Potilashoidon vuosi kertomus 2012

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosi kertomus 212

2 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASHOIDON VUOSIKERTOMUS VUODELTA 212 Potilashoidon vuosikertomus antaa kokonaiskuvan sairaanhoitopiirin tarjoamasta hoidosta ja sen kehityssuunnasta. Tiedot on koottu piiritasoisina ja osittain tulosaluetasoisina. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu potilashoidon vuosikertomus vuodesta 211 alkaen. Sisällön tuottamiseen ovat osallistuneet sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja liikelaitosten lisäksi sairaanhoidon johdon tukipalveluiden toimisto, hoitotyön toimisto ja Medbit oy. Kuvat: Marjo Peltoniemi, Esa Halsinaho, Mathias Luther TOIMITUS arviointiylilääkäri Tuija Ikonen ja potilasturvallisuuspäällikkö Karolina Peltomaa Ohjausryhmä: johtajaylilääkäri Turkka Tunturi hallintoylihoitaja Päivi Nygren muutosjohtaja Hanna Mäkäräinen johtaja Timo Ali-Melkkilä alueellisen erikoissairaanhoidon johtaja Matti Helkiö sairaalaylihoitaja Tuija Lehti ULKOASU, TAITTO Letterhead PAINO Paino-Kaarina, Kaarina, 213 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja D nro 46, 213, ISSN

3 Potilashoidon vuosi kertomus 212 SISÄLTÖ Saatteeksi Väestön ja hoidettujen potilaiden perustietoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet Väestörakenne ja toimintaympäristö Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot Tärkeimmät diagnoosiryhmät Palvelut Avohoitokäynnit ja vuodeosastohoito Hoitoon hakeutuminen Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Valvonta ja tehohoito, eristys Hoitoisuus Keskeiset DRG-ryhmät Pääsy jatkohoitoon Palveluvalikoiman kattavuus Palvelujen oikea tuotantomalli (ydintoimintojen jakauma) Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa (hoitoreitit) Hoitopalautteen saatavuus Potilaiden tutkimus ja hoito Diagnostiset tutkimukset Toimenpiteet Lääkehoito Näyttöön perustuva toiminta Uusien menetelmien hallittu käyttöönotto Toiminnan tulokset ja hoidon laatu Hoidon vaikuttavuus ja tulosten vertailu Hoitoon liittyvät infektiot ja muut komplikaatiot Potilasturvallisuus: vaara- ja haittatapahtumien raportointi ja seuranta Yhteydenotot potilasasiamieheen Potilasvahingot, muistutukset ja kantelut Potilastyytyväisyys Yhteenveto

4 Saatteeksi Potilashoidon vuosikertomus sisältää yksissä kansissa eri lähteistä koottua määrällistä ja kuvailevaa tietoa sairaanhoitopiirin toimintaympäristöstä ja väestöstä, hoidetuista potilaista, tuotetuista tutkimuksista ja hoidoista sekä tietoa hoidon saatavuudesta, tuloksista, poikkeamista ja potilailta saadusta palautteesta. Kertomus on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintakertomusperhettä. Tilinpäätökseen liittyvän toimintakertomuksen ja sairaanhoitopiirin vuosikertomuksen rinnalla potilashoidon vuosikertomuksessa pyritään esittämään tiedot potilasasiakkaan kannalta katsoen. Vuosikertomuksen tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja edistää hoidon laadun varmistamista ja jatkuvaa kehittämistä. Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille kuvatuista perusarvoista potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja tehokkuus asettavat ne sitovat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan potilashoidon vuosikertomuksen avulla. Potilaan hyväksi toimiminen erikoissairaanhoidon nykyaikaisin ja tehokkain keinoin potilasta kuullen ja hänen rinnallaan myötäeläen kuvastaa potilaslähtöisyyttä. Kaikkia on hoidettava tasapuolisesti. Tehokkuudella tarkoitetaan mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden tavoittelemista käytettävissä olevin voimavaroin. Voimavarat on suunnattava siten, että aikaansaatu terveyshyöty on suurin. Kehittämisen oikean suunnan mahdollistaa toiminnan systemaattinen ja jatkuva arviointi. Potilashoidon vuosikertomus laadittiin ensimmäisen kerran vuoden 211 tiedoista. Nyt käsillä on järjestyksessään toinen vuosikertomus. Sen rakennetta ja sisältöä on kehitetty saadun palautteen pohjalta. Uutena asiana näkyvyyttä on haluttu antaa niille sairaanhoitopiirin sitoville toiminnallisille tavoitteille, jotka liittyvät toiminnan laatuun ja hoidon järjestämiseen ja jotka on kuvattu vuoden 212 talousarviosuunnitelmassa. Vertailutiedon tuottamista varten kehitteillä on potilaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta kuvaava yhtenäinen mittaristo. Tiedon kerääminen yhteen raporttiin helpottaa kokonaiskuvan luomista kliinisen toiminnan laadusta ja sairaanhoitopiirin kyvystä vastata hoidon tarpeeseen. Haluamme olla edelläkävijöitä palvelujen ja hoidon tuottamisen haasteiden, palvelupoikkeamien ja hoitoon liittyvien potilasturvallisuusnäkökohtien kuvaamisessa. Pyrkimyksenä on ollut tehdä näkyväksi numeroin ja kuvailevan tiedon avulla nykytilannetta ja viime vuosien kehitystä. Tiedon tuottamiseen on osallistunut useita asiantuntijoita ja toiminnan vastuuhenkilöitä. Potilashoidon vuosikertomuksen toimittamisesta kuuluvat erityiset kiitokset potilasturvallisuuspäällikkö Karolina Peltomaalle ja arviointiylilääkäri Tuija Ikoselle, jotka ovat työpanoksiaan säästelemättä ja innostuneesti kehittäneet sen sisältöä ja ulkoasua. Kerätyn tiedon perusteella sairaanhoitopiirin toiminnassa vuonna 212 näkyy selkeä pyrkimys laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen. Erityisesti potilasturvallisuuden mittarit osoittavat hyvää kehityssuuntaa ja osa hoitoon pääsyn tunnusluvuista on parantunut. Yhä enemmän on kiinnitetty huomiota, ei vain toiminnan lukumääriä, vaan myös hoitotuloksia kuvaavan tiedon hankkimiseen. Tavoitte hoitaa potilaista yhä suurempi osuus suunnitellusti ja avohoitopainotteisesti on toteutunut. Päivystyskäyntien osuus on laskenut ja vuodeosastojaksojen määrä pienentynyt. Myös toimenpiteet pystytään toteuttamaan päiväkirurgiana yhä useammin. Potilaitten tyytyväisyys hoitoon on pysynyt hyvällä tasolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on muutostilassa. Kehitykseen vaikuttavat väestön ikääntymisen ohella erityisesti suunnitteilla oleva sote-uudistus ja muuttuva taloudellinen tilanne. Lisäksi Tyks on käymässä läpi organisaatiomuutosta. Potilaiden hoidon laadun ja turvallisuuden seuranta ja seurantatiedon aktiivinen hyödyntäminen ovat erityisen tärkeitä käsillä olevien muutosten hallitussa toteuttamisessa. Turussa Turkka Tunturi johtajaylilääkäri Päivi Nygren hallintoylihoitaja 4

5 1. Väestön ja hoidettujen potilaiden perustietoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä on ns. lakisääteinen pakollinen kuntayhtymä, joka vastaa erikoissairaanhoitolain mukaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Alueella toimii 24 terveyskeskusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet Potilaslähtöiset palvelut ovat sairaanhoitopiirin strategian menestystekijä, jonka toteuttamiseksi asetettiin sitovia toiminnallisia tavoitteita vuodelle 212. Varmistamalla palveluiden laatu, saatavuus ja palveluvalikoiman kattavuus lisätään väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksen mukaisesti. Vuoden 212 sitovia tavoitteita olivat myös mm. tehokkaan toiminnan kautta hoidon vaikuttavuuden parantuminen sekä hoidon oikean tuotantomallin avulla potilaan hoitoprosessien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen Väestörakenne ja toimintaympäristö VSSHP:iin kuuluu noin 47 4 asukasta, joista asuu Turussa. Yhdessä asukkaan Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa VSSHP muodosti vuonna 212 Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen, jonka väestön määrä on asukasta. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä on 26 7 eli noin 5,7 ( Vuoden 212 aikana saatiin päätös Vaasan sairaanhoitopiirin liittymisestä Tyksin erityisvastuualueeseen vuoden 213 alusta. VSSHP järjestää laissa säädetyt erikoissairaanhoidon palvelut omalla toimialueellaan. Lisäksi sairaanhoitopiiri huolehtii lain mukaisten erityistason sairaanhoitopalvelujen saatavuudesta erityisvastuualueellaan ja myy sairaanhoitopalveluita muillekin asiakkaille. VSSHP:n sairaaloissa annetaan opetusta ja tehdään tieteellistä tutkimusta. Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks), neljässä aluesairaalassa, joita ovat Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala, Vakka-Suomen sairaala ja Turunmaan sairaala, sekä kahdessa psykiatrisessa sairaalassa (Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala ja Halikon sairaala). Sairaansijoja on yhteensä noin 1 3. Sairaanhoitopiirillä on noin 6 65 vakinaista työntekijää, joista hoitohenkilökuntaa ja avustavaa henkilökuntaa on 4 16 ja lääkäreitä 87. Tarkempi kuvaus sairaanhoitopiirin tunnusluvuista löytyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosikertomuksesta ja tilinpäätöskertomuksesta Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:ssä on hoidettu vuoden 212 aikana noin 194 potilasta, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Aikuisista vuotiaat potilaat muodostivat kolme suurinta ikäryhmää. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi tilastoituivat lapset iältään 4 vuotta. Kaikista potilaista naisia on hieman miehiä enemmän (54,5 ) Kaavio 1.1. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä hoidettujen potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma vuodelta naiset miehet

6 1.4. Tärkeimmät diagnoosiryhmät VSSHP:ssä vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti hoidettujen potilaitten jakautuminen eri diagnoosi- ja tautiryhmiin vuosina on esitetty liitetaulukossa 1. Suurin tautiryhmä vuonna 212 oli kasvaimet (11 49 jaksoa) ja toiseksi suurin oli verenkiertoelimistön sairaudet (9 917 jaksoa). Seuraavat ryhmät olivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (8 117 jaksoa), ruuansulatuskanavan sairaudet (7 629 jaksoa) ja vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt (7 181 jaksoa). Kaksi suurinta ryhmää kattoi neljänneksen ja viisi suurinta ryhmää puolet annetuista hoitojaksoista ja päiväkirurgiasta. Kaikkien viiden suurimman tautiryhmän määrät ovat vähentyneet vuodesta 21, mikä näkyi myös hoidettujen potilaitten kokonaismäärien laskussa. Vähäistä kasvua vuoteen 21 verrattuna oli silmäsairauksien ja umpierityssairauksien ryhmissä. Taulukossa 1.1 on verrattu hoitojaksojen ja päiväkirurgian 1 yleisimmän ryhmän järjestystä Tyksin ja alueellisen erikoissairaanhoidon välillä vuonna 212. Avohoidon potilaitten määrät ja jakautumat tautiryhmittäin VSSHP:ssä vuosina on esitetty liitetaulukossa 2. Yleisimmät avohoitokäyntien aiheet olivat mielenterveyden häiriöt ( käyntiä) ja kasvaimet (87 955). Molemmissa ryhmissä käyntimäärien kasvu vuoteen 21 verrattuna oli runsasta. Seuraavaksi suurimmat avohoitokäyntien ryhmät olivat muut yhteydenotot terveyspalvelujen tuottajiin (84 969), tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (7 91) ja oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset (41115). Kuten osastojaksoista myös avohoitokäynneistä kahden suurimman ryhmän osuus oli neljännes ja viiden suurimman ryhmän osuus yli puolet käyntien kokonaismäärästä. Vuoteen 21 verrattuna avohoitokäyntien määrät lähes kaikissa ryhmissä kasvoivat, mikä heijastui myös huomattavaan kokonaiskäyntimäärien kasvuun. Yksittäisistä ryhmistä vain tuki- ja liikuntaelinsairauksien käynneissä oli merkittävää laskua. Taulukossa 1.2 on verrattu 15 yleisimmän avohoitokäyntien ryhmän järjestystä Tyksin ja alueellisen erikoissairaanhoidon välillä vuonna 212. Taulukko 1.1. Tyksissä ja alueellisessa erikoissairaanhoidossa vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden kymmenen yleisintä tautiryhmää vuonna 212 Tyks Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Ruuansulatuselinten sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Muut oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratorilöydökset Alueellinen erikoissairaanhoito Ruuansulatuselinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt Oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratorilöydökset Kasvaimet Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Tartunta- ja loistaudit Taulukko 1.2. Avohoidon potilaiden 15 yleisintä tautiryhmää Tyksissä ja alueellisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 212 Tyks Kasvaimet Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hermoston sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Muut oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset Hengityselinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Tartunta- ja loistauteja Alueellinen erikoissairaanhoito Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Muut oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset Verenkiertoelinten sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Kasvaimet Hermoston sairaudet Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet Hengityselinten sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Tartunta- ja loistauteja Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt 6

7 2. Palvelut KUVA: MATHIAS LUTHER VSSHP:n palvelujen tuotannosta vuonna 212 vastasivat Tyksin operatiivinen ja konservatiivinen tulosryhmä, psykiatrian tulosalue, alueellisen erikoissairaanhoidon sairaalat, Tyks-Sapa-liikelaitos palvelualueineen sekä vuonna 212 toimintansa aloittanut Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Avohoitokäynnit ja vuodeosastohoito Vuonna 212 VSSHP:n sairaaloissa toteutui kaikkiaan avohoitokäyntiä, hoitojaksoa, hoitopäivää ja leikkaustoimenpidettä. Keskimääräinen hoitoaika oli 4,5 vuorokautta. Hoitojaksojen määrä oli laskusuuntainen, samoin hoitopäivien määrä. Avohoitokäyntien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 211. Liitetaulukossa 3 on kuvattu edellä mainittujen toimintalukujen kehittyminen vuosina Synnytysten määrä vuonna 212 oli Tyksissä 4 98 ja Salon aluesairaalassa Hoitoon hakeutuminen Kiireettömään hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä pääasiassa perusterveydenhuollosta, työterveydenhuollosta, yksityislääkäreiltä tai muista sairaaloista. Päivystystilanteissa hoitoon hakeudutaan joko päivystyslähetteellä tai välittömässä hoidon tarpeessa ensiavun kautta. Päivystyksenä sairaanhoitopiiriin otettiin sisälle potilasta. Vuoteen 211 verrattuna määrä on laskenut lähes neljänneksellä, joka liittyy Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toiminnan käynnistymiseen vuoden 212 aikana. Sairaanhoitopiirissä vastaanotettiin vuoden 212 aikana yhteensä lähetettä. Lähetteiden määrät ovat kasvaneet vuosittain. Suurin osa potilaista (35 ) saapui hoitoon lähetteellä, jonka kiireellisyys on lähettävässä yksikössä arvioitu luokkaan 22 vrk 3 kk. Seuraavaksi suurimman ryhmän (14) kiireellisyys oli 8 21 vrk. Päivystyslähetteellä saapui 11 potilaista. Ensihoito ja päivystys Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos hoiti vuonna 212 päivystystoiminnan kahdessa eri toimipisteessä, Mäntymäen päivystyksessä ja Tyks ensiavussa, sekä lisäksi VSHHP:n potilaiden kiireettömät hoitolaitossiirrot ja ajojärjestelyn. Liikelaitos valmisteli myös vuoden 212 aikana ensihoidon järjestämisvastuun siirtymisen sairaanhoitopiirille alkaen. Päivystyksen terveyspalvelujen puhelinneuvonta aloitti toimintansa huhtikuussa 212. Ensihoitokeskuksen toimintaa suunniteltiin vuoden 212 aikana ja kenttäjohtotoiminta ensihoidon tilannekeskuksessa aloitettiin joulukuussa 212. Liikelaitos aloitti myös kiireettömien hoitolaitossiirtojen koordinoinnin vuonna 212. Merkittävä sairaanhoidollinen muutos oli päivystystoiminnan johtaminen prosessiorganisaatioon sekä erikoislääkäreiden vieminen etupäivystykseen. Sen tuloksena mm. turkulaisten käynnit Tyksin erikoissairaanhoidon päivystyksessä vähenivät 7,5 ja kaikkien kuntien asukkaiden osalta yhteensä 2,1 (kaavio 2.1). Käyntien vähenemiselle on useita selityksiä: potilaitten luokittelu hoidon kiireellisyyden mukaan (triage) on tehostunut, potilaita ohjataan aktiivisesti päiväsaikaan omalle terveysasemalle ja sairaanhoitaja voi antaa hoito-ohjeita ilman erillistä kuntalaskutettavaa vastaanottokäyntiä jo triagessa. 6 5 Kaavio 2.1. Päivystyksen vastaanottokäynnit (sairaanhoitaja + lääkäri) vuosina Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 7

8 Tämän lisäksi saavutettiin merkittäviä muutoksia potilasvirtojen ohjauksessa Tyksin erikoissairaanhoitoon: esimerkiksi konservatiivisessa tulosryhmässä päivystyksestä vuodeosastoille tulleiden potilaiden määrä laski noin 7 (kaavio 2.2) ja siirtoviivepäivät vähenivät 17. Kaavio 2.2. Päivystyksenä TYKSIN vuodeosastoille otettujen potilaitten määrät vuosina (sisätaudit, kirurgia, traumatologia, neurologia) 2.3. Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Sisätaudit Kirurgia Traumatologia Neurologia Sitovat tavoitteet: Hoidon tarpeen arviointi alkaa 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa 3 kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon pääsy toteutuu 6 kuukauden kuluessa (lasten- ja nuorisopsykiatriassa 3 kuukauden kuluessa) hoidon tarpeen toteamisesta. Tavoitetaso: Hoitoon pääsyn toteutuminen 1 kaikissa kolmessa vaiheessa. Kokonaisuudessaan hoitoon pääsy VSSHP:ssä parantui edellisvuodesta. Kuitenkaan hoitoon pääsyn toteutumista 1-prosentisesti määräaikojen sisällä ei saavutettu. Vuoden 212 lopun tilanteen mukaan lähetteiden käsittely venyi yli 3 viikon,8 prosentissa tapauksista. Ensimmäistä käyntiä yli 9 vuorokautta odottaneiden osuus oli 5,4 potilaista. Hoitoon pääsy kuuden kuukauden sisällä jäi toteutumatta,9 prosentissa. Lasten- ja nuorisopsykiatriassa hoidon toteutuminen ei ylittänyt 3 kk:n rajaa. Taulukossa 2.1 on kuvattu hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumisen poikkeamat vuonna 212. Lähetteiden käsittelyn viiveitä oli eniten nuorisopsykiatriassa (4,9 ) ja lastenneurologiassa (3,6 ). Ensikäynnin odotus venyi yli kolmen kuukauden useimmiten perinnöllisyyslääketieteen (31 ) ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla (19 ). Hoidon toteutumista yli kuusi kuukautta joutui odottamaan useimmin neurokirurgialla (13) ja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla (11 ). Useimmilla erikoisaloilla hoito kuitenkin aina toteutui asetetun 6 kk:n määräajan puitteissa. Hoidon toteutumisen lukumäärät on esitetty tarkemmin erikoisaloittain liitetaulukossa 4. Taulukko 2.1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoon pääsyn aikarajojen toteutumisen poikkeamat erikoisaloittain vuonna 212 Lähetteiden käsittely yli 21 vrk () Ensikäynnin odotus yli 9 vrk () Hoidon toteutumisen odotus yli 18 vrk () Sisätaudit yhteensä 1,2 9,1,1 Anestesiologia ja tehohoito 1,1 5,1 - Kirurgia yhteensä,9 15,3 1, Neurokirurgia 1, 17,1 13,2 Naistentaudit ja synnytykset yht. Lastentaudit yhteensä,2 2,3,4,9 4,9 - Silmätaudit yhteensä,6 9,4,7 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit yht.,4 18,8 11,3 Foniatria yhteensä - 17,3 - Hammas-, suu- ja leukasairaudet yht. Iho- ja sukupuolitaudit yhteensä Syöpätaudit ja sädehoito,9 7,1,3,2 12,3 -,4 6,7 - Psykiatria yhteensä 2,3 3,6 - Nuorisopsykiatria 4,9 2,2 - Lastenpsykiatria 2,1 4,2 - Neurologia yhteensä,7 6, - Lastenneurologia 3,6 8,5 - Keuhkosairaudet yhteensä,8 6,8 - Liikuntalääketiede Perinnöllisyyslääketiede Työlääketiede ja työterveyshuolto,5 31, ,6 - Fysiatria,8 4, - Geriatria Yleislääketiede - 6,7 - Hoitoon pääsyn toteutumisen sitovan tavoitteen mittarin arvo koko sairaanhoitopiirille oli 94,2 vuonna 212, kun se vuonna 211 oli 94,5. Mittari kuvaa niiden potilaiden osuutta, jotka käyvät koko hoitoketjun erikoissairaanhoidossa läpi tavoiteaikojen puitteissa. Vuonna 212 lähetteiden käsittelyaikojen ja ensikäynnin tavoiteaikojen poikkeamia oli vähemmän, mutta hoitoon pääsyn viiveitä hiukan enemmän kuin vuonna 211. Sitovan tavoitteen tulokset vuosilta 211 ja 212 on esitetty taulukossa 2.2. Vaikka hoitoon pääsyn toteutuminen jääkin 1 prosentin sitovasta tavoitteesta, VSSHP sijoittui THL:n tekemässä kansallisessa vertailussa kaikkien hoitoon pääsyä kuvaavien aikarajojen osalta keskiarvoa paremmin vuonna 212. Lähde: 8

9 Taulukko 2.2. Hoitoonpääsyn aikarajojen toteutuminen VSSHP:ssä vuosina 211 ja 212 Tyks Operatiivinen Tyks Konservatiivinen Psykiatria Aluesairaalat VSSHP Yhteensä Tavoiteaika Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk 98,9 99,4 98,8 98,9 96,5 97,2 97,9 99,2 98,5 99,1 Lähetteen saapumisesta 87,1 9,3 91,8 93,7 95,8 98,4 89,2 9,6 89,1 91,5 1. käyntiin alle 3 kk Hoitopäätöksestä hoitoonpääsyyn alle 6 kk 98, 97,9 Koko hoitoketju tavoiteaikojen sisällä 94,5 94, Valvonta ja tehohoito, eristys Vuonna 212 Tyksin aikuisten teho-osastolla hoidettiin 1558, Kirurgisen sairaalan valvontaosastolla 64, lasten teho-osastolla 57 ja vastasyntyneiden teho-osastolla 66 potilasta. Hoitojaksojen määrä oli hieman suurempi (taulukko 2.3). Taulukko 2.3. Tyksin aikuisten, lasten ja vastasyntyneiden teho-osastojen ja Kirurgisen sairaalan valvontaosaston päättyneet hoitojaksot vuosina Kaavio 2.3. Hoitoisuusluokkajakauma VSSHP:ssä vuonna , 8,8,8 1,9 38,5 HL1 HL2 HL3 HL4 HL Aikuisten teho-osasto Kirurgisen sairaalan valvonta Lasten teho-osasto Vastasyntyneiden teho-osasto Yhteensä Somaattisten potilaiden eristyksessä toteutettuja hoitopäiviä oli sairaanhoitopiirissä Tehohoitoon ja eristykseen liittyvistä tiedoista ei esitetä tarkempaa erikoisalakohtaista kuvausta tapausten pienten lukumäärien vuoksi. Hoitoisuuspisteiden luokkien jakautuminen kuukausittain vuoden 212 aikana on nähtävissä kaaviossa 2.4. Muutoksia pisteissä aiheuttavat mm. kesälomat sekä aivan loppuvuoden säästötoimet. Kaavio 2.4. Hoitoisuuspisteiden vaihtelu kuukausittain VSSHP:ssä vuonna Hoitoisuus 35 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitoisuutta arvioidaan lähes kaikilla somaattisen hoidon vuodeosastoilla ja muutamilla poliklinikoilla. Hoitoisuusluokitus perustuu hoidettavien potilaiden hoidontarpeeseen ja yksiköiden hoitotyön resursointiin. Järjestelmään kirjataan mm. tiedot potilaan hoitoisuudesta sekä hoitajien työmäärä tunteina. Tavoitteena on huomioida kaikki potilaan yksilölliset hoitotarpeet riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista ja näin saadun tiedon avulla pyrkiä mm. kohdentamaan henkilöresurssit vastaamaan potilaiden hoitoisuutta ja hoidon tarvetta. Oikein mitoitetut resurssit vaikuttavat myös hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen. Käytännön toiminnassa hoitoisuutta arvioidaan ja seurataan yleensä yksikkökohtaisesti. Koko sairaanhoitopiirin tasolla suurin osa sairaanhoitopiirin somaattisista potilaista kuului luokkaan 3 (keskimääräistä suurempi hoidon tarve) tai luokkaan 4 (vaativan hoidon tarve) kuten kaavio 2.3 osoittaa. Hoitoisuus on kasvanut hieman vuoteen 211 verrattuna. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

10 2.6. Keskeiset DRG-ryhmät Erikoissairaanhoidossa käytetään hoidettujen potilaitten luokitteluun DRG-järjestelmää (DRG, diagnosis related groups). Ryhmien tulee muodostaa lääketieteellisesti mielekäs ja kustannuksiltaan yhtenäinen kokonaisuus. Ryhmiteltyä tietoa voidaan käyttää toiminnan ja talouden ohjaukseen ja vertailuun sairaaloiden kesken. Tiedon luotettavaa tulkintaa vaikeuttavat tiedon kirjaamiseen laatuongelmat. Etenkin avohoidon DRG-ryhmien kirjaamisen kehittäminen on vielä kesken. DRG ryhmien mukaisia hoitojaksojen tai käyntien lukumääriä ja kustannuksia on kuvattu liitetaulukoissa. Eniten vuodeosaston tai päiväkirurgian hoitojaksoja sairaanhoitopiirissä oli kirjautunut 1. kaihileikkausten, 2. alatiesynnytysten (ongelmaton) ja 3. tekonivelleikkausten DRG-ryhmiin (liitetaulukko 5). Järjestys oli sama vuonna 211. Tyksissä kolmanneksi yleisimmäksi DRG-ryhmäksi vuonna 212 oli noussut gynekologinen syöpä. Alueellisen erikoissairaanhoidon yleisimmät DRG-ryhmät olivat 1. ruuansulatuskanavan tulehduksellinen tai muu häiriö, 2. nivustyrän leikkaus ja 3. ongelmaton alatiesynnytys. Kustannusten mukaan kalleimmat ryhmät VSSHP:ssä olivat 1. lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, 2. psykiatrinen kuntoutus ja 3. ongelmaton alatiesynnytys (liitetaulukko 6). Psykiatrisessa sairaanhoidossa yleisimmät DRG-ryhmät on kuvattu liitetaulukossa 7. Yleisimmät hoidon syyt olivat 1. psykiatrinen kuntoutus ja 2. työikäisen henkilön muu mielialahäiriö. Kuntoutuksen jälkeen seuraavaksi eniten kustannuksia aiheutui psykiatrisesta pitkäaikaishoidosta. Päivystyskäyntien kolme yleisintä DRG-ryhmää erikoissairaanhoidossa olivat 1. tuki- ja liikuntaelinten sairauden, 2. sydän- ja verisuonisairauden ja 3. suun, korvan, nenän tai kurkun sairauden lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä (liitetaulukko 8). Kustannuksiltaan kallein ryhmä oli pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide, vaikka käyntien lukumäärä oli vain noin kolmannes yleisimmästä potilasryhmästä. Kiireettömässä avohoidossa VSSHP:n yleisimmät ja kalleimmat DRG-ryhmät olivat 1. psyykkinen sairaus ja 2. tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Seuraavaksi yleisin määritelty ryhmä oli suun, korvan tai nielun sairaus. Tyksissä seuraavaksi yleisin määritelty ryhmä oli silmäsairaus (liitetaulukko 9), kun taas alueellisessa erikoissairaanhoidossa tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen yleisimmät ryhmät olivat ruuansulatuskanavan sairaus ja sydän- ja verisuonisairaus (liitetaulukko 1) Pääsy jatkohoitoon Siirtoviive aiheutuu, jos potilas ei pääse siirtymään erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Syynä on, ettei vastaanottava osapuoli pysty ottamaan potilasta vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden 212 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä päivää potilaalle (kaavio 2.5). Siirtoviivepotilaat aiheuttavat myös ylimääräisiä kustannuksia lähes viisi miljoonaa euroa. Kaaviossa 2.5 on esitetty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin siirtoviivepäivien määrät vuosina ja niiden jakautuminen Tyksin, aluesairaaloiden ja psykiatrisen tulosalueen kesken. Kaavio 2.5. Siirtoviivepäivät VSSHP:ssä vuosina TYKS ALE Psykiatrian tulosalue Turunmaan sairaala Palveluvalikoiman kattavuus Sitova tavoite: VSSHP:n sairaalat tuottavat kattavat erikoissairaanhoidon palvelut lukuun ottamatta valtakunnallisesti muualle keskitettyä erityistason hoitoa. Toimenpiteet ja tavoitetaso: Palveluvalikoiman puutteet arvioidaan vuosittain jokaisessa tulosyksikössä ja arvion pohjalta laaditaan korjaavat toimenpiteet. Arvioinnin toteutumista mitataan kyselyllä. Mittarin tavoitetasona on, että 9 prosentissa klinikoista viimeisimmästä arvioinnista on kulunut enintään 2 vuotta. Palveluvalikoiman arviointi ja korjaavat toimenpiteet Vuonna 212 palveluvalikoiman puutteiden arviointia mitattiin aluesairaaloiden, Tyksin ja liikelaitosten ylilääkäreille osoitetulla kyselyllä. Sairaanhoitopiirissä laadittiin myös ohje palveluvalikoiman systemaattiseksi arvioimiseksi. Kaikki Tyksin tulosyksiköt mukaan lukien sisätautien ja kirurgian klinikan erikoisalat sekä ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ja Sapa vastasivat kyselyyn. Aluesairaaloista saatiin yksi vastaus. Tavoitetaso jäi saavuttamatta, sillä vain 59 vastanneista 39 yksiköstä / erikoisalasta oli arvioinut palveluvalikoimansa puutteet kahden viime vuoden aikana. Vastanneista kaksi kolmasosaa ilmoitti tehneensä parannuksia palveluvalikoimassaan ja yhtä suuri osuus ilmoitti ostavansa palveluja sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Korjaavat toimenpiteet kohdistuivat henkilöstö- ja tilaresursseihin, työntekijöiden lisäkoulutukseen, alueellisen konsultaatiotoiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa, laitehankintoihin, tutkimusvalikoiman

11 täydentämiseen asiakasneuvottelujen perusteella, uusien menetelmien käyttöön ottoon ja tunnistettujen laatupuutosten korjaamiseen. Korjaavista toimenpiteistä katsottiin olleen hyötyä. käyntien lukumäärät on esitetty liitetaulukossa 3. Päivystyskäyntien suhde muihin avohoitokäyneihin pieneni erityisesti Tyksissä, mutta myös muissa aluesairaaloissa Loimaan aluesairaalaa lukuun ottamatta (kaavio 2.6). Ulkopuolisten palvelujen ostot Ulkopuolisiin palvelujen ostoihin turvauduttiin enimmäkseen operatiivisilla aloilla. Kohteina oli yksittäisiä harvinaisia tai teknisesti vaativia tutkimuksia tai toimenpiteitä. Plastiikkakirurgiassa palveluja ostettiin myös hoitotakuussa pysymisen varmistamiseksi. Syöpätaudeilla ostettiin sädehoitoa ja vaativaa syövän lääkehoitoa. Diagnostiikan osalta ostettiin uni- ja vireystilatutkimuksia, neuropsykologisia tutkimuksia, geeni- ja vasta-ainetutkimuksia. Psykiatrian alalla hankittiin yksittäisiä ruotsinkielisiä psykologipalveluita, vaikeahoitoisten potilaiden hoitoa, psykoterapiaa, neuropsykologisia tutkimuksia ja kuntoutusta. Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut hankittiin HUS-piiristä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito, silmän alueen kasvainten hoito, eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot (esimerkiksi hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito, huuli-suulakihalkioiden hoito). Tyksiin keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito ja Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty. Tyks koordinoi hengitysvajautta sairastavien potilaitten hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativaa diagnostiikkaa sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin Kaavio 2.6. Päivystyskäyntien ja avohoitokäyntien suhteen kehittyminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina TMS psykiatria Psykiatria Vuodeosastotoiminnan osuus avohoitokäynteihin verrattuna pieneni myös vuonna 212. Vain Tyksissä suhde kääntyi nousuun (kaavio 2.7). Kaavio 2.7. Vuodeosastohoidon ja avohoidon suhteen kehittyminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina LAS VSS SAS VSSHP TYKS TYKS SAS LAS VSSHP VSS TMS 2.9. Palvelujen oikea tuotantomalli (ydintoimintojen jakauma) 4 2 TMS psykiatria Psykiatria Sitova tavoite: Potilaiden hoitopalveluiden ja sisäisten tukipalveluiden joustavuus ja kustannustehokkuus parantuvat yksiköiden välisellä työnjaolla, avohoitoa lisäämällä, toimintoja harkitusti keskittämällä ja hajauttamalla sekä hyödyntämällä liiketalouden ja tuotantotalouden sairaanhoitoon soveltuvia menetelmiä. Mittarit ja tavoitetaso: Ydintoimintojen jakaumassa päivystystoiminnan ja vuodeosastotoiminnan osuudet vähenevät, päiväkirurgian osuus lisääntyy ja sähköiset konsultaatiot lisääntyvät. Ydintoimintojen jakauma VSSHP:ssä kehittyi sitovan tavoitteen mukaisesti vuoden 212 aikana kaikilla mittarin osaalueilla. Vuodeosastohoidon, avohoitokäyntien ja päivystys Päiväkirurgian osuus leikkaustoiminnasta kasvoi kaikissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa (liitetaulukko 3). Kaaviossa 2.8 näkyy päiväkirurgisesti tehtyjen ja vuodeosastohoitoa vaatineiden kirurgisten toimenpiteiden suhteen kehittyminen vuosina Etenkin Loimaan, Salon ja Turunmaan sairaaloissa päiväkirurgian osuus on kasvanut runsaasti ja kattaa suurimman osan leikkaustoiminnasta. Koko sairaanhoitopiirin kehitykseen vaikuttaa kuitenkin eniten Tyksissä tehtävä leikkaustoiminta, jonka päiväkirurgian osuuden kasvu on ollut vähäisintä. 11

12 Kaavio 2.8. Päiväkirurgisesti tehtyjen ja vuodeosastohoitoa vaatineiden kirurgisten toimenpiteiden suhteen kehittyminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa vuosina VSSHP TYKS SAS LAS VSS TMS totuotteiden avulla Salon terveyskeskus on säästänyt vuositasolla noin miljoona euroa haavanhoitokustannuksissa. Hoito- ja kuntoutusketjukuvausten aiheiksi valitaan sairauksia ja terveysongelmia, joissa kansanterveydellinen merkitys on suuri, eri toimijoiden välillä on haastavia rajapintoja, hoidon yhtenäistäminen sairaanhoitopiirin alueella on tarpeen, kustannukset ovat merkittäviä, hoitojaksoja ja -kontakteja on runsaasti, hoitoon tai toimijoiden väliseen yhteistyöhön, työnjakoon, hoidonporrastukseen ja/tai tiedonkulkuun liittyy ongelmia tai vallitseviin käytänteisiin ja työnjakoon halutaan tehdä muutoksia. Hoitoreitit-sivusto on ajantasainen sähköinen työkalu, jossa on kuvattu hoito- ja palveluprosessien lisäksi organisaatioiden yhteystietoja, ohjeistuksia ja tietoa alueellisesta koulutuksesta. Sivuston käyttö on lisääntynyt, mikä näkyy sekä ensimmäistä kertaa käyvien että kaikkien käyntien määrän kasvamisena (kaavio 2.9). Ensimmäistä kertaa käyneiden määrä kasvoi vuonna 212 yli 15 käyntiin ja kaikkien käyntien määrä yli 27 käyntiin. Hoitoreitit-sivustolle pääsee intranetin, Turun yliopiston kirjaston Nelli-portaalin kautta ja myös Terveysportti-portaalin kautta. Kaavio 2.9. Kaikkien käyntien määrä Hoitoreitit-sivustolla vuosina Sähköisten konsultaatioiden määrä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kohosi vuoden 211 lukumäärästä vuoden 212 lukemaan Tyksin osuus sähköisistä konsultaatioista oli 6 (1 26 vuonna 212). Sitovan tavoitteen mukaisesti sähköisten konsultaatioiden määrä kasvoi suhteessa enemmän kuin avohoitokäyntien määrä. Kaikkiaan sähköisten konsultaatioiden osuus toiminnasta on vähäinen Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa (hoitoreitit) Sitova tavoite: Hoitokokonaisuuksien yhtenäistäminen ja eri toimijoiden välisen työnjaon selkiyttäminen. Mittari ja tavoitetaso: Hoitoreitit-sivuston käytön määrä kasvaa. Hoitoreitit-toiminta siirtyi perustettuun Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteiseen perusterveydenhuollon yksikköön. Hoito- ja kuntoutusketjuja laaditaan alueellisesti molemmissa sairaanhoitopiireissä. Yhteensä valmiita ketjuja on Varsinais-Suomessa 44 ja Satakunnassa 4 kappaletta. Tekeillä olevia ketjuja on Varsinais-Suomessa 5 ja Satakunnassa 2 kappaletta. Hoito- ja kuntoutusketjujen tavoitteena on hoidon ja palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, päällekkäisyyksien vähentäminen, resurssien tarkoituksenmukainen suuntaaminen sekä moniammatillisen yhteistyön lisääminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä soveltuvin osin myös sosiaalitoimen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hoitoreittien soveltaminen edistää hoidon laatua ja turvallisuutta, parantaa yhteistyötä ja säästää kustannuksia. Esimerkiksi Krooninen haava -hoitoketjun yhteydessä laaditun hoito-oppaan ja kilpailutettujen geneeristen haavanhoi Hoitopalautteen saatavuus Sitova tavoite: Asiantuntemuksen ja tietojen vaihto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä paranee. Tavoitetaso: Hoitopalautteen saatavuus 5 vrk:n kuluessa on 9. Sähköisten hoitopalautteiden (epikriisien) määrä VSSHP:ssä on kasvanut vuosittain. Vuonna 212 osuus potilashoitojaksoa kohti Tyksissä oli 142, mikä tarkoittaa sitä, että yhdestä potilaasta toimitettiin keskimäärin 1,4 sähköistä hoitopalautetta lähettäneelle yksikölle tai jatkohoitopaikkaan. Vuonna 211 luku oli 126 ja 21 vuonna 14 (liitetaulukko 11). Myös aluesairaaloissa sähköisten hoitopalautteiden määrä on ollut kasvussa. Hoitopalautteen toimittamiselle 5 vuorokaudessa jatkohoidosta vastaavaan yksikköön on asetettu tavoitetaso 9. Kaikista sähköisistä hoitopalautteista 5 vuorokauden sisällä oli toimitettu Tyksissä noin 6, aluesairaaloissa 64 76,

13 psykiatrian tulosalueella 46 ja EPLL:ssa 74. Mukana luvuissa ovat polikliiniset ja vuodeosastohoitojaksot. Sähköisten lähetteiden seurantaan liittyvien virhelähteiden vuoksi suoria johtopäätöksiä tavoitetason saavuttamisesta ei voi tehdä. Palaute lähetetään perusterveydenhuoltoon aina, jos potilas ei ole sitä kieltänyt. Muualle lähettämiseen tarvitaan potilaan suostumus. Kaikissa laitoksissa ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sähköisiä hoitopalautteita. Potilaalle ei lähetetä sähköistä palautetta, eivätkä postitse lähetetyt palautteet kirjaudu sähköiseen tietojärjestelmään. Tarkemmat lukumäärät on kuvattu Tyksin osalta taulukossa 2.4 ja muiden tulosalueiden tai sairaaloiden osalta taulukossa 2.5. EPLL:sta lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden määrä oli 1,1 hoitotapahtumaa kohti vuonna 212. Taulukko 2.4. Viiden vuorokauden sisällä toimitettujen sähköisten hoitopalautteiden osuus kaikista sähköisistä hoitopalautteista Tyksissä vuonna 212 Tyksin konservatiivisen tai operatiivisen tulosryhmän tulosyksikkö / erikoisala Sähköisesti lähetettyjä hoitopalautteita yhteensä Sähköinen hoitopalaute lähetetty -5 vrk:n aikana hoidon päättymisestä* -5 vrk:n aikana lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden osuus () kaikista sähköisistä hoitopalautteista Sisätaudit ,7 Anestesiologia ,9 Kirurgia ,1 Neurokirurgia ,1 Naistentaudit ja synnytykset ,9 Lastentaudit ,8 Lastenkirurgia ,3 Silmätaudit ,2 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,3 Foniatria ,2 Suusairaudet ,2 Iho- ja sukupuolitaudit ,8 Syöpätaudit ja sädehoito ,3 Neurologia ,3 Lastenneurologia , Keuhkosairaudet ,2 Perinnöllisyyslääketiede ,1 Työlääketiede ,4 Fysiatria ,4 Hengitysyksikkö 5 4 8, Kuntoutus ,6 Ortopedia ,9 Yhteensä ,4 * Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkityn tapahtumapäivän ja hoitopalautteen lähetyspäivän ero. - Mukana kaikki hoitopalautteet. - Palaute voidaan lähettää vain potilaan suostumuksella ja sähköiset palautteet vain laitoksiin, joihin se on mahdollista. Potilaalle ei lähde sähköistä palautetta. Taulukko 2.5. Viiden vuorokauden sisällä toimitettujen sähköisten hoitopalautteiden osuus kaikista sähköisistä hoitopalautteista aluesairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuonna 212 Sähköisesti lähetettyjä hoitopalautteita yhteensä Sähköinen hoitopalaute lähetetty -5 vrk aikana hoidon päättymisestä* -5 vrk aikana lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden osuus () kaikista sähköisistä Tulosyksikkö hoitopalautteista Loimaan aluesairaala ,1 Salon aluesairaala ,5 Vakka-Suomen sairaala , Turunmaan sairaala ,9 Alueellinen esh yhteensä ,6 Psykiatrian tulosalue ,9 EPLL ,6 Yhteensä ,2 *Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkityn tapahtumapäivän ja hoitopalautteen lähetyspäivän ero. 13

14 3. Potilaiden tutkimus ja hoito Tehtyjen tutkimusten ja toimenpiteitten sekä annettujen hoitojen määrät heijastavat sairaanhoitopiirin väestön erikoissairaanhoidon tarvetta ja erikoissairaanhoidon resurssien käyttöä. Pelkkä toiminnan lukumäärien kuvaaminen ei riitä kertomaan onko tuotettu toiminta perustunut tutkimustietoon ja parhaisiin käytäntöihin. Tässä luvussa tarkastellaan toteutuneitten tutkimusten ja hoitojen lisäksi myös keinoja lisätä näyttöön perustuvaa toimintaa VSSHP:n eri toimintayksiköissä Diagnostiset tutkimukset Potilaiden taudinmäärityksessä tarvittavat tutkimukset tuotetaan Tyks-Sapa-liikelaitoksessa, joka on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Seuraavassa on kuvattu tutkimusten määriä, tuotannon muutoksia ja laatua palvelualueittain. Kuvantamistutkimukset Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus tuottaa ja järjestää kuvantamispalveluja sairaanhoitopiirin toimintayksiköille. Vain pieni osa toiminnasta on suoranaisesti potilaiden hoitoa (invasiiviset kuvantaohjatut toimenpiteet). Näiden potilaiden määrä on kasvanut jatkuvasti ja lisäystä vuonna 212 oli 9,7 vuoteen 211 verrattuna. Vuonna 212 tutkimusten prosessit ovat nopeutuneet ja tutkimuksiin odotusajat ovat lyhentyneet: tutkimukset toteutuivat pääosin hoitotakuussa asetetun kahden kuukauden polikliinisen tutkimuksen määräajan puitteissa. Odotusviiveitä oli mammografiatutkimuksiin ja neurologisiin toimenpiteisiin. Magneettitoiminnan kehittämiseen panostettiin mm. toiminnan ja prosessien sujuvuuden parantamiseksi. Magneettitutkimuksiin annettiinkin tutkimusaika tavoitteen mukaisesti kahdessa päivässä ja niiden ostopalvelun määrä väheni vuodesta 211. Kuvantamiskeskuksen kokonaistutkimusmäärä vuonna 212 oli , joka on,6 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itse tuotettuja tutkimuksia oli , missä vähennystä edellisvuoteen oli,3. Natiiviröntgentutkimuksissa ( tutkimusta) oli vähennystä 1,4. Varjoainetutkimuksissa (924 tutkimusta) laskua oli 8,7. Verisuonten angiografiatutkimuksia tehtiin 1 32 (vähennystä 4,6 ). Tietokonetomografioita tehtiin (lisäystä 3,4 ). Ultraäänitutkimusten määrä oli 3 26 (lisäystä,7 ) ja magneettitutkimuksia tehtiin itse (lisäystä 5,4 ) ja ostettiin (vähennystä 9,7 ). Radiologisia toimenpiteitä tehtiin (lisäystä 9,7 ). Kuvantamiskeskus valvoo toiminnan laatua ja turvallisuutta säännöllisesti. Lisäksi Haipro-vaaratapahtumailmoituksia vuonna 212 tehtiin yhteensä 181. Tapahtumista 39 kohdistui kuvantamistutkimuksen poikkeamaan tai laitteen käyttöhäiriöön. Lääkehoitoon tai varjoaineeseen kohdistuvia vaaratapahtumia oli 3, samaten tiedonkulkuun liittyviä. Ilmoituksiin perustuvia jatkotoimenpiteitä olivat asiasta informointi (45 ), ylemmälle taholle viestintä (9 ) ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu (4 ). Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian (KNF) palvelualue tuottaa KNFerikoisalan diagnostisia tutkimuksia, valvontoja ja hoitoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon potilaille ja rajoitetusti Tyksin erityisvastuualueen vaativaan erikoissairaanhoitoon. Lisäksi yksikkö tarjoaa teknistä tukea ja arkistointipalveluita psykiatrian toimialueelle, Turunmaan sairaalalle ja keuhkotautien klinikalle. Suurin osa (8 ) tutkimuspalveluiden myynnistä kohdentuu Tyksin yksiköille.jonkin verran palveluita tuotetaan myös alueelliselle erikoissairaanhoidolle (1 ) ja piirin ulkopuolisille potilaille (1 ). Vuonna 212 KNF-palvelualue tuotti diagnostisia tutkimuspalveluita yhteensä 7 46 kpl. Kasvua oli 3,8 vuoteen 211 verrattuna (painotettuina lukuina 1 551, kasvua 4, ). Kliinisen neurofysiologian palvelualue pyrki vuonna 212 vastaamaan erityisesti vaativien erityistason tutkimuspalveluiden kysyntään. Tähän liittyen pitkäaikaisten EEG-tutkimusten määrä kasvoi lähes 2. Uutena käyttöönotetun navigoidun magneettistimulaation kysyntä kasvoi nopeasti ensimmäisen käyttövuoden aikana; hoidon aiheina KNF:llä olivat vaikea hermovauriokipu ja tinnitus, ja hoidoissa kävi myös piirin ulkopuolisia potilaita. Laitteella tehtiin myös muutamia preoperatiivisia liikeaivokuoren kartoituksia aivokasvainpotilaille. Herätevasteiden ja tuntokynnysmittausten kasvua selittävät viime vuoden aikana käyttöön saadut uudet neuropaattisen kivun tutkimukset. Vaativien uni- ja vireystilatutkimusten kysyntä oli jonkin verran vähäisempää kuin vuonna 211. Vuosittaisessa ulkoisessa auditoinnissa ei todettu poikkeamia kliinisen neurofysiologian palvelualueen toiminnassa. Sisäisessä laaduntarkkailussa tulokset olivat hyvää tasoa aikaisempien vuosien tapaan. Vuonna 212 havaittiin vain muutamia poikkeamia, jotka liittyivät tiettyihin mittalaitteisiin sekä lääkäreiden tutkimuslausuntoviiveisiin (18 kpl, pääosa yöpolygrafiatutkimuksia). Merkittävää haittaa tästä ei potilaiden hoidolle kuitenkaan koitunut. 14

15 Laboratoriotutkimukset Tykslab on alueellinen organisaatio ja palvelee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa Varsinais-Suomen alueella. Näytteenottopisteitä on yhteensä 34 kpl. Näistä potilas voi valita itselleen parhaiten sopivan. Ajanvaraus on mahdollista osassa näytteenottopisteitä. Ajanvarauksen voi tehdä sekä internetissä että puhelimitse. Vuonna 212 Tykslab tuotti ja välitti laboratoriopalveluita kpl, mikä oli 1, enemmän kuin vuonna 211 ( kpl). Näytteenottotapahtumia vuonna 212 oli kpl, mikä oli,4 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Potilaat voivat antaa palautetta laboratorion toiminnasta internetin välityksellä ja näytteenottopisteissä olevilla palautelomakkeilla. Potilaspalautteita annettiin vuonna 212 yhteensä 147 kpl, joista kiitoksia hyvästä palvelusta oli 66 kpl. Pitkästä odotusajasta palautetta saatiin 37 potilaalta ja muusta näytteenottopalvelusta 44 potilaalta. Potilaspalautteet käsitellään sekä osasto- että johtoryhmän kokouksissa. Solu- ja kudosnäytteiden tutkimukset Patologian palvelualue osallistui potilaiden hoitoon liittyvään diagnostiikkaan tutkimalla Tyksin eri yksiköiden ja muiden, lähinnä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköiden patologian yksikköön lähettämää näytemateriaalia. Aluesairaaloiden patologian näytetutkimukset on hankittu yksityiseltä palveluntarjoajalta. Päätyyppeihin jaetut näyte- ja tutkimusmäärät ja näytelasien vaativuuden mukaan painotetut lukumäärät (näytelasit) vuosina 211 ja 212 on ilmoitettu taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. Patologian näytemäärien toteutumat vuosina 211 ja 212 Toteutuma Näytetyyppi Kudosnäytteet Solunäytteet Ruumiinavaukset Jatkotutkimukset Yhteensä Näytelasit Omana työnä tehtyjen tutkimusten kokonaismäärässä tapahtui 4,2 :n lisäys (2 31 kpl) edelliseen vuoteen. Vaativuuden mukaan painotettu näytemäärä lisääntyi kpl eli 9,1. Suurimmat Tyksin patologian palvelujen lisäykset koskivat lähinnä syövän jatkotutkimuksissa käytettävää immunohistokemiaa (kasvu 13,9 ), suuria makroblokkeja (kasvu 22,9 ) ja erikoisvärjäyksiä (kasvu 14,8 ). Solunäytteistä lisääntyivät virtsanäytteet (kasvu 19,4 ). Rintasyövän diagnostiikan näytteistä lisääntyivät voimakkaasti rintabiopsia (kasvu 32,7 ) ja vartijaimusolmuketutkimukset (kasvu 32,7 ). Patologian yksikkö on osallistunut useisiin kansallisiin laadun vertailumittauksiin sekä kansainväliseen immunohistokemian laaduntarkkailuun. Yksikössä suoritettiin vuonna 212 myös ulkoinen arviointi, jonka perusteella todettiin ja korjattiin yksi poikkeama dokumenttien hallinnasta ja katselmoinnista. Liitetaulukossa 12 on esitetty VSSHP:ssä tehtyjen yleisimpien tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien kehitys vuosina Keuhkojen diagnostinen radiologia oli ylivoimaisesti suurin ryhmä (yli 54 tutkimusta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat muiden elinryhmien radiologiset tutkimukset, kuten pään ja kallon (15 ), vatsan (9 9), polven (9 5) ja lonkan (9 3) diagnostinen radiologia. Yleisin leikkausryhmä (kaihileikkaukset) oli vasta 15. sijalla Toimenpiteet Liitetaulukossa 13 kuvataan yleisimpien polikliinisten tai hoitojaksoihin liittyneiden leikkausten tai diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden lukumäärien kehitys toimenpideryhmittäin VSSHP:ssä vuosina Yleisin ryhmä oli hengitysteiden tutkimukset (8 549), minkä jälkeen tulivat kaihileikkaus (3 629), normaali synnytys (3 578) ja suoliston tähystys (2 11). VSSHP:ssä tehtiin vuonna 212 lähes 45 toimenpidettä, joista varsinaisia leikkauksia oli Toimenpiteiden kokonaismäärä on vuodesta 29 vuoteen 212 vähentynyt ( ). Yleisimpien toimenpiteitten keskinäisessä järjestyksessä on vuosien mittaan tapahtunut vain pieniä muutoksia. Yleisin yksittäinen leikkaustoimenpide oli kaihileikkaus (fakoemulsifikaatio), toiseksi yleisin päätoimenpiteeksi merkitty yleisanestesia, kolmantena käden keskihermon vapautus ja neljäntenä keisarileikkaus. Viisitoista yleisintä toimenpidettä kattoi yli neljänneksen kaikista toimenpiteistä (taulukko 3.2). Taulukko 3.2. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä eniten tehdyt toimenpiteet ja niiden prosenttiosuudet kaikista toimenpiteistä vuonna 212 Koodi* Toimenpide lukumäärä CJE2 Fakoemulsifikaatio, ,1 takakammiotekomykiö WX44 Suonensisäinen yleisanestesia ,4 ACC51 Keskihermon vapautus 726 1,6 MCA1 Keisarileikkaus istmuksen läpi 678 1,5 JAB3 Nivustyrän korjaus keinoaineella 641 1,4 NGB2 PolviTEP ilman lumpio-osaa, 623 1,4 liukuproteesi NFB3 Lonkan kokotekonivel, standard, 65 1,3 sementitön ULC2 Kohdun tähystys 594 1,3 EMB1 Nielurisaleikkaus 567 1,3 JKA21 Sappirakon poisto 532 1,2 laparoskooppisesti DCA2 Tympanostomia/putki 521 1,2 NGD5 Polven nivelkierukan osan 463 1, poisto ASKO UKC2 Virtsarakon tähystys 436 1, JEA Umpilisäkkeen poisto 427 1, TPH2 Keskuslaskimokatetri laskimoon 398,9 Yhteensä ,6 Toimenpiteitä yhteensä VSSHP , * Nomescon toimenpidekoodi viiden merkin tarkkudella 15