Potilashoidon vuosi kertomus 2012

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosi kertomus 212

2 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASHOIDON VUOSIKERTOMUS VUODELTA 212 Potilashoidon vuosikertomus antaa kokonaiskuvan sairaanhoitopiirin tarjoamasta hoidosta ja sen kehityssuunnasta. Tiedot on koottu piiritasoisina ja osittain tulosaluetasoisina. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu potilashoidon vuosikertomus vuodesta 211 alkaen. Sisällön tuottamiseen ovat osallistuneet sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja liikelaitosten lisäksi sairaanhoidon johdon tukipalveluiden toimisto, hoitotyön toimisto ja Medbit oy. Kuvat: Marjo Peltoniemi, Esa Halsinaho, Mathias Luther TOIMITUS arviointiylilääkäri Tuija Ikonen ja potilasturvallisuuspäällikkö Karolina Peltomaa Ohjausryhmä: johtajaylilääkäri Turkka Tunturi hallintoylihoitaja Päivi Nygren muutosjohtaja Hanna Mäkäräinen johtaja Timo Ali-Melkkilä alueellisen erikoissairaanhoidon johtaja Matti Helkiö sairaalaylihoitaja Tuija Lehti ULKOASU, TAITTO Letterhead PAINO Paino-Kaarina, Kaarina, 213 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja D nro 46, 213, ISSN

3 Potilashoidon vuosi kertomus 212 SISÄLTÖ Saatteeksi Väestön ja hoidettujen potilaiden perustietoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet Väestörakenne ja toimintaympäristö Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot Tärkeimmät diagnoosiryhmät Palvelut Avohoitokäynnit ja vuodeosastohoito Hoitoon hakeutuminen Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Valvonta ja tehohoito, eristys Hoitoisuus Keskeiset DRG-ryhmät Pääsy jatkohoitoon Palveluvalikoiman kattavuus Palvelujen oikea tuotantomalli (ydintoimintojen jakauma) Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa (hoitoreitit) Hoitopalautteen saatavuus Potilaiden tutkimus ja hoito Diagnostiset tutkimukset Toimenpiteet Lääkehoito Näyttöön perustuva toiminta Uusien menetelmien hallittu käyttöönotto Toiminnan tulokset ja hoidon laatu Hoidon vaikuttavuus ja tulosten vertailu Hoitoon liittyvät infektiot ja muut komplikaatiot Potilasturvallisuus: vaara- ja haittatapahtumien raportointi ja seuranta Yhteydenotot potilasasiamieheen Potilasvahingot, muistutukset ja kantelut Potilastyytyväisyys Yhteenveto

4 Saatteeksi Potilashoidon vuosikertomus sisältää yksissä kansissa eri lähteistä koottua määrällistä ja kuvailevaa tietoa sairaanhoitopiirin toimintaympäristöstä ja väestöstä, hoidetuista potilaista, tuotetuista tutkimuksista ja hoidoista sekä tietoa hoidon saatavuudesta, tuloksista, poikkeamista ja potilailta saadusta palautteesta. Kertomus on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintakertomusperhettä. Tilinpäätökseen liittyvän toimintakertomuksen ja sairaanhoitopiirin vuosikertomuksen rinnalla potilashoidon vuosikertomuksessa pyritään esittämään tiedot potilasasiakkaan kannalta katsoen. Vuosikertomuksen tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja edistää hoidon laadun varmistamista ja jatkuvaa kehittämistä. Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille kuvatuista perusarvoista potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja tehokkuus asettavat ne sitovat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan potilashoidon vuosikertomuksen avulla. Potilaan hyväksi toimiminen erikoissairaanhoidon nykyaikaisin ja tehokkain keinoin potilasta kuullen ja hänen rinnallaan myötäeläen kuvastaa potilaslähtöisyyttä. Kaikkia on hoidettava tasapuolisesti. Tehokkuudella tarkoitetaan mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden tavoittelemista käytettävissä olevin voimavaroin. Voimavarat on suunnattava siten, että aikaansaatu terveyshyöty on suurin. Kehittämisen oikean suunnan mahdollistaa toiminnan systemaattinen ja jatkuva arviointi. Potilashoidon vuosikertomus laadittiin ensimmäisen kerran vuoden 211 tiedoista. Nyt käsillä on järjestyksessään toinen vuosikertomus. Sen rakennetta ja sisältöä on kehitetty saadun palautteen pohjalta. Uutena asiana näkyvyyttä on haluttu antaa niille sairaanhoitopiirin sitoville toiminnallisille tavoitteille, jotka liittyvät toiminnan laatuun ja hoidon järjestämiseen ja jotka on kuvattu vuoden 212 talousarviosuunnitelmassa. Vertailutiedon tuottamista varten kehitteillä on potilaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta kuvaava yhtenäinen mittaristo. Tiedon kerääminen yhteen raporttiin helpottaa kokonaiskuvan luomista kliinisen toiminnan laadusta ja sairaanhoitopiirin kyvystä vastata hoidon tarpeeseen. Haluamme olla edelläkävijöitä palvelujen ja hoidon tuottamisen haasteiden, palvelupoikkeamien ja hoitoon liittyvien potilasturvallisuusnäkökohtien kuvaamisessa. Pyrkimyksenä on ollut tehdä näkyväksi numeroin ja kuvailevan tiedon avulla nykytilannetta ja viime vuosien kehitystä. Tiedon tuottamiseen on osallistunut useita asiantuntijoita ja toiminnan vastuuhenkilöitä. Potilashoidon vuosikertomuksen toimittamisesta kuuluvat erityiset kiitokset potilasturvallisuuspäällikkö Karolina Peltomaalle ja arviointiylilääkäri Tuija Ikoselle, jotka ovat työpanoksiaan säästelemättä ja innostuneesti kehittäneet sen sisältöä ja ulkoasua. Kerätyn tiedon perusteella sairaanhoitopiirin toiminnassa vuonna 212 näkyy selkeä pyrkimys laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen. Erityisesti potilasturvallisuuden mittarit osoittavat hyvää kehityssuuntaa ja osa hoitoon pääsyn tunnusluvuista on parantunut. Yhä enemmän on kiinnitetty huomiota, ei vain toiminnan lukumääriä, vaan myös hoitotuloksia kuvaavan tiedon hankkimiseen. Tavoitte hoitaa potilaista yhä suurempi osuus suunnitellusti ja avohoitopainotteisesti on toteutunut. Päivystyskäyntien osuus on laskenut ja vuodeosastojaksojen määrä pienentynyt. Myös toimenpiteet pystytään toteuttamaan päiväkirurgiana yhä useammin. Potilaitten tyytyväisyys hoitoon on pysynyt hyvällä tasolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on muutostilassa. Kehitykseen vaikuttavat väestön ikääntymisen ohella erityisesti suunnitteilla oleva sote-uudistus ja muuttuva taloudellinen tilanne. Lisäksi Tyks on käymässä läpi organisaatiomuutosta. Potilaiden hoidon laadun ja turvallisuuden seuranta ja seurantatiedon aktiivinen hyödyntäminen ovat erityisen tärkeitä käsillä olevien muutosten hallitussa toteuttamisessa. Turussa Turkka Tunturi johtajaylilääkäri Päivi Nygren hallintoylihoitaja 4

5 1. Väestön ja hoidettujen potilaiden perustietoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä on ns. lakisääteinen pakollinen kuntayhtymä, joka vastaa erikoissairaanhoitolain mukaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Alueella toimii 24 terveyskeskusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet Potilaslähtöiset palvelut ovat sairaanhoitopiirin strategian menestystekijä, jonka toteuttamiseksi asetettiin sitovia toiminnallisia tavoitteita vuodelle 212. Varmistamalla palveluiden laatu, saatavuus ja palveluvalikoiman kattavuus lisätään väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksen mukaisesti. Vuoden 212 sitovia tavoitteita olivat myös mm. tehokkaan toiminnan kautta hoidon vaikuttavuuden parantuminen sekä hoidon oikean tuotantomallin avulla potilaan hoitoprosessien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen Väestörakenne ja toimintaympäristö VSSHP:iin kuuluu noin 47 4 asukasta, joista asuu Turussa. Yhdessä asukkaan Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa VSSHP muodosti vuonna 212 Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen, jonka väestön määrä on asukasta. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä on 26 7 eli noin 5,7 ( Vuoden 212 aikana saatiin päätös Vaasan sairaanhoitopiirin liittymisestä Tyksin erityisvastuualueeseen vuoden 213 alusta. VSSHP järjestää laissa säädetyt erikoissairaanhoidon palvelut omalla toimialueellaan. Lisäksi sairaanhoitopiiri huolehtii lain mukaisten erityistason sairaanhoitopalvelujen saatavuudesta erityisvastuualueellaan ja myy sairaanhoitopalveluita muillekin asiakkaille. VSSHP:n sairaaloissa annetaan opetusta ja tehdään tieteellistä tutkimusta. Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks), neljässä aluesairaalassa, joita ovat Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala, Vakka-Suomen sairaala ja Turunmaan sairaala, sekä kahdessa psykiatrisessa sairaalassa (Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala ja Halikon sairaala). Sairaansijoja on yhteensä noin 1 3. Sairaanhoitopiirillä on noin 6 65 vakinaista työntekijää, joista hoitohenkilökuntaa ja avustavaa henkilökuntaa on 4 16 ja lääkäreitä 87. Tarkempi kuvaus sairaanhoitopiirin tunnusluvuista löytyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosikertomuksesta ja tilinpäätöskertomuksesta Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:ssä on hoidettu vuoden 212 aikana noin 194 potilasta, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Aikuisista vuotiaat potilaat muodostivat kolme suurinta ikäryhmää. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi tilastoituivat lapset iältään 4 vuotta. Kaikista potilaista naisia on hieman miehiä enemmän (54,5 ) Kaavio 1.1. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä hoidettujen potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma vuodelta naiset miehet

6 1.4. Tärkeimmät diagnoosiryhmät VSSHP:ssä vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti hoidettujen potilaitten jakautuminen eri diagnoosi- ja tautiryhmiin vuosina on esitetty liitetaulukossa 1. Suurin tautiryhmä vuonna 212 oli kasvaimet (11 49 jaksoa) ja toiseksi suurin oli verenkiertoelimistön sairaudet (9 917 jaksoa). Seuraavat ryhmät olivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (8 117 jaksoa), ruuansulatuskanavan sairaudet (7 629 jaksoa) ja vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt (7 181 jaksoa). Kaksi suurinta ryhmää kattoi neljänneksen ja viisi suurinta ryhmää puolet annetuista hoitojaksoista ja päiväkirurgiasta. Kaikkien viiden suurimman tautiryhmän määrät ovat vähentyneet vuodesta 21, mikä näkyi myös hoidettujen potilaitten kokonaismäärien laskussa. Vähäistä kasvua vuoteen 21 verrattuna oli silmäsairauksien ja umpierityssairauksien ryhmissä. Taulukossa 1.1 on verrattu hoitojaksojen ja päiväkirurgian 1 yleisimmän ryhmän järjestystä Tyksin ja alueellisen erikoissairaanhoidon välillä vuonna 212. Avohoidon potilaitten määrät ja jakautumat tautiryhmittäin VSSHP:ssä vuosina on esitetty liitetaulukossa 2. Yleisimmät avohoitokäyntien aiheet olivat mielenterveyden häiriöt ( käyntiä) ja kasvaimet (87 955). Molemmissa ryhmissä käyntimäärien kasvu vuoteen 21 verrattuna oli runsasta. Seuraavaksi suurimmat avohoitokäyntien ryhmät olivat muut yhteydenotot terveyspalvelujen tuottajiin (84 969), tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (7 91) ja oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset (41115). Kuten osastojaksoista myös avohoitokäynneistä kahden suurimman ryhmän osuus oli neljännes ja viiden suurimman ryhmän osuus yli puolet käyntien kokonaismäärästä. Vuoteen 21 verrattuna avohoitokäyntien määrät lähes kaikissa ryhmissä kasvoivat, mikä heijastui myös huomattavaan kokonaiskäyntimäärien kasvuun. Yksittäisistä ryhmistä vain tuki- ja liikuntaelinsairauksien käynneissä oli merkittävää laskua. Taulukossa 1.2 on verrattu 15 yleisimmän avohoitokäyntien ryhmän järjestystä Tyksin ja alueellisen erikoissairaanhoidon välillä vuonna 212. Taulukko 1.1. Tyksissä ja alueellisessa erikoissairaanhoidossa vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden kymmenen yleisintä tautiryhmää vuonna 212 Tyks Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Ruuansulatuselinten sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Muut oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratorilöydökset Alueellinen erikoissairaanhoito Ruuansulatuselinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt Oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratorilöydökset Kasvaimet Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Tartunta- ja loistaudit Taulukko 1.2. Avohoidon potilaiden 15 yleisintä tautiryhmää Tyksissä ja alueellisessa erikoissairaanhoidossa vuonna 212 Tyks Kasvaimet Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hermoston sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Muut oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset Hengityselinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Tartunta- ja loistauteja Alueellinen erikoissairaanhoito Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Muut oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset Verenkiertoelinten sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Kasvaimet Hermoston sairaudet Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet Hengityselinten sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Tartunta- ja loistauteja Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt 6

7 2. Palvelut KUVA: MATHIAS LUTHER VSSHP:n palvelujen tuotannosta vuonna 212 vastasivat Tyksin operatiivinen ja konservatiivinen tulosryhmä, psykiatrian tulosalue, alueellisen erikoissairaanhoidon sairaalat, Tyks-Sapa-liikelaitos palvelualueineen sekä vuonna 212 toimintansa aloittanut Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Avohoitokäynnit ja vuodeosastohoito Vuonna 212 VSSHP:n sairaaloissa toteutui kaikkiaan avohoitokäyntiä, hoitojaksoa, hoitopäivää ja leikkaustoimenpidettä. Keskimääräinen hoitoaika oli 4,5 vuorokautta. Hoitojaksojen määrä oli laskusuuntainen, samoin hoitopäivien määrä. Avohoitokäyntien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 211. Liitetaulukossa 3 on kuvattu edellä mainittujen toimintalukujen kehittyminen vuosina Synnytysten määrä vuonna 212 oli Tyksissä 4 98 ja Salon aluesairaalassa Hoitoon hakeutuminen Kiireettömään hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä pääasiassa perusterveydenhuollosta, työterveydenhuollosta, yksityislääkäreiltä tai muista sairaaloista. Päivystystilanteissa hoitoon hakeudutaan joko päivystyslähetteellä tai välittömässä hoidon tarpeessa ensiavun kautta. Päivystyksenä sairaanhoitopiiriin otettiin sisälle potilasta. Vuoteen 211 verrattuna määrä on laskenut lähes neljänneksellä, joka liittyy Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toiminnan käynnistymiseen vuoden 212 aikana. Sairaanhoitopiirissä vastaanotettiin vuoden 212 aikana yhteensä lähetettä. Lähetteiden määrät ovat kasvaneet vuosittain. Suurin osa potilaista (35 ) saapui hoitoon lähetteellä, jonka kiireellisyys on lähettävässä yksikössä arvioitu luokkaan 22 vrk 3 kk. Seuraavaksi suurimman ryhmän (14) kiireellisyys oli 8 21 vrk. Päivystyslähetteellä saapui 11 potilaista. Ensihoito ja päivystys Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos hoiti vuonna 212 päivystystoiminnan kahdessa eri toimipisteessä, Mäntymäen päivystyksessä ja Tyks ensiavussa, sekä lisäksi VSHHP:n potilaiden kiireettömät hoitolaitossiirrot ja ajojärjestelyn. Liikelaitos valmisteli myös vuoden 212 aikana ensihoidon järjestämisvastuun siirtymisen sairaanhoitopiirille alkaen. Päivystyksen terveyspalvelujen puhelinneuvonta aloitti toimintansa huhtikuussa 212. Ensihoitokeskuksen toimintaa suunniteltiin vuoden 212 aikana ja kenttäjohtotoiminta ensihoidon tilannekeskuksessa aloitettiin joulukuussa 212. Liikelaitos aloitti myös kiireettömien hoitolaitossiirtojen koordinoinnin vuonna 212. Merkittävä sairaanhoidollinen muutos oli päivystystoiminnan johtaminen prosessiorganisaatioon sekä erikoislääkäreiden vieminen etupäivystykseen. Sen tuloksena mm. turkulaisten käynnit Tyksin erikoissairaanhoidon päivystyksessä vähenivät 7,5 ja kaikkien kuntien asukkaiden osalta yhteensä 2,1 (kaavio 2.1). Käyntien vähenemiselle on useita selityksiä: potilaitten luokittelu hoidon kiireellisyyden mukaan (triage) on tehostunut, potilaita ohjataan aktiivisesti päiväsaikaan omalle terveysasemalle ja sairaanhoitaja voi antaa hoito-ohjeita ilman erillistä kuntalaskutettavaa vastaanottokäyntiä jo triagessa. 6 5 Kaavio 2.1. Päivystyksen vastaanottokäynnit (sairaanhoitaja + lääkäri) vuosina Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 7

8 Tämän lisäksi saavutettiin merkittäviä muutoksia potilasvirtojen ohjauksessa Tyksin erikoissairaanhoitoon: esimerkiksi konservatiivisessa tulosryhmässä päivystyksestä vuodeosastoille tulleiden potilaiden määrä laski noin 7 (kaavio 2.2) ja siirtoviivepäivät vähenivät 17. Kaavio 2.2. Päivystyksenä TYKSIN vuodeosastoille otettujen potilaitten määrät vuosina (sisätaudit, kirurgia, traumatologia, neurologia) 2.3. Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Sisätaudit Kirurgia Traumatologia Neurologia Sitovat tavoitteet: Hoidon tarpeen arviointi alkaa 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa 3 kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon pääsy toteutuu 6 kuukauden kuluessa (lasten- ja nuorisopsykiatriassa 3 kuukauden kuluessa) hoidon tarpeen toteamisesta. Tavoitetaso: Hoitoon pääsyn toteutuminen 1 kaikissa kolmessa vaiheessa. Kokonaisuudessaan hoitoon pääsy VSSHP:ssä parantui edellisvuodesta. Kuitenkaan hoitoon pääsyn toteutumista 1-prosentisesti määräaikojen sisällä ei saavutettu. Vuoden 212 lopun tilanteen mukaan lähetteiden käsittely venyi yli 3 viikon,8 prosentissa tapauksista. Ensimmäistä käyntiä yli 9 vuorokautta odottaneiden osuus oli 5,4 potilaista. Hoitoon pääsy kuuden kuukauden sisällä jäi toteutumatta,9 prosentissa. Lasten- ja nuorisopsykiatriassa hoidon toteutuminen ei ylittänyt 3 kk:n rajaa. Taulukossa 2.1 on kuvattu hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumisen poikkeamat vuonna 212. Lähetteiden käsittelyn viiveitä oli eniten nuorisopsykiatriassa (4,9 ) ja lastenneurologiassa (3,6 ). Ensikäynnin odotus venyi yli kolmen kuukauden useimmiten perinnöllisyyslääketieteen (31 ) ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla (19 ). Hoidon toteutumista yli kuusi kuukautta joutui odottamaan useimmin neurokirurgialla (13) ja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla (11 ). Useimmilla erikoisaloilla hoito kuitenkin aina toteutui asetetun 6 kk:n määräajan puitteissa. Hoidon toteutumisen lukumäärät on esitetty tarkemmin erikoisaloittain liitetaulukossa 4. Taulukko 2.1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoon pääsyn aikarajojen toteutumisen poikkeamat erikoisaloittain vuonna 212 Lähetteiden käsittely yli 21 vrk () Ensikäynnin odotus yli 9 vrk () Hoidon toteutumisen odotus yli 18 vrk () Sisätaudit yhteensä 1,2 9,1,1 Anestesiologia ja tehohoito 1,1 5,1 - Kirurgia yhteensä,9 15,3 1, Neurokirurgia 1, 17,1 13,2 Naistentaudit ja synnytykset yht. Lastentaudit yhteensä,2 2,3,4,9 4,9 - Silmätaudit yhteensä,6 9,4,7 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit yht.,4 18,8 11,3 Foniatria yhteensä - 17,3 - Hammas-, suu- ja leukasairaudet yht. Iho- ja sukupuolitaudit yhteensä Syöpätaudit ja sädehoito,9 7,1,3,2 12,3 -,4 6,7 - Psykiatria yhteensä 2,3 3,6 - Nuorisopsykiatria 4,9 2,2 - Lastenpsykiatria 2,1 4,2 - Neurologia yhteensä,7 6, - Lastenneurologia 3,6 8,5 - Keuhkosairaudet yhteensä,8 6,8 - Liikuntalääketiede Perinnöllisyyslääketiede Työlääketiede ja työterveyshuolto,5 31, ,6 - Fysiatria,8 4, - Geriatria Yleislääketiede - 6,7 - Hoitoon pääsyn toteutumisen sitovan tavoitteen mittarin arvo koko sairaanhoitopiirille oli 94,2 vuonna 212, kun se vuonna 211 oli 94,5. Mittari kuvaa niiden potilaiden osuutta, jotka käyvät koko hoitoketjun erikoissairaanhoidossa läpi tavoiteaikojen puitteissa. Vuonna 212 lähetteiden käsittelyaikojen ja ensikäynnin tavoiteaikojen poikkeamia oli vähemmän, mutta hoitoon pääsyn viiveitä hiukan enemmän kuin vuonna 211. Sitovan tavoitteen tulokset vuosilta 211 ja 212 on esitetty taulukossa 2.2. Vaikka hoitoon pääsyn toteutuminen jääkin 1 prosentin sitovasta tavoitteesta, VSSHP sijoittui THL:n tekemässä kansallisessa vertailussa kaikkien hoitoon pääsyä kuvaavien aikarajojen osalta keskiarvoa paremmin vuonna 212. Lähde: 8

9 Taulukko 2.2. Hoitoonpääsyn aikarajojen toteutuminen VSSHP:ssä vuosina 211 ja 212 Tyks Operatiivinen Tyks Konservatiivinen Psykiatria Aluesairaalat VSSHP Yhteensä Tavoiteaika Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk 98,9 99,4 98,8 98,9 96,5 97,2 97,9 99,2 98,5 99,1 Lähetteen saapumisesta 87,1 9,3 91,8 93,7 95,8 98,4 89,2 9,6 89,1 91,5 1. käyntiin alle 3 kk Hoitopäätöksestä hoitoonpääsyyn alle 6 kk 98, 97,9 Koko hoitoketju tavoiteaikojen sisällä 94,5 94, Valvonta ja tehohoito, eristys Vuonna 212 Tyksin aikuisten teho-osastolla hoidettiin 1558, Kirurgisen sairaalan valvontaosastolla 64, lasten teho-osastolla 57 ja vastasyntyneiden teho-osastolla 66 potilasta. Hoitojaksojen määrä oli hieman suurempi (taulukko 2.3). Taulukko 2.3. Tyksin aikuisten, lasten ja vastasyntyneiden teho-osastojen ja Kirurgisen sairaalan valvontaosaston päättyneet hoitojaksot vuosina Kaavio 2.3. Hoitoisuusluokkajakauma VSSHP:ssä vuonna , 8,8,8 1,9 38,5 HL1 HL2 HL3 HL4 HL Aikuisten teho-osasto Kirurgisen sairaalan valvonta Lasten teho-osasto Vastasyntyneiden teho-osasto Yhteensä Somaattisten potilaiden eristyksessä toteutettuja hoitopäiviä oli sairaanhoitopiirissä Tehohoitoon ja eristykseen liittyvistä tiedoista ei esitetä tarkempaa erikoisalakohtaista kuvausta tapausten pienten lukumäärien vuoksi. Hoitoisuuspisteiden luokkien jakautuminen kuukausittain vuoden 212 aikana on nähtävissä kaaviossa 2.4. Muutoksia pisteissä aiheuttavat mm. kesälomat sekä aivan loppuvuoden säästötoimet. Kaavio 2.4. Hoitoisuuspisteiden vaihtelu kuukausittain VSSHP:ssä vuonna Hoitoisuus 35 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitoisuutta arvioidaan lähes kaikilla somaattisen hoidon vuodeosastoilla ja muutamilla poliklinikoilla. Hoitoisuusluokitus perustuu hoidettavien potilaiden hoidontarpeeseen ja yksiköiden hoitotyön resursointiin. Järjestelmään kirjataan mm. tiedot potilaan hoitoisuudesta sekä hoitajien työmäärä tunteina. Tavoitteena on huomioida kaikki potilaan yksilölliset hoitotarpeet riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista ja näin saadun tiedon avulla pyrkiä mm. kohdentamaan henkilöresurssit vastaamaan potilaiden hoitoisuutta ja hoidon tarvetta. Oikein mitoitetut resurssit vaikuttavat myös hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen. Käytännön toiminnassa hoitoisuutta arvioidaan ja seurataan yleensä yksikkökohtaisesti. Koko sairaanhoitopiirin tasolla suurin osa sairaanhoitopiirin somaattisista potilaista kuului luokkaan 3 (keskimääräistä suurempi hoidon tarve) tai luokkaan 4 (vaativan hoidon tarve) kuten kaavio 2.3 osoittaa. Hoitoisuus on kasvanut hieman vuoteen 211 verrattuna. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

10 2.6. Keskeiset DRG-ryhmät Erikoissairaanhoidossa käytetään hoidettujen potilaitten luokitteluun DRG-järjestelmää (DRG, diagnosis related groups). Ryhmien tulee muodostaa lääketieteellisesti mielekäs ja kustannuksiltaan yhtenäinen kokonaisuus. Ryhmiteltyä tietoa voidaan käyttää toiminnan ja talouden ohjaukseen ja vertailuun sairaaloiden kesken. Tiedon luotettavaa tulkintaa vaikeuttavat tiedon kirjaamiseen laatuongelmat. Etenkin avohoidon DRG-ryhmien kirjaamisen kehittäminen on vielä kesken. DRG ryhmien mukaisia hoitojaksojen tai käyntien lukumääriä ja kustannuksia on kuvattu liitetaulukoissa. Eniten vuodeosaston tai päiväkirurgian hoitojaksoja sairaanhoitopiirissä oli kirjautunut 1. kaihileikkausten, 2. alatiesynnytysten (ongelmaton) ja 3. tekonivelleikkausten DRG-ryhmiin (liitetaulukko 5). Järjestys oli sama vuonna 211. Tyksissä kolmanneksi yleisimmäksi DRG-ryhmäksi vuonna 212 oli noussut gynekologinen syöpä. Alueellisen erikoissairaanhoidon yleisimmät DRG-ryhmät olivat 1. ruuansulatuskanavan tulehduksellinen tai muu häiriö, 2. nivustyrän leikkaus ja 3. ongelmaton alatiesynnytys. Kustannusten mukaan kalleimmat ryhmät VSSHP:ssä olivat 1. lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, 2. psykiatrinen kuntoutus ja 3. ongelmaton alatiesynnytys (liitetaulukko 6). Psykiatrisessa sairaanhoidossa yleisimmät DRG-ryhmät on kuvattu liitetaulukossa 7. Yleisimmät hoidon syyt olivat 1. psykiatrinen kuntoutus ja 2. työikäisen henkilön muu mielialahäiriö. Kuntoutuksen jälkeen seuraavaksi eniten kustannuksia aiheutui psykiatrisesta pitkäaikaishoidosta. Päivystyskäyntien kolme yleisintä DRG-ryhmää erikoissairaanhoidossa olivat 1. tuki- ja liikuntaelinten sairauden, 2. sydän- ja verisuonisairauden ja 3. suun, korvan, nenän tai kurkun sairauden lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä (liitetaulukko 8). Kustannuksiltaan kallein ryhmä oli pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide, vaikka käyntien lukumäärä oli vain noin kolmannes yleisimmästä potilasryhmästä. Kiireettömässä avohoidossa VSSHP:n yleisimmät ja kalleimmat DRG-ryhmät olivat 1. psyykkinen sairaus ja 2. tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Seuraavaksi yleisin määritelty ryhmä oli suun, korvan tai nielun sairaus. Tyksissä seuraavaksi yleisin määritelty ryhmä oli silmäsairaus (liitetaulukko 9), kun taas alueellisessa erikoissairaanhoidossa tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen yleisimmät ryhmät olivat ruuansulatuskanavan sairaus ja sydän- ja verisuonisairaus (liitetaulukko 1) Pääsy jatkohoitoon Siirtoviive aiheutuu, jos potilas ei pääse siirtymään erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Syynä on, ettei vastaanottava osapuoli pysty ottamaan potilasta vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden 212 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä päivää potilaalle (kaavio 2.5). Siirtoviivepotilaat aiheuttavat myös ylimääräisiä kustannuksia lähes viisi miljoonaa euroa. Kaaviossa 2.5 on esitetty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin siirtoviivepäivien määrät vuosina ja niiden jakautuminen Tyksin, aluesairaaloiden ja psykiatrisen tulosalueen kesken. Kaavio 2.5. Siirtoviivepäivät VSSHP:ssä vuosina TYKS ALE Psykiatrian tulosalue Turunmaan sairaala Palveluvalikoiman kattavuus Sitova tavoite: VSSHP:n sairaalat tuottavat kattavat erikoissairaanhoidon palvelut lukuun ottamatta valtakunnallisesti muualle keskitettyä erityistason hoitoa. Toimenpiteet ja tavoitetaso: Palveluvalikoiman puutteet arvioidaan vuosittain jokaisessa tulosyksikössä ja arvion pohjalta laaditaan korjaavat toimenpiteet. Arvioinnin toteutumista mitataan kyselyllä. Mittarin tavoitetasona on, että 9 prosentissa klinikoista viimeisimmästä arvioinnista on kulunut enintään 2 vuotta. Palveluvalikoiman arviointi ja korjaavat toimenpiteet Vuonna 212 palveluvalikoiman puutteiden arviointia mitattiin aluesairaaloiden, Tyksin ja liikelaitosten ylilääkäreille osoitetulla kyselyllä. Sairaanhoitopiirissä laadittiin myös ohje palveluvalikoiman systemaattiseksi arvioimiseksi. Kaikki Tyksin tulosyksiköt mukaan lukien sisätautien ja kirurgian klinikan erikoisalat sekä ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ja Sapa vastasivat kyselyyn. Aluesairaaloista saatiin yksi vastaus. Tavoitetaso jäi saavuttamatta, sillä vain 59 vastanneista 39 yksiköstä / erikoisalasta oli arvioinut palveluvalikoimansa puutteet kahden viime vuoden aikana. Vastanneista kaksi kolmasosaa ilmoitti tehneensä parannuksia palveluvalikoimassaan ja yhtä suuri osuus ilmoitti ostavansa palveluja sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Korjaavat toimenpiteet kohdistuivat henkilöstö- ja tilaresursseihin, työntekijöiden lisäkoulutukseen, alueellisen konsultaatiotoiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa, laitehankintoihin, tutkimusvalikoiman

11 täydentämiseen asiakasneuvottelujen perusteella, uusien menetelmien käyttöön ottoon ja tunnistettujen laatupuutosten korjaamiseen. Korjaavista toimenpiteistä katsottiin olleen hyötyä. käyntien lukumäärät on esitetty liitetaulukossa 3. Päivystyskäyntien suhde muihin avohoitokäyneihin pieneni erityisesti Tyksissä, mutta myös muissa aluesairaaloissa Loimaan aluesairaalaa lukuun ottamatta (kaavio 2.6). Ulkopuolisten palvelujen ostot Ulkopuolisiin palvelujen ostoihin turvauduttiin enimmäkseen operatiivisilla aloilla. Kohteina oli yksittäisiä harvinaisia tai teknisesti vaativia tutkimuksia tai toimenpiteitä. Plastiikkakirurgiassa palveluja ostettiin myös hoitotakuussa pysymisen varmistamiseksi. Syöpätaudeilla ostettiin sädehoitoa ja vaativaa syövän lääkehoitoa. Diagnostiikan osalta ostettiin uni- ja vireystilatutkimuksia, neuropsykologisia tutkimuksia, geeni- ja vasta-ainetutkimuksia. Psykiatrian alalla hankittiin yksittäisiä ruotsinkielisiä psykologipalveluita, vaikeahoitoisten potilaiden hoitoa, psykoterapiaa, neuropsykologisia tutkimuksia ja kuntoutusta. Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut hankittiin HUS-piiristä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito, silmän alueen kasvainten hoito, eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot (esimerkiksi hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito, huuli-suulakihalkioiden hoito). Tyksiin keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito ja Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty. Tyks koordinoi hengitysvajautta sairastavien potilaitten hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativaa diagnostiikkaa sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin Kaavio 2.6. Päivystyskäyntien ja avohoitokäyntien suhteen kehittyminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina TMS psykiatria Psykiatria Vuodeosastotoiminnan osuus avohoitokäynteihin verrattuna pieneni myös vuonna 212. Vain Tyksissä suhde kääntyi nousuun (kaavio 2.7). Kaavio 2.7. Vuodeosastohoidon ja avohoidon suhteen kehittyminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina LAS VSS SAS VSSHP TYKS TYKS SAS LAS VSSHP VSS TMS 2.9. Palvelujen oikea tuotantomalli (ydintoimintojen jakauma) 4 2 TMS psykiatria Psykiatria Sitova tavoite: Potilaiden hoitopalveluiden ja sisäisten tukipalveluiden joustavuus ja kustannustehokkuus parantuvat yksiköiden välisellä työnjaolla, avohoitoa lisäämällä, toimintoja harkitusti keskittämällä ja hajauttamalla sekä hyödyntämällä liiketalouden ja tuotantotalouden sairaanhoitoon soveltuvia menetelmiä. Mittarit ja tavoitetaso: Ydintoimintojen jakaumassa päivystystoiminnan ja vuodeosastotoiminnan osuudet vähenevät, päiväkirurgian osuus lisääntyy ja sähköiset konsultaatiot lisääntyvät. Ydintoimintojen jakauma VSSHP:ssä kehittyi sitovan tavoitteen mukaisesti vuoden 212 aikana kaikilla mittarin osaalueilla. Vuodeosastohoidon, avohoitokäyntien ja päivystys Päiväkirurgian osuus leikkaustoiminnasta kasvoi kaikissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa (liitetaulukko 3). Kaaviossa 2.8 näkyy päiväkirurgisesti tehtyjen ja vuodeosastohoitoa vaatineiden kirurgisten toimenpiteiden suhteen kehittyminen vuosina Etenkin Loimaan, Salon ja Turunmaan sairaaloissa päiväkirurgian osuus on kasvanut runsaasti ja kattaa suurimman osan leikkaustoiminnasta. Koko sairaanhoitopiirin kehitykseen vaikuttaa kuitenkin eniten Tyksissä tehtävä leikkaustoiminta, jonka päiväkirurgian osuuden kasvu on ollut vähäisintä. 11

12 Kaavio 2.8. Päiväkirurgisesti tehtyjen ja vuodeosastohoitoa vaatineiden kirurgisten toimenpiteiden suhteen kehittyminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa vuosina VSSHP TYKS SAS LAS VSS TMS totuotteiden avulla Salon terveyskeskus on säästänyt vuositasolla noin miljoona euroa haavanhoitokustannuksissa. Hoito- ja kuntoutusketjukuvausten aiheiksi valitaan sairauksia ja terveysongelmia, joissa kansanterveydellinen merkitys on suuri, eri toimijoiden välillä on haastavia rajapintoja, hoidon yhtenäistäminen sairaanhoitopiirin alueella on tarpeen, kustannukset ovat merkittäviä, hoitojaksoja ja -kontakteja on runsaasti, hoitoon tai toimijoiden väliseen yhteistyöhön, työnjakoon, hoidonporrastukseen ja/tai tiedonkulkuun liittyy ongelmia tai vallitseviin käytänteisiin ja työnjakoon halutaan tehdä muutoksia. Hoitoreitit-sivusto on ajantasainen sähköinen työkalu, jossa on kuvattu hoito- ja palveluprosessien lisäksi organisaatioiden yhteystietoja, ohjeistuksia ja tietoa alueellisesta koulutuksesta. Sivuston käyttö on lisääntynyt, mikä näkyy sekä ensimmäistä kertaa käyvien että kaikkien käyntien määrän kasvamisena (kaavio 2.9). Ensimmäistä kertaa käyneiden määrä kasvoi vuonna 212 yli 15 käyntiin ja kaikkien käyntien määrä yli 27 käyntiin. Hoitoreitit-sivustolle pääsee intranetin, Turun yliopiston kirjaston Nelli-portaalin kautta ja myös Terveysportti-portaalin kautta. Kaavio 2.9. Kaikkien käyntien määrä Hoitoreitit-sivustolla vuosina Sähköisten konsultaatioiden määrä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kohosi vuoden 211 lukumäärästä vuoden 212 lukemaan Tyksin osuus sähköisistä konsultaatioista oli 6 (1 26 vuonna 212). Sitovan tavoitteen mukaisesti sähköisten konsultaatioiden määrä kasvoi suhteessa enemmän kuin avohoitokäyntien määrä. Kaikkiaan sähköisten konsultaatioiden osuus toiminnasta on vähäinen Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa (hoitoreitit) Sitova tavoite: Hoitokokonaisuuksien yhtenäistäminen ja eri toimijoiden välisen työnjaon selkiyttäminen. Mittari ja tavoitetaso: Hoitoreitit-sivuston käytön määrä kasvaa. Hoitoreitit-toiminta siirtyi perustettuun Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteiseen perusterveydenhuollon yksikköön. Hoito- ja kuntoutusketjuja laaditaan alueellisesti molemmissa sairaanhoitopiireissä. Yhteensä valmiita ketjuja on Varsinais-Suomessa 44 ja Satakunnassa 4 kappaletta. Tekeillä olevia ketjuja on Varsinais-Suomessa 5 ja Satakunnassa 2 kappaletta. Hoito- ja kuntoutusketjujen tavoitteena on hoidon ja palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, päällekkäisyyksien vähentäminen, resurssien tarkoituksenmukainen suuntaaminen sekä moniammatillisen yhteistyön lisääminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä soveltuvin osin myös sosiaalitoimen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hoitoreittien soveltaminen edistää hoidon laatua ja turvallisuutta, parantaa yhteistyötä ja säästää kustannuksia. Esimerkiksi Krooninen haava -hoitoketjun yhteydessä laaditun hoito-oppaan ja kilpailutettujen geneeristen haavanhoi Hoitopalautteen saatavuus Sitova tavoite: Asiantuntemuksen ja tietojen vaihto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä paranee. Tavoitetaso: Hoitopalautteen saatavuus 5 vrk:n kuluessa on 9. Sähköisten hoitopalautteiden (epikriisien) määrä VSSHP:ssä on kasvanut vuosittain. Vuonna 212 osuus potilashoitojaksoa kohti Tyksissä oli 142, mikä tarkoittaa sitä, että yhdestä potilaasta toimitettiin keskimäärin 1,4 sähköistä hoitopalautetta lähettäneelle yksikölle tai jatkohoitopaikkaan. Vuonna 211 luku oli 126 ja 21 vuonna 14 (liitetaulukko 11). Myös aluesairaaloissa sähköisten hoitopalautteiden määrä on ollut kasvussa. Hoitopalautteen toimittamiselle 5 vuorokaudessa jatkohoidosta vastaavaan yksikköön on asetettu tavoitetaso 9. Kaikista sähköisistä hoitopalautteista 5 vuorokauden sisällä oli toimitettu Tyksissä noin 6, aluesairaaloissa 64 76,

13 psykiatrian tulosalueella 46 ja EPLL:ssa 74. Mukana luvuissa ovat polikliiniset ja vuodeosastohoitojaksot. Sähköisten lähetteiden seurantaan liittyvien virhelähteiden vuoksi suoria johtopäätöksiä tavoitetason saavuttamisesta ei voi tehdä. Palaute lähetetään perusterveydenhuoltoon aina, jos potilas ei ole sitä kieltänyt. Muualle lähettämiseen tarvitaan potilaan suostumus. Kaikissa laitoksissa ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sähköisiä hoitopalautteita. Potilaalle ei lähetetä sähköistä palautetta, eivätkä postitse lähetetyt palautteet kirjaudu sähköiseen tietojärjestelmään. Tarkemmat lukumäärät on kuvattu Tyksin osalta taulukossa 2.4 ja muiden tulosalueiden tai sairaaloiden osalta taulukossa 2.5. EPLL:sta lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden määrä oli 1,1 hoitotapahtumaa kohti vuonna 212. Taulukko 2.4. Viiden vuorokauden sisällä toimitettujen sähköisten hoitopalautteiden osuus kaikista sähköisistä hoitopalautteista Tyksissä vuonna 212 Tyksin konservatiivisen tai operatiivisen tulosryhmän tulosyksikkö / erikoisala Sähköisesti lähetettyjä hoitopalautteita yhteensä Sähköinen hoitopalaute lähetetty -5 vrk:n aikana hoidon päättymisestä* -5 vrk:n aikana lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden osuus () kaikista sähköisistä hoitopalautteista Sisätaudit ,7 Anestesiologia ,9 Kirurgia ,1 Neurokirurgia ,1 Naistentaudit ja synnytykset ,9 Lastentaudit ,8 Lastenkirurgia ,3 Silmätaudit ,2 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,3 Foniatria ,2 Suusairaudet ,2 Iho- ja sukupuolitaudit ,8 Syöpätaudit ja sädehoito ,3 Neurologia ,3 Lastenneurologia , Keuhkosairaudet ,2 Perinnöllisyyslääketiede ,1 Työlääketiede ,4 Fysiatria ,4 Hengitysyksikkö 5 4 8, Kuntoutus ,6 Ortopedia ,9 Yhteensä ,4 * Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkityn tapahtumapäivän ja hoitopalautteen lähetyspäivän ero. - Mukana kaikki hoitopalautteet. - Palaute voidaan lähettää vain potilaan suostumuksella ja sähköiset palautteet vain laitoksiin, joihin se on mahdollista. Potilaalle ei lähde sähköistä palautetta. Taulukko 2.5. Viiden vuorokauden sisällä toimitettujen sähköisten hoitopalautteiden osuus kaikista sähköisistä hoitopalautteista aluesairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuonna 212 Sähköisesti lähetettyjä hoitopalautteita yhteensä Sähköinen hoitopalaute lähetetty -5 vrk aikana hoidon päättymisestä* -5 vrk aikana lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden osuus () kaikista sähköisistä Tulosyksikkö hoitopalautteista Loimaan aluesairaala ,1 Salon aluesairaala ,5 Vakka-Suomen sairaala , Turunmaan sairaala ,9 Alueellinen esh yhteensä ,6 Psykiatrian tulosalue ,9 EPLL ,6 Yhteensä ,2 *Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkityn tapahtumapäivän ja hoitopalautteen lähetyspäivän ero. 13

14 3. Potilaiden tutkimus ja hoito Tehtyjen tutkimusten ja toimenpiteitten sekä annettujen hoitojen määrät heijastavat sairaanhoitopiirin väestön erikoissairaanhoidon tarvetta ja erikoissairaanhoidon resurssien käyttöä. Pelkkä toiminnan lukumäärien kuvaaminen ei riitä kertomaan onko tuotettu toiminta perustunut tutkimustietoon ja parhaisiin käytäntöihin. Tässä luvussa tarkastellaan toteutuneitten tutkimusten ja hoitojen lisäksi myös keinoja lisätä näyttöön perustuvaa toimintaa VSSHP:n eri toimintayksiköissä Diagnostiset tutkimukset Potilaiden taudinmäärityksessä tarvittavat tutkimukset tuotetaan Tyks-Sapa-liikelaitoksessa, joka on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Seuraavassa on kuvattu tutkimusten määriä, tuotannon muutoksia ja laatua palvelualueittain. Kuvantamistutkimukset Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus tuottaa ja järjestää kuvantamispalveluja sairaanhoitopiirin toimintayksiköille. Vain pieni osa toiminnasta on suoranaisesti potilaiden hoitoa (invasiiviset kuvantaohjatut toimenpiteet). Näiden potilaiden määrä on kasvanut jatkuvasti ja lisäystä vuonna 212 oli 9,7 vuoteen 211 verrattuna. Vuonna 212 tutkimusten prosessit ovat nopeutuneet ja tutkimuksiin odotusajat ovat lyhentyneet: tutkimukset toteutuivat pääosin hoitotakuussa asetetun kahden kuukauden polikliinisen tutkimuksen määräajan puitteissa. Odotusviiveitä oli mammografiatutkimuksiin ja neurologisiin toimenpiteisiin. Magneettitoiminnan kehittämiseen panostettiin mm. toiminnan ja prosessien sujuvuuden parantamiseksi. Magneettitutkimuksiin annettiinkin tutkimusaika tavoitteen mukaisesti kahdessa päivässä ja niiden ostopalvelun määrä väheni vuodesta 211. Kuvantamiskeskuksen kokonaistutkimusmäärä vuonna 212 oli , joka on,6 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itse tuotettuja tutkimuksia oli , missä vähennystä edellisvuoteen oli,3. Natiiviröntgentutkimuksissa ( tutkimusta) oli vähennystä 1,4. Varjoainetutkimuksissa (924 tutkimusta) laskua oli 8,7. Verisuonten angiografiatutkimuksia tehtiin 1 32 (vähennystä 4,6 ). Tietokonetomografioita tehtiin (lisäystä 3,4 ). Ultraäänitutkimusten määrä oli 3 26 (lisäystä,7 ) ja magneettitutkimuksia tehtiin itse (lisäystä 5,4 ) ja ostettiin (vähennystä 9,7 ). Radiologisia toimenpiteitä tehtiin (lisäystä 9,7 ). Kuvantamiskeskus valvoo toiminnan laatua ja turvallisuutta säännöllisesti. Lisäksi Haipro-vaaratapahtumailmoituksia vuonna 212 tehtiin yhteensä 181. Tapahtumista 39 kohdistui kuvantamistutkimuksen poikkeamaan tai laitteen käyttöhäiriöön. Lääkehoitoon tai varjoaineeseen kohdistuvia vaaratapahtumia oli 3, samaten tiedonkulkuun liittyviä. Ilmoituksiin perustuvia jatkotoimenpiteitä olivat asiasta informointi (45 ), ylemmälle taholle viestintä (9 ) ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu (4 ). Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian (KNF) palvelualue tuottaa KNFerikoisalan diagnostisia tutkimuksia, valvontoja ja hoitoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon potilaille ja rajoitetusti Tyksin erityisvastuualueen vaativaan erikoissairaanhoitoon. Lisäksi yksikkö tarjoaa teknistä tukea ja arkistointipalveluita psykiatrian toimialueelle, Turunmaan sairaalalle ja keuhkotautien klinikalle. Suurin osa (8 ) tutkimuspalveluiden myynnistä kohdentuu Tyksin yksiköille.jonkin verran palveluita tuotetaan myös alueelliselle erikoissairaanhoidolle (1 ) ja piirin ulkopuolisille potilaille (1 ). Vuonna 212 KNF-palvelualue tuotti diagnostisia tutkimuspalveluita yhteensä 7 46 kpl. Kasvua oli 3,8 vuoteen 211 verrattuna (painotettuina lukuina 1 551, kasvua 4, ). Kliinisen neurofysiologian palvelualue pyrki vuonna 212 vastaamaan erityisesti vaativien erityistason tutkimuspalveluiden kysyntään. Tähän liittyen pitkäaikaisten EEG-tutkimusten määrä kasvoi lähes 2. Uutena käyttöönotetun navigoidun magneettistimulaation kysyntä kasvoi nopeasti ensimmäisen käyttövuoden aikana; hoidon aiheina KNF:llä olivat vaikea hermovauriokipu ja tinnitus, ja hoidoissa kävi myös piirin ulkopuolisia potilaita. Laitteella tehtiin myös muutamia preoperatiivisia liikeaivokuoren kartoituksia aivokasvainpotilaille. Herätevasteiden ja tuntokynnysmittausten kasvua selittävät viime vuoden aikana käyttöön saadut uudet neuropaattisen kivun tutkimukset. Vaativien uni- ja vireystilatutkimusten kysyntä oli jonkin verran vähäisempää kuin vuonna 211. Vuosittaisessa ulkoisessa auditoinnissa ei todettu poikkeamia kliinisen neurofysiologian palvelualueen toiminnassa. Sisäisessä laaduntarkkailussa tulokset olivat hyvää tasoa aikaisempien vuosien tapaan. Vuonna 212 havaittiin vain muutamia poikkeamia, jotka liittyivät tiettyihin mittalaitteisiin sekä lääkäreiden tutkimuslausuntoviiveisiin (18 kpl, pääosa yöpolygrafiatutkimuksia). Merkittävää haittaa tästä ei potilaiden hoidolle kuitenkaan koitunut. 14

15 Laboratoriotutkimukset Tykslab on alueellinen organisaatio ja palvelee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa Varsinais-Suomen alueella. Näytteenottopisteitä on yhteensä 34 kpl. Näistä potilas voi valita itselleen parhaiten sopivan. Ajanvaraus on mahdollista osassa näytteenottopisteitä. Ajanvarauksen voi tehdä sekä internetissä että puhelimitse. Vuonna 212 Tykslab tuotti ja välitti laboratoriopalveluita kpl, mikä oli 1, enemmän kuin vuonna 211 ( kpl). Näytteenottotapahtumia vuonna 212 oli kpl, mikä oli,4 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Potilaat voivat antaa palautetta laboratorion toiminnasta internetin välityksellä ja näytteenottopisteissä olevilla palautelomakkeilla. Potilaspalautteita annettiin vuonna 212 yhteensä 147 kpl, joista kiitoksia hyvästä palvelusta oli 66 kpl. Pitkästä odotusajasta palautetta saatiin 37 potilaalta ja muusta näytteenottopalvelusta 44 potilaalta. Potilaspalautteet käsitellään sekä osasto- että johtoryhmän kokouksissa. Solu- ja kudosnäytteiden tutkimukset Patologian palvelualue osallistui potilaiden hoitoon liittyvään diagnostiikkaan tutkimalla Tyksin eri yksiköiden ja muiden, lähinnä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköiden patologian yksikköön lähettämää näytemateriaalia. Aluesairaaloiden patologian näytetutkimukset on hankittu yksityiseltä palveluntarjoajalta. Päätyyppeihin jaetut näyte- ja tutkimusmäärät ja näytelasien vaativuuden mukaan painotetut lukumäärät (näytelasit) vuosina 211 ja 212 on ilmoitettu taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. Patologian näytemäärien toteutumat vuosina 211 ja 212 Toteutuma Näytetyyppi Kudosnäytteet Solunäytteet Ruumiinavaukset Jatkotutkimukset Yhteensä Näytelasit Omana työnä tehtyjen tutkimusten kokonaismäärässä tapahtui 4,2 :n lisäys (2 31 kpl) edelliseen vuoteen. Vaativuuden mukaan painotettu näytemäärä lisääntyi kpl eli 9,1. Suurimmat Tyksin patologian palvelujen lisäykset koskivat lähinnä syövän jatkotutkimuksissa käytettävää immunohistokemiaa (kasvu 13,9 ), suuria makroblokkeja (kasvu 22,9 ) ja erikoisvärjäyksiä (kasvu 14,8 ). Solunäytteistä lisääntyivät virtsanäytteet (kasvu 19,4 ). Rintasyövän diagnostiikan näytteistä lisääntyivät voimakkaasti rintabiopsia (kasvu 32,7 ) ja vartijaimusolmuketutkimukset (kasvu 32,7 ). Patologian yksikkö on osallistunut useisiin kansallisiin laadun vertailumittauksiin sekä kansainväliseen immunohistokemian laaduntarkkailuun. Yksikössä suoritettiin vuonna 212 myös ulkoinen arviointi, jonka perusteella todettiin ja korjattiin yksi poikkeama dokumenttien hallinnasta ja katselmoinnista. Liitetaulukossa 12 on esitetty VSSHP:ssä tehtyjen yleisimpien tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien kehitys vuosina Keuhkojen diagnostinen radiologia oli ylivoimaisesti suurin ryhmä (yli 54 tutkimusta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat muiden elinryhmien radiologiset tutkimukset, kuten pään ja kallon (15 ), vatsan (9 9), polven (9 5) ja lonkan (9 3) diagnostinen radiologia. Yleisin leikkausryhmä (kaihileikkaukset) oli vasta 15. sijalla Toimenpiteet Liitetaulukossa 13 kuvataan yleisimpien polikliinisten tai hoitojaksoihin liittyneiden leikkausten tai diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden lukumäärien kehitys toimenpideryhmittäin VSSHP:ssä vuosina Yleisin ryhmä oli hengitysteiden tutkimukset (8 549), minkä jälkeen tulivat kaihileikkaus (3 629), normaali synnytys (3 578) ja suoliston tähystys (2 11). VSSHP:ssä tehtiin vuonna 212 lähes 45 toimenpidettä, joista varsinaisia leikkauksia oli Toimenpiteiden kokonaismäärä on vuodesta 29 vuoteen 212 vähentynyt ( ). Yleisimpien toimenpiteitten keskinäisessä järjestyksessä on vuosien mittaan tapahtunut vain pieniä muutoksia. Yleisin yksittäinen leikkaustoimenpide oli kaihileikkaus (fakoemulsifikaatio), toiseksi yleisin päätoimenpiteeksi merkitty yleisanestesia, kolmantena käden keskihermon vapautus ja neljäntenä keisarileikkaus. Viisitoista yleisintä toimenpidettä kattoi yli neljänneksen kaikista toimenpiteistä (taulukko 3.2). Taulukko 3.2. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä eniten tehdyt toimenpiteet ja niiden prosenttiosuudet kaikista toimenpiteistä vuonna 212 Koodi* Toimenpide lukumäärä CJE2 Fakoemulsifikaatio, ,1 takakammiotekomykiö WX44 Suonensisäinen yleisanestesia ,4 ACC51 Keskihermon vapautus 726 1,6 MCA1 Keisarileikkaus istmuksen läpi 678 1,5 JAB3 Nivustyrän korjaus keinoaineella 641 1,4 NGB2 PolviTEP ilman lumpio-osaa, 623 1,4 liukuproteesi NFB3 Lonkan kokotekonivel, standard, 65 1,3 sementitön ULC2 Kohdun tähystys 594 1,3 EMB1 Nielurisaleikkaus 567 1,3 JKA21 Sappirakon poisto 532 1,2 laparoskooppisesti DCA2 Tympanostomia/putki 521 1,2 NGD5 Polven nivelkierukan osan 463 1, poisto ASKO UKC2 Virtsarakon tähystys 436 1, JEA Umpilisäkkeen poisto 427 1, TPH2 Keskuslaskimokatetri laskimoon 398,9 Yhteensä ,6 Toimenpiteitä yhteensä VSSHP , * Nomescon toimenpidekoodi viiden merkin tarkkudella 15

16 KUVA: MARJO PELTONIEMI 3.3. Lääkehoito Sairaanhoitopiirin lääkehuollosta vastaa Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualue Varsinais-Suomen lääkehuolto, joka toimii kaikissa VSSHP:n sairaaloissa. Lääkehuolto myy lääkkeitä ja palveluja sairaanhoitopiirille. Taulukossa 3.3 on kuvattu lääkeryhmittäin kustannusten kehittyminen vuosina Sairaanhoitopiirin ulkopuolisen myynnin osuus lääkehuollon myynnistä on noin 1. Tyksin osuus sairaanhoitopiirin lääkehuollon kustannuksista on 8 9. Taulukko 3.3. Lääkehuollon myyntejä vastaavat ostot lääkeryhmittäin VSSHP:ssä vuosina Varsinaiset lääkkeet Veri Radioaktiiviset lääkkeet Lääkkeelliset kaasut Yhteensä Sairaanhoitopiirin sairaaloissa tarvittiin vuonna 212 noin 1,8 miljoonaa lääkepakkausta, suunnilleen sama määrä kuin vuonna 211. Veri- ja lääkekaasupakkausten määrä oli noin,8 miljoonaa kappaletta. Lääketoimituksia oli vuonna 212 yhteensä , noin 3 vähemmän kuin vuonna 211. Jakelujen vähenemä johtui loppuvuonna 212 säästösyistä vähennetystä toiminnasta. Omalääkevalmistus ja solunsalpaajien annosvalmistus ovat vaativimpia lääkehuollon tehtäviä. Omavalmisteisten lääkkeiden suurin tarvitsija on lastenklinikka, erityisesti keskosten hoito. Steriilejä lääkkeitä tehtiin vuonna 212 yhteensä jakeluyksikköä, ei-steriilejä ja käyttövalmiita syövänhoidon injektiota ja infuusioita 26 5 kappaletta. VSSHP:ssä 2 eniten euroja kuluttaneiden lääkeaineiden listalla on viisi monoklonaalista vasta-ainetta, joista infliksimabi ja tratsutsumabi pitävät 1. ja 2. sijaa. Listalla on myös kaksi verivalmistetta, punasolut ja trombosyytit. Fabryn taudin hoidossa tarvittavat lääkeaineet, agalsidaasialfa ja beeta (7. ja 8.), ovat kerta-annoksina yhtä potilasta kohti kalleimmat lääkeaineet VSSHP:ssä. Lisäksi listalta löytyy sytostaatteja ja mikrobilääkkeitä. Kaikkiaan 2 eniten euroja vaatinutta lääkeainetta kattaa 84 lääkekustannuksista. Lääkkeiden käyttöalueita kuvaa ATC (anatomis-terapeuttis-kemiallinen) -ryhmittäinen käytön jakauma. Kaaviossa 3.1 ovat eri lääkeryhmien kustannukset vuosina 211 ja 212. Syövän hoidon lääkeaineisiin (ATC-ryhmä L) kului eniten euroja. Kustannukset nousivat noin,45 miljoonaa euroa vuoteen 211 verrattuna. Ryhmään kuuluvien monoklonaalisten vasta-aineiden ja immunostimulanttien käyttö kasvoi jopa selittäen kustannusten nousua. Myös syövänhoidon käyttövalmiita annoksia tarvittiin vuonna 212 yhteensä 246 annosta enemmän kuin vuonna 211. Nousua oli 1, minkä taustalla oli silmään annosteltavat bevasitsumabiruiskut, joita tarvittiin 75 kpl enemmän kuin vuonna 211. Muiden annosten käyttö väheni kokonaisuutena 54 kpl. Eräät uudet syöpälääkkeet (esim. kabatsitakseli) aiheuttivat korkeita kustannuksia, jotka kuitenkin kompensoituivat julkisen kilpailutuksen tuottamilla alemmilla nettohintatasoilla. Kaavio 3.1. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä lääkkeisiin kuluneiden kustannusten ( ) jakautuminen ATC-ryhmittäin vuosina 211 ja A B C D G H J L M N P R S V VERI Toiseksi eniten euroja kului systeemisesti vaikuttaviin mikrobilääkkeisiin (ATC-ryhmä J). Ryhmän kustannukset alenivat vuoteen 211 verrattuna noin,6 miljoonaa euroa, vaikka monen mikrobilääkkeen käyttö kasvoi. Kilpailutuksen kautta meropeneemin ja piperasilliini-tatsobaktaamiyhdistelmän hintatasot alenivat pienentäen kokonaiskustannuksia. Mikrobilääkkeiden kulutuksen mittarina käytetään DDDlukua (defined daily dose). Se ilmaisee mikrobilääkkeestä sen pääindikaatiossa ja keskivaikeassa infektiossa tarvittavan aikuisen keskimääräisen vuorokausiannoksen painoyksiköissä. Tyksissä DDD-luku sataa hoitopäivää kohti vuonna 212 oli noin 14, eli jokaisena vuodeosastopotilaan hoitopäivänä annettiin keskimäärin 1,4 mikrobilääkettä. Luku oli korkein sisätautiklinikalla, seuraavaksi suurin kirurgian ja keuhkosairauksien klinikoilla. DDD-lukuarvo on kasvanut 2-luvulla noin 1,4-kertaiseksi. Kasvu kuvastanee hoidon porrastusta ja vaativampien infektioiden hoitoa Tyksissä (kaavio 3.2) MILJ. 16

17 Kaavio 3.2. Mikrobilääkkeiden kulutus DDD-luvulla mitattuna Tyksin klinikoilla vuosina Kirurgia Ortop. ja traum. Sisätaudit Keuhkosairaudet Anestesiologia ja teho Syöpätaudit Lastentaudit Korvataudit Naistentaudit Neurologia Ihotaudit Ensiapu Muut Osastofarmasia ja osastokäynnit lisäävät turvallisuutta Osastofarmasia on yksi lääketurvallisuuden varmistamisen keino. Toiminta käynnistyi Tyksissä vuonna 26. Vuonna 212 osastofarmasiaa oli 13 yksikössä, joihin kuuluivat operatiivisen ja konservatiivisen tulosryhmän yksiköitten lisäksi Turunmaan sairaala ja Salon aluesairaala. Osastofarmaseutit tiedottavat ja kouluttavat lääkkeistä, laativat käyttöohjeita, tekevät kulutusraportointia, ohjaavat opiskelijoita, antavat potilaille lääkeneuvontaa, tekevät lääkkeiden annosjakelua tai -valmistusta sekä huolehtivat lääketilauksista ja -palautuksista. Lääkehuolto tekee vuosittaisia käyntejä osastoille huolehtiakseen, että lääkkeitä säilytetään, käytetään ja käsitellään potilaita hoitavissa yksiköissä lääkelain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti. Käyntejä tehtiin vuonna 212 yli kahdellesadalle osastolle. Osastokäyntien teemana oli uusi peruslääkevalikoima sekä lääkehuollon OST -tilausjärjestelmä ja uusien lääkkeenkuljetuslaatikoiden sinetöinnin opastus Näyttöön perustuva toiminta Sitova tavoite: Toiminnan vaikuttavuus paranee. Toimenpiteet: Näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen osuutta lisätään karsimalla toimintaa, jonka näytön taso on C-D. Vuonna 212 selvitettiin tulos- ja toimintayksikköjen mahdollisuutta karsia matalaan näyttöön perustuvia diagnostisia ja hoitokäytäntöjä sekä lääketieteellisessä toiminnassa että hoitotyössä. Karsittavia hoitokäytäntöjä tunnistettiin useimmissa yksiköissä. Tyypillisiä karsimiskohteita olivat joko tietyn toimenpiteen kohderyhmien tai hoitoindikaatioiden tarkempi rajaaminen, toimenpiteellisten hoitojaksojen toimenpidettä edeltävien tehtävien ja käytäntöjen tai hoitojakson jälkeisten kontrollikäyntien määrän tai kontrollikäytäntöjen - esimerkiksi kontrollitutkimusten tai suorittavan ammattiryhmän - uudelleen järjestelyt. Myös kalliiden lääkehoitojen korvaaminen halvemmilla - esimerkiksi kiinnittämällä huomiota lääkkeen antoreittiin tai edullisempia vaihtoehtoja suosimalla - katsottiin mahdollisiksi kustannusten säästökohteiksi. Lisäksi uusien hoitomuotojen käyttöönottoa suunniteltiin rajattavaksi vain tutkimusasetelmiin. Myös hoitoreittien toimintaa tehostamalla ja yhteistyötä lisäämällä voidaan parantaa oikea-aikaista hoidon saatavuutta ja karsia lisähyötyä tuottamatonta päällekkäisyyttä. Osalla erikoisaloja näyttöön perustumattomien hoitojen karsiminen oli jo tehty aikaisemmin, joten tässä vaiheessa ei tunnistettu karsittavia kohteita. Tulosyksiköiden näkemyksissä korostui, että pyrkimys näyttöön perustuvaan toimintaan on yhteinen, kotimaisia Käypä hoito suosituksia ja ulkomaisia konsensuslausumia sekä hyvien käytäntöjen ohjeita noudatetaan ja toimintaa kehitetään niiden mukaisesti. Osa hoitosuosituksista perustuu kuitenkin vain C- ja D-tason näyttöön, koska tasokkaampaa tieteellistä näyttöä ei ole saatavilla tai sitä ei ole eettistä hakea tutkimusasetelmissa käytäntöjen vakiintuneisuudesta johtuen. Yliopistosairaalan tehtävä on kehittää uusia menetelmiä, joista näyttöä vasta hankitaan. Kehitystyö tehdään yleensä tutkimusasetelmissa. Hoitokäytäntöjen kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa tarvitaan jatkuvaa itsearviointia. 17

18 Näyttöön perustumattoman hoidon karsimisen lisäksi tehtiin vuosittainen kyselytutkimus näyttöön perustuvasta hoidosta. Kyselyyn vastasi 226 VSSHP:n lääkäriä. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kunkin näytönasteen (A, B, C, D) osalta arvio oman yksikön toiminnan osuudesta (<2, 2 4, jne.), joka vastaa kyseistä näytönastetta. Vastausten jakaumat vuosilta 211 ja 212 on esitetty taulukossa 3.4. Vastanneiden näkemys korkeimpien näytönasteiden osuuksien pienenemisestä saattaa heijastaa vuonna 212 tulosyksiköissä käytyjä keskusteluja näyttöön perustuvasta hoidosta ja tiedon lisääntymistä näyttötiedon haasteista. Vuonna 211 suurin osa vastaajista ajatteli, että näytönaste A toteutui 61 8 prosentissa annettuja hoitoja, kun uusimmissa vastauksissa lähes yhtä suuri joukko vastaajia piti A-tasoisen näytön toteutumisen osuutta 41 6 prosenttina tai 61 8 prosenttina annetusta hoidosta. Melko vahvan näytönasteen B kohdalla arvio 2 4 prosentin osuudesta terävöityi. Samoin C- ja D-näytönasteissa vastausten jakauma kapeni. Vastauksista ei voi tehdä johtopäätöksiä hoitokäytäntöjen muutoksista, ainoastaan lääkäreiden näkemyksistä toteutuneiden hoitojen näytön asteesta. KUVA: MARJO PELTONIEMI Taulukko 3.4. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirin lääkäreiden käsityksiä toiminnan näytön asteen jakautumisesta vuosien 211 ja 212 Webropol-kyselyn vastausten mukaan VUOSI 211, 237 vastannutta < > 8 Yhteensä Keskiarvo A Vahva näyttö ,2 B Melko vahva näyttö ,72 C Vähäinen näyttö ,97 D Epävarma näyttö, kliininen kokemus ,4 Ei osaa sanoa) ,99 VUOSI 212, 226 vastannutta < > 8 Yhteensä Keskiarvo A Vahva näyttö ,5 B Melko vahva näyttö ,48 C Vähäinen näyttö ,78 D Epävarma näyttö, kliininen kokemus ,89 Ei osaa sanoa) ,75 Pelkästään matalan näytön hoitokäytäntöjä karsimalla tai korkeaan näytönasteeseen pyrkimällä ei voida varmistua hoidon parhaasta mahdollisesta vaikuttavuudesta potilaan kannalta. Oleellista on potilaan yksilöllinen hoidon tarpeen arviointi ja arvio potilaan edellytyksistä hyötyä suunnitellusta hoidosta. Hoidon tulosten seurantaa ja hoidon vaikuttavuuden mittaamista kehitetään edelleen parhaan mahdollisen hoidon antamiseksi VSSHP:n potilaille Uusien menetelmien hallittu käyttöönotto Uusien menetelmien käyttöön otosta on laadittu erityisvastuualueiden yhteinen toimintamallin kuvaus, joka on hyväksytty sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä tai heidän nimeämistään edustajista koostuvassa HALO-neuvottelukunnassa Uusi toimintamalli astuu voimaan vuonna 213 osana erityisvastuualueen järjestämissopimusta. Uusien menetelmien hallittu käyttöönotto (HALO) -ohjelman vaikuttavuudesta tehtiin kyselytutkimus Tyksin erityisvastuualueen lääkäreille osana valtakunnallista selvitystä. Kyselyn vastausten perusteella on tehty kehittämissuunnitelma HALO-ohjelman ohjausvaikutuksen tehostamiseksi. 18

19 4. Toiminnan tulokset ja hoidon laatu Hoidon tulosten kuvaaminen edellyttää sairaus- ja potilasryhmäkohtaisten tulosmittareiden määrittelyä ja tiedon kattavaa seurantaa jokaisen potilaan osalta. Tiedon keruu suoraan potilastietojärjestelmistä ei yleensä ole mahdollista, vaan tulosten seuraamiseksi tarvitaan erillisiä potilasryhmäkohtaisia seurantatutkimuksia tai rekisterejä. Hoidon laatua kuvaavien, paranemista mittaavien tulosten lisäksi on tärkeää tietää hoitojen haittavaikutukset ja muut komplikaatiot, uusintaleikkausten määrä ja kuolleisuus. Osana laadukasta hoitoa myös potilasturvallisuuden kehittymistä seurataan erilaisilla indikaattoreilla ja mitataan potilaan kokemuksia hoidon onnistumisesta. Anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla vertailutietoa kerättiin Intensium-konsortiossa sekä tehohoidon että leikkaustoiminnan osalta. Tyksin aikuisten teho-osasto on mukana valtakunnallisessa laatutietokantapalvelussa muiden Suomen keskus- ja yliopistosairaaloiden teho-osastojen kanssa. Aikuisten tehohoitoa koskevat tulokset vuodelta 212 on esitetty taulukossa 4.1. Vertailtavat tulokset on esitetty suhteessa saman suuruusluokan teho-osastojen ja koko konsortion keskimääräisiin tuloksiin. Eri mittareiden avulla seurataan hoidon tulosta, hoidon intensiivisyyttä, hoitoisuutta, tehohoidon jälkeistä elämänlaatua ja resurssien käyttöä ajan suhteen sekä muiden teho-osastojen toimintaan vertaisarvioiden Hoidon vaikuttavuus ja tulosten vertailu Sitova tavoite: Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa. Tavoitetasot: Vertailua on tehty erikoisaloittain ja tulokset arvioitu vuoden loppuun mennessä. Hoitotulosten vertailu (benchmarking) vähintään yhdessä keskeisessä potilasryhmässä yliopistosairaaloiden kesken tai muun vastaavan hoidon tuottajan kanssa annettiin tavoitteeksi kaikille erikoisaloille vuoden 212 alussa laaditussa johtajaylilääkärin ohjeessa. Vertailujen etenemistä seurattiin kolmesti vuodessa erikoisaloille tehtävillä kyselyillä. Meneillään olevista vertailuista saatiin tiedot 33 erikoisalalta. Vähintään yhden potilasryhmän tuloksia yliopistosairaaloiden tai muun vastaavan vertailuryhmän kesken verrattiin 2 erikoisalalla. Omien tulosten seurantaa ilman vertailua toisen organisaation tuloksiin tehtiin lisäksi yhdeksällä erikoisalalla. Suunnitelmia vertailun käynnistämiseksi oli kahdeksalla erikoisalalla. Vain kolmella erikoisalalla ei ollut vertailua tai suunnitelmia hoitotulosten vertailemiseksi. Hoitotulosten vertailu erikoisaloittain on esitetty liitetaulukoissa 14 A ja 14 B. Valmistuneita vertailutuloksia tai oman toiminnan seurantarekisteritietoja esittivät vuoden 212 lopulla erikoisaloista mm. anestesiologia ja tehohoito, lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset, plastiikkakirurgia, sairaalahygienia (infektiotaudit), syöpätaudit ja urologia. Rekisteritiedon keruun viiveiden tai seuranta-aikojen vuoksi osa tuloksista kuvaa vuonna 211 hoidettujen potilaitten tuloksia. Taulukko 4.1. Tyksin aikuisten teho-hoidon tulokset vuosina ja vertailu Intensium-konsortion keskiarvoon sekä muihin yliopistosairaaloihin Potilaat Hoidon tulos Tyks Tyks Tyks Yosairaalat Konsortio Vuosi N (lukumäärä) Hoitoaika 3,72 3,36 3,77 3,1 2,96 (keskiarvo) *SAPS-II (keskiarvo) 32,31 32,43 33,75 32,39 34,13 *APACHE-II 18,49 18,3 18,63 18,21 18,67 (keskiarvo) ** TISS-pisteytys, 34,98 34,37 34,57 36,37 33,92 päivittäiset keskiarvot Ikä (keskiarvo) 58,76 59,9 6,9 59,2 59,67 Tehokuolleisuus 6,21 6,95 7,1 5,34 5,96 Kuolleisuus 6,58 6,12 7,16 4,63 5,58 tehohoidon jälkeen Sairaalakuolleisuus 12,29 12,78 14,32 9,64 11,22 SMR (standardoitu 1 1,8 1,4,84,83 kuolleisuus) Päivystyspotilaiden 1,2 1,9 1,6,86,84 SMR *SAPS-II ja APACHE-II ovat tehopotilaitten vaikeusasteen mittareita, suurempi arvo tarkoittaa vaativampaa potilasta. ** TISS-pisteytys kuvaa tehohoidossa tarvittujen hoitotoimenpiteiden määrää ja laatua. 19

20 Hoitotulosten vertailua tehtiin urologian erikoisalalla robottiavusteisesta eturauhassyöpäkirurgiasta muiden suomalaisten robottiyksiköiden (HUS, Tays, OYS) kanssa. Lyhyen aikavälin tuloksissa ei havaittu merkittäviä eroja keskusten välillä. Syövän ennusteesta on mahdollista tehdä johtopäätöksiä vasta pidemmän seuranta-ajan jälkeen. Lisäksi Tyksissä vuosina hoidettujen rakkosyöpäpotilaitten radikaalikirurgian vertailu kanadalaisen sairaalan (Princess Margaret Hospital, Toronto) hoitotuloksiin on valmistunut ja sen perusteella hoitokäytäntöjä Tyksissä on muutettu kansainvälisten hoitosuositusten mukaiseksi. Sairaanhoitopiirin omia laaturekisterejä on mm. ihomelanoomien hoitotuloksista plastiikkakirurgian erikoisalalla. Rekisterissä on yli 15 potilaan tiedot alkaen vuodesta Seurannan päätetapahtumia ovat tautiperäinen kuolema ja taudin uusiutuminen. Rekisterissä on myös tiedot potilaiden ennustetekijöistä sekä tärkeimmät hoitotapahtumat. Tulosten vertailukohteena ovat kansainväliset tutkimustulokset, joiden perusteella ihomelanoomien hoitomenetelmät ja hoitotulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa. Naistentautien ja synnytysten erikoisalalla vertailutietoa kerätään säännöllisesti synnytyksiin liittyen. Taulukossa 4.2 on kuvattu viimeisimmät julkaistut tiedot vuodelta 211 Tyksissä hoidetuista synnytyksistä verrattuna maan keskiarvoon. Tyksissä syntyneistä lapsista maan keskiarvoa suurempi osuus oli syntynyt alle 37-viikkoisena tai alle 1 g painoisena. Vastasyntyneitten kuolleisuus oli,43 (maan keskiarvo,4 ). Äidille tehtiin välilihan leikkaus selvästi keskiarvoa harvemmin, laajojen repeämien osuus oli 1, (maan keskiarvo,9 ). Taulukko 4.2. Tyksin synnytystoiminnan vertailu Suomen synnytyssairaaloiden keskiarvoon vuonna 211 TYKS Koko maa Synnytyksiä yhteensä Äitiyspoliklinikan lääkärikäynnit 6 97 Päivystyskäynnit 3 5 Käynnit / synnytys 2,5 3,2 Hoitoaika synnytyksen jälkeen (päiviä) 2,3 2,9 Synnyttäjistä ensisynnyttäjiä 42,7 41,3 Synnyttäjistä yli 4-vuotiaita 3,5 3,6 Synnyttäjistä BMI > 3 13,4 12,4 Syntyneet lapset yhteensä Kaksosten osuus 1,7 1,4 < 37 viikon synnytysten osuus 7, 5, < 1 g syntymäpainon osuus,8,4 > 45 g syntymäpainon osuus 2,8 2,4 Perinataalinen mortaliteetti,43,4 Hoito lasten teho- tai valvontaosastolla 18,5 11,1 Käynnistettyjen synnytysten osuus 18,2 19,9 Sektioiden osuus 16,1 16,3 Imukuppisynnytysten osuus 1, 8,6 Oksitosiinin käyttö synnytystä 36,5 37,7 edistämään Episiotomian osuus 6,9 22,1 3-4 asteen perineumrepeämän osuus 1,,9 Epiduraalipuudutus 54,7 45,9 Spinaalipuudutus 3,5 15,8 Paracervikaalipuudutus 14, 15,8 Pudendushermon puudutus,5 7,8 KUVA: ESA HALSINAHO Tyksin lastenklinikalla vertailua tehdään sekä kansainvälisesti että kansallisesti (PERFECT, Pienet keskoset THL). Kansainvälinen noin tuhannen keskosia hoitavan sairaalan verkosto (Vermont-Oxford Network) kattaa alle 15 g painoisena ja alle 3. raskausviikolla syntyneet keskoset (ns. pikkukeskoset). Tyksissä vuonna 212 syntyneistä pikkukeskosista oli tammikuun 213 loppuun mennessä raportoitu n. 65 lapsista (34/53 kpl). Kaaviossa 4.1 ovat tärkeimmät muuttujat verrattuna koko taustamateriaaliin (n. 4 lasta). Pylväät edustavat keskikvartaaleja (Q1 Q3). Kaavion ympyrät kuvaavat Tyksin tuloksia. Tyks sijoittui parhaimman neljänneksen joukkoon tarkasteltaessa kuolleisuutta ja sairastavuutta (Death or Morb). Tähän mennessä raportoiduilla pikkukeskosilla ei esiintynyt lainkaan vaikeaa keskosen verkkokalvosairautta (SROP), aivojen valkean aineen vauriota (PVL), vaikeaa sieni-infektiota (Fungal) tai keuhkojen ilmavuotoa (PN- TX). Koagulaasinegatiivisen stafylokokin aiheuttamia sepsiksiä (CNEG) esiintyi keskimääräistä enemmän (kaavio 4.1). Kaavio 4.1. Tyksin pikkukeskosten sijoittuminen Vermont-Oxford-verkoston vertailussa vuonna 212 keskeisten tulosmittareiden osalta Ympyrällä on merkitty Tyksin sijoittuminen tulosten kvartaalijakaumaan. I I I I I I I I I I I I I I I I I Mort Mort Death CLD CLD PNTX Late CNEG NOSO Furgal Any IVH SIVHS ROP SROP PVL NEC EED or <33 Bact Late Morb GA Inf Inf

21 Syöpätautien hoitotulosten seurannassa yksi keskeinen mittari on pitkän aikavälin eloonjääminen. Syöpärekisteri ylläpitää syöpätautien esiintyvyyden ja tulosten seurantaa Suomessa. Tyksin syöpätautien hoitotuloksia on verrattu viidessä keskeisessä potilasryhmässä kansalliseen keskiarvoon. Kaavioissa on eturauhassyövän, rintasyövän, keuhkosyövän, suolistosyövän ja lymfooman uusien syöpätapausten ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden kehittyminen vuodesta 1981 alkaen Tyksin alueella ja koko maassa. Kaavio 4.4. Keuhkosyövän ilmaantuvuus ja potilaitten kuolleisuus vuosina Tyksin alueella ja koko maassa. miehet ja naiset on kuvattu erikseen I I I I I I I per 1 per 1 Kaavio 4.2. Eturauhassyövän ilmaantuvuus ja potilaitten kuolleisuus vuosina Tyksin alueella ja koko maassa I I I I I I I Kaavio 4.5. Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus ja potilaitten kuolleisuus vuosina Tyksin alueella ja koko maassa. miehet ja naiset on kuvattu erikseen I I I I I I I per 1 per Kaavio 4.3. Rintasyövän ilmaantuvuus ja potilaitten kuolleisuus vuosina Tyksin alueella ja koko maassa I I I I I I I Kaavio 4.6. Non-Hodgkin lymfooman ilmaantuvuus ja potilaitten kuolleisuus vuosina Tyksin alueella ja koko maassa. miehet ja naiset on kuvattu erikseen I I I I I I I per 1 Tapaukset, Suomi Tapaukset, Turun seutu Kuolleisuus, Suomi Kuolleisuus, Turun seutu NORDCAN Association of the Nordic Cancer registries ( ) Tapaukset, Suomi, miehet Tapaukset, Turun seutu, miehet Kuolleisuus, Suomi, miehet Kuolleisuus, Turun seutu, miehet Tapaukset, Suomi, naiset Tapaukset, Turun seutu, naiset Kuolleisuus, Suomi, naiset Kuolleisuus, Turun seutu, naiset 21

22 Myös hoitopoikkeamien seurannassa tehdään tulosten vertailua sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kesken. VSSHP:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö seuraa sairaalainfektioiden määrää säännöllisesti. Multiresistenttien Stafylococcus aureus bakteerien (MRSA) löydöksiä voi vertailla luotettavasti vain invasiivisten (veriviljely, likvori) löydösten osalta. Niihin vaikuttaa MRSA:n yleisyys sairaaloissa, mutta ei esimerkiksi seulontanäytteiden ottamisen aktiivisuus tai kattavuus. Invasiivisia MRSA-löydöksiä oli viime vuonna VSSHP:ssä vain yksi (aikaisempina vuosina 2). Väestömäärään suhteutettu määrä oli VSSHP:ssä,21 tapausta 1 asukasta kohti, mikä oli alhaisempi kuin koko maan luku (,56). Satakunnan sairaanhoitopiirissä vastaava luku oli 1,33 ja Vaasan sairaanhoitopiirissä,6. HUS-piirissä luku oli,26 ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2,4 (kaavio 4.7). KUVA: MARJO PELTONIEMI Kaavio 4.7. Invasiiviset MRSA-lÖydökset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina verrattuna eräiden muiden sairaanhoitopiirien ja koko maan tuloksiin 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Koko maa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämästä sairaalainfektiorekisteristä (SIRO-rekisteri) saatujen veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden (hoitoon liittyvien infektioiden) määrä oli kokoomakautena Tyksissä,57 tapausta per 1 hoitopäivää. Aineisto kattoi yhteensä hoitojaksoa. Vertailusairaaloissa (taulukko 4.3) luvut olivat,2,97 per 1 hoitopäivää. Tyks sijoittui sairaaloiden vertailussa puoliväliin. Taulukko 4.3. Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden esiintyvyys suuruusjärjestyksessä kahdessatoista seurantaan kuuluvassa sairaalassa SIRO-rekisterin mukaan Esiintyvyys per Järjestys 1 hoitopäivää 1.,2 2.,25 3.,32 4.,38 5.,55 6. Tyks,57 7.,6 8.,65 9.,76 1.,81 11., ,3 22

23 Hoitoon liittyvät infektiot ja muut komplikaatiot Hoitoon liittyvät infektiot Tyksin osastot ilmoittivat sairaalainfektiorekisteriin (SAI) vuoden 212 aikana yhteensä 1719 hoitoon liittyvää infektiota (1,4 infektiota/1 hoitojaksoa). Vähennystä oli 5,7 edelliseen vuoteen verrattuna (kaavio 4.8). Kaavio 4.8. Tyksissä hoitoon liittyvän infektion saaneet potilaat ja vastasyntyneet vuosina (SAI-rekisteri) kaikki potilaat vastasyntyneet Tyksissä vuosina todetut veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot on analysoitu myös erikoisaloittain ja lisäksi on kuvattu tehohoitoon liittyvien infektioiden osuus (liitetaulukko 15). Käsihuuhdekulutus on yksi mittari hoitohenkilökunnan sitoutumisesta sairaalainfektioita ehkäiseviin käytäntöihin. Tyksissä kulutus oli keskimäärin 87,4 l/1 hoitopäivää. Lisäys edelliseen vuoteen oli 7,2 (kaavio 4.1). Käsihygienian toteutusta tehostettiin käsihygieniaa käsittelevillä postereilla, osallistumalla kansainväliseen käsihygieniapäivään (WHO) sekä osastokohtaisella palautteella käsihuuhteiden kulutuksesta, infektioista (SAI ja prevalenssitutkimukset) sekä käsihygienian havainnointituloksista leikkausosastoilla, toimenpide- ja vuodeosastoilla. Kaavio 4.1. Käsihuuhdekulutus litraa / 1 hoitopäivää Tyksissä vuosina hoitopäivä litrat l/1hp KA Erillisessä vuosittaisessa otannassa hoitoon liittyvien infektoiden prevalenssi ( hoidossa olevista potilaista) oli 12,5. Pitkäaikaiskeskiarvo vuosilta on 12,9. Tyks on mukana valtakunnallisessa sairaalainfektioiden seurantaohjelmassa (SIRO) seuraten tekonivelinfektioita, veriviljelypositiivisia sepsiksiä ja Clostridium difficile -infektioita (kaavio 4.9). Lonkkaproteesi-infektioita oli 17 (1,4 ) ja polviproteesi-infektioita 6 (,8 ). SIRO-ohjelmaan ilmoitetut lonkkaproteesi-infektiot lisääntyivät kahdella ja polviproteesi-infektiot vähenivät kolmella vuoteen 211 verrattuna. Veriviljelypositiivisia infektioita ilmoitettiin 146, lisäystä 11, ja Clostridium difficile -infektioita 55, lisäystä 16 edelliseen vuoteen verrattuna. Kaavio 4.9. Tyksissä ilmoitetut lonkka- ja polviproteesi-infektiot vuosina (SIRO) lonkkaproteesi-infektiot yhteensä polviproteesi-infektiot yhteensä l/hp Muut hoidon haittavaikutukset ja komplikaatiot Kaikista sairaaloiden vuodeosasto- ja avohoitojaksoista tehdään hoitoilmoitukset (Hilmo) THL:n ylläpitämään kansalliseen tietokantaan. Hoitoilmoitukseen on valtakunnallisen ohjeen mukaan kirjattava potilaan diagnoosin ja toimenpiteiden lisäksi tiedot hoitoon liittyvistä haittatapahtumista sekä niiden aiheuttamista lisätoimenpiteistä. Hilmo-raportti vuoden 212 osalta työstetään THL:ssa, ja se valmistuu vasta potilashoidon vuosikertomuksen koostamisen jälkeen. Aikaisempina vuosina komplikaatiotietojen kirjaaminen on ollut puutteellista sairaanhoitopiirien ilmoituksissa. Osittain syynä ovat olleet kirjaamiseen liittyvät tietotekniset ongelmat. Potilastuvallisuustyötä edistävän haittavaikutusten kirjaamisen tehostaminen hoitoilmoitustietoihin on yksi THL:n Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman valtakunnallinen kehittämiskohde. Uusi kirjaamisohje ilmestyy vuoden 213 aikana. Hoidon komplikaatioihin liittyvien uusintaleikkausten määrää on mahdollista arvioida potilasasiakirjoihin tallennettujen uusintaleikkausta kuvaavien toimenpidekoodien perusteella. Uusintaleikkausten kirjaaminen potilastietojärjestelmiin on kuitenkin toistaiseksi ollut kirjavaa ja osittain puutteellistakin, eikä luotettavaa tulosta sen vuoksi ole mahdollista tuottaa. Jatkossa uusintaleikkausten määrää tullaan tarkastelemaan hoitoilmoitustietojen tuottamista tehostamalla. 5 23

24 4.3. Potilasturvallisuus: vaara- ja haittatapahtumien raportointi ja seuranta Sitova tavoite: Hoito on turvallista. Mittarit ja tavoitetasot: Haittatapahtumat ovat vähentyneet 3 vuoteen 29 verrattuna. VSSHP:n lakisääteistä potilasturvallisuussuunnitelmaa on sovellettu käytäntöön kaikissa sairaanhoitopiirin yksiköissä. Potilasturvallisuudesta vastaa linjaorganisaation johto eri tasoilla. Kaikissa tulosyksiköissä on nimetyt potilasturvallisuuskoordinaattorit ja osastoilla potilasturvallisuusyhdyshenkilöt, jotka toimivat asiantuntijoina linjaorganisaation tukena. Potilasturvallisuuden tasoa seurataan muun muassa tarkastelemalla aktiivisesti vaaratapahtumien raportointijärjestelmän tuottamaa tietoa, arvioimalla haittatapahtumien määrää potilasasiakirjoista sekä suorittamalla potilasturvallisuuskulttuurin arviointi säännöllisesti joka toinen vuosi, seuraavaksi vuonna 213. HaiPro vaaratapahtumien raportointi Vapaaehtoinen vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro on käytössä kaikissa sairaanhoitopiirin yksiköissä. Järjestelmä tuottaa tietoa henkilökunnan havaitsemista potilaalle sattuneista läheltä piti- ja haittatapahtumista. Vuoden 212 aikana HaiPro-ilmoituksia tuli VSSHP:ssä 4 516, joka on lähes 1 ilmoitusta enemmän kuin vuonna 211 (kaavio 4.11). Kaavio HaiPro-ilmoitusten lukumäärät VSSHP:n sairaaloissa ja tulosalueilla vuosina Ilmoitusaktiivisuus tulee suhteuttaa kyseisen tulosalueen henkilöstömäärään VSSHP TYKS Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaala Psykiatria Huoltopalvelut SAPA KUVA: ESA HALSINAHO Henkilökunta raportoi vuoden 212 aikana eniten lääke- ja nestehoitoon liittyvistä vaaratapahtumista (41 ), seuraavaksi eniten tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan liittyvistä vaaratapahtumista (26 ). Myötävaikuttavina tekijöinä oli useimmiten kommunikointi (18 ) ja toimintatavat (15 ). Kaikista raportoiduista vaaratapahtumista 43 oli läheltä piti -tilanteita ja 57 tapahtui potilaalle (kaavio 4.12). Vaaratapahtumista aiheutui potilaille lievä haitta 2 :ssa, kohtalainen haitta 6 :ssa ja vakava haitta,6 :ssa tapauksista. Vaaratapahtumista raportoimisen tavoitteena on virheistä oppiminen ja potilasturvallisuuden edistäminen. Vuonna 212 HaiPro-ilmoitusten pohjalta laadittiin 227 erilaista kehittämistoimenpidettä. Useimmiten ilmoitukset johtivat tiedottamiseen tai asiasta keskusteluun (66 ). 24

25 Kaavio Varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä HaiPro-järjestelmään raportoitujen vaaratapahtumien tyyppien jakautumat vuosina Ei tiedossa Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen liittyvä Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyvä Diagnoosiin liittyvä Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä Invasiiviseen toimintaan liittyvä Muuhun seurantaan liittyvä Laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen liittyvä Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä Aseptiikkaan/hygieniaan liittyvä Tapaturma, onnettomuus Väkivalta Poikkeama sädehoidon toteutuksessa Muu Haittatapahtumat potilasasiakirjoista - Retrospektiivinen potilasasiakirja -analyysi (GTT) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä seurataan haittatapahtumien määrää järjestelmällisesti myös potilasasiakirjoista. Potilasasiakirja-analyysi perustuu satunnaistettuun otantaan hoitojaksoista. Niistä laadituista potilasasiakirjoista tunnistetut haittatapahtumaan viittaavat kriteerit kootaan järjestelmällisesti. Analyysi koskee somaattisia aikuispotilaita. Haittatapahtumien määrässä näkyy selkeä lasku viime vuosien aikana (kaavio 4.13). Vuoden 212 potilasasiakirja-analyysissä löytyi 33 haittatapahtumaa / 1 hoitopäivää, 12,9 haittatapahtumaa / 1 hoitojaksoa ja kaikista sairaanhoitopiirin hoitojaksoista 11, 2 prosentissa löytyi yksi tai useampi haittatapahtuma. 25

26 Kaavio Potilasasiakirjoista tunnistettujen haittatapahtumien määrän muutos vuosina VSSHP:n GTT-analyysissä (tunnuslukuna haittatapahtumien määrä / 1 hoitopäivää) Löytyneistä haittatapahtumista arvioidaan haitan aste viisiportaisella asteikolla, jossa se lievimmillään tarkoittaa väliaikaista haittaa potilaalle (E) ja vakavimmillaan potilaan menehtymistä (I). Suurin osa haittatapahtumista aiheutti potilaalle väliaikaista haittaa, seurauksena välitön tai pitkittynyt sairaalahoito (kaavio 4.14). Vuoden 212 aikana hoitojaksoissa, joihin haittatapahtuma liittyi, oli keskimäärin 4,4 hoitopäivää (1 18). Kolme suurinta haittatapahtumaryhmää kriteerien perusteella olivat hoitoon liittyvät infektiot (45 ) operatiiviseen hoitoon liittyvät haittatapahtumat (23 ) sekä kaatumiset ja putoamiset (14 ). Kaavio Potilasasiakirjoista tunnistettujen haittatapahtumien vakavuuden aste vuosina VSSHP:n GTT-analyysissä 58,94 5,31 1,93 1,45 32,37 GTT (Global Trigger Tool) -analyysin tulosten perusteella sairaanhoitopiirissä potilasturvallisuudelle asetettu sitovan tavoitteen tavoitetaso toteutui vuonna 212. E F G H I 4.4. Yhteydenotot potilasasiamieheen Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) (myöhemmin potilaslaki) sisältää säännökset potilaan oikeuksista ja potilasasiamiestoiminnasta. Potilasasiamiehen tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista, toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, neuvoa ja avustaa potilaslain sekä potilasvahinkolain soveltamiseen liittyvissä asioissa että ohjata potilasta muilla lainsäädäntöön perustuvilla tavoilla ajamaan etuaan. Vuonna 212 potilasasiamiestoiminta kokosi yhteen keskeisimmät potilaan oikeuksia määrittävät lainsäädännöt sekä sairaanhoitopiirin omat toimintaohjeistukset Tietoa potilaan oikeuksista -oppaaksi. Opas on suunnattu erikoissairaanhoidossa työskenteleville ammattihenkilöille. Potilasasiamiestoiminta koordinoi myös koko erva-aluetta käsittävän ammattilaisille suunnatun koulutusiltapäivän (Potilaan oikeudet, Terveydenhuollon ammattihenkilön vaitiolovelvollisuuden väistyminen). Potilasasiamieheen on oltu yhteydessä monesta eri syystä. Yhdellä yhteydenottajalla voi olla useampi yhteydenoton aihe. Eniten oli aihealueeltaan potilasvahinkoepäilyyn liittyviä yhteydenottoja, joita on ollut 871 kpl. Sisällöltään kohteluun liittyvät yhteydenotot ovat vähentyneet. Huomioitavaa on kuitenkin, että muistutuksiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet vuonna 212 (kaavio 4.15). Vuoden 212 yhteydenottojen lukumäärä (2 7 kpl) on pysynyt lähes samana kuin vuonna 211 (2 756 kpl). Yhden yhteydenoton perusteella on mahdollista käsitellä useampaa aihetta, ja tämä tulisi huomioida tilastoja tarkasteltaessa. Yhteydenottojen takana saattaa myös olla yhden potilaan tilanteeseen liittyviä useampia ongelma-alueita. 26

27 Kaavio Yhteydenotot Varsinais-suomen sairaanhoitopiirin potilasasiamiehiin vuosina 211 ja 212 aihepiireittäin Asiantuntijatoiminta Esine- / vastuuvahinko Henkilökunnan epäasiallinen käytös Henkilövahinko Hoito Hoitoonpääsy Hoitotahto Itsemääräämisoikeus Kantelu Kohtelu Konsultointi Luennot Lääkevahinko Maksuasiat Muistutus Muu Oikaisupyyntö / muutoksenhaku PAM-toiminnan kehittäminen Potilaan oikeudet Potilasasiakirjojen oikaisu Potilasvahinko Potilasvahinkoepäily Salassapito Tiedonsaanti Tiedotus Vaitiolovelvollisuus Potilasvahingot, muistutukset ja kantelut Potilailla ja omaisilla on mahdollisuus ilmoittaa kokemistaan epäkodista esim. muistutuksen ja kantelun avulla. Hoidosta aiheutuneeseen potilasvahinkoon voi hakea korvauksia potilasvakuutuskeskukselta tai lääkevahinkovakuutuspoolilta. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään lomakkeella, jonka saa potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. VSSHP:lle tulleet selvitys- tai vastinepyynnöt potilasvakuutuskeskuksesta ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina, yhteensä niitä oli 391 kappaletta vuonna 212 (kaavio 4.16). Kaavio Vuosien aikana VSSHP:lle tulleet selvitys- tai vastinepyynnöt potilasvakuutuksille tehtyihin vahinkoilmoituksiin liittyen Potilasvakuutuskeskus Potilasvahinkolautakunta Lääkevahinkovakuutuspooli

28 Hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymätön potilas voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisen muistutuksen terveydenhuollon yksikön vastaavalle johtajalle. Muistutukseen annetaan kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen vastaanottamisesta. Vastauksesta tulee käydä ilmi, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten asia on muuten ratkaistu. Myös aluehallintovirastolle tai Valviralle voi laatia kantelun. Tällaisten reklamaatioiden määrä vuonna 212 oli yhteensä 292 kappaletta (kaavio 4.17). Kaavio Muistutusten, kantelujen, oikaisuvaatimusten tai muiden reklamaatioiden määrät vuosina VSSHP:ssä Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Potilasvakuutuskeskus koostaa vuosittain tilastoja haetuista ja myönnetyistä korvauksista. Vuosittain maksetuista korvauksista osa liittyy aikaisempina vuosina ratkaistuihin potilasvahinkotapauksiin. Vuonna 212 korvauksia maksettiin Suomessa yhteensä 35 3 euroa ja korvattavia potilasvahinkoja oli yhteensä VSSHP:ssä oli korvattavia potilasvahinkotapauksia 117 ja 262 potilasta oli hakenut potilasvakuutuskeskukselta korvauksia vuonna 212 (kaavio 4.18). Kaavio Potilasvakuutuskeskukseen tehtyjen vahinkoilmoitusten määrä sekä korvattavien vahinkojen lukumäärä VSSHP:ssä vuosina vahinkoilmoitukset Muistutukset Kantelut Lausuntopyyntö/Valvira Oikaisuvaatimus Lokitietoselvitys Potilastekstin korj./muutos korvattavat vahingot Potilastyytyväisyys Sitova tavoite: Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Mittarit ja tavoitetasot: Potilastyytyväisyys, 9 antaa arvosanan 4 5 (asteikko 1 5, 5 = Täysin samaa mieltä, 4 = Osittain samaa mieltä). Potilastyytyväisyys on osa hoidon laatua. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) strategian tavoitteena vuosille on potilaslähtöisten palvelujen laadun kehittäminen. Strategian mukaan potilas on sairaanhoitopiirin tärkein asiakas. Potilastyytyväisyyttä mittaamalla saadaan esiin potilaan näkemykset, tarpeet ja osallistuminen hoidon toteutuksessa. Uudistunut potilaspalautekäytäntö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä potilastyytyväisyyttä on aiemmin mitattu THL:n Sairaalapotilaan hoidon laatuja Polikliinisen hoidon laatu -mittareilla vuosina 1995, 1998, 27 ja 21. Oman yhtenäisen potilaspalautekäytännön kehittäminen aloitettiin vuonna 29. Sen jälkeen potilastyytyväisyyttä mitattiin osittain strukturoidulla yhtenäisellä potilaspalautelomakkeella. Potilaspalautekäytäntö uudistettiin vuoden 212 aikana. Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön potilaspalautelomakkeet erikseen vuodeosastoille ja päiväkirurgisiin yksiköihin, poliklinikoille, psykiatrialle, leikkaus-, teho- ja valvontaosastoille, päivystys- ja äitiyspoliklinikoille sekä synnytysosastoille ja lisäksi yleinen sairaalan aulatiloihin tarkoitettu lomake. Lomakkeet sisältävät strukturoitua Likert-asteikollista (5 = erittäin paljon samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä, = ei koske minua) kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos, moite. Kysymykset perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin, voimassa oleviin lakeihin sekä sairaanhoitopiirin aikaisempiin potilaspalautteisiin ja potilastyytyväisyyskyselyn (21) avoimiin vastauksiin. Potilaspalauteverkostossa vuonna 211 syntyi viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan (Turku SoTe) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyönä potilastyytyväisyyden vertailuun viisi kysymystä, jotka sisällytettiin VSSHP:n uudistettuun potilaspalautelomakkeeseen vuonna 212. Tavoitteena on tulevaisuudessa tuottaa vertailukelpoista potilastyytyväisyystietoa THL:n Palveluvaaka-portaaliin. Potilas voi antaa palautetta osastoilla, yksiköissä ja sairaalojen aulatiloissa saatavilla olevalla potilaspalautelomakkeella tai internet-sivujen kautta ( Vuonna 211 aloitettiin sähköisen potilaspalautteiden raportointijärjestelmän kehitystyö. QPro feedback järjestelmä otettiin käyttöön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkuvuodesta 212. Potilaspalautejärjestelmään tallentuneet tiedot käsitellään yksikkökohtaisesti. Käsiteltyihin palautteisiin merkitään tehdyt toimenpiteet. Järjestelmällä voidaan seurata potilaspalautteiden käsittelyn etenemistä. Potilaspalauteraportit saadaan automaattisesti reaaliajassa organisaation eri tasoilta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on myös ollut koekäytössä HappyOrNot-palauteautomaatti. Palaute annetaan automaatin hymiö-painikkeita painamalla (kuva 4.1). Painikkeita on neljä: tummanvihreä = täysin samaa mieltä, 28

29 vaaleanvihreä = osittain samaa mieltä, vaaleanpunainen = osittain eri mieltä, punainen = täysin eri mieltä. Automaatilla vastataan laitteessa olevaan kysymykseen, joka on laadittu toimintayksikössä. Palauteautomaatilla palautetta voi antaa vain yksikön aukioloaikana. Kuva 4.1. HappyOrNot-automaatti KUVA: ASOMA Avoimissa palautteissa kiitoksia oli 68 (3134), ehdotuksia 621 (13 ) ja moitteita 19 (866) (taulukko 4.4). Avoimista vastauksista kiitoksia oli 38 palautteen verran (3 -yksikköä) vähemmän vuoteen 211 verrattuna. Ehdotuksia oli 165 enemmän (4 -yksikköä) ja moitteita lähes yhtä suuri osuus kuin vuonna 211. Taulukko 4.4. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirin avoimet palautteet VUOSINA Kiitokset 2 27 (69 ) Ehdotukset 32 (1 ) Moitteet 697 (21 ) (71 ) 458 (9 ) 954 (2 ) (68 ) 621 (13 ) 888 (19 ) Yhteensä Potilastyytyväisyystulokset QPro feedback -palautejärjestelmään tallennettiin yhteensä potilaspalautetta vuoden 212 aikana. Palautteista 3 84 (ka 3,7, asteikko 1 4) oli tallennettu palautelomakkeella, joka oli käytössä ja (ka 4,7, asteikko 1 5) uusituilla lomakkeilla, jotka otettiin käyttöön Vuoden 212 potilastyytyväisyystuloksia ei voi suoraan verrata aikaisempiin tuloksiin, koska tiedonkeruun menetelmät muuttuivat ja tavoitetasoa nostettiin. Taulukossa 4.5 kuvataan neljän kysymyksen vertailukelpoiset tulokset VSSHP:n eri tulosalueiden, liikelaitosten ja aluesairaaloiden kesken. Sairaanhoitopiirin tasolla sitova tavoite saavutettiin muiden kysymysten osalta, paitsi tyytyväisyys tiloihin jäi hieman alle tavoitetason. Taulukko 4.5. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirin potilaspalautelomakkeiden yhtenevien kysymysten tulokset Potilaspalautelomakkeiden yhtenevät kysymykset ajanjaksolla sitova tavoite () VSSHP n 4 ja 5 TYKS KONS. n 4 ja 5 TYKS OPER. n 4 ja 5 PSYK EPLL SAPA LAS SAS TURUN- MAA n 4 ja 5 n 4 ja 5 n 4 ja 5 n 4 ja 5 n 4 ja 5 n 4 ja 5 VSS n 4 ja 5 1. Hoitoni tai tutkimukseni toteutui ammattitaitoisesti 2. Läheiseni huomioitiin riittävästi 3. Hoitoni tai tutkimukseni eteni sujuvasti 4. Tilat olivat toimivat Ka Vuoden 212 sitova tavoitetaso, potilaspalautelomakkeiden kysymysten vastausmäärät ja vastausvaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlasketut prosenttiosuudet sairaanhoitopiirissä, tulosalueilla ja -ryhmissä, liikelaitoksissa sekä alueellisessa erikoissairaanhoidossa. Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Viivalla on merkitty tieto kysymyksen puuttumisesta lomakkeesta. 29

30 Potilaspalautelomakkeella palautetta tulee joillekin tulosalueille vähän tai ei juuri ollenkaan (taulukko 4.5). Näitä ovat mm. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL), Sairaanhoidon palveluiden liikelaitos (Sapa) ja Tyks Vakka-Suomen sairaala. Näillä tulosalueilla oli käytössä HappyOrNot-palauteautomaatti. Automaattien tulosten mukaan potilaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä (kaavio 4.19). Ainoastaan EPLL:n Mäntymäen päivystysyksikössä käyneistä potilaista 2 oli tyytymättömiä saamaansa hoitoon tai palveluun. Palauteautomaattien tuloksia ei voida suoraan verrata sitovien tavoitteiden mukaiseen tavoitetasoon. Sairaanhoitopiirin tasolla voi seurata tulosten kehittymistä neljän kysymyksen osalta (taulukko 4.6). Vuosien 212 ja 211 tulokset osoittavat, että sitovan tavoitteen mukainen potilaiden tyytyväisyysaste ( 9 vastanneista antaa arvosanaksi 4 tai 5) toteutui kolmen kysymyksen osalta molempina vuosina. Vuonna 212 vastanneista potilaista 88 oli sitä mieltä, että tilat olivat toimivia. Vastaava luku vuonna 211 oli 92. Vuoden 212 tulos laski alle tavoitetason. Taulukko 4.6. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä vertailtavissa olevat potilastyytyväisyystiedot vuosilta VSSHP Hoitoni tai tutkimukseni toteutui ammattitaitoisesti Läheiseni huomioitiin riittävästi Hoitoni tai tutkimukseni eteni sujuvasti Tilat olivat toimivat Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. KUVA: MARJO PELTONIEMI Taulukko 4.7. Varsinais-suomen sairaanhoitopiirin tulokset sairaanhoitopiirien yhteisessä potilastyytyväisyyskyselyssä Uusi potilaspalautelomake sitova tavoite () VSSHP n 4 ja 5 TYKS KONS. n 4 ja 5 TYKS OPER. n 4 ja 5 PSYK EPLL SAPA LAS SAS TURUN- MAA n 4 ja 5 n 4 ja 5 n 4 ja 5 n 4 ja 5 n 4 ja 5 n 4 ja 5 VSS n 4 ja 5 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 6. Yksityisuuden suoja oli riittävä 7. Tilat olivat toimivat Ka Vuoden 212 sitova tavoitetaso, potilaspalautelomakkeiden kysymysten vastausmäärät ja vastausvaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlaskettu prosenttiosuudet sairaanhoitopiirissä, tulosalueilla ja ryhmissä, liikelaitoksissa sekä alueellisessa erikoissairaanhoidossa. Kysymykset 1-5 ovat yliopistosairaanhoitopiireistä, SatSHP:stä ja Turun SoTe:sta yhtenäisesti raportoitavia kysymyksiä ja kysymykset 6-7 VSSHP:ssä sairaanhoitopiirin tasolla raportoitavia kysymyksiä. Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Viivalla on merkitty tieto kysymyksen puuttumisesta lomakkeesta. 3

31 13 Potilaspalauteuudistus mahdollistaa viidestä yliopistosairaanhoitopiiristä, Satakunnan sairaanhoitopiiristä ja Turku SoTe:sta yhteisesti raportoitavan potilastyytyväisyystiedon keräämisen viiden kysymyksen osalta (taulukko 4.7). VSSHP:ssä vastanneiden mielestä saatu hoito tai palvelu on ollut hyvää (96 ), henkilökunta on kohdellut potilasta hyvin (96 ), saatu tieto hoidosta tai tutkimuksesta on ollut ymmärrettävää (95 ), potilaan hoitoa koskevia päätöksiä on tehty yhdessä hänen kanssaan (91 ) ja potilas on kokenut olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana (95 ). Lisäksi yksityisyyden suoja on ollut riittävä (91 ), mutta tyytyväisyys tilojen toimivuuteen (89 ) jäi niukasti alle sitovan tavoitteen tavoitetason. Vuoden 212 aikana sairaanhoitopiirin palauteautomaatteihin kertyi palautetta (painallusta). Järjestelmä tuottaa yksikkö-, alue- tai johdon raportit joko päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Vastausten jakauma sairaanhoitopiirin tasolla on esitetty kaaviossa Kaavio Palauteautomaattien tulosten jakautuma VSSHP:ssä vuonna Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Sairaanhoitopiirissä on tarkoitus lisätä palauteautomaattien käyttöä vuoden 213 aikana. KUVA: MARJO PELTONIEMI Yhteenveto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnassa vuonna 212 näkyy pyrkimys hoidon laadun ja potilasturvallisuuden tavoitteiden saavuttamiseen. Erityisesti potilasturvallisuuden mittarit osoittaneet hyvää kehityssuuntaa jo usean vuoden ajalta. Ennakoiva vaaratapahtumien raportointimenettely on kasvavassa määrin käytössä. Haittatapahtumien määrä on laskussa ja sairaalainfektioiden määrä kansallisessa vertailussa on pysynyt hyvällä tasolla. Hoitotuloksia kuvaavan vertailutiedon hankkimiseen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota ja niiltä osin kuin tietoa on käytettävissä, tulokset ovat tavoitteen mukaisia. Potilaitten tyytyväisyys hoitoon on pysynyt hyvällä tasolla. Hoitoon pääsyn tunnusluvut ovat kansallisesti verrattuna vähintään keskitasoa, vaikka korkealle asetettu sitova tavoite jäikin saavuttamatta. Hoidon tuotantomallin tavoitteet hoitaa potilaista yhä suurempi osuus suunnitellusti ja avohoitopainotteisesti ovat toteutuneet: päivystyskäyntien osuus on laskenut, vuodeosastojaksojen määrä on pienentynyt ja toimenpiteet pystytään toteuttamaan päiväkirurgiana yhä useammin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoreittien käyttö on kasvanut, ja hoito- ja kuntoutusketjujen kuvaukset ovat saatavilla myös oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelle. Selkeinä kehityskohteina esiin nousevat mm. palveluvalikoiman systemaattinen arviointi ja hoidon saatavuuden parantaminen niillä aloilla, joilla hoitoon pääsyn tavoiteajat jäävät saavuttamatta. Hoitotulosten vertailun lisääminen keskeisissä potilasryhmissä on pitkällistä suunnittelua ja kansallisen tason yhteistyötä vaativa kehittämisalue, joka edellyttää indikaattoreiden määrittelyä, niiden yhdessä sovittua käyttöönottoa ja tiedonkeruun mahdollistavia tietoteknisiä sovellutuksia. Hoidon vaikuttavuuden seurannassa myös kattavampi haittavaikutusten systemaattinen raportointi hoitoilmoitusrekisteriin voi edesauttaa laadun ja potilasturvallisuuden parantamista. Laadun ja turvallisuuden jatkuva kehittäminen mahdollistaa osaltaan myös sairaanhoitopiirin voimavarojen tehokkaan käytön. 31

32 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 1. Hoitojaksot ja päiväkirurgia eri diagnoosi- ja tautiryhmittäin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina Tautiryhmä Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Hengityselinten sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset Hermoston sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tartunta- ja loistauteja Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Muut yhteydenotot terveyspalvelujen tuottajiin Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Verisairaudet ja immuunimekanismin häiriöt Ei diagnoosia Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoiset syyt 1 6 Kaikki yhteensä Liitetaulukko 2. Avohoitokäyntien määrät ja jakautuminen eri diagnoosi- ja tautiryhmittäin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina Tautiryhmä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Kasvaimet Muut yhteydenotot terveyspalvelujen tuottajiin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset Ruuansulatuselinten sairaudet Vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt Verenkiertoelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Hermoston sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Tartunta- ja loistauteja Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Verisairaudet ja immuunimekanismin häiriöt Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat Ei diagnoosia Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoiset syyt Kaikki yhteensä

33 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 3. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin keskeiset toimintaluvut vuosina Somaattinen ja psykiatrinen yhteensä Muutos () Oma toiminta / 211 LÄHETTEET (eivät sisällä sisäisiä lähetteitä) ,2 AVOHOITOKÄYNNIT YHTEENSÄ* ,6 -ESH:n päivystyskäynnit*** ensikäynnit EPLL:n yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon päivystyskäynnit*** PÄÄTTYNEET HOITOJAKSOT ,5 -päivystyssisäänotot HOITOPÄIVÄT** , KESKIMÄÄRÄINEN HOITOAIKA (VRK ) 4,7 4,6 4,5 4,5 VARSINAISET LEIKKAUKSET (A-Q,Y) ,3 joista elektiiviset leikkaukset ,2 joista päiväkirurgia ,3 *Kuntalaskutetut käynnit, hoitokertoja ei lasketa käynteihin. Mukana Tyksin ensiavun ja EPLL:n yhteispäivystyksen käynnit. **Hoitopäiviin on laskettu päättyneiden hoitojaksojen hoitopäivät. - Psykiatrian hoitopäivissä on mukana myös keskeneräisistä hoitojaksoista kertyneet hoitopäivät. *** TYKSin ensiavusta ja Turun päivystyksestä on 212 alkaen tullut Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL). Liitetaulukko 4. Hoitoon pääsyn määräaikojen sitovien tavoitteiden toteutuminen erikoisaloittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina Erikoisalat Toteutuneet hoitojaksot lkm yhteensä 1 9 vrk lkm Hoitojaksoihin odottaneet vrk lkm yli 18 vrk lkm yli 18 vrk Keskimääräinen odotusaika vrk mediaani SISÄTAUDIT YHTEENSÄ , Sisätaudit ,1 19 1A Sisätautien allergologia 1E Sisätautien endokrinologia F Geriatria (sisätaudit) 1G Sisätautien gastroenterologia H Hematologia I Infektiosairaudet 1K Kardiologia M Nefrologia R Reumatologia ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO (11) KIRURGIA YHTEENSÄ , 34 2 Kirurgia G Gastroenterologinen kirurgia ,8 28 2J Käsikirurgia ,4 34 2L Lastenkirurgia ,8 24 2O Ortopedia ,3 57 2P Plastiikkakirurgia ,2 34 2R Sydän- ja rintaelinkirurgia U Urologia ,5 3 2V Verisuonikirurgia Y Yleiskirurgia ,4 19 NEUROKIRURGIA (25) ,2 62 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET YHTEENSÄ , Naistentaudit ja synnytykset ,4 26 3E Endokrinologia gynekologia ja andrologia 3Q Perinatologia 3S Naistentautien sädehoito 3U Naistentautien urologia LASTENTAUDIT YHTEENSÄ Lastentaudit A Lasten allergologia 4D Neonatologia 4E Lasten endokrinologia 4G Lasten gastroenterologia H Lasten hematologia I Lasten infektiosairaudet K Lasten kardiologia 4M Lasten nefrologia 33

34 LIITETAULUKOT Erikoisalat Toteutuneet hoitojaksot lkm yhteensä 1 9 vrk lkm Hoitojaksoihin odottaneet vrk lkm yli 18 vrk lkm SILMÄTAUDIT YHTEENSÄ , Silmätaudit ,7 36 5N Neuro-oftalmologia KORVA-,NENÄ- JA KURKKUTAUDIT YHT , Korva-, nenä- ja kurkkutaudit , A Korva-, nenä- ja kurkkutautien allergologia - 55B Audiologia FONIATRIA YHTEENSÄ 57 Foniatria 57B Audiologia (foniatria) HAMMAS-, SUU- JA LEUKASAIRAUDET YHT , Hammas-, suu- ja leukasairaudet , V Suu-ja leukakirurgia 58X Oikomishoito 58Y Kliininen hammashoito IHO- JA SUKUPUOLITAUDIT YHTEENSÄ Iho- ja sukupuolitaudit A Ihotautien allergologia 6C Ammatti-ihotaudit SYÖPÄTAUDIT JA SÄDEHOITO (65) PSYKIATRIA YHTEENSÄ Psykiatria F Geriatrinen psykiatria 7Z Oikeuspsykiatria NUORISOPSYKIATRIA (74) LASTENPSYKIATRIA (75) NEUROLOGIA YHTEENSÄ Neurologia F Neurologinen geriatria LASTENNEUROLOGIA (78) KEUHKOSAIRAUDET YHTEENSÄ Keuhkosairaudet A Keuhkosairauksien allergologia LIIKUNTALÄÄKETIEDE (93) PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE (94) TYÖLÄÄKETIEDE JA TYÖTERVEYSHUOLTO (95) FYSIATRIA (96) GERIATRIA (97) YLEISLÄÄKETIEDE (98) Yhteensä ,1 3 yli 18 vrk Keskimääräinen odotusaika vrk mediaani Liitetaulukko 5. Kahdenkymmenen yleisimmän vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian DRG-ryhmän hoitojaksojen lukumäärät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 211 ja 212 DRG-ryhmä, vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Kaihileikkaukset ja muut mykiön leikkaukset Alatiesynnytys, ongelmaton A Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus Ruuansulatuskanavan tulehdussairaus tai muu häiriö, aikuinen, ei komplisoitunut E Gynekologinen syöpä, ei komplisoitunut Sydämen rytmi- tai johtumishäiriö, ei komplisoitunut Alatiesynnytys, ongelmia Polvileikkaus, ei komplisoitunut Pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, komplisoitunut F Lymfooma tai krooninen leukemia, ei komplisoitunut Kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, ei komplisoitunut Yläraajan muu nivelleikkaus, ei komplisoitunut Sydämen toiminnanvajaus tai kardiogeeninen shokki Pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, ei komplisoitunut Nivustaipeen tyräleikkaus, aikuinen, ei komplisoitunut B Aivoinfarkti tai muu pitkäkestoinen aivoverenkierron häiriö, ei komplisoitunut Rannekanavaoireyhtymän leikkaus Sappirakon poisto vatsaontelon tähystyksessä, ei komplisoitunut Ihon tai ihonalaisen kudoksen muu toimenpide, ei komplisoitunut A Aivoinfarkti tai muu pitkäkestoinen aivoverenkierron häiriö, komplisoitunut Kaikki yhteensä (hoitojaksoa)

35 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 6. Kahdenkymmenen kalleimman DRG-ryhmän kustannukset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 211 ja 212, vuodeosastohoito ja päiväkirurgia DRG-ryhmä, vuodeosastohoito ja päiväkirurgia A Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus M Psykiatrinen kuntoutus Alatiesynnytys, ongelmaton B Vastasyntyneen jatkohoito tai myöhään ilmenevä neonataalinen ongelma N Psykiatrisen potilaan pitkäaikaishoito Pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, komplisoitunut A Aivoinfarkti tai muu pitkäkestoinen aivoverenkierron häiriö, komplisoitunut B Muu selkänikamien yhdistäminen, ei komplisoitunut Kaihileikkaukset ja muut mykiön leikkaukset Alatiesynnytys, ongelmia B Aivoinfarkti tai muu pitkäkestoinen aivoverenkierron häiriö, ei komplisoitunut N Sepsis, aikuinen B Usean sydämenläpän leikkaus tai yksittäisen läpän komplisoitunut leikkaus Sydämen toiminnanvajaus tai kardiogeeninen shokki F Lymfooma tai krooninen leukemia, ei komplisoitunut Laaja ohuen tai paksunsuolen leikkaus, komplisoitunut Lonkan tai reiden muu leikkaus, aikuinen, komplisoitunut Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, aikuinen, komplisoitunut Kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, ei komplisoitunut B Lonkan, polven tai nilkan tekonivelen uusintaleikkaus tai alaraajan uudelleenkiinnittäminen Kaikki yhteensä (euroa) Liitetaulukko 7. Psykiatristen hoitojaksojen DRG-ryhmien lukumäärät ja kustannukset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 212 Hoitojaksojen DRG-ryhmät Lukumäärä Kustannus 432M Psykiatrinen kuntoutus N Psykiatrisen potilaan pitkäaikaishoito C Muu mielialahäiriö, työikäinen Etenevä keskushermoston sairaus A Ei-psykoottinen maanis-depressiivinen häiriö, työikäinen C Muu lapsuusiän psyykkinen häiriö B Skitsofrenia, työikäinen D Krooninen ei-skitsofreeninen psykoosi A Ahdistuneisuushäiriö B Muu väärinkäyttöoireyhtymä, ei komplisoitunut Muut yhteensä Kaikki yhteensä Liitetaulukko 8. Yleisimmät päivystyksellisten avohoitokäyntien DRG-ryhmät, lukumäärät ja kustannukset vuonna 212 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa Avohoitokäyntien DRG-ryhmät, EPLL Lukumäärä Kustannus, 98O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Ihosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä P Pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Virtsaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä Muut yhteensä Kaikki yhteensä

36 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 9. Yleisimmät avohoitokäyntien DRG-ryhmät, lukumäärät ja kustannukset vuonna 212 Tyksissä Avohoitokäyntien DRG-ryhmät, Tyks Lukumäärä Kustannus, 98O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Silmäsairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Ihosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Rintarauhasen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä Muut yhteensä Kaikki yhteensä Liitetaulukko 1. Yleisimmät avohoitokäyntien DRG-ryhmät, lukumäärät ja kustannukset vuonna 212 alueellisessa erikoissairaanhoidossa Avohoitokäyntien DRG-ryhmät, alueellinen erikoissairaanhoito Lukumäärä Kustannus, 98O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Virtsaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Ihosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä Muut yhteensä Kaikki yhteensä Liitetaulukko 11. Sähköisten hoitopalautteiden prosenttiosuudet potilashoitojaksoa kohti Tyksin konservatiivisen ja operatiivisen tulosryhmän tulosalueilla / erikoisaloilla vuosina Tulosyksikko / erikoisala 21, 211, 212, Sisätaudit 77,8 111,5 147,3 Lastentautien tulosyksikkö 51,8 65,1 95,7 - Lastentaudit 55,2 75, Lastenkirurgia 24, 22,9 39,3 - Lastenneurologia 91,6 14,2 114,4 - Perinnöllisyyslääketiede 71,5 77,8 9,9 Iho- ja sukupuolitaudit 3,4 4,5 54,6 Syöpätaudit ja sädehoito 29,5 57,7 82,6 Neurologia 84,2 11,2 12,7 Keuhkosairaudet 167,6 176,5 17,9 Kuntoutusyksikkö 49,5 54,1 69,6 - Työlääketiede 34,1 31,5 5,8 - Kuntoutus 5,3 56,1 73,4 KONSERVATIIVINEN YHTEENSÄ 87,3 113,1 136,8 Kirurgia 54,7 6,4 77,6 Ortopedia 7,2 14,8 89,6 Neurokirurgia 34, ,9 Naistentaudit ja synnytykset 139,5 147,4 156,2 Silmätaudit 55,3 45,6 38,5 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 91,1 112,8 115,8 Suusairaudet 12, ,2 Anestesiologia 22, 38,7 48,3 Fysiatria 12,7 14,6 14,1 Operatiivinen yhteensä 85,6 98,4 13,9 Sairaala yhteensä 13,6 126,2 141,9 36

37 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 12. Yleisimpien VSSHP:ssä tehtyjen tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärät toimenpideryhmittäin vuosina Tutkimus- ja toimenpideryhmä Leikkaukset, kuvantamistutkimukset ja polikliiniset toimenpiteet GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia JN3 Vatsan diagnostinen radiologia NG1 Polven diagnostinen radiologia NF1 Lonkan diagnostinen radiologia XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia NH1 Nilkan diagnostinen radiologia L1 Lääkehoito ND1 Ranteen diagnostinen radiologia EB1 Hampaiston diagnostinen radiologia NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia NB1 Olkapään diagnostinen radiologia ND2 Käden diagnostinen radiologia CJE Kaihileikkaus MAX Normaali synnytys HA1 Rintarauhasen diagnostinen radiologia PH2 Laskimoiden diagnostinen radiologia NK6 Luuston diagnostinen radiologia JN4 Vartalon diagnostinen radiologia NA1 Kaularangan diagnostinen radiologia KH1 Virtsateiden diagnostinen radiologia XQ8 Allergiatestit L2 Lääkehoito NE1 Lantion ja lonkan diagnostinen radiologia LiitetaulukKo 13. Yleisimpien polikliinisten tai hoitojaksoihin liittyneitten leikkausten tai diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden lukumäärien kehitys toimenpideryhmittäin vuosina Toimenpideryhmä Leikkaukset, diagnostiset tai hoitotoimenpiteet XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset CJE Kaihileikkaus MAX Normaali synnytys UJF Suoliston tähystys UJD Mahalaukun tähystys UKC Virtsarakon tähystys FN1 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus NFB Lonkan tekonivelleikkaus * PH2 Alaraajan laskimon tutkimus tai trombolyysi JAB Nivustyrän leikkaus NGB Polven tekonivelleikkaus UGC Keuhkoputken tähystys EMB Nielu- tai kitarisojen poisto ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset TPH Laskimon aukaisu MCA Keisarileikkaus XQ8 Allergiatestit JKA Sappirakon leikkaus ULC Kohdun tähystys JEA Umpilisäkkeen poisto EBA Hampaiden poistot HAB Rintarauhasen osittaiset poistot NGD Polven nivelkierukkaleikkaukset NHG Nilkan tai jalkaterän nivelleikkaukset TFP Sydämen rytmihäiriön tutkimus tai hoito *KORJAUS: Painetussa kertomuksessa virheellisesti NFB Sepelvaltimoiden ohitus. 37

38 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 14 A. Hoitotulosten vertailua tekevät erikoisalat VSSHP:ssä vuonna 212 Erikoisala Vertailu yliopistosairaaloiden kesken tai muu vertailu vuonna 212 Suunnitteilla vuodelle 213 Anestesiologia ja tehohoito (kivunhoito) Tehohoito: Intensium-konsortio Leikkaustoiminta: Intensium-konsortio Endokrinologia Lihavuusleikkaukset Gastroenterologinen kirurgia Monikeskustutkimus: lihavuuskirurgia Monikeskustutkimus: appendisiitin konservatiivinen vai operatiivinen hoito Lihavuuskirurgiasta ja muista tutkimuksista tuloksia vuonna 213 Kroonisen haimatulehduksen hoito Ihotaudit ja allergologia Kapeakaistaisen UVB-valohoidon vaikutus ihotautipotilaan elämänlaatuun vuosina , yliopistosairaalat ja 4 keskussairaalaa Valtakunnallinen psoriaasin systeemisen hoidon rekisterihanke etenee Infektiosairaudet Sairaalahygienia Invasiiviset MRSA-löydökset (sairaalahygieniayksikkö) SIRO Kardiologia Vaativan sydänpotilaan HILMO, FINAMI, AFCAS ja FINPAC tutkimukset TAVI-rekisteri PCI:n ja tahdistintoimenpiteiden tulokset varfariinipotilailla Keuhkosairaudet ja allergologia CPAP-hoito ja kardiovaskulaaritapahtumien esto, tuberkuloosihoito, keuhkosyöpähoidot CPAP-hoidon tulokset julkaisuvaiheessa Kliininen hematologia Akuutin myelooisen leukemian vertailu Eurooppalainen keskusrekisteri: kantasolusiirto Korva-. nenä- ja Nenänielusyöpä kurkkutaudit Lastenkirurgia Selkäortopedia Lastentaudit PERFECT: Pienet keskoset -rekisteri THL, syntymärekisteri Hemofiliarekisteri, diabeteksen hoitotasapaino, leukemia Kansainvälinen rekisteri: Vermont-Oxford Naistentaudit ja Sektiot, alatiesynnytykset, infertiliteettihoidot Onkologinen alaryhmä synnytykset Nefrologia Munuaistautien aktiivihoito Neurokirurgia PERFECT: Spine-hanke selkä- ja kaularankakirurgiassa Rankapotilaiden omat leikkaustulokset seuranta Tyks, Tays ja KYS aneurysmaattisen SAV:n hoidon vertailu ja aneurysmarekisteri Neurologia PERFECT: Aivoverenkiertohäiriön hoitotulokset Aivoinfarktin tuottavuusvertailu (Datawell) MS kustannus-vaikuttavuus vertailu suunnitteilla Ortopedia ja traumatologia PERFECT: lonkka- ja polviproteesit Proteesileikkausten tuottavuusvertailu (Datawell) Traumacuff (vertailu Tampere ja Kuopio) Olkapotilaan oma vointi, polven nivelkierukkapotilaan tutkimus Traumacuff monikeskustutkimuksen tulokset julkaistaan 213 Reumatologia Fin-Era, RAMI tulokset valmistumassa Tulokset julkaistaan 213 Suun hoito, Suu- ja leukakirurgia, Ortognaattisen kirurgian potilaat Tiedonkeruu päättyy 213 oikomishoito Sydän- ja rintaelinkirurgia Vaativan sydänpotilaan HILMO, eform-rekisteri, omat tulokset Vertailu eurooppalaiseen Euroscoreen Syöpätaudit Syöpärekisterin 5-vuotisennusteet viidestä suuresta kasvainryhmästä Urologia Robottiavusteinen eturauhassyöpäkirurgia (HUS, TAYS, OYS) Invasiivinen virtsarakkosyöpä ja neoadjuvantti sytostaattihoito (HUS) Rakkokarsinooman radikaalikirurgia (Toronto, Kanada) Tulokset julkaistaan 213 Liitetaulukko 14 B. Hoitotulosten vertailua tekemättömät tai suunnittelevat erikoisalat VSSHP:ssä vuonna 212 Erikoisala Vertailun tilanne vuonna 212 Suunnitteilla vuodelle 213 Aikuispsykiatria Yhtenäisten kriteerien kehittäminen hoitotulosten vertailua varten Ensihoito Ei vertailua Mittaristo kehitteillä Potilaiden tavoittamisajoista ja / tai palvelutasopäätöksen tavoitteiden täyttymisestä Fysiatria Ei vertailua Fysiatristen potilaiden vertailu suunnitteilla Gastroenterologia Ei vertailua Hepatiitti-C vertailun suunnittelu kesken Käsikirurgia Ei vertailua Lastenneurologia CP-vamma vertailuprojekti suunnitteilla Kustannusten vertailu, THL Lastenpsykiatria Ei vertailua Tulosten vertailua yo-sairaaloiden kesken Perinnöllisyyslääketiede Ei vertailua Yo-sairaalat: ennaltaehkäisevän hoidon vaikuttavuus Plastiikkakirurgia Ei vertailua Vertailtavaksi sopiva aihe: rintareduktio Ihomelanooman leikkaushoito, oma rekisteri Silmätaudit Ei vertailua Sisätaudit Ei vertailua Verisuonikirurgia Ei vertailua Yhteistyötä ehdotettu yo-sairaaloiden ylilääkäreille Yleiskirurgia Ei vertailua Liitetaulukko 15. Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden esiintyvyys erikoisaloittain ja tehohoitoon liittyvien infektioiden osuus Tyksissä SIRO-rekisterin mukaan vuosina Erikoisala Infektioita Tehohoitoon liittyviä Esiintyvyys per 1 hoitopäivää Lastentaudit ,42 Syöpätaudit ja sädehoito ,26 Sisätaudit ,97 Kirurgia ,67 Neurokirurgia ,32 Naistentaudit ja synnytykset ,24 Neurologia ,14 Keuhkosairaudet 8,8 Muut* 5,7 Yhteensä** ,67 *Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas-, suu- ja leukasairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, lastenneurologia, geriatria ja yleislääketiede. **Yhteensä infektioita, joissa ilmoitettu erikoisala. Lisäksi erikoisala puuttui 7 infektiosta. 38

39 39

40 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat Tyks Kantasairaala Puh Postiosoite: PL 52, 2521 Turku Katuosoitteet: A ja U sairaalat: Kiinamyllynkatu 4 8 T sairaala: Hämeentie Tyks Kirurginen sairaala Puh Luolavuorentie 2, PL 28, 271 Turku 3 Tyks Paimion sairaala Puh Alvar Aallon tie 275, 2154 Preitilä 4 Tyks Raision sairaala Puh Sairaalakatu 5, PL 43, 2122 Raisio 5 Tyks Vakka Suomen sairaala Puh Terveystie 2, PL 12, 2351 Uusikaupunki 6 Turunmaan sairaala/åbolands sjukhus Puh./tel Kaskenkatu 13, PL 663, 271 Turku Kaskisgatan 13, PB 663, 271 Åbo 6a Psykiatrian yksikkö/psykiatriska enheten Puh./tel Vapparintie 15, 216 Parainen Vapparvägen 15, 216 Pargas 7 Loimaan aluesairaala Puh Seppälänkatu 15 17, PL 17, 3221 Loimaa 8 Salon aluesairaala Puh Sairaalantie 9, 2413 Salo 9 Halikon sairaala Puh Märyntie 1, 2525 Halikko 1 Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala Puh Välskärintie 2, 235 Uusikaupunki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat 213 Aura Kaarina (S:t Karins) Kemiönsaari (Kimitoön) * Koski tl (Koski åbl) Kustavi (Gustavs) Laitila (Letala) Lieto (Lundo) Loimaa Marttila (S:t Mårtens) Masku Mynämäki (Virmo) Naantali (Nådendal) Nousiainen (Nousis) Oripää Paimio (Pemar) Parainen (Pargas) * Punkalaidun Pyhäranta Pöytyä (Pöytis) Raisio (Reso) Rusko Salo Sauvo (Sagu) Somero Taivassalo (Tövsala) Tarvasjoki Turku (Åbo) * Uusikaupunki (Nystad) Vehmaa (Vemo) Lisäksi Turun yliopisto * kaksikielinen kunta PT 62s - Letterhead / Paino-Kaarina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja D nro 46, 213, ISSN