KOTOUTTAMISRAHASTON VUOSIOHJELMA 2009 JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Kotouttamisrahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö RAPORTOINTIVUOSI: 2009 OHJELMASTA TUETTAVAT VALITTUIHIN PAINOPISTEISIIN LIITTYVÄT TOIMET 3.1. Painopisteen 1 täytäntöönpanotoimet Kotouttamisrahaston vuoden 2009 ohjelman perusteella on määrä yhteisrahoittaa seuraavat painopisteeseen yksi kuuluvat toimet. 1) naisten, nuorten ja vammaisten erityisryhmien kotouttamista tukevien toimenpiteiden suunnittelu ja täytäntöönpano; 2) toimenpiteet kokonaisille perheille, naisille ja nuorille tehtävien yksilöllisten kotouttamissuunnitelmien kehittämiseksi; 3) innovatiivisten mallien suunnittelu ja testaus kielen, historian, kulttuurin sekä perusnormien ja -arvojen opettamiseksi vasta maahan saapuneille kolmansien maiden kansalaisille; 4) neuvontapalveluiden testaaminen ja mallintaminen lähtömaissa. TOIMILINJA 1: TYÖMARKKINOIDEN ULKOPUOLELLA JA HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISET 1. Toimen tavoite ja soveltamisala Kuten perussäädöksen 4 artiklan 2 kohdassa (b, c ja e alakohdassa) esitetään, toimen tavoitteena on tukea kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat 1) työmarkkinoiden ulkopuolella 2) uuden alun tarpeessa 3) sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevien tukitoimenpiteiden tarpeessa. Toimenpiteet voitaisiin suunnata sellaisten mallien luomiseen ja testaamiseen, joiden avulla puututaan tilanteeseen, luodaan uusia näköaloja ja ehkäistään ongelmia, kuten syrjäytymistä, eristäytymistä, oppilaitosten ulkopuolelle jäämistä, tiedon puutetta oikeuksista ja mahdollisuuksista, perheväkivaltaa ja kunniaväkivaltaa. Tämän toimen avulla pyritään kehittämään uusia menetelmiä ja välineitä kolmansien maiden kansalaisten erityisryhmien kotoutumisprosessin tukemiseen. Toimen tavoitteena on myös parantaa sellaisten yksilöllisten kotouttamissuunnitelmien laatua, jotka tehdään naisille (pienten lasten äideille) ja nuorille, jotka eivät välttämättä työllisty kotouttamisvaiheen aikana (3 5 vuodessa). Kehittämistyö tehdään yhteistyössä edellä mainittujen kolmansien maiden kansalaisten viiteryhmien kanssa. Koska toimilinjan kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, on toimintojen jatkuvuus erityisen tärkeää. Ensimmäisenä vuonna kehitettyjä toimia viedään eteenpäin ja kohdattuja haasteita analysoidaan. Toimilinja mahdollistaa 75 % IF -rahoitusosuuden toimeenpannessaan erityistavoitetta 2.
2. Oletetut tuensaajat - kunnat ja muut paikallisviranomaiset - oppilaitokset - kansalaisjärjestöt - muut organisaatiot kuten rahastot, kirkolliset organisaatiot, eri toimijoiden yhteenliittymät 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Ei sovelleta. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät indikaattorit Tavoitteena on rahoittaa 3-4 hanketta tämän toimilinjan alla. Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa odotettuja määrällisiä tuloksia, koska ne riippuvat kotouttamisrahastoon suuntautuvista hakemuksista ja suunniteltujen hankkeiden tavoitteista, soveltamisaloista ja aikatauluista. Seuraavana oleva esimerkkiluettelo on sen vuoksi vain suuntaa-antava. Yhteisrahoitettavaksi valittaneen ainakin yksi hanke, jolla pyritään tukemaan uuden alun tarpeessa olevia naispuolisia kolmansien maiden kansalaisia. Rahoitusta tulee todennäköisesti saamaan myös yksi yksilöllisten kotoutussuunnitelmien kehittämiseen tarkoitettu paikallinen tai alueellinen hanke. yksilöidään kohderyhmät, annetaan niille tietoa ja suunnitellaan niiden tarpeita vastaavia toimenpiteitä luodaan toimintasuunnitelma siitä, miten maahanmuuttajille tiedotetaan kotouttamissuunnitelman tavoitteesta luodaan toimintasuunnitelma ja suuntaviivat yksilöllisten kotouttamissuunnitelmien laatimisesta työmarkkinoiden ulkopuolella oleville kolmansien maiden kansalaisille luodaan toimintasuunnitelma naispuolisten kolmansien maiden kansalaisten tukemiseksi järjestetään koulutustilaisuuksia viranomaisille, koulujen henkilöstölle jne. haavoittuvien ryhmien kanssa toimimisesta toimintasuunnitelma siitä, miten päivittäiset toimet paikallisen väestön kanssa konkretisoidaan laskettavissa oleviksi kotouttamistoimenpiteiksi luodaan uusia työtapoja, lähestymistapoja ja kumppanuuksia kehitetään tuloksista ja kokemuksista hyviä toimintatapoja ja levitetään niitä. Muita mahdollisia tuloksia hankkeiden julkisuuteen ja tiedottamiseen liittyen: useilla hankkeilla on omat verkkosivunsa, joilla hanketta esitellään; osalla verkkosivuista on myös omat aineistotietokannat
joissakin hankkeissa julkaistaan säännöllisesti tiedotuslehteä hankkeen toiminnoista eri kielillä julkaistaan hanke-esitteitä ja ohjekirjoja useissa hankkeissa järjestetään hankkeen aikana lehdistötilaisuus useissa hankkeissa on maahanmuuttajataustaisia hanketyöntekijöitä useissa hankkeissa järjestetään koulutusseminaareja. Indikaattoreina käytetään järjestettyjen koulutusten ja niiden osanottajien lukumäärästä sekä tuotettujen koulutusmateriaalien määrästä laadittuja tilastoja. Tilastoja laaditaan myös koulutusmateriaalien vastaanottajista. Koulutusten yhteydessä käytetään tarvittaessa myös palautelomakkeita, raportteja ja/tai arviointeja. Esimerkkeinä indikaattoreista ovat: toimintaan ja ohjelmiin osallistuvien haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä erityisiin kohderyhmiin suunnattujen, luotujen ja testattujen perehdyttämisohjelmien lukumäärä haavoittuville kolmansien maiden kansalaisille laadittujen yksilöllisten kotouttamissuunnitelmien ja yhteistyössä kolmansien maiden kansalaisten kanssa kehitettyjen paikallisten kotouttamisohjelmien lukumäärä niiden erityisten kohderyhmien lukumäärä, joille on annettu niiden tarpeita vastaavaa henkilökohtaista opastusta ja jotka on ohjattu sopiviin kotouttamistoimenpiteisiin niiden sosiaalityöntekijöiden, -viranomaisten jne. lukumäärä, joille on annettu koulutusta esimerkiksi sukupuolisensitiivisissä taidoissa, joita tarvitaan syrjäytymisen, eristäytymisen, perheväkivallan ja muiden vastaavien ongelmien torjunnassa syrjäytymisen ja eristäytymisen torjuntaa sekä maahanmuuttajanuoria koskevaa koulutusta saaneiden koulujen työntekijöiden lukumäärä eri elämäntilanteisiin puuttumiseksi laadittujen ja testattujen mallien lukumäärä. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Kotouttamisrahaston osallistuminen rahoitukseen tehdään näkyväksi kaikissa tiedotustoimissa tuotteet, raportit ja muu kirjallinen materiaali, Internet, seminaarit sekä tiedotusvälineiden artikkelit ja haastattelut mukaan luettuina. Kaikissa materiaaleissa tulee olemaan EU:n logo sekä maininta kotouttamisrahaston osallistumisesta rahoitukseen. Kotouttamisrahastosta rahoitusta saaneilla hankkeilla tulee olla tiedotussuunnitelma. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa Valittaessa hankkeita yhteisrahoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli yhteisrahoitettavien hankkeiden on täydennettävä kansallista maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa sekä muita toimia, joita yhteisrahoitetaan muista yhteisön välineistä.
Tällaisia hankkeita ei Suomessa yleensä ole rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin sen varmistamiseen, että toimesta 1 rahoitettavat ohjelmat eivät saa päällekkäistä rahoitusta ESR:stä. Päällekkäinen rahoitus estetään esimerkiksi siten, että ennen rahoituksen myöntämistä kotouttamisrahastohankkeille otetaan yhteyttä alueellisiin elinkeinokeskuksiin, jotka koordinoivat alueellista ESR-rahoitusta Suomessa. Sen varmistamiseksi, että toimet eivät ole päällekkäisiä ESR:n kanssa, kansallinen ESR-viranomainen (työ- ja elinkeinoministeriö) on myös kotouttamisrahaston johtoryhmän jäsen. TOIMILINJA 2: NEUVONTAPALVELUJEN JA PEREHDYTTÄMISKURSSIEN KEHITTÄMISEN ARVIOINTI 1. Toimen tavoite ja soveltamisala Työmahdollisuuksien lisääntymisen ja tuleville vuosille ennustetun työvoimapulan ansiosta työvoiman muuttoliike sekä suora rekrytointi kolmansista maista tulevat lisääntymään. Toimen 2 tavoitteena on vastata työvoimapulaan kehittämällä ja testaamalla ennen maahantuloa ja maahantulon jälkeen toteutettavia opastusmalleja ja perehdytyskoulutusmalleja, joiden on määrä olla vasta maahan saapuneiden ja rekrytoitujen kolmansien maiden kansalaisten tarpeiden mukaisia. Perehdytysohjelmat ovat jatkoa lähtömaassa annetulle opastukselle. Kuten perussäädöksen 4 artiklan 1 kohdassa (a, b ja c alakohdassa) sekä 4 artiklan 2 kohdassa (a, d ja f alakohdassa) esitetään, tämän toimen tavoitteena on kehittää ja testata kolmansien maiden kansalaisille lähtömaassa tarjottavia innovatiivisia opastus- ja neuvontapalveluja. Lisäksi arvioidaan maahanmuuttajille (erityisesti kolmansien maiden kansalaisille) tarjottavia nykyisiä neuvontapalveluja, niiden parantamismahdollisuuksia ja kohderyhmän tarpeiden mukaisuutta sekä tehdään valmisteluja neuvontapalvelupisteiden verkon perustamiseksi. Lähtömaassa annettu ohjaus jatkuu Suomessa maahantulon jälkeen tarjottavilla perehdytyskursseilla. Toimen tavoitteena on suunnitella äskettäin maahan saapuneille uusia ja innovatiivisia perehdytyskursseja eli malleja kielen, yhteiskunnallisten taitojen ja suomalaisten normien ja arvojen oppimista varten. Tällaiset mallit käsittävät muun muassa pikakursseja, iltakursseja ja verkkoopiskelumahdollisuuksia. Malleja testataan kolmansien maiden kansalaisten kanssa ennen ja jälkeen maahantulon. Rahoitusta eivät saa toimet, joilla pannaan täytäntöön jo käytössä olevia niin sanottuja perinteisiä perehdytyskursseja, vaan tarkoituksena on sen sijaan rahoittaa uusia ja innovatiivisia perehdyttämis- ja kotouttamistapoja. Toimilinja mahdollistaa 75 % IF -rahoitusosuuden toimeenpannessaan erityistavoitetta 3. 2. Oletetut tuensaajat - kansalliset viranomaiset, kuten ministeriöt (esimerkiksi opetus-, sisä- sekä työ- ja elinkeinoministeriö) - kunnat - kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset - kansalaisjärjestöt.
3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Ei sovelleta. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät indikaattorit Tavoitteena on rahoittaa 2-3 hanketta toimilinja 2 alla. Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa odotettuja määrällisiä tuloksia, koska ne riippuvat kotouttamisrahastoon kohdistuvista hakemuksista ja suunniteltujen hankkeiden tavoitteista, soveltamisaloista ja aikatauluista. Seuraavana oleva esimerkkiluettelo on sen vuoksi vain suuntaa-antava: neuvontapalvelut, jotka kattavat kaikki olennaiset kotouttamiseen liittyvät asiat kehitetään ja testataan uusia ja innovatiivisia perehdytyskurssimalleja luodaan uusia toimintatapoja, lähestymistapoja ja kumppanuuksia kehitetään tuloksista ja kokemuksista hyviä toimintatapoja ja levitetään niitä järjestetään maahantuloa edeltävää koulutusta ja neuvontaa lähtömaassa. Muita mahdollisia tuloksia hankkeiden julkisuuteen ja tiedottamiseen liittyen: useilla hankkeilla on omat verkkosivunsa, joilla hanketta esitellään; osalla verkkosivuista on myös omat aineistotietokannat joissakin hankkeissa julkaistaan säännöllisesti tiedotuslehteä hankkeen toiminnoista eri kielillä julkaistaan hanke-esitteitä ja ohjekirjoja useissa hankkeissa järjestetään hankkeen aikana lehdistötilaisuus useissa hankkeissa on maahanmuuttajataustaisia hanketyöntekijöitä useissa hankkeissa järjestetään koulutusseminaareja Käytettävinä määrällisinä indikaattoreina tulevat olemaan neuvontapalvelujen ja järjestettyjen koulutusten ja niiden asiakkaiden/osanottajien lukumäärästä sekä tuotettujen koulutusmateriaalien määrästä laaditut tilastot. Tilastoja laaditaan myös koulutusmateriaalien vastaanottajista. Koulutusten yhteydessä käytetään tarvittaessa myös palautelomakkeita, raportteja ja/tai arviointeja. neuvontapalvelujen määrä ja neuvontakeskusten puoleen kääntyneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä, haavoittuvat ryhmät erikseen ilmoitettuna luotujen ja testattujen joustavien ja innovatiivisten perehdyttämis- ja kotouttamisohjelmien lukumäärä kuuden kuukauden kuluessa ohjelman päättymisestä työllistyneiden ohjelmaan osallistuneiden kolmansien maiden kansalaisten osuus prosentteina toimiin ja ohjelmiin osallistuneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä, haavoittuvat ryhmät erikseen ilmoitettuina kotouttamispolitiikan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla osallistuneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
neuvontapalvelujen tarjoamiseen koulutettujen viranomaisten ja (myös kolmansien maiden kansalaisten) kansalaisjärjestöjen lukumäärä lähtömaassa järjestettyjen maahantuloa edeltävien koulutusten/opastusten määrä. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Kotouttamisrahaston osallistuminen rahoitukseen tehdään näkyväksi kaikissa tiedotustoimissa tuotteet, raportit ja muu kirjallinen materiaali, Internet, seminaarit sekä tiedotusvälineiden artikkelit ja haastattelut mukaan luettuina. Kaikissa materiaaleissa tulee olemaan EU:n logo sekä maininta kotouttamisrahaston osallistumisesta rahoitukseen. Kotouttamisrahastosta rahoitusta saaneilla hankkeilla tulee olla tiedotussuunnitelma. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa Valittaessa hankkeita yhteisrahoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli yhteisrahoitettavien hankkeiden on täydennettävä kansallista maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa sekä muita toimia, joita yhteisrahoitetaan muista yhteisön välineistä. 3.2. Painopisteen 2 täytäntöönpanotoimet Kotouttamisrahaston vuoden 2008 ohjelman perusteella on määrä yhteisrahoittaa seuraavat painopisteeseen 2 kuuluvat toimet: 1) kotouttamisen laadullisten ja määrällisten indikaattorien kehittäminen; 2) seurantavälineiden kehittäminen kolmansien maiden kansalaisten näkemyksille, kokemuksille ja tarpeille, jotka koskevat kotouttamispolitiikan tehokkuutta. Kotouttamisen määrällisten ja laadullisten indikaattorien kehittämistä varten yhteisrahoitetaan tutkimuksia ja katsauksia. Seurantavälineeksi kehitetään barometri, jonka avulla kerätään ja analysoidaan tietoja kotouttamispolitiikan täytäntöönpanoa ja tehokkuutta koskevista kolmansien maiden kansalaisten näkemyksistä ja kokemuksista. TOIMILINJA 3: KOTOUTTAMISEN LAADULLISET JA MÄÄRÄLLISET INDIKAATTORIT 1. Toimen tavoite ja soveltamisala Perussäädöksen 4 artiklan 3 kohdan (d, f, h ja i alakohdan) mukaan tämän toimen tavoitteena on kotouttamisen laadullisten ja määrällisten indikaattorien kehittäminen. Toteuttamalla kartoituksia ja tutkimuksia pyritään kehittämään julkisia ja yksityisiä palveluja kolmansien maiden kansalaisten erityisryhmien tarpeiden täyttämiseksi sekä levittämään jo kehitettyjä hyviä toimintatapoja. Toimien tehokkuutta testataan ja luodaan seurantajärjestelmä. Erityinen painoarvo on kolmansien maiden kansalaisten osallistumisella indikaattorien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Indikaattoreita
kehitetään tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja erilaisten maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Monivuotisen ohjelman ensimmäisessä täytäntöönpanovaiheessa kerättyjen tietojen ja mallien kehittämistä jatketaan ja viedään eteenpäin. Toimilinja mahdollistaa 75 % IF -rahoitusosuuden toimeenpannessaan erityistavoitetta 1. 2. Oletetut tuensaajat - kansalliset viranomaiset, sisäministeriö mukaan luettuna - tutkimuslaitokset - yksityiset palvelujentarjoajat. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Ei sovelleta. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät indikaattorit Tavoitteena on rahoittaa 1-3 hanketta toimilinjan 3 alla. Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa odotettuja määrällisiä tuloksia, koska ne riippuvat kotouttamisrahastoon kohdistuvista hakemuksista ja suunniteltujen hankkeiden tavoitteista, soveltamisaloista ja aikatauluista Jäljempänä oleva esimerkkiluettelo on sen vuoksi vain suuntaa-antava eikä tyhjentävä. luodaan uusia toimintatapoja ja kumppanuuksia olemassa olevat indikaattorit ja tiedot analysoitu luodaan systemaattinen seurantajärjestelmä yksilöidään ja määritellään eri toimijoiden roolit kootaan ja analysoidaan olemassa olevia indikaattoreja ja tietoja luodaan ja testataan alustavat ja/tai lopulliset indikaattorit tehdään yhdestä kahteen täydentävää tutkimusta/katsausta luodaan verkkosivu, johon kerätään kotouttamisindikaattoreita koskevaa aineistoa kehitetään tuloksista ja kokemuksista hyviä toimintatapoja ja levitetään niitä. Muita mahdollisia tuloksia hankkeiden julkisuuteen ja tiedottamiseen liittyen: useilla hankkeilla on omat verkkosivunsa, joilla hanketta esitellään; osalla verkkosivuista on myös omat aineistotietokannat joissakin hankkeissa julkaistaan säännöllisesti tiedotuslehteä hankkeen toiminnoista eri kielillä julkaistaan hanke-esitteitä ja ohjekirjoja
useissa hankkeissa järjestetään hankkeen aikana lehdistötilaisuus useissa hankkeissa järjestetään koulutusseminaareja Ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista ilmoittaa määrällisiä indikaattoreita, koska tämän toimen tavoitteena on luoda indikaattoreita, jotka antavat kattavan kuvan tilanteesta. Indikaattorien laatu ja seurantajärjestelmän laatu ovat sen vuoksi tärkeämpiä kuin indikaattorien tai annettujen suositusten määrä. Esimerkkinä käytettävistä määrällisistä indikaattoreista ovat: tehtyjen tutkimusten lukumäärä kehitettyjen ja testattujen seurantaindikaattorien ja arviointimekanismien laatu kerättyjen määrällisten ja laadullisten tietojen sekä julkaistujen raporttien määrä järjestettyjen kuulemisten määrä levitettyjen suositusten laatu kotouttamistutkimusten ja -indikaattorien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan osallistuneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Kotouttamisrahaston osallistuminen rahoitukseen tehdään näkyväksi kaikissa tiedotustoimissa tuotteet, raportit ja muu kirjallinen materiaali, Internet, seminaarit sekä tiedotusvälineiden artikkelit ja haastattelut mukaan luettuina. Kaikissa materiaaleissa tulee olemaan EU:n logo sekä maininta kotouttamisrahaston osallistumisesta rahoitukseen. Kotouttamisrahastosta rahoitusta saaneilla hankkeilla tulee olla tiedotussuunnitelma. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa Valittaessa hankkeita yhteisrahoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli yhteisrahoitettavien hankkeiden on täydennettävä kansallista maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa sekä muita toimia, joita yhteisrahoitetaan muista yhteisön välineistä. TOIMILINJA 4: BAROMETRI 1. Toimen tavoite ja soveltamisala Perussäädöksen 4 artiklan 3 kohdan (e alakohdan) mukaan tässä toimessa suunnitellaan ja toteutetaan kolmansien maiden kansalaisille tehtävä barometritutkimus, jonka tavoitteena on koota heidän näkemyksensä nykyisen kotouttamispolitiikan tehokkuudesta, toimenpiteistä ja palvelujen tarpeesta. Barometrin kehittäminen täydentää määrällisten ja laadullisten indikaattorien kehittämistä, koska indikaattorit antavat yleistä tietoa elinoloista, mutta sulkevat pois kolmansien maiden kansalaisten näkemykset kotouttamispolitiikasta. Tulokset analysoidaan ja otetaan huomioon kehitettäessä kotouttamispolitiikkaa ja kotouttamiseen liittyviä palveluja. Kehittäminen
toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja erilaisten maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa kerätään mielipiteet ja näkemykset sekä luodaan testiversio. Barometrin jatkokehitys ja -testaus toteutetaan vuosiohjelmien 2009 2013 aikana. Toimilinja mahdollistaa 75 % IF -rahoitusosuuden toimeenpannessaan erityistavoitetta 1. 2. Oletetut tuensaajat - kansalliset viranomaiset, sisäministeriö mukaan luettuna - tutkimuslaitokset - yksityiset palvelujentarjoajat. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Ei sovelleta. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät indikaattorit Tavoitteena on rahoittaa 1 hanke barometri-toimilinjan alla. Seuraavana esitetty odotettujen määrällisten tulosten luettelo on vain suuntaa-antava. luodaan uusia toimintatapoja ja kumppanuuksia kerätään ja analysoidaan mielipiteitä ja näkemyksiä kehitetään tuloksista ja kokemuksista hyviä toimintatapoja ja levitetään niitä. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista ilmoittaa määrällisiä indikaattoreita, koska tämän toimen tavoitteena on luoda barometri, joka antaa kattavan kuvan tilanteesta Suomessa. Barometrin laatu ja käyttökelpoisuus ovat sen vuoksi tärkeämpiä kuin tehtyjen tutkimusten tai annettujen suositusten määrä. tehtyjen tutkimusten lukumäärä kehitettyjen ja testattujen seurantaindikaattorien ja arviointimekanismien laatu järjestettyjen kuulemisten määrä kerättyjen määrällisten ja laadullisten tietojen sekä julkaistujen raporttien määrä levitettyjen suositusten tyyppi kotouttamistutkimusten ja -indikaattorien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan osallistuneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä.
5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Kotouttamisrahaston osallistuminen rahoitukseen tehdään näkyväksi kaikissa tiedotustoimissa tuotteet, raportit ja muu kirjallinen materiaali, Internet, seminaarit sekä tiedotusvälineiden artikkelit ja haastattelut mukaan luettuina. Kaikissa materiaaleissa tulee olemaan EU:n logo sekä maininta kotouttamisrahaston osallistumisesta rahoitukseen. Kotouttamisrahastosta rahoitusta saaneilla hankkeilla tulee olla tiedotussuunnitelma. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa Valittaessa hankkeita yhteisrahoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli yhteisrahoitettavien hankkeiden on täydennettävä kansallista maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa sekä muita toimia, joita yhteisrahoitetaan muista yhteisön välineistä. 3.3. Painopisteen 3 täytäntöönpanotoimet Kotouttamisrahaston vuoden 2009 ohjelman perusteella on määrä yhteisrahoittaa seuraavia painopisteeseen 3 kuuluvia toimia: 1) kartoitukset ja katsaukset, jotka koskevat kulttuurien välisen ammattitaidon kehittämisen tarvetta viranomaisten ja palveluntarjoajien keskuudessa; 2) moninaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua edistävät toimet; 3) kolmansien maiden kansalaisten perustamien kansalaisjärjestöjen toimivaltaa lisäävät toimet ja 4) toimet, joiden avulla edistetään kolmansien maiden kansalaisten osallistumista kotouttamispolitiikan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan. TOIMILINJA 5: KULTTUURIEN VÄLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN VIRANOMAISTEN JA PALVELUNTARJOAJIEN KESKUUDESSA 1. Toimen tavoite ja soveltamisala Tämän toimen tavoitteena on tukea kotouttamisen kaksisuuntaisuutta keskittymällä maahanmuuttajien yksilölliseen osaamiseen ja yksilöllisiin valmiuksiin. Kaksisuuntainen prosessi myös edellyttää, että paikallisella väestöllä on tarvittavat taidot ja yhteiskunnan rakenteilla ja järjestelmillä tarvittavat valmiudet vastaanottaa maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa palveluineen, oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada yhteiskunnan tarjoamia palveluja on parannettava kehittämällä viranomaisten, yksityisten palveluntarjoajien ja kansalaisjärjestöjen osaamista. Perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan (a, c ja j alakohdan) mukaan tämän toimen tavoitteena on kulttuurien välisen osaamisen kehittäminen yleisissä palveluissa. Toimintoihin kuuluvat muun muassa koulutus ja tiedotus, hyviä toimintatapoja koskeva tietojenvaihto ja kannustaminen monipuolisen henkilöstön rekrytointiin yhdenvertaisuussuunnittelua koskevan opastuksen avulla. Erilaisuuden ja
maahanmuuton hyväksymistä edistetään tiedotuskampanjoilla ja tietojenvaihdolla. Lisäksi laaditaan materiaalia, jolla tuetaan moninaisuuden hallintaa sekä yhdenvertaisuus- ja moninaisuussuunnittelua käytännössä. Tavoitteena on kehittää tehokkaita tapoja tiedottamiseen ja vastaanottavan yhteiskunnan ottamiseen aktiivisesti mukaan kotouttamisprosessiin. Viranomaisille, yksityisille palveluntarjoajille ja kansalaisjärjestöille Suomessa järjestetty tiedottaminen ja koulutus erilaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä asioista on aiemmin saatujen kokemusten perusteella yksi tehokkaimmista keinoista edistää kotouttamisen kaksisuuntaisuutta, moninaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Vastaanottavan yhteiskunnan aktiivista osallistumista kotouttamisprosessiin edistetään sen vuoksi lisäämällä kulttuurien välisiä valmiuksia yhteiskunnan eri toimijoiden keskuudessa. Toimilinja mahdollistaa 75 % IF -rahoitusosuuden toimeenpannessaan erityistavoitetta 5. 2. Oletetut tuensaajat - kunnat - muut paikallisviranomaiset - alueelliset tai kansalliset viranomaiset - palveluntarjoajat - kansalaisjärjestöt. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Ei sovelleta. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät indikaattorit Tavoitteena on rahoittaa 1-3 hanketta toimilinjan 5 alla. Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa odotettuja määrällisiä tuloksia, koska ne riippuvat kotouttamisrahastoon kohdistuvista hakemuksista ja suunniteltujen hankkeiden tavoitteista, soveltamisaloista ja aikatauluista Seuraavana oleva esimerkkiluettelo on sen vuoksi vain suuntaa-antava: kehitetään ja toteutetaan tiedotusta, koulutusta ja tietojenvaihtotilaisuuksia viranomaisille, yksityisille palveluntarjoajille, kansalaisjärjestöille ja laajemmalle yleisölle parannetaan viranomaisten, yksityisten palveluntarjoajien ja (myös kolmansien maiden kansalaisten) kansalaisjärjestöjen kulttuurien välisiä valmiuksia laaditaan materiaaleja tasa-arvon ja moninaisuuden tueksi annetaan kolmansien maiden kansalaisille valtuuksia suunnitella, toteuttaa ja seurata tiedotuskampanjoita, koulutuksia ja seminaareja
järjestetään moninaisuuden ja tasa-arvosuunnittelua koskevia koulutustilaisuuksia viranomaisille ja kansalaisjärjestöille laaditaan malleja monipuolisen henkilöstön rekrytointiin ja moninaisuuden hallinnointiin luodaan uusia toimintatapoja, lähestymistapoja ja kumppanuuksia kehitetään tuloksista ja kokemuksista hyviä toimintatapoja ja levitetään niitä. Muita mahdollisia tuloksia hankkeiden julkisuuteen ja tiedottamiseen liittyen: useilla hankkeilla on omat verkkosivunsa, joilla hanketta esitellään; osalla verkkosivuista on myös omat aineistotietokannat joissakin hankkeissa julkaistaan säännöllisesti tiedotuslehteä hankkeen toiminnoista eri kielillä julkaistaan hanke-esitteitä ja ohjekirjoja useissa hankkeissa järjestetään hankkeen aikana lehdistötilaisuus useissa hankkeissa on maahanmuuttajataustaisia hanketyöntekijöitä useissa hankkeissa järjestetään koulutusseminaareja Käytettävänä indikaattorina tulevat olemaan järjestettyjen koulutusten ja niiden osanottajien lukumäärästä sekä tuotettujen koulutusmateriaalien määrästä laaditut tilastot. Tilastoja laaditaan myös koulutusmateriaalien vastaanottajista. Koulutusten yhteydessä käytetään tarvittaessa myös palautelomakkeita, raportteja ja/tai arviointeja. Esimerkkeinä indikaattoreista ovat: erilaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua koskevaa koulutusta saaneiden viranomaisten, yksityisten palveluntarjoajien ja (myös maahanmuuttajajärjestöt) kansalaisjärjestöjen lukumäärä järjestettyjen tiedotuskampanjojen, koulutusten ja tiedotusseminaarien lukumäärä julkaistujen raporttien lukumäärä tiedotuskampanjojen, koulutusten ja seminaarien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan osallistuneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä eri toimintoihin osallistuneiden (erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvien) kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä työhön otetun moninaisen henkilöstön määrä laadittujen yhdenvertaisuussuunnitelmien lukumäärä kulttuurien välistä osaamista edistävien materiaalien lukumäärä moninaisen henkilöstön rekrytointiin ja moninaisuuden hallinnointiin luotujen mallien lukumäärä ja laatu. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Kotouttamisrahaston osallistuminen rahoitukseen tehdään näkyväksi kaikissa tiedotustoimissa tuotteet, raportit ja muu kirjallinen materiaali, Internet, seminaarit sekä tiedotusvälineiden artikkelit ja haastattelut mukaan luettuina. Kaikissa materiaaleissa tulee olemaan EU:n logo sekä maininta kotouttamisrahaston osallistumisesta rahoitukseen. Kotouttamisrahastosta rahoitusta saaneilla hankkeilla tulee olla tiedotussuunnitelma.
6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa Valittaessa hankkeita yhteisrahoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli yhteisrahoitettavien hankkeiden on täydennettävä kansallista maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa sekä muita toimia, joita yhteisrahoitetaan muista yhteisön välineistä. TOIMILINJA 6: MONINAISUUDEN JA KULTTUURIEN VÄLISEN VUOROPUHELUN EDISTÄMINEN 1. Toimen tavoite ja soveltamisala Perussäädöksen 4 artiklan 3 kohdan (b ja g alakohdan) mukaan toimen tavoitteena on edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja erilaisuuden hyväksymistä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tämän kattavan lähestymistavan omaksumista edistetään antamalla kolmansien maiden kansalaisten perustamille organisaatioille valtuudet suorittaa kotouttamiseen liittyviä tehtäviä järjestämällä foorumeja kulttuurien väliselle vuoropuhelulle sekä ohjaamalla ja kannustamalla paikallisviranomaisia osallistamaan kolmansien maiden kansalaisia paikallisen kotouttamisen suunnitteluun. Toimen tavoitteena on lisätä heidän osallistumistaan ja vaikutustaan kotouttamispolitiikan suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seuraamisessa yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Edistetään kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sen myönteistä kehitystä eri yhteiskuntatasoilla, työelämässä ja kodin ulkopuolella. Toimella edistetään kulttuurien välisen vuoropuhelun puitteissa yhteistyötä yhteiskunnan eri tasoilla olevien kotouttamisesta vastaavien viranomaisten, palveluntuottajien, kansalaisjärjestöjen ja maahanmuuttajajärjestöjen välillä. Toimilinja mahdollistaa 75 % IF -rahoitusosuuden toimeenpannessaan erityistavoitetta 1. Toiminnot kolmansien maiden kansalaisten osallistamiseksi paikallisten kotouttamisohjelmien suunnitteluun kuuluvat painopisteeseen 3, koska näiden toimintojen tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja lisätä kolmansien maiden kansalaisten järjestöjen toimivaltuuksia. 2. Oletetut tuensaajat - kansalliset viranomaiset, sisäministeriö mukaan luettuna - alue- ja paikallisviranomaiset - kansalaisjärjestöt.
3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Ei sovelleta. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät indikaattorit Tavoitteena on rahoittaa 1-3- hanketta tämän toimilinjan alla. Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa odotettuja määrällisiä tuloksia, koska ne riippuvat kotouttamisrahastoon kohdistuvista hakemuksista ja suunniteltujen hankkeiden tavoitteista, soveltamisaloista ja aikatauluista Jäljempänä oleva esimerkkiluettelo on sen vuoksi vain suuntaa-antava eikä tyhjentävä. maahanmuuttajien ja kolmansien maiden kansalaisten järjestöjen sekä paikallisten/alueellisten/kansallisten viranomaisten ja muiden kotouttamispalveluista vastaavien toimijoiden osallistumisen lisääntyminen kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja vuorovaikutuksen lisääntyminen ohjeet ja toimintasuunnitelma maahanmuuttajien valtuuksien lisäämisestä ja heidän osallistumisestaan kansallisen ja paikallisen kotouttamispolitiikan laatimiseen kehitetään tuloksista ja kokemuksista hyviä toimintatapoja ja levitetään niitä. Muita mahdollisia tuloksia hankkeiden julkisuuteen ja tiedottamiseen liittyen: useilla hankkeilla on omat verkkosivunsa, joilla hanketta esitellään; osalla verkkosivuista on myös omat aineistotietokannat joissakin hankkeissa julkaistaan säännöllisesti tiedotuslehteä hankkeen toiminnoista eri kielillä julkaistaan hanke-esitteitä ja ohjekirjoja useissa hankkeissa järjestetään hankkeen aikana lehdistötilaisuus useissa hankkeissa järjestetään koulutusseminaareja Käytettävänä indikaattorina tulevat olemaan järjestettyjen koulutusten ja niiden osanottajien lukumäärästä sekä tuotettujen koulutusmateriaalien määrästä laaditut tilastot. Tilastoja laaditaan myös koulutusmateriaalien vastaanottajista. Koulutusten yhteydessä käytetään tarvittaessa myös palautelomakkeita, raportteja ja/tai arviointeja. Esimerkkeinä indikaattoreista ovat: erilaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja vuorovaikutusta koskevaa koulutusta saaneiden viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen (myös kolmansien maiden kansalaisten järjestöjen) lukumäärä järjestettyjen tiedotuskampanjojen, koulutusten, tiedotusseminaarien ja foorumien lukumäärä julkaistujen raporttien lukumäärä niiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä, jotka ovat osallistuneet poliittisten valmiuksien luomisen, koordinoinnin ja kulttuurien välisen osaamisen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan
eri toimintoihin osallistuneiden (erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvien) kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä moninaisuuden ja kulttuurien välisen ammattitaidon edistämistä julkisella sektorilla koskevien materiaalien lukumäärä. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Kotouttamisrahaston osallistuminen rahoitukseen tehdään näkyväksi kaikissa tiedotustoimissa tuotteet, raportit ja muu kirjallinen materiaali, Internet, seminaarit sekä tiedotusvälineiden artikkelit ja haastattelut mukaan luettuina. Kaikissa materiaaleissa tulee olemaan EU:n logo sekä maininta kotouttamisrahaston osallistumisesta rahoitukseen. Kotouttamisrahastosta rahoitusta saaneilla hankkeilla tulee olla tiedotussuunnitelma. 6.Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa Valittaessa hankkeita yhteisrahoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli yhteisrahoitettavien hankkeiden on täydennettävä kansallista maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa sekä muita toimia, joita yhteisrahoitetaan muista yhteisön välineistä.