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti sovitaan puolivuosittain käytävissä alueellisissa kuntaneuvotteluissa. Käytännön järjestelyistä huolehtii Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö. Palvelutuotantoa suunnitellaan työryhmissä ottaen huomioon sekä yliopistollisen keskussairaalan, alueellisen erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon rooli ja resursointi hoitoketjun eri vaiheissa. Sairaanhoitopiirien alueella toimii Varsinais-Suomessa 14, Satakunnassa 7 ja Vaasan alueella 6 terveyskeskusta. Useimmissa kunnissa on perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto integroitu yhteiseen organisaatioon kuntayhtyminä, isäntäkuntamallina tai omana toimintana, usein elämänkaarimallin mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin menee yli puolet kaikista kuntien kustannuksista. Järjestämissuunnitelman mukaisesti perustettu pysyvä asiantuntijatyöryhmä ennakoi tulevia palvelutarpeita, toiminnallisia muutoksia ja kehittää käytännön toimintatapoja sekä seuraa suunnitelman toteutumista. Perusterveydenhuollon yksikkö valmistelee kuntaneuvotteluista nousseita aloitteita asiantuntijatyöryhmää varten. VSSHP:n alueella oli 474 053 asukasta vuoden 2013 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes (182 072 henkilöä) asui Turussa. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä oli 26 968 henkilöä eli noin 5,7 %. Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2013 oli 9,1 %. Työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) osuus on ollut laskussa, 63,8 % vuonna 2013. Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2013 oli 4756. VSSHP:n väestön ikävakioitu sairastavuusindeksi (Kelan mukaan) oli 96,0 vuonna 2012, eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhaisempi. Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:ssä hoidettiin vuoden 2013 aikana noin 190 000 henkilöä, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet ikäryhmät olivat 55-vuotiaista 69-vuotiaisiin. Kaikista potilaista naisten osuus oli miehiä suurempi (55 %). Vuoteen 2012 verrattuna eniten muutosta oli lasten ikäryhmissä, joissa kaikissa potilaiden määrät pienenivät. Kaavio 1.1. VSSHP:ssä hoidettujen potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2013. 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 yli 85 1.3. Hoidetut potilaat 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin Kaaviossa 1.2 näkyy hoitojaksoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lukumäärät kymmenessä yleisimmässä diagnoosiryhmässä. Järjestys on säilynyt samana vuosien 2011 2013 aikana, mutta huomionarvoista on, että vuodeosastohoitojaksojen osalta kahden yleisimmän ryhmän, kasvainten ja verenkiertoelinten sairauksien määrät pienentyivät, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen määrät olivat hienoisessa kasvussa. 7
Kaavio 1.2. Kymmenen yleisintä vuodeosastolla tai päiväkirurgisesti VSSHP:ssä hoidettua diagnoosiryhmää vuosina 2011 2013. Kasvaimet Verenkiertosairaudet Tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairaudet Ruoansulatussairaudet Vammat ja myrkytykset Raskaus ja synnytys Hengityselinsairaudet Virtsaelinsairaudet Silmäsairaudet Muut oireet ja löydökset 2011 2012 2013 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Kaavio 1.3. Kymmenen yleisintä avohoitokäynnin syytä VSSHP:ssä diagnoosiryhmittäin VUOSINA 2011 2013 Mielenterveys Kasvaimet Yhteydenotto, muu tekijä Tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairaudet Vammat ja myrkytykset Muut oireet ja löydökset Virtsaelinsairaudet Ruoansulatus Verenkiertoelimistö Silmäsairaudet 2011 2012 2013 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoito- ja päiväkirurgisten jaksojen diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2013 sekä vertailu vuoden 2011 ja 2012 lukumääriin. Kustannusten osalta verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat selkeästi eniten menoja, myös vammojen kustannukset olivat lukumääriin suhteutettuna korkeita. Lisäksi psykiatrian vuodeosastohoito aiheutti viidenneksi suurimmat kustannukset, vaikka lukumääräisesti hoidettavia potilaita oli vain yli 2000. Avohoitokäynneillä hoidettujen potilaiden lukumäärien kehittyminen vuosien 2011 2013 aikana kymmenessä yleisimmässä diagnoosiryhmässä on esitetty kaaviossa 1.3. Eniten avohoitokäyntejä oli mielenterveyden häiriöiden vuoksi, ja käyntien määrä myös lisääntyi aikaisemmista vuosista. Myös toiseksi yleisimmän ryhmän, kasvainten, hoidossa käyntien määrä oli kasvanut huomattavasti vuonna 2013, mikä selittää tämän ryhmän vuodeosastohoidon määrän laskua ja heijastaa Tyksin panostusta syövän avohoitoon. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien käynnit vähenivät, mutta vammojen vuoksi tehtyjen käyntien määrä taas kasvoi. Myös virtsa- ja sukupuolielinten sairauksien sekä silmäsairauksien vuoksi tehdyt avohoitokäynnit kasvoivat vuonna 2013. Liitetaulukossa 2 on kuvattu kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2013 sekä vertailu vuoden 2011 ja 2012 lukumääriin. Kustannuksiltaan kasvainten hoito oli suhteellisesti kalleinta. 8
2. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille 2007 2015 on asetettu tavoitteet tärkeille toiminnan alueille. Keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan määriteltyjen mittareiden avulla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy vuosittain tavoitetason keskeisille tuloksille. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan valtuustolle tilinpäätöskertomuksen yhteydessä, ja tässä vuosikertomuksessa kuvataan palvelujen laatua, potilasturvallisuutta ja hoidon sisältöä ja tuloksia yksityiskohtaisemmin sekä sairaanhoitopiirin tasolla että tulos-, toimi- ja palvelualueittain. 2.1. Palvelujen laatu 2.1.1. Hoitotulosten vertailu Sitova tavoite: Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa. Kehittämistehtävä: Vertaisverkostoja luodaan ja erikoisalakohtaisia hoidon tulosten arviointimittareita kehitetään tulosalueilla. Vuodelle 2013 asetettu kehittämistehtävä toteutui osittain. Yhteensä 24:llä potilaita hoitavalla erikoisalalla oli yhden tai useamman potilasryhmän hoitotulosten rekisterejä, vertailuverkostoja tai tutkimusyhteistyötä. Myös kansallisia rekisterejä oli kehitteillä. Yhdeksän erikoisalaa oli vielä suunnitteluvaiheessa tai vailla toiminnan vaikuttavuuden vertailua. VSSHP:n edustajia oli mukana Kuntaliiton työryhmässä, joka laati vuonna 2014 ilmestyvän Potilaan valinnanvapaus ja laatutieto -suosituksen keskeisistä indikaattoreista hoidon laadun seuraamiseksi ja vertailemiseksi. Näiden indikaattoreiden tuotantoa on käynnistetty. Hoitotulosten vertailu (benchmarking) jonkin toisen tai kaikkien yliopistosairaaloiden kesken tai muuhun vastaavaan tahoon on ollut pitkäkestoinen tavoite kaikille potilaita hoitaville erikoisaloille vähintään yhdessä keskeisessä potilasryhmässä. Liitetaulukossa 3 kuvataan tarkemmin erikoisalojen vertailuyhteistyötä. Yksityiskohtaisempia tuloksia hoitomenetelmien tai hoitojen tuloksista esitetään tulos- ja toimialueittain luvussa 6. 2.1.2. Potilastyytyväisyys Sitova tavoite: Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon Kehittämistehtävä: Toimintayksiköissä on potilasohjauksen toimintamalleihin sisällytetty tiedon saantia parantava hoitoselvitys potilaslain edellyttämällä tavalla. Mittari: Tavoitteena on että 90 % antaa arvosanan 4 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Kehityssuunta on kasvava. Toimenpiteet ja tavoitteet toteutuivat vuonna 2013. Moniammatillinen työryhmä on valmistellut ohjeen Potilaan tiedonsaannin varmistaminen VSSHP:ssä. Potilaan tiedonsaanti varmistetaan ennen hoitojaksoa, hoitojakson aikana ja hoitojakson päättyessä. Palautelomake uudistui 1.4.2013. Ajanjaksolla 1.4. 31.12.2013 annettiin yhteensä 5157 kirjallista potilaspalautetta, joiden kokonaiskeskiarvo oli 4,6 (5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Tällä perusteella kehityssuunta oli myönteinen vuoden 2012 kokonaiskeskiarvon ollessa 4,2. Vastaajista enemmistö koki, että hoito tai palvelu sairaanhoitopiirissä oli hyvää (ka. 4,6) ja henkilökunta kohteli heitä hyvin (ka. 4,7). Sitovan tavoitteen tavoitetason (90 % antaa arvosanan 4 5) ylittymisen osalta tarkasteltiin 1.4.2013 jälkeen uudistettuun järjestelmään annettua palautetta. Vertailu vuosien 2012 ja 2013 välillä osoittaa, että vaikka keskiarvot paranivat, tyytyväisten osuus oli hieman heikentynyt. Vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 seuraavat kysymykset jäivät alle tavoitetason: läheisten/omaisten huomioiminen, tutkimuksen/hoidon sujuva eteneminen ja päätösten tekeminen yhdessä potilaiden kanssa. Taulukossa 2.1 on esitetty tarkemmat luvut. Yksityiskohtaisemmin potilastyytyväisyyttä kuvataan luvussa 4. Lisäksi tulokset on kuvattu toimi- ja tulosalueittain luvussa 6. 9
Taulukko 2.1. VSSHP:n potilaspalautteen TULOKSET vuosina 2012 ja 2013. Väittämät VSSHP 2012 (n=2848) VSSHP 2013 (n=3231) Lomakkeiden yhtenevät kysymykset 4 ja 5, % (n) 4 ja 5, % (n) 1. Hoitoon/tutkimukseen päästiin riittävän nopeasti 90 (1970) 86 (2658) 2. Etukäteisohjeita välitettiin riittävästi 88 (1864) 85 (2460) ennen hoitoa/tutkimusta 3. Hoito/tutkimus eteni sujuvasti 94 (1891) 89 (2674) 4. Olo koettiin turvalliseksi hoidon/tutkimuksen aikana 95 (1910) 90 (2630) 5. Läheiset/perhe huomioitiin riittävästi 93 (3771) 84 (2121) 6. Hoitoa koskevat päätökset tehtiin 91 (1883) 88 (2518) yhdessä potilaan kanssa 7. Kivut ja oireet hoidettiin riittävästi 94 (1874) 90 (2526) 8. Henkilökunta kohteli potilaita hyvin 96 (2225) 92 (2699) 9. Hoidon/tutkimuksen aikana välitettiin riittävästi tietoa 93 (2134) 90 (2629) 10. Tieto hoidosta/tutkimuksesta oli ymmärrettävää 95 (1669) 92 (2644) 11. Hoito/tutkimus toteutui ammattitaitoisesti 97 (5226) 93 (2677) 12. Hoidosta/tutkimuksesta oli apua 94 (1548) 92 (2540) 13. Hoito/palvelu oli hyvää 96 (2159) 92 (2698) 14. Tilat olivat viihtyisät 89 (5424) 84 (2648) 15. Potilaille välitettiin hyvät kotihoito-ohjeet 94 (1873) 92 (2492) 16. Potilaat tietävät, miten hoito etenee jatkossa 94 (1783) 91 (2492) 17. Selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 96 (1939) 91 (2507) Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Lukumäärä (n). 2.1.3. Hoito on turvallista Sitova tavoite: Hoito on turvallista Kehittämistehtävä: Potilasturvallisuusjärjestelmä integroidaan osaksi johtamista ja potilasprosesseja. Henkilöstö osallistuu potilasturvallisuuden verkkokoulutukseen vuosina 2013 2014. Mittarit ja tavoitetasot: Haittatapahtumien perustaso on arvioitu tulosalueilla. Henkilöstöstä vähintään 50 % on suorittanut verkkokoulutuksen 2013 aikana. Tulos-, toimi- ja palvelualueilla raportoitiin säännöllisesti potilasturvallisuuden tilanteesta toimintayksiköissä ja johtoryhmissä. Potilasturvallisuuspäällikkö antoi tilanneraportin VSSHP:n johtoryhmälle kahdesti vuoden 2013 aikana. Marraskuussa tehdyn turvallisuuskulttuurikyselyn vastausten (n=1723) perusteella potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt positiivisesti (vrt. 2009 ja 2011). Tulokset kuvataan tarkemmin luvussa 5.2. Haittatapahtumien perustason arviointia GTT (Global Trigger Tool) -menetelmällä ei ole toteutettu toiminnallisten muutosten takia vuoden 2013 aikana. Haittatapahtumien arviointi siirtyy toteutettavaksi vuodelle 2014 ja etenee sairaanhoitopiiritasolta myös tulos-, toimi- ja palvelualoille. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritti 2005 henkilöä (30 %) sairaanhoitopiirin henkilöstöstä, joten sairaanhoitopiiritason tavoite ei toteutunut. Viidellä alueella/ yksikössä 22:sta koulutuksen suorittaneiden osuus oli yli 50 % näitä olivat sairaalahygieniayksikkö, Salon aluesairaala, Loimaan aluesairaala, Totek-palvelualue ja Tules-toimialue. Lisää tietoa potilasturvallisuuden tuloksista on luvussa 5.2 sekä tulos-, toimi- ja palvelualueitten kuvauksissa luvussa 6. 2.2. Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Sitovat tavoitteet: Hoidon tarpeen arviointi alkaa 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa 3 kk:n kuluessa lähetteen saapumisesta (lasten ja nuorten psykiatriassa 6 viikossa). Hoitoon pääsy 6 kuukauden kuluessa (lasten- ja nuorten psykiatriassa 3 kk:n) hoidon tarpeen toteamisesta. Tavoitetaso: Hoitoon pääsyn toteutuminen tavoiteajassa kaikissa kolmessa vaiheissa 100 %. Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa, hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeuksena lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa 10
Lähetteiden käsittelyn osalta tavoite ei täysin toteutunut. THL:lle toimitetuissa tiedoissa saapuneiden lähetteiden kokonaismäärä vuonna 2013 oli 68 333, joista alle 21 vrk:ssa käsiteltiin 99,1 %. Yli 21 vrk kesti 622 lähetteen käsittely. Prosenttiosuus vuonna 2012 oli 99,2 %. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. VSSHP:ssä raja ylittyi kliinisessä hammashoidossa (7,1 %), nuorisopsykiatriassa (7,4 %) ja työlääketieteessä (5,4 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa lähetteiden käsittely oli VSSHP:ssä keskimääräistä nopeampaa. Tavoite ei täysin toteutunut myöskään hoidon tarpeen arviointia odottavien osalta. Odottavien lukumäärä 31.12.2013 oli 2 799, joista yli 90 vrk odottaneita oli 210 (8 %). Alkuvuodesta yli 90 vrk odottaneiden lukumäärä oli 33 (1,8 %), eli odottajien määrä kasvoi vuoden aikana. Vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa, koska THL muutti tiedonkeruun ohjeistusta 2013 alkaen. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos 15 % arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla. VSSHP:ssä raja ylittyi kardiologian (32 %), ortopedian (18 %) ja verisuonikirurgian (20 %) erikoisaloilla. Psykiatriassa 6 viikon odotusaika ylittyi nuorisopsykiatriassa (37,5 %) ja lastenpsykiatriassa (60 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa pääsy hoidon tarpeen arviointiin VSSHP:ssä oli keskimääräistä huonompi. Hoitoon pääsyn osalta tavoite ei täysin toteutunut. Hoitoa odottavien lukumäärä 31.12.2013 oli yhteensä 12 160 (vuodeosastohoito, päiväkirurgia, avohoito), joista yli 6 kk odottaneita oli 137 (1,1 %). Vuotta aikaisemmin luku oli 11 (0,3 %). Vuoden lopulla yli 6 kk hoitoa odottaneita oli 2,4 potilasta/10 000 asukasta ja vuonna 2012 vastaavasti 0,2/10 000 asukasta. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos sairaanhoitopiirissä on enemmän kuin 4 potilasta/10 000 asukasta jonottanut hoitoa yli 6 kk (yli 3 kk lasten ja nuorten psykiatriassa) tai erikoisalakohtaisesti yli 5 % ja vähintään 10 potilasta. VSSHP:ssä tämä raja ylittyi neurokirurgiassa (39 potilasta, 9,5 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa hoitoon pääsy VSSHP:ssä oli keskimääräistä tasoa, mutta verrattuna edelliseen vuoteen se oli vuonna 2013 selvästi huonontunut (taulukko 2.2). Taulukko 2.2. Hoitotakuun toteutumisen kehitys VSSHP:ssä. Hoitoon pääsyn määräajan ylittäneiden lukumäärät vuosina 2011 2013 THL:lle kolmannesvuosittain toimitetuissa poikkileikkaustilastoissa. Yli 6 kuukautta odottaneet 31.12. 31.8. 30.4. 31.12. 31.8. 30.4. 31.12. 31.8. Erikoisala 2013 2013 2013 2012 2012 2012 2011 2011 Sisätaudit 28 4 1 Kirurgia 10 20 7 3 7 4 josta plastiikkakirurgia 4 1 7 1 6 3 Gastroenterologia 4 5 Ortopedia ja traumatologia 10 107 79 2 12 1 josta käsikirurgia 0 93 76 1 3 1 Neurokirurgia 39 28 15 4 29 11 25 15 Naistentaudit ja synnytykset 3 6 4 5 Lastenkirurgia Silmätaudit 3 14 3 8 2 1 Korva-, nenä ja kurkkutaudit 9 29 4 5 40 57 19 16 Suu- ja leukasairaudet 23 2 Toimenpiteeseen odottavat yhteensä 102 231 107 11 80 100 50 33 Muu somaattinen hoito 35 19 5 0 0 2 0 1 Nuorisopsykiatria* 9 Lastenpsykiatria* 2 3 Yhteensä 137 259 112 11 80 104 53 34 * yli 3 kk odottaneet Hoitotakuun toteutuminen heikkeni kauttaaltaan hieman edellisvuodesta. Tulosalueittaan kuvaillaan hoitoon pääsyä tarkemmin luvussa 6. Lisäksi THL:n internetsivuilta voi hakea hoitotakuun toteutumistietoja sairaanhoitopiireittäin aikasarjoina ja erikoisalajakaumina (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/tiedonkeruut/erikoissairaanhoidon_hoitoonpaasy/kayttoohjeet#1otsikko.) THL julkaisee myös kolmesti vuodessa erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn yhteenvetoraportin sivuillaan: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/tiedonkeruut/erikoissairaanhoidon_hoitoonpaasy Uutena hoitotakuun seurantana on vuonna 2013 kerätty tietoja odotusajoista tiettyihin leikkauksiin. Odottaminen näihin leikkauksiin ja toimenpiteisiin on kuvattu liitetaulukossa 4. Sallitun odotusajan (180 vrk) ylityksiä oli eniten nenän sivuonteloiden leikkauksiin (14 %) ja kaula- tai selkärangan luudutusleikkauksiin (13 %) sekä rinnan muovausleikkauksiin (10 %). Keskiverto-odotusajat (mediaanit) vaihtelivat toimenpiteittäin 14 ja 131 vrk:n välillä. Seurattavista 27 ryhmästä 19:ssä odotusajan mediaani oli alle kaksi kuukautta. 11
2.3. Palveluvalikoiman kattavuus Sitova tavoite: VSSHP:n sairaalat tuottavat kattavat erikoissairaanhoidon palvelut lukuun ottamatta valtakunnallisesti muualle keskitettyä erityistason hoitoa. Toimenpiteet: Palveluvalikoima arvioidaan vuosittain tulosalueilla vastuuyksiköittäin ottaen huomioon terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Uusien menetelmien arviointimenettely otetaan käyttöön. Mittarin tavoitetaso: 90 %:ssa vastuuyksiköistä viimeisimmästä arvioinnista on kulunut enintään vuosi. Palveluvalikoiman puutteiden arviointia on vuosittain mitattu Webropol-kyselyllä aluesairaaloiden ja Tyksin ylilääkäreille sekä liikelaitosten ylilääkäreille. Sairaanhoitopiirissä on ohje vuodelta 2012 palveluvalikoiman systemaattiseksi arvioimiseksi. Palveluvalikoiman arviointia tiedusteltiin ylilääkäreiltä vuoden lopussa strukturoidulla kyselyllä, johon vastaus saatiin 31 toimintayksikköä 88:sta. Vastanneista 21 (68 %) ilmoitti tehneensä palveluvalikoiman arvioinnin vuoden aikana ja 7 (23 %) ei ollut arvioinut palveluvalikoimaa viime vuosina lainkaan. Vastanneista 55 % oli kehittänyt palveluvalikoiman sisältöä, hoitoprosessien sujuvuutta tai yhteistyötä muiden yksikköjen tai perusterveydenhuollon kanssa. Joka toinen yksikkö osti ulkopuolisia palveluja täydentääkseen palvelujaan. Vuoteen 2012 verrattuna vastauksia saatiin vähemmän. Vastanneet edustivat kuitenkin useimpia Tyksin toimialueita ja liikelaitoksia, aluesairaaloista saatiin yksi vastaus. Sitovan tavoitteen tavoitetaso jäi saavuttamatta, sillä vain 68 % vastanneista oli arvioinut palveluvalikoimansa puutteet vuoden aikana. Tulos oli kuitenkin parempi kuin vuonna 2012, jolloin 59 % vastanneista oli arvioinut palveluvalikoiman kahden vuoden sisällä. Korjaavat toimenpiteet kohdistuivat toiminnan organisointiin, henkilöstö- ja tilaresursseihin, työntekijöiden lisäkoulutukseen, alueellisen työnjaon kehittämiseen ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa, laitehankintoihin sekä uusien menetelmien tai toimintamallien käyttöönottoon. Korjaavista toimenpiteistä katsottiin olleen hyötyä: tarjonta vastasi paremmin kysyntää, hoitoon pääsy oli parantunut kiireellistä arviointia ja hoitoa vaativilla potilailla, leikkaustoiminta oli olennaisesti tehostunut, konsultaatiokäytännöt olivat tulleet sujuvammiksi, oikeat potilaat hoidettiin oikeissa pisteissä ja uusia tutkimuksia oli otettu käyttöön. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin turvauduttiin lähinnä vaativahoitoisten tai harvinaisten potilasryhmien diagnostiikassa ja hoidossa, mutta myös kompensoimaan tila- tai henkilöstöresurssien puutteita. Uusien menetelmien arviointimenettely on laadittu yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden kanssa ja kuvattu Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa, joka hyväksyttiin valtuustossa 26.11.2013. 2.4. Vaikuttavuus Sitova tavoite: Toiminnan vaikuttavuus paranee. Toimenpiteet: Hoitokäytännöt päivitetään näyttöön perustuen tulosalueilla. Sairaanhoidon ja hoitotyön vaikuttavuutta kuvaavia elämänlaatu- ja toimintakykysekä omaseurantamittareita kehitetään ja integroidaan osaksi hoidon vaikuttavuuden seurantaa. Mittari: Näyttöön perustuvan toiminnan osuus. Toimenpiteet toteutuivat osittain vuonna 2013. Hoitokäytäntöjen ja -menetelmien tuloksia ja vaikuttavuutta käsitteleviä tutkimuksia oli meneillään ja valmistui useilta erikoisaloilta. Esimerkkinä hoitokäytäntöihin vaikuttavista uusista tutkimustuloksista oli olkapään ja polven kroonisten sairaustilojen vuoksi tehtyjen leikkausten heikko vaikuttavuus. Hoidon vaikuttavuuden mittareiden kehittämistä tehtiin kansallisessa yhteistyössä ja toimialueita tukien mm. hoitotyön laaturyhmässä, joka valmisteli näyttöön perustuvan toiminnan implementointimallin. Prosessien ja hoidon vaikuttavuuden indikaattoreiden tilannetta ja tarpeita kartoitettiin lääkäreille kohdistetulla kyselyllä. Omaseuranta- ja elämänlaatumittareiden käyttöönotto ja integrointi tietojärjestelmiin on kesken. Käytössä oli mm. kipumittareita ja iäkkään potilaan vajaaravitsemusta arvioiva mittari. Sairaanhoitopiirissä on seurattu vuosittain lääkäreiden käsitystä näyttölääketieteen toteutumisesta. Verkkokysely tehtiin vuoden 2013 lopulla. Vastanneita oli kaikkiaan 180, joka on vähemmän kuin vuonna 2012. Tulokset olivat samankaltaiset vuoden 2012 tuloksiin verrattuna. Taulukossa 2.3 on kuvattu vastanneiden käsitys Käypä hoito -suositusten toteutumisesta ja taulukossa 2.4 on itsearviointi näyttöön perustuvan toiminnan osuudesta. Taulukko 2.3. Lääkäreiden arvio Käypä hoito -suositusten toteutumisesta potilaiden hoidossa vuonna 2013. 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Vastaukset 3 3 49 106 11 172 3,69 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin Kysymys: Miten Käypä Hoito -suositukset toteutuvat potilaiden hoidossa? 12
2.5. Sujuvat prosessit ja hoidon oikea tuotantomalli Tavoite: Palveluiden joustavuus ja kustannustehokkuus parantuu yksiköiden välisellä työnjaolla, avohoitoa lisäämällä, toimintoja harkitusti keskittämällä ja hajauttamalla. Mittaaminen: Ydintoimintojen jakaumassa päivystystoiminta vähenee, vuodeosastotoiminta vähenee, päiväkirurgian osuus lisääntyy ja sähköiset konsultaatiot lisääntyvät. Tavoite toteutui osittain vuonna 2013. Päivystystoiminta lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Vuodeosastotoiminta väheni koko sairaanhoitopiirissä hoitojaksoina 5 %. Hoitopäivien vähenemä oli somaattisessa hoidossa 7,1 % ja psykiatrisessa hoidossa 8,0 %. Päiväkirurgian leikkausten määrä hieman väheni (0,8 %) vuodesta 2012, mutta suhteellinen osuus elektiivisestä kirurgiasta kasvoi edellisvuosien tapaan 3 prosenttiyksikköä (54 prosentista 57 prosenttiin). Sähköisten konsultaatioiden mittaamista ei toteutettu kattavasti. Tarkemmin ydintoimintojen tunnuslukuja kuvataan luvuissa 3 ja 6. 2.6. Hoito- ja kuntoutusketjut Sitova tavoite: Hoitokokonaisuuksien yhtenäistäminen ja eri toimijoiden välisen työnjaon selkiyttäminen Mittaaminen: Hoitoreitit-sivuston käytön määrä Taulukko 2.4. Lääkäreiden arvio oman toiminnan perustumisesta menetelmien ja hoitojen osoitettuun näytön vahvuuteen vuonna 2013. < 20 % 20-40 % 41-60 % 61-80 % > 80 % Vastanneita yhteensä Keskiarvo Vahva näyttö 22 34 30 54 18 158 3,08 Melko vahva näyttö 16 61 43 25 2 147 2,56 Vähäinen näyttö 60 52 24 2 1 139 1,79 Epävarma näyttö, kliininen kokemus 59 46 27 8 2 142 1,93 Ei osaa sanoa 41 13 6 3 4 67 1,75 Kysymys: Kuinka suurelta osin oma toimintasi perustuu näyttöön? Arvioi näytön vahvuuden osuus toiminnasta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö rakentaa ja tukee verkostoyhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Valmiita hoito- ja kuntoutusketjuja on tuotettu VSSHP:ssä 44 ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä kaksi. Vuonna 2013 saattohoitoverkosto aloitti toimintansa. Kroonisen haavan hoitoketjuun liittyvän haavahoitajaverkoston koulutuksia oli säännöllisesti. emedic-hanke kroonisen diabeettisen jalkahaavauman hoitamiseksi eteni. Hoitoreitit-sivusto on ajantasainen e-työkalu, jossa on kuvattu paitsi hoitoja palveluprosesseja myös esim. organisaatioiden yhteystietoja, ohjeistuksia ja tietoa alueellisesta koulutuksesta. Sivustoilla oli yhteensä 24 942 käyntiä vuonna 2013, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Hoitoreitit-sivustolle pääsee Varsinais-Suomen terveydenhuollon toimijoiden intranetien, Turun yliopiston kirjaston Nelli-portaalin sekä Terveysportti-portaalin kautta. Hoito- ja kuntoutusketjujen tavoitteena on hoidon ja palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, päällekkäisyyksien vähentäminen sekä resurssien oikea suuntaaminen hoidon tuotannossa. Hoitoreitit edistävät potilaan hoidon laatua ja turvallisuutta, parantavat yhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa ja säästävät kustannuksia. 13
2.6.1. Hoitopalautteen saatavuus Sitova tavoite: Asiantuntemuksen ja tietojen vaihto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä paranee. Tavoitetaso: Hoitopalautteen saatavuus 5 vrk:n kuluessa on 90 %. Sähköisesti lähetettyjen hoitopalautteiden määrä VSSHP:ssä on kasvanut vuosittain noin 20 %. Yhtä hoitotapahtumaa kohti voidaan toimittaa useita hoitopalautteita jatkohoitopaikkaan, lähettäneelle lääkärille tai omaan terveyskeskukseen. Toisaalta potilaalla on oikeus kieltää hoitopalautteen lähettäminen. Osa hoitopalautteista toimitetaan paperisina, esimerkiksi potilaalle kotiin. Paperisten palautteiden määriä ei seurata. Hoitopalautteista viiden vuorokauden kuluessa oli toimitettu vaihteleva osuus eri sairaaloista ja toimintayksiköistä. Taulukossa 2.5 on esitetty sähköisten hoitopalautteiden määrät vuonna 2013 sairaaloittain ja osuudet 5 vrk sisällä lähetetyistä. Tarkemmin Tyksin toimintayksiköittäin tiedot on kuvattu kaaviossa 2.1. Taulukko 2.5. Sähköisten hoitopalautteiden kokonaismäärät ja viiden vuorokauden sisällä lähetettyjen osuudet vuonna 2013. Sähköinen hoitopalaute lähena lähetettyjen 0 5 vrk aika- Sähköisesti lähetettyjä tetty 0 5 vrk:n osuus (%) sähköisistä hoito- hoitopalautteita yhteensä aikana hoidon Sairaala tai tulosalue päättymisestä palautteista Loimaan aluesairaala 34 421 25 610 65,1 Salon aluesairaala 51 098 29 875 63,5 Vakka-Suomen sairaala 9 256 6 900 76,0 Turunmaan sairaala 20 043 13 931 65,9 TYKS 204 685 102 361 45,9 Psykiatrian tulosalue 4 322 2 178 45,9 EPLL 95 666 60 601 73,6 VSSHP yhteensä 419 491 241 456 57,6 Käynneissä kuntalaskutettavat käynnit, sarjahoitokäynneistä vain yksi käynti per hoitokokonaisuus. Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkityn tapahtumapäivän ja hoitopalautteen lähetyspäivän ero Kaavio 2.1. Tyksistä lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden osuus vastuualueittain vuonna 2013. MUKANA YLI 100 PALAUTETTA LÄHETÄNEET VAS- TUUALUEET. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % FYS GYN KIPU KEU GSYO PNATO NKIR OFT INF KOR LNKIR LHEM URO SYO SUU LSNEU IHO KKIR KGEN END PLY Yht*** MUN NEU REU PED LTEHO HEM RORT COR VERIS APUV KUNO ARTRO YSIS VAVH SELKA KV AKIR AVH ASIS TRAUMA GKIR PROTE OBST HTUKI 14
3. Potilashoidon tunnusluvut Vuoden 2013 alusta toteutunut Tyksin organisaatiouudistus toimi- ja palvelualueisiin muutti potilasryhmien sijoittumista eri tulosyksiköissä. Lisäksi potilashoidon toimintatilastojen seuranta- ja raportointijärjestelmä muuttui vuoden 2013 aikana. Tunnuslukujen trendien vertailtavuuden parantamiseksi tiedot on poimittu tähän lukuun pääosin vuosien 2011 2013 tilinpäätöskertomuksista. Koska kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin, tässä esitetyt tunnusluvut saattavat olla hieman (yleensä 1 2 %) toteutuneita lukumääriä matalampia ja ne voivat poiketa muualla ilmoitetuista luvuista. Liitetaulukossa 5 on vertailuksi vuoden 2013 luvut VSSHP:n potilastietojärjestelmästä poimittuna. 3.1. Potilaat Yli 260 000 potilasta sai hoitoa VSSHP:n eri sairaaloissa vuoden 2013 aikana. Tämä oli noin 10 000 enemmän kuin vuodelle 2012 kirjautunut määrä. Eniten muutosta oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen luvuissa. Taulukossa 3.1 on kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina 2011 2013. Eniten hoidettujen potilaiden määrä kasvoi Salon aluesairaalassa ja väheni Vakka-Suomen sairaalassa. Taulukko 3.1. Palveluja saaneet potilaat VSSHP:n sairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuosina 2011 2013. Muutos % Sairaala tai tulosalue 2011 2012 2013 2013-2012 Tyks 123 613 119 765 120 402 0,5 Loimaan aluesairaala 16 427 18 312 18 411 0,5 Salon aluesairaala 19 115 19 599 20 561 4,9 Vakka-Suomen sairaala 11 908 16 194 14 695-9,3 Turunmaan sairaala 10 964 11 165 11 300 1,2 Psykiatrian tulosalue 9 465 9 299 9 334 0,4 EPLL 2 55 945 65 595 17,2 Palveluja käyttäneet potilaat 191 494 250 279 260 298 4,0 Yhteensä eri henkilöitä (henkilötunnisteita) 166 463 194 037 199 177 2,6 Yhteissummasta on poistettu kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut. 3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2013 aikana vastaanotettu lähetteitä yli 150 000 kappaletta (taulukko 3.2). Suhteellisesti eniten lähetteiden määrä kasvoi Tyksissä ja Turunmaan sairaalassa. Lähetteistä noin puolet tuli terveyskeskuksista, vajaa neljäsosa yksityislääkäreiltä ja vajaa neljäsosa oman sairaalan muilta toimialueilta. Noin 7000 lähetettä tuli muilta tahoilta. Taulukko 3.2. Lähetteet VSSHP:n eri sairaaloihin, psykiatrian tulosalueelle ja EPLL:een vuosina 2011 2013. Sairaala tai tulosalue Lähetteet yhteensä 2011 2012 2013 Muutos % 2013-2012 Tyks 92 200 88 857 91 313 2,8 Loimaan aluesairaala 9 320 9 256 8 735-5,6 Salon aluesairaala 15 255 16 238 16 312 0,5 Vakka-Suomen sairaala 8 573 8 783 8 463-3,6 Turunmaan sairaala 7 939 8 295 8 634 4,1 Psykiatrian tulosalue 4 901 4 622 4 674 1,1 EPLL 18 023 12 505 12 181-2,6 VSSHP yhteensä 156 211 148 556 150 312 1,2 3.3. Päivystyskäynnit Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2013 käyntejä 25 % enemmän kuin vuonna 2012 (69 957 ja 87 469 kappaletta). Tarkemmin päivystystoimintaa on kuvattu luvussa 6.1. 15
3.4. Avohoitokäynnit Kaikkiaan avohoitokäyntejä VSSHP:ssä kirjautui toteutuneeksi 896 611 kappaletta vuonna 2013 (taulukko 3.3.). Sairaaloista suhteellisesti eniten käynnit lisääntyivät Salon aluesairaalassa, Tyksissä ja psykiatrian tulosalueella. Käyntien määrä laski yli 10 % Vakka-Suomen sairaalassa. Taulukko 3.3. Avohoitokäynnit VSSHP:n sairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuosina 2011 2013. AVOHOITOKÄYNNIT 2011 2012 2013 Muutos % 2013-2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 466 336 447 609 481 596 7,6 Loimaan aluesairaala 46 643 52 067 52 911 1,6 Salon aluesairaala 60 210 65 361 71 333 9,1 Vakka-Suomen sairaala 46 469 49 236 43 540-11,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos 26 238 26 890 28 042 4,3 EPLL 69 957 87 469 25,0 Yhteensä 645 896 711 120 764 891 7,6 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 106 413 114 698 123 783 7,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos 8 605 8 585 7 937-7,5 Yhteensä 115 018 123 283 131 720 6,8 VSSHP yhteeensä 760914 834 403 896 611 7,5 3.5. Vuodeosastohoito Vuonna 2013 vuodeosastohoitojaksoja oli 65 500. Somaattisen hoidon päiviä kertyi 258 000, ja hoitojakson keskimääräinen pituus oli 3,9 päivää. Hoitojaksojen kaikki luvut olivat laskusuuntaisia. Taulukot 3.4 3.6 kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäivien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina 2011 2013. Tarkemmin vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot on kuvattu tulos- ja toimialueittain luvussa 6. Taulukko 3.4. Hoitojaksot VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina 2011 2013. 2011 2012 2013 Muutos % 2013- Hoitojaksot 2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 54 874 53 500 50 283-6,0 Loimaan aluesairaala 4 264 4 113 4 057-1,4 Salon aluesairaala 7 502 7 207 7 322 1,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos 1 864 1 651 1 518-8,1 Vakka-Suomen sairaala 2 908 2 629 2 345-10,8 Yhteensä 71 412 69 100 65 525-5,2 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 1 875 1 611 1 666 3,4 Turunmaan sairaalan liikelaitos 272 245 200-18,4 Yhteensä 2 147 1 856 1 866 0,5 VSSHP yhteeensä 73 559 70 956 67 391-5,0 Taulukko 3.5. Hoitopäivät VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina 2011 2013. 2011 2012 2013 Muutos % 2013- Hoitopäivät 2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 226 764 214 566 198 207-7,6 Loimaan aluesairaala 19 412 18 120 16 634-8,2 Salon aluesairaala 28 545 27 837 27 198-2,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos 8 548 6 921 6 133-11,4 Vakka-Suomen sairaala 11 836 10 406 9 883-5,0 Yhteensä 295 105 277 850 258 055-7,1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 45 906 42 852 39 295-8,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos 3 970 3 945 3 747-5,0 Yhteensä 49 876 46 797 43 042-8,0 VSSHP yhteeensä 344 981 324 647 301 097-7,3 16
Taulukko 3.6. Osastohoidon keskimääräinen kesto VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina 2011 2013. Keskimääräinen Hoitoaika (Vrk) 2011 2012 2013 Muutos % 2013-2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 4,13 4,01 3,94-1,7 Loimaan aluesairaala 4,55 4,41 4,10-7,0 Salon aluesairaala 3,80 3,86 3,71-3,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos 4,60 4,19 4,04-3,6 Vakka-Suomen sairaala 4,07 3,96 4,21 6,3 Yhteensä 4,23 4,02 3,94-2,1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 24,48 26,60 23,59-11,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos 14,60 16,10 18,74 16,4 Yhteensä 19,54 25,21 23,07-8,5 3.6. Hoitoisuus Hoitoisuutta arvioidaan 46:lla somaattisen hoidon vuodeosastolla ja neljällä poliklinikalla. Vuodeosastoilla hoitoisuusluokituksena käytetään OPCq mittaria ja poliklinikoilla POLIHOIq -mittaria. Hoitoisuus muodostuu potilaan hoitoisuusluokituksesta, joka kuvaa potilaan hoidon tarvetta asteikolla 1 5 sekä yksikön hoitotyön resurssista, jota mitataan hoitajatyötunteina per potilasmäärä. Tavoitteena on ottaa huomioon potilaan yksilölliset hoidon tarpeet riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista ja pyrkiä kohdentamaan henkilöresurssit vastaamaan potilaiden hoitoisuutta ja hoidon tarvetta. VSSHP:n organisaatiomuutoksen aiheuttaman yksiköiden toiminta- ja rakennemuutosten vuoksi vuoden 2013 hoitoisuusarvoja ei voida vertailla aiempien vuosien arvoihin. 3.7. Tehohoito ja tehostettu valvonta Teho-osastoilla tai tehostetun valvonnan osastoilla hoidettiin vuonna 2013 yhteensä yli 3000 potilasta. Yhteensä hoitopäivä kertyi noin 13600. Lukumäärä oli edellisvuotta hieman suurempi. Aikuisten teho-osastolla potilaiden hoitopäiviä kertyi 6281, vastasyntyneiden teho-osastolla 5720 ja lasten teho-osastolla 1587 hoitopäivää yhteensä yli 3000 hoitojakson aikana (taulukko 3.7). Kaikkien näiden osastojen hoitopäivät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 3.7. Tehohoito ja tehostettu valvonta Tyksissä, päättyneet hoitojaksot vuosina 2010 2013. 2010 2011 2012 2013 Aikuisten teho-osasto, Tyks 1696 1714 1669 1681 Kirurgisen sairaalan valvonta 368 480 645 ei tiedossa Lasten teho-osasto 579 718 624 677 Vastasyntyneiden teho-osasto 696 590 673 757 * tiedot ovat eri lähteistä, joten lukumäärien vertaaminen aikajatkumona tai keskenään ei ole täysin luotettavaa. Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH, aivoverenkiertohäiriö) ja sydänvalvonnassa. Aluesairaaloiden valvontayksiköissä hoitoa annettiin lisäksi lähes 2000 hoitopäivää. Tarkemmin tehohoitoa kuvaillaan luvussa 6. 3.8. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset VSSHP:ssä tehtiin vuonna 2013 yhteensä yli 35 000 leikkausta, joista päiväkirurgisesti yli 16 000. Lukumäärät olivat edellisvuotta pienempiä (taulukko 3.8). Taulukko 3.8. Leikkaustoimenpiteet VSSHP:ssä vuosina 2009 2013. Muutos % 2009 2010 2011 2012 2013 Oma toiminta 2013-2012 Varsinaiset leikkaukset (A-Q,Y) 38 902 38 075 37 891 37 776 35 329-6,5 % joista elektiiviset leikkaukset 31 445 30 421 30 186 30 234 28 160-6,9 % joista päiväkirurgia 15 316 15 401 15 498 16 314 16 183-0,8 % Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät ja lukumäärät 2013 verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen on esitetty taulukossa 3.9. Suuri lukumäärien muutos voi tarkoittaa joko uuden menetelmän ottamista käyttöön tai myös kirjaamiskäytäntöjen muuttumista. Lukumääräisesti suurimmat ryhmät olivat normaali synnytys ja silmään kohdistuvat toimenpiteet. 17
Taulukko 3.9. Yleisimmät toimenpideryhmät VSSHP:ssä vuonna 2013 verrattuna vuosien 2012 ja 2011 vastaaviin lukuihin. Yleisimmät toimenpideryhmät 2013 2012 2011 Koodi Toimenpide MAX Normaali synnytys 3345 3578 2990 CJE Kaihileikkaus 3331 3629 3649 CKW Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset 3290 413 864 FN1 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus 1161 1324 - EBA Hampaiden poistot 1091 529 593 QAE Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet 1042 464 490 NFB Lonkan tekonivelleikkaus 1041 1010 943 NGB Polven tekonivelleikkaus 903 894 886 MCA Keisarileikkaus 880 684 772 ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset 835 835 833 JHB Peräpukamien toimenpiteet 828 166 221 EMB Nielu- tai kitarisojen poisto 822 837 691 JAB Nivustyrän leikkaus 818 913 920 PHM Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot 768 1 0 QDB Alaraajojen haavojen ompelut ja sidevaihdot 751 129 172 JKA Sappirakon leikkaus 670 624 653 GAA Rintaontelon tähystykset tai kanavointi 638 228 231 JKE Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP) 567 155 202 JEA Umpilisäkkeen poisto 547 535 524 CKD Silmän sisäiset lasiais-/retinaleikkaukset 538 455 444 QBE Vartalon ihon tai ihonalaisen kudoksen toimenpiteet 527 441 398 FPE Pysyvä tahdistin 519 380 71 ABC Selkäydin-/hermojuurivapautus 483 456 477 HAB Rintarauhasen osittaiset poistot 461 504 404 Yleisimmät sairaanhoitopiirissä tehdyt yksittäiset leikkaukset tai toimenpiteet on lueteltu liitetaulukossa 6. Lukumääräisesti yleisin toimenpide oli normaalin synnytyksen avustaminen ja neljänneksi yleisin keisarileikkaus. Muut yleisimmät leikkaustoimenpiteet kohdistuivat silmään tai tuki- ja liikuntaelimiin. Lisää leikkaustoiminnasta luvussa 6. Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto. Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty liitetaulukossa 7. Mukana on vain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä. Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei kirjata potilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä. Liitetaulukossa 8 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät. Vuoden 2013 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemman vuoden lukumäärät. Kuvantamistutkimuksista etenkin pään ja kallon alueen tutkimukset ovat lisääntyneet, samoin kuin useimpien tuki- ja liikuntaelinryhmien kuvantavat tutkimukset. Osa diagnostisten tutkimusten määrän kasvusta selittyy EPLL:n toiminnalla, johon kuuluu aikaisempaa laajemmin myös perusterveydenhuollon päivystystutkimuksia. 3.9. Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive Siirtoviive aiheutuu, kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osapuolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden 2013 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 8606 päivää, 1488 potilaan kohdalla. Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia yli 5,1 miljoonaa euroa. Siirtoviivepäivien kehittyminen vuosina 2009 2013 on kuvattu kaaviossa 3.1. Vuonna 2013 siirtoviivepäivät olivat runsaammat kuin edellisvuonna, vaikka potilaiden määrä olikin pienempi (2391 vuonna 2012). Kaavio 3.1. Siirtoviivepäivien määrät tulosalueittain VSSHP:ssä vuosina 2009 2013. 12000 Psykiatria Turunmaan sairaala Alueellinen erikoissairaanhoito Tyks 2009 2010 2011 2012 2013 10000 8000 6000 4000 2000 Siirtoviivepäivistä suurin osa (7143) kertyi Tyksistä ja lukumäärä kasvoi noin 1 200 päivää vuoteen 2012 verrattuna. Alueellisen erikoissairaanhoidon (Loimaan ja Salon aluesairaalat sekä Vakka-Suomen sairaala) siirtoviivepäivien määrä väheni. Psykiatrian tulosalueelle ei kirjattu yhtään siirtoviivepäivää vuonna 2013. 0 18
19
4. Asiakastulokset 20 Potilaiden ja muiden asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti. VSSHP:n strategian tavoitteena vuosille 2007 2015 on potilaslähtöisten palvelujen laadun kehittäminen. Potilailta ja omaisilta saatu palaute auttaa parantamaan palveluiden laatua. 4.1. Potilaspalaute Potilastyytyväisyys on tärkeä osa palveluiden laatua. Potilaiden näkemykset ovat ratkaisevia kehitettäessä hoitoa ja palveluita heidän tarpeitaan vastaaviksi (Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille 2012 2015). VSSHP:ssä terveydenhuoltolain (1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukaisesti potilaspalautteen sisältämää tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä hoidon ja palvelun potilaslähtöisyyden parantamisessa. Potilaspalautekäytäntö Potilas tai hänen läheisensä voivat täyttää potilaspalautelomakkeen, joita saa yksiköistä tai yleisistä tiloista, tai internet-sivustolta löytyvän sähköisen lomakkeen (osoite: http://www.vsshp.fi). Lomake sisältää 21 hoitoon tai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilaspalautteen voi antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitellään luottamuksellisesti yksikössä, jota palaute koskee. Käsiteltyihin palautteisiin merkitään tehdyt korjaavat toimenpiteet. Palaute tallennetaan QPro-palautejärjestelmään reaaliaikaista seurantaa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Vuonna 2013 koekäytössä oli yhdeksän HappyOrNot-palauteautomaattia: Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa, Vakka-Suomen sairaalassa, Tules-toimialueella ja Lasten ja nuorten klinikalla. Palaute annetaan automaatin hymiöpainikkeella. Automaatilla vastataan tiettyyn henkilöstön laatimaan kysymykseen, joka vaihtelee eri yksiköissä eri aikoina. Palautteet tulevat viikoittain yksiköiden esimiesten nähtäväksi. Tulokset Potilaspalautteita tallentui 3582 QPro-palautejärjestelmään 1.4. 31.12.2013 välisenä aikana (palautelomake yhtenäistyi sairaanhoitopiirin alueella 1.4.2013 alkaen) ja palauteautomaatteihin annettiin 31 952 palautetta (painallusta). Avoimissa palautteissa kiitoksia oli 1223, moitteita 516 ja parannusehdotuksia 217. Moitteiden osuus oli kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna, mutta edelleenkin palaute oli pääosin kiittävää (taulukko 4.1). Taulukko 4.1. VSSHP:n avoimet palautteet vuosina 2010-2013. 2010 2011 2012 2013 Kiitokset 2270 (69 %) 3442 (71 %) 3134 (68 %) 1223 (63 %) Ehdotukset 320 (10 %) 456 (9 %) 621 (13 %) 217 (11 %) Moitteet 697 (21 %) 957 (20 %) 866 (19 %) 516 (26 %) Yhteensä 3287 4855 4621 1956 Kansallinen potilaspalauteverkosto VSSHP kuuluu viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan (Turku SoTe) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamaan kansalliseen potilaspalauteverkostoon. Tavoitteena on tuottaa vertailutietoa THL:n Palveluvaaka-portaaliin. Vuodelta 2013 tietoa tuottavat VSSHP ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) viidestä yhteisestä kysymyksestä: 1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana. VSSHP:n ja HUS:n potilaspalautteen vertailu vuodelta 2013 on kuvattu kaaviossa 4.1. Vertailu osoitti, että potilastyytyväisyys oli hyvin samansuuntaista ja hyvällä tasolla. Kaavio 4.1. VSSHP:n ja HUS:n viiden yhteisen kysymyksen tulosten vertailu vuodelta 2013. VSHP HUS Potilaat kokivat olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä potilaan kanssa Potilaille välitetty tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää Henkilökunta kohteli potilaita hyvin Potilaiden hoito tai palvelu oli hyvää 4 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9 5 Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä.
Potilaspalaute VSSHP:ssä Vastaajista enemmistö koki, että hoito tai palvelu sairaanhoitopiirissä vuonna 2013 oli hyvää (92 %) ja henkilökunta kohteli heitä hyvin (92 %). Enemmistö vastaajista arvioi, että heille välitetty tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää (92 %). Enemmistö vastaajista koki olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana (90 %). Potilaspalaute näiltä osin saavutti asetetun tavoitetason (90 % arvosanoja 4 tai 5). Potilaspalaute liittyen tilojen viihtyvyyteen (84 %), läheisten/perheen riittävään huomioimiseen (84 %), päätöksentekoon osallistumiseen (88 %) ja riittävään tiedon saantiin ennen hoitoon/tutkimukseen tuloa (86 %) jäivät alle tavoitetason (90 % arvosanoja 4 tai 5). Lisäksi palaute liittyen hoidon sujuvuuteen, kuten hoitoon ja tutkimukseen pääsy riittävän nopeasti (86 %), hoidon/tutkimuksen toteutuminen aikataulun mukaisesti ilman turhaa odottelua (85 %) ja hoidon/tutkimuksen eteneminen sujuvasti (89 %), jäivät alle tavoitetason. VSSHP:n tulosalueiden ja liikelaitosten vertailu 1.4. 31.12.2013 välisenä aikana tulosalueista QPro-järjestelmään annetun palautteen perusteella alueellisen erikoissairaanhoidon potilaspalaute (n=626) oli positiivisinta ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa palaute (n=116) oli kriittisintä. EPLL:n saama potilaspalaute liittyen läheisten/ perheen riittävään huomioimiseen oli heikoin (39 %). Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että valtaosa EPLL:n palautteesta annetaan HappyOrNot automaatin kautta. Taulukko 4.2. Taulukko 4.2. POTILASPALAUTTEENA VASTAUSVAIHTOEHDON 4 TAI 5 ANTANEIDEN PROSENTTIOSUUS (SULUISSA LUKUMÄÄRÄ) VSSHP:SSÄ. Lomakkeiden yhtenevät kysymykset 1.4. 31.12.2013 ajanjaksolla 1. Hoitoon/tutkimukseen päästiin riittävän nopeasti 2. Etukäteisohjeita välitettiin riittävästi ennen tutkimusta 3. Hoito/tutkimus toteutui aikataulun mukaisesti ilman turhaa odottelua 4. Palvelu oli yksilöllistä hoidon/tutkimuksen aikana VSSHP (n=3582) 86 % (2658) 85 % (2460) 85 % (2609) 91 % (2611) Tyks (n=1851) 87 % (1594) 87 % (1467) 86 % (1575) 92 % (1585) Psykiatrian tulosalue (n=459) 85 % (418) 71 % (394) 82 % (408) 89 % (419) EPLL (n=116) 46 % (69) 45 % (49) 36 % (63) 52 % (65) Tyks-Sapa -liikelaitos (n=215) 81 % (93) 88 % (85) 80 % (88) 89 % (75) Alueellinen erikoissairaanhoito (n= 626) 90 % (537) 94 % (510) 90 % (530) 94 % (524) 5. Hoito/tutkimus eteni sujuvasti 6. Olo koettiin turvalliseksi hoidon/ tutkimuksen aikana 7. Läheiset/perhe huomioitiin riittävästi 8. Hoitoa/tutkimusta koskevissa asioissa noudatettiin salassapitoa 9. Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä potilaan kanssa 10. Kivut ja oireet hoidettiin riittävästi 11. Henkilökunta kohteli potilaita hyvin 12. Hoidon/tutkimuksen aikana välitettiin riittävästi tietoa 13. Tieto hoidosta/tutkimuksesta oli ymmärrettävää 14. Hoito/tutkimus toteutui ammattitaitoisesti 15. Hoidosta/tutkimuksesta oli apua 16. Hoito/palvelu oli hyvää 17. Tilat olivat viihtyisät 18. Potilaille välitettiin hyvät kotihoito-ohjeet 19. Potilaat tietävät, miten hoito etenee jatkossa 20. Selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 21. Palvelun sai äidinkielellä 89 % (2674) 90 % (2630) 84 % (2121) 92 % (2348) 88 % (2518) 90 % (2526) 92 % (2699) 90 % (2629) 92 % (2644) 93 % (2677) 92 % (2540) 92 % (2698) 84 % (2648) 92 % (2492) 91 % (2492) 91 % (2507) 98 (2608) 90 % (1634) 92 % (1601) 85 % (1300) 93 % (1426) 88 % (1515) 92 % (1548) 94 % (1641) 90 % (1603) 93 % (1614) 95 % (1626) 94 % (1548) 94 % (1626) 85 % (1623) 94 % (1452) 92 % (1523) 93 % (1525) 97 % (1590) 84 % (420) 84 % (420) 78 % (393) 91 % (410) 88 % (420) 84 % (406) 92 % (419) 86 % (418) 89 % (426) 89 % (425) 86 % (424) 91 % (429) 82 % (421) 86 % (395) 87 % (403) 86 % (409) 98 % (416) 49 % (63) 53 % (64) 39 % (49) 71 % (51) 56 % (61) 52 % (67) 46 % (76) 57 % (60) 65 % (62) 54 % (65) 55 % (64) 40 % (75) 71 % (66) 52 % (58) 55 % (58) 46 % (61) 88 % (68) 85 % (82) 89 % (82) 83 % (40) 90 % (59) 88 % (56) 87 % (45) 87 % (86) 85 % (73) 91 % (75) 89 % (80) 92 % (61) 85 % (85) 74 % (77) 84 % (44) 91 % (65) 86 % (57) 97 % (73) 94 % (529) 94 % (521) 90 % (388) 94 % (442) 95 % (505) 94 % (517) 95 % (531) 95 % (526) 94 % (524) 96 % (529) 95 % (488) 95 % (533) 89 % (516) 96 % (495) 96 % (494) 95 % (504) 99 % (513) Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Lukumäärä (n). 21
HappyOrNot-palaute Potilaslain (785/1992) mukaan potilailla on oikeus terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin liittyvään tietoon. Tiedon tulee olla ymmärrettävää. VSSHP:ssä potilaan tiedonsaannin toteutumista seurattiin myös HappyOr- Not-palauteautomaateilla. Kaaviossa 4.2. on koottuna vuoden 2013 potilaspalaute Tyksin lasten ja nuorten poliklinikalta, Tules-toimialueen ortopedian poliklinikalta sekä Vakka-Suomen sairaalan kirurgian vuodeosastolta, lasten poliklinikalta ja yhteispäivystyksestä. Palautteenantajista 71 % (n=855) oli tyytyväisiä tiedon ymmärrettävyyteen. Kaavio 4.2. HappyOrNot-palaute Potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää (n=1197). Tulkinta: punainen=eri mieltä, vihreä=samaa mieltä. eri mieltä samaa mieltä palautteita 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 Kaaviossa 4.3. on koottuna vuoden 2013 potilaspalaute Tyks-Sapa-liikelaitoksen Loimaan aluesairaalan, T-sairaalan (T2) ja Vakka-Suomen sairaalan röntgeneistä sekä toimenpideradiologian osastolta. Tutkimuspotilaista 59 % (n=51) oli tyytyväisiä tiedon ymmärrettävyyteen. Kaavio 4.3. HappyOrNot-palaute Potilaan saama tieto tutkimuksesta oli ymmärrettävää (n=87). Tulkinta: punainen=eri mieltä, vihreä=samaa mieltä. 4.2. Potilasasiamiestoiminta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) (myöhemmin potilaslaki) sisältää säännökset potilaan oikeuksista ja potilasasiamiestoiminnasta. Potilasasiamiehen tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista, toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, neuvoa ja avustaa potilaslain sekä potilasvahinkolain soveltamiseen liittyvissä asioissa että ohjata potilasta muilla lainsäädäntöön perustuvilla tavoilla ajamaan etuaan. Käytännössä potilasasiamies avustaa tarvittaessa asiakkaita esimerkiksi kohteluun, potilasvahinkoepäilyyn, salassapitoon ja tiedonsaantiin liittyvissä asioissa sekä erilaisten muiden ongelmatilanteiden selvittelyssä. Vuonna 2013 potilaan oikeuksista ja asemasta tiedottaminen tapahtui Potilaan oikeudet -sivustolla sairaanhoitopiirin internet-sivuilla, esitteiden ja oppaiden muodossa, infotilaisuuksia pitämällä sekä järjestämällä ammattihenkilöille alueellista koulutusta. Potilasasiamiehet tuottivat myös tilastotietoa johdon päätöksenteon tueksi. Yhtenä haasteena laadullisen potilasasiamiesten tilastotiedon tuottamiselle oli Tyksin organisaatiomuutos vuonna 2013. VSSHP:n potilasasiamiestoiminta koordinoi koko erityisvastuualuetta käsittävän ammattilaisille suunnatun potilaan oikeudet -koulutusiltapäivän, jossa käsiteltiin potilasasiakirjamerkintöjä ja ongelmia ja niiden merkitystä henkilökunnan oikeusturvaan. Koulutusiltapäivään osallistuminen oli runsasta. 4.2.1. Yhteydenotot potilasasiamiehiin Potilasasiamieheen on oltu yhteydessä monesta eri syystä. Vuonna 2013 yhteydenotot lisääntyivät hieman verrattuna edellisiin vuosiin (kaavio 4.4), ja niitä oli 2865 kpl (2756 kpl vuonna 2011, 2700 kpl vuonna 2012). Yhteydenottojen takana saattaa myös olla yhden potilaan tilanteeseen liittyviä useampia ongelma-alueita, joten yhdellä yhteydenottajalla voi olla useampi yhteydenoton aihe. Yksittäisistä aihealueista eniten oli potilasvahinkoepäilyyn liittyviä yhteydenottoja (1075 kpl vuonna 2013). Sisällöltään hoitoon, kohteluun ja tiedonsaantiin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät eniten. Huomioitavaa on kuitenkin, että esimerkiksi potilaan oikeuksiin, potilasvahinkoihin ja muistutuksiin liittyvät yhteydenotot vähentyivät vuonna 2013. eri mieltä samaa mieltä palautteita 10 20 30 40 50 60 22
Kaavio 4.4. Yhteydenotot VSSHP:n potilasasiamiehiin vuosina 2011, 2012 ja 2013 (alin pylväs) aihepiireittäin. Yhden yhteydenoton perusteella on mahdollista käsitellä useampaa aihetta. Asiantuntijatoiminta Esine- /vastuuvahinko Henkilökunnan epäasiallinen käytös Henkilövahinko Hoito Hoitoonpääsy Hoitotahto Itsemääräämisoikeus Kantelu Kohtelu Konsultointi Luennot 4.3. Muistutukset ja kantelut Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas tai omainen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisen muistutuksen terveydenhuollon toiminnasta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen annetaan kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen vastaanottamisesta. Vastauksesta tulee käydä ilmi mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten asia on muuten ratkaistu. Myös aluehallintovirastolle tai Valviralle voi tehdä kantelun. Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa ja kantelija epäilee hoitovirhettä. Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon (www.avi.fi), jonka alueella potilas on ollut hoidettavana. (Lisätietoa: http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/muistutus_tai_kantelu) VSSHP:n toimintaa koskien erilaisia reklamaatioita kirjattiin vuonna 2013 yhtensä 278 kappaletta. Tekstinkorjausmuutoksia ja lokiselvityksiä sähköiseen potilastietojärjestelmään tehtiin aikaisempia vuosia enemmän, muut luvut pysyivät vuoden 2012 tasolla (kaavio 4.5). Kaavio 4.5. VSSHP:ssä potilaiden kohtelusta tai hoidosta annetut muistutukset, kantelut tai muut reklamaatiot 2010 2013. 2010 2011 2012 2013 Lääkevahinko Maksuasiat Muistutukset Muistutus Muu Oikaisupyyntö / muutoksenhaku PAM toiminnan kehittäminen Potilaan oikeudet Potilasasiakirjojen oikaisu Potilasvahinko Kantelut Lausuntopyyntö/ Valvira Oikaisuvaatimus Potilasvahinkoepäily Raportointi Lokitietoselvitys Salassapito Tiedonsaanti Tiedotus Potilasrekisterin korjaus/muutos Vaitiolovelvollisuus 0 300 600 900 1200 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 23
5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin, ja sen on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. VSSHP:ssä on ollut suunnitelma potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta vuodesta 2011, ja samana vuonna tehtiin selvitys laatujohtamisen tilasta. Luvussa 5 kuvataan keinoja ja tuloksia laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden edistämiseksi sairaanhoitopiirin tasolla. Lisää tietoa löytyy tulos-, toimi- ja palvelualueiden kuvauksista luvussa 6. 5.1. Laadunhallinta VSSHP:n hallitus on päättänyt jo 1999, että laadunhallinta perustuu EFQMmalliin. Vuonna 2012 käynnistettiin sairaanhoitopiirin eri tulos-, toimi- ja vastuualueiden laatuvastaavien ja asiantuntijoiden koulutus EFQM-mallin mukaisiin itsearviointeihin. Yksiköiden toimiva johto vastaa laadusta. Sairaanhoitopiirin johtaja määritti keväällä 2012 kullekin tulosalueelle laatukoordinaattorin. Toimi- ja palvelualueiden laatuvastaavina toimivat ylihoitajat. Lisäksi vastuualueet ja toimintayksiköt ovat nimenneet omia laatuyhdyshenkilöitä. 5.1.1. Laatuneuvoston toiminta Laatuneuvoston tehtävänä on edistää sairaanhoitopiirissä tapahtuvaa laatujohtamisjärjestelmien kehittämistyötä. Laatuneuvosto kokoontui vuonna 2013 kuudesti sairaanhoitopiirin johtajan johdolla. Vuoden mittaan käytiin läpi tulos-, toimi- ja palvelualueiden tekemiä EFQM-malliin pohjautuvia laatujohtamisen nykytilanteen kartoituksia. Lisäksi käsiteltiin toimi- ja palvelualueittain tehty prosessien nykytilanteen arviointi ja sen pohjalta laaditut kehittämissuunnitelmat. 5.2. Potilasturvallisuus Vuoden 2013 aikana potilasturvallisuuden toimintoja on pyritty integroimaan osaksi käytännön arkea ja päätöksentekoa. Potilasturvallisuuden kehittämistyössä huomioitiin erityisesti käytännön menettelyjen ja työkalujen (esimerkiksi ISBAR-raportoinnin tarkistuslista, leikkaustiimin tarkistuslista, potilaan identifiointi, potilasturvallisuuden verkkokurssi) jalkauttaminen, ylläpito ja seuranta. 5.2.1. Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro) HaiPro-vaaratapahtumien raportoinnista on muodostunut systemaattinen osa toiminnan arviointia ja kehittämistä. Henkilöstön tekemien vaaratapahtumailmoitusten määrät ovat edelleen kasvussa. Vuoden 2013 aikana HaiPro-ilmoituksia raportoitiin 5951 kappaletta, mikä on 24,1 % enemmän kuin vuonna 2012 (kaavio 5.1). Kaavio 5.1. HaiPro-ilmoitusaktiivisuuden kehitys VSSHP:ssä vuosina 2009 2013. VSSHP Tyks Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaala Psykiatria Huoltopalvelut SAPA 2009 2008 2011 2012 2013 kpl 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 24
Henkilökunta raportoi vuoden 2013 aikana eniten lääke- ja nestehoitoon liittyvistä vaaratapahtumista (34 %) ja tiedonkulkuun ja hallintaan liittyvistä vaaratapahtumista (27 %). Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten toimintatavat (23 %) sekä työympäristö ja välineet ja resurssit (20 %), joka nousi kommunikoinnin ja tiedonkulun ohitse vuoteen 2012 verrattuna (kaavio 5.2). Läheltä piti -tapahtumien osuus pysyi ennallaan (kaavio 5.3). Se on ollut noin 40 %, eikä vuoden 2013 osuus ollut edellisvuosia korkeampi. Suuri läheltä piti -tapausten ilmoitusaktiivisuus kuvastaa yleensä hyvää potilasturvallisuuden tasoa. Kaavio 5.2. HaiPro-ilmoitusten tapahtumatyypit vuosina 2009 2013. Ei tiedossa Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen liittyvä Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liityvä Diagnoosiin liittyvä Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä Invasiiviseen toimenpiteeseen liittyvä Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä Laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen liittyvä Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä Aseptiikkaan / hygieniaan liittyvä Tapaturma, onnettumuus Väkivalta Poikkeama sädehoidon toteutuksessa Muu 2009 2008 2011 2012 2013 0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 Kaavio 5.3. Läheltä piti -tapahtumien prosenttiosuudet HaiPro-ilmoituksissa 2009 2013. Läheltä piti % Tapahtui potilaalle % 2009 2008 2011 2012 2013 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vuoden 2013 HaiPro-ilmoitusten pohjalta laadittiin 238 kehittämistoimenpidettä, jotka kohdentuivat suurimmilta osin toiminta- ja menettelytapoihin (56 %). Useimmiten ilmoitukset johtivat asiasta tiedottamiseen tai keskusteluun yksikön sisällä (65 %). Ilmoituksista 12 % lähetettiin eteenpäin ylemmän tason käsiteltäväksi. 5.2.2. Haittatapahtumien analyysi (GTT) GTT (Global Trigger Tool) on strukturoitu retrospektiivinen potilasasiakirjaanalyysi, joka perustuu satunnaistettuun otantaan hoitojaksoista. Potilasasiakirja-analyysin tavoitteena on haittatapahtumien havaitseminen somaattisilla aikuispotilailla. VSSHP:ssä haittatapahtumien määrää on seurattu vuosien 2009 2012 aikana. Analyysin tulosten suunta on ollut aleneva. Haittatapahtumien perustason arviointia GTT-menetelmällä ei tehty toiminnallisten muutosten takia vuoden 2013 aikana. Haittatapahtumien arviointi siirtyy toteutettavaksi vuonna 2014 ja samalla se laajenee sairaanhoitopiiritasolta tulos- ja toimi- /palvelualuetasolle. Joulukuussa GTT-analyysista järjestettiin alueellinen koulutuspäivä. 5.2.3. Leikkaustiimin tarkistuslista Leikkaustiimin tarkistuslista on käytössä kaikissa sairaanhoitopiirin leikkausyksiköissä. Myös muita tarkistuslistoja on otettu käyttöön. Kaaviossa 5.4 on esitetty Operaan kirjattujen tarkistuslistan käyttömerkintöjen osuus leikkaustoimenpiteistä vuosina 2009-2013. Johtajaylilääkärin ohjekirje tarkistuslistan käytöstä annettiin 31.12.2012. Kaavio 5.4. Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö VSSHP:ssä tehdyissä leikkaustoimenpiteissä. 2009 2008 2011 2012 2013 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 25
5.2.4. Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) TUKU-turvallisuuskulttuurikysely on työkalu, jonka avulla arvioidaan organisaation potilasturvallisuuskulttuuria. VTT:n kehittämä mittari koostuu (1) henkilöstön omaa työtä ja (2) organisaation toimintaa koskevista väittämistä. Vastaajat arvioivat väittämien paikkansapitävyyttä asteikolla 1 (ei lainkaan) 6 (erittäin hyvin). Lisäksi kysely sisältää avoimen kysymyksen, johon vastaajalla on mahdollisuus lisätä mielestään tärkeimmät kehityskohteet. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä on arvioitu VSSHP:ssä joka toinen vuosi 2009 (n=1707), 2011 (n=1596) sekä marraskuussa 2013 (n=1723). Saatujen tulosten perusteella potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt positiivisesti. Henkilöstö kokee potilasturvallisuuden tärkeäksi ja keskeiseksi omaa työtä ohjaavaksi arvoksi. Työn lomassa mietitään ja arvioidaan vaaratilanteita ja -tekijöitä, ja työtapojen turvallisuusvaikutuksista kannetaan henkilökohtaista vastuuta. Muutostilanteet ja muutosjohtamiseen liittyvät asiat nousivat tärkeimmäksi kehittämisalueeksi, mikä selittyy organisaation nykytilanteessa. Liitetaulukossa 9 on lueteltu ne turvallisuuskulttuurikysymykset, joiden keskiarvot raportoidaan tulos-, toimi- ja palvelualueittain luvussa 6 ja VSSHP:n keskiarvot kysymyksiin vuonna 2013. Avoimen vastauksen pohjalta nousset tärkeimmät kehityskohteet (n=646) Potilastietojärjestelmät, tiedon ja informaation kulku eri yksiköiden välillä Yhteistyö eri yksiköiden välillä ja organisaatioiden välillä Henkilökunnan työhyvinvointi ja jaksaminen Terveelliset työtilat huomioiden potilaat Talouden hallinta Potilaslähtöisyys, esimerkiksi syöpäpotilaiden oikea-aikainen hoitoon pääsy 5.2.5. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus THL:n Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen suoritukset aloitettiin vuoden 2013 alusta. Sitovaksi tavoitteeksi asetettiin, että henkilöstöstä vähintään 50 % on suorittanut verkkokoulutuksen vuoden 2013 loppuun mennessä ja koko sairaanhoitopiirin henkilöstö vuoden 2014 loppuun mennessä. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritti vuoden 2013 aikana 2005 henkilöä (30 %) sairaanhoitopiirin henkilöstöstä. Viidellä alueella/ viidessä yksikössä 22:sta koulutuksen suorittaneiden osuus oli yli 50 %. Sairaanhoitopiiritason tavoite ei tältä osin toteutunut. Tilastotiedot suorittaneiden määristä esitettiin kuukausittain Santrassa ja kolme ensimmäistä 50 % rajan ylittänyttä yksikköä palkittiin. (Kaaviot 5.6 5.8.) Kaavio 5.6. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritukset vuoden 2013 aikana aluesairaaloissa. Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Kaavio 5.7. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritukset vuoden 2013 aikana Tyksin toimi- ja palvelualueilla. P1 Asiantuntijapalvelut P2 Totek T1 Tules T2 Sydänkeskus T3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka T4 Neurotoimialue T5 Medisiininen toimialue T6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit T7 Naistenklinikka T8 Lasten ja nuorten klinikka Suorittaneet Suorittamatta % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaavio 5.8. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritukset vuoden 2013 aikana liikelaitoksissa, psykiatrian tulosalueella, potilashoitoon osallistumattomilla tulosalueilla ja VSSHP:SSÄ YHTEENSÄ Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Hallinto MEDBIT Psykiatrian tulosalue SAPA Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalue Hygieniayksikkö VSSHP yhteensä Suorittaneet Suorittaneet Suorittamatta % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Suorittamatta % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 26
27
5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot 5.3.1. Sairaalahygienia Käsihuuhteen kulutus on yksi sairaalahygienian laadun mittareista. Se on Tyksissä edelleen kasvanut (kaavio 5.9) ja oli viime vuonna 101,3 litraa / 1000 hoitopäivää. Pelkkä vuodeosastojen kulutus oli 56,7 litraa / 1000 hoitopäivää. Kaavio 5.9. Käsihuuhdekulutus hoitopäiviin suhteutettuna Tyksissä. 30 000 25 000 litraa hoitopäivä l/1000 hp 120 100 Käsihuuhdekulutus toimialueittain on esitetty kaaviossa 5.11. Vertailua aikaisempaan vuoteen ei voitu organisaatiomuutoksen vuoksi tehdä (jatkossa seurataan toimialueittain ja vuosittain). Kulutus on suurinta aikuisten ja lasten teho-osastoilla sekä silmätaudeilla. Kaavio 5.11. Käsihuuhdekulutus hoitopäiviin suhteutettuna Tyksin TOIMI- TAI VASTUUALUEILLA. Tules Sydänkeskus Vatsakirurgia/urologia Neuro Medisiininen Syöpätaudit 20 000 15 000 10 000 5 000 80 60 40 20 Plastiikkakirurgia Korvataudit Silmätaudit Naistenklinikka Lastenklinikka 2000 2001 2001 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 l/hp Teho (ICU) Lasten teho Käsihuuhdekulutus vuodeosastoilla oli Tyksissä yo-sairaaloista toiseksi korkein ja ainoa, jossa kulutus nousi edellisvuoteen verrattuna (Kaavio 5.10). Kaavio 5.10. Käsihuuhteen kulutus yliopistosairaaloiden vuodeosastoilla 2012 ja 2013. 2012 2013 TYKS HUS TAYS OYS KYS 70 60 50 40 30 20 10 l/1000 hp 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 Käsihuuhteen kulutus VSSHP:ssä on ollut koko ajan nousussa ja hoitoon liittyvien infektioiden sekä resistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden määrät ovat pysyneet hallinnassa, esimerkiksi MRSA-epidemioita ei VSSHP:n sairaaloissa vuonna 2013 ollut. Toivomisen varaa käsihygieniakäytännöissä silti on. Vuonna 2013 julkaistiin sairaalahygieniayksikön tekemä havainnointitutkimus käsidesinfektioaineiden kulutuksesta Tyksissä ja siihen vaikuttavista tekijöistä (Rintala E, Routamaa M., Hyvä käsihygienia sairaalassa suositus vai velvollisuus, Suomen Lääkärilehti 2013/15, s. 1120 1121). Tyksissä käsihygienia toteutui suosituksen mukaisesti vain 44 % potilaskontakteista. Käsihygienia ei toteutunut suosituksen mukaan lainkaan 27 % havainnoista. Myös kirurgisen käsidesinfektion toteutumista tutkittiin (Rintala E ja kumpp., Kirurgisen käsidesinfektion toteutuminen VSSHP:ssä, Suomen lääkärilehti 2014/21, s. 1555-1559). Kirurginen käsien desinfektio toteutui WHO:n suosituksen mukaan vain n. 40 % havainnoista. Puutteita havaittiin käytetyn ajan pituudessa ja teknisessä to- 28
teutuksessa. Palautteen jälkeen desinfiointiaika ei pidentynyt, vaikka tekninen toteutus koheni. Tärkeimmät syyt komplianssin heikkouteen olivat asenteisiin liittyviä. Huonoimmin suosituksia noudattivat lääkärit, erityisesti mieslääkärit. Suositusten noudattamista tulee kehittää palautteen tehostamisella, ajanoton helpottamisella ja erityisesti lääkärien asenteisiin vaikuttamalla. Henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on toinen sairaalahygienian mittari. Se kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi edelleen vaatimattomana 28 % (v. 2012 20 %), Kattavuus oli kuitenkin riskiosastoilla hyvä tai kohtalainen: aikuisten teho-osastolla (ICU) 63 %, aikuisten hematologisella osastolla 55 %, lasten teho-osastolla 87 % ja lasten hematologis-onkologisella osastolla 89 % (kaavio 5.12). Kaavio 5.12. Kausi-influenssarokotuksen saaneitten työntekijöiden prosenttiosuus VSSHP:ssä ja tartunta-alttiita potilaita hoitavissa yksiköissä vuonna 2013. VSSHP vakituiset VSSHP vakituiset + sijaiset Aikuisten HEMA Aikuisten teho (ICU) 28 22 55 63 Kaavio 5.13. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä Tyksissä vuosina 2001 2013 (prevalenssi, % poikkileikkaustutkimuksen hetkellä hoidossa olevista potilaista). S 2001 K 2002 S 2002 K 2003 S 200 3 K 2004 S 2004 K 2005 S 2005 K 2006 S 2006 K 2007 K 2008 K 2009 K 2010 K 2011 K 2012 K 2013 18 16 14 12 8 6 4 2 0 Lasten HEMA Lasten teho 89 87 Kaavio 5.14. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä Tyksissä 2006 2013 (insidenssi, infektioiden määrä / 100 hoitojaksoa). Päivystys (EPLL) % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 5.3.2. Hoitoon liittyvät infektiot 20 Hoitoon liittyvällä infektiolla (aik. sairaalainfektio) tarkoitetaan infektiota, joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana. Infektion aiheuttaja voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. VSSHP:ssä on seurattu jo usean vuoden ajan hoitoon liittyviä infektioita erilaisilla indikaattoreilla sairaalahygieniayksikön toimesta. Vuonna 2013 infektioiden määrät pysyivät hallinnassa. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä Tyksissä pysyi ennallaan sekä poikkileikkaustutkimuksella (kaavio 5.13) että ilmaantuvuudella (kaavio 5.14) mitattuna. Aluesairaaloiden tulokset on kuvattu luvussa 6.4. 1950 1900 1850 1800 1750 1700 1650 1600 1550 1500 1450 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 MRSA (multiresistentti Stafylococcus aureus) on yksi hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttajabakteeri, jonka leviämisen ehkäisemiseen pyritään sairaalahygienian avulla. Kaikkein vakavimpia eli invasiivia MRSA-infektiotia ei VSSHP:ssä ollut lainkaan vuonna 2013. Kaavio 5.15 kuvaa invasiivisten MRSA-löydösten ilmaantuvuutta vuosittain eteläisen Suomen yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä ja Tyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä. VSSHP:ssä oli vertailusairaanhoitopiireistä vähiten invasiivisia MRSA-löydöksiä. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 % 29
Kaavio 5.15. Invasiiviset MRSA-löydökset Tyks-ervan, HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueella (löydökset per 100 000 as. sekä keskiarvo) 2009 2013. Kaavio 5.16. Kaikkien MRSA-tapausten määrä 100 000 asukasta kohden Tyksin erityisvastuualueen ja HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä 2009 2013. 5 4 3 2009 2008 2011 2012 2013 5 4 3 100 80 60 2009 2008 2011 2012 2013 100 80 60 2 2 40 40 1 1 20 20 0 HUS Pirkanmaa Sat.shp VSSHP VSHP KA 0 0 HUS Pirkanmaa Sat.shp VSSHP VSHP KA 0 Sairaanhoitopiirimme pärjäsi myös hyvin kaikkien yliopistosairaaloiden vertailussa. Taulukossa 5.1 on esitetty suhteelliset veriviljelypositiiviset MRSAlöydökset (100 000 asukasta kohti) yliopistosairaalapiireittäin kolmelta viimeiseltä vuodelta. Taulukko 5.1. Veriviljelypositiiviset MRSA-löydökset YLIOPISTOLLISTEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ALUEILLA (per 100 000 as.) VUOSINA 2011-2013. Sairaanhoitopiiri 2011 2012 2013 VSSHP 0,21 0,21 0 HUS 0,52 0,26 0,19 Pirkanmaa 4,73 2,04 1,01 Pohjois-Pohjanmaa 0 0,5 0 Pohjois-Savo 0,81 0,4 0 Koko maa 0,8 0,5 0,22 Myös kaikkien uusien MRSA-tapausten määrä laski (kaavio 5.16). Asukasta kohti laskettuna MRSA-tapauksia oli Tyks-ervan sairaanhoitopiireistä vähiten VSSHP:ssä. VSSHP:n MRSA-määrät olivat myös selvästi alle koko maan keskiarvon. Toinen seurattava hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttaja on Clostridium difficile, joka voi aiheuttaa suolistotulehduksen pitkäkestoisen ja laajakirjoisen antibioottihoidon yhteydessä. Infektioiden ilmaantuvuutta seurataan THL:n SIRO-rekisterissä, jonne myös Tyksistä on toimitettu tiedot usean vuoden ajan. Clostridium-infektiot eivät lisääntyneet Tyksissä vuonna 2013 (taulukko 5.2). Sairaalasyntyisten C.diffile-tautien ilmaantuvuus oli pienempi kuin muissa SIRO-sairaaloissa keskimäärin (taulukko 5.3), mutta vakavien infektioiden seurausten (uudelleen sisäänotot, kuolemat) ilmaantuvuus oli Tyksissä korkeampi kuin muissa SIRO-sairaaloissa. Kuolemantapauksissa ei ole voitu kuitenkaan eritellä, onko C.difficile välitön vai myötävaikuttava syy kuolemaan. Taulukko 5.2. Tyksistä siro-rekisteriin lähetetyt Clostridium difficile -tapaukset vuosina 2011 2013. Vuosi Infektiot Hoitojaksot 100 hoitojaksoa kohti 2011 46 115294 0,04 2012 65 126197 0,05 2013 43 119129 0,04 Taulukko 5.3. Sairaalasyntyisten Clostridium difficile -infektioiden ilmaantuvuus (sairaalasyntyiset infektiot per 1000 hoitopäivää) Tyksissä vuonna 2013 (THL, SIRO-rekisteri). Infektioita Hoitopäiviä Ilmaantuvuus Kansallinen vertailuluku 40 210088 0,19 0,24 SIRO-rekisterissä seurataan myös kaikkien veriviljelypositiivisten hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuutta. Tyksin infektiot on esitetty taulukossa 5.4. Niiden esiintyvyys sataa hoitojaksoa kohti on hieman suurentunut. 30
Taulukko 5.4. Kaikki Tyksistä THL:n siro-rekisteriin lähetetyt veriviljelytapaukset vuosina 2011 2013. Vuosi Infektiot Hoitojaksot 100 hoitojaksoa kohti 2011 143 115294 0,12 2012 149 126197 0,12 2013 184 119129 0,15 Hoitoon liittyvien infektioiden määrät vuonna 2013 (per 100 hoitojaksoa, SI- RO-rekisteriin ilmoitetut) toimialueittain on esitetty taulukossa 5.5. Vertailua aikaisempiin vuosiin voi tehdä vain erikoisaloittain: nousua oli tapahtunut hematologian, nefrologian, sydän- ja verisuonikirurgian, plastiikkakirurgian sekä neurologian ilmoituksissa. Laskua oli tapahtunut reumatologian ja neonatologian määrissä. Lisää hoitoon liittyviä infektiota käsitellään tulos- ja toimialueiden kuvausten yhteydessä luvussa 6. Taulukko 5.5. Tyksin toimialueiden ja Totekin ilmoittamat hoitoon liittyvien infektioiden (HLI) määrät ja ilmaantuvuus sataa hoitojaksoa (HJ) kohti vuonna 2013. TOIMI- TAI PALVELUALUE HLI (n) HJ HLI / 100 HJ Tules 116 5744 2,02 Sydänkeskus 97 4126 2,35 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 93 5409 1,72 Neuro 161 4969 3,24 Medisiininen 335 9931 3,37 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 213 6267 3,40 Naistenklinikka 224 6682 3,35 Lasten ja nuorten klinikka 404 4590 8,80 Totek 117 1728 6,77 5.4. Hoidon laatupoikkeamat 5.4. 1. Potilasvahingot Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Potilaat voivat halutessaan tehdä vahinkoilmoituksen ja hakea korvausta. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään lomakkeella, jonka saa potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Potilasvakuutuskeskus koostaa vuosittain tilastoja haetuista ja myönnetyistä korvauksista. Vuosittain maksetuista korvauksista osa liittyy aikaisempina vuosina ratkaistuihin potilasvahinkotapauksiin. Lisää tietoa potilasvakuutuksesta ja koko Suomea koskevat tilastot löytyvät Potilasvakuutuskeskuksen internet-sivuilta (http://www.potilasvakuutuskeskus.fi ja http://www. pvk.fi/fi/tilastot/). Vuonna 2013 Potilasvakuutuskeskus teki Suomessa korvauspäätöksiä aikaisempia vuosia enemmän (2387 kappaletta) ja vuonna 2013 päätettyjen korvausten yhteismäärä oli lähes 82 miljoonaa euroa. Kaaviossa 4.6 on kuvattu vuosina 2010 2013 VSSHP:lle tulleet selvitysja vastinepyynnöt tehtyihin vahinkoilmoituksiin. Valtaosa oli potilasvakuutuskeskuksen selvitys- tai vastinepyyntöjä. Vuosittain potilasvahinkolautakunta pyytää selvityksiä noin 20 kappaletta. Lääkevahinkovakuutuspoolin selvityspyyntöjä oli neljä kappaletta vuonna 2013. Kaavio 5.17. VSSHP:n kirjaamoon saapuneet selvitys- ja vastinepyynnöt potilasvakuutuksille tehtyihin vahinkoilmoituksiin vuosina 2010 2013 VSSHP:ssä. 2010 339 2011 390 2012 391 2013 303 kpl 50 100 150 200 250 300 350 400 VSSHP:ssä korvattujen potilasvahinkotapausten määrä kasvoi edellisvuodesta, ja vuonna 2013 se oli 153 kappaletta (Kaavio 4.7). Noin joka kolmas korvausanomus on ratkaistu korvattavaksi vahingoksi. VSSHP:n potilasvakuutus kattaa myös alueen terveyskeskukset, joten korvauspäätöksissä on mukana myös terveyskeskuksissa annettu hoito. Kaavio 5.18. Potilasvahinkoilmoitukset ja korvattavat vahingot VSSHP:ssä 2008 2013. Vahinkoilmoitusten lukumäärä Korvattujen vahinkojen lukumäärä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Potilasvahinkoilmoituksissa on mukana vain sairaanhoitopiiristä tehdyt ilmoitukset. Korvauspäätöksissä mukana on myös terveyskeskuksia koskevat korvauspäätökset. 400 350 300 250 200 150 100 50 kpl 31
tailukelpoisia keskenään tai muiden sairaaloiden lukuihin. Tulosten tulkinnassa on myös huomioitava paikallisten hoitokäytäntöjen, esimerkiksi jatkohoitoon siirtymisen tai saattohoidon mahdollisuuksien vaikutus. Kaaviossa 5.17 on esitetty kokonaiskuolleisuus sairaaloittain hoidettuja potilaita kohti. Kaaviossa 5.18 kuvataan hoitojaksokuolleisuus niiden potilaiden osalta, joiden kuolema ei tapahtunut sairaalaan tulopäivänä. Luvuista on poistettu myös potilaat, jotka on tuotu kuolleina sairaalaan tai jotka ovat kuolleet poliklinikoilla tai ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa. Kaavio 5.19. Sairaalassa kuolleiden osuus hoidetuista potilaista VSSHP:SSÄ sairaaloittain vuosina 2011 2013. Luvut ovat vakioimattomia. Luvuissa ei ole mukana Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa tai muilla (päivystys)poliklinikoilla kuolleita tai kuolleeksi todettuja. 0,70 0,60 2011 2012 2013 0,50 0,40 0,30 0,20 5.4.2. Paluu sairaalaan 30 vuorokauden sisällä hoitojakson jälkeen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen perustamiseen liittyneiden, vuosina 2012 ja 2013 tapahtuneiden organisaatiomuutosten ja toimintakäytäntöjen muutosten vuoksi luotettavia trenditietoja ei ole saatavilla niiden hoitojaksojen osuudesta, joiden jälkeen potilas palasi erikoissairaanhoidon päivystyskäynnille 30 vrk:n sisällä hoitojakson päättymisestä. Liitetaulukosta 10 käyvät ilmi tiedot sairaanhoitopiirin vuodeosastohoitojen jälkeisestä paluusta erikoissairaanhoidon päivystykseen vuosina 2007 2013. Vuoden 2012 matalampi prosenttiosuus selittynee poikkeuksellisilla päivystysjärjestelyillä ja kasvu vuonna 2013 toiminnan käynnistymisestä T-sairaalan yhteispäivystyksessä. Kirjaamismuutosten vuoksi emme myöskään pystyneet tuottamaan tietoja hoitojakson jälkeen alkaneista päivystyksellisistä hoitojaksoista. Näiden mittareiden kehittämistyö on käynnistetty. 5.4.2. Sairaalakuolleisuus VSSHP:ssä tarkasteltiin vuonna 2013 ensimmäistä kertaa hoitojaksoihin liittyvää sairaalakuolleisuutta kolmen viimeisimmän vuoden osalta. Tulokset ovat vain suuntaa antavia. Lukuihin ei ole tehty vakiointeja, joten ne eivät ole ver- 0,10 0 Tyks LAS SAS VSS TMS Kaavio 5.20. Kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen osuus kaikista hoitojaksoista VSSHP:n sairaaloissa vuosina 2011 2013. Hoitojaksokuolemissa eivät ole mukana sairaalaantulopäivänä kuolleet. Luvut ovat vakioimattomia. 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0 2011 2012 2013 Tyks LAS SAS VSS TMS Psyk Yht. 32
5.4.4. Hoidon haittavaikutukset Hoidon haittavaikutusten seuraaminen kattavasti ei ollut mahdollista riittävän luotettavasti potilastietojärjestelmään tehdyistä kirjauksista. Valikoitujen hoidon haittavaikutuskoodien seuraaminen hoitoilmoituksista oli mahdollista kohdentaa lähinnä toimenpiteellisiin hoitoihin. Tautiluokituksessa kirjataan koodeilla T80 T88 tavallisimmat leikkauksiin ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät välittömät haittavaikutukset, esim. tulehdukset sekä tekniset ja mekaaniset komplikaatiot. Yleensä nämä kirjataan vain vakavimpien tai uusintatoimenpiteeseen johtaneiden haittavaikutusten osalta. Tilastossa ei ole mukana lääkeaineiden haittavaikutuksia, synnytyksiin liittyviä tai muita elinryhmäspesifisiä komplikaatioita. Taulukossa 5.6 on hoitojaksoihin liittyvät T-koodien lukumäärät sairaaloittain vuosina 2009 2013. Lukumäärät ovat hieman kasvaneet vuoteen 2012 verrattuna, mutta ne ovat matalammat kuin kahtena sitä edeltäneenä vuotena. Taulukko 5.6. Potilastietojärjestelmän hoitojaksoihin kirjatut hoidon haittavaikutusta kuvaavien diagnoosikoodien (T80 T88) lukumäärät vuosina 2009 2013 sairaaloittain VSSHP:ssä. Sairaalat 2009 2010 2011 2012 2013 TYKS 803 873 920 831 849 LAS 61 59 61 65 66 SAS 94 103 104 97 105 VSS 35 48 35 34 37 TMS 12 13 10 8 12 Summa 1005 1096 1130 1035 1069 Hoitojaksoa kohden lasketut haittavaikutuskoodikirjaukset VSSHP:n sairaaloissa on esitetty kaaviossa 5.19. Luvut eivät ole vakioituja. Lukujen vertailussa tulee huomioida eri sairaaloiden erilaiset potilasaineistot. Myös kirjaamiskäytännöissä voi olla eroja sairaaloiden tai eri vuosien välillä. Yhdellä potilaalla on myös voinut olla useampi haittavaikutus. Kaavio 5.21. Haittavaikutuskoodien (T80 T88) kirjaukset VSSHP:n eri sairaaloissa vuosina 2009 2013 päättyneitä hoitojaksoja kohti laskettuna. Vakioimaton. TYKS LAS SAS VSS TMS 2,0 1,8 1,6 14 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 % 2009 2010 2011 2012 2013 Leikkauksen jälkeen haavaonteloon jäänyt vierasesine on leikkaushoidon haittavaikutus, jonka OECD on määritellyt yhdeksi potilasturvallisuusindikaattoriksi. VSSHP:n sairaaloissa tätä kuvaavia koodeja oli kirjattu vuosina 2006 2013 vuosittain 1 4 kertaa. 5.4.5. Uusintaleikkaukset Uusintaleikkausten määrää on mahdollista arvioida potilasasiakirjoihin tallennettujen toimenpidekoodien perusteella. Uusintaleikkausten kirjaamiskäytäntö tietojärjestelmiin on toistaiseksi vaihtelevaa, joten luotettavia tilastoja ei ole mahdollista tuottaa vuodelta 2013. 33
34
6. Potilaiden tutkimus ja hoito 6.1. Ensihoito ja päivystys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ensihoidosta ja Turun alueen yhteispäivystyksestä vastaa liikelaitos. Turun alueen yhteispäivystyksessä T-sairaalassa hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat, joilla ei ole välitöntä hengenvaaraa, hoidetaan ensisijaisesti omalla terveysasemalla niiden auki ollessa tai hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen T-sairaalan päivystyksessä. Myös sairaanhoitopiirin alueellinen hammaslääkäripäivystys toimii yhteispäivystyksessä. Päivystys toimii myös Loimaan ja Salon aluesairaaloissa sekä Vakka-Suomen sairaalassa. 6.1.1. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) tehtävänä on huolehtia 1. ensihoitopalvelun järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko sairaanhoitopiirin alueella, 2. erityisvastuualueen ensihoitokeskukselle kuuluvista tehtävistä ja 3. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen tuottamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan ja perusterveydenhuollon tarpeisiin sekä koordinoida ja ohjata päivystyspalvelujen tuotantoa koko sairaanhoitopiirissä. Vuosi 2013 oli EPLL:n toinen toimintavuosi. Suurin muutos oli muutto uusiin yhteispäivystyksen tiloihin T-sairaalaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Alkuvuonna päivystys oli toiminut Mäntymäen päivystyksessä sekä Tyksin ensiavussa, kuten edellisvuonna. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta lukien. Sairaankuljetussopimukset siirtyivät kunnilta liikelaitokselle vuoden 2013 loppuun asti. Vuoden 2014 ensihoitopalvelun turvaamiseksi jatkettiin sopimusta Aluepelastuslaitoksen kanssa, perustettiin uudet alueelliset kenttäjohtoyksiköt liikelaitoksen toimintana ja tehtiin suorahankintasopimukset yksityisten palveluntuottajien kanssa. 1. Tavoitteiden toteutuminen Päivystystyön sisältöä on muutettu merkittävästi ja pyritty näin parantamaan potilaan hoitoa. Etulinjan hoidon panostuksella tavoitellaan myös terveyshyötyä väestötasolla. EPLL:n potilashoitoon liittyvät sitovat tavoitteet saavutettiin. Sitovia tavoitteita olivat: 1. potilas saa tarvitsemansa hoidon tarpeen arvioinnin mahdollisimman nopeasti 2. liikelaitos huolehtii ensihoitopalvelujen järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko VSSHP:n alueella 3. toimintaa kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi 4. hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa 5 akuuttilääketieteen erikoisalan kehittäminen, koulutusohjelman vakiinnuttaminen ja profiloituminen yliopistossa Tulokset tavoitteisiin 1 ja 2 kuvataan tarkemmin toiminnan tunnusluvuissa. Päivystyksen kustannusten ja tuloksellisuuden arviointia (tavoitteet 3 ja 4) varten EPLL liittyi valtakunnalliseen vertaisarviointiin, johon kuuluu yhteensä 14 yhteispäivystystä eri sairaanhoitopiireistä. Kokonaiskustannukset käyntiä kohti ja laboratoriokustannukset päivystyskäyntiä kohti sijoittuivat kohtuullisesti, mutta kuvantamisen kustannukset käyntiä kohden olivat EPLL:ssä muita korkeimmat. Potilaiden keskimääräinen läpimenoaika päivystyksessä oli EPLL:ssä 2h 45min, mikä oli nopeampi kuin monissa muissa yksiköissä. Akuuttilääketieteen koulutusohjelma on suunniteltu koko erityisvastuualueen kattavaksi ja kansainväliset normit täyttäväksi. Vuonna 2013 valmistui 3 akuuttilääketieteen erikoislääkäriä. Akuuttilääketieteen erikoisalan uusi koulutusohjelma on herättänyt runsaasti kiinnostusta sekä kotimaassa että ulkomailla. EPLL:n tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2013: http://www.vsshp. fi/fi/tilinpaatos2013 35
Ensihoito Vuonna 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella oli noin 65 000 ensihoitotehtävää. Lääkäriyksikkö sai vuoden 2013 aikana 2 880 hälytystä. Tehtävien vähentyminen 11 %:lla vuoteen 2012 verrattuna johtui ainakin osittain hälytysohjeen muutoksesta, jolla haluttiin siirtää toiminnan painopistettä ensihoitotehtävistä konsultaatioiden suuntaan. Kokonaistehtävämäärän vähenemisestä huolimatta kohdattujen potilaiden lukumäärä kasvoi 12 % (1127) vuonna 2013. Tapaamistaan potilaista ensihoitolääkäri saattoi hoitolaitokseen 38 % (429). Vuonna 2013 lääkäriyksikkö kirjasi 2100 konsultaatiota. Vuonna 2012 konsultaatioiden kirjaaminen ei ollut teknisten ongelmien vuoksi systemaattista, minkä vuoksi vertailua ei voi tehdä. Oletettavasti konsultaatiopuheluiden määrä kasvoi vuonna 2013 ohjeistukseen tehtyjen muutosten vuoksi. 2. Asiakastulokset Potilastyytyväisyys Toiminnan tunnusluvut Päivystys Vuonna 2013 päivystyksessä käyntejä oli yhteensä 88 790 ja vuonna 2012 yhteensä 80 832, eli kasvua potilasmäärissä oli 10 %. Liitetaulukossa 11 on lueteltu EPLL:n käyntien yleisimmät DRG-ryhmät kustannuksineen vuonna 2013. Puhelinneuvontaa sai vuonna 2013 yhteensä 31 878 potilasta. Vastaava määrä vuonna 2012 oli 25 451 eli kasvua oli 25 %. Eri käyntiryhmien osalta suurin kasvu (27 %) oli nopean hoidon linjalla lääkärin vastaanotolla hoidetuissa potilaissa (NOP), mutta muissa ryhmissä ei merkittävää kasvua ollut (kaavio 6.1.1). Kaavio 6.1.1. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen käyntiryhmät vuosina 2012 ja 2013. HÄLY hätätilapotilas AKU, akuuttihoitohuoneessa hoidettu peruselintoimintahäiriöinen potilas HY, tutkimusta ja seurantaa (petipaikkaa) vaativa hoitoyksikössä hoidettava potilas NO, nopean hoidon linjalla lääkärin vastaanotolla hoidettu potilas SH, sairaanhoitajavastaanottokäynti 2012 2013 tuhatta 5 10 15 20 25 30 35 40 45 EPLL:ssa pääasiallinen potilaspalaute saadaan HappyOrNot automaatin kautta. Sisääntuloaulassa sijaitsevaan laitteeseen on asetettu viikoittain kysymys liittyen palvelun laatuun, saatavuuteen ja tiedon saantiin. Potilaat antavat palautteen hymiönappia painamalla. Potilaat voivat jättää myös kirjallisen potilaspalautelomakkeen tai täyttää tiedot sähköiseen palautelomakkeeseen (QPro feedback). HappyOrNot -laitteissa käytetään samoja kysymyksiä. Vastaukset käsitellään yksikkökohtaisesti ja käsiteltyihin palautteisiin merkitään tehdyt toimenpiteet. Järjestelmällä voidaan seurata potilaspalautteiden käsittelyn etenemistä. Jatkuva palaute mahdollistaa tehokkaan reagoinnin palvelun laadun poikkeamiin. HappyOrNot automaatin avulla potilastyytyväisyyttä mitataan asteikolla 0-100 %. Alkuvuodesta tyytyväisten osuus oli Mäntymäen päivystyksessä n. 60 % ja Tyksin ensiavussa n. 80 %. T-sairaalaan siirtymisen jälkeen on kysytty kahden kuukauden välein 1) kohtelua 2) hoidon laatua 3) hoitoon pääsyn sujuvuutta. Kohteluun ja hoitoon tyytyväisten osuus oli 80-85 %, eli parempi kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan hoitoon tai tutkimukseen pääsyn suhteen tyytyväisten osuus oli hieman matalampi 65-75 %. Kaaviot 6.1.2 6.1.4. Kaavio 6.1.2. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaspalaute henkilökunta kohteli minua hyvin ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. eri mieltä samaa mieltä palautteita 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500 36
Kaavio 6.1.3. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaspalaute saamani palvelu tai hoito oli hyvää ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. palautteita % 400 100 350 300 250 200 150 100 50 0 27/2013 28/2013 29/2013 30/2013 31/2013 32/2013 33/2013 34/2013 35/2013 Kaavio 6.1.4. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaspalaute pääsin hoitoon tai tutkimukseen riittävän nopeasti ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. eri mieltä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Taulukko 6.1.1. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen avoimien palautteiden lukumäärät ja prosenttiosuudet vuosina 2012 ja 2013 sekä VSSHP:n vastaavat luvut vuonna 2013. 2012 2013 Avoin palaute EPLL EPLL VSSHP Kiitokset 3 (23%) 62 (27%) 1223(63%) Ehdotukset 2 (15%) 50 (21%) 516 (26%) Moitteet 8 (62%) 120 (52%) 217 (11%) Yhteensä 13 232 1956 Potilaspalautelomakkeen vastauksista yksikään ei saavuttanut EPLL:n osalta vuonna 2013 VSSHP:n potilastyytyväisyydelle asetettua sitovaa tavoitetta (yli 90 % potilaista on tyytyväinen saamaansa hoitoon). Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 3,2. Viiden kansallisesti yhtenäisen kysymyksen tulokset on esitetty taulukossa 6.1.2. Taulukko 6.1.2. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa vuonna 2013. Kysymys vastanneet ka. 4&5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 75 2,8 40 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 76 3,1 46 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 62 3,7 64 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 61 3,2 56 samaa mieltä palautteita 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 QPro feedback -palautejärjestelmään tallentui vuonna 2013 eri lomakkeilla 165 palautetta EPLL:lle (ka 3,0; asteikko 1-5). Kaikille yksiköille yhtenäinen potilaspalautelomake otettiin käyttöön 1.4.2013. Uuden potilaspalautelomakkeen vapaamuotoisissa kohdissa palautetta EPLL:lle annettiin 42 kertaa. Potilaspalautelomakkeen muissa avoimissa palautteissa moitteita oli noin puolet ja kiitoksia tai ehdotuksia noin neljännes kumpiakin. Avoin palaute oli kielteisempää kuin VSSHP:ssä keskimäärin (taulukko 6.1.1). 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 64 3,3 53 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 37
Taulukossa 6.1.3 on kuvattu ne VSSHP:n potilaspalautelomakkeen kysymykset, joiden vastausvaihtoehtojen yhteenlaskettujen summien keskiarvo (ka.) oli yli 3,5. Tyytyväisimpiä potilaat olivat äidinkielellään saamaansa palveluun (ka. 4,5) ja siihen että oli noudatettu salassapitoa (ka. 4). Myös uuden T-sairaalan tilat koettiin viihtyisiksi (ka. 3,8). Lisäksi potilaat kokivat, että heidän saamansa tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ollut ymmärrettävää (ka. 3,7). Taulukko 6.1.3. VSSHPn potilaspalautelomakkeen kysymykset, joiden keskiarvo (ka) oli yli 3,5 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa 2013 EPLL Ka. >3,5 Vastausvaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlasketun summan %-osuus Sain palvelun äidinkielellä 4,5 88 69 Hoitoa ja tutkimusta koskevissa asioissa noudatettiin salassapitoa 4 71 52 Tilat olivat viihtyisät 3,8 72 67 Saamani tieto hoidosta tai tuksimuksesta oli ymmärrettävä 3,7 63 63 Potilaat eivät olleet kaikilta osin tyytyväisiä saamaansa hoitoon EPLL:ssa vuoden 2013 aikana. Palautteen perusteella eniten kehitettävää on taulukossa 6.1.5 kuvatuissa asioissa. Taulukko 6.1.4. Potilaspalautelomakkeen kysymykset, joiden keskiarvo (ka) oli alle 3 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa vuonna 2013. EPLL Hoitoni tai tutkimukseni toteutui aikataulun mukaisesti ilman turhaa odottelua Ka. 3 Vastausvaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlasketun summan %-osuus 2,6 36 64 Läheiseni tai perheeni huomioitiin riittävästi 2,7 38 50 Saamani hoito oli hyvää 2,8 39 76 Pääsin hoitoon tai tutkimukseen riittävän nopeasti 3 47 70 Hoitoni tai tutkimukseni eteni sujuvati 3 50 64 Sain selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 3 47 62 n n Muistutukset, kantelut ja potilasvahingot Potilasmuistutusten määrä EPLL:lle väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Muistutuksia tuli yhteensä 48 (78 vuonna 2012). Muistutukset koskivat kohtelua ja henkilökunnan toimintaa. Lähiesimiehet ovat keskustelleet ja pyytäneet kirjalliset vastineet. Moni muistutus on johtanut toimintakäytäntöjen selkeyttämiseen. Potilasvakuutuskeskuksen, AVI:n ja Valviran selvityspyyntöjä tuli 20. Vahingonkorvausvaatimuksia kadonneista esineistä tai rikkoontuneista vaatteista tuli 10 (4 vuonna 2012). Näistä 8 vaatimusta hyväksyttiin vahingonkorvauslakiin perustuen (3:1 ). Henkilöstöä on ohjattu kirjaamaan ylös kaikki potilaalta poistetut esineet ja laittamaan ne nimellä merkittynä lukolliseen kaappiin hoidon ajaksi. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus EPLL:n toiminta perustuu potilaslähtöisiin hoitoprosesseihin ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen. Tavoitteena on, että potilas ohjautuu hoidon tarpeen arvioinnin myötä oikeaan hoitoprosessiin, jolloin vältytään esimerkiksi turhilta sisäänotoilta erikoissairaanhoitoon. Laatu ja prosessien toimivuus Prosessien sujuvuus potilaan, henkilökunnan ja johdon näkökulmasta on yksi laadun ilmaisin. Potilaalle hoidon sujuvuus merkitsee sitä, että hän saa asianmukaisen hoidon ilman tarpeettomia viivytyksiä, päällekkäisiä tai aiheettomia tutkimuksia ja toimenpiteitä. EPLL:n päivystyksen prosessit ovat: 1) hoidon tarpeen arviointi ja terveyspalveluiden puhelinneuvonta (Triage & TPN) 2) nopean hoidon prosessi ja sairaanhoitajavastaanotto (NOP & SHVO) 3) selvitystä, tutkimusta ja seurantaa vaativien potilaiden prosessi (KONS) 4) akuuttihoitoprosessi (AKU) Päivystyksessä toiminta on jakautunut potilaslähtöisiin oireenmukaisiin potilasprosesseihin. Tiimit vastaavat potilaslähtöisen toiminnan sujuvuudesta, asiakaspalvelun laadusta ja toiminnan kustannustehokkuudesta ja kehittämisestä. Lean-johtamismenetelmien mukainen hukkajahti on aloitettu syksyllä 2013. Päivystykseen saapuvien lapsipotilaiden hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon sekä lapsipotilaiden puhelinneuvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden päivystyshoitoa on suunniteltu yhdessä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman työryhmän kanssa ja lisäksi osana KASTE- hanketta. 38
Potilasturvallisuus Tavoitteena vuodelle 2013 oli riskienhallinnan ja toiminnan kehittäminen, potilasturvallisuuden seuranta, turvallista hoitoa tukevien menettelytapojen selvittäminen, potilasturvallisuusosaamisen varmistaminen sekä vakavien vaaratapahtumien selvitysprosessin selvittäminen. EPLL:ssa on nimetty potilasturvallisuusvastaavat, käsittelijät sekä potilasturvallisuuskoordinaattori. Haittatapahtuma-ilmoituksia (HaiPro) käsiteltiin yksiköissä systemaattisesti, ja kehittämiskohteita ja menetelmiä suunnitellaan yhdessä ja kirjataan yksikön tilanneraporttiin. Kesällä henkilöstöresurssien vähäisyydestä johtuen HaiPro-ilmoituksia ei ehditty käsitellä säännöllisesti. Tilanneraportit käsiteltiin johtoryhmässä säännöllisesti. Vuonna 2013 EPLL:ssa tehtiin 435 HaiPro-ilmoitusta, mikä oli enemmän kuin edellisvuonna (255 kpl vuonna 2012). Ilmoituksista oli suunnattu ensihoitoyksikköön 83 ja päivystykseen 352. Ilmoitukset liittyivät enimmäkseen ongelmiin, jotka koskivat tiedonkulkua, lääke- ja nestehoitoa sekä hoitoa tai seurantaa (kaavio 6.1.5). Ilmoitusten lisääntyminen puhuu potilasturvallisuuskulttuurin jalkautumisesta. Läheltä piti- tilanteiden ilmoituksia tulisi olla enemmän kuin tapahtui potilaalle- tilanteiden ilmoituksia. Läheltä piti- tilanteiden osuus kääntyi kuitenkin vuonna 2013 laskuun ja niitä oli 36 %. Vuonna 2012 vastaava luku oli 47 %. Tiedonkulkuun ja potilashoitoon liittyvien ongelmien osalta on tehty erilaisia hoito-ohjeita ja toimintaan liittyviä tarkistuslistoja henkilökunnan käyttöön. Potilaiden kivunlievitykseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja henkilökuntaa on koulutettu. Potilaan tunnistamisrannekkeet on otettu systemaattisesti käyttöön kaikilla päivystyspotilailla. Raportoinnin tarkistuslistaa (ISBAR-kortti) käytetään apuna raportoinnissa. Kaavio 6.1.5. HaiPro-ilmoitusten määrät ja tyypit vuonna 2013 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa. Ei tiedossa Lääke- ja nestehoito, verensiirto, varjoaine Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyvä Diagnoosiin liittyvä Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä Invasiiviseen Toimenpiteeseen liittyvä Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä Laboratorio-, kuvantamis- tms. tutkimus Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä Aseptiikkaan / hygieniaan liittyvä Tapaturma, onnettomuus Väkivalta Muu 4. Toiminnan tulokset Palvelujen laatu Päivystys Päivystyspotilaiden puhelinneuvontaa kehitettiin niin, että asiakaspalvelija pystyy vastaamaan 95 %:iin puheluista heti. Asiakaspalvelija siirtää puhelun tarvittaessa hoidon tarpeen arviointia varten sairaanhoitajalle. Asiakastyytyväisyys parantui huomattavasti. Päivystykseen tulevista potilaista 43 % pääsi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioon alle 5 minuutissa ja 62 % alle 10 minuutissa. Joka neljäs joutui odottamaan yli 15 min. Aulahoitaja ohjaa kiireellistä arvioita tarvitsevat potilaat sairaanhoitajan luokse tarvittaessa ohi jonon. Ensihoito Ensihoidon lääkäriyksikössä HEMS Benefit Score pisteytyksellä arvioiden 211 potilasta sai hoitoa, joka vähentää kuolleisuutta, parantaa ennustetta tai on suorastaan henkeä pelastavaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ensihoitotehtävien kiireellisyysjakauma oli seuraava: A 5 %, B 20 %, C 34 % ja D 40 %. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 6.3.2012 ensihoidon palvelutasosta. Tavoitteet potilaiden tavoittamisajoista on esitetty liitetaulukossa12 ensihoitoasetuksessa (340/2011) kuvatulla tavalla. Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta perustuu Hätäkeskuslaitoksen luovuttamaan materiaaliin, jonka perusteella FinnHEMS Oy on tuottanut liitetaulukossa 13 esitetyt neljännesvuosittain ryhmitellyt tulokset. Sarakkeen AB hoitotaso 30 min tulkinnassa tulee huomioida, että tuloksia laskettaessa perustason ambulansseja ei ole pystytty erottamaan hoitotason ambulansseista, jolloin em. sarake kuvaa potilaiden tavoittamista A- ja B-tehtävissä millä tahansa ambulanssilla 30 minuutin sisällä toisin kuin otsikossa esitetään. Suurkiitokset koko henkilökunnalle (hoitajat, lääkärit, laitoshuoltajat jne.) olitte aina ystävällisiä ja ammattitaitoisia! potilaspalaute 0 20 40 60 80 100 120 140 160 39
6.2. Diagnostiset tutkimukset ja lääkehuolto 6.2.1. Sairaanhoidolliset palvelut (Tyks-Sapa) Tyks-Sapa-liikelaitos koostuu kuudesta palvelualueesta, joita ovat Tykslab, Kliininen neurofysiologia, Patologia, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, Varsinais-Suomen lääkehuolto ja Varsinais-Suomen välinehuolto. Tyks-Sapa tuottaa palveluita VSSHP:n sairaaloille ja muille yksiköille sekä alueen terveyskeskuksille. Lisäksi Tyks-Sapassa annetaan opetusta ja tehdään tutkimusta. 1. Tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2013 keskeiset toiminnalliset tavoitteet koskivat palvelujen saatavuuden varmistamista uuteen T-sairaalaan muuttoon liittyen. Uuden lääkehoitorakennuksen tekniset ongelmat hidastivat suunnitelmien toteuttamista lääkehuollossa. Tulevan toiminnan kehittämiseksi on meneillään erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken selvitys sairaanhoidollisten palveluiden yhdistämisestä, Auria Biopankin käynnistäminen ja T-sairaalan lisärakentamisen suunnittelu. Tyks-Sapan tärkein tavoite on, että palvelujen saatavuus ja laatu vastaavat asiakkaiden tarpeita. Kaikilla palvelualueilla seurattiin palvelujen saatavuutta ja asiakaspalautetta. Palveluita on muokattu asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, mm. yhteispäivystyksen palveluiden tehostamiseksi on kehitetty uusia toimintamalleja. Syksyllä sairaanhoitopiirin säästötoimenpiteisiin liittyvät virkavapaat ja lomautukset aiheuttivat jonkin verran palveluviivettä. Välinehuollossa palvelujen oikea-aikaista saatavuutta vaikeuttivat laitteiden toiminnassa ilmenneet häiriöt. Hyvien asiakasyhteyksien ylläpitoa jatkettiin. Tyks-Sapan kaikki palvelualueet kävivät keväällä 2013 yhteiset asiakasneuvottelut viiden suurimman asiakkaan kanssa. Kaikilla palvelualueilla on asiakasyhdyshenkilöt, ja yhteyttä asiakkaisiin pidetään mm. klinikkakokousten kautta. Asiakaspalautetta on kerätty systemaattisesti. 2. Asiakastulokset Palveluiden saatavuus kuvataan jäljempänä palvelualueittain. Keväällä 2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto velvoitti VSSHP:n saattamaan syöpätautien hoidon kansallisen syöpästrategian määrittelemän hyvän hoidon mukaiseksi siten, ettei potilasturvallisuus vaarannu. Tähän liittyen on Tyks-Sapa-liikelaitoksessa ryhdytty toimenpiteisiin kuvantamistutkimusten ja patologian alan tutkimusten saatavuuden parantamiseksi. Asiakastyytyväisyys Toukokuussa 2013 toteutettiin potilastyytyväisyyskysely Sapan kaikilla palvelualueilla, joilla potilaita käy. Potilastyytyväisyys oli hyvää, mutta laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin joulukuussa 2013. Vastauksia tuli vain 129 kpl, kun vastausten määrä oli vuonna 2012 222 kpl. Tilaaja-asiakaspalaute oli edelleen melko hyvää, mutta tulokset olivat hieman heikommat kuin vuonna 2012. Edelleen arvostetaan korkealle henkilökunnan asiantuntijuutta ja osaamista. Yhteisiä haasteita ovat atk-ohjelmien käytettävyys sekä riittävä koulutus tilaaville yksiköille. Uusia haasteita ilmeni palvelujen saannissa. Lisäksi tyytyväisyyttä mitattiin sairaanhoitopiirin yhteisellä potilaspalautejärjestelmällä. Näiden potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,5. Taulukossa 6.2.1 on esitetty tulokset vuodelta 2013. Myös luvussa 4 on Tyks-Sapa liikelaitosta koskevia tuloksia. Taulukko 6.2.1. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen Tyks-Sapa-liikelaitoksessa vuonna 2013. Kysymys vastanneita ka. 4&5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 85 4,5 85 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 86 4,6 87 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 75 4,6 91 56 4,5 87 82 4,6 88 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Reklamaatiot (potilasvahinkoilmoitukset, muistutukset, kantelut) Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintaa koskevia muistutuksia tai vahinkoilmoituksia tuli suoraan potilailta tai Potilasvakuutuskeskuksen kautta yhteensä 15 kpl ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston kautta 1 kpl. Tapahtumien määrä oli samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Lukumäärä on erittäin pieni suhteutettuna eri toimipisteissä otettujen näytteiden ja tutkimusten määriin. Tutkimuksia tehdään keskimäärin 2000-3000:lle potilaalle vuoden jokaisena vuorokautena. Yhteiskunnalliset tulokset Varsinais-Suomen, Satakunnan, Vaasan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirien yhteinen lääkehankinta vuosille 2014 2015 toteutui. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit perustivat yhdessä Turun yliopiston kanssa Suomen ensimmäisen kliinisen biopankin Auria Biopankin. Sen tehtävänä on säilyttää ja välittää ihmisperäisiä näytteitä terveyttä edistäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Biopankki toimii perustamisvaiheessa Tyks-Sapaliikelaitoksen yhteydessä, ja sen toiminnassa on patologian toimialueella keskeinen rooli. 40
3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laatujärjestelmiä auditoidaan sisäisesti ja ulkoisesti auditointisuunnitelmien mukaisesti. Potilasturvallisuustuloksia esitetään palvelualuekohtaisesti. Lisäksi Tyks- Sapa liikelaitoksen tuloksia on kuvattu luvussa 5. 4. Toiminnan tulokset Keskeiset toimintaluvut kuvataan palvelualueiden kertomuksissa. Kaikkiaan Tyks-Sapan tuottamien palvelujen määrä kasvoi edellisvuodesta. Uutena toimintamuotona Tykslab käynnisti ensimmäisenä maassamme vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnan, jota tällä hetkellä tarjotaan laajana kaikille Tyksissa ja Salon aluesairaalassa syntyville vauvoille ja suppeampana valtakunnallisesti. Tiedot tähän kertomukseen on koottu Tyks-Sapa-liikelaitoksen omasta toimintakertomuksesta vuodelta 2013, joka löytyy kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa osoitteesta http://santra.vsshp.fi/yksikot/tyks-sapa-liikelaitos/documents/tyks-sapa%20toimintakertomus%202013.pdf 6.2.2. Diagnostiset palvelualueet Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian (KNF) palveluiden käyttö lisääntyi edellisvuosiin verrattuna. Kasvu liittyi eniten vaativien tutkimus- ja valvontapalveluiden (pitkät EEG-valvonnat, aivojen magneettistimulaatio) sekä päivystystutkimusten lisääntymiseen Tyksin toimialueilla (taulukko 6.2.2). Taulukko 6.2.2. Kliinisen neurofysiologian tutkimusten pääryhmät tavanomaisina tutkimuslukuina ja tutkimusten vaativuuden mukaan painotettuina lukuina vuosina 2012 ja 2013. Tutkimusryhmä KNF 2012 (kpl) 2013 (kpl) Muutos (%) Painotettu 2012 Painotettu 2013 Muutos (%) Kaikki yhteensä 7460 8812 18,1 10 490 12 151 15,8 EEG-valvonnat 282 376 33,3 1 328 1 550 16,7 EEG-tutkimukset 2311 2370 2,6 2 984 3 094 3,7 ENMG-tutkimukset 2146 2209 2,9 2 146 2 209 2,9 Herätetutkimukset 450 412-8,4 450 412-8,4 IOM-tutkimukset 75 78 4,0 684 750 9,7 Muut KNF-tutkimukset 200 1300 550,0 200 1 309 554,6 Refleksitutkimukset 244 289 18,4 244 289 18,4 rtms-tutkimukset 158 253 60,1 320 516 61,3 Tuntokynnykset 609 488-19,9 609 488-19,9 Uni-ja vireystilatutkimukset 981 1034 5,4 1 521 1 531 0,7 Muut 4 3-25,0 4 3-25,0 Palvelujen saatavuus Odotusajat kaikkiin KNF-tutkimuksiin pitenivät. Hoitotakuussa pysymiseksi palveluja ostettiin ulkopuolelta ja tehtiin lisätyötä. Laadunhallinta Kehittäminen on johdonmukaista ja jatkuvaa. KNF on akkreditoitu yksikkö. Potilasturvallisuus Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on taulukossa 6.2.3. Kliinisessä neurofysiologiassa ilmoitettiin vuoden 2013 aikana 86 vaaratapahtumaa. Yleisimmät tapahtumatyypit olivat laitteet ja niiden käyttö (42 %) ja tutkimuksiin liittyvät (37 %) tapahtumat. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten toimintatavat (27 %) sekä työympäristö, välineet ja resurssit (25 %). Henkilökunta on tottunut ja motivoitunut raportoimaan vaaratapahtumia yli kymmenen vuoden kokemuksella. Vuoden 2013 vaaratapahtumat liittyivät usein T-sairaalan käynnistymiseen (verkko-ongelmat), laitteisiin, työtapoihin ja liian vähäisiin resursseihin. Tilan puute oli myös ongelmana. Vaaratapahtumien riskiluokat vaihtelivat pääsääntöisesti matalimpien I ja II luokkien välillä. Vain kahden vaaratapahtuman riskiluokaksi oli arvioitu III. Vaaratapahtumat käsitellään ja kehittämistoimenpiteet otetaan aina käyttöön mahdollisimman nopeasti. 41
Taulukko 6.2.3. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Kliinisen neurofysiologian palvelualueella vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 10 11 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvät asiat käsitellään 1. johtoryhmässä 2. SWOT- (2-4 / vuosi) ja 3. Laatu- / auditointikokouksissa (6 / vuosi). Kyllä Lisäksi vaaratapahtumia käsitellään viikoittaisissa osastokokouksissa. Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa): 20 TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Jokainen HaiPro käsitellään. Kehittämisprojektien aiheet olivat tiedotus, perehdytys, muutokseen valmistautuminen (uusi video-eeg ja uni-osaston toiminta alkoi 9/2013) ja Elisa Dialog hälytys-eeg:n tekstiviesti järjestelmän jatkokehittäminen. Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä 5.4 3.2 4.5 4 Kyllä Kyllä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat () Tarkistuslistojen lisäksi on paljon menetelmäkuvauksia ja työohjeita. 10 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhteen kulutus (ml/tutkimus) Kokonaiskulutus vuodessa / tutkimusluvut= 2013: 48 l /8812 = 5,4 ml/tutkimus 74 % 5,4 ml/ tutk. Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) - *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Patologia Patologian palvelualue osallistui potilaiden hoitoon liittyvään diagnostiikkaan tutkimalla Tyksin eri yksiköiden ja muiden, lähinnä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköiden, patologian yksikköön lähettämää näytemateriaalia. VSSHP:n aluesairaaloiden patologian kudosnäytetutkimukset hankittiin yksityiseltä palveluntarjoajalta. Taulukossa 6.2.4 on kuvattu päätyyppeihin jaettuna näyte- ja tutkimusmäärien muutokset ja näytelasien vaativuuden mukaan painotetut lukumäärät. Taulukko 6.2.4. Patologian näytetyypit vuosina 2012 ja 2013. Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Kudosnäytteet 24 924 25 380 Solunäytteet 14 741 14 732 Ruumiinavaukset 303 262 Jatkotutkimukset 17 975 19 208 Yhteensä 57 943 59 582 Näytelasit 217 405 219029 Omana työnä tehtyjen tutkimusten kokonaismäärässä tapahtui 2,8 % lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Vaativuuden mukaan painotettu näytelasimäärä lisääntyi 0,7 %. Kaikkien tutkimusten määrä lisääntyi 1,4 %. Erityisesti syövän jatkotutkimuksina tehtävät immunohistokemialliset värjäykset lisääntyivät 5,2 %. Suurin lisäys tapahtui mahasuolikanavan tähystysnäytteissä (mahalaukku 15 %, paksusuoli 10 % ), kun taas muiden biopsianäytteiden ja gynekologisten irtosolunäytteiden määrässä tapahtui huomattavin lasku (4,2 % ja 11 %). Palvelujen saatavuus Tutkimukset on toteutettu suunniteltujen toimintaohjeiden mukaisesti, ja ne ovat valmistuneet pääsääntöisesti niille määriteltyjen valmistumisaikojen rajoissa. Laadunhallinta Toimintajärjestelmä perustuu Labquality Qualificationin ylläpitämään patologian laatutunnusstandardiin. Yksikössä suoritettiin 3.4.2013 ulkoinen määräaikaisarviointi, jonka perusteella kirjattiin kaksi poikkeamaa patologian laatutunnuksen standardista. Poikkeamat korjattiin määräajassa. Yksikkö on osallistunut Labquality Oy:n järjestämiin sytologian, histopatologian, immunohistokemian, histotekniikan ja laboratoriopesukoneiden kansallisiin vertailumittauksiin ja NordicQC:n kansainväliseen immunohistokemian laaduntarkkailuun. Laadunvarmistuksen tulokset on arvioitu sisäisessä laatujärjestelmän katselmuksessa 8.5.2013. Laboratoriopalvelut (Tykslab) Laboratoriotutkimusten kokonaistuotanto on jonkin verran noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 Tykslab tuotti ja välitti laboratoriopalveluita 6 028 086 kpl, mikä oli 2,8 % enemmän kuin vuonna 2012. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta volyymikasvu oli +1,3 % ja sairaanhoitopiirin ulkopuolisten asiakkaiden osalta +4,6 %. Tykslabin itse tekemien tutkimusten määrä vuonna 2013 oli 5 861 569 kpl, mikä oli 3,0 % enemmän kuin vuonna 2012. Ulkopuolisista laboratorioista vuonna 2013 ostettiin 159 262 tutkimusta, mikä on 4,2 % vähemmän kuin vuonna 2012. 42
43
Yhteispäivystyksen laboratoriopalveluiden järjestämiseksi sovittiin uusia toimintamalleja, mm. nopean vasteajan tutkimukset erityisen kiireisiä tarpeita varten. Näytteenottoa Tyksin osastoilla ja yhteispäivystyksessä on kehitetty ottamalla käyttöön päivystyspyyntöjen mobiilivalvontajärjestelmä. Loppuvuoden säästöihin liittyvät virkavapaat ja lomautukset aiheuttivat pidentymistä näytteenoton odotusaikoihin sekä vastausviiveitä. Laadunhallinta Tykslabin laatujärjestelmä arvioitiin ensimmäisen kerran sekä aiemman (SFS- EN ISO/IEC 17025:2005) että uuden (SFS-EN ISO 15189:2007) standardin mukaisesti. Toiminnan arvioinnissa todettiin joitakin parannettavia asioita, jotka liittyivät pääosin uuden standardin SFS-EN ISO 15189:2007 asettamiin vaatimuksiin tekniselle toiminnalle. Näistä kirjattiin 14 laatupoikkeamaa, joihin on vastattu 7.1.2014. Arvioinnin loppuraportissa todettiin, että Tykslabin laadunhallintajärjestelmä toimii hyvin ja näytteenotto sekä potilastutkimukset toteutetaan korkeatasoisesti vankalla asiantuntemuksella. Auditointi osoitti, että Tykslabin merkittävät laiteinvestoinnit ja laitekannan yhtenäistäminen aluesairaaloissa ovat taanneet tasaisen laatutason laboratorionäytteissä. Kuvantamistutkimukset (VSKK) T-laajennuksen käyttöönottoon liittyen VSKK:n kuvantamista tekevien osastojen määrä kasvoi kahdella. Samalla laajennettiin angiotoimenpideosaston ja päivystävän röntgenin kapasiteettia. Taulukossa 6.2.5 on kuvattu kuvantamistutkimusten määrät vuonna 2013 pääryhmittäin. Päivystysaikaiset tutkimukset lisääntyivät kappalemäärältään 5,3 % ja päiväaikaiset tutkimukset vähenivät 0,4 %. Kaikkien tutkimuksien keskimääräinen vaativuus/resurssitarve lisääntyi 6,4 %. Taulukko 6.2.5. Kuvantamistutkimusten määrä päätyypeittäin vuonna 2013 ja vertailu vuoteen 2012. Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Muutos % Kokonaistutkimusmäärä 307 750 310 709 + 0,96 oma tuotanto virka-aikana 241 640 240 693-0,4 oma tuotanto päivystys 57 229 60 237 + 5,3 Natiiviröntgentutkimuksia 216 333-1,8 Varjoainetutkimuksia 888-3,9 Angiografiatutkimuksia 1 126 + 9,1 Tietokonetomografioita 35 086 + 14,0 Ultraäänitutkimuksia 31 017 + 2,5 Magneettitutkimuksia oma tuotanto 11 771 + 8,1 välitysmyynti 8 879 9 773 + 10,1 Radiologisia toimenpiteitä 4 182-2,1 Liitetaulukossa 8 on esitetty lukumäärät yleisimmistä tauti- ja elinkohtaisista ryhmistä, joihin diagnostiset tutkimukset ovat kohdistuneet vuonna 2013. Vertailuksi on esitetty kahden aikaisemman vuoden lukumäärät. Kuvantamistutkimuksista etenkin pään ja kallon alueen tutkimukset ovat lisääntyneet, samoin kuin useimpien tuki- ja liikuntaelinryhmien kuvantavat tutkimukset. Palvelujen saatavuus Kiireettömien tutkimusaikojen odotusviiveet olivat kahden kuukauden polikliinisen hoitotakuun rajoissa lukuun ottamatta mammografiatutkimuksia ja neurologisia toimenpiteitä. Mammografiatutkimusten odotusajat joulukuun 2013 alussa olivat ennallaan tammikuun alun odotusaikoihin verrattuna (13 14 viikkoa). Neuroradiologisten toimenpiteiden odotusajat lyhenivät selvästi (33 viikkoa tammikuussa ja 15 viikkoa joulukuussa). Magneettitutkimuksien odotusajat lyhenivät vuoden viimeisinä kuukausina, mikä selittyy lisätyön aloittamisella lokakuussa. Kaikkien muiden tutkimusryhmien kiireettömien tutkimusaikojen odotus piteni loppuvuodesta. Laadunhallinta Ei raportoitu. 44
Potilasturvallisuus Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on taulukossa 6.2.6. VSKK:ssa raportoitiin vuoden 2013 aikana 280 HaiPro-ilmoitusta. Kaksi yleisintä tapahtumatyyppiä olivat laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen (45 %) liittyvät vaaratapahtumat sekä tiedonhallintaan tai tiedonkulkuun (19 %) liittyvät vaaratapahtumat. Useimmiten myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat kommunikointi ja tiedonkulku (22 %). Läheltä piti tapahtumien ilmoitusaktiivisuus lisääntyi vuonna 2013 ollen 29 % kaikista ilmoituksista (19 % vuonna 2012). Erityyppisiä vaaratapahtumia ilmoitettiin aiempaa laajemmin, mikä kuvastaa lisääntynyttä ilmoitusaktiivisuutta. HaiPro-ilmoitusten perusteella tehtiin konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, kuten tutkimukseen tulon tarkistuslistan suunnittelu. VSKK:ssa toimii aktiivisesti potilasturvallisuusverkosto, jonka tehtävänä on edistää potilasturvallisuutta palvelualueella ja jakaa hyviä käytäntöjä. VSKK:ssa järjestettiin marraskuussa 2013 potilasturvallisuusviikko, jonka yhteydessä pidettiin koulutustilaisuuksia. Taulukko 6.2.6. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti 1 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä 3 5,2 3,5 4,3 6 Kyllä Kyllä Ei 6.2.3. Lääkehuolto Varsinais-Suomen Lääkehuoltoon (V-S Lääkehuolto) kuuluvat yksiköt: Tyks sairaala-apteekki, jossa kantasairaalan toimipisteeseen yhdistettiin vuoden 2013 aikana Paimion ja Raision toimipisteet, sekä lisäksi lääkekeskukset Loimaan ja Salon aluesairaaloissa, Tyks Vakka-Suomen sairaalassa sekä Turunmaan sairaalan liikelaitoksessa. Toimintaa kuvaavien jakelurivien määrät laskivat toimipisteittäin 2,6-5 % vuoteen 2012 verrattuna niissä toimipisteissä, jotka toimivat koko vuoden: 5 %:n lasku toteutui Loimaalla ja Salossa, ja 2,6 %:n lasku Tyks kantasairaalassa ja Tyks Vakka-Suomen sairaalassa. Jakelupakkauksina ilmaistu toimitusten kokonaismäärä, veret ja lääketieteelliset kaasut mukaan lukien, oli noin 1,73 milj. kpl vuonna 2013 ja väheni 3,3 % edellisvuoteen verrattuna. Ilman veriä ja lääketieteellisiä kaasuja toimitettujen pakkausten määrä oli yhteensä noin 1,23 milj. kpl ja kasvoi 9286 kpl:lla edellisvuoteen verrattuna. Omavalmistustoiminnan steriilivalmistuksessa jakeluyksiköiden määrä kasvoi 10 %. Suurimmat nousut olivat käyttövalmiissa kefuroksiimi-infuusioissa + 49 % ja aseptisen valmistuksen GMP:n edellyttämät simuloinnit + 42 %. Solunsalpaaja-annosvalmistuksessa käyttövalmiiden potilaskohtaisten injektioiden ja infuusioiden määrä kasvoi 11 %. Osastofarmasian tehtävissä työskenteli koko vuoden yhteensä kahdeksan farmaseuttia Tyksin kantasairaalassa, yksi Tyksin kirurgisessa sairaalassa sekä Salon aluesairaalassa. Turunmaan sairaalan vastaavan farmaseutin työajasta noin 70 % kohdentuu osastofarmasian tehtäviin. Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 1 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 26 % 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhteen kulutus (l/1000 tutkimus) 2,6 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 hoitojaksoa) Ei käytössä *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. 45
6.3. Somaattinen erikoissairaanhoito, Tyks Turun yliopistollinen keskussairaala muodostuu kahdeksasta potilaan hoitolinjoihin perustuvasta toimialueesta ja kahdesta palvelualueesta, jotka tuottavat palveluja toimialueille. Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos huolehtii akuuttia hoitoa tarvitsevien erikoissairaanhoidon potilaiden päivystysvastaanotosta. Toimialueet: 1 Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 2 Sydänkeskus 3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 4 Neurotoimialue 5 Medisiininen toimialue 6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 7 Naistenklinikka 8 Lasten ja nuorten klinikka. Palvelualueet: 1 Asiantuntijapalvelut 2 Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito). 1. Tavoitteiden toteutuminen Organisaatiomuutoksen toteutuminen oli merkittävin uudistus Tyksin toiminnassa. Lisäksi muutto uusiin toimitiloihin T-sairaalaan vaikutti useilla toimi- ja palvelualueilla. Talouden vakauttaminen aiheutti henkilöstökulujen säästötoimia loppuvuodesta, mikä haastoi hoitotakuussa pysymistä. Tarkemmin tavoitteiden toteutumista käsitellään toimi- ja palvelualueittain. Potilashoidon tunnusluvut Potilashoidon tunnusluvut kuvataan luvussa 3 osana sairaanhoitopiirin raportointia sekä erikseen toimi- ja palvelualueittain. Taulukossa 6.3.1 on Tyksin keskeisten toiminnan lukujen kehittyminen vuosina 2011 2013. Hoitojaksojen määrä on vähentynyt, mutta avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt. Leikkauksia tehtiin edellisvuotta vähemmän sekä vuodeosastoilta käsin että päiväkirurgiana. Taulukko 6.3.1. Tyksin somaattista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2011 2013. Tyks 2011 2012 2013 Vuodeosastohoito Muutos (%) 2013-2012 Hoitojaksot 54 874 53 500 50 283-6,0 % Hoitopäivät 226 764 214 556 196 207-8,6 % Leikkaustoimenpiteet 18 056 17 387 16 345-6,0 % Keskimääräinen hoitoaika 4,13 4,01 3,94-1,7 % Avohoito Avohoitokäynnit 446 336 447 609 481 596 7,6 % Päiki-toimenpiteet 10 483 10 667 10 434-2,2 % Leikkaustoimenpiteet yhteensä 28 539 28 054 26 779-4,5 % Yleisimmät Tyksissä 2013 vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti hoidetut diagnoosiryhmät kustannuksineen on kuvattu taulukossa 6.3.2 ja avohoitokäynnit diagnoosiryhmittäin esitetään taulukossa 6.3.3. Taulukko 6.3.2. Yleisimmät diagnoosiryhmät ja hoitojaksojen lukumäärät Tyksin vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti sekä niiden kustannukset vuonna 2013. Koodi Diagnoosiryhmä Kustannus C00-D48 Kasvaimet 8206 36 257 161 I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 6883 40 803 602 M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 5975 21 829 831 S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 5820 24 925 992 O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 5234 12 861 863 K00-K93 Ruoansulatuselinten sairaudet 4341 11 875 978 J00-J99 Hengityselinten sairaudet 3954 11 557 546 H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 3801 5 962 467 N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 3245 7 875 194 Muut oireet, sairaudenmerkit sekä R00-R99 poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset 2552 4 480 545 Muut pääryhmät yhteensä 9321 39 564 609 Kaikki yhteensä 59332 217 994 788 46
Taulukko 6.3.3. Yleisimmät diagnoosiryhmät Tyksissä avohoitokäynneillä sekä niiden kustannukset vuonna 2013. Koodi Diagnoosiryhmä Kustannus C00-D48 Kasvaimet 84 260 34 108 922 M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 39 660 14 081 331 Z00-ZZB Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin 34 511 7 634 676 H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 28 281 5 832 219 N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 25 006 9 119 528 K00-K93 Ruoansulatuselinten sairaudet 23 819 7 779 532 G00-G99 Hermoston sairaudet 21 911 6 611 094 L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 19 722 3 503 174 Muut oireet, sairaudenmerkit sekä R00-R99 poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset 17 571 6 660 204 I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 15 851 5 881 721 J00-J99 Hengityselinten sairaudet 15 495 4 059 993 S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 13 858 3 907 318 E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet 13 609 3 600 106 H60-H95 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 11 240 1 854 472 O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 9 684 2 185 916 Muut pääryhmät yhteensä 28 192 11 043 755 Kaikki yhteensä 402 670 127863 961 Yleisimmät toimenpiteet ja tutkimukset kuvataan toimialueitten yhteydessä. Hoitoon pääsy Hoitoon pääsy Tyksissä toteutui pääosin hoitotakuun puitteissa (taulukko 6.3.4). Lähetteitä Tyksiin saapui kaikkiaan 66 242 kappaletta, ja hoitotakuutiedot ilmoitettiin yli 43 000 lähetteestä THL:lle. Lähetteet katsottiin keskimäärin saapumista seuraavana päivän ja vain alle 1 % ylitti hoitotakuun rajan. Eniten hoitotakuun rajan ylityksiä oli hoidon tarpeen arvioinnissa. Hoidon tarpeen arviointia odotettiin tyypillisesti noin 1,5 kuukautta ja hoitoon pääsyä reilu kuukausi. Odotus yleisimpiin leikkauksiin kesti tavallisesti myös noin 1,5 kuukautta. Taulukko 6.3.4. Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Tyksissä: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne 31.12.2013 sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. Hoitoon pääsyn toteutuminen 31.12.2013 Tyks Odotusajan mediaani Hoitotakuun raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika 43 263 1 0,9 hoidon tarpeen arviointia odottavat 1 972 43 9,5 hoitoa odottavat 8 407 36 1,5 yleisimpiin leikkauksiin odottavat* 4 696 44 2,9 * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 2. Asiakastulokset Tulosaluekohtaiset potilastyytyväisyysmittauksen tulokset on kuvattu kaaviossa 4.2. Tyksissä tyytyväisten osuus (arvio 4 tai 5) kaikista vastanneista oli yli 90 % yhteensä 15 kysymyksessä 21:sta. Tyytyväisimpiä oltiin palvelujen saamiseen äidinkielellä, henkilökunnan kohteluun ja toimintaan, tiedonsaantiin tutkimuksen ja hoidon aikana sekä jatkohoidon ohjeistukseen ja järjestämiseen. Palvelu ja hoito myös koettiin turvalliseksi ja hyväksi. Vähiten kiittäviä arvioita tuli etukäteistiedoista ja hoitoon pääsyn nopeudesta, läheisten huomioimisesta, tilojen viihtyisyydestä ja päätösten tekemisestä yhdessä potilaan kanssa. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta ja potilasturvallisuus mukaan lukien sairaalahygienia on kuvattu luvussa 5 ja tarkemmin toimi- ja palvelualueittain. Tyksin infektiotilanne on pysynyt hyvin hallinnassa. Prevalenssitutkimuksessa hoitoon liittyvä infektio oli 12 % osastohoidossa olevista potilaista (kaavio 5.13). SAI-rekisteriin ilmoituksia tuli hieman edellisvuotta vähemmän, määrä oli 1,4 % hoitojaksoista (kaavio 5.14). Ilmoitusten määrään vaikuttaa todettujen infektioiden lisäksi osastojen ilmoitusaktiivisuus. 4. Toiminnan tulokset Tyksissä annetun hoidon laatua kuvaavat yleiset indikaattorit on kuvattu luvussa 5.4. Toimialueittain esitetään potilasryhmäkohtaisesti tuloksia. 47
48
6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 1. Tavoitteiden toteutuminen Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin toimintojen yhdistämistä ja toimintatapamuutoksia, joiden seurauksena Tules-potilaiden hoito on toteutettu aiempaa tehokkaammin, taloudellisemmin ja vaikuttavammin. Toimialueeseen kuuluvat ortopedian ja traumatologian lisäksi käsikirurgian ja fysiatrian erikoisalojen palvelut. Strategisen tavoitteen mukaisesti vuonna 2013 hoitojaksoja ja hoitopäiviä oli aikaisempaa vähemmän. Esimerkiksi traumapotilaita oli odotettua vähemmän. Lähetemäärät ovat kasvaneet tasaisesti, vaikka väestön terveydentilassa ei ole tapahtunut vastaavaa muutosta. Kyse on yleisestä maailmanlaajuisesta tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitokäytäntöjen muutoksesta, joka tulee vaikuttamaan palvelutarpeeseen myös jatkossa. Potilashoidon tunnusluvut Lähetteitä toimialueelle saapui yli 9 700 kappaletta. Lisäksi EPLL:n kautta tuli yli 2100 potilasta. Lisäksi ilman lähetettä hoitoon tuli lähes 400 potilasta. Taulukko 6.3.1.1. Lähetteet Tules-toimialueelle vastuualueittain vuonna 2013. EPLL:n Tyks Muu Elektiiviset Tules T01 kautta yhteensä päivystys Artro 8 3 292 3 290 2 Fysiatria 0 864 863 1 Käsikirurgia 1 1609 1606 3 Tekonivelkirurgia 173 1906 1903 3 Reumaortopedia 6 288 288 Selkäpotilaan hoito 101 1074 1074 Traumojen hoito 1 850 735 726 9 Yhteensä 2 139 9 768 9 750 18 Tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueen keskeiset toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 6.3.1.2. Kiitos hyvästä hoidosta, runsaista neuvoista ja kärsivällisistä vastauksista! potilaspalaute Taulukko 6.3.1.2. Tules-toiminnan tunnusluvut vastuualueittain vuonna 2013. Erikoisalan koodi ja nimi Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 20A Artro 13 956 785 1 186 1,5 96Y Fysiatria 2 420 20J Käsikirurgia 10 305 142 243 1,7 20B Reumaortopedia 4 708 582 2 272 3,9 20C Selkäpotilaan hoito 3 172 442 2 154 4,9 20D Tekonivelkirurgia 7 717 1 382 6 004 4,3 20I Traumojen hoito 9 105 2 409 9 800 4,1 992 Muut 7 2 16 8,0 Yhteensä 51 390 5 744 21 675 3,8 Kehityssuuntien vertailuksi liitetaulukossa 14 on ortopedian vastaavat luvut vuosilta 2011 ja 2012. Käsikirurgian toimintalukuja ei ole eritelty aikaisempina vuosina ja reumaortopedian luvut puuttuvat vuosien 2011 ja 2012 tilastoista, koska ne olivat aikaisemmin reumasairauksiin kuuluvaa konservatiivisen tulosyksikön toimintaa. Myöskään fysiatrian aiempia lukuja ei ole. Avohoidon määrä lisääntyi tuntuvasti. Hoitojaksojen suurempi lukumäärä vuonna 2013 selittyy reumaortopedian luvuilla. Todellisuudessa hoitojaksojen määrä väheni. Leikkaukset ja diagnostiset tutkimukset Tyksissä on tehty ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoisaloihin kuuluvia leikkauksia ja toimenpiteitä tehtiin yli 8500, joista päiväkirurgiana tehtiin yli 1700 leikkausta eniten käsikirurgian vastuualueella. Leikkausten jakautuminen vastuualueittain on taulukossa 6.3.1.3. Taulukko 6.3.1.3. Leikkaustoimenpiteet ja erikseen päiväkirurgia Tules-toimialueella vuonna 2013. vastuualue leikkaukset päiväkirurgia Artro 1391 665 Reumaortopedia 562 3 Tekonivelkirurgia 1373 6 Traumojen hoito 1976 125 Käsikirurgia 1096 977 Selkäpotilaan hoito 370 Yhteensä 6771 1776 Tules-toimialueella tehdyt tavallisimmat leikkaustoimenpideryhmät on esitetty taulukossa 6.3.1.4 ja yleisimmät diagnostiset tutkimukset taulukossa 6.3.1.5. 49
Taulukko 6.3.1.4. Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät Tules-toimialueella vuonna 2013. Koodi Leikkaus NFB Lonkan tekonivelleikkaus 694 NGB Polven tekonivelleikkaus 530 ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset 403 NFJ Reisiluun murtumaleikkaukset 328 NHG Nilkan tai jalkaterän nivelmuovaukset/luudutukset 319 NHJ Jalkaterän murtumaleikkaukset 275 NCJ Kyynärnivelen ja -varren leikkaukset 225 ABC Selkäydin/hermojuurivapautus 215 NHK Jalkaterän luuleikkaukset 211 QDB Alaraajojen haavojen ompelut ja sidevaihdot 211 Lonkan ja polven tekonivelkirurgian jälkeen yleisin toimenpide oli käden keskihermon vapautus. Seuraavaksi yleisimmin tehtiin murtumaleikkauksia alaraajoihin ja kyynärvarren alueelle. Yleisimmät yksittäiset leikkaukset on esitetty liitetaulukossa 15. Taulukko 6.3.1.5. Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostiset tutkimusten ryhmät Tules-toimialueella vuonna 2013. Koodi Tutkimus NF1 Lonkan diagnostinen radiologia 4 895 NG1 Polven diagnostinen radiologia 3 930 NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia 2 597 NH1 Nilkan diagnostinen radiologia 2 376 TNX Pehmytkudospisto tai aukaisu 2 150 NB1 Olkanivelen diagnostinen radiologia 2 013 GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 1 992 ND1 Ranteen diagnostinen radiologia 1 704 NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia 1 637 NJ2 Alaraajojen diagnostinen radiologia 1 328 ND2 Käden diagnostinen radiologia 1 167 NE1 Lantion ja lonkan diagnostinen radiologia 1 082 NJ3 Raajan tai nivelen muu TT 949 Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.1.6 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen Tules-toimialueella. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta neljän tai viiden päivän kuluessa. Osaan lähetteitä jouduttiin pyytämään lisätietoja, mikä pidensi lähetteiden käsittelyaikaa esimerkiksi reumaortopedialla ja tekonivelkirurgiassa. Koko vuoden aikana lähetteiden osalta hoitotakuu jäi toteutumatta 2,4 %:ssa. Taulukko 6.3.1.6. Hoitotakuun toteutuminen Tules-toimialueella. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna 2013. joista lähetteen käsittely Erikoisalat Käsitellyt lähetteet 0 3 vrk 4 21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % odotusaika vrk mediaani Artro 1895 905 979 11 0,6 4 Reumaortopedia 272 45 148 79 29,0 14 Selkäpotilaan hoito 323 68 255 0 0,0 10 Tekonivelkirurgia 1131 314 796 21 1,9 6 Traumojen hoito 224 118 106 0 0,0 3 Luutuumorien hoito 195 61 132 2 1,0 5 Käsikirurgia 1219 1023 195 1 0,1 1 Ortopedia 77 11 56 10 13,0 17 Traumatologia 13 6 7 0 0,0 5 Fysiatria 32 9 19 4 12,5 6,5 Fysiatria 97 39 56 2 2,1 4 5478 2599 2749 130 2,4 % Taulukko 6.3.1.7. TULES-TOIMIALUEELLA Hoidon tarpeen arviointia odottaneet 31.12.2013. joista odottaneet odotusaika Erikoisalat käyntiä 1 60 vrk 61 90 vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % vrk mediaani Artro 182 129 47 6 3,3 47 Reumaortopedia Selkäpotilaan Hoito 17 12 5 0 0,0 53 Tekonivelkirurgia 220 40 81 99 45,0 88,5 Traumojen hoito 8 6 2 0 0,0 39 Luutuumorien hoito 4 4 0 0 0,0 18,5 Käsikirurgia 103 90 10 3 2,9 36 Ortopedia 3 1 2 0 0,0 74 Fysiatria 4 4 0 0 0,0 30 Fysiatria 31 31 0 0 0,0 28 572 317 147 108 18,9 % 50
Taulukko 6.3.1.8. Tules-toimialueelle hoitoon odottaneet 31.12.2013. Hoitoa joista odottaneet odotusaika vrk odotavien Erikoisalat 1 90 vrk 90 150 vrk 150 180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % mediaani Artro 205 195 9 1 0 0 33 Reumaortopedia 43 26 9 3 5 11,6 77 Selkäpotilaan hoito 267 260 7 0 0 0,0 29 Tekonivelkirurgia 646 575 65 3 3 0,5 42 Traumojen hoito 60 56 4 0 0 0,0 14 Luutuumorien hoito 71 69 0 1 1 1,4 14 Käsikirurgia 371 340 31 0 0 0,0 34 Ortopedia 12 12 0 0 0 0,0 46 Fysiatria 17 16 0 0 1 5,9 22 Fysiatria 38 36 2 0 0 0 30,5 1730 1585 127 8 10 0,6 % Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli 1,5 2 kuukautta ortopedisiin hoitoihin, tekonivelkirurgiassa jopa kolme kuukautta, ja noin kuukausi fysiatrialla (taulukko 6.3.1.7). Ylityksiä hoidon tarpeen arvioinnista kertyi lähinnä tekonivelkirurgiassa. Hoitoon pääsyn odotus kesti vaihtelevasti eri ortopedisiin hoitoihin, luutuumorien hoidon kahdesta viikosta reumaortopedian 2,5 kuukauteen. Fysiatrian hoitoihin pääsi noin kuukaudessa. Hoitotakuun rajan ylityksiä oli lähinnä reumaortopediassa (taulukko 6.3.1.8). 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,7 (taulukko 6.3.1.9). Tyytyväisten osuus sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen oli korkea koskien palvelun tasoa, henkilökunnalta saatua kohtelua, tiedon saantia ja turvallisuuden kokemusta. Vähiten kiittäviä arvioita tuli potilaan osallisuudesta päätöksentekoon. Edellisvuoteen verrattuna tämä arvio oli myös laskenut. Taulukko 6.3.1.9. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Tules-toimialueella (ortopedian ja traumatologian klinikka vuonna 2012). Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 2012 2013 Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Tules-toimialueella tehtiin vuoden 2013 aikana yhteensä 111 HaiPro-ilmoitusta. Ilmoituksista 46 % oli luonteeltaan läheltä piti -tapahtumia ja 54 % haittatapahtumia. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (44 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (25 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten toimintatavat (19 %), työympäristö, välineet ja resurssit (16 %) tai kommunikointi ja tiedonkulku (14,5 %). Vaaratapahtumista aiheutui potilaille lievä haitta 23 %:ssa ja vakava haitta 0,8 %:ssa tapauksista. Yleisemmin (47 %) vaaratapahtumista ei ollut haittaa potilaalle. Vaaratapahtumista seurasi hoitavalle yksikölle useimmiten lisätöitä tai vähäisiä hoitotoimia (29 %). ka. 4 & 5 (%) vastannet vastannet ka. 4 & 5 (%) 533 4,8 98 536 4,8 96 544 4,8 96 537 4,9 96 511 4,7 95 537 4,7 95 522 4,6 92 519 4,5 88 535 4,8 96 534 4,7 94 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Suuri osa toimialueella tehtävistä toimenpiteistä rekisteröidään laadun seurantaa varten. Potilaiden hoitoa edeltävät löydökset, leikkauslöydökset ja postoperatiivinen tila kuvataan, ja näin saadaan tietoa eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta, jonka perusteella muokataan hoitolinjoja. Luupankkitoiminta on käynnistetty vuonna 2013. Luupankkitoimintaa toteutetaan standardien mukaisesti ja sitä auditoidaan. EFQM-mallin mukaisiin itsearviointeihin on koulutettu vastuualueiden osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat ja yksi vastuualuejohtaja. Lean-ajattelua hyödyntäen on analysoitu toimintaa ja parannettu prosessien sujuvuutta erityisesti huomioiden potilasturvallisuus. 51
52 Potilasturvallisuuskoulutuksen suoritti 53 % toimialueen henkilöstöstä (taulukko 6.3.1.10). Toimialueella perustettiin tietoryhmä, jonka tarkoituksena on edistää potilasturvallisuuden kannalta hyviä toimintatapoja. Taulukko 6.3.1.10. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Tules toimialueella vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 4 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste (%) Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus 5 Kyllä 3 5,3 3,6 4,2 Kyllä Kyllä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 1 88 % 75 % 73 % Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus 53 % Käsihuuhdekulutus (l/ 1000 hp) 44,6 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 2,0 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Tules-toimialueella on osallistuttu aktiivisesti hoidon vaikuttavuutta selvittäviin tutkimushankkeisiin. Tuloksia valmistui tutkimuksista, joissa mitattiin olkapään kiertäjänkalvosimen repeämään tähystyshoidon ja polven nivelkierukan tähystysleikkausten hyötyä potilailla, joilla on iän mukana kehittyviä kudosten vaurioita tai rappeutumia. Tutkimustulosten mukaan näistä leikkauksista ei ollut hyötyä potilaalle kuntoutukseen verrattuna. Lisäksi valmistui tutkimus, jossa oli vertailtu erilaisten lonkan tekonivelten kestävyyttä. Tutkimukset ovat muuttaneet hoitokäytäntöjä Tyksissä. Lue suomenkieliset tiivistelmät internet-sivuilta: Olkapään tähystysleikkaus Polven tähystysleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Laatupoikkeamat Hoidon poikkeamia seurataan sairaalainfektiorekisterillä ja kansallisessa SI- RO-ohjelmassa sekä eräiden yleisten laatuindikaattoreiden avulla. Hoitoon liittyvät infektiot Tyksissä ortopedialla on seurattu usean vuoden ajan proteesi-infektioiden ilmaantuvuutta kansallisen SIRO-rekisterin avulla. Lonkkaproteesi-infektioiden SIROon ilmoitetut osuudet pysyivät ennallaan 1,4 prosentissa (kaavio 6.3.1.1). Polviproteesi-infektioiden osuus kasvoi 0,8 prosentista 1,4 prosenttiin, mutta pienten lukumäärien vuoksi kyse voi olla satunnaisvaihtelusta (kaavio 6.3.1.2). Molemmat luvut ovat kansallisen vertailun keskitasoa. Kaavio 6.3.1.1. Lonkkaproteesien infektiot Tyksissä (ja Vakka-Suomen sairaalassa 2010 alkaen) vuosina 2005 2013. leikkausmäärät vuosittain Kaavio 6.3.1.2. Polviproteesien infektiot Tyksissä (ja Vakka-Suomen sairaalassa 2010 alkaen) vuosina 2005 2013. leikkausmäärät vuosittain lonkkaproteesi infektiot vuosittain 2005 2006 2007 2006 2009 2010 2011 2012 2013 polviproteesi infektiot vuosittain 2005 2006 2007 2006 2009 2010 2011 2012 2013 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 800 700 600 500 400 300 200 100 0
Viimeisin vertailutieto sairaanhoitopiirien kesken SIRO-rekisteristä on vuodelta 2012. Siinä Tyksin sijoitus on toiseksi paras (taulukko 6.3.1.11). Taulukko 6.3.1.11. Polvi- ja lonkkatekonivelien leikkausalueen infektioiden esiintyvyys (sisältää todelliset tekonivelinfektiot: mutta myös pinnalliset haavainfektiot (per 1000 hoitopäivää) suuruusjärjestyksessä kaikissa SIRO-sairaaloissa vuonna 2012. (THL, SIRO-rekisteri) Järjestys Esiintyvyys Vakavien infektioiden esiintyvyys* Sairaalaesiintyvyys** 1 0.8 0 0.4 2 0.9 0.5 0.9 3 1.2 1.2 1.1 4 1.2 0.5 1.0 5 1.4 1.4 1.4 6 2.1 1.0 1.4 7 2.3 1.4 1.8 8 2.4 1.0 1.3 9 2.6 2.1 2.5 10 2.7 0.5 2.2 Tyksin sijaluku 2. (harmaa) *) suljettu pois pinnalliset infektiot **) suljettu pois infektiot, jotka todettu vain uloskirjoituksen jälkeisessä seurannassa Lisäksi seurataan hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 0,35 2,37 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2013. Vastuualuekohtaista seurantatietoa aikaisemmista vuosista ei ole käytettävissä. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 77 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot Tules erikoisaloilla: 5 sataa hoitojaksoa (mukaan lukien päiväkirurgia) kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0,7 % (vakioimaton) Kiitos hyvästä hoidosta. potilaspalaute 53
6.3.2. Sydänkeskus 1. Tavoitteiden toteutuminen Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli ja erinomaiset toimintatilat ovat vahvistaneet tavoitetta tuottaa vaativan erikoissairaanhoidon laadukkaita ja vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Yhtenäiset toimitilat ja henkilökunnan joustava käyttö ja liikkuminen toimialueen sisällä ovat tuoneet toiminnallista säästöä. Osaamisen yhdistäminen ja yhteen saattaminen on parantanut hoidon laatua ja osaltaan mahdollistanut Kerralla kuntoon -toimintaperiaatteen käytäntöön ottamista. Muutosta ja säästötoimista johtuen vuonna 2013 hoitojaksoja ja hoitopäiviä kertyi hieman suunniteltua vähemmän. Invasiivisen kardiologian toimenpidemäärät kasvoivat kuitenkin hieman ja ulkokunnista tulevia potilaita hoidettiin suunniteltua enemmän. Sydänkeskuksen haaste vuonna 2013 oli hoitohenkilökunnan ja lääkärien määrä, mikä on hidastanut uusien hoitomallien käyttöön ottoa. Jatkuvan kardiologipäivystyksen puuttuessa esimerkiksi sydäninfarktin välitön pallolaajennus toteutettiin vapaaehtoisen hälytystyön turvin, jotta akuuttien sydänpotilaiden hoitoratkaisut saatiin tehtyä asiantuntemuksella ja viivytyksettä myös virka-ajan ulkopuolella. Päivystysasetus tulee ohjaamaan jatkossa kardiologisen toimenpidepäivystyksen järjestämistä. Tulevien vuosien tavoitteena on vaativan sydänsairauksien erikoissairaanhoidon keskittäminen Sydänkeskukseen, mutta tämä tavoite vaatii toiminta- ja tilaresurssien siirtoja. Pyrkimyksenä on turvata yliopistotasoisen hoidon kehittäminen ja luoda yhä parempia edellytyksiä tutkimustyölle. Potilashoidon tunnusluvut Lähetteitä tilastoitui saapuneeksi 1936 kappaletta. Lisäksi EPLL:n kautta saapui 2120 potilasta ja ilman lähetettä 51. Sydänkeskuksen yhteiset toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 6.3.2.1. Avohoitokäyntien määrä oli lähes 10 000, mutta tarpeeseen nähden se oli matala. Kontrollikäynneistä ohitusleikkauksen ensikontrollit ja sydäninfarktipotilaan kontrollit on ohjattu muualle, ja esimerkiksi turkulaiset potilaat hoidettiin pääosin Turun kaupunginsairaalan kardiologian poliklinikalla. Keskimääräinen hoitoaika oli vain 3,6 vrk. Osastohoidossa asetettiin etusijalle toimenpidepotilaat. Osa vaativista sydänpotilasta hoidettiin muualla. Koska Sydänkeskus muodostettiin kardiologian ja sydän- ja rintaelinkirurgian toiminnasta, täysin vertailukelpoisia lukuja edellisvuosista ei ole. Tauluko 6.3.2.1. Sydänkeskuksen toiminnan tunnusluvut vuonna 2013. Erikoisalan koodi ja nimi avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 10C Sydänkeskus 9 787 4 126 14 811 3,6 Toimenpiteet ja leikkaukset Varsinaisia leikkauksia tehtiin yhtensä 793. Päiväkirurgiseksi oli kirjautunut 542 toimenpidettä. Kaikkiaan eri toimenpiteitä tehtiin lähes 2 900. Kardiologisten toimenpiteiden määrien kehittymistä kuvataan kaavioissa 6.3.2.1 6.3.2.4. Kaavio 6.3.2.1. Sydämen varjoainekuvaukset Tyksissä vuosina 2011 2013. 2011 1574 2012 1583 2013 1679 0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 Kaavio 6.3.2.2. Sepelvaltimoiden pallolaajennukset Tyksissä vuosina 2011 2013. 2011 2012 2013 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Kaavio 6.3.2.3. Sydämen tahdistimen asennukset Tyksissä vuosina 2011 2013. 2011 2012 2013 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Kaavio 6.3.2.4. Sydämen rytmihäiriöiden katetriablaatiot Tyksissä vuosina 2011 2013. 2011 2012 2013 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 54
Sydänkirurgian lukumäärien kehittymistä kuvataan kaavioissa 6.3.2.5 6.3.2.7. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset ovat laskeneet noin kolmannekseen vuosituhannen alusta ja korvautuneet pallolaajennuksilla. Hoidon tarve on pysynyt ennallaan. Ohitusleikkauksista viime vuosina noin joka toinen on tehty päivystyksenä tai kiireellisenä. Aorttaläpän ja hiippaläpän leikkausten määrät ovat kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muuta thoraxkirurgiaa Tyksissä tehtiin noin 200 leikkausta. Kaavio 6.3.2.5. Sydämen sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset Tyksissä vuosina 1999 2013. 400 350 300 250 200 150 100 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2006 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaavio 6.3.2.6. Aorttaläpän leikkaukset Tyksissä vuosina 2000 2013. 80 70 60 50 40 30 20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaavio 6.3.2.7. Muu rintaelinkirurgia Tyksissä vuosina 2006 2013. Taulukko 6.3.2.2. Hoitotakuun toteutuminen Tyksin sydänkeskuksessa. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna 2013. Erikoisalat Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.2.2 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kolmen seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana 51 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Odotusaika vrk mediaani Sydänkeskus, 1315 723 541 51 3,9 % 3 200 175 150 125 100 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Taulukko 6.3.2.3. TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.2013. Erikoisalat Käyntiä odotavien 1-60 vrk joista odottaneet 61-90 vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % Odotusaika vrk mediaani Sydänkeskus 19 3 9 7 37 % 89 55
Taulukko 6.3.2.4. TYKSIN Sydänkeskukseen hoitoon odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat tai vastuualueet Hoitoa odotavien joista odottaneet 1-90 vrk 90-150 vrk 150-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Sydän- Keskus 149 139 6 1 3 2,0 41 Yleiskardiologia 111 100 0 0 11 9,9 39 Sepelvaltimohoito 15 15 0 0 0 0,0 41 Rytmihäiriöhoito 58 51 1 0 6 10,3 60 Vajaatoiminnan hoito 1 1 0 0 0 0,0 67 Kardiologia 13 12 0 0 1 7,7 27 Sydän- ja rintaelinkirurgia 54 53 1 0 0 0,0 41,5 Yhteensä 401 371 8 1 21 5,2 % Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli sallitut kolme kuukautta, mutta kaikkiaan odottaneita oli vähän, sillä arvioon tulevat vain ne kiireettömät potilaat, joiden hoidon tarve ei ole ilmeinen (taulukko 6.3.2.3). Keskimäärin hoitoon pääsyn odotus kesti kardiologiassa 1 2 kuukautta ja sydän- ja rintaelinkirurgiassa 6 viikkoa (taulukko 6.3.2.4). 2. Asiakastulokset Potilaspalautteita vuonna 2013 tuli yhteensä 85 kpl. Palautteet käsiteltiin kuukausittain Sydänkeskuksen osastoilla ja potilasturvallisuustyöryhmissä. Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,7. Tavoitetaso saavutettiin ja potilaat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä hoitoonsa (taulukko 6.3.2.5). Taulukko 6.3.2.5. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Sydänkeskuksessa. Kysymys Vastanneet ka. 4 & 5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 72 4,8 94 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 73 4,8 94 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 72 4,6 92 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 67 4,7 90 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 70 4,7 93 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Reklamaatioiden määrä oli yhteensä 21, joista muistutuksia oli neljä, kanteluita kolme ja potilasvakuutuskeskuksen selvityspyyntöjä 14 kpl. Reklamaatiot käsiteltiin VSSHP:n ohjeistuksen mukaisesti. Sydänkeskuksen potilaiden ja omaisten yhteydenottoja potilasasiamieheen oli yhteensä 37 kpl. Potilasasiamiehen raportti käsiteltiin Sydänkeskuksen johtoryhmässä. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Hoitohenkilöstön osaamisen laajentamiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi sisäinen koulutusohjelma toteutui viikoittain. Koulutuksen sisällön suunnittelua ohjasivat potilaspalautteet, HaiPro-ilmoitukset ja henkilöstön tarpeet. Lisäksi sairaanhoitajien erityisosaamisen arviointiin kehitettiin osaamiskartta. Päivystystoimenpideosaamista laajennettiin. Hoitohenkilöstön perehdytyksen lokikirja ja arviointikysely otettiin käyttöön ja niiden toimivuus arvioitiin. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Sydänkeskuksessa tehtiin vuoden 2013 aikana 205 HaiPro-ilmoitusta. Henkilökunta raportoi eniten tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvistä vaaratapahtumista (39 %) sekä lääke- ja nestehoitoon (31 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtuman syntyyn olivat useimmiten kommunikointi, kiire ja totutut toimintatavat. Sydänkeskuksessa järjestettiin HaiPro-ilmoitusten pohjalta säännöllisesti potilasturvallisuuskoulutusta. Henkilökunta pitää potilasturvallisuutta erittäin tärkeänä asiana ja sitä kehitetään järjestelmällisesti (taulukko 6.3.2.6). 56
Taulukko 6.3.2.6. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Sydänkeskuksessa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 3 Kyllä 15 5,2 3,5 4,1 30 Kyllä Ei Kyllä 100 % Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 35 % 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus (l/ 1000 hp) 50,5 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 2,4 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9 (linkki). 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Tyksin sydänkeskus seuraa kardiologian kehitystä ja on maamme kärjessä uusien hoitomuotojen omaksumisessa. Viime vuosina tällaisia hoitoja ovat olleet mm. erilaiset sydämen läppien ja anatomisten vikojen katetritoimenpiteet, jotka ovat mahdollistaneet vakavasti sairaille potilaille perinteistä avosydänleikkausta säästävämmän toimenpiteen. Myös sydänkirurgiassa on omaksuttu uusia hoitomuotoja aktiivisesti. Kaaviossa 6.3.2.8 on kuvattu hiippaläppätoimenpiteiden jakauma keinoläpän laiton ja läpän korjausleikkauksen kesken. Kirurgisen työn laatua seurataan myös vertaamalla kuolleisuutta eurooppalaiseen euroscore-riskinarviointi järjestelmään. Ei Kaavio 6.3.2.8. Hiippaläpän leikkausten suhteen kehitys Tyksissä vuosina 1999 2013. Hiippaläpän korjausleikkaus (MPL), keinoläpän laitto (MVR). 100 MPL% MVR % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2006 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sydänkeskuksessa on tehty aktiivisesti kliinistä tutkimusta. Vuoden aikana on valmistunut noin 50 vertaisarvioitua julkaisua ja 2 väitöskirjaa. Vaikuttavuustutkimusten tulokset ovat osaltaan muuttaneet kansallisia hoitosuosituksia ja parantaneet hoidon laatua ja vaikuttavuutta ja vähentäneet turhia kustannuksia. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä sydänkeskuksessa oli 2,18 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2013. Vastaavaa vertailutietoa edellisistä vuosista ei suoraan ole saatavissa. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 14 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot kardiologiassa ja sydän ja rintaelinkirurgiassa: 1 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 1,6 % (vakioimaton) 57
58
6.3.3. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 1. Tavoitteiden toteutuminen Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka käsittää gastroenterologisen kirurgian ja urologian kokonaisuudessaan sekä sisätautigastroenterologian avohoidon. Toiminta keskittyy paljolti syövän diagnostiikkaan ja hoitoon sekä päivystysluonteiseen toimintaan. Vatsakirurgian vuodeosastot ja päivystystoiminta muuttivat keväällä 2013 uuteen T-sairaalaan, avohoito jatkuu Raision sairaalassa. Urologia puolestaan siirtyi A-sairaalaan poliklinikkatoiminnan jatkaessa T-sairaalassa. Päivystyskirurgian toimintamalleja kehitettiin laajalti T-sairaalaan muuton jälkeen sekä vuodeosastolla, yhteispäivystyksessä että leikkaussaleissa. Toimialueen erityisvastuualueen yhteistyö kehittyi hyvin varsinkin urologiseen robottikirurgiaan ja suuriin syöpäleikkauksiin liittyen. Vuosi 2013 oli vaiherikas tilojen muuton, remontin ja henkilöstösupistusten vuoksi. Avohoitokäynnit ja hoitojaksojen määrä lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas hoitopäivät alittuivat, sillä keskimääräinen hoitojakson kesto lyheni. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin 15 % vähemmän kuin 2012, ja päiväkirurgian osuus oli vain 18 %. Toimenpiteiden vähenemä liittyi T-sairaalan leikkausosaston käynnistysvaikeuksiin, säästösupistuksiin ja päiväkirurgian ohjaamiseen aluesairaaloihin. Toiminnallisista vaikeuksista johtuen hoidon saatavuus heikkeni lähelle hoitotakuun rajoja. Potilashoidon tunnusluvut Klinikan toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 6.3.3.1. Lähetteitä saapui 5932 kappaletta, joista päivystyslähetteitä oli 17. Lisäksi EPLL:n kautta saapui 2519 potilasta. Lähetteiden määrä pysyi vuoden aikana tasaisena, noin 500 lähetettä kuukausittain (60 % gastroenterologiaa ja 40 % urologiaa). Päivystyksellisiä sairaalaan ottoja toimialueelle oli keskimäärin 200 kuukausittain. Taulukko 6.3.3.2. Leikkaustoimenpiteet mukaan lukien päiväkirurgia Tyksin vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna 2013. leikkaukset Päivystyskirurgia 922 päiväkirurgia Vatsaelinkirurgia 1026 55 Urologia 1973 638 Yhteensä 3921 693 Yleisimpien toimenpideryhmien määriä on lueteltu taulukossa 6.3.3.3. Yksittäiset toimenpiteet ovat liitetaulukossa 16. Taulukko 6.3.3.3. Yleisimmät toimenpideryhmät (leikkaukset ja avohoitotoimenpiteet) Tyksin vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna 2013. koodi toimenpide tai leikkaus JKE sappiteiden toimenpide pohjukaissuolen kautta (ERCP) 565 JHB peräpukama tai prolapsitoimenpiteet 449 JEA umpilisäkkeen poisto 303 KED eturauhasen liikakasvun toimenpiteet 256 JFB ohut- ja paksusuolen osapoistot 228 JFA paikalliset ohut- ja paksusuolitoimenpiteet 218 KCD virtsarakon osien tai muutoksen poisto 217 KEC eturauhasen poisto 155 JKA sappirakon poisto 133 KBV virtsajohtimien toimenpiteitä 130 Tauluko 6.3.3.1. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan toiminnan tunnusluvut vastuualueittain vuonna 2013. Erikoisalan koodi ja nimi avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 20F Päivystyskirurgia 45 1 792 5 682 3,2 20K Vatsaelinkirurgia 20 680 2 060 8 110 3,9 20U Urologia 10 219 1 557 4 272 2,7 Yhteensä 30 944 5 409 18 064 3,3 Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhtensä lähes 4700, joista päiväkirurgisena 693 toimenpidettä (taulukko 6.3.3.2). Päiväkirurgisten toimenpiteiden osuus pieneni, koska Raision sairaalan tukiosasto suljettiin ja vatsaelinkirurgian päiväkirurgisia toimenpiteitä ohjattiin aluesairaaloihin. 59
Toimialueella yleisimpiä suunniteltuja leikkaustyyppejä ovat lihavuuskirurgia, suolistosyöpäkirurgia, munuaisenpoistot ja eturauhasen poistot pahanlaatuisen kasvaimen vuoksi. Näiden toimenpiteiden määrien kehittyminen viimeisten kolmen vuoden aikana on esitetty kaavioissa 6.3.3.1 6.3.3.4. Lisäksi on kuvattu tähystyksenä tehtyjen leikkausten (LAP) määrä ja osuus. Urologiassa eturauhassyövän radikaalileikkaukset tehdään leikkausrobotin avulla. Kaikissa leikkaustyypeissä tähystysleikkausten osuus on kasvanut. Kaavio 6.3.3.4. Lihavuuskirurgian tähystys- ja avoleikkaukset Tyksissä vuosina 2011 2013. Avokirurgia LAP -kirurgia 2011 2012 Kaavio 6.3.3.1. Suolistosyövän radikaalikirurgia Tyksissä vuosina 2011 2013: päivystysleikkausten sekä suunniteltujen tähystys- ja avoleikkausten määrät. Päivystyskirurgia Elekt. avokirurgia LAP -kirurgia 2013 0 20 40 60 80 100 120 2011 2012 2013 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kaavio 6.3.3.2. Munuaiskasvainten tähystys- ja avoleikkaukset Tyksissä vuosina 2011 2013. Avokirurgia LAP -kirurgia 2011 2012 2013 2011 2012 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaavio 6.3.3.3. Eturauhassyövän radikaalikirurgian robotti- ja avoleikkaukset Tyksissä vuosina 2011 2013. Avokirurgia Robottikirurgia Tutkimukset Yleisimmät diagnostiset tutkimukset ovat taulukossa 6.3.3.4. Taulukko 6.3.3.4. Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna 2013. koodi diagnostinen tutkimus- tai toimenpideryhmä UJF suoliston tähystys 1957 GD1 keuhkojen diagnostinen radiologia 1850 UJD mahalaukun tähystys 1724 UKC virtsarakon tähystys 1482 JN3 vatsan diagnostinen radiologia 1378 KH1 virtsateiden diagnostinen radiologia 1031 JN1 ylävatsan diagnostinen radiologia 508 JN4 vartalon diagnostinen radiologia 395 UJK sappi- ja haimatietähystykset 362 XJH peräaukon tutkimustoimenpiteet 344 Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.3.5 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 5915 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kahden seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana vain 29 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. 2013 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 60
Taulukko 6.3.3.5. Hoitotakuun toteutuminen vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna 2013. Erikoisalat tai vastuualueet Taulukko 6.3.3.6. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.2013. Erikoisalat tai vastuualueet Käyntiä odotavien joista odottaneet 1-60 vrk 61-90 vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % Gastroenterologia 13 12 1 0 0 26 Vatsaelinkirurgia 94 44 37 13 13,8 63,5 Sis. gastroenterologia 79 64 9 6 7,6 39 Urologia 150 90 53 7 4,7 49 Yhteensä 336 210 100 26 7,7 % Taulukko 6.3.3.7. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalle hoitoon odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat tai vastuualueet Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen on kuvattu taulukossa 6.3.3.9. Potilasturvallisuustyöryhmässä, joka kokoontui neljä kertaa, käsiteltiin ajankohtaisia asioita, HaiPro-ilmoituksia ja potilaspalautteita. Työryhmän tavoitteena on ongelmista oppiminen ja käytän- Käsitellyt lähetteet Hoitoa odotavien joista lähetteen käsittely Odotusaika vrk 0-3 vrk 4-21vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % mediaani Gastroenterologia 20 6 14 0 0 10 Vatsaelinkirurgia 2482 1921 542 19 0,77 1 Sis gastroenterologia 809 551 253 5 0,62 2 Urologia 1978 1384 589 5 0,25 2 Yhteensä 5289 3862 1398 29 0,5 % 2 joista odottaneet 1-90 vrk 90 150 vrk 150-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Odotusaika vrk mediaani Gastroenterologia 106 95 11 0 0 0 43 Vatsaelin- Kirurgia 88 75 12 0 1 1,1 34,5 Urologia 276 248 27 1 0 0 34,5 Yhteensä 470 418 50 1 1 0,2 % Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli 1 2 kuukautta (taulukko 6.3.3.6). Hoitoon pääsyn odotus kesti yli kuukauden (taulukko 6.3.3.7). Hoitotakuun varmistamiseksi hoidon tarpeen arvioinnissa toimintaa tehostettiin varsinkin urologian poliklinikalla ja gastroenterologian poliklinikalla. 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo vuonna 2013 oli 4,4 (asteikko 1-5). Avoimista palautteista (n=54) oli kiitoksia 43 % (23), moitteita 31 % (17), ehdotuksia 9 % (5) ja muuta palautetta 17 % (9). Taulukossa 6.3.3.8 on kyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen. Vertailua aikaisempiin vuosiin ei voitu tehdä. Osa tavoitetasoa heikommista vastauksista saattaa heijastaa toiminnan päivystysluonteisuutta. Tiedon välittämisen haasteet korostuvat kiireellistä päätöksentekoa vaativissa tilanteissa. Taulukko 6.3.3.8. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin vastanneet ka. 4 & 5 (%) 48 4,5 90 48 4,5 87 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 45 4,4 84 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 42 4 76 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 44 4,4 82 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Vuoden aikana ohjeistettiin toimintaympäristön muutokseen liittyen monia päivystykseen ja konsultaatiotoimintaan kuuluvia käytännön toimintoja. 61
töjen yhtenäistäminen, joilla saadaan potilasturvallisuutta lisättyä (mm. lääkehoidon, raportoinnin, kirjaamisen ja potilasohjeiden osalta). Työryhmään kuuluu toimialueen johtaja, ylihoitaja, kliinisen hoitotyön asiantuntija, yhdyshenkilöt joka osastolta, hygieniahoitaja, osastofarmaseutti, laitoshuollon edustus ja Totek-leikkausosaston edustus. Läsnäolo-oikeus kokouksiin on osastonhoitajilla, ylilääkäreillä ja VSSHP:n potilasturvallisuuspäälliköllä. Taulukko 6.3.3.9. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 4 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 4 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste (%) Operaan kirjatuista leikkauksista Vatsaelinkirurgia: Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Urologia: Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Kyllä 4 5,4 3,1 4,3 Kyllä Kyllä Kyllä 80 % 68 % 60 % 71 % 53 % 46 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 2 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 35 % 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus (l/1000 hpv) 52,9 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 hoitojaksoa) 1,7 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. TUKU-tulokset 2013 (n=41) olivat verrattain hyviä ja osittain parempia kuin VSSHP:n kokonaistulokset. Vertailupohjaa aikaisempiin tuloksiin ei ole. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa tehtiin vuoden 2013 aikana 141 HaiPro- ilmoitusta. Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon liittyvistä (39 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvistä (35 %) vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten kommunikointi ja tiedonkulku (32 %) sekä koulutus, perehdytys ja osaaminen (26 %). Toimialueella järjestettiin vuonna 2013 kaikki lääkehuoneet saman mallin mukaiseen järjestykseen. Kirjaamisen kehittämishankkeen myötä sovittiin yhteisistä lääkekäytännöistä. Lisäksi raportoinnin tarkistuskortin (ISBAR) käyttöä tehostettiin yhteistyössä EPPL: n ja leikkausosastojen kanssa. 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Tieteellisten tutkimusten aiheita olivat haavan paraneminen, vatsaelinkirurginen ja urologinen syöpä- ja lääketutkimus, endoskooppinen kirurgia, lihavuuskirurgia ja appendisiittitutkimus. Lihavuuskirurgian vaikuttavuudesta julkaistiin SLEEVEPASS-tutkimus. Tutkimuksen mukaan sekä mahalaukun kavennusleikkaus että ohutsuolen ohitus laskevat painoa tehokkaasti ja molemmat vaikuttavat yhtä tehokkaasti diabetekseen ja verenpainetautiin. Helmiö M., Scandinavian Journal of Surgery, 0:1 7, 2013 Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli klinikassa vastuualueittain 0,84 4,57 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2013. Vastuualuekohtaista seurantatietoa aikaisemmilta vuosilta ei ole käytettävissä. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 27 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot vatsaelinkirurgiassa ja urologiassa (sisältää akuuttikirurgian): 3 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 1 % (vakioimaton) 62
6.3.4. Neurotoimialue 1. Tavoitteiden toteutuminen Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia), kirurgian yhteispoliklinikka sekä aikuisten lääkinnällinen kuntoutus. Toiminta on sekä operatiivista että avohoitopainotteista. Ervan yhteistyö on käynnistynyt hyvin. Keskeiset hoitoketjut, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön (AVH) akuuttihoito, toimivat hyvin, ja eräiden hoitoketjujen kehitystyö on kesken, esimerkkinä aivovamma. Avohoitokäyntien määrä vakiintui vuonna 2013 ja jatkuva neurologisten avohoitokäyntien määrän kasvu taittui. Hoitojaksojen määrä ja leikkaustoimenpiteet lisääntyivät, mutta toiminnan tehostumisen johdosta hoitoaikoja onnistuttiin lyhentämään, eikä hoitopäivien määrä kasvanut. Vuoden lopulla toiminta väheni tilapäisesti noin viidenneksellä. Neurokirurgian päivystyksessä jouduttiin loppuvuodesta ostamaan ulkopuolisia palveluja korkean työkuorman vuoksi. Neurotoimialue toimii erityisvastuualueen neuropalvelujen (palvelumallit, koulutus- ja tutkimusyhteistyö) tuottajana ja yhteistyön kehittäjänä. Tavoitteena on tarjota vaikuttavat ja laadukkaat palvelut hoitotakuulain puitteissa. Neurotoimialueella tehdään aktiivisesti korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta, ja lisäksi on osallistuttu kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten laadintaan. Potilashoidon tunnusluvut Neurotoimialueelle saapuneet lähetteet on esitetty taulukossa 6.3.4.1. vastuualueittain. Aivoverenkiertohäiriöpotilaat tulevat päivystyksenä, samoin yli kolmannes muista neurologisista ja neljännes neurokirurgisista potilaista. Tauluko 6.3.4.1. Neurotoimialueelle saapuneet lähetteet vastuualueittain vuonna 2013. Vastuualue EPLL:n kautta Tyks yht, elektiiviset päivystys Aivoverenkiertohäiriöiden hoito 1251 20 20 Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito 6 306 306 Yleisneurologia 695 1628 1623 5 Neurokirurgisen potilaan hoito 565 1669 1666 3 Verisuonikirurgisen potilaan hoito 210 1557 1553 4 Yhteensä 2727 5180 5168 12 Tauluko 6.3.4.2. Neurotoimialueen tunnusluvut vastuualueittain vuonna 2013. Erikoisalan koodi ja nimi avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 77A Aivoverenkiertohäiriöiden hoito 587 1 483 6 952 4,7 77C Kuntoutus ja aivovammapotilaat 3 927 343 2 330 6,8 25Y Neurokirurgisen potilaan hoito 5 556 1 543 6 485 4,2 20V Verisuonikirurgia 4 402 899 3 452 3,8 77Y Yleisneurologia 14 211 701 3 032 4,3 Yhteensä 28 683 4 969 22 251 4,5 Vertailuksi neurologian ja neurokirurgian luvut vuosilta 2011 ja 2012 ovat liitetaulukossa 17. Verisuonikirurgian tai kuntoutuksen vastaavia lukuja ei organisaatiomuutoksen vuoksi ollut saatavilla. Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhtensä lähes 2000 (taulukko 6.3.4.3). Päiväkirurgisena tehtiin vain 17 leikkausta, ja lisäksi polikliinisesti tehtiin yli 700 laskimovajaatoiminnan hoitotoimenpidettä. Tarkemmin leikkaukset ovat toimenpideryhmittäin taulukossa 6.3.4.4. Kolmen vuoden luvut tärkeimmistä yksittäisistä neurokirurgisista leikkaustoimenpiteistä ovat liitetaulukossa 18. Taulukko 6.3.4.3. Leikkaustoimenpiteet Tyksin Neurotoimialueella vuonna 2013. kaikki leikkaukset / toimenpiteet leikkaukset päiväkirurgia Neurologia 48 Neurokirurgia 1352 Verisuonikirurgia 594 17 Yhteensä 1994 Toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 6.3.4.2. Hoitojaksoja oli lähes 5000 ja hoitopäiviä yli 22 000 sekä avohoitokäyntejä lähes 29 000. 63
64
Taulukko 6.3.4.4. Yleisimmät TOIMENPIDERYHMÄT Tyksin Neurotoimialueella 2013. Koodi Leikkaus PHM Laskimon suonensisäinen tukkeava hoito 768 ABC Selkäydinhermon vapautukset 219 AAD Aivo- ja kallovammojen leikkaukset 215 AAF Aivonestekierron säätelytoimenpiteet 196 NAG Rangan luudutus 168 AAB Aivokasvaimen tai muutoksen poisto 152 NFQ Reisiamputaatiot 70 PEF Reisivaltimon puhdistusleikkaus 68 PEH Ohitukset reisivaltimosta 64 PDG Vatsavaltimon aneurysmakorjaukset 45 PFH Polven alapuoliset valtimo-ohitukset 33 Tutkimukset ja angioradiologia Neurotoimialueella tarvitaan paljon kuvantavia tutkimuksia diagnoosien selvittämiseksi. Lisäksi sekä verisuoni- että neurokirurgiassa merkittävä osa hoidosta tuotetaan angioradiologisesti. Yleisimmät diagnostiset tutkimukset ja radiologiset toimenpiteet ovat taulukossa 6.3.4.5. Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.4.6 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 5168 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana 39 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Taulukko 6.3.4.6. Hoitotakuun toteutuminen Tyksin Neurotoimialueella. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna 2013. Erikoisalat tai vastuualueet Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Odotusaika vrk mediaani Verisuonikirurgia 830 633 195 2 0,2 1 Neurokirurgisen potilaan hoito 1301 947 325 29 2,2 1 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito 18 11 7 0 0,0 2 Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito 200 161 33 6 3,0 1 Yleisneurologia 1682 1405 275 2 0,1 1 Yhteensä 4031 3157 835 39 1,0 1 Taulukko 6.3.4.5. Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostiset tutkimusten ryhmät neurotoimialueella vuonna 2013. koodi Toimenpide tai tutkimus kpl AA1 Kallon diagnostinen radiologia 4808 GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 2392 NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia 1525 PH2 Alaraajan laskimoiden tutkimukset ja hoidot 1307 NA1 Kaularangan diagnostinen radiologia 1206 PA6 Kaulavaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide 834 PA2 Aivovaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide 699 PD4 Alaraajavaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide 697 NA2 Rintarangan diagnostinen radiologia 326 TPH Alaraajalaskimoiden toimenpiteet 244 TAB Selkäydinkanavan pisto 235 AA5 Aivojen muu kuvantava tutkimus 233 eri tutkimuksia tai toimenpiteitä yhteensä 20690 Hoidosta kerrottiin etukäteen ja jälkikäteen. Oli erittäin turvallinen olo. KIITOS! potilaspalaute 65
Taulukko 6.3.4.7. TYKSIN NEUROTOIMIALUEELLA Hoidon tarpeen arviointia odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat tai vastuualueet Taulukko 6.3.4.8. Neurotoimialueelle hoitoon odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat tai vastuualueet Käyntiä odotavien Hoitoa odotavien joista odottaneet 1-60 vrk joista odottaneet 1-90 vrk 61-90 vrk 90-150 vrk 150-180 vrk yli 90 vrk yli 180 vrk yli 90 vrk % yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Verisuonikirurgia 113 100 11 1 1 0,9 46 Neurokirurgisen potilaan hoito 410 262 83 26 39 9,3 69 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito 6 6 0 0 0 0,0 19 Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito 93 87 3 1 2 2,2 26 Yleisneurologia 275 241 20 2 12 4,4 40 Yhteensä 897 696 117 30 54 6,0 Odotusaika vrk mediaani Verisuonikirurgia 172 90 48 34 19,8 56,5 Neurokirurgisen potilaan hoito 86 66 19 1 1,2 42,5 Yleisneurologia 1 1 0 0 0 53 Yhteensä 259 157 67 35 13,5 Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli alle kaksi kuukautta, mutta etenkin verisuonikirurgiassa joka viides potilas joutui odottamaan yli hoitotakuun rajan (taulukko 6.3.4.7). Hoitoon pääsyn odotus kesti kolmesta viikosta kuuteen viikkoon neurologian hoitoihin. Verisuonikirurgialla hoidon odotus oli keskimäärin 1,5 kuukautta ja neurokirurgialla yli 2 kuukautta (taulukko 6.3.4.8). 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,3 vuoden 2013 asteikolla (taulukko 6.3.4.9). Kaikki vastaukset jäivät alle sairaanhoitopiirin tavoitetason. Taulukko 6.3.4.9. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Neurotoimialueella. Kysymys vastanneet ka. 4 & 5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 88 4,4 83 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 87 4,5 84 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 89 4,4 86 86 4,1 74 87 4,4 84 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Neurotoimialueelle tulleista potilaspalautteista (124) ehdotuksia oli 12, kiitoksia 53 ja moitteita 30. Reklamaatioista 13 oli hoitoon liittyvää muistutuksia. Potilasvakuutuskeskuksen selvityspyyntöjä oli 25 ja yhteensä 3 korvauspäätöstä. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Neurotoimialueella on keskitytty organisaatiomuutoksen jälkeen henkilöstömenettelyjen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Toimialue tekee yhteistyötä useiden potilasjärjestöjen kanssa vahvistaakseen asiakasnäkökulmaa. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Neurotoimialueella tehtiin vuoden 2013 aikana 222 HaiPro-ilmoitusta. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (38 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (27 %) liittyviä vaaratapahtumia. Ilmoitusaktiivisuus nousi vuoden 2013 aikana, mutta läheltä piti -ilmoitusten osuutta tulisi edelleen lisätä. Myötävaikuttavina tekijöinä vaaratapahtumien syntyyn olivat useimmiten työympäristö, välineet ja resurssit (24 %) sekä kommunikointi ja tiedonkulku (20 %). Jatkossa tavoitteena on saada GTT (potilasasiakirja-analyysi) käyttöön uudessa toimintaympäristössä. Taulukossa 6.3.4.10 kuvataan käytössä olevat potilasturvallisuusmenettelyt. 66
Taulukko 6.3.4.10. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Neurotoimialueella vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 4 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 15 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Kyllä 3 5,3 3,5 4 Kyllä Kyllä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat 3 79 % 81 % 67 % Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus 35 % Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) 53,9 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI /100 HJ) 3,2 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Neurokirurgian laadunvarmistukseen käytössä on SAV-rekisteri ja lisäksi on liitytty Suomen neurokirurgisten yksiköiden vertaisarviointityöhön. Neurologian alalla AVH:n hoitotuloksia seurataan ja vertaillaan kansallisesti. Neurokirurgista tutkimusta: Aivoverisuonisairaudet (osin kansallisena ja kansainvälisenä verkostoyhteistyönä) Tukirankasairaudet (kaularanka: Perfect) NPH (normaalipaineinen hydrokefalus) Aivokasvaintutkimus (glioomatutkimus) Leikkaustiimin tarkistuslistan vaikutus hoidon laatuun neurokirurgialla Verisuonikirurgista tutkimusta ja laadunvarmistusta: Barosleep tutkimus anestesian vaikutuksista verisuonipotilailla PureASO tutkimus, jossa selvitetään puriiniaineenvaihdunnan yhteyttä valtimokovettumatautiin Kansallinen haavanhoitosuositus 2013 Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 1,4 7,8 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2013. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 25 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot verisuonikirurgiassa ja neurokirurgiassa: 5 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 1,8 % (vakioimaton) 67
68
6.3.5. Medisiininen toimialue 1. Tavoitteiden toteutuminen Medisiinisen toimialueen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvää potilashoitoa turvallisessa ympäristössä parhaiden asiantuntijoiden antamana. Samalla pyrimme turvaamaan henkilökunnan hyvät työolosuhteet ja miellyttävän työympäristön. Pyrimme olemaan seuraavien vuosien aikana Suomen kolmen parhaimman yliopistosairaalan joukossa. Medisiininen toimialue muodostettiin vuoden 2013 alussa sisätautien erikoisaloista (pois lukien kardiologia), keuhkosairauksien, iho- ja sukupuolitautien, kliinisen genetiikan sekä kliinisen fysiologian erikoisaloista ja isotooppija PET- tutkimusten yksiköistä. Työlääketieteen toiminta käynnistettiin. Kahden yhdysosaston ( endo-gastro-nefro ja iho-infektio ) syntyminen muuttojen seurauksena on tehostanut toimintaa ja resurssien käyttöä. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät lähes kaikilla erikoisaloilla ja strategian mukaisesti toiminta oli entistä enemmän avohoitopainotteista. Myös hoitajavastaanottokäyntien määrä lisääntyi (esim. endokrinologia). Sairaansijoja vähennettiin 33:lla, mutta hoitojaksot ja -päivät vähenivät vielä oletettua enemmän, osittain potilaiden hoitopaikkojen uudelleen sijoittelun vuoksi (esim. infektiopotilaat) ja koska osa potilaista voitiin siirtää muualle kuin Tyksiin jatkohoitoon suoraan yhteispäivystyksestä. Siirtoviivepäivät eivät vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Jatkopaikkaa odottavia potilaita on edelleen ollut 9 10 vuorokaudessa. Diagnostisissa yksiköissä kliinisfysiologisten ja isotooppitutkimusten kysyntä väheni ja diagnostiikka muuttui PET-painotteisemmaksi. Palvelujen tarpeen kasvun myötä hoitotakuussa pysyminen on ollut haastavaa etenkin loppuvuotta kohti. Myös kiireelliseen hoitoon pääsyajat ovat paikoin venyneet (infektiotaudit). Erityisesti hematologia on tarjonnut aikaisempaa enemmän palveluja ulkokuntalaisille, ja kliininen genetiikka on lisännyt erityisvastuualueen yhteistyötä. Keuhkosairauksien vastuualueella uniapneapotilaiden osalta otettiin käyttöön etäseuranta, minkä avulla on voitu vähentää poliklinikkakäyntien määrää. Potilasprosesseja hiottiin lean-menetelmällä. Kaksipaikkainen valvontayksikkö käynnistyi. Potilashoidon tunnusluvut Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.5.1. Taulukko 6.3.5.1. Medisiinisen toimialueen vastuualueiden toimintaluvut vuonna 2013. Vastuualueet lähetteet avohoitokäynnit hoitojaksot hoitopäivät keskimääräinen hoitoaika Sisätaudit 469 3319 1130 6875 6,1 Akuutti sisätautihoito 816 2072 6640 3,2 Endokrinologia 746 11224 469 2416 5,2 Gastroenterologia 1405 554 2177 3,9 Hematologia 214 4903 580 5543 9,6 Infektiosairaudet 263 4652 687 5061 7,4 Nefrologia 201 19626 684 3129 4,6 Reumatologia 848 8801 453 668 1,5 Ihotaudit 3427 26549 357 2603 7,3 Keuhkosairaudet 2805 24939 2837 12341 4,4 Perinnöllisyyslääketiede 345 906 Työlääketiede 114 301 Yhteensä 9432 107 441 9 931 48 758 4,9 Hemodialyysihoitokertoja oli Tyksissä 10 973, kotona hemodialyysejä tehtiin 1190. Päivystyskäyntejä, jotka hoidettiin yhdessä EPLL:n lääkäreiden kanssa, oli vuonna 2013 noin 15 500. Päivystyksenä toimialueelle EPLL:sta tulleita potilaita oli 5061. Vertailuksi liitetaulukossa 19 on tunnusluvut kahdelta aikaisemmalta vuodelta osasta Medisiinisen toimialueen muodostaneista yksiköistä. Luvut eivät ole täysin verrattavissa, sillä esimerkiksi sisätautien luvuissa on Sydänkeskukseen siirtynyt kardiologia mukana ja reumasairauksien hoitoyksikössä on mukana reumakirurgia. 69
Taulukko 6.3.5.3. Yleisimmät ihotoimenpiteet vuonna 2013. Koodi Ihotoimenpiteet 2013 kpl QDB10 Alaraajan ihohaavan tarkistus/sidevaihto 476 TQW80 Ihotautipotilaan paikallishoito 630 QAE10 Pään/kaulan ihon/ihonalaisen muutoksen poisto 81 QBE10 Vartalon ihon /ihonalaisen muutoksen poisto 51 QCE10 Yläraajan iho/subcut muutoksen poisto 13 QDE10 Alaraajan iho/subcut muutoksen poisto 16 WXQ UV-valohoidot 5738 ZXC15 Fotodynaaminen hoito 453 ZXC50 Kryo-hoito 784 Medisiinisellä toimialueella tarvitaan paljon diagnostisia tutkimuksia (taulukko 6.3.5.4). Taulukko 6.3.5.4. Medisiinisen toimialueen yleisimmät diagnostiset tutkimukset vuonna 2013. Toimenpiteet ja tutkimukset Medisiinisen toimialueen vastuualueista Keuhkosairauksien vastuualueella ja Ihoklinikassa on ollut varsinaisia toimenpiteitä. Keuhkotoimenpiteiden lukumäärät ovat taulukossa 6.3.5.2. ja ihotoimenpiteet taulukossa 6.3.5.3. Munuaisbiopsioita tehtiin 71 kappaletta. Taulukko 6.3.5.2. Keuhkovastuualueen toimenpiteet vuonna 2013 ja vastaavat luvut kahtena edellisenä vuonna. Keuhkovastuualueen tavallisimmat toimenpiteet 2013 2012 2011 GAA10 Pleuradreeni 98 112 119 GAC00 Pleurabiopsia 171 164 172 TGA30 Pleurapunktio 271 92 83 TGC00 BAL 495 406 566 UGC12 Bronkoskopia 659 604 597 GD1AT Uä-skopia 35 43 36 GD2AT Uä-skopia 29 41 33 Keuhkofunktiotutkimuksia XG410 Spirometria 4402 4545 4421 XG412 Sp+bronkodilat. 1610 1492 1381 XG474 NO 1146 1189 1355 XG480 Histamiini 360 369 382 Koodi Tutkimus / toimenpide GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 11311 XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset 7539 NK4 Nivelten diagnostinen radiologia 3261 XQ8 Allergiatestit 3208 TNX Pehmytkudospisto tai aukaisu 1733 JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 1195 OKS Yön yli oksi- ja kapnometriseuranta 1140 NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia 1045 Hoitoon pääsy Hoitotakuurajoissa pysyttiin kaikilla vastuualueilla (taulukko 6.3.5.5). Keuhkosairauksien vastuualueella unipoliklinikan hoitajien vastaanottoaikoja lisättiin lyhentämällä käyntiin varattua aikaa. Uniapneapotilaiden hoidon etäseuranta on vähentänyt käyntien määrää. Vastuualueilla on laadittu ohjeita tavallisimmista sairauksista, joissa pyritään vähentämään rutiinikontrollikäyntien määrää ja nopeuttamaan potilaiden siirtymistä takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteiden palauttamista hoito- ja tutkimusohjeiden kera tehostettiin eri vastuualueilla. Kliinisen fysiologian ja isotooppitutkimusten odotusajat ovat olleet tavoitteiden mukaisia. PET-tutkimusten kasvusta johtuen on vuoden 2013 lopussa ollut ongelmia kiireellisten tutkimusten järjestämisessä ja lausunnot ovat ruuhkautuneet. 70
Taulukko 6.3.5.5. Hoitotakuun toteutuminen Medisiinisen toimialueen vastuualueilla vuonna 2013. Vastuualueet Lähetteet Käsittelyajan mediaani Yli 21 vrk osuus Hoidon tarpeen arviointi odotusajan mediaani Yli 90 vrk odottaneet 31.12.2013 Hoitoa odottavien lukumäärä Mediaaniaika Yli 180 vrk odottaneet 31.12. 2013 kpl vrk % vrk % hlö vrk % Sisätaudit 562 2 2,0 % 22-13 18 - Endokrinologia 587 3 1,4 % 36-97 28 1 % Gastroenterologia 80 3-28,5 - - - - Hematologia 120 2 1,7 % 15-17 20 - Infektiosairaudet 218 3 0,9 % - - 22 28 - Nefrologia 121 4-23,5-42 41 - Reumatologia 754 1-34 - 117 28 - Ihotaudit 2804 1 0,4 % 56 6,9 % 690 - Keuhkosairaudet 2062 2 0,4 % 20,5-533 49 1,5 % Perinnöllisyyslääketiede 383 1 0,3 % 33-80 34 - Työlääketiede 91 2 0,5 % 53-25 28-2. Asiakastulokset Potilastyytyväisyyskyselyssä 92 % palautteista on ollut positiivisia. Keskimääräinen arvosana palautteissa oli 4,7. Negatiivisissa palautteissa kiinnitettiin erityisesti huomiota potilaan kohteluun ja ajanvaraukseen hoitoon liittyen. Teette hyvää työtä! potilaspalaute Taulukko 6.3.5.6. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Medisiinisellä toimialueella. Vastanneet % 4 & 5 ka. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 399 4,9 97 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 400 4,9 98 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta 393 4,7 95 oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 355 4,7 93 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 384 4,8 96 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Endokrinologisen ja diabetespotilaan polikliiniset prosessit päivitettiin ja uusi toimintatapa otettiin käyttöön. Kilpirauhasen liikatoiminta- ja Tyypin-2-diabetespotilaan ohjauksen kehittäminen hoitajavastaanotolla -projekti saatiin toteutettua. Infektiovastuualueella käynnistettiin polikliininen hoitajavastaanotto. Sisätautien vastuualueella tehtiin iäkkään potilaan vajaaravitsemusriskin tunnistamisen projekti. Kliinisen fysiologian, isotooppi- ja PET-tutkimusten vastuualueella on FINAS:n akkreditoima toimintajärjestelmä kliinisen fysiologian ja isotooppitutkimusten toiminnassa ja PET:ssa oma laatujärjestelmä. FINAS:n suorittamassa ulkoisessa auditoinnissa ei havaittu merkittäviä laatupoikkeamia. Toimialueelta johtaja, ylihoitaja, joitakin vastuualuejohtajia ja osastonhoitajia on osallistunut EFQM- itsearviointikoulutukseen. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Vuonna 2013 toimialueella tehtiin yhteensä 1285 HaiPro-ilmoitusta, joka on 1/3 kaikista Tyksissä tehdyistä ilmoituksista. Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon (30 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyviä (23 %) vaaratapahtumia. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten työympäristö, välineet ja resurssit (30 %) ja toimintatavat (28 %). Potilaille tapahtuneita haittatapahtumia (73 %) ilmoitettiin enemmän kuin läheltä piti -tilanteita (27 %). Lääkehoidon turvallisuutta parannettiin tuloksekkaasti koko toimialueen yhtenäisillä lääkehoitokäytännöillä, jotka kehitettiin yhdessä yksiköiden kanssa. Potilasturvallisuusasiat ovat olleet aiempaa enemmän esillä mm. toimialueen laajennetussa johtoryhmässä (taulukko 6.3.5.7). 71
Taulukko 6.3.5.7. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Medisiinisellä toimialueella vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 1 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Ei - Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): - Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) - Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) - Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 24 Potilaan tunnistaminen: - Tunnistusranneke käytössä - Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä 5,2 3,2 4,2 Kyllä Osittain Ei Muut käytössä olevat tarkistuslistat 1 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden 38 % osuus Käsihuuhdekulutus (I/1000 hp) 79,8 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 3,4 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Potilasrekisterit Nefrologian vastuualue seuraa Suomen Munuaistautirekisterin avulla hoidon vaikuttavuutta. Kaaviossa 6.3.5.1 on analyysi hoidon laadusta koskien yli 20-vuotiaitten hemodialyysipotilaiden hypertension hoitoa eri sairaanhoitopiireissä. Suosituksen mukaan hemodialyysipotilaan ennen dialyysiä mitatun verenpaineen tavoitetaso on alle 140/90 mmhg. Vuoden 2012 lopussa Suomessa tämän saavutti 49 % hemodialyysipotilaista. Tulos vaihteli sairaanhoitopiireittäin välillä 20 72 %. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hemodialyysipotilaista yli 60 % saavutti suositustason (SHP 3 kuviossa 23). Verenpainelääkityksen käyttäjien osuus sairaanhoitopiirissämme oli sama kuin koko maan keskiarvo, 68 %. Kaaviossa 6.3.5.1. Yli 20-vuotiaiden hemodialyysipotilaiden, joiden predialyyttinen verenpaine on alle 140/90, osuus sairaanhoitopiireittäin. VSSHP on kaaviossa SP3. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 SHP 5 17 3 4 1 13 9 19 6 18 10 7 16 12 14 11 22 15 8 20 21 A1 A2 A3 A4 A5 FIN Puuttuvat arvot (%) 0 0 3 2 4 0 0 0 0 0 0 0 3 0 2 0 0 0 0 0 0 3 3 0 1 0 1 Alle yhden vuoden uremian aktiivihoidossa olleet potilaat ja kotihemodialyysipotilaat suljetttiin pois analyysistä Suomen Munuaistautirekisterin tavoitteena on saada luotua laaturekisteri, jonka avulla voidaan raportoida mm. hoitojärjestelmien toimivuudesta, sekä hoidon laadusta ja sen mittareista. Esimerkkinä käytetty hemodialyysipotilaiden verenpaineen hoitotulosten alueellisen vaihtelun osoittaminen osoittaa kehittämiskohteen kansallisesti tasa-arvoisemman hoidon aikaansaamiseksi. Tutkimustoiminta Hoidon vaikuttavuutta kuvaavia tutkimustuloksia valmistui useista aiheista. Sisätautien tieteellisen tutkimuksen alueet ovat sydän- ja verisuonitautitutkimus, ateroskleroosi, hypertensio, diabetes, Fabryn tauti, infektiosairaudet, osteoporoosi, nivelreuma ja hematologia. Pitkäaikaisina tutkimusprojekteina ovat jatkuneet sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla aikuisilla (LASERI-tutkimus) sekä yhdessä Tyksin lastenklinikan kanssa sepelvaltimotaudin ehkäisy lapsuusiästä lähtien (STRIP-tutkimus). LASERI-tutkimuksen tulokset ovat merkittävästi vaikuttaneet kansainvälisiin lasten ja nuorten liikunta- ja ravitsemussuosituksiin, mukaan lukien American Pediatric Societyn suositukset. Suomalaisten entsyymikorvaushoidossa olleiden Fabrypotilaiden munuaistoiminta näytti paranevan seitsemän vuoden seurannassa, tosin proteinuria lisääntyi. 72
Medisiininen toimialue tekee paljon yhteistyötä PET-yksikön kanssa. PET-tekniikalla voidaan selvittää monipuolisesti sydänlihaksen verenkiertoon liittyviä kysymyksiä sekä sydän- ja luurankolihaksen glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyä terveillä koehenkilöillä, diabeetikoilla ja sydänpotilailla. Vuoden 2013 aikana on tutkittu erityisesti lihavuuden ja lihavuusleikkausten vaikutusta suolihormonien toimintaan ja vatsan elinten verenkiertoon. Myös lisämunuaisten ylitoiminnan diagnostiikkaa on selvitetty sekä kilpirauhasen liikatoiminnan vaikutusta ruskean rasvan aktivaatioon. PET-keskuksen johtaja on toiminut European Society of Cardiologyn noninvasiivisen kuvantamisen jaostossa laatimassa eurooppalaisia suosituksia sepelvaltimotaudin tutkimusmenetelmien valinnasta. Keuhkosairauksien vastuualueella tutkitaan CPAP-hoidon hyötyä uniapneapotilailla ja siihen sitoutumista, tuberkuloosihoidon toteutumista ja sen aiheuttamia maksahaittavaikutuksia sekä keuhkosyöpäpotilaiden ominaisuuksia, hoitoa ja ennustetta. Keuhkosairauksien vastuualueella tehdyssä tutkimuksessa CPAP-hoidosta ja hoitomyöntyvyydestä todettiin, että 74 % potilaista sitoutuu CPAP-hoitoon pitkäaikaisesti ja 73 % heistä käytti konetta suosituksen mukaisesti keskimäärin neljä tuntia tai enemmän yössä. Tulokset ovat kansainvälistä luokkaa. Tutkimuksen mukaan ensimmäisen puolen vuoden aikana nähdään, tuleeko potilaasta CPAP-laitteen pitkäaikaiskäyttäjää. CPAP-hoidosta ja hoitomyöntyvyydestä Duodecim 2013;129:101 108. (linkki) Tuberkuloosi VSSHP:ssä vuosina 2007 2009-tutkimuksessa selvitettiin tuberkuloosin hoidon onnistumista, josta oheinen taulukko 6.3.5.8. Taulukko 6.3.5.8. Tuberkuloosin hoitotuloksia Tyksissä (lähde: syventävien opintojen tutkielma 2013). % n Hoidon lopputulos hyvä 73,1 87 Parantunut 43,7 52 Hoito saatettu loppuun 29,4 35 Hoidon lopputulos huono 14,3 17 Potilas kuollut 8,4 10 Keskeytynyt hoito 5,0 6 Puuttuva tieto 12,6 15 Hoito jatkunut 12 kk kohdalla 6,7 8 Ei tiedossa 6,7 8 Tuberkuloosin lääkehoidon aikaisen maksareaktion ilmaantuvuuden todettiin olevan 15 %. Yli 65-vuotiaiden potilaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus oli 31 %. Muita tieteellisten tutkimusten aiheita olivat: Ihoklinikalla tutkitaan ihosyöpää, ihon fibroosia, neurofibromatoosia, atooppista ekseemaa ja kosketusallergiaa. Lisäksi tutkitaan uutta lääkettä atooppiseen ekseemaan. Kliinisen fysiologian, isotooppi- ja PET-tutkimusten vastuualueen keskeiset tutkimuslinjat ovat olleet LASERI- ja STRIP-konsortiot yhteistyössä sisätautien ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa sekä Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö Molecular imaging in cardiovascular and metabolic research PETkeskuksessa. Kliinisen genetiikan julkaisut vuonna 2013 liittyivät harvinaisiin sairauksiin (mm. harvinaiset kromosomipoikkeavuudet, harvinaiset geneettiset syövät, kehitysvammaisuusoireyhtymät). Meneillään olevia seurantoja PETU-projekti: PET infektio- ja autoimmuunitautien diagnostiikassa/ erotusdiagnostiikassa. Neuroborrelioosi-tutkimus: Yhdessä HUS:n kanssa tehtävä neuroborrelioosihoidon ja diagnostiikan helpottamiseen tähtäävä tutkimus. Monikeskustutkimus lihavuusleikkauksista on raportointivaiheessa. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 0,22 14,34 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2013. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 14 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot toimialueella: 0,5 sataa hoitojaksoa kohti Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (ei tietoa) Hoitojaksokuolleisuus: 2,6 % (vakioimaton) 73
74
6.3.6. Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 1. Tavoitteiden toteutuminen Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialue kattaa korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, suusairauksien, yleis- ja plastiikkakirurgian sekä syöpätautien erikoisalat. Potilashoidon strategiset tavoitteet ovat korkeatasoinen potilastutkimus ja hoito oikea-aikaisesti. Minimivaatimuksena on hoitotakuussa pysyminen. Vuotta 2013 leimasi muutos, joka kohdistui sekä toiminnan organisointiin että toimitiloihin. Merkittävimpiä toiminnallisia muutoksia olivat alueellisen hammaslääkäripäivystyksen siirtyminen yhteispäivystyksen tiloihin sekä plastiikka- ja yleiskirurgian järjestelyt (vastuualueen sisäisen synergian hyödyntäminen, leikkausindikaatioiden tarkentaminen, aluesairaalayhteistyö) ja syöpäpotilaiden sujuvien hoitokäytäntöjen kehittäminen, joiden avulla hoitotakuutilanne parani. Silmätautien potilasmäärien kasvun aiheuttamaa ruuhkaa on purettu toimintakäytäntöjä tehostamalla. Ongelmat toimitiloissa hankaloittivat korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualueella hoitotakuussa pysymistä. Yhteistyötä alueen kuntien ja erityisvastuualueen sisällä lisättiin. Saattohoitosuunnitelman laatiminen on käynnistetty. Potilashoidon tunnusluvut Toimialueelle tuli lähetteitä 18 600 kappaletta, joista päivystyslähetteitä oli 1 500 (taulukko 6.3.6.1). Lisäksi EPLL:n kautta saapui noin 860 potilasta. Ilman lähetettä saapui 309 potilasta. Taulukko 6.3.6.1. Lähetteet Operatiiviselle toimialueelle vuonna 2013. EPLL:n Tyks Elektiiviset Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit kautta yhteensä Päivystys Korvaklinikka 305 5826 5284 542 Silmäklinikka 97 7816 6912 904 Plastiikka- ja yleiskirurgia 34 2506 2502 4 Suu- ja leukasairauksien klinikka 12 1920 1867 53 Syöpäklinikka 410 538 533 5 Yhteensä 858 18606 17098 1508 Tulosalueen toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 6.3.6.2. Taulukko 6.3.6.2. Operatiivisen toimialueen toimintaluvut vastuualueittain vuonna 2013. Hoitojaksopäiväaika Hoito- Hoito- Avohoito Erikoisalan koodi ja nimi 55Y Korvaklinikka 31 447 2 059 4 700 2,3 79A KNK kuntoutus 6 20M Plastiikka- ja yleiskirurgia 8 459 1 333 3 246 2,4 50Y Silmäklinikka 34 866 758 1 733 2,3 79V Näön kuntoutus 1 265 58S Suu- ja leukasairauksien klinikka 14 203 78 139 1,8 65Y Syöpäklinikka 21 971 2 037 9 975 4,9 65R Sädehoito 31 186 2 8 4,0 Yhteensä 143 403 6 267 19 801 3,2 Lukujen kehityksen vertailemiseksi taulukossa 6.3.6.3 on vastaavat toimintaluvut vuosilta 2011 ja 2012. Plastiikka- ja yleiskirurgian vastaavia lukuja ei ole käytettävissä. Taulukko 6.3.6.3. Operatiivisen toimialueen piiriin kuuluvien vastuualueiden toimintalukuja vuosilta 2011 ja 2012. Syöpätautien tulosyksikkö yht. Hoitoaika Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2012 44 300 43 577 2 356 2 219 13 149 11 445 5,2 Syöpätautien pkl+vos 15 914 16 498 2 356 2 219 13 149 11 445 5,2 Sädehoito-osasto 821 (sis. sarjahoidot) Silmätautien tulosyksikkö Korva-, nenä- ja kurkkutautien tulosyksikkö Suusairauksien tulosyksikkö (sisältää alueellisen hammaslääkäripäivystyksen) 28 386 27 079 - - - - 36 462 34 970 789 830 1 800 1 823 2,2 30 059 31 723 1 812 1 992 4 919 4 923 2,5 14 209 14 276 (98) (85) (182) (176) 2,1 Toiminnan muuttuminen avohoitopainoiseksi näkyy erityisesti hoitojaksojen, hoitopäivien ja keskimääräisen hoitoajan lukumäärissä. 75
Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhteensä yli 15 000, joista päiväkirurgisesti lähes 6000 (taulukko 6.3.6.4). Taulukko 6.3.6.4. Operatiivisen toimialueen VUODEOSASTOLTA KÄSIN TEHDYT LEIKKAUKSET JA PÄIVÄKIRURGISET TOIMENPITEET vuonna 2013. Leikkaukset Päiväkirurgia Päiki, osuus (%) Korvaklinikka 2905 1167 40 % Silmäklinikka 3700 3097 84 % Plastiikka- ja yleiskirurgia 1843 598 32 % Suu- ja leukasairauksien klinikka 1231 1120 91 % Syöpäklinikka 79 2 3 % Yhteensä 9758 5984 61 % Yleisimpiä toimenpideryhmien määriä on lueteltu taulukossa 6.3.6.5. Taulukko 6.3.6.5. Yleisimmät toimenpideryhmät (leikkaukset ja avohoitotoimenpiteet) Operatiivisella toimialueella vuonna 2013. Koodi Toimenpide tai leikkaus kpl CKW Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset 3290 CJE Kaihileikkaus 2738 EBA Hampaan poisto 1054 QAE Pään tai kaulan ihon tai ihonalaisen muutoksen poisto 555 CKD Silmän sisäiset lasiais- tai retinaleikkaukset 536 EMB Nielurisaleikkaus 453 HAB Rintarauhasen osan poisto 450 DFF Sisäkorvan tutkimus 355 HAC Rintarauhasen poisto 237 QBE Vartalon ihon tai ihonalaisen kudoksen toimenpiteet 231 Silmätautien leikkaukset olivat yleisiä. Kaihileikkausten lukumäärät vuosina 2011 2013 ovat kaaviossa 6.3.6.1. Luvuissa on huomioitu kumpikin silmä erikseen. Kaavio 6.3.6.1. Kaihileikkaukset Tyksissä vuosina 2011 2013. 2011 3810 2012 3856 2013 3724 3000 3100 3200 3300 3400 3500 3600 3700 3800 3900 4000 Plastiikka- ja yleiskirurgian kolme yleisintä leikkausta liittyvät rintasyövän hoitoon. Vuonna 2013 rintasyövän primaarileikkauksia tehtiin 480. Rintasyövän ilmaantuvuus lisääntyy maailmanlaajuisesti noin 5 % vuodessa, myös meidän sairaanhoitopiirissämme. Merkittävä osa hoitoa ovat syöpäsairauksien hoitomuodot. Vuoden 2013 aikana sädehoitokäyntejä oli 28 790 ja potilaita 1 493. Myös erilaisia sytostaattihoitoja annettiin runsaasti. Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.6.6 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 18 600 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana vain 0,5 % lähetteistä ylitti hoitotakuun. Taulukko 6.3.6.6. Hoitotakuun toteutuminen Operatiivisella toimialueella. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna 2013. Erikoisalat Plastiikka- ja yleiskirurgia Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Odotusaika vrk mediaani 2080 1485 583 12 0,6 1 Silmätaudit 3256 2085 1149 22 0,7 2 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 3285 3033 245 7 0,2 1 Audiologia 615 492 123 0 0,0 1 Foniatria 311 274 30 7 2,3 1 Hammas-, suu ja leukasairaudet 1359 1000 352 7 0,5 1 Syöpätaudit ja sädehoito 287 235 50 2 0,7 1 Yhteensä 11193 8604 2532 57 0,5 1 76
Taulukko 6.3.6.7. Operatiivisella toimialueella Hoidon tarpeen arviointia odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat tai vastuualueet Käyntiä odotavien 1-60 vrk joista odottaneet 61-90 vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % Odotusaika vrk mediaani Plastiikkakirurgia 79 61 16 2 2,5 29 Yleiskirurgia 32 30 2 0 0,0 32,5 Silmäklinikka 28 19 9 0 0,0 51,5 Kuulokeskus 1 1 0 0 0,0 21 Suu- ja leukasairauksien klinikka 78 73 4 1 1,3 33,5 Yhteensä 218 184 31 3 1,4 Taulukko 6.3.6.8. OPERATIIVISELLE TOIMIALUEELLE hoitoon odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat tai vastuualueet Hoitoa odotavien joista odottaneet 1-90 vrk 90-150 vrk 150-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Plastiikkakirurgia 308 233 61 10 4 1,3 40 Yleiskirurgia 199 186 11 2 0 0,0 24 Silmäklinikka 640 638 2 0 0 0,0 41 Näön Kuntoutus 63 52 8 0 3 4,8 61 Korvaklinikka 757 657 75 16 9 0,0 33 Kuulokeskus 365 331 34 0 0 0,0 34 Foniatria 39 39 0 0 0 0,0 28 Suu- ja leukasairauksien klinikka 43 43 0 0 0 0,0 18 Syöpäklinikka 77 77 0 0 0 0,0 12 Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli useimmilla vastuualueilla noin kuukausi, silmäklinikalla vajaa kaksi kuukautta (taulukko 6.3.6.7). Hoitoon pääsyn odotus kesti syöpätaudeissa kaksi viikkoa, ja muilla aloilla noin kuukauden, paitsi silmätaudeilla kaksi kuukautta (taulukko 6.3.6.8). 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,5 (taulukko 6.3.6.9). Taulukko 6.3.6.9. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialueella. Kysymys vastanneet ka. 4 & 5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 57 4,5 89 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 59 4,6 90 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 56 4,6 91 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 55 4,7 91 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 57 4,5 89 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan muut kuin potilashoitoon liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja niiden saavuttaminen on kuvattu alla: Turvalliset, tarkoituksenmukaiset ja työterveyden turvaavat tilat : Tässä ei vuonna 2013 tavoitetta saavutettu. Kandidaattiopetuksen korkean tason säilyttäminen : Palautteen mukaan tässä onnistuttiin. Hyvä erikoistuvan lääkärin teoreettinen ja käytännön koulutus : Tässä ei onnistuttu tilaongelmien vuoksi. Merkittävä ja vaikuttava tieteellinen tutkimus : Tässä onnistuttiin osittain, tutkimustoiminta on ilahduttavan laaja-alaista ja siihen kuuluu syöpätutkimusta, rinologista tutkimusta, biomateriaalitutkimusta ja traumojen tutkimusta. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Vuoden 2013 aikana tehtiin 302 HaiPro-ilmoitusta, joista tapahtui potilaalle -ilmoituksia oli 214. Tapahtumat liittyivät useimmiten tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (45 %) sekä lääke- ja nestehoitoon (30 %) sekä kirjaamiseen ja hoitokäytäntöjen toimintatapojen epäselvyyteen. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat toimintatavat (28 %) sekä tiedonkulun ja kommunikoinnin (26 %) ongelmat. Henkilökunnan informointi ja keskustelu olivat yleisin välitön toimenpide. 77
Toimialueella otettiin käyttöön raportoinnin tarkistuskortti (ISBAR) ja kotiutuvan potilaan lääkehoidon ohjauksen tarkistuslista sekä aloitettiin osastohoidon tarkistuslistan kehittäminen. Lisäksi panostettiin turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen ottamalla useilla osastoilla käytäntöön lääkkeidenjaon kaksoistarkistus, jakovirheiden seuranta sekä aloitettiin osastojen lääkehoitosuunnitelmien selkeyttäminen (taulukko 6.3.6.10). Taulukko 6.3.6.10. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Operatiivisella toimialueella vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 4 6 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä, 6 = Täysin samaa mieltä) Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 5 Potilaan tunnistaminen Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista KNK Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Plastiikkakirurgia Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Silmätaudit Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Suu ja leukakirurgia Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Kyllä 5 6 5,3 3,5 4,1 Kyllä Kyllä Kyllä 90 % 81 % 73 % 85 % 71 % 65 % 93 % 89 % 83 % 88 % 85 % 73 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 2 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden 30 % osuus Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) Syöpätaudit Plastiikka Korvataudit Silmätaudit 73,1 41,9 75,3 187,7 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 3,4 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Korva-. nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla tehtiin tieteellistä tutkimusta seuraavista aiheista: pään ja kaulan alueen syöpä, nenän ja sivuonteloiden toiminta, biomateriaalien käyttö, pään ja kaulan alueen traumojen hoito. Potilasryhmäkohtaiset vaikuttavuustiedot trendit ja vertailu: Kurkunpään syövän valtakunnallisessa selvityksessä Tyksin erityisvastuualueen hoitotulokset vastasivat hyvää kansallista tasoa. Lisäksi valmistui tutkimus astmaa sairastavien lasten nenän tukkoisuudesta. Lue suomenkielinen tiivistelmä. Muita meneillään olevia vertailevia tutkimuksia: Nenänielusyöpä ja sen hoitotulokset Suomessa 1990 2009: linkki 2. Plastiikkakirurgia Plastiikkakirurgiasta tehtiin kliinistä tutkimusta seuraavista aiheista: Raajan lymfedeeman kirurginen hoito, josta valmistui väitöstutkimus mikrokirurgisista imusolmukesiirroista yläraajan lymfedeeman hoidossa Melanooman vartijasolmuketutkimus ja kirurginen hoito Magneettikuvaus rintasyövän primaaridiagnostiikassa Kroonisen haavan kirurginen hoito Syöpäsairaudet Syöpähoitojen jälkeen eloonjäämistä seurataan Suomen syöpärekisterissä. VSSHP:n tulokset ovat olleet kansallisen keskiarvon mukaisia. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 0,24 7,0 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2013. Poikkeuksellisesti vuodeosastolla AA5 todettiin viisi MRSA-tartuntaa. Asiaa selvitetään. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 34 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot: 1 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0,9 % (vakioimaton) 78
Tauluko 6.3.7.1. Naistenklinikalle saapuneet lähetteet vastuualueittain vuonna 2013. Tyksiin elektiivinetyhetettä päivys- ilman lä- EPLL lähetteellä Vastuualue Yht. Gynekologisen syövän hoito 36 421 421 5 462 Gynekologinen hoito 293 4604 4238 366 47 4944 Raskauden ja synnytyksen hoito 32 4566 4128 438 467 5065 Yhteensä 361 9591 8787 804 519 10471 Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. Taulukko 6.3.7.2. Naistenklinikan toimintaluvut vuonna 2013. 6.3.7. Naistenklinikka 1. Tavoitteiden toteutuminen Naistenklinikan toiminta oli vakaata vuonna 2013. Synnytysten määrä pysyi aikaisemmalla tasolla. Avohoitokäyntien määrä kasvoi ja vuodeosastohoitopäivien määrä väheni. Toiminnallisista muutoksista merkittävimmät olivat sytostaattihoitojen siirtyminen T-sairaalan lääkehoitopoliklinikalle. Suoritettujen leikkausten määrä laski edellisvuoteen verrattuna, koska toimitilojen remonttien vuoksi käytetty leikkaussaliaika väheni ja osa perusleikkauksista ohjattiin aluesairaaloihin. Syöpä- tai syöpäepäilyleikkausten määrä kuitenkin lisääntyi 19 % vuoteen 2012 verrattuna. Erityisvastuualueen laajenemisen myötä palveluja tarjottiin ulkokuntalaisille aikaisempaa enemmän. Erikoisalan koodi ja nimi avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 30Y Gynekologinen hoito 12 497 1 261 1 972 1,6 993 Gynekologinen päivystys (ei sis. gyn. hoitoon) 3 552 28 39 1,4 30C Gynekologisen syövän hoito 5 358 544 2 665 4,9 30B Raskauden ja synnytyksen hoito 10 444 4 814 17 251 3,6 31Q Seurattava vastasyntynyt 55 30 66 2,2 31T Terve vastasyntynyt 233 4 11 2,8 33Y Raskauden aikainen erityisprosessi 2 392 1 1 1,0 Yhteensä 34 531 6 682 22 005 3,3 Vertailuksi naistentautien ja synnytysten luvut vuosilta 2011 ja 2012 ovat taulukossa 6.3.7.3. Toiminta on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä on vähentynyt. Leikkauspotilaat tulevat lisääntyvässä määrin osastolle leikkauspäivänä, ja hyvälaatuisista syistä leikattujen keskimääräinen hoitoaika oli 1,6 pv. Erityisvastuualueen vaikeiden lantionpohjaongelmien leikkaukset on keskitetty Tyksiin. Vaikean endometrioosin ja miehen lapsettomuuden leikkaushoitoon lähetetään potilaita myös ervan ulkopuolelta. Potilashoidon tunnusluvut Naistenklinikalle lähetteellä ja ilman lähetettä saapuneet potilaat kuvataan vastuualueittain taulukossa 6.3.7.1. Lähetteellä saapuneita muuta kuin päivystyshoitoa tarvitsevia oli lähes 8 800 vuonna 2013. Synnyttäjät ovat tyypillinen ryhmä, jotka saapuvat ilman lähetettä. 79
Tauluko 6.3.7.3. Naistentautien ja synnytysten toimintaluvut vuosilta 2011 ja 2012. Taulukko 6.3.7.5. Synnytyksiin tai raskauteen liittyvät yleisimmät toimenpiteet Tyksissä vuonna 2013. Naistentautien ja synnytysten ty. Naistentaudit (osastoilla 322,314 ym.) Synnyttäjät (osastoilla 320,360 ym.) avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2012 30 946 31 491 8 496 8 012 25 486 23 009 2,9 18 348 18 295 12 598 13 196 Koodi Leikkaus Tai Toimenpide MAX Normaalin synnytyksen avustaminen 2821 MCA Keisarileikkaus istmuksen läpi 781 MAE Imukuppiulosautto 454 MBA Synnytyksen tai keskenmenon jälkeinen toimenpide 245 MBC Synnytysvaurion korjaus 229 MAA Kohdun sisäinen toimenpide raskauden aikana, esim. lapsivesipisto 227 Synnytykset, toimenpiteet ja leikkaukset Naistentautien leikkauksia tai toimenpiteitä tehtiin yhtensä yli 2000 (taulukko 6.3.7.4), joista päiväkirurgisesti yli 1000. Gynekologisen hoidon ja syövän hoidon vastuualueilla tehtiin yhteensä 2115 toimenpidettä, joka oli 282 vähemmän kuin vuonna 2012. Syöpä- tai syöpäepäilyleikkausten määrä lisääntyi, ja niitä tehtiin 341, mikä oli 19 % enemmän kuin vuonna 2012. Uusintaleikkausten määrä oli alhainen, 0,9 %. Taulukko 6.3.7.4. VUODEOSASTOLTA KÄSIN TEHDYT SYNNYTYS- ja leikkaustoimenpiteet ja päiväkirurgisesti (päiki) tehdyt toimenpiteet Naistenklinikalla vuonna 2013. Vastuualue Leikkaukset Päiki Gynekologisen syövän hoito 393 20 Gynekologinen hoito 1708 1006 Raskauden ja synnytyksen hoito 914 2 Yhteensä 3015 1028 Synnytyksiä oli 4058 ja syntyneitä lapsia 4123 vuonna 2013. Synnytyksistä keisarileikkauksena tehtiin 782 kappaletta (17,9 %). Tarkemmin synnytyksiin liittyvät luvut on esitetty taulukossa 6.3.7.5. Välilihan osittaisen repeämän korjaustoimenpiteitä oli 109, kaikkiaan synnytysvaurion korjauksia kirjautui 229 kappaletta. Riskisynnytykset koko erva-alueelta keskitetään Tyksin Naistenklinikalle. Tarkemmin toimenpideryhmittäin yleisimmät leikkaukset ja toimenpiteet ovat taulukossa 6.3.7.6. Taulukko 6.3.7.6. Yleisimmät naistentautien toimenpideryhmät vuonna 2013. Koodi Leikkaus tai toimenpide LCD Kohdun poistot 287 LAA Munasarjan pistot ja tähystykset 217 LEF Laskeuman leikkaukset 196 LAF Munanjohtimen tai munasarjan poistot 154 LDA20 Koepalan otto kohdun napukasta 161 LDC03 Konisaatio diatermialla tai laserilla 122 ULC Kohdun tähystys 410 ULA Emättimen tähystys 378 Lapsettomuushoitoja annetaan Tyksissä avohoitokäynteinä. 2013 IVF-hoitoja oli 103 ja ICSI-hoitoja 112. Pakastusalkion siirtoja tehtiin 269. Kohdassa toiminnan tulokset, on esitetty toiminnan laadun vertailu THL:n tilastojen pohjalta. 80 Ovulaatio ja siittiöitä.
Taulukko 6.3.7.7. TYKSIN Hoitotakuun toteutuminen Naistenklinikalla. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna 2013. Erikoisalat tai vastuualueet Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.7.7 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 8787 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin samana tai saapumisesta seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana vain kuuden lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Odotusaika vrk mediaani Naistentaudit 366 343 20 3 0,8 0 Raskauden ja synnytyksen hoito 112 107 4 1 0,9 1 Gynekologisen syövän hoito 298 260 38 0 0,0 1 Endokrinologia 2 2 0 0 0,0 0 Perinatologia 316 314 2 0 0,0 0 Urologia 3 2 1 0 0,0 2 Gynekologinen hoito 3793 3531 260 2 0,1 0 Raskauden aikainen erityisprosessi 4 3 1 0 0,0 2 Yhteensä 4894 4562 326 6 0,1 1 Taulukko 6.3.7.8. TYKSIN Naistenklinikalla Hoidon tarpeen arviointia odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat tai vastuualueet Käyntiä odotavien joista odottaneet 1-60 vrk 61-90 vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % Odotusaika vrk mediaani Naistentaudit 4 2 2 0 0 59,5 Raskauden ja synnytyksen hoito 1 0 1 0 0 70 Gynekologisen syövän hoito 9 8 0 1 11 13 Gynekologinen hoito 387 326 61 0 0 34 Yhteensä 401 336 64 1 0,2 Taulukko 6.3.7.9. TYKSIN Naistenklinikalle hoitoon odottaneet 31.12.2013 Erikoisalat tai vastuualueet Raskauden ja synnytyksen hoito Gynekologisen syövän hoito Gynekologinen hoito Hoitoa odotavien joista odottaneet Odotusaika vrk 1-90 90-150 150-180 yli 180 yli 180 mediaani vrk vrk vrk vrk vrk % 10 10 0 0 0 0 13,5 52 47 4 0 1 1,9 24 355 247 100 8 0 0 56 Yhteensä 417 304 104 8 1 0,2 Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli syövän hoidossa kaksi viikkoa ja muuhun hoitoon pari kuukautta (taulukko 6.3.7.8). Hoitoon pääsyn odotus kesti syöpäpotilailla noin kolme viikkoa ja gynekologiseen hoitoon kaksi kuukautta (taulukko 6.3.7.9). Leikkaushoidossa on pysytty hoitotakuussa. 81
2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,4 (taulukko 6.3.7.10). Tyytyväisten osuus väheni 6 12% eri osioissa. Klinikan toimintaa hankaloitti viisi kuukautta jatkunut äitiyspoliklinikan ja synnytyssalien remontti. Taulukko 6.3.7.10. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Naistenklinikalla. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana vastanneet 2012 2013 ka. 4 & 5 (%) vastanneet ka. 4 & 5 (%) 228 4,7 95 171 4,4 84 230 4,7 94 175 4,5 88 222 4,6 95 169 4,5 87 224 4,5 91 162 4,2 79 231 4,6 92 172 4,3 83 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämiseksi on meneillään useita hankkeita: Ylempään AMK-tutkintoon liittyvänä kehittämistyönä tehtiin kätilötyössä tarvittavan osaamisen kuvaus. Hoitohenkilökunnan osaamiskartan laatiminen on menossa, samoin imetysohjaajakoulutus ja Parasta vauvalle -vauvamyönteisyysohjelman toimeenpano. Klinikkakoulussa on näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto: imetysohjaussuositus, leikkauksen jälkeisen kivunhoitotyön suositus ja synnytyksen ponnistusvaiheen hoitosuositus. Synnytyspelkopoliklinikkaa on kehitetty aloittamalla kätilövetoinen vastaanotto. Toimintaa arvioidaan ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyönä. Gynekologisen syövän vastuualueella tehty laatukäsikirja on ollut pohjana hoitojen yhtenäistämiselle koko erityisvastuualueella. Lisäksi on meneillään koko klinikan lääkehoitoprosessien kuvaaminen. Prosessin laatumittareiden kehitys on aloitettu 2013. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Naistenklinikalla tuli vuoden 2013 aikana yhteensä 151 HaiPro-ilmoitusta, joka on noin 4 % enemmän kuin vuonna 2012. Eniten raportoitiin tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (74 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä lääke- ja nestehoitoon (37 %) liittyviä vaaratapahtumia. Raportoiduista vaaratapahtumista 48 % oli läheltä piti -tilanteita ja 52 % tapahtui potilaalle. Myötävaikuttavina tekijöinä oli useimmiten kommunikointi (24 %) sekä työympäristö, työvälineet ja resurssit (23 %). Potilasturvallisuusasioita tuotiin esille säännöllisesti osastokokouksissa ja lääkäreiden kokouksissa. ISBAR-raportointikortti otettiin käyttöön kaikilla osastoilla ja ohjeet yhdenmukaiseen imetysohjaukseen Taulukko 6.3.7.11. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Naistenklinikalla vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 2-3 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä, 6 = Täysin samaa mieltä) Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Kyllä 3 5,5 3 4,5 Useita Kyllä Osittain Kyllä 100 % 90 % 70 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 17 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus 40 % Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) 64,6 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI /100 HJ) 3,4 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9 (linkki). 82
4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Raskauden ja synnytysten valtakunnallinen seuranta tapahtuu THL:n rekisterien avulla. Käytettävissä Tyksin tulosten vertailuksi on vuoden 2012 tiedot (taulukko 6.3.7.12) Taulukko 6.3.7.12. Suomen synnytyssairaaloiden tilastoa 2012 Tyks Koko maa Yliopistosairaalat pienin ja suurin arvo Synnytyksiä 4098 59 038 2487, 5589 Äitiyspoliklinikan lääkärikäynnit 7524 4525, 8438 Päivystyskäynnit 2400 2400, 5704 Poliklinikkakäyntejä / synnyttäjä 2,4 3,1 2,1, 3,5 Synnyttäjistä ensisynnyttäjiä 44,3 % 41,4 % 35,8 %, 48,8 % Synnyttäjistä yli 40-vuotiaita % 3,6 % 3,6 % 3,3 %, 5,5 % Synnyttäjistä BMI > 30 % 13.1% 12,7 % 9,4 %, 13,9 % Synnyttäjistä insuliinihoitoinen GDM % 1,4 % 1,8 % 0,5 %, 5,3 % Syntyneet lapset 4156 59 856 2548, 5729 Kaksoset 56 794 55, 134 < 37 viikon synnytyksiä 7 % 5,1 % 6,3 %, 11,7 % < 28 viikon synnytyksiä 0,6 % 0,3 % 0,4 %, 0,9 % > 42 viikon synnytyksiä 4,7 % 4,3 % 2,5 %, 4,7 % < 1000 g syntymäpaino 31 196 22, 60 > 4500 g syntymäpaino 94 1520 50, 109 Fetus mortus 12 163 6, 23 < 7 päivän iässä kuolleita 11 71 2, 14 Perinataalinen mortaliteetti % 0,55% 0,39 % 0,32, 0,64 Hoito lasten teho- tai valvontaosastolla 18,3 % 0 9,8 %, 18,3 % Vastasyntyneen elvytys (=intubaatio) 2,3 % 0,9 % 0,9 %, 2,2 % Napavaltimoveren ph < 7,00 0,4 % 0,4 % 0,2 %, 0,5 % Synnytyksen käynnistäminen % 16,3 % 20,0 % 16,3 %, 26,2 % Sektiot % 14,8 % 16,3 % 13,4 %, 23,5 % Imukupit % 9,4 % 8,7 % 6,6 %, 10,4 % Pihdit kpl 1 13 0, 1 Perätarjonnan ulosautto 0,8 % 0,6 % 0,3 %, 1,1 % Oksitosiinin käyttö synnytystä edistämään % 40,2 % 53,7 % 4,20 %, 62,1 % Episiotomia (% alateitse synnyttäneistä) 5,4 % 22,0 % 5,40 %, 28,2 % 3-4 asteen perineumrepeämä 1,4 % 1,2 % 0,7 %, 2,2 % Verenvuoto > 1500 ml 1,6 % 1,5 %, 3,4 % Verensíirto 3,2 % 2,5 % 1,4 %, 4,2 % Epiduraalipuudutus 54 % 48,2 % 42,2 %, 77,1 % Spinaalipuudutus 3,8 % 18,3 % 3,8 %, 20,8 % Paracervikaalipuudutus 17 % 16,0 % 1,1 %, 34,2 % Pudendushermon puudutus 5,9 % 8,3 % 2,6 %, 10 % Hoitoaika synnytyksen jälkeen (päivää) 3,1 2,9 2,5, 3,1 83
Hedelmällisyyshoitojen tuloksia on saatavilla THL:n tilastoista. Kaavioissa 6.3.7.1 6.3.7.2 on kuvattu vuonna 2011 annettujen hedelmällisyyshoitojen tulosten vertailu hoitavien yksiköiden kesken. Tyks on kuvioissa pylväs B. Raskauksien ja synnytysten osuus on ollut keskiarvoa suurempi Tyksissä. Potilaskäyntejä lapsettomuusyksikössä oli 3 717 kpl ja hoitajan soittoajoille kirjattiin 3 062 yhteydenottoa vuonna 2011. Inseminaatiohoitoja tehtiin 253 kpl, joista kliinisiä raskauksia alkoi 22 kpl (8.7 %). IVF/ICSI-stimulaatiota aloitettiin 209 kpl, joista 97.1 % eteni munasolukeräykseen ja 86.6 % alkionsiirtoon asti. Kaavio 6.3.7.1. Yhden alkion siirrot (IVF+ICSI+FET) klinikoittain 2011, % kaikista siirroista. 100 90 80 70 60 A B C D E F G H I J K L M N O P Q R Kaavio 6.3.7.2. Hedelmällisyyshoitojen (IVF/ICSI-hoitojen) tulokset siirtoa kohti klinikoittain vuonna 2011. Kliiniset raskaudet: keskimäärin 31 % (21 41 %). Synnytykset: keskimäärin 24 % (19 35 %). Kliiniset raskaudet Synnytykset 50 40 30 20 10 0 45 40 Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 0,05 5,44 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2013. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 17 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot: 1 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla oman seurannan mukaan: 0,9 % Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0 % (vakioimaton) 35 30 25 20 15 10 5 84 A B C D E F G H I J K L M N O P Q R %
6.3.8. Lasten ja nuorten klinikka Lasten ja nuorten klinikka (aikaisemmin Lastenklinikka) on Tyksin toimialue 8. Klinikka vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tyksissä lasten erikoissairaanhoidosta. Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin aluesairaaloissa on lasten avohoidon poliklinikka, kuten myös Turunmaan sairaalassa. Salossa hoidetaan synnytyksiä ja aluesairaalassa on myös lasten vuodeosasto. Turun kaupungilla on oma lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon poliklinikka. 1. Tavoitteiden toteutuminen Lasten ja nuorten klinikan strategia noudattaa sairaanhoitopiirin strategiaa. Alueen väestölle tarjotaan laadukasta erikoissairaanhoitoa. Lasten ja nuorten hoitoa suunnataan mahdollisimman paljon avohoitopainotteiseksi. Henkilöstöön ja osaamiseen panostaminen ovat keskeisiä laatutekijöitä. Ajantasainen hoito edellyttää kansainvälisen tason tutkimusta, joka on klinikassa vilkasta. Vuonna 2013 avohoitokäyntien määrä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna. Toimintaa tehostettiin mm. muuttamalla kaksi vuodeosastoa päiväsairaalaksi. Tämän seurauksena vuodeosastopäivien määrä pieneni ja vastaavasti avohoito lisääntyi. Sairaalahoito keskittyi yhä vaativampiin potilaisiin. Kaikista hoitopäivistä 48 % oli teho-hoitoa, tehovalvontaa tai vaativaa syöpähoitoa. Sekä oman sairaanhoitopiirin alueen että ulkokunnista tulevien potilaiden määrät kasvoivat. Toisaalta valtakunnallisesti keskitettäviä erityistason hoitoja, esimerkiksi sydänleikkauksia ja elinsiirtoja varten potilaita lähetettiin Helsinkiin. Yksittäisiä potilaita hoidettiin myös ulkomailla. Lisääntyneestä toiminnasta huolimatta hoitotakuu toteutui pediatriassa ja lastenkirurgialla hyvin, mutta haasteita oli lastenneurologialla. Leikkaustoimenpiteiden määrä väheni edellisvuodesta. Toimintamalleja kehitettiin sujuvammiksi eri osastojen toimintoja yhdistelemällä, lisäämällä henkilöstön liikkuvuutta ns. tähtivuoromenettelyn avulla ja leikkaussalitoimintaa tehostamalla. Potilashoidon tunnusluvut Keskeiset Lasten ja nuorten klinikan toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa 6.3.8.1. Lähetteitä saapui 5104 kappaletta, joista päivystyslähetteitä oli 1697. Lisäksi EPLL:n kautta saapui 519 potilasta. Tauluko 6.3.8.1. Lasten ja nuorten klinikan toiminnan tunnusluvut erikoisaloittain vuonna 2013. Lasten ja nuorten klinikka, 2013 Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika Lasten ja nuorten kirurgia 9 025 1 162 3 193 2,7 Tartuntatautilain mukainen hoito 167 7 13 1,9 Lasten ja nuorten sairaanhoito 16 945 1 870 4 448 2,4 tai muu erityispotilas 510 Hematologia 3 886 488 2 297 4,7 Infektiosairaudet 0 8 9 1,1 Lasten neurologia 4 233 113 430 3,8 Lastenneurologinen kuntoutus 1 368 12 24 2,0 Neonatologia 3 246 791 6 306 8,0 Lasten ja nuorten päivystys 4 093 139 213 1,5 Yhteensä 43 473 4 590 16 933 3,7 Kehityssuuntien vertailuksi taulukossa 6.3.8.2 on erikoisaloittain vastaavat luvut vuosilta 2011 ja 2012. Avohoidon määrä on lisääntynyt tuntuvasti, mutta hoitojaksojen kokonaismäärä on vähentynyt ja keskimääräinen hoitoaika lyhentynyt vuonna 2013. 85
Taulukko 6.3.8.2. Lasten ja nuorten klinikan toimialuetta vastaava lastentautien tulosyksikön toiminta vuosina 2011 ja 2012. Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2012 Lastentautien tulosyksikkö 39 718 37 422 5 570 5 156 20 271 18 233 3,5 Lastentaudit 27 173 25 126 3 647 3 377 15 635 14 118 4,2 Lastenkirurgia 9 029 8 768 1 543 1 437 3 780 3 269 2,3 Lastenneurologia 3 516 3 528 380 342 856 846 2,5 Leikkaukset ja toimenpiteet Tavallisimmat leikkaustoimenpideryhmät on esitetty taulukossa 6.3.8.3. Kaikkiaan leikkauksiksi tai pientoimenpiteiksi luokiteltavia toimenpiteitä vuodeosastolta käsin tehtiin 2722 joista päiväkirurgiana 346 toimenpidettä. Taulukko 6.3.8.3. Yleisimmät toimenpideryhmät Lasten ja nuorten klinikalla vuonna 2013. Koodi Leikkaus tai toimenpideryhmä kpl NCJ Kyynärnivelen ja -varren leikkaukset 106 JEA Umpilisäkkeen poisto 68 KFH Kivespussin leikkaukset 65 JAB Nivustyrän leikkaukset 63 KFA Kiveksen tutkimusleikkaukset 57 NAG Selkärangan luudutusleikkaukset 53 NBJ Olkavarren murtumaleikkaukset 52 AAF Aivonestekierron säätelytoimenpiteet 46 NDJ Ranteen ja käden murtumien leikkaukset 43 KGH Siittimen korjausleikkaukset 38 Tutkimukset Yleisimmät diagnostiset tutkimukset on lueteltu taulukossa 6.3.8.4. Taulukko 6.3.8.4. Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostiset kuvantamistutkimusten ryhmät Lasten ja nuorten klinikalla vuonna 2013. Koodi Diagnostinen ryhmä kpl GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 1776 AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia 780 JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 715 NG1 Polven diagnostinen radiologia 581 ND1 Ranteen diagnostinen radiologia 571 NA7 Selkärangan diagnostinen radiologia 556 NF1 Lonkan diagnostinen radiologia 537 NH1 Nilkan diagnostinen radiologia 494 XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset 468 NK6 Luuston diagnostinen radiologia 377 KH1 Virtsateiden diagnostinen radiologia 332 AA5 Aivojen diagnostinen radiologia 320 86
Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.8.5 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 3407 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumista seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana vain 12 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Taulukko 6.3.8.5. Hoitotakuun toteutuminen Lasten ja nuorten klinikalla. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna 2013. joista lähetteen käsittely Erikoisalat Käsitellyt lähetteet 0 3 vrk 4 21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Odotusaika vrk mediaani Lastentaudit yhteensä 1331 1113 211 7 0,5 1 Lastenkirurgia yhteensä 893 689 199 5 0,5 1 Lastenneurologia yhteensä 350 241 105 4 1,1 2 Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli kaksi viikkoa lastentaudeille, vajaa kolme viikkoa lastenkirurgiaan ja yli kuukausi lasten neurologialle (taulukko 6.3.8.6). Hoitoon pääsyn odotus kesti keskimäärin neljä viikkoa lastentaudeille ja kirurgiaan, mutta noin 4 kuukautta lastenneurologialle. THL:lle ilmoitettaviin tietoihin lastentaudeille oli kirjautunut 7 odottajaa yli hoitotakuun rajan. Lasten neurologialla 5 potilasta odotti kuntoutuspalveluihin yli hoitotakuun (taulukko 6.3.8.7). Taulukko 6.3.8.6. Lasten ja nuorten klinikalla Hoidon tarpeen arviointia odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat Lasten ja nuorten sairaanhoito Lasten ja nuorten kirurgia Lasten neurologia ja kuntoutus Käyntiä odotavien 1 60 vrk joista odottaneet 61 90 vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % 7 7 0 0 0 14 40 38 2 0 0 19,5 12 11 1 0 0 34 Taulukko 6.3.8.7. Lasten ja nuorten klinikalla hoitoon odottaneet 31.12.2013. Erikoisalat Lastentaudit yhteensä Lastenkirurgia yhteensä Lasten neurologia yhteensä Hoitoa odotavien 2. Asiakastulokset 1 90 vrk 90 150 vrk joista odottaneet 150 180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Odotusaika vrk mediaani 207 193 7 0 7 3,4 28 82 78 4 0 0 0 26 14 7 2 0 5 35,7 123 Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,6 / 5. Taulukossa 6.3.8.8 on kyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen. Taulukko 6.3.8.8. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Lasten ja nuorten klinikalla (Lastenklinikka vuonna 2012). Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 2012 2013 ka. 4 & 5 (%) Vastanneet Vastanneet ka. 4 & 5 (%) 33 4,6 94 49 4,5 88 35 4,5 89 49 4,6 90 31 4,3 87 45 4,7 91 31 4,4 87 42 4,6 88 32 4,4 91 44 4,6 91 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 87
3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Lasten ja nuorten klinikan arvoperustana on potilas- ja perhekeskeisyys. Strateginen visiomme on: Hyvä ja luotettava henkilöstö varmistaa laadun. Laatu on arjen työkalu ja laadun parantaminen on jokaisen työntekijän tehtävä. Laatua rakennetaan EFQM-mallin mukaan. Johtajuus on selkeää, läpinäkyvää ja lähellä toimintaa. Johtoryhmä on moniammatillinen ja toimialuejohtaja ja ylihoitaja kiertävät kaikilla osastoilla kuukausittain. Johtamiskoulutukseen läpi organisaation on panostettu (Medimerc, JEAT, Varsa, MQ ym.) ja johtajuutta arvioidaan itsearvioinnilla kerran vuodessa toimialueen kehittämisiltapäivässä. Palvelurakennetta ja toimintaprosesseja kehitetään jatkuvasti, ja kehitystyö nivoutuu uuden sairaalan suunnitteluun. Menestyksen kulmakivenä on vahva erikoissairaanhoidon tutkimus ja osaaminen. Kansallisen tason toimintaa tehdään etenkin lasten ortopedian osaamiskeskuksessa, neonatologiassa ja hematologiassa. Harvinaisten tautien seulontaa on kehitetty yhteistyössä Tyks- Sapan kanssa ja valtakunnallista kehitystyötä suunnataan myös harvinaisten keuhkosairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Näyttöön perustuvia hoitokäytänteitä kehitetään valtakunnallisissa toimintaryhmissä ja paikallisella tasolla. Toimialueella on systemaattisesti tuotettu oppaita (päivystävän opas, varahenkilöstön opas, lääkelaimennusopas). Osaamista kehitetään sekä yksilö-, että tiimi- tasolla (LOVe, TUTKA, ohjepankki, perehdytyspassit, tarkistuslistat, ISBAR, Hygieniapassi, Tietus jne). Hoitajille ja erikoistuville lääkäreille on systemaattinen kirjallinen perehdytysohjelma. Sisäiseen täydennyskoulutukseen panostetaan. Lisäksi on kolme viikoittaista koulutusmeetingiä (neonatologia, journal club ongelmatapauksista ja alueellinen viikkomeeting) ja erikoistuville lääkäreille viikoittain yksi koulutustunti. Viikoittainen radiologinen meeting on koulutusorientoitunut, ja siellä käsitellään vuosittain myös sädeturvallisuusasioita. Potilasturvallisuutta koulutetaan systemaattisesti, kuten myös lääkeosaamista. SH-piirin Moodle-portaali on otettu sisäisen täydennyskoulutuksen apuvälineeksi. Erikoistuvia lääkäreitä rohkaistaan kansainvälistymään ja valtaosa klinikan erikoislääkäreistä onkin ollut 1 2 vuotta ulkomailla tutkijoina ja koulutuksessa. Yhteydet kansainvälisiin asiantuntijajärjestöihin ja tutkijaryhmiin ovat aktiivisia. Kansainväliset kontaktit ja tutkijayhteistyö nostavat hoidon laatua ja ajantasaisuutta. Toiminnan vertailua yliopistosairaaloiden välillä tapahtuu erilaisissa yhteisissä tapaamisissa ja itsearviointia tehdään vastuualueilla vuosikertomuksen yhteydessä. Toimialue kehittää tiedottamista (myös sosiaalisessa mediassa) saavuttaakseen ja lisätäkseen sekä asiakkaiden että sidosryhmien tietoisuutta toiminnastamme. Lasten ja nuorten klinikalla on kehitetty henkilöstövoimavarojen päivittäiseen resursointiin sähköinen työvuorojen varausjärjestelmä (Resurssipankki). Sähköinen työvuorojen varausjärjestelmä käyttöönotettiin 4/2013. Lue lisää Resurssipankista. Laadukas erikoissairaanhoidon huippuyksikkötoiminta edellyttää riittävää määrää vaativan erikoissairaanhoidon potilaita. Tämän vuoksi ulkokuntatoiminta (hoidetaan myös oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelta tulevia potilaita) on tärkeää niin hoidon laadun, vaikuttavuuden kuin taloudellisuudenkin takia. Riittävän kokoinen huippuyksikkö pystyy hoitamaan laadukkaasti myös oman sairaanhoitopiirin potilaat (liitetaulukko 20). Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Toimialueella tehtiin vuonna 2013 yhteensä 412 Haipro-ilmoitusta. Ilmoitusten tekoon kannustetaan aktiivisesti. Ilmoituksiin reagoidaan nopeasti ja hoitoja kehitetään myös havaittuja ongelmia korjaamalla. Läheltä piti -tilanteita oli ilmoituksista 38 % ja 2,5 % (13 kpl) arvioitiin kuuluvan vakavaan haittaluokkaan. Ilmoittajista 90 % oli sairaanhoitajia. Noin puolet tapahtumista liittyi lääkehoitoon, johon onkin järjestetty systemaattinen koulutus. Myötävaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä olivat puutteellinen kommunikaatio (25 %), koulutus/perehdytys (20 %), toimintatavat (15 %) tai laitteet ja tarvikkeet (15 %). Geelipatjojen käyttö vauvoilla lopetettiin palovammariskin vuoksi, ja asiasta ilmoitettiin Valviraan. Tapahtumista 2,5 % johti kehittämistoimenpiteeseen ja 90 % riitti osastolla/klinikassa käyty keskustelu tapahtuneesta. Tunnistusranneke on käytössä koko toimialueella (pikkukeskosilla ranneke on nilkassa) ja tarkistuslista on leikkaussalissa käytössä 70 % toimenpiteistä. Potilasturvallisuutta käsitellään toimialueen johtoryhmässä säännöllisesti ja koko toimialueen klinikkakokouksessa. Potilasturvallisuustyöryhmä piti säännöllisiä sähköpostikokouksia. Vuoden 2013 aikana 128 toimialueen työntekijää (noin 40 %) on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen. Taulukkoon 6.3.8.9 on koottu keskeiset potilasturvallisuusmenettelyt. 88
Taulukko 6.3.8.9. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Lasten ja nuorten klinikassa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei) Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä 1 2 Kyllä 4 5,5 3,2 4,0 10 Kyllä Kyllä Ei Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista 70 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 4 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) lasten teho-osasto muu toimialue 40 % 215,2 53,8 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 7,5 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Sairaalahygienia toteutui hyvin. Henkilöstön influenssarokotuskattavuus oli yli 85 % lasten teho-osastolla ja hematologisella osastolla. (kaavio 5.12) Toimialueella kului käsihuuhdetta keskimäärin 139,5 litraa / 1000 hoitopäivää. Luku on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa ja edustaa VSSHP:n parhaimmistoa. Korkein käsihuuhteen kulutus oli lasten teho-osastolla (kaavio 5.11). SAI-rekisteriin ilmoitettiin 7,5 infektiota / 100 hoitojaksoa vuonna 2013. Lasten toimialueen infektioiden ilmoitusaktiivisuus oli kattavalla ja hyvällä tasolla. 4. Toiminnan tulokset Lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualue Lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualue (TO8A) vastaa 0 16-vuotiaiden lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa vaativasta poliklinikka- ja vuodeosastotoiminnasta VSSHP:n alueella lukuun ottamatta lastenkirurgiaa, neonatologiaa, hematologiaa ja lastenneurologiaa. TO8A:lla on kaikkien lastentautien suppeiden erikoisalojen poliklinikat, lasten vuodeosasto, infektio-osasto, päiväsairaala ja lasten teho-osasto (taulukko 6.3.8.10). Sairaansijoja on 28, päiväsairaala ei ole luvussa mukana. Kansallisesti vain avosydänkirurgia ja akuutit elinsiirrot ovat sairauksia, joita ei hoideta Tyksissä, vaan ne on keskitetty HUS:iin. Toisaalta vastuualueella hoidetaan esimerkiksi muissa sairaanhoitopiireissä asuvien tiettyjä aineenvaihduntasairauksia. Taulukko 6.3.8.10. Lääkäri- ja hoitajavastaanottojen potilasmäärät TO8A-vastuualueella vuonna 2013. Poliklinikka Käyntimäärät Lääkärivastaanotto Käyntimäärät Hoitajavastaanotto Reuma 2074 76 Suolisto 1940 - Elinsiirto 72 - Munuais 187 - Endokrinologia 1595 20 Aineenvaihdunta 376 - Sydän 1869 - Astma 1187 354 Diabetes 1531 210 Opetus 324 - Yhteensä 11 155 660 89
Vuonna 2013 päivystyskäyntejä oli 4093 ja hoidettuja potilaita yhteensä 8559. Ilman päivystyslähetettä tulleiden keskimääräinen hoitoon pääsyn aika oli 27 vrk. Vuonna 2013 toiminnassa tapahtui kaksi merkittävää muutosta aiempaan nähden: 1) Aloitettiin lasten päiväsairaala, jossa hoidetaan kaikki muutaman tunnin sairaalassaoloaikaa vaativat lasten tutkimukset, hoidot ja pediatriset toimenpiteet (mm. lääkeinfuusiot, nivelpistot, tähystystutkimukset, anestesiaa vaativat MRI-kuvaukset). Päiväsairaala on huomattavasti helpottanut ja nopeuttanut monen lapsen sairauden hoitoa ja tutkimuksia. 2) Lastenneurologinen ja pediatrinen vuodeosasto yhdistettiin. Osastot yhdistämällä voitiin kohdentaa hoitajaresurssit aiempaa paremmin ja taloudellisemmin. Vastuualueeseen kuuluvien sairauksien hoidossa systemaattisia hoitotulosvertailuja ei ole juurikaan maassamme eri yksiköiden välillä tehty. Lapsidiabeetikkojen hoitotuloksissa Tyksin lasten toimialueen tulokset ovat muutamia vuosia sitten tehdyssä kansallisessa selvityksessä sijoittuneet vertailun parhaimmistoon. Vastasyntyneiden sairaanhoito Vuonna 2013 Tyksissä syntyi 4123 lasta ja Salon aluesairaalassa 721 lasta. Vastasyntyneiden osastolla hoidettiin 638 vastasyntynyttä (hoitopäiviä 6324) ja lasten teho-osastolla hoidettiin 188 neonatologista lasta. Vastasyntyneiden sairaanhoidon osalta keskitymme tässä raportissa vain pikkukeskosiin. Vermont-Oxford Network on kansainvälinen vertailutietokanta, johon kuuluu yli 950 sairaalaa, joissa hoidetaan pikkukeskosia. Valtaosa sairaaloista sijaitsee USA:ssa. Tietokantaan kerätään tiedot kaikilta alle 1500 g painoisena tai alle 30 raskausviikolla syntyneiltä keskosilta (http://www.vtoxford.org). Pikkukeskosten hoidon laatua (kuolleisuutta, sairastavuutta ja hoitoaikoja) seurataan kansainvälisen Vermont-Oxford -laaturekisterin avulla. Tyksin hoitotulokset viimeisimmältä arvioidulta vuodelta 2012 ovat kansainvälisessä vertailussa parhaassa neljänneksessä. Kaaviossa 6.3.8.1 on esitetty kuolleisuus Vermont-Oxford Networkin sairaaloissa raskausviikkojen mukaan. Y-akselilla esitetään prosenttiosuus kaikista pikkukeskosista, ja janan vaihteluväliin kuuluu 50 % sairaaloista. Janan alapuolelle jää paras neljännes ja yläpuolelle huonoin neljännes sairaaloista. Oma sijoittumisemme eri muuttujien osalta näkyy renkaana. Tyks on parhaan neljänneksen joukossa alle 24 raskausviikolla syntyneiden eloonjäämisessä ja keskiarvossa 24 26 raskausviikoilla syntyneiden osalta. Vuonna 2012 ei yksikään 27 raskausviikon jälkeen Tyksissä syntyneistä pikkukeskosista ole enää menehtynyt. Myös hoitoajat kaikissa syntymäryhmissä olivat kansainvälisessä vertailussa lyhyitä. 90
Kaavio 6.3.8.1. Pikkukeskosten kuolleisuus syntymäajan raskausviikkojen mukaan Vermont-Oxford -verkostossa vuonna 2012. Lastenklinikan tulos on merkitty renkaalla, ja janat kuvaavat vertailussa mukana olevien sairaaloiden sijoittumista 50 % vaihteluväliin. Kaavio 6.3.8.2. Pikkukeskosten kuolleisuus ja hoidon laatua kuvaavia sairauksia Vermont-Oxford -verkostossa vuonna 2012. Lastenklinikan tulos on merkitty renkaalla ja janat kuvaavat vertailussa mukana olevien sairaaloiden sijoittumista 50 % vaihteluväliin. 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 I I I I I I < 24 vko 24 26 vko 27 29 vko 30 32 vko > 32 vko kaikki I I I I I I I I I I I I I I I I I Mort Mort Death CLD CLD PNTX Late CNEG NOSO Furgal Any IVH SIVHS ROP SROP PVL NEC EED or <33 Bact Late Morb GA Inf Inf 0 Kaaviossa 6.3.8.2 on esitetty kuolleisuus (Mort) ja keskosille tyypillisiä diagnooseja, joiden yleisyyteen hoidon laatu vaikuttaa. Death or Morb on summamuuttuja, johon sisältyy kuolleisuus tai jokin luetelluista diagnooseista. Vuonna 2012 olemme selkeästi parhaan neljänneksen joukossa summamuuttujan osalta. Mort = kuolleisuus Mort EED = kuolleisuus keskolassa (synnytyssalissa ennen keskolahoitoa kuolleet poissuljettu) Death or Morb = kuolema tai jokin diagnooseista CLD = keskosen pitkittynyt keuhkosairaus CLD <33 GA = keskosen pitkittynyt keuhkosairaus alle 33. raskausviikolla syntyneillä PNTX = ilmarinta Late Bact Inf = yli 3 vrk:n iässä alkanut veren bakteeri-infektio CNEG = ihostafylokokin aiheuttama veren bakteeri-infektio NOSO = yli 3 vrk:n iässä alkanut veren bakteeri-infektio, sisältäen ihostafylokokin aiheuttamat Fungal = veren sieni-infektio Any Late Inf = kaikki yli 3 vrk:n iässä alkaneet infektiot IVH = aivokammioverenvuoto SIVH = iso aivokammioverenvuoto ROP = keskosen silmänpohjamuutokset SROP = hoitoa vaativa keskosen silmänpohjamuutos PVL = aivojen valkean aineen muutokset NEC = keskosen suolistotulehdus Lue lisää keskosten hoidon tutkimustuloksista internet-sivuiltamme. 91
Veri- ja syöpätaudit Lasten ja nuorten veri- ja syöpätautien yksikössä hoidetaan päivystyksellisesti ja elektiivisesti kaikki oman erityisvastuualueen pahanlaatuiset veri- ja kasvaintaudit, joista suurimmat ryhmät ovat akuutti leukemia ja aivokasvaimet. Tämän lisäksi hoidetaan benignin (hyvänlaatuisen) hematologian alaan kuuluvia potilasryhmiä (anemiat, hyytymishäiriöt, benignit valkosolujen ja verihiutaleiden tuotantohäiriöt). Lisäksi teemme Tyks-ervan syöpäpotilaiden allogeeniset ja autologiset kantasolujensiirrot ja otamme potilaita näihin hoitoihin myös muista sairaanhoitopiireistä. Seuraamme syöpäpotilaita ja vaikeaa veritautia sairastaneita potilaita aikuisikään vähintään viisi vuotta hoitojen päättymisestä, jopa 25-vuotiaaksi asti. Huolehdimme myös saattohoitopotilaista sairaalassa ja kotikäynnein. Uusia vakavaa veri- tai syöpätautia sairastavia potilaita tulee hoitoon noin 30 vuosittain. Hoito suunnitellaan kansainvälisten hoito-ohjelmien mukaisesti ja potilaat rekisteröidään näihin ohjelmiin. Kantasolujensiirtotoimintaa valvotaan sekä FIMEAn että JACIEn toimesta. Akkreditointikäynnit tapahtuvat 2 3 vuoden välein. Hoitotuloksia seurataan vuosittain Pohjoismaiden tasolla. Leukemiaa tai kiinteitä syöpiä sairastavista potilaista laaditaan vuosittain eloonjäämisennustekäyrät maittain. Samoin kansainväliset syöpärekisterit analysoivat viiden vuoden välein eri maiden hoitotuloksia. Olemme aloittaneet Tyksin hoitotulosten analysoinnin ja vertaamme tuloksia pohjoismaisiin lukuihin, koska suomalaisia tietoja eri yliopistosairaaloiden tuloksista ei vielä ole käytettävissä. ALL eli akuutti lymfoblastileukemia on yksi yleisimmistä lasten syöpätaudeista. Tyksissä noudatetaan Pohjoismaista hoito-ohjelmaa. Hoitotulokset ovat keskimääräisen tason yläpuolella. Vuosina 1992 2000 meillä diagnosoiduista lapsista kahden vuoden selviämisprosentti oli 91 % ja viiden vuoden 84 %. Vuoden 2000 jälkeen hoidettujen luvut olivat 94 % ja 90 %, kun vastaavat luvut Pohjoismaissa yhteensä olivat 90 % ja 87 %. Harvinaisemman eli akuutin myeloisen leukemian (AML) osalta kahden vuoden selviämisennuste on 1990-luvun 50 prosentista noussut vuonna 2004 alkaneella ohjelmalla 90 % tasolle, kun se Pohjoismaissa oli keskimäärin 78 %. Syövän ja veritautien hoito on lapsilla vuosia kestävää ja intensiivistä, mutta avohoitopainotteista. Potilaat käyvät 3 12 tuntia kestävillä hoitojaksoilla osastohoidon sijaan. Avohoidon ohella myös käynnin korvaava puhelinneuvonta on kasvava työmuoto. Puhelinneuvonnan tarve ja vaativien hoitopäivien määrän nousu liittyvät myös monien hoitoprotokollien vaativuuden ja yksilöllisyyden lisääntymiseen. Tämä lisää entisestään myös perheiden neuvontaa ja tukemista. Tyks on edustettuna STM:n työryhmässä, joka kehittää Suomeen lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden aikuisiän myöhäisseurantapoliklinikkajärjestelmää. Lasten kirurgia ja ortopedia Vuosina 2011 2013 lastenkirurgian kaksikymmentä yleisintä toimenpidettä lukumäärineen on lueteltu liitetaulukossa 21. Eniten tehtiin tyräleikkauksia, umpilisäkkeen poistoja ja laskeutumattoman kiveksen korjauksia. Kaikkien selkäleikkaukseen tulevien lasten ja nuorten tiedot (kliiniset havainnot, elämänlaatu, radiologiset muuttujat, perioperatiiviset tiedot ja komplikaatiot) kerätään laadun varmistamiseksi etenevästi Tyksin Lasten selkärekisteriin. Yksiköllämme on myös vetovastuu kansallisessa The Finnish Paediatric Orthopaedic Study Groupissa. Idiopaattista skolioosia sairastavien lasten leikkaushoidon tulokset raportoitiin osana toimintaamme vuonna 2013 (Mattila M. et al., Spine 2013;38:1576 83). Yksikössämme leikattujen potilaiden selän virheasennosta korjaantui yli 70 % (vrt. keskimääräinen 61 % kansainvälinen monikeskusarvio Ledonio CG et al., J Bone Joint Surg Am. 2011;93:1227 34) ilman vakavia neurologisia komplikaatioita. Potilastyytyväisyys leikkauksen jälkeen oli korkea (Scoliosis Research Society: 24 kysymyksen kyselylomakkeen keskimääräinen pistemäärä kaksi vuotta leikkauksen jälkeen oli 99.4 / 120, jossa yli 100 pistettä vertautuu erittäin tyytyväiseen). Syvien selkäleikkaushaavatulehdusten määrä pysyi poikkeuksellisen alhaisena vuonna 2013, eikä yksikössämme sattunut yhtään pysyvää selkäytimen vaurioitumista (Tyks / Lasten selkärekisteri 2013, julkaisematon havainto). Lastenneurologia Lastenneurologian hoitoprosessien erityisiä kehittämiskohteita vuonna 2013 ovat olleet CP-vammaisten arviointi ja kuntoutus, Käypä hoito -suositusten mukainen hoidon porrastus sekä epilepsiaa sairastavien tutkimukset ja hoito. Kansallisen CP-hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on yhtenäistää CPvammaisten lasten arvioinnissa käytettävät menetelmät tutkimusnäyttöön perustuen. Suositus arviointimenetelmistä julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2012. Systemaattinen arviointimenetelmien käyttö ohjaa moniammatillista työryhmää yhtenäisempään toimintaan myös kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Kun yhtenäisyys arviointimenetelmien käytössä Suomessa on saavutettu, seuraavana tavoitteena on yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen sisältöä, määrää ja ajoitusta. Hanke on taloudellisestikin merkittävä, sillä Kelan mukaan 50 % CP-vammaisista lapsista on vaikeavammaisia ja CP-vamma luokittuu kalliiden hoitojen ryhmään. CP-vammaisia lapsia arvioidaan Suomessa tällä hetkellä 22 terveydenhuollon yksikössä. Vuonna 2013 suosituksen mukaisiin arviointimenetelmiin pystyi sitoutumaan 8 kaikkiaan 22 arviointiyksiköstä. Tyksin lastenneurologian yksikkö on ollut mukana kansallisessa CP-hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Tyksissä kaikki CP-vammaiset lapset arvioidaan suosituksen mukaisin menetelmin. Suomen Lääkäriliitto myönsi Tyksin, Turun kaupungin ja Hyksin lastenneurologian yksiköille laatupalkinnon CPlasten kuntoutuksen kansallisesta kehittämishankkeesta vuonna 2011. Suurin lastenneurologian potilasryhmä on epilepsiapotilaat. Näyttötutkimusten perusteella epilepsialääkkeiden pitoisuusmäärityksen ja verenkuvan systemaattinen seuraaminen ei ole hyödyllistä, joten olemme pystyneet kohdentamaan verikokeet vain niihin potilaisiin, joille se turvallisuussyistä on tarpeellista. Samoin tutkimusnäyttöön perustuva lasten aivojen kuvantamistutkimusten käyttö (pääsääntöisesti MRI) on keskeinen tekijä tutkimusten määrän hallinnassa. Lastenneurologian alalta on käytettävissä viisi Käypä hoito -suositusta (epilepsia ja kuumekouristukset, pitkittynyt epileptinen kohtaus, kielellinen erityis- 92
vaikeus, päänsärky ja ADHD). Tyksissä perusopetus ja erikoistuvien lääkäreiden koulutus on yhtenäistetty vastaamaan Käypä hoito -suosituksia. Kehityskohteena VSSHP:n alueella on hoidon porrastus, koska vain osassa kuntia toimii moniammatillinen neurologinen kuntoutustyöryhmä. Tästä johtuen Tyksin lastenneurologialla on tutkittu myös potilaita, jotka kuuluisivat perustason hoitoon. Tämä on aiheuttanut haastetta hoitotakuussa pysymiselle. Suomen lääkärilehti 2012. Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa Tutkimustyö Hoidon laatua seurataan ja kehitetään myös aktiivisen tutkimustyön avulla. Tyksin lastenklinikka ja lastentautien oppiaine ovat tunnettuja johtamistaan suurista seurantatutkimuksista (endokrinologia/ diabetestutkimus, keskoslapset) sekä allergian, liikalihavuuden ja sepelvaltimotaudin riskien interventiotutkimuksista. Merkittäviä tutkimusaiheita ovat lisäksi lisääntymisterveys, syöpätutkimus, suolistoimmunologian, infektiotautien ja rokotuksin torjuttavien tautien tutkimushankkeet. Ulkopuolisen rahoituksen avulla toteutettavia projekteja oli viime vuonna käynnissä 58 ja niissä toimi 28 eri senioritutkijaa. EVO-rahoitusta saatiin 29 projektille, joihin oli palkattuna 19 tutkijaa. Vuonna 2013 julkaisuja oli 120 kpl ja valmistui 5 väitöskirjaa. Väitösten trendi on nouseva (yhteensä 12 väitöstä vuosina 2011 2013). Lastentautien opetuksesta voi lukea lisää internetistä: Opetus T08 Laatupoikkeamat Hoidon poikkeamia seurataan sairaalainfektiorekisterillä ja eräiden yleisten laatuindikaattoreiden avulla. Hoitoon liittyvät infektio Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten keskiarvo oli 7,5 ja infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 2,5 37,5 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2013. Matalin luku oli lastenkirurgialla jo korkein lasten infektiosairauksissa. Suurin osa oli vastasyntyneiden infektioita (koska määritelmän mukaan kaikkien alle 28 vuorokauden ikäisten infektioiden katsotaan olevan hoitoon liittyviä infektioita). Luvut ovat samaa tasoa kuin viime vuosina. Muut laatuindikaattorit 2013 Valviralta 3 selvityspyyntöä Lääkevahinkoselvityspyyntöjä: 2 Muistutuksia: 6 Potilasvahinkoilmoituksia: 10 Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 7 T-ryhmän komplikaatiot lastenkirurgiassa: 1 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0,3 % (vakioimaton) 93
6.3.9. Asiantuntijapalveluiden potilaspalvelut 1. Tavoitteiden toteutuminen ja tulokset Asiantuntijapalvelut tuottivat alueellisen apuvälinekeskuksen, fysioterapian, lääketieteellisen fysiikan, kuntoutusohjauksen, puheterapian, psykologien, ravitsemusterapian, sosiaalityön ja toimintaterapian palvelut Tyksin toimi- ja palvelualueiden ja yhteispäivystyksen potilaille. Asiantuntijapalvelut tuottavat toimialueille ja muille yhteistyökumppaneille ns. työpanoksia, ja niitä onnistuttiin tuottamaan vähän enemmän kuin sopimuksissa, yhteensä n. 162, mikä on noin 120 henkilötyövuotta. Näistä muodostuvat käynnit ja muut kuntalaskutettavat suoritteet näkyvät toimialueiden suoritteina. Suoraan potilastyöhön tästä kohdentui noin 110 000 työtuntia niissä yksiköissä, joissa oli käytössä ko. tiedon mahdollistava potilastietojärjestelmä ja tieto oli kirjattu. Lisäksi toteutui kuntalaskutettavia käyntejä 2632. 2. Asiakaspalautteet QPro-potilaspalautteita tuli 18 kpl, joista puolet kohdentui alueelliseen apuvälinekeskukseen. Palautteet olivat sekä positiivisia että kehittämiskohteita sisältäviä. Palautteet on käsitelty yksiköissä. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Asiantuntijapalveluilla oli 16 HaiPro-palautetta, joista kolme oli läheltä piti -tilanteita. Suurin yksittäinen ryhmä oli onnettomuus, kuusi tapahtumaa, ja näistä neljä sähkömopolla kaatumista. Vastuualueet Alueellinen apuvälinekeskus Lähetteitä tuli noin 300 ja apuvälinekeskuksessa oli 2444 potilaskäyntiä vuonna 2013. Käynneillä arvioitiin potilaille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ja puheen korvaavia kommunikaation apuvälineitä. Alueellisen apuvälinekeskuksen potilaspalautteet koskivat pääasiassa apuvälinehuoltoa ja sen henkilökunnan tavoittamisen ongelmia. Apuvälinekeskuksessa aloitettiin kehittämistyöt koskien apuvälineiden tarkempaa varastokirjausta ja palauttamattomien apuvälineiden laskutusta. Molemmat kehittämistyöt jatkuvat vuodelle 2014. Apuvälinekeskuksen toimintaa ohjaavat osaltaan oma toimintakäsikirja ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineiden toimintakäytäntö. Fysioterapia Fysioterapiapalvelut muodostuivat suurelta osin erilaisista toimintakyvyn arvioinneista ja akuutin tilanteen fysioterapiasta. Jonkin verran annetaan vaativan tason pitkäkestoista fysioterapiaa. Pidempikestoiseen fysioterapiaan potilaat ohjataan oman terveyskeskuksen, Kelan tai tietyissä tapauksissa ostopalveluiden piiriin. Fysioterapiassa arvioitiin potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen ja fysikaalinen terapia. Lisäksi fysioterapiaan kuuluu apuvälinepalvelut, jatkoterapian järjestäminen ja dokumentointi. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjauksella edistettiin kuntoutusta tarvitsevien eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien potilaiden selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia sekä vaikutettiin potilaan ja ympäristön suhteeseen. Kuntoutusohjauksen palveluita olivat: asiakkaan tilanteen selvittäminen ja arviointi, asiakkaan kuntoutumisen ja kuntoutusohjauksen suunnittelu, sairastumiseen ja vammautumiseen sekä palveluihin ja tukitoimiin liittyvä ohjaus, tuki, neuvonta ja tiedottaminen, kasvatusta ja koulunkäyntiä tukeva ohjaus, ammattiin ja työelämään liittyvä ohjaus, elinympäristössä selviytymistä tukeva toiminta, apuvälinepalvelut ja ensitiedon antaminen ja sopeutumisvalmennuksen järjestäminen. Kuntoutusohjaajapalveluita toteutettiin myös koti-, päiväkoti- ja koulukäynteinä. Kuntoutusohjaajaan voivat ottaa yhteyttä potilas itse tai hänen läheisensä sekä hoito- ja kuntoutushenkilökunta sekä muut yhteistyötahot. Kuntoutusohjaus on potilaalle maksutonta. Puheterapia Puheterapeutit hoitivat lasten ja aikuisten kommunikointiin, puheen ymmärtämiseen, puhumiseen, ääneen, nielemiseen ja syömiseen sekä puhekyvyttömyyteen liittyviä häiriöitä. Puheterapeuttien tehtävänä oli arvioida häiriön laatu ja sen aiheuttama haitta- ja vaikeusaste. Työ painottui sairaanhoidon porrastusjärjestelmän mukaan vaativan tason tutkimusten tekemiseen, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintaan moniammatillisessa työryhmässä, vaikea-as- 94
teisten ja/tai erityisperehtyneisyyttä vaativien häiriöiden puheterapiaan sekä kommunikoinnin apuvälinearvioihin. Kun tarvittiin pitkiä puheterapiajaksoja, ne ohjattiin perusterveydenhoitoon tai lähetettiin yksityiselle ammatinharjoittajalle ostopalveluosoituksella tai vaikeavammaisuuskriteerein Kelan kustantamaan puheterapiaan. Puheterapiasta on Varsinais-Suomessa pulaa, joten jatkohoidon järjestelyt olivat joskus haasteellisia. Psykologipalvelut Psykologit tuottivat palveluita neurologisille lapsi- ja aikuispotilaille, kroonisista kivuista kärsiville potilaille, kuulon ja näönkuntoutuksen potilaille sekä jossain määrin myös syöpäpotilaille. Palveluita toteutettiin osana moniammatillista yhteistyötä, ja niitä suunnattiin sekä yksilöille että ryhmille. Erityisesti lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutusprosesseissa korostui myös yhteistyö perheen ja muiden läheisten kanssa. Keskeisiä työmuotoja olivat laajuudeltaan ja luonteeltaan erilaiset psykologiset tutkimukset ja psyykkisen toimintakyvyn arviot, yksilöllinen ja ryhmille suunnattu kuntoutus sekä potilaiden ja heidän läheistensä ohjaus ja neuvonta. Psykologit osallistuivat kuntoutussuunnitelmien laatimiseen sekä ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden sekä niitä tukevien lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteiden suunnitteluun ja järjestämiseen. Tarvittaessa annettiin suosituksia lasten ja nuorten päivähoito- ja kouluratkai suista sekä näihin liittyvistä tukitoimenpiteistä. Psykologien työnkuvaan on perinteisesti kuulunut myös erilaisia koulutusja opetustehtäviä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vahva ammatillinen osaaminen on tärkeä laadunhallinnan osatekijä. Ravitsemusterapia Ravitsemusterapiassa potilasvastaanotoilla ravitsemusterapeutit suunnittelivat, ohjasivat ja seurasivat eri sairauksien hoidossa tarvittavien ruokavalioiden toteutusta sekä arvioivat ruokavalion ravitsemuksellista riittävyyttä. Ravitsemushoito on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa, ja sen tarkoituksena on edistää potilaan toipumista ja hyvinvointia sekä pärjäämistä ruokavaliohoitoa vaativan sairauden kanssa. Tyypillisimpiä tilanteita, joissa potilaat saivat ravitsemusterapiaa, olivat lihavuus (lihavuuskirurgia ja konservatiivinen laihdutus), syöpätaudit, nielemisvaikeuksien tai muun tilanteen takia kehittynyt vajaaravitsemus, munuaissairaudet, letkuruokintaan liittyvät tilanteet, ruoka-allergiat ja keliakia, syömishäiriöt, lasten kasvuongelmat ja aineenvaihduntasairaudet. Ravitsemusterapiaresursseja ei ole lainkaan aluesairaaloissa ja Varsinais- Suomen alueella perusterveydenhuollossakin vain Turussa ja Salossa, joten poikkeuksellisen suuri osuus ravitsemusterapiaa tarvitsevista alueen potilaista ohjautuu erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeuteille. Sosiaalityö Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän tuottamia palveluita toimialueiden potilaille, sekä sosiaalityöntekijän sairaanhoitopiirin henkilökunnalle antamaa konsultaatiota. Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluivat sosiaalivakuutuksen, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen ohjaus ja neuvonta sekä tarvittaessa hakemusten ja valitusten teossa avustaminen, sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen potilaan voimavarojen lisäämiseksi psykososiaalisin keinoin, viranomaisyhteistyö sekä moniammatillisen työryhmän tai verkoston kanssa tehtävä yhteistyö. Sosiaalityö tarjoaa palveluita tarpeen mukaan. Potilaat ja heidän omaisensa voivat myös itse ottaa yhteyttä suoraan sosiaalityöntekijään, jolloin sosiaalityöntekijä määrittää käynnin tarpeen. Toimintaterapia Toimintaterapiapalveluiden tavoitteena on selvittää asiakkaiden toiminnalliset ongelmat itsestä huolehtimisen, työn ja tuottavuuden sekä vapaa-ajan alueilla. Toimintaterapeutit tekivät laaja-alaisia arviointeja sekä suunnittelivat terapian arviointien pohjalta potilaille, jotka olivat akuutissa toipumisvaiheessa sairauden toteamisen tai leikkauksen jälkeen. Akuuttivaiheen terapiassa potilaiden toimintakyky pyrittiin saamaan parhaalle mahdolliselle tasolle ja potilaita valmisteltiin kuntoutuksen seuraavaan vaiheeseen. Terapiatyössä korostui potilaan itsestä huolehtimisen taitojen sekä kognitiivisten valmiuksien ja taitojen arviointi ja harjoittelu. Toimintaterapia sisälsi myös yksilöllisten lastojen valmistamista virheasentojen ehkäisyyn ja käsileikkausten jälkihoidoksi, apuvälineiden sovitusta ja käytön opettelua, potilaan ja hänen läheistensä ohjaamista sekä erilaisia harjoitusohjelmia nivelliikkuvuuksien, tunnon, voiman ja kestävyyden parantamiseksi. Turvallisen kotiutumisen suunnittelu sekä mahdollisen jatkoterapian järjestäminen olivat olennainen osa akuuttivaiheen toimintaterapiaa. Sairaalasielunhoito Sairaalapapit ovat tarjonneet osaamistaan sairauden ja onnettomuuksien herättämien elämänarvoja ja elämänkatsomusta koskettavien kysymysten käsittelyssä potilaille ja omaisille. Näitä kysymyksiä on käsitelty myös henkilökunnan kanssa erilaisissa purkuryhmissä ja keskustelutilanteissa. Tilaisuuksia on ollut n. 15. Sairaalapapit antoivat henkilökunnalle ja terveydenhoidon opiskelijoille koulutusta osaamisalueensa kysymyksissä. Näitä tilaisuuksia oli n. 77 tuntia. Työnohjaajakoulutuksen saaneet sairaalapapit ovat toimineet työnohjaajina sairaalan henkilökunnalle yhteensä 117 tuntia. Erilaisia säännöllisesti kokoontuvia keskusteluryhmiä henkilökunnalle ja potilaille oli n. 120 kertaa. Tilastoituja potilaiden ja omaisten kanssa käytyjä henkilökohtaisia keskusteluja oli 905. Kirkollisia toimituksia oli 205 kertaa. Yhteistyö henkilökunnan kanssa on ollut sujuvaa. 95
96
6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 1. Tavoitteiden toteutuminen Totek tuottaa Tyksin toimialueille leikkaussalipalvelut ja tehohoitopalvelun. Se vastaa VSSHP:n alueella myös kroonisen kivun sekä hengityshalvauspotilaiden hoidosta. Totekin hengitystukiyksikkö vastaa myös neuromuskulaarisista syistä hengitysvajeesta kärsivien potilaiden hoidon seurannasta ja koordinoinnista sairaanhoitopiirissä. Totek tuottaa osan lääkinnällisessä ensihoidossa päivystävistä ensihoitolääkäreistä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle. Vuonna 2013 suoritettiin Tyksin 46 leikkaussalissa yhteensä noin 32 300 toimenpidettä. Lisäksi synnytysosastolla tehtiin noin 2300 synnytyspuudutusta. Lukumäärät olivat suunnilleen samansuuruiset kuin edellisvuonna. Uudessa T-sairaalassa sijaitsevalla teho-osastolla oli 1681 potilashoitojaksoa ja yhteensä 6281 hoitopäivää. Määrät olivat aikaisempien vuosien tasolla. Teho-osastolla on myös valtakunnallinen ylipainehappihoitokeskus, jossa hoidettiin 85 ylipainehappihoitoa tarvitsevaa potilasta kaikkialta Suomesta. Tehoosaston elvytysryhmä hälytettiin150 käynnille vuodeosastoille. Kipuklinikalla toteutui noin 3700 käyntiä tai soittoa vuonna 2013. Hengitystukiyksikön hoidossa oli 12 hengityshalvauspotilasta ja seurannassa noin 140 hengitysvajepotilasta. Leikkaussalien käyttöasteet vaihtelivat 50 % (Raisio) ja 75 % (useimmat kantasairaalan yksiköt) välillä. Huomionarvoista on, että erityisesti T-Totekissa noin 70 % kaikesta toiminnasta on päivystysluonteista. Potilashoidon tunnusluvut Totek tuottaa avohoitokäyntejä kipupoliklinikalla ja hengitystukiyksikössä. Molempien yksiköiden toiminta on kasvanut. Lähetteiden kokonaismäärä oli 624. Käyntien lukumäärät vuonna 2013 on taulukossa 6.3.10.1. Taulukko 6.3.10.1. Totekin avohoitokäynnit vuosina 2011 2013. PA2 TOTEK (aik. Atek) 2011 2012 2013 Käynnit yhteensä 3 801 3 686 4406 Kipuklinikka 3 428 3 525 3734 VSSHP hengitystukiyksikkö 373 161 672 Teho-osaston toimintaluvut on kuvattu taulukossa 6.3.10.2. Taulukko 6.3.10.2. Teho-osaston toimintaluvut vuosina 2011 2013. 2011 2012 2013 Tehohoitopotilaiden hoitojaksoja 1714 1669 1681 Tehohoito- ja tehovalvontapäiviä 6033 6389 6281 Eristys: hoitopäiviä 465 347 372 Ylipainehappihoito: potilaita 78 117 85 Ylipainehappihoito: hoitokertoja 474 764 512 Elvytysryhmän käyntejä vuodeosastoilla 133 135 150 MET-hoitajan seurantakäyntejä vuodeosastoilla - 252 356 Potilaskuljetuksia toiseen sairaalaan (saattaja teholta) 78 49 60 Leikkausmäärien kehitys vuosina 2011-2013 näkyy taulukosta 6.3.10.3. Toimialueiden kuvauksissa on raportoitu leikkaustoiminnan jakautuminen potilasryhmiin. Taulukko 6.3.10.3. Leikkaustoiminnan lukumäärät vuosina 2011 2103. TOTEK (aik. Atek) 2011 2012 2013 Toimenpiteet yht. 34593 33927 32277 Päivystykset 8307 8168 8512 päivystysten osuus % 24 % 24 % 26 % Päiväkirurgia (sis. polikliiniset) 11633 10923 10079 päiväkirurgian osuus % 33 % 32 % 31 % Synnytyspuudutukset 2386 2213 2264 Hoitoon pääsy Hoitotakuun piiriin kuuluvaa toimintaa Totekissa on pääasiassa kipuklinikalla. Hoitotakuu toteutui hyvin. Taulukossa 6.3.10.4 on esitetty vuoden 2013 hoitoon pääsyluvut. Lähetteet ovat THL:lle ilmoitettuja lukuja. Kaikkiaan eipäivystyksellisiä hoitotakuun piiriin kuuluvia lähetteitä ulkopuolelta tuli 334. Taulukko 6.3.10.4. Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Totekissa: hoitoon pääsyn tilanne 31.12.2013 sekä lähetteiden kertymät koko vuodelta. odotusajan hoitotakuun TOTEK mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika 214 3 1,4 Hoidon tarpeen arviointia odottavat 0 Hoitoa odottavat 66 26 0 * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 97
2. Asiakastulokset Leikkauspotilaiden asiakaspalautteet kohdistuvat yleensä toimialueille ja raportoidaan toimialueiden yhteydessä. Kipupoliklinikalla palautetta antoi noin 40 potilasta. Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,7 (taulukko 6.3.10. 5). Taulukko 6.3.10.5. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen sekä kivun hoidon toteutumiseen vuonna 2013. Kysymys vastanneet ka. 4 & 5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 37 4,9 95 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 37 4,7 89 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 37 4,8 97 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 32 4,7 91 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 37 4,5 84 6. Kipujani ja oireitani hoidettiin riittävästi 36 4,8 94 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Totekin toimintaan kohdistettuja selvityspyyntöjä potilasvakuutuksista oli vuonna 2013 neljä kappaletta. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Totekin toiminnan perustavoitteet ovat turvallisuus, joustavuus ja tehokkuus. EFQM-mallia sovelletaan laajalti. Sekä tehohoidon että leikkaustoiminnan tulosta arvioidaan osallistumalla kansallisiin vertailuihin (BM-ICU ja BM-OR). Osana laadunhallintaa erikoistuvat lääkärit perehdytetään toimipistekohtaisesti rakenteisen perehdytysohjelman avulla, joka kuvataan Totekin toimintakäsikirjassa. Toimintakäsikirja on kaikkien helposti saatavilla intranetissä. Toimintakäsikirjaan on koottu myös keskeiset yleiset ja toimipaikkakohtaiset toimintaohjeet (kaikkiaan noin 100 ohjetta). Totekin edeltäjä Atek on Euroopan anestesiayhdistyksen (ESA) akkreditoima koulutusyksikkö. Akkreditointi on voimassa vielä vuoden 2015. Totek osallistuu myös erikoistuvien lääkäreiden koulutuksen kansalliseen auditointiin. Lisäksi erikoistuvat lääkärit osallistuvat vuosittain syksyisin Euroopan anestesiayhdistyksen kirjalliseen tenttiin (ESA:n ITA-tentti) osana koulutustaan. Jokainen erikoistuva lääkäri osallistuu useita kertoja vuodessa erityyppisiin simulaattoriharjoituksiin, joissa valmistaudutaan keskeisiin työssä mahdollisesti kohdattaviin hätätilanteisiin. Myös erikoislääkärit osallistuvat simulaatioharjoituksiin. Kaikki lääkärit suorittavat säteilyturvallisuuskurssin viiden vuoden välein. Totekin kaikki sairaanhoitajat suorittavat Lääkeosaaminen verkossa -kurssin kolmen vuoden välein. Teho-osaston hoitajat suorittavat laiteajokortin säännöllisesti. Koko henkilökunta suorittaa vuosittain tietoturvallisuuskurssin. Jokaisessa toimipisteessä on käytössä nk. turvakierros, jossa perehdytään hätätilannevalmiuteen. Tämä sisältää mm. kaasusulut, sähkökatkaisimet, vesihuuhtelupisteet, poistumistiet ja kokoontumispaikat, potilaiden siirtotapahtuman hätätilanteessa, väkivaltatilanteeseen varautumisen jne. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Vuonna 2013 alkaneen organisaatiouudistuksen toimeenpanon myötä yhtenäinen potilasturvallisuuskulttuuri vahvistuu vastuualueittain. Toiminta Totekissa on vahvasti ohjeistettua. Vuoden 2013 potilasturvallisuustulosten myötä on kiinnitetty huomiota potilaan siirtotilanteisiin, laiteturvallisuuden systematiikkaan sekä yksinkertaistettu hoitoyhteenvetokirjaamista kirjaamispohjissa (Clinisoft, CA, Miranda-rajapinta). Potilasturvallisuus on ollut näkyvästi ja järjestelmällisesti esillä kokouksissa, toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Totekin vahvuutta on notkeus kehittää moniammatillisesti toimintaa omalla alueella sekä toimialueiden kanssa yhdessä. 98
Vuoden 2013 aikana tehtiin 726 HaiPro-ilmoitusta. Eniten raportoitiin tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (23 %) liittyvistä vaaratapahtumista sekä laitteeseen ja sen käyttöön (22 %) liittyvistä tapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten laitteet ja tarvikkeet (20 %) sekä työympäristö ja välineet (15 %). Potilasturvallisuusmenettelyt on koottu taulukkoon 6.3.10.6. ja käsihuuhteen kulutus on taulukossa 6.3.10.7. Taulukko 6.3.10.6. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Totekissa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset(1=täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä* (ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro - ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste (%) Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Muut käytössä olevat tarkistuslistat () Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus TEHO-OSASTO (l/1000 hpv) hoitopäiviä kohti LEIKKAUSSALIT (l/1000 tmp) toimenpiteitä kohti Kulutus leikkaussaleissa A, U, K, T Totekeissa yhteensä Hoitoon liittyvät infektiot - Teho-osasto ICU (HLI/100 hoitojaksoa) - Leikkausalueen infektiot (HLI/ 100 toimenpidettä) Kyllä, joka kokouksessa Kyllä 6 4,5 3,6 4 23 Kyllä Kyllä Kyllä 74 % 64 % 59 % kymmeniä 52 % 158,3 312,1 6,8 1.0 Taulukko 6.3.10.7. Käsihuuhteen kulutus / virassa olevat henkilöt Totekissa 2013. Litrat Hoitopäivät Litraa/1000 hoitopäivää Teho-osasto 979,5 6187 1000 158,3 Litrat Toimenpiteet Litraa/ 1000 toimenpiteet A-TOTEK 172,5 3585 1000 48,1 U-TOTEK 619,5 13664 1000 45,3 T-TOTEK 916 6917 1000 132,4 K-TOTEK 439,5 5095 1000 86,3 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Leikkaustoiminnan laatua seurataan säännöllisesti toiminnan sujuvuutta kuvaavilla mittareilla, kuten päiväkirurgisten leikkausten ja leiko-toiminnan määrät, leikkaussalien ja leikkauskiintiöiden käyttöaste, päivystystoimenpiteiden jakaumat työvuoroittain, odotusajat leikkauksiin, peruutusten syyt ja valvonta heräämössä. Toiminnan tehokkuutta kuvaa mm. leikkaussalien käyttöaste ja odotusajat leikkauksiin. Leikkaussalien tuntimärät ja käyttöaste on taulukossa 6.3.10.8. Saliaika on kasvanut vuodesta 2012 noin 3000 tuntia. Taulukko 6.3.10.8. Saliaika ja leikkaussalien käyttöaste Totekissa vuonna 2013. Totek vastuualue Saliaika tuntia/vuosi Käyttöaste A-Totek 6414 67 % K-Totek 11824 74 % T-Totek 25216 81 % U-Totek 17915 72 % Leikkauksiin odottaminen tarkoittaa aikaa, joka kuluu leikkauspäätöksestä siihen, kun potilas pääsee leikkaukseen. Yleensä potilaalle tarjotaan ensimmäistä vapaata aikaa leikkauksen kiireellisyyden mukaan. Kaaviossa 6.3.10.1. on esitetty odotusaikojen jakaumat vuosilta 2011 2013. * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9 (linkki). 99
Kaavio 6.3.10.1. Odotusajat leikkauksiin vuosina 2011 2013. a. 0-29 b. 30-59 c. 60-89 d. 90-119 e. 120-149 f. 150-179 g. 180-209 h. 210-239 i. 240-269 j. 270-299 j. 300-329 k. 330-359 l. 360 + pv päivää 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500 Potilaiden yleiskunto vaikuttaa anestesian ja toimenpiteen sujumisen. Kaaviossa 6.3.10.2 on hoidettujen potilaiden yleiskuntoa kuvaava ASA-luokka viimeisen kolmen vuoden aikana (1 terve, 6 elvytystä vaativa). Kaavio 6.3.10.2. Leikkauspotilaiden ASA-luokkien jakaumat. 2011 2012 2013 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 2011 2012 2013 350 300 250 200 150 100 50 Taulukko 6.3.10.9. Tehohoito Tyksin teho-osastolla 2011 2013: vertailu yliopisto- ja keskussairaaloihin Suomessa (Lähde: BM-ICU laatutietokanta 1/2014). Tyks Tyks Tyks Yliopistosairaalat Kaikki sairaalat 2011 2012 2013 2013 2013 Hoitojaksot 1714 1669 1681 11 566 22 436 Hoitoaika (pv) (ka.) 3,4 3,8 3,5 3,0 3,0 Ikä (ka.) 59 60 60 60 60 * SAPS II (ka.) 32 34 35 32 34 * APACHE II (ka.) 18 19 19 18 19 ** TISS (ka.) 34 35 34 36 34 Tehohoitokuolleisuus 7,0 % 7,0 % 5,9 % 5,1 % 6,0 % Sairaalakuolleisuus 12,8 % 13,4 % 13,3 % 9,3 % 11,6 % *** SMR 1,08 1,00 0,88 0,82 0,86 *SAPS II ja APACHE II ovat sairauden vaikeusasteen mittareita, suurempi arvo tarkoittaa vaikeampaa sairautta ** TISS mittaa tehohoidon toimenpiteiden määrää ja intensiteettiä *** SMR Sairaalakuolleisuus suhteessa sairauden vaikeuden perusteella odotettuun kuolleisuuteen (arvot alle 1 merkitsevät odotettua pienempää kuolleisuutta) Tehohoidon tulos parani edellisiin vuosiin verrattuna. Kuolleisuus tehohoidon aikana pieneni, vaikka hoidettavat potilaat olivat aiempaa sairaampia. Myös pitkittyvän tehohoidon jälkeen aiempaa useampi potilas toipui. Vuosina 2011 ja 2012 noin 25 % yli 6 vuorokautta teholla hoidetuista kuoli, kun taas vuonna 2013 luku oli 17 %. Anestesiologian ja tehohoidon vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään tutkimuksen avulla. Totekissa tehdään tutkimusta mm. seuraavista aiheista: Lääketutkimus xenonin yhdistämisestä hoidollisen alilämmön aiheuttamiseen Lääketutkimus SAV-potilailla dexmedetomidinen vaikutuksista aivojen autoregulaatioon ja hapen saantiin. Tutkimus elvytysryhmän taktiikkamallin kouluttamisesta Aivovammapotilaiden seurantatutkimus TBIcare 0 ASA 1 ASA 2 ASA 3 ASA 4 ASA 5 ASA 6 0 Tehohoito Tehohoidon laatua seurataan Intensium-konsortion ylläpitämän rekisteritiedon avulla. Keskeiset vertailutiedot ja kolmen vuoden kehitys on kuvattu taulukossa 6.3.10.9. Lisää tehohoidon tunnuslukuja ja tuloksia on kuvattu toimialueiden raporttien yhteydessä. 100
Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Taulukko 6.3.10.10. Totekin toimintaan liittyvät Hoitoon liittyvät infektiot / 100 hoitojaksoa vuonna 2013. 2013 HLI (n) HJ HLI / 100 HJ TOTEK/ ICU teho-osasto 117 1728 6,8 LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT HLI (n) TMP HLI/ 100 toimenpidettä Pinnallinen leikkausalueen infektio 118 32277 0,4 Syvä leikkausalueen infektio 61 32277 0,2 Leikkausalue/Elininfektio 145 32277 0,5 Yhteensä: 324 32277 1,0 Muut laatuindikaattorit Kansallisesti suositeltu laatumittari on leikkaustoiminnassa potilaista johtumattomat peruutukset samana päivänä. Se on esitetty kolmen vuoden seurantana peruutuksen aiheiden mukaan ryhmiteltynä taulukossa 6.3.10.11. Tärkein peruutuksen syy oli kiireellistä leikkausta tarvitsevan potilaan ottaminen leikkaussaliin. Tehohoidon ajoittaisen ruuhkan vuoksi jouduttiin perumaan 16 leikkausta, ja 10 tehovalvontapotilasta jouduttiin siirtämään heräämöön tai lasten tehoosastolle. Taulukko 6.3.10.11. Leikkausten peruutukset eri syistä johtuen Totekissa (aikaisemmin Atek) vuosina 2011 2013. Leikkausten peruutusten syyt 2011 2012 2013 Ei anestesialääkäriä 0 1 2 Ei toimenpidelääkäriä 69 43 40 Ei hoitohenkilökuntaa 33 53 44 Kiireellisempi potilas saliin 162 109 145 Muu muutos leikkauslistaan 65 76 70 Tmp:n tarvikkeita puuttuu 6 9 5 Tmp:n laitteisto puutteellinen 7 6 Muu TMP-yksiköstä johtuva syy 24 21 19 Remontista johtuva syy 2 0 0 Aikakiintiön ylitys 0 0 48 Ei valvontapaikkaa 2 3 1 Ei vuodeosastopaikkaa 1 0 1 Muu jatkohoitopaikasta johtuva syy 4 0 2 Ei tehopaikkaa 11 15 16 Kaikki yhteensä 386 330 399 101
6.4. Alueellinen erikoissairaanhoito Somaattista erikoissairaanhoitoa annetaan VSSHP:ssä Tyksin lisäksi neljässä aluesairaalassa. Salon ja Loimaan aluesairaalat sekä Tyks Vakka-Suomen sairaala muodostavat alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen. Turunmaan sairaala (Åbolands sjukhus) on liikelaitos. 1. Tavoitteiden toteutuminen Avohoidon osuuden lisääminen Vuonna 2013 aluesairaaloiden vuodeosastotoimintaa vähennettiin yhteensä 26 sairaansijalla. Myös leikkaussalien aukioloaikoja supistettiin. Tämä on näkynyt hoitojaksojen ja hoitopäivien määrän jäämisessä arvioitua pienemmäksi. Vastavuoroisesti avohoidon palvelut ylittyivät 8,4 % arvioidusta. Tarkemmat tunnusluvut kuvataan sairaaloittain. Joustavat konsultaatiot Liikkuvien lääkäreiden toiminta lisääntyi sovitusti. Aluesairaalat käyttivät mm. ulkopuolisia hematologian, kardiologian ja reumatologian palveluja aikaisempaa enemmän. Potilashoidon tunnusluvut Potilashoidon tunnusluvut on kuvattu luvussa 2 osana sairaanhoitopiirin raportointia sekä erikseen sairaaloittain. Taulukossa 6.4.1 on esitetty alueelliseen erikoissairaanhoitoon kuuluvien sairaaloiden vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden yleisimmät diagnoosiryhmät ja kustannukset vuonna 2013. Vastaavat luvut polikliinisesta hoidosta ovat taulukossa 6.4.2. Turunmaan sairaalan tilinpäätös ja toimintakertomus on luettavissa VSSHP:n internetsivulla. Olin hyvissä käsissä ja hymyilevän henkilökunnan hoidossa. potilaspalaute Taulukko 6.4.1. Yleisimmät diagnoosiryhmät, joita hoidettiin alueellisen erikoissairaanhoidon (LAS, SAS ja VSS) sairaaloissa vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti sekä niiden kustannukset vuonna 2013. Koodi Diagnoosiryhmä kpl Kustannus K00-K93 Ruuansulatuselinten sairaudet 2816 6 596 529 I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 2282 5 732 163 M00-M99 S00-T98 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 1718 4 818 571 1566 4 248 115 N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 1549 2 961 623 J00-J99 Hengityselinten sairaudet 1397 3 012 078 R00-R99 Muut oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset 1266 2 007 538 C00-D48 Kasvaimet 1177 2 946 972 O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 911 2 107 694 G00-G99 Hermoston sairaudet 722 1 318 814 Muut pääryhmät yhteensä 2524 5 669 302 Kaikki yhteensä 17928 41 419 399 102
Taulukko 6.4.2. Yleisimmät diagnoosiryhmät, joita hoidettiin alueellisen erikoissairaanhoidon (LAS, SAS ja VSS) sairaaloissa polikliinisesti sekä niiden kustannukset vuonna 2013. Koodi Diagnoosiryhmä kpl kustannus Z00-ZZB M00-M99 S00-T98 R00-R99 Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Muut oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset 21 574 3 338 689 16 699 3 192 713 13 964 2 488 348 12 876 2 905 496 I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 11 751 2 977 174 N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 11 690 3 063 254 C00-D48 Kasvaimet 10 480 3 448 615 K00-K93 Ruuansulatuselinten sairaudet 10 418 2 932 146 J00-J99 Hengityselinten sairaudet 9 792 1 559 593 G00-G99 Hermoston sairaudet 8 394 1 770 006 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja 5 666 1 065 108 E00-E90 aineenvaihduntasairaudet H60-H95 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 4 606 562 809 H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 3 152 443 269 A00-B99 Tartunta- ja loistauteja 2 552 481 049 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin 2 073 724 620 D50-D89 häiriöt Muut pääryhmät yhteensä 6 860 1 384 216 Kaikki yhteensä 152 547 32 337 105 Liitetaulukoissa 22 ja 23 on lueteltu vuodeosastojen ja päiväkirurgisten hoitojen sekä polikliinisten käyntien yleisimmät DRG-ryhmät ja niiden kustannukset vuonna 2013 ja vertailuksi lukumäärät vuosilta 2012 ja 2011. Yleisimmät leikkaustoimenpiteet esitellään jäljempänä sairaaloittain. 2. Asiakastulokset Potilastyytyväisyyskyselyjen tulokset on esitetty jokaisen sairaalan kohdalla erikseen ja luvuissa 2 ja 4. Aluesairaaloiden yhteistuloksen keskiarvo oli 4,7 (maksimi 5) ja yli 90 % vastanneista antoi arvosanan 4 tai 5 kaikkiin viiteen sairaanhoitopiirien yhteiseen kysymykseen. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Laadunhallintasuunnitelmat on päivitetty Tyks Vakka-Suomen sairaalassa ja Turunmaan sairaalassa. Aluesairaaloissa on käynnistetty laadunhallintajärjestelmien rakentamista. Tyks-Vakka-Suomen sairaalassa ja Turunmaan sairaalassa tehtiin myös ensimmäiset itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit vuonna 2013. Näissä sairaaloissa on käytössä SHQS-laadunhallintajärjestelmä ja Loimaan aluesairaalassa on hyväksytty EFQM-mallin käyttöönotto. Vuonna 2013 aluesairaaloissa on lisätty laatutietoisuutta mm. kouluttamalla laatuosaamiseen ja valitsemalla yksiköihin laatuyhdyshenkilöt. EFQM- Itsearvioijakoulutuksen suoritti 9 henkilöä, sen lisäksi Tyks VSS:ssa kahdella henkilöllä on ulkoisen auditoijan pätevyys ja yksi henkilö on suorittanut SHQS-menetelmäkoulutuksen. Tyks VSS:ssa henkilöstöä on perehdytetty menetelmään ns. vierihoitoperehdytyksellä. Prosessiosaamista on myös kehitetty edelleen ja prosessikuvauksia on tehty ja päivitetty useita prosesseja koskien lääkehoitoa, päivystysleikkauksia, yhteispäivystystä, gynekologista vuodeosastoa ja poliklinikkaa, hemodialyysiä, infektioita, kirurgista leiko- tai päikitoimintaa, preoperatiivista ja poliklinikkatoimintaa, neurologista poliklinikkaa sekä sisätautipotilaan, sisätautien päivystyspotilaan, raskaana olevan, kirurgisen potilaan, tekonivelpotilaan, kardiologisen potilaan, aikuispsykiatrisen potilaan, sappipotilaan, silmätautipotilaan ja skopiapotilaan prosesseja. Jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen on aluesairaaloissa toimintaa kehitetty mm. potilasohjaukseen, lapsidiabeetikkojen hoitoon, moniammatillisiin työkäytäntöihin, saattohoidon ja kotisairaalatoiminnan kehittämiseen, erilaisten perehdytysmateriaalien ja henkilöstön työnkuvien päivitykseen, systemaattiseen kirjaamiseen ja kipumittarin käyttöön ja päiväsairaalatoiminnan laajentamiseen. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuuden toteutumista koskevat tiedot on kuvattu luvussa 5 ja erikseen kunkin aluesairaalan kohdalla. Potilasturvallisuuden tilaa kuvaavat mittarit aluesairaaloissa ovat hyvällä tasolla. Erityisesti vuonna 2013 potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suorittamisessa aluesairaalat menestyivät hyvin muihin sairaanhoitopiirin tulosalueisiin verrattuna (kaavio 5.7). Käsihuuhdekulutuksen seuranta on yksi sairaalahygienian toteutumisen mittari. Kaaviossa 6.4.1 on kuvattu VSSHP:n hygieniayksikön keräämät tiedot käsihuuhteen kulutusmääristä aluesairaaloissa vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2013 kulutus kasvoi Salon aluesairaalassa ja Turunmaan sairaalassa, mutta laski Vakka-Suomen sairaalassa ja pysyi ennallaan Loimaan aluesairaalassa. 103
5000 Kaavio 6.4.1. Käsihuuhdekulutus hoitopäiviin suhteutettuna VSSHP:n aluesairaaloissa vuosina 2000-2013. Yhteensä 4000 3000 2000 1000 RAS SAS LAS V-S TURUNM 2000 2001 2002 2003 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 35 30 25 20 15 10 Hoitoon liittyvät infektiot Aluesairaalatasolla hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssi nousi hieman edellisvuoteen verrattuna, 8,3 prosentista 10,8 prosenttiin (kaavio 6.4.2). Pienten lukumäärien vuoksi yksittäisen vuoden luvusta ei kuitenkaan voi tehdä päätelmiä kehityssuunnasta. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla hoitoon liittyvien infektioiden määrät aluesairaaloissa ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. Kaavio 6.4.2. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä VSSHP:n aluesairaaloissa (prevalenssi) 2004 2013. 5 LAS SAS Turunmaa V-SS Infektio % 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Hoidon laatua kuvaavia muita tuloksia on esitetty sairaaloittain luvussa 5.4. 6.4.1. Loimaan aluesairaala (LAS) Loimaan aluesairaalan väestöpohja on noin 85 000 asukasta. Palveluita käyttävät oman alueen asukkaiden lisäksi myös lähikuntien asukkaat Satakunnan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireistä. Aluesairaalassa oli vuoden alkaessa yksi kirurgian vuodeosasto, jossa hoidetaan myös naistentautien erikoisalan potilaat, yksi sisätautiosasto sekä päivystysosasto, jossa hoidetaan pääasiassa sisätautipotilaita. Kaksi valvontahoitopaikkaa ovat yhteispäivystyspoliklinikan yhteydessä. Avohoidon palveluita tarjotaan seuraavilla erikoisaloilla: lastentaudit, silmätaudit, korvataudit, syöpätaudit, neurologia, keuhkosairaudet ja fysiatria. Lisäksi sairaalassa on laboratorio, röntgen, päiväkirurginen yksikkö, dialyysiyksikkö ja yhteispäivystyspoliklinikka. 1. Tavoitteiden toteutuminen Vuodeosastopaikkoja vähennettiin 84:sta 70:een lopettamalla päivystys-viikko-osaston toiminta lokakuun lopulla, minkä jälkeen Loimaan aluesairaalaan jäi kaksi vuodeosastoa. Lauantain leikkaussalivarallaolosta luovuttiin kesäkuun alusta alkaen. Avohoitopainotteisuus kasvoi: avohoitokäyntien määrä lisääntyi, mutta vuodeosastopotilaiden keskimääräinen hoitoaika lyheni ja hoitopäivät vähentyivät. Lähetteiden määrässä oli pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna etenkin terveyskeskuksesta tulleissa lähetteissä. Palveluja saaneiden eri henkilöiden määrä kuitenkin kasvoi. 104
Potilashoidon tunnusluvut Loimaan aluesairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille 2011 2013 on esitetty taulukossa 6.4.3. Erityisesti vuodeosastohoito ja vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä vähentyi. Avohoitokäyntien määrä kasvoi, mutta päiväkirurgisten leikkausten määrä pieneni. Taulukko 6.4.3. Loimaan aluesairaalan somaattista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2011 2013. Loimaan aluesairaala 2011 2012 2013 Muutos (%) VUODEOSASTOHOITO Hoitojaksot 4 264 4 113 4 057-1,4 Hoitopäivät 19 412 18 120 16 634-8,2 Leikkaustoimenpiteet Keskimääräinen hoitoaika AVOHOITO 819 734 489-33,4 4,55 4,41 4,10-7,0 Avohoitokäynnit 43 113 52 067 52 911 1,6 Päiki-toimenpiteet 1 511 1 695 1 643-3,1 Leikkaustoimenpiteet yhteensä 2 330 2 429 2 132-12,2 Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011 on esitetty taulukossa 6.4.4. Taulukko 6.4.4. Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2013 Loimaan aluesairaalassa ja lukumäärät verrattuna edellisiin vuosiin. 2013 2012 2011 Koodi Leikkaus / toimenpide kpl kpl kpl JAB Nivustyrän leikkaus 359 313 276 JKA Sappirakon leikkaus 241 248 222 KFD Kivespussin poisto/sterilisaatio 134 263 90 ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset 127 148 156 JAF Napatyrän leikkaus 107 53 78 EMB Nielu- tai kitarisojen poisto 71 68 70 Pään tai kaulan ihomuutosten QAE toimenpiteet 62 50 44 Vartalon ihon tai ihonalaisen kudoksen QBE toimenpiteet 55 56 28 LEF Laskeumaleikkaus 52 41 61 DCA Tärykalvotoimenpide 47 50 46 Hoitoon pääsy Hoitotakuu Loimaan aluesairaalassa toteutui hyvin vuonna 2013. Taulukossa 6.4.5 on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna 2013. Tyypillisesti hoitoon tai hoidon tarpeen arviointiin odottaminen kesti kolmesta viikosta kuukauteen. Hoitotakuun ylittäneiden osuus oli erittäin pieni. Taulukko 6.4.5. Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Loimaan aluesairaalassa vuonna 2013: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne 31.12.2013 sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. Odotusajan Hoitotakuun Loimaan aluesairaala mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika 5105 1 0,3 Hoidon tarpeen arviointia odottavat 16 27,5 0 Hoitoa odottavat 624 19 0,2 Yleisimpiin leikkauksiin odottavat* 860 28 0 * kumulatiivinen tulos koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 2. Asiakastulokset Potilaspalautteet ovat olleet hyviä ja niiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,6 (taulukko 6.4.6). Kuitenkin niiden vastanneiden osuus, jotka antoivat arvion 4 tai 5 (maksimi 5), laski vuoteen 2012 verrattuna. Vastauksissa tyytyväisyys hoidon koettuun turvallisuuteen tai saatuun tietoon väheni eniten. Taulukko 6.4.6. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Loimaan aluesairaalassa. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana n 2012 2013 ka. 4&5 (%) n ka. 4&5 (%) 144 4,9 99 162 4,6 91 155 4,8 95 162 4,7 91 63 4,7 94 158 4,5 88 145 4,8 94 150 4,6 91 147 4,9 96 158 4,5 87 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 105
3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä AMK:n kanssa on jatkettu mm. Tehu-hankkeen puitteissa. Vsshp:n perusterveydenhuollon yksikkö on myös tullut mukaan kehittämistyöhön. Potilasturvallisuuteen liittyviä HaiPro-ilmoituksia tehtiin eniten lääke- ja nestehoitoon sekä tiedonkulkuun liittyen. Kaikkiaan ilmoituksia oli 223, mikä vastaa yhtä ilmoitusta jokaista työntekijää kohti. Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon (61 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (23 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä vaaratapahtumien syntyyn olivat useimmiten kommunikointi ja tiedonkulku (27 %) sekä toimintatavat (13 %). Lääkkeiden jaon ongelmia ovat aiheuttaneet vaihtuvat rinnakkaisvalmisteet ja lääkitysohjelmaan kirjaamattomat lääkkeet. Kotilääkityksen epäselvyydet ja niiden selvittäminen ovat vieneet paljon resursseja. Työryhmässä on haettu ratkaisua kotilääkityksen kirjaamiseen liittyviin ongelmiin. Potilaan tunnistamiseen on kiinnitetty huomiota. Potilaille laitetaan tunnisterannekkeet sekä varmennetaan henkilöllisyys suullisesti (taulukko 6.4.7). Taulukko 6.4.7. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Salon aluesairaalassa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 2 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Ei Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 20 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista 5,3 3,8 4,4 Kyllä Kyllä Kyllä Salon aluesairaala (SAS) Salon aluesairaala tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja noin 80 000 asukkaalle. Sairaansijoja on 111. Aluesairaalassa on sekä poliklinikka- että vuodeosastotoimintaa erikoisaloilla: sisätaudit, kirurgia, lastentaudit, korva-, nenä-, ja kurkkutaudit sekä naistentaudit ja synnytykset. Seuraavat erikoisalat toimivat vain poliklinikkoina: neurologia, silmätaudit, syöpätaudit, keuhkosairaudet sekä fysiatria ja kuntoutus. Aluesairaalan ja samalla alueella toimivan Salon terveyskeskuksen päivystykset toimivat rinnakkain yhteispäivystyksenä. Päivystyksen yhteydessä on toimenpidepoliklinikka. 1. Tavoitteiden toteutuminen Avohoitopainotteisuus kasvoi: avohoitokäyntien määrä kasvoi mutta hoitopäivien ja myös leikkaustoiminnan määrät pienenivät. Hoitotakuu onnistuttiin ylläpitämään kaikilla erikoisaloilla. Suunnittelua käytiin synnytystoiminnan siirtämisestä Tyksiin. Päätöksiä siirtämisestä ei tehty, ja Salon aluesairaalassa hoidettiin vuonna 2013 synnytyksiä aikaisempaan tapaan. Potilashoidon tunnusluvut Salon aluesairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille 2011 2013 on esitetty taulukossa 6.4.8 ja ne perustuvat tilinpäätöskertomus- Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista 94 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 20 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus 59 % Käsihuuhdekulutus (l/1000 hpv) 76,3 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 1,01 *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9 (linkki). Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa 5. 4. 106
ten lukuihin. Kaikkiaan toiminta lisääntyi. Vaikka vuodeosastohoitojaksojen määrä kasvoi, hoitopäivät vähenivät ja etenkin vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä laski. Avohoitokäyntien määrä kasvoi runsaasti, mutta päiväkirurgisten leikkausten määrä väheni hieman. Synnytyksiä vuonna 2013 oli yhteensä 648. Taulukko 6.4.8. Salon aluesairaalan somaattista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2011 2013. Salon aluesairaala 2011 2012 2013 Muutos (%) 2013/2012 VUODEOSASTOHOITO Hoitojaksot 7 502 7 207 7 322 1,6 Hoitopäivät 28 545 27 837 27 198-2,3 Leikkaustoimenpiteet 1 766 1 757 1 642-6,5 Keskimääräinen hoitoaika 3,80 3,86 3,71-3,9 AVOHOITO Avohoitokäynnit 60 210 65 361 71 333 9,1 Päiki-toimenpiteet 1 148 1 272 1 264-0,6 Leikkaustoimenpiteet yhteensä 2 914 3 029 2 906-4,1 Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011 on esitetty taulukossa 6.4.9. Taulukko 6.4.9. Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2013 Loimaan aluesairaalassa ja lukumäärät verrattuna edellisiin vuosiin. 2013 2012 2011 Koodi Leikkaus/toimenpide kpl kpl kpl MAX Normaali synnytys 517 532 553 JHB Peräpukamien toimenpiteet 265 27 24 BAR Barron ligaatiot 210 196 82 JKA Sappirakon leikkaus 205 166 206 JAB Nivustyrän leikkaus 175 199 145 CY Kystoskopia 157 181 152 ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset 154 162 156 NFB Lonkan tekonivelleikkaus 144 123 104 QAE Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet 124 20 16 EMB Nielu- tai kitarisojen poisto 121 120 71 Hoitoon pääsy Hoitoon pääsy Salon aluesairaalassa toteutui pääosin hoitotakuun puitteissa. Taulukossa 6.4.10 on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna 2013. Tyypillisesti hoidon tarpeen arviointiin odottaminen kesti alle kuukauden ja hoitoon odottaminen alle 1,5 kuukautta. Leikkauksiin odottaminen kesti yleensä yli kaksi kuukautta. Hoitotakuun ylittäneiden osuus vaihteli. Taulukko 6.4.10. Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Salon aluesairaalassa vuonna 2013: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne 31.12.2013 sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. odotusajan hoitotakuun Salon aluesairaala mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika 7983 1 0,3 hoidon tarpeen arviointia odottavat 521 28 4 hoitoa odottavat 621 39 0,3 yleisimpiin leikkauksiin odottavat* 1034 73 0 * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 2. Asiakastulokset Potilaspalautteissa arviot ovat olleet hyviä ja niiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,7 (taulukko 6.4.11). Taulukko 6.4.11. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Salon aluesairaalassa. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana Vastanneet 2012 2013 ka. 4&5 (%) Vastanneet ka. 4&5 (%) 59 4,9 98 57 4,8 93 60 5 100 58 4,8 95 61 4,8 98 56 4,9 96 56 4,9 98 55 4,7 96 58 5 100 57 4,8 95 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 107
3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Potilasturvallisuuden edistäminen on ollut aktiivista. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 618 HaiPro-ilmoitusta ja ilmoitusaktiivisuus lisääntyi verrattaessa aikaisempiin vuosiin. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (52 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (34 %) liittyviä tapahtumia. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten toimintatavat (56 %) sekä koulutus, perehdytys ja osaaminen (28 %). Läheltä piti -tapahtumia (48 %) ilmoitettiin vähemmän kuin tapahtui potilaalle -tapahtumia (52 %). HaiPro-Ilmoitukset käsiteltiin systemaattisesti osastoilla sekä osastojen välillä mm. tiedonkulun parantamiseksi. Taulukossa 6.4.12 on tiedot potilasturvallisuusmenettelyistä. Vuoden aikana otettiin käyttöön ISBAR- raportoinnin tarkistuskortti ja tehostettiin potilaan tunnistamista (kysymällä nimeä ja henkilötunnusta). Tunnistusrannekkeet ovat käytössä 100 % kaikilla potilailla ja erilaisia tarkistuslistoja on käytössä useilla eri osastoilla. Osaamisen kehittämistyötä ja perehdytystä kehitettiin osastoilla. Elvytystaitoja ylläpidettiin säännöllisillä elvytys- ja virvoittelukoulutuksilla. Väkivaltatilanteisiin varautumista varten järjestettiin koulutusta. Yksiköt ovat tehneet työtä hyvien käytänteiden hyödyntämisessä ja päivittämisessä. Sairaalahygieniaa kehitetään ja omaksutaan toimintaohjeita hygieniahoitajan tuella. Sairaalassa on käytössä Onk kaik hyvin toimintamalli. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen myötä potilasturvallisuustietous on oleellisesti lisääntynyt. Taulukko 6.4.12. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Salon aluesairaalassa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus x 2-3 Kyllä 4 5,5 3 4,5 useita Kyllä Kyllä osittain Kyllä 100 % 90 % 70 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 6 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden 60 % osuus Käsihuuhteen kulutus (l/ 1000 hp) 80,6 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 1,59 *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa 5. 4. Vakka-Suomen sairaala (VSS) Tyks Vakka-Suomen sairaalan osavastuualueella on noin 33 000 asukasta, mutta suuren loma-asuntomäärän takia alueella asuu kesäisin jopa yli 50 000 henkilöä. Sairaalassa on 36 sairaansijaa. Avohoidossa tarjotaan seuraavien erikoisalojen palveluja: yleiskirurgia, ortopedia, gastroenterologinen kirurgia, sisätaudit, sisätautien gastroenterologia, urologia, naistentaudit, lastentaudit, silmätaudit, korvataudit, syöpätaudit, reumasairaudet, neurologia, keuhkosairaudet ja fysiatria. Lisäksi sairaalassa on gastroenterologian ja kardiologian yksiköt, dialyysiyksikkö, ensiapupoliklinikka, laboratorio ja kuvantamispalvelut. Sairaalan päivystyspoliklinikalla toimii myös Vakka-Suomen alueen terveyskeskusten yhteispäivystys, joka hoitaa Kustavin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan iltapäivystyksen sekä viikonloppu- ja pyhäpäivystyksen. 108
1. Tavoitteiden toteutuminen Sairaansijoja on vähennetty yhteensä 12 kpl. Vuoden lopussa niitä oli 36. Sairaansijat jakaantuvat seuraavasti: sisätautiosasto 19, kirurginen osasto 14 (sisältää yhden naistentautien sairaansijan) ja valvonta 3 sairaansijaa. Avohoitopainotteisuus lisääntyi: hoitopäivät alittuivat hienoisesti edellisvuodesta, sen sijaan avohoitokäyntien ja leikkaustoimenpiteiden määrät kasvoivat. Potilashoidon tunnusluvut Vakka-Suomen sairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille 2011 2013 on esitetty taulukossa 6.4.13, ja ne perustuvat tilinpäätöskertomusten lukuihin. Vuodeosastohoito ja vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä väheni tuntuvasti, kun taas päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi siinä määrin, että leikkaustoiminnan kokonaisvolyymi lisääntyi. Kaikkiaan avohoitokäyntien määrä pieneni vuoteen 2012 verrattuna. Taulukko 6.4.13. Vakka-Suomen sairaalan somaattista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2011 2013. Vakka-Suomen sairaala VUODEOSASTOHOITO 2011 2012 2013 Muutos (%) 2013/2012 Hoitojaksot 2 908 2 629 2 345-10,8 Hoitopäivät 11 936 10 406 9 883-5,0 Leikkaustoimenpiteet 830 770 636-17,4 Keskimääräinen hoitoaika 4,07 3,96 4,21 6,3 AVOHOITO Avohoitokäynnit 35 211 49 236 43 540-11,6 Päiki-toimenpiteet 876 1 074 1 293 20,4 Leikkaustoimenpiteet yhteensä 1 706 1 844 1 929 4,6 Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011 on esitetty taulukossa 6.4.14. Taulukko 6.4.14. Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2013 Vakka-Suomen sairaalassa ja lukumäärät verrattuna edellisiin vuosiin. 2013 2012 2011 Koodi Leikkaus/toimenpide kpl kpl kpl NBA Olkapään leikkaus/tähystys 124 84 66 NGF Polven nivelkalvo/rustoleikkaus 122 125 143 NGB Polven tekonivelleikkaus 120 97 85 MA2 Raskaudenajan ultraäänitutkimukset 110 0 0 NGD Polven nivelkierukkaleikkaus 96 124 96 NBG Olkapään luudutus/muovaus 95 65 52 NFB Lonkan tekonivelleikkaus 94 69 72 LCA Näytteen otot kohdusta 80 80 69 JAB Nivustyrän leikkaus 67 90 76 ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset 67 73 79 Hoitoon pääsy Hoitotakuu Vakka-Suomen sairaalassa toteutui hyvin. Taulukossa 6.4.15 on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna 2013. Tyypillisesti hoidon tarpeen arviointiin odottaminen kesti noin kuukauden ja hoitoon odottaminen yli 1,5 kuukautta. Leikkauksiin odottaminen kesti alle kaksi kuukautta. Hoitotakuun ylityksiä oli lähetteiden käsittelyssä. Taulukko 6.4.15. Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Vakka-Suomen sairaalassa vuonna 2013: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne 31.12.2013 sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. odotusajan hoitotakuun Vakka-Suomen sairaala mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika 5748 4 1,5 Hoidon tarpeen arviointia odottavat 262 32 0 Hoitoa odottavat 338 49 0 Yleisimpiin leikkauksiin odottavat* 806 58 0,1 * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 2. Asiakastulokset Potilastyytyväisyyttä mitattiin pääasiassa HappyOrNot palauteautomaattien avulla. Kyselyjen tulokset on kuvattu kaavioissa 6.4.3 6.4.8. Kaikkiaan vastaukset heijastivat korkeaa potilastyytyväisyyttä palveluun ja hoitoon sekä koettuun kohteluun. Eniten tyytymättömyyttä kuvastavia vastauksia saatiin yhteispäivystyksessä. 109
Kaavio 6.4.3. Vakka-Suomen sairaalan kirurgian vuodeosaston potilaspalaute saamani palvelu tai hoito oli hyvää ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. Kaavio 6.4.6. Vakka-Suomen sairaalan sisätautien vuodeosaston potilaspalaute henkilökunta kohteli minua hyvin ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. eri mieltä eri mieltä samaa mieltä palautteita 20 40 80 100 120 140 samaa mieltä palautteita 25 50 75 100 125 150 175 200 Kaavio 6.4.4. Vakka-Suomen sairaalan kirurgian vuodeosaston potilaspalaute henkilökunta kohteli minua hyvin ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. Kaavio 6.4.7. Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksen potilaspalaute saamani palvelu ja hoito oli hyvää ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. eri mieltä eri mieltä samaa mieltä palautteita 25 50 75 100 125 150 175 200 samaa mieltä palautteita 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Kaavio 6.4.5. Vakka-Suomen sairaalan sisätautien vuodeosaston potilaspalaute saamani palvelu ja hoito oli hyvää ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. Kaavio 6.4.8. Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksen potilaspalaute henkilökunta kohteli minua hyvin ajanjaksolla 1.1. 31.12.2013. eri mieltä eri mieltä samaa mieltä palautteita 20 40 60 80 100 120 140 samaa mieltä palautteita 100 200 300 400 500 600 700 Koska pääasiallinen potilaspalaute saatiin HappyOrNot automaatilla, sairaanhoitopiirin 21-kohtaisen potilaspalautekyselyn vastausten lukumäärät jäivät pieniksi (n=30). Tuloksen keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4, sairaanhoitopiirien yhteisten viiden kysymyksen keskiarvot vaihtelivat välillä 3,6 4,1. Tyytyväisten osuudet vaihtelivat välillä 64 80 % eli tulos oli heikompi kuin automaattipalautteessa. 110
3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallintasuunnitelman mukaisesti vuoden 2015 aikana haetaan SHQSlaaduntunnustusta. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi Vakka-Suomen sairaalassa on käytössä erilaisia menettelyjä ja seurantakeinoja, joita kuvataan taulukossa 6.4.16. Taulukko 6.4.16. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Vakka-Suomen sairaalassa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 2 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 10 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä 1 5,1 3,5 4,1 Kyllä Kyllä Osittain Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste. Operaan kirjatuista leikkauksista 100 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 2 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden 49 % osuus Käsihuuhteen kulutus (l/ 1000 hp) 91,3 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 1,6 *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. TYKS Vakka-Suomen sairaalassa tehtiin 189 HaiPro- ilmoitusta, joista raportoitiin eniten lääke- ja nestehoitoon liittyviä vaaratapahtumia (42 %) ja muita vaaratapahtumia kuten potilaiden ylipaikkatilanteita (24 %). Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyviä ilmoituksia oli viidesosa (22 %) ilmoitusten kokonaismäärästä. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten työympäristö, välineet, resurssit (20 %), organisaatio ja johto (20 %) sekä kommunikointi (18 %). Ilmoitusaktiivisuus lisääntyi vuoden 2013 aikana vuoteen 2012 verrattuna. Kaikista raportoiduista vaaratapahtumista yli puolet (54 %) oli läheltä piti tilanteita, mikä kertoo hyvästä potilasturvallisuuskulttuurista. Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa 5.4. Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita sekä omalle, noin 23 000 asukkaan Paraisten ja Kemiönsaaren vastuualueelleen, että muillekin Varsinais-Suomen kunnille. Turunmaan sairaala on täysin kaksikielinen. Sairaalassa oli vuoden 2013 alussa 37 sairaansijaa: sisätautien vuodeosasto, kirurginen/gynekologinen vuodeosasto ja leikkausosasto. Poliklinikoilla on saatavissa palveluja sisätautien, kirurgian, keuhkotautien, lastentautien, naistentautien, silmätautien, korvatautien ja fysiatrian erikoisaloilta. Sairaalan yhteydessä toimii laboratorio ja kuvantamisyksikkö. Sairaalalla on myös psykiatrian yksikkö Paraisilla ja sivuvastaanotto Kemiönsaarella. Yksikössä toimii aikuisten, lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikka sekä 15-paikkainen hoito-osasto. 1. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnan avohoitopainotteisuutta lisättiin edelleen vuonna 2013. Vuodepaikkoja vähennettiin neljällä. Vuodeosastohoitojaksot ja hoitopäivät vähenivätkin tuntuvasti. Lähetteiden määrä kasvoi 4,1 % ja avohoitokäyntien määrä somaattisella puolella lisääntyi, mutta väheni psykiatriassa. Kaikkiaan avohoito kasvoi 1,3 % edellisvuoteen verrattuna. Leikkauksista 63,5 % tehtiin päiväkirurgisesti. Yhteensä 11 300 potilasta sai hoitoa Turunmaan sairaalassa vuonna 2013, mikä oli 1,2 % enemmän kuin vuonna 2012. 111
Vuoden lopulla otettiin käyttöön uusi endoskopiahuone. Lähetteet tähystyksiin ovat lisääntyneet, ja näin voidaan tulevaisuudessa vastata kasvaneeseen tutkimusten tarpeeseen. Potilashoidon tunnusluvut Turunmaan sairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille 2011 2013 on esitetty taulukossa 6.4.17, ja ne perustuvat tilinpäätöskertomusten lukuihin. Vuodeosastohoito väheni, mutta vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä lisääntyi. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä vastaavasti hieman pieneni, vaikka kaikkiaan avohoitokäyntien määrä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna. Leikkauksia tehtiin 2406 kappaletta (-0,6 % vuoteen 2012 verrattuna). Psykiatrista hoitoa annettiin hieman vähemmän sekä osastolla että polikliinisesti. Taulukko 6.4.17. Turunmaan sairaalan somaattista ja psykiatrista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2011 2013. Turunmaan sairaalan liikelaitos 2011 2012 2013 SOMAATINEN HOITO Vuodeosastohoito Muutos 2013/2012 % Hoitojaksot 1 864 1 651 1 518-8,1 Hoitopäivät 8 548 6 921 6 133-11,4 Leikkaustoimenpiteet 922 814 877 7,7 Keskimääräinen hoitoaika 4,59 4,19 4,04-3,6 Avohoito Avohoitokäynnit 26 238 26 890 28 042 4,3 Päiki-toimenpiteet 1 480 1 606 1 529-4,8 Leikkaustoimenpiteet yhteensä 2402 2 420 2 406-0,6 PSYKIATRINEN HOITO Vuodeosastohoito Hoitojaksot 272 245 200-18,4 Hoitopäivät 3 970 3 945 3 747-5,0 Keskimääräinen hoitoaika 14,6 16,1 18,7 16,1 Avohoito Avohoitokäynnit 8605 8 585 7 937-7,5 Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011 on esitetty Taulukossa 6.4.18. Taulukko 6.4.18. Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2013 Turunmaan sairaalassa ja lukumäärät verrattuna edellisiin vuosiin. 2013 2012 2011 Koodi Leikkaus/toimenpide kpl kpl kpl CJE Kaihileikkaus 590 633 664 CBB Silmäluomimuutoksen poisto 183 229 83 JFA Paikallinen ohut/paksusuolileikkaus 147 0 0 NGB Polven tekonivelleikkaus 142 147 131 QAE Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet 121 11 14 EMB Nielu- tai kitarisojen poisto 107 120 97 NGD Polven nivelkierukkaleikkaus 104 92 64 JAB Nivustyrän leikkaus 95 75 113 NFB Lonkan tekonivelleikkaus 92 99 94 NGF Polven nivelkalvo/rustoleikkaus 91 78 99 Hoitoon pääsy Hoitoon pääsy Turunmaan sairaalassa toteutui pääosin hyvin. Taulukossa 6.4.19 on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna 2013. Hoidon tarpeen arviointiin odottamista ei seurattu. Tyypillisesti hoitoon odottaminen kesti noin 1,5 kuukautta. Leikkauksiin odottaminen kesti yleensä yli kolme kuukautta. Hoitotakuun ylittäneiden osuus oli vähäinen. Taulukko 6.4.19. Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Turunmaan sairaalassa vuonna 2013: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne 31.12.2013 sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. odotusajan hoitotakuun Turunmaan sairaala mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika 4801 1 1,1 Hoidon tarpeen arviointia odottavat 0 0 0 Hoitoa odottavat 1924 43 0,5 Yleisimpiin leikkauksiin odottavat* 1288 80 1,2 * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 112
2. Asiakastulokset Asiakaspalautetta seurataan säännöllisesti. Potilaspalautteet ovat erittäin hyviäja niiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,9 (taulukko 6.4.20). Taulukko 6.4.20. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Turunmaan sairaalan liikelaitoksessa. 2012 2013 vas- vas- 4&5 4&5 tan- neet neet ka. tan- ka. (%) (%) Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 191 4,9 98 291 5 99 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 191 4,9 97 288 5 99 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 179 5 100 289 4,9 98 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 186 4,7 96 278 4,9 98 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 193 4,9 99 285 4,9 99 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Turunmaan sairaalassa on käytössä SHQS-laatujärjestelmä. Vuonna 2013 tehtyjen itsearviointien perusteella käynnistettiin laadun kehittämishankkeita toimintayksiköissä. Korvattavien potilasvahinkojen määrä Turunmaan sairaalassa on ollut matala. Turunmaan sairaalassa tehtiin vuoden 2013 aikana yhteensä 111 HaiProilmoitusta. Ilmoituksista 46 % oli luonteeltaan läheltä piti- tapahtumia ja 54 % haittatapahtumia. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (57 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (25 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten kommunikointi ja tiedonkulku (41 %) sekä toimintatavat (15 %). Vaaratapahtumista aiheutui potilaille lievä haitta 21 %:ssa. Vakavaa haittaa ei aiheutunut lainkaan. Yleisemmin (60 %) vaaratapahtumista ei ollut haittaa potilaalle. Vaaratapahtumista seurasi hoitavalle yksikölle imagohaitta (37 %). Potilasturvallisuuskoulutuksen suoritti v. 2013 46 % sairaalan henkilöstöstä (taulukko 6.4.21). Taulukko 6.4.21. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Turunmaan sairaalassa vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä - 6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus 6 Ei 5.3 3.9 4.3 4 Kyllä Kyllä Kyllä 100 % 100 % 100 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 11 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden 21 % osuus Käsihuuhdekulutus (l/ 1000 hp) 73 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa 5.4. Tack för god vård. potilaspalaute 113
6.5. Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen käyttäjien kotipaikkaa. Tulosalue vastaa lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon ja osastohoidon palvelujen järjestämisestä sairaanhoitopiirin kunnille, lukuun ottamatta Kemiönsaaren, Paraisten, Punkalaitumen ja Turun kuntia. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastohoidon palvelut tulosalue tuottaa kaikille sairaanhoitopiirin kunnille. Sairaanhoitopiirin osana myös Turunmaan sairaala tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Psykiatrian tulosalue aloitti toimintansa vuonna 2006, jolloin yhdistettiin neljän alueen eli Loimaan, Salon, Tyksin ja Vakka-Suomen erikoissairaanhoito. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on osa laajempaa mielenterveystyötä (kaavio 6.5.1). Kaavio 6.5.1. Mielenterveystyön tasot, tavoitteet ja tehtävät. Paikalliset mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat Osaava oikea-aikainen erikoissairaanhoito Kynnyksetön, leimaamaton peruspalvelu Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö Hyvinvointia ja mielenterveyttä vaaliva ympäristö 1. Tavoitteiden toteutuminen Erityistason diagnostiikan ja hoidon tarvitsija Erikoissairaanhoito Peruspalvelut Yhteiskunta Peruspalvelujen tarvitsija Riskiväestö Väestö Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2013 1. Potilaan ja hänen läheistensä tarpeet huomioivan hoitolinjapohjaisen palvelurakenteen luominen ja siihen liittyvien palveluprosessien laadun parantaminen. 2. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon palvelujen tehostaminen ja monipuolistaminen sekä päivystysaikaisten avohoidon palvelujen saatavuuden parantaminen hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi. 3. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelurakenteen kehittäminen yliopistosairaalan tasoa vastaavaksi. Tuottavuuden parantaminen ja palvelujen kohdistaminen erikoissairaanhoidon tarpeessa oleviin potilasryhmiin toimintakäytäntöjä uudistamalla, erikoisalojen välistä yhteistyötä lisäämällä sekä ammattiryhmien välistä työnjakoa muuttamalla. 4. Strategisen ja operatiivisen yhteistyön vahvistaminen kuntien kanssa mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Avohoidon palvelujen piirissä olleiden henkilöiden määrä kasvoi vuodesta 2012. Osastohoito väheni, mikä sopii tulosalueen visioon olla Suomen avohoitoisin palvelujärjestelmä. Uusia toiminnallisia suunnitelmia ovat aikuis- ja nuorisopsykiatrian yhteinen syömishäiriöpäiväyksikkö, neuropsykiatrisen toiminnan yhteistyön kehittäminen sekä neuromodulaatiopoliklinikan suunnittelun käynnistäminen. Lisäksi on valmisteltu suunnitelma toisen nuorisopsykiatrisen osaston muuttamisesta päiväyksiköksi. Aikuispsykiatria Keskeisenä tavoitteena on ollut avohoidon lisääminen jo usean vuoden ajan. Vuonna 2013 avohoitokäyntien määrä kasvoi. Vastaavasti osastojen hoitopäivät vähenivät. Erityisesti Halikon mielialahäiriöosastolla ja Tyksin yleissairaalapsykiatrian osastolla oli suunniteltua vähemmän hoitopäiviä. Erityispalveluyksikön käyntimäärät kasvoivat runsaasti. Nuorisopsykiatria Pyrkimyksenä on jatkuva tuki perusterveydenhuollon toimijoille, jotta varhainen apu nuorille ja heidän perheilleen toteutuisi ja erikoissairaanhoidon tarve vähenisi. Aluepoliklinikoiden toiminta on lisääntynyt, vaikka Uudenkaupungin ja Kaarinan poliklinikoilla ei ollut vakituista lääkäriä ja Kaarinan poliklinikka joutui siirtymään Paimion sairaalan tiloihin, mikä nuorten kannalta on selvästi vaikeuttanut poliklinikan palvelujen käyttöä. Osastoista toinen oli suljettuna osan vuotta. Akuuttiosastolla hoitopäiviä oli hieman suunniteltua enemmän. Vaikeahoitoisten nuorten palveluja ostettiin sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Lastenpsykiatria Strategian mukaisesti avohoitopainotteisuus toteutui hyvin. Tyksin erityispoliklinikoilla oli aikaisempaa enemmän käyntejä, mihin vaikutti parantunut lääkärien saatavuus. Hoitotakuun toteutumiseen yksilöpsykoterapioihin pääsyssä kiinnitettiin erityistä huomiota. Aluepoliklinikoiden avohoitokäyntien määrä väheni aikaisempiin vuosiin verrattuna. Syynä oli ennakoimattoman henkilöstövajeen lisäksi Kaarinan poliklinikan siirtyminen Halikon sairaalaan. Hoitotakuu ei toteutunut kaikilla eteläisillä poliklinikoilla. Lastenpsykiatrinen osastohoito väheni. Viisi tutkimusintervalliosaston paikkaa oli käytössä suunnitellusti, mutta akuuttipaikat olivat osin vajaakäytöllä. 114
Potilashoidon tunnusluvut Psykiatrian tulosalueelle sairaalan ulkopuolelta tulleiden lähetteiden määrät ovat vaihdelleet 4500:n molemmin puolin vuosina 2011 2013 (taulukko 6.5.1). Lähetteiden lukumäärissä erikoisaloittain ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Taulukko 6.5.1. Psykiatrian tulosalueelle saapuneet ulkoiset lähetteet vuosina 2011 2013. Psykiatria 2011 2012 2013 Lähetteet yht. 4 420 4 509 4 455 Aikuispsykiatria 3 195 3 241 3 246 Nuorisopsykiatria 641 692 676 Lastenpsykiatria 584 576 533 Hoitojaksojen ja hoitopäivien sekä avohoitokäyntien määrien kehittyminen on esitetty taulukossa 6.5.2. Avohoitokäyntien määrä kaikilla erikoisaloilla on lisääntynyt samalla kun vuodeosastohoitopäivien määrä on laskenut. Taulukko 6.5.2. Psykiatrian tulosalueen avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien kehitys vuosina 2011 2013 erikoisaloittain sekä oma toiminta ja ostopalvelut eriteltynä. 2011 2012 2013 Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Avohoitokäynnit 94 757 11 656 106 413 99 998 14 701 114 699 106 375 17 558 123 933 Aikuispsykiatria 71 386 2 507 73 893 74 842 2 690 77 532 80 208 3 265 83 473 Nuorisopsykiatria 13 355 3 524 16 879 13 527 4 605 18 132 14 970 5 566 20 536 Lastenpsykiatria 10 016 5 625 15 641 11 629 7 406 19 035 11 197 8 727 19 924 Hoitojaksot 1 832 43 1 875 1 555 56 1 611 1 628 38 1 666 Aikuispsykiatria 1 464 27 1 491 1 235 34 1 269 1 273 20 1 293 Nuorisopsykiatria 220 14 234 179 20 199 235 18 253 Lastenpsykiatria 148 2 150 141 2 143 120 0 120 Hoitopäivät 39 561 6 345 45 906 36 689 6 163 42 852 33 974 5 321 39 295 Aikuispsykiatria 32 486 5 676 38 162 29 598 5 227 34 825 27 761 4 037 31 798 Nuorisopsykiatria 4 855 638 5 493 4 889 891 5 780 4 189 1 284 5 473 Lastenpsykiatria 2 220 31 2 251 2 202 45 2 247 2 024 0 2 024 115
Liitetaulukoissa 24 ja 25 on kuvattu psykiatrisen vuodeosastohoidon ja avohoidon yleisimmät DRG-ryhmät ja kustannukset vuonna 2013. Turunmaan sairaalan psykiatrian toimintaluvut on esitetty luvussa 6.4.4. Hoitoon pääsy Suosituksena on, että potilas pääsisi avohoidon ensikäynnille kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tähän pyritään erityisesti kiireellisen arvion tarpeessa olevien potilaiden kohdalla. Esimerkiksi avohoidon akuuttilastenpsykiatrinen toimintamalli on luotu varmistamaan nopeaan arvioon pääsyä. Hoitotakuun toteutumisen kriteerit lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatriassa ovat: lähetteiden käsittely 21 vuorokaudessa ja hoidon tarpeen arviointi 6 viikossa lähetteen saapumisesta sekä hoitoon pääsy 3 kk sisällä lähetteen saapumisesta. Aikuispsykiatriassa hoidon tarpeen arvioinnin raja on 3 kk ja hoitoon pääsyn määräaika 6 kk. Taulukossa 6.5.3 on kuvattu hoitotakuun toteutuminen. Hoitotakuutiedot ilmoitettiin THL:lle lähes 2000 lähetteestä. Mediaani aika lähetteiden saapumisen ja käsittelyn välillä oli 1 4 vuorokautta psykiatrian erikoisalasta riippuen. Lähetteitä saapui vuonna 2013 kaikkiaan 4455 kappaletta. Päivystyslähetteiden määrä oli 758 kappaletta. Taulukko 6.5.3. Hoitotakuun toteutuminen vuonna 2013. THL:lle ilmoitetut lähetteet. joista lähetteen käsittely Erikoisalat Käsitellyt lähetteet 0 3 vrk 4 21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Odotusaika vrk mediaani Psykiatria 1356 730 594 32 2,4 3 Geriatrinen psykiatria 34 27 7 0-1 Nuorisopsykiatria 311 136 152 23 7,4 4 Lastenpsykiatria 215 133 73 9 4,2 1 Lähetteiden käsittelyssä syntyi viiveitä kesälomakaudella etenkin nuorisopsykiatriassa. Hoidon tarpeen arviointi- ja hoitoon pääsytiedot ilmoitetaan THL:lle poikkileikkaustietoina kolmesti vuodessa. Taulukossa 6.5.4 on kuvattu hoidon tarpeen arviointia odottavien alle 23-vuotiaiden tilanne 31.12.2013 ja taulukossa 6.5.5 on vastaavat tiedot kaikista hoitoa odottavista. Hoidon tarpeen arviokäynnille pääsyn viiveitä oli ajoittain lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa. Taulukko 6.5.4. Mielenterveyspalvelujen tarpeen arviointikäynnille odottaneet alle 23-vuotiaat erikoisaloittain 31.12.2013 THL:lle toimitettujen hoitotakuutietojen mukaan. Psykiatrian erikoisalat Käyntiä odottavat joista odottaneet alle 6 vk alle 6 vk % yli 6 vk yli 6 vk % Keskimääräinen odotusaika vrk mediaani Psykiatria 1 1 100,0 0-19 Nuoriso- Psykiatria Lasten- Psykiatria 16 10 62,5 6 37,5 37 10 4 40,0 6 60,0 56 Yhteensä 27 15 55,6 12 44,4 39 Taulukko 6.5.5. Psykiatrian erikoissairaanhoitoon odottaneet 31.12.2013 THL:lle toimitettujen hoitotakuutietojen mukaan. Erikoisalat Hoitoa odottavien joista odottaneet 1 90 vrk 90 180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Keskimääräinen odotusaika vrk mediaani Psykiatria 221 209 2 0-21 Nuoriso- Psykiatria Lasten- Psykiatria 2. Asiakastulokset 33 33 0 0-29 14 14 0 0-22 Potilastyytyväisyys Psykiatrian tulosalueella potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,4. Taulukossa 6.5.6 on esitetty tulokset viiden sairaanhoitopiirien yhteisen kysymyksen osalta. Lisäksi luvussa 4.1 on esitetty tyytyväisten osuus kaikkien 21 kysymyksen kohdalla. 116
Taulukko 6.5.6. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Psykiatrian tulosalueella. Kysymys Vastanneita ka. 4&5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 429 4,5 91 419 4,6 92 426 4,5 89 420 4,5 88 420 4,4 84 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Tulosalueella toteutettiin vuonna 2013 Suomen ensimmäinen potilasjärjestön ulkopuolinen auditointi koskien vuodeosastohoitoa. Laadunhallinnassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Toimintatapoja on kehitetty etenkin pakkotoimien vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Muita kehittämishankkeita ovat Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa projekti 2012 2014 ja syömishäiriöiden hoitokäytäntöjen kehittäminen. Potilasturvallisuus Vuonna 2013 Psykiatrian tulosalueella HaiPro-ilmoituksia tehtiin yhteensä 252 kpl, joka on henkilöstömäärään suhteutettuna 0,44 ilmoitusta per henkilö. Potilaille tapahtuneita vaaratapahtumia raportoitiin 52 % (131 ilmoitusta) suhteessa koko ilmoitusmäärään. Läheltä piti -tapahtumia ilmoitettiin 48 % kaikista vaaratapahtumista (121 ilmoitusta). Vuonna 2013 vakavia riskejä ei ilmoitettu potilaille tapahtuneeksi. Yksi merkittävän riskin ilmoitus tehtiin lastenpsykiatrialta. Kohtalainen riski potilaalle -ilmoituksia tehtiin kuusi kappaletta. Noin 68 % ilmoituksista liittyi potilaiden lääkehoidon toteutukseen, noin 14 % tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan ja reilu 8 % väkivaltaan liittyviin riskeihin. Kommunikointi (54 %) ja toimintatavat (39 %) myötävaikuttivat useimmiten tapahtumien kulkuun. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tapahtumat on käsitelty yksiköiden omissa moniammatillisissa palavereissa ja tapahtumien välttämiseksi tehtiin toimintamuutoksia. Vuonna 2013 alkanut potilasturvallisuutta taidolla -verkko koulutus jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Tavoitteena on, että koko henkilöstö on suorittanut kurssin 2014 loppuun mennessä. Taulukossa 6.5.7 on kuvattu käytössä olevat systemaattiset potilasturvallisuusmenettelyt. Taulukko 6.5.7. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Psykiatrian tulosalueella vuonna 2013. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä 3 - - 5,1 4,1 4,0 Ei tiedossa Ei Kyllä Ei Muut käytössä olevat tarkistuslistat 2 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2013 mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus (l/hpv) SAI rekisteriin tehdyt ilmoitukset (HLI / 100 HJ) 40 % Ei tiedossa Ei tiedossa *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Sairaanhoitopiirien väliset hoitopäivien ja avohoitokäyntien vertailut ovat vuodelta 2012. VSSHP:n hoitopäivien määrät suhteutettuna asukaslukuun olivat kolmanneksi alhaisimmat (kaavio 6.5.4). Kun tarkastellaan pelkästään Psykiatrian tulosaluetta, se tuottaa hoitopäiviä vähiten asukaslukuun suhteutettuna (alle 150 hoitopäivää / 1000 asukasta) verrattuna muihin suuriin palvelutuottajiin. Avohoitokäyntejä Psykiatrian tulosalue tuottaa hieman keskimääräistä enemmän. Keskittymällä kaikista eniten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoa tarvitseviin potilasryhmiin (psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyshäiriöt), osastohoidon tarvetta on kyetty vähentämään. Tästä voi päätellä, että avohoitomme on toimintalaadultaan riittävän hyvätasoinen. 117
4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Psykiatrisen hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellisempaa kuin somaattisen hoidon tulosten mittaaminen. Nuorisopsykiatriassa käytössä on uusi elämänlaatua kuvaava mittari. Osastoilla seurataan hoitoprosessin onnistumista. Lastenpsykiatrialla suunnitellaan yliopistosairaanhoitopiirien tutkimus- ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä tavoitteena yhteismitalliset tuotteet, joita voidaan vertailla. Mittarien kehitystyö on kesken. Psykiatrisen hoidon kehittymistä kuvastavat kaaviot 6.5.2 ja 6.5.3, joissa on alueittain avohoitokäyntien ja vuodeosastohoitopäivien määrä / 1000 asukasta vuosina 2005 ja 2013. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut ovat siirtyneet avohoitoon ja palvelujen saatavuus eri alueilla on yhtenäistynyt. Osastohoidon määrä on vähentynyt 40 %. Kaavio 6.5.2. Psykiatristen avohoitokäyntien määrä / 1000 asukasta vuosina 2005 ja 2013 Psykiatrian tulosalueen alueellisilla poliklinikoilla. 2013 2005 Kaavio 6.5.4. Hoitopäivät 1000 asukasta kohden sairaanhoitopiireittäin vuonna 2012. Vihreä palkki on maan keskiarvo ja keltainen palkki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Loimaan poliklinikat Raision poliklinikat Liedon poliklinikat Uudenkaupungin poliklinikat Kaarinan poliklinikat Salon poliklinikat käyntiä / 1000 asukasta 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Kaavio 6.5.3. Psykiatristen hoitopäivien määrä / 1000 asukasta vuosina 2005 ja 2013 Psykiatrian tulosalueen alueellisten poliklinikoiden väestössä. Liedon poliklinikat Raision poliklinikat Kaarinan poliklinikat Loimaan poliklinikat Uudenkaupungin poliklinikat Salon poliklinikat 2013 2005 KAINUU LSHP P SSHP P P SHP IS SHP KP SHP V SHP PK SHP KYM SHP HUS KOKO MAA E S SHP LP SHP P SHP P H SHP ÅLAND SAT SHP EP SHP KH SHP VS SHP EK SHP KS SHP hp / 1000 asukasta 50 100 150 200 250 300 350 400 Hpv /1000 asukasta 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 118
7. Yhteenveto Vuosi 2013 oli Varsinas-Suomen sairaanhoitopiirissä haastava. Yliopistosairaalan organisaatiomuutos toteutettiin vuoden alusta, ja huhtikuussa useita vuodeosastoja sekä leikkaussali ja teho-osasto muuttivat uusiin tiloihin T-sairaalaan. Myös muita muuttoja tehtiin vuoden aikana. Toiminnan seuranta ja raportointijärjestelmiä sopeutettiin uuteen organisaatiomalliin. Kaikki nämä muutokset heijastuivat vääjäämättä myös potilashoidon järjestämiseen. Organisaatiomuutos aiheutti myös taitekohdan tunnuslukujen ja seurantatiedon keräämiselle, koska monien potilasryhmien hoito järjestettiin uudella tavalla prosesseittain muodostetuissa toimintayksiköissä. Hoitotakuun toteutuminen, joka vuonna 2012 oli sairaanhoitopiirin historian parhaimmalla tasolla, heikkeni vuoden 2013 loppua kohti. Taloustilanteen epävarmuus ja siitä seuranneet henkilöstökulujen säästöt loppuvuodesta hidastivat edelleen hoitoon pääsyä. Silti hoitotakuussa onnistuttiin maan keskiarvon mukaisesti ja vain muutamalla alalla ajauduttiin määräaikojen ylityksiin. Potilastyytyväisyydessä tapahtui myös osin heikkenemistä ja eräät potilasturvallisuuden ja hoidon laadun mittarit, jotka vuoteen 2012 saakka ovat osoittaneet paranemista, taittuivat. Kaikkiaan potilaan kokema laatu on kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Myönteisintä kehitys oli hoidon tehokkuutta, tuloksia ja vaikuttavuutta kuvaavissa mittareissa. Myönteistä kehityssuuntaa osoittaa myös se, että tulos- ja toimialueilla on entistä tietoisempi pyrkimys oman toiminnan tulosten ja laadun seuraamiseen, vertaiskehittämiseen ja prosessien sujuvuuden lisäämiseen sekä sitä kautta laadukkaamman ja vaikuttavamman hoidon tarjoamiseen jokaiselle sairaanhoitopiirin palveluja käyttävälle potilaalle. 119
120
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. VSSHP:n hoitojaksot ja päiväkirurgia sekä kustannukset eri diagnoosi- ja tautiryhmittäin yleisyyden mukaan vuonna 2013. Vertailuksi lukumäärät vuosilta 2012 ja 2011. ICD-10 2013 2012 2011 Koodit Diagnoosiryhmä kustannus C00-D48 Kasvaimet 9 587 39 625 688 11 490 11 889 I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 9 363 46 929 835 9 917 10 413 M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 8 413 29 012 194 8 117 8 292 K00-K93 Ruoansulatuselinten sairaudet 7 463 18 964 003 7 629 7 866 S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 7 420 29 257 159 7 181 7 426 O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus 6 146 14 969 628 6 188 6 525 J00-J99 Hengityselinten sairaudet 5 489 14 776 608 5 775 5 572 N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 5 030 11 215 101 5 193 5 383 H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 4 593 6 626 402 4 969 4 955 R00-R99 Muut oireet, sairaudenmerkit sekä löydökset 3 922 6 658 476 4 200 4 729 G00-G99 Hermoston sairaudet 3 104 9 164 481 3 045 3 023 F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 2 239 20 644 762 2 248 2 393 A00-B99 Tartunta- ja loistaudit 2 018 9 042 214 2 213 2 302 E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet 1 611 6 291 428 1 583 1 650 Z00-ZZB Tekijöitä, jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin 1 466 2 944 781 1 452 1 318 P00-P96 Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat 952 8 408 875 917 908 L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 906 2 755 880 983 995 H60-H95 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 792 1 271 405 892 975 Q00-Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet 766 3 653 512 754 887 D50-D89 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt 615 1 928 856 703 757 puuttuu Ei diagnoosia 177 648 377 145 36 Yhteensä 82 073 284 790 517 85 595 88 300 Liitetaulukko 2. VSSHP:n avohoitokäyntien jakautuminen sekä kustannukset eri diagnoosi- ja tautiryhmittäin yleisyyden mukaan vuonna 2013. Vertailuksi lukumäärät vuosilta 2012 ja 2011. ICD-10 2013 2012 2011 Koodi Diagnoosiryhmä Kustannus Mielenterveyden ja F00-F99 käyttäytymisen häiriöt 112989 23 452 480 105 667 96 729 C00-D48 Kasvaimet 97032 38 348 936 87 955 85 631 Z00-ZZB Yhteydenotot terveyspalvelujen tuottajiin 73102 15 798 871 84 969 85 681 M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 65808 19 340 599 70 901 69 178 S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 47586 12 860 136 40 473 30 155 R00-R99 Muut oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat löydökset 43684 14 071 046 41 115 38 042 N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 41957 13 685 317 32 660 28 119 K00-K93 Ruoansulatuselinten sairaudet 41357 13 616 571 40 961 38 506 I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 36754 13 085 553 35 177 32 670 H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 35130 6 841 247 29 996 29 476 J00-J99 Hengityselinten sairaudet 35126 7 927 344 34 395 27 508 G00-G99 Hermoston sairaudet 34066 9 789 195 32 921 31 055 Ihon ja ihonalaiskudoksen L00-L99 sairaudet 23670 4 181 700 25 483 23 991 121
ICD-10 2013 2012 2011 Koodi Diagnoosiryhmä Kustannus E00-E90 H60-H95 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet 20999 5 095 349 32 270 28 322 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 19774 3 006 189 20 757 19 856 A00-B99 Tartunta- ja loistaudit 14999 5 501 114 15 063 12 739 Raskaus, synnytys O00-O99 ja lapsivuoteus 11645 2 509 205 11 774 11 519 Q00-Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet 8314 2 885 163 7 938 7 496 puuttuu Ei diagnoosia 7344 1 866 085 1 585 2 904 D50-D89 P00-P96 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä immuunimekanismin häiriöt 6777 2 900 777 8 557 8 481 Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat 2244 276 096 2 357 3 144 Yhteensä 780 364 217 040 394 763 001 711 213 Liitetaulukko 3. Hoitotulosten vertailujen tilanne erikoisaloilla VSSHP:ssä vuosina 2012 ja 2013. Hoitotulosten vertailua tekevät erikoisalat VSSHP:ssä Erikoisala Akuuttihoito / ensihoito Anestesiologia ja tehohoito (kivunhoito) Endokrinologia Gastroenterologia Gastroenterologinen kirurgia Ihotaudit ja allergologia Kapeakaistaisen UVB-valohoidon vaikutus ihotautipotilaan elämänlaatuun, 2012 2013, 9 sairaalaa, Valtakunnallinen psoriaasin systeemisen hoidon rekisteri Infektiosairaudet, sairaalahygienia Kardiologia Vertailu yliopistosairaaloiden kesken tai muu vertailu vuonna 2012 Ei vertailua Tehohoito: Intensium-konsortio, Leikkaustoiminta: Intensium-konsortio Lihavuusleikkaukset Ei vertailua Monikeskustutkimus: lihavuuskirurgia, Monikeskustutkimus: akuutin appendisiitin konservatiivinen vai operatiivinen hoito, kroonisen haimatulehduksen hoito Kapeakaistaisen UVB-valohoidon vaikutus ihotautipotilaan elämänlaatuun, vuosina 2012 2013, yliopistosairaalat ja 4 keskussairaalaa Invasiiviset MRSA-löydökset (sairaalahygieniayksikkö), SIRO Vaativan sydänpotilaan HILMO, AF- CAS ja FINPAC -tutkimukset: PCI:n ja tahdistintoimenpiteiden tulokset varfariinipotilailla, FINAMI 2013 Meneillään olevat ja uudet hankkeet Valtakunnallinen ensihoidon benchmarking-järjestelmä Tehohoito: BM-ICU -konsortio, Leikkaustoiminta: BM-OR -konsortio, aloitetaan v. 2014: APRI- COT (yhteiseurooppalainen lasten anestesian haittatapahtumien reksiteröintitukimus) Lihavuusleikkaukset Hepatiitti-C -vertailu meneillään Monikeskustutkimus: lihavuuskirurgian 6 kk:n tulokset julkaistu, Monikeskustutkimus: akuutin appendisiitin konservatiivinen vai operatiivinen hoito, kroonisen haimatulehduksen hoito Invasiiviset MRSA-löydökset (sairaalahygieniayksikkö), SIRO Säteilyn käyttö invasiivisissa toimenpiteissä Keuhkosairaudet ja allergologia Kliininen hematologia Korva-. nenä- ja kurkkutaudit CPAP-hoito ja kardiovaskulaari-tapahtumien esto, tuberkuloosihoito, keuhkosyöpähoidot Akuutin myelooisen leukemian vertailu, eurooppalainen keskusrekisteri: kantasolusiirto Nenänielusyöpä CPAP-hoito ja kardiovaskulaaritapahtumien esto, tuberkuloosihoito, keuhkosyöpähoidot Akuutin myelooisen leukemian vertailu, eurooppalainen keskusrekisteri: kantasolusiirto Suunielun syöpä, esiintyvyys, hoito ja ennuste 122
Käsikirurgia Ei vertailua Kansallisen laaturekisterin kehitystyö käynnistetty Käsikirurgiyhdistyksen tuella Lastenkirurgia Trombi-tutkimus, idiopaattisen skolioosin leikkaushoito (3 yo-sairaalaa), lasten primäärit luutuumorit, ortopediset anomaliat, early onset -skolioosin leikkaushoidon tulokset, selkäleikkausrekisteri PERFECT, Pienet keskoset -rekisteri THL, Vermont-Oxford; syntymärekisteri; hemofiliarekisteri; leukemia (NOPHO-rekisteri); syöpäpotilaiden eloonjääminen Synnytysrekisteri: sektiot, alatiesynnytykset, repeämät; infertiliteettihoidot; onkologinen alaryhmä Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Selkäortopedia PERFECT, Pienet keskoset -rekisteri THL, Hemofiliarekisteri; Vermont- Oxford; syntymärekisteri; diabeteksen hoitotasapaino; leukemia Sektiot, alatiesynnytykset, infertiliteettihoidot Nefrologia Munuaistautien aktiivihoito Munuaistautien aktiivihoito Syöpätaudit Urologia Syöpärekisterin 5-vuotisennusteet viidestä suuresta kasvainryhmästä Robottiavusteinen eturauhassyöpäkirurgia (HUS, TAYS, OYS); Invasiivinen virtsarakkosyöpä ja neoadjuvantti sytostaattihoito (HUS). Rakkokarsinooman radikaalikirurgia (Toronto, Kanada) Syöpärekisterin 5-vuotisennusteet viidestä suuresta kasvainryhmästä Robottiavusteinen eturauhassyöpäkirurgia (HUS, TAYS, OYS); Invasiivinen virtsarakkosyöpä ja neoadjuvantti sytostaattihoito (HUS). Rakkokarsinooman radikaalikirurgia (Toronto, Kanada) Hoitotulosten vertailua tekemättömät tai suunnittelevat erikoisalat VSSHP:ssä Erikoisala Vertailun tilanne vuonna 2012 2013 Uudet hankkeet Yhtenäisten kriteerien kehittäminen hoitotulosten vertailua varten Fysiatria Ei vertailua Ei käynnistettyjä hankkeita Aikuispsykiatria Lastenneurologia CP-vamma, vertailuprojekti suunnitteilla, Kustannusten vertailu / THL Neurokirurgia Neurologia Ortopedia ja traumatologia PERFECT Spine -hanke selkä- ja kaularankakirurgiassa, Rankapotilaiden omat leikkaustulokset, seuranta PERFECT aivoverenkiertohäiriön hoitotulokset, Aivoinfarktin tuottavuusvertailu PERFECT lonkka- ja polviproteesit, Proteesileikkausten tuottavuusvertailu, Traumacuff (vertailu Tampere ja Kuopio) Olkapotilaan oma vointi, polven nivelkierukkapotilaan tutkimus PERFECT Spine -hanke selkä- ja kaularankakirurgiassa, Rankapotilaiden omat leikkaustulokset, seuranta. MS kustannusvaikuttavuus PERFECT aivoverenkiertohäiriön hoitotulokset, Aivoinfarktin tuottavuusvertailu. Olkapään ja polven leikkaushoitojen vaikuttavuustutkimukset on julkaistu. Muut vertailut jatkuvat. Uusia mittareita otettu käyttöön Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Perinnöllisyyslääketiede Ei vertailua Ei vertailua Yo-sairaalat: ennaltaehkäisevän hoidon vaikuttavuus suunnitteilla Sisätaudit Ei vertailua Ei vertailua, katso sisätautierikoisalat Verisuonikirurgia Ei vertailua Kansalliseen verisuonikirurgian rekisteriin liittyminen ei ollut mahdollista kustannussyistä Yleiskirurgia Ei vertailua Ei vertailua, katso kirurgian erikoisalat Plastiikkakirurgia Oman toiminnan tulosten seurantaa useissa tutkimushankkeissa. Fin-Era, RAMI Reumatologia Silmätaudit Suun hoito, suu- ja leukakirurgia, oikomishoito Sydän- ja rintaelinkirurgia Ei vertailua, Ihomelanooman leikkaushoito, oma rekisteri Fin-Era, RAMI-tulokset valmistumassa Ei vertailua Ortognaattisen kirurgian potilaat Vaativan sydänpotilaan HILMO, eform-rekisteri, omat tulokset BM-vertailu neljän yo-sairaalan välillä Ortognaattisen kirurgian potilaat Vertailu eurooppalaiseen Euroscoreen 123
Liitetaulukko 4. Yleisimpiin leikkauksiin ja konservatiivisiin hoitoihin odottavien lukumäärät ja odotusajat toteutuneiden hoitojen osalta 1.1. 31.12.2013 VSSHP:ssä. Jonoryhmät Hoitoa odottavien 1 90 vrk joista odottaneet 91 180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Kaihileikkaus 915 606 300 9 1,0 69 Kitarisaleikkaukset ja tärykalvon putkitukset 423 418 5 0-27 Polvinivelen tähystykset ja leikkaukset 745 650 92 3 0,4 38 Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset 838 691 145 2 0,2 44 Rannekanava-ahtauman leikkaus 567 486 78 3 0,5 44 Polven tai lonkan tekonivelleikkaus 1 022 350 642 30 2,9 118 Olkapään tähystykset ja leikkaukset 520 445 75 0-44 Sappileikkaus 393 287 106 0-58 Kohdunpoisto 315 234 72 9 2,9 50 Suonikohjujen hoito 56 41 15 0-60 Gynekologiset laskeumaleikkaukset 322 186 128 8 2,5 82,5 Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet 247 220 27 0-44 Hampaiden poistoleikkaukset 35 34 1 0-14 Isovarpaan tyvinivelen ongelmien leikkaus 202 153 48 1 0,5 58 Käden pehmytkudosleikkaus 224 196 28 0-45 Nenän sivuonteloiden leikkaukset 288 136 112 40 13,9 93,5 Kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus 275 131 108 36 13,1 95 Kilpirauhasleikkaukset 114 76 38 0-58,5 Rintarauhasen pienennys- tai 100 31 59 10 10,0 131,5 muovausleikkaus Ranne- ja käsinivelen muovaus- tai luudutusleikkaus 83 47 34 2 2,4 85 Naisen virtsankarkailuleikkaus 114 75 37 2 1,8 64 Peräpukamaleikkaus 102 89 13 0-47 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 88 87 1 0-30,5 Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti 12 12 0 0-15 Sepelvaltimoiden kuvaukset 463 460 3 0-14 Rytmihäiriöiden hoito 74 72 2 0-14 Ruokatorven, mahalaukun ja suoliston tähystykset 147 141 6 0-28 Yhteensä 8 684 6 354 2 175 155 1,8 51 Liitetaulukko 5. VSSHP:n somaattisen ja psykiatrisen hoidon tunnuslukujen kehitys vuosina 2009 2013 potilastietojärjestelmän kirjausten mukaan. VSSHP yhteensä Somaattinen ja psykiatrinen yhteensä Muutos (%) Oma toiminta 2009 2010 2011 2012 2013 2013/ 2012 LÄHETTEET (eivät sisällä sisäisiä lähetteitä) 120 692 125 401 127 363 119 442 121 001 1,3 AVOHOITOKÄYNNIT YHTEENSÄ* 673 992 690 763 721 579 776 649 795 341 2,4 -ESH:n päivystyskäynnit*** 77 929 77 209 77 184 77 936.. -ensikäynnit 86 750 86 102 90 883 97 434.. PÄÄTTYNEET HOITOJAKSOT 76 251 73 891 73 073 69 804 63 380-9,2 -päivystyssisäänotot 35 005 35 311 34 699 22 177 29 063 31,1 HOITOPÄIVÄT** 357 504 341 314 332 066 312 195 283 767-9,1 KESKIMÄÄRÄINEN HOITOAIKA (VRK ) 4,7 4,6 4,5 4,5 4,5 VARSINAISET LEIKKAUKSET (A-Q,Y) 38 902 38 075 37 891 37 776 35 329-6,5 joista elektiiviset leikkaukset 31 445 30 421 30 186 30 234 28 160-6,9 joista päiväkirurgia 15 316 15 401 15 498 16 314 16 183-0,8 *Kuntalaskutetut käynnit, hoitokertoja ei lasketa käynteihin. Mukana Ensiavun ja yhteispäivystyksen liikelaitoksen ESH:n käynnit. Mukana eivät ole EPLL:n PTH:n käynnit. **Hoitopäivissä on päättyneiden hoitojaksojen hoitopäivät mukaan lukien edellisenä vuonna alkaneiden hoitojaksojen hoitopäivät. Poikkeus: Tyksin hoitopäivälaskenta alkaa 1.1.2013 uuteen organisaatiioon siirtymisestä johtuen (vaikutus noin -4000 hoitopäivää). Psykiatrian hoitopäivissä on mukana myös keskeneräisistä hoitojaksoista kertyneet hoitopäivät. *** Tyksin ensavusta ja Turun päivystyksestä on 2012 alkaen tullut Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 124
Liitetaulukko 6. Yleisimmät yksittäiset leikkaukset tai kajoavat toimenpiteet VSSHP:ssä vuonna 2013. Koodi Leikkaus tai toimenpide MAX99 Normaalin synnytyksen avustaminen 3345 CJE20 Kaihimykiön ultraäänipoisto, takakammiot 3327 CKW99 Muu suonikalvon, lasiaisen ja verkkokalvon toimenpide 3290 FN1BC Sydämen ja/tai sepelvaltimoiden angiografia 896 MCA10 Keisarinleikkaus istmuksen läpi 880 ACC51 Keskihermon vapautus 746 QAE10 Pään tai kaulan ihon ja ihonalaiskudoksen leikkaus 744 NGB20 PolviTEP ilman lumpio-osaa, liukuproteesi 667 JHB30 Peräpukamien sitominen kumilenkeillä tähystyksessä 663 GAA10 Keuhkopussin kanavointi kylkiluuvälistä 629 JKA21 Sappirakon poisto vatsaontelon tähystyksessä 602 QDB10 Alaraajan ihohaavan tarkistus/sidevaihto 590 NFB30 Lonkan kokotekonivel, standard, sementitön 581 EMB10 Nielurisaleikkaus 556 JAB30 Nivustyrän korjaus keinoaineella 550 MAE00 Imukuppiulosautto 453 QBE10 Vartalon ihon tai ihonalaiskudoksen paikallinen toimenpide 435 PHM76 Laskimon suonensisäinen hoito, v. saphena magna 411 JEA00 Umpilisäkkeen poisto 408 DCA20 Ilmastointiputken asettaminen, tympanostomia 394 NGD05 Polven nivelkierukan osan poisto ASKO 377 NHJ10 Nilkkamurtumaleikkaus, osteosynteesi 338 Liitetaulukko 7. Yleisimmät tietojärjestelmiin kirjatut tähystystoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna aikaisempiin vuosiin VSSHP:ssä. Yleisimmät tähystystoimenpideryhmät 2013 2012 2011 UJD Mahalaukun tähystys 3865 1982 1828 UJF Suoliston tähystys 3153 2011 1961 UKC Virtsarakon tähystys 2110 1557 1778 UGC Keuhkoputken tähystys 924 841 851 ULC Kohdun tähystys 613 598 604 ULA Emättimen tähystys 532 6 0 UDH Nenän ja nenänielun tähystys 442 6 15 UJK Sappi- ja haimatietähystykset 363 176 152 UJC Ruokatorven tähystykset 146 148 120 Liitetaulukko 8. Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostiset tutkimusten ryhmät vuonna 2013 ja vastaavat luvut vuosilta 2012 ja 2011. Koodi Diagnostinen tutkimus 2013 2012 2011 GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 55472 54013 57522 AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia 17925 14922 15591 JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 10216 9889 10686 NG1 Polven diagnostinen radiologia 9862 9491 9696 NF1 Lonkan diagnostinen radiologia 10093 9325 9022 XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset 9261 8549 8773 NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia 7549 6423 6878 NH1 Nilkan diagnostinen radiologia 6786 5518 5557 ND1 Ranteen diagnostinen radiologia 6712 4913 4975 EB1 Hampaiston diagnostinen radiologia 4940 4881 5527 NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia 5455 4744 4822 NB1 Olkapään diagnostinen radiologia 5420 4609 5026 ND2 Käden diagnostinen radiologia 4935 3741 3800 HA1 Rintarauhasen diagnostinen radiologia 3755 3536 3302 PH2 Laskimoiden diagnostinen radiologia 3871 3491 3506 NK6 Luuston diagnostinen radiologia 3329 3419 3615 JN4 Vartalon diagnostinen radiologia 4221 3417 3690 NA1 Kaularangan diagnostinen radiologia 3881 3328 3494 KH1 Virtsateiden diagnostinen radiologia 3251 2941 3082 XQ8 Allergiatestit 3422 2865 3029 NE1 Lantion ja lonkan diagnostinen radiologia 2685 2466 2428 125
Liitetaulukko 9. Potilasturvallisuuden toteutumista kuvaavat turvallisuuskulttuurikysymykset (TUKU) ja niiden KESKIARVOT VSSHP:ssä. Potilasturvallisuus omassa työssä. Väitteiden 1-4 keskiarvo VSSHP:ssä 5,2 1 Potilasturvallisuus on keskeisin omaa työtäni ohjaava arvo 5,1 2 Mielestäni on tärkeää, että potilasturvallisuutta korostetaan työpaikallani näkyvästi 5,4 3 Potilasturvallisuus on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia 5,4 4 Pyrin aktiivisesti hahmottamaan potilasturvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä 5 Potilasturvallisuuden johtaminen. Väitteiden 1-6 keskiarvo VSSHP:ssä 3,4 1 Sairaalan johtamistapa osoittaa, että potilasturvallisuus on keskeinen asia 3,2 2 Potilasturvallisuuteen liittyviä asioita tuodaan esiin sairaalaan sisäisessä viestinnässä 4 3 Esimiehet ottavat huomioon alaistensa ehdotukset potilasturvallisuuden parantamiseksi 4,1 4 Esimiehet antavat myönteistä palautetta, jos näkevät että työ on tehty potilasturvallisuuden kannalta hyvin 5 Johto pyrkii varmistamaan, että organisaatiolla on riittävästi taloudellisia resursseja tehdä kaikki turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet 6 Muutosten vaikutuksia potilasturvallisuuteen arvioidaan huolellisesti 3,1 Potilasturvallisuusjärjestelmä. Väitteiden 1-6 keskiarvo VSSHP:ssä 4,2 1 Meillä on toimivat käytännöt potilasturvallisuuteen liittyvien riskien ennakoimiseksi 4,2 2 Kehitämme aktiivisesti toimintaamme parantaaksemme potilasturvallisuutta sairaalassamme 4,2 3 Potilasturvallisuuden tasoa seurataan säännöllisesti sairaalassamme 4,2 4 Meillä on toimivat käytännöt vaaratapahtumista oppimiseksi 4,2 5 Käyttämämme potilashaittatapahtumien ehkäisemisen työkalut (tarkistuslistat, tuplavarmistus jne.) ovat toimivia 6 Sairaalassa on pitkän tähtäimen suunnitelma potilasturvallisuuden varmistamiseksi 4,1 3,4 2,8 4,2 Liitetaulukko 11. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen avohoitokäyntien lukumäärät ja kustannukset kymmenessä suurimmassa DRG-ryhmässä (Diagnosis Related Group) vuonna 2013. Avohoitokäyntien DRG-ryhmät, EPLL PKL kpl Kustannus, eur 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 11 049 3 061 635 905O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 7 832 2 749 491 903O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 7 735 1 399 262 909O Ihosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 7 282 1 631 963 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 6 312 1 492 846 906O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 6 080 1 805 925 901P Pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 4 930 3 667 409 901O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 4 059 1 623 342 904O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 3 992 1 383 726 911O Virtsaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 3 876 1 064 545 Muut yhteensä 24 147 8 714 515 +Kaikki yhteensä 87 294 28 594 659 Liitetaulukko 10. Paluu erikoissairaanhoidon päivystykseen 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä VSSHP:ssä vuosina 2007 2013. Luvuissa ei ole mukana päiväkirurgian jaksoja. Hoitojakson jälkeinen päivystyskäynti Kaikki hoitojaksot, jotka päättyneet kotiin tai laitokseen Päivystyskäyntien osuus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 6 991 6 902 6 621 6 693 6 890 4 567 8 080 56 670 55 923 53 510 52 722 52 518 54 706 54 564 12,34% 12,34% 12,37% 12,69% 13,12% 8,35 % 14,81% Liitetaulukko 12. Palvelutasopäätös 6.3.2012, potilaiden TAVOITTAMISEN TAVOITETASO. Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 85 % 99 % 75 % 99 % 95 % 2 65 % 94 % 85 % 95 % 95 % 3 45 % 80 % 85 % 90 % 95 % 4 20 % 65 % 85 % 80 % 92 % 5 126
Liitetaulukko 13. Potilaiden tavoittaminen neljännesvuosijaksoittain vuonna 2013. VIHREÄLLÄ on kuvattu yhden prosentin poikkeamat ja punaisella yli yhden prosentin poikkeamat tavoitetasosta. 1-3 / 2913 4-6 / 2013 7 9 / 2013 Liitetaulukko 14. Tules toimialuetta vastaava ortopedinen ja traumatologinen toiminta Tyksissä vuosina 2011 ja 2012. Ortopedian ja traumatologian ty. -Ortopedian ja traumatologian pkl 228 (T-sair.) -Ortopedian pkl + vos (Kir.sair.) Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2012 30 610 29 846 5 359 5 303 21 433 21 057 4,0 9 554 9 103 21 056 20 743 Liitetaulukko 15. Yleisimmät yksittäiset leikkaukset Tules-toimialueella vuonna 2013. Koodi Leikkaus NGB20 PolviTEP ilman lumpio-osaa,liukuproteesi 400 NFB30 Lonkan kokotekonivel, standard, sementitön 374 ACC51 Keskihermon vapautus 359 NHJ10 Nilkkamurtumaleikkaus ruuvi, cerclage, Kirschner 240 NFJ54 Reisiluun yläosan gamma-naulaus 183 NCJ62 Kyynärvarren murtumaleikkaus levyllä 178 NBL00 Olkanivelen kiertäjäkalvosinompelu/kiinnitys 165 NHU20 Nilkka/jalkaterä, fiksaatiomateriaalin poisto 156 QDB10 Alaraajan ihohaavan tarkistus/sidevaihto 134 NBG15 Olkalisäkkeen avarrus tähystyksessä 126 Leikkaukset yhteensä 7025 10 12 / 2013 Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 84 % 98 % 100 % 98 % 100 % 2 63 % 93 % 98 % 95 % 100 % 3 41 % 81 % 97 % 88 % 100 % 4 20 % 69 % 93 % 79 % 100 % 5 18 % 32 % 80 % 57 % 100 % Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 85 % 99 % 98 % 98 % 100 % 2 68 % 94 % 97 % 96 % 100 % 3 45 % 84 % 98 % 92 % 100 % 4 23 % 68 % 93 % 79 % 100 % 5 3 % 28 % 75 % 46 % 86 % Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 85 % 99 % 98 % 98 % 100 % 2 64 % 93 % 98 % 96 % 100 % 3 47 % 86 % 99 % 90 % 100 % 4 22 % 66 % 94 % 77 % 100 % 5 5 % 28 % 81 % 44 % 97 % Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 87 % 98 % 99 % 99 % 100 % 2 63 % 94 % 97 % 95 % 100 % 3 44 % 81 % 97 % 86 % 100 % 4 19 % 67 % 95 % 78 % 100 % 5 12 % 38 % 67 % 54 % 100 % 127
Liitetaulukko 16. Tavallisimmat vatsaelin- tai urologiset toimenpiteet tai leikkaukset vuonna 2013. Koodi Leikkaus JHB30 Peräpukamien hirtto kumilenkeillä tähystimen kautta 413 JEA00 Umpilisäkkeen poisto 246 JKE02 Papillotomia duodenumtietä endoskopiassa 187 JFA15 Polyypin poisto paksusuolesta tähystyksessä 159 KEC01 Eturauhasen täydellinen poisto tähystimen kautta iholta 153 JKE12 Sappitiekiven poisto endoskopiassa 152 KED22 Eturauhasen höyläys virtsaputken kautta 145 KCD02 Virtsarakon resektio tähystyksessä, TURB 130 KAT00 Munuaiskivien murskaus, ESWL 112 JKE18 Sappiteiden sisäinen kanavointi endoskopiassa 99 Yhteensä 4908 Liitetaulukko 17. Neurologian tulosyksikön ja neurokirurgian tunnusluvut vuosilta 2011 ja 2012. Neurologian tulosyksikkö Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2012 13 300 13 217 2 387 2 314 12 728 11 798 5,1 Neurokirurgia 4 307 4 214 1 458 1 570 6 905 7 433 4,7 Liitetaulukko 18. Tavallisimmat neurokirurgiset leikkaukset vuonna 2013 ja vertailuluvut vuosilta 2011 2012. Neurokirurgia 2013 2012 2011 Koodi Leikkaus kpl kpl kpl AAB00 Aivokasvaimen tai aivomuutoksen poisto 49 74 75 AAB10 Aivokasvaimen tai aivomuutoksen osapoisto 87 64 83 AAC00 Aivovaltimopullistuman kaulan sulkeminen 23 9 19 AAD05 Verihyytymän poisto kovan aivokalvon alta 17 28 26 AAD10 Verihyytymän poisto kovan aivokalvon alta 117 132 140 AAF05 Aivokammion kanavointi vatsaonteloon 52 85 60 AAG00 Koepalan otto stereotaktisen laitteen avulla 22 19 12 ABC36 Hermojuuridekompressio lannerangan alueelle 72 58 85 NAG41 Kaularangan luudutus etukautta, kiinnitys 71 95 70 NAG62 Lannerangan luudutus takaa, kiinnitys 58 37 26 Liitetaulukko 19. Toiminnan tunnusluvut Medisiinisen tulosalueen muodostaneista yksiköistä vuosilta 2011 ja 2012. Yksiköt eivät ole suoraan verrattavissa 2013 organisaatioon. Sisätautien tulosyksikkö Sisätaudit / kantasairaala Reumasairauksien hoitoyksikkö Sisätaudit / Raisio sairaala Ihotautien tulosyksikkö Keuhkosairauksien tulosyksikkö Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2012 63 910 65 877 12 524 11 606 57 270 53 386 4,6 50 118 52 326 10 244 9 631 42 899 43 124 4,5 9 829 10 077 1 280 1 189 5 217 4 270 3,6 3 963 3 474 1 000 786 9 154 5 992 7,6 27 353 28 717 371 370 2 612 2 750 7,4 25 200 26 403 3 083 3 100 14 078 13 833 4,5 Liitetaulukko 20. Tyksin Lasten ja nuorten klinikan ulkokuntapotilaiden hoitopäivät sairaanhoitopiireittäin 2011 2013. Sairaanhoitopiiri 2011 2012 2013 AHV 222 131 332 EKSHP 13 53 37 EPSHP 27 11 16 ESSHP 0 148 36 HUS 48 176 76 KHSHP 55 92 56 KSSHP 10 142 91 KYMSHP 5 0 1 LPSHP 0 1 0 LSHP 1 0 8 PHSHP 24 5 26 PKSHP 40 29 5 PPSHP 7 2 1 PSHP 92 9 23 PSSHP 11 52 31 SATSHP 2312 1826 1982 VSHP 34 52 516 Muut shp:t yhteensä 2901 2729 3237 Ulkomaalaiset 126 143 221 128
Liitetaulukko 21. Tavallisimmat lastenkirurgiset leikkaukset ja tähystykset Tyksissä vuosina 2011 2013. Toimenpide 2011 2012 2013 Tyrä/vesikives 74 71 79 Appendicectomia 87 70 58 Retentio testis 44 52 57 Akuutti testis 54 45 54 Osteosynteesimateriaalin poisto 47 36 36 Olkaluunmurtuman piikitys 32 39 47 Kyynärvarrenmurtuman piikitys 37 38 42 Kystoskopia/uretra dil/tmp 30 32 52 Shunttitoimenpide 37 33 42 Fimoosi 29 42 37 Th-luudutus 28 32 41 Rannemurtuman piikitys 35 33 23 Kyynärvarrenmurtuman repositio 30 20 32 Kyynärvarrenmurtuman TEN 22 30 23 Laaja kipsaus 33 22 17 Rannemurtuman repositio 19 28 16 Ihomuutoksen poisto pää 23 25 13 Fibrooma 26 19 15 Ihomuutoksen poisto vartalo 23 16 16 Napatyrä 16 6 16 Gastroskopia 113 117 125 Kolonoskopia 60 61 49 Liitetaulukko 22. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian käyntien yleisimmät DRG-ryhmät ja niiden kustannukset vuosina 2011 2013. ALE (LAS, SAS, VSS) 2013 2012 2011 Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia HJ+päiki kpl Kustannus, 162 Nivustaipeen tyräleikkaus, aikuinen, ei komplisoitunut 582 1 253 221 514 505 373 Alatiesynnytys, ongelmaton 510 1 241 033 512 546 209G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 217 1 211 678 494 Sappirakon poisto vatsaontelon tähystyksessä, ei komplisoitunut 452 1 022 262 399 435 127 Sydämen toiminnanvajaus tai kardiogeeninen shokki 351 1 018 600 453 390 209E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut 176 980 646 400 428 89 Pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, komplisoitunut 339 960 062 363 358 359 Kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, 322 748 963 268 283 ei komplisoitunut 160 Tyräleikkaus aikuisen muu kuin nivustaipeen, ei komplisoitunut 295 734 027 423 Infektiosairaudet, muut 222 679 878 Muut yhteensä: 14 462 31 569 037 +Kaikki yhteensä: 17 928 41 419 407 18 157 18 387 129
Liitetaulukko 23. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen polikliinisen hoidon yleisimmät DRG-ryhmät ja niiden kustannukset vuosina 2011 2013. vuosi 2013 2012 2011 ALE (LAS, SAS ja VSS) Avohoito PKL kpl Kustannus, 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 906O Ruoansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 903O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 905O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 901O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 911O Virtsaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 904O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 910O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 909O Ihosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 24 520 4 357 723 24 376 24 082 14 014 3 552 111 13 429 12 883 13 721 1 873 322 17 238 17 578 13 134 1 532 568 7 064 7 487 11 817 2 622 465 10 936 10 890 11 677 2 270 376 10 724 10 108 11 228 3 198 156 8 786 7 927 6 695 1 339 005 6 258 6 277 5 777 1 059 970 7 999 7 322 5 231 850 703 3 933 3 980 Muut yhteensä 34 733 9 680 714 27 857 27 202 +Kaikki yhteensä 152 547 32 337 113 138 600 135736 Liitetaulukko 24. Psykiatrisen vuodeosastohoidon yleisimmät DRG-ryhmät kustannuksineen vuonna 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia HJ+päiki, kpl Kustannus, 432M Psykiatrinen kuntoutus 352 7 290 237 432N Psykiatrisen potilaan pitkäaikaishoito 82 5 991 998 426C Muu mielialahäiriö, työikäinen 233 1 093 924 431C Muu lapsuusiän psyykkinen häiriö 84 598 757 426A Ei-psykoottinen maanis-depressiivinen häiriö, työikäinen 112 499 939 430D Krooninen ei-skitsofreeninen psykoosi 127 486 410 427A Ahdistuneisuushäiriö 68 390 975 430B Skitsofrenia, työikäinen 106 385 949 426D Muu mielialahäiriö, >60 51 272 362 436B Muu väärinkäyttöoireyhtymä, ei komplisoitunut 88 257 197 Muut yhteensä 461 2 423 213 +Kaikki yhteensä 1764 19 690 961 Liitetaulukko 25. Psykiatrisen avohoidon yleisimmät DRG-ryhmät kustannuksineen vuonna 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Avohoito PKL kpl Kustannus, 919O Psyykkinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 108 727 22 388 429 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 2 522 966 605 999O Lyhyt hoito ilman diagnoosia 877 254 065 470 Puutteellinen tai virheellinen tieto tai diagnoosi puuttuu 265 58 130 901O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 181 45 556 910O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 40 7 626 901Q Vaativa pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 31 19 105 819O Psyykkinen sairaus, pientoimenpide 31 32 335 Muut yhteensä 119 52 982 +Kaikki yhteensä 112 793 23 824 833 130
131
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat 2013 www.vsshp.fi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja D nro 52, 2013, ISSN 1796-1343 1 Tyks Kantasairaala puh. 02 313 0000 postiosoite: PL 52, 20521 Turku katuosoitteet: A ja U sairaalat: Kiinamyllynkatu 4 8 T sairaala: Hämeentie 11 www.tyks.fi 2 Tyks Kirurginen sairaala puh. 02 313 0000 Luolavuorentie 2, PL 28, 20701 Turku 3 Tyks Paimion sairaala puh. 02 313 0000 Alvar Aallon tie 275, 21540 Preitilä 4 Tyks Raision sairaala puh. 02 313 0000 Sairaalakatu 5, PL 43, 21202 Raisio 5 Tyks Vakka Suomen sairaala puh. 02 314 1000 Terveystie 2, PL 12, 23501 Uusikaupunki www.vakkasuomensairaala.fi 6 Turunmaan sairaala/ Åbolands sjukhus puh./tel. 02 314 6000 Kaskenkatu 13, PL 663, 20701 Turku Kaskisgatan 13, PB 663, 20701 Åbo www.abolandssjukhus.fi 6a Psykiatrian yksikkö/ psykiatriska enheten puh./tel. 02 314 6530 Vapparintie 15, 21600 Parainen Vapparvägen 15, 21600 Pargas 7 Loimaan aluesairaala puh. 02 314 3000 Seppälänkatu 15 17, PL 17, 32201 Loimaa www.loimaanaluesairaala.fi 8 Salon aluesairaala puh. 02 314 4000 Sairaalantie 9, 24130 Salo www.salonaluesairaala.fi 9 Halikon sairaala puh. 02 314 5000 Märyntie 1, 25250 Halikko 10 Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala puh. 02 313 0000 Välskärintie 2, 23500 Uusikaupunki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat 2013 Aura Kaarina (S:t Karins) Kemiönsaari (Kimitoön) * Koski tl (Koski åbl) Kustavi (Gustavs) Laitila (Letala) Lieto (Lundo) Loimaa Marttila (S:t Mårtens) Masku Mynämäki (Virmo) Naantali (Nådendal) Nousiainen (Nousis) Oripää Paimio (Pemar) Parainen (Pargas) * Punkalaidun Pyhäranta Pöytyä (Pöytis) Raisio (Reso) Rusko Salo Sauvo (Sagu) Somero Taivassalo (Tövsala) Tarvasjoki Turku (Åbo) * Uusikaupunki (Nystad) Vehmaa (Vemo) Lisäksi Turun yliopisto * kaksikielinen kunta PT 62s - Letterhead / Paino-Kaarina 6.2014