Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 100/10/1 Dnro ISAVI/56/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA HAKIJA Pankakosken kartonkitehtaan 22.6.2005 annetun ympäristölupapäätöksen (nro 62/05/2) kattilalaitosta koskevien lupamääräysten muuttaminen jätteen rinnakkaispolton mahdollistamiseksi ja toiminnanaloittamislupa, Lieksa Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Pankaboard Oy on hakenut muutosta kartonkitehtaan voimassa olevaan ympäristölupaan nro 62/05/2. Muutos koskee kartonkitehtaan 33 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan muuttamista valtioneuvoston asetuksen (362/2003) mukaiseksi jätteen rinnakkaispolttolaitokseksi. Hakemus sisältää tarkkailusuunnitelman muutoksen ja kaatopaikkoja koskevien lupaehtojen kumoamisen. Lisäksi haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemus on tullut vireille 23.11.2009 ja sitä on täydennetty 8.4. ja 11.9.2010. SIJAINTI Pankakosken kartonkitehdas sijaitsee Lieksan kaupungissa 13. kaupunginosan tontilla 422-13-29-2 sekä Lieksan kylässä olevilla tiloilla 422-415-105-165 ja 422-415-105-166. Kiinteistöt omistaa Pankakoski Board Trading Oy. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Voimalaitoslaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen (muutos 29.12.2009/1792) 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Luvan saaneen toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Aluehallintovirasto käsittelee kartonkitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristösuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1 a kohdan mukaan. Kartonkitehtaalla ja kattilalaitoksella on sellainen ympäristösuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Kattila-
laitoksen lupa-asian ratkaisee ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin (1676/2009) perusteella aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE MUUTOSHAKEMUS Pankakosken kartonkitehtaan ympäristölupa ja veden johtaminen Lieksanjoesta, Itä- Suomen ympäristölupavirasto, nro 62/05/2, 22.6.2005. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös (29.3.1999, dnro 0795Y0067-111), lupamääräykset 21 ja 34 38 (teollisuuskaatopaikan ja maankaatopaikan käytöstä poistaminen). Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 84/08/2, 25.8.2008, joka salli puuperäisen rakennuspurkujätteen, REF I ja II luokan kierrätyspolttoaineen ja kreosoottikyllästetystä puusta murskatun hakkeen polttamisen kokeilun 25.8. 30.9.2008 välisenä aikana. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 37/09/2, 9.3.2009. Päätöksen mukaan jätepolttoaineiden polttokokeilut oli mahdollista tehdä viiden, enintään 5 vuorokauden mittaisen koejakson aikana 31.12.2009 mennessä. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös 112/09/2, 9.10.2009, joka sallii REF I/II -luokan kierrätyspolttoaineen polttokokeilun 11.4.2010 mennessä. Tehdasalue on vuonna 1986 hyväksytyssä yleiskaavassa merkitty teollisuusalueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa tehdasalue on merkitty teollisuusalueeksi (T TV ). Muutoshakemus koskee Pankakosken kartonkitehtaan 33 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan muuttamista valtioneuvoston asetuksen (362/2003) mukaiseksi jätteen rinnakkaispolttolaitokseksi. Jätepolttoaineena on REF I/II-luokan kierrätyspolttoaine, jonka seososuudet ovat 25 ja 45 % kokonaispolttoainemäärästä. Samalla haetaan lupaa polttaa kattilassa myös nykyisten puuperäisten polttoaineiden lisäksi kasvisperäisiä polttoaineita, ruokohelpiä ja toiminnassa syntyvää PE- ja PET-jätettä sekä jätepastaa. Hakemuksessa esitetään myös muutoksia olemassa olevaan tarkkailusuunnitelmaan. Muutokset koskevat jätteen rinnakkaispolton tarkkailua ja jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailua. Jätteen rinnakkaispolton tarkkailu sisältää mm. savukaasupäästöjen jatkuvatoimisen tarkkailun ja säännöllisesti toteutettavat päästömittaukset. Jätevedenpuhdistamon tarkkailun muutokset koskevat lähinnä puhdistamon sisäisen tarkkailun näytteenotto- ja analyysitiheyksiä. Vesipäästöjen tarkkailusta ehdotetaan jätettäväksi pois BOD:n tarkkailu, sillä COD Cr -analyysin lisäksi tehtävä BODanalyysi ei anna merkittävää lisätietoa jäteveden laadusta. Lisäksi haetaan kaatopaikkoja koskevien lupaehtojen kumoamista. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 22.6.2005 Pankaboard Oy:n toiminnalle antamassaan lupapäätöksessä jättänyt voimaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 29.3.1999 anta- 2
man päätöksen lupamääräykset 21 ja 34 38 koskien teollisuuskaatopaikan ja maankaatopaikan käytöstä poistamista ja teollisuuskaatopaikan jälkihoitoa. Molemmat kaatopaikat on poistettu käytöstä lupamääräysten mukaisesti, joten lupamääräykset ovat näiltä osin vanhentuneita. Kaatopaikat eivät ole enää Pankaboard Oy:n omistuksessa, vaan ne omistaa Stora Enso Oyj vastaten myös kaatopaikkojen jälkihoidosta ja tarkkailusta. Edellä mainituista syistä johtuen Pankaboard Oy pyytää, että kyseinen ympäristökeskuksen päätös kumottaisiin kokonaisuudessaan ja Pankaboard Oy siten vapautettaisiin kaatopaikkoja koskevista vastuista ja velvoitteista. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TOIMINTA Polttoaineet Pankakosken tehdas sijaitsee Lieksanjoen varressa noin seitsemän kilometrin päässä Lieksan keskustasta. Tehdasalueen ympäristössä on pientalo- ja metsätalousaluetta. Lähimmän asuinrakennuksen etäisyys on noin 100 metriä. Tehtaan ympäristön ilmanlaatu on hyvä, eikä lähistöllä ole muita ilmapäästöjä aiheuttavia pistekuormittajia. Tehdasalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaston muotojen perusteella tehdasalueella muodostuva pohjavesi purkautuu Lieksanjokeen. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen (Anttola) on noin 4,5 km. Lähin häiriintyvä kohde on noin 800 metrin etäisyydellä sijaitseva päiväkoti. Tehdaskiinteistö rajoittuu pääasiassa Pankaboard Oy:n tai Pankakoski Board Trading Oy:n omistamiin kiinteistöihin. Tehdasalueeseen rajoittuvan vesialueen omistaa Kemijoki Oy. Kartonkitehdas valmistaa hiokkeesta taive- ja erikoiskartonkia sekä sellusta elintarvikekartonkia. Käytetystä raaka-aineesta noin kaksi kolmasosaa on hioketta ja yksi kolmasosa sellua. Tuotantokapasiteetti on 100 000 t/a. Kartongin valmistuksessa tarvittava höyry tuotetaan 33 MW:n kiinteän polttoaineen leijukerroskattilalla. Polttoaineena kattilassa on käytetty kuorta, haketta, purua, turvetta ja toiminnassa syntyvää jätevesilietettä. Näiden lisäksi Pankaboard Oy:n tarkoituksena on alkaa käyttää polttoaineena kaupan ja teollisuuden REF I/II-luokan kierrätyspolttoainetta, mikä muuttaa kattilan valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaiseksi jätteen rinnakkaispolttolaitokseksi. Kierrätyspolttoaineen osuus kokonaispolttoainemäärästä olisi maksimissaan 45 %, mikä on noin 33 000 tonnia kierrätyspolttoaineita vuodessa. Kattilassa poltettaisiin myös kartonkitehtaan toiminnassa syntyvä jätepasta, jonka määrä on noin 5 t/a (kuiva-aineena). Jätteen poltto edistää osaltaan Itä- Suomen jätesuunnitelman toteutumista, sillä suunnitelman mukaisesti tavoitteena on lisätä jätteen energiahyötykäyttöä. Jätepolttoaineen poltto toteutetaan rinnakkaispolttona tavanomaisten puuperäisten polttoaineiden ja turpeen kanssa. Jätepolttoaine on kaupan ja teollisuuden pakkausjätteestä valmistettua REF I/II-luokkien kierrätyspolttoainetta. Kierrätyspolttoaine koostuu erilliskerätystä paperi-, kartonki- ja muovijätteestä. Se ei sisällä kotitalouksista peräisin olevaa jätettä, eikä sellaisia muoveja, jotka sisältävät klooriyhdisteitä. Käy- 3
tettävä jäte täyttää vähintään kierrätyspolttoaineiden standardin SFS 5875 laatuluokan II vaatimukset. Standardin mukaiset kierrätyspolttoaineen maksimipitoisuudet on esitetty oheisessa taulukossa. Aine REF II raja-arvo (pitoisuus kuiva-aineessa) Kloori (Cl) <0,50 % Rikki (S) <0,30 % Typpi (N) <1,50 % Kalium ja natrium (K+Na) <0,40 % Alumiini (metallinen) Metallinen alumiini pyritään poistamaan syntypaikkalajittelulla ja polttoaineen valmistusprosessilla Elohopea (Hg) <0,2 mg/kg Kadmium (Cd) <4,0 mg/kg 4 Käytössä olevia tavanomaisia puuperäisiä polttoaineita ovat kuori, hake, puru ja tehtaan jätevedenpuhdistamolla syntyvä jätevesiliete. Jätevesiliete poltetaan omassa toiminnassa syntyvään kuoreen sekoitettuna siten, että sen osuus on alle 20 % kuorilieteseoksesta (kuiva-aineena). Näiden polttoaineiden lisäksi tarkoituksena on polttaa kattilassa kartonkitehtaalla syntyvä jätepasta, jonka määrä on noin 5 t/a kuiva-aineena. Ennen polttamista jätepasta sekoitetaan puruun tai turpeeseen vastaanottoaseman katoksessa ja sekoitetaan muun polttoaineen joukkoon. Käytettävien polttoaineiden jäteluokat ja keskeisimmät laatutiedot on esitetty oheisessa taulukossa. Polttoaine Jätenumero Kuiva-aine % REFkierrätyspolttoaine Tehollinen lämpöarvo MJ/kg ka Tuhkapitoisuus % ka 150101 (paperija kartonkipakkaukset) 150102 (muovipakkaukset) 80 24 2 45 55 18 20 0,5 3 Puun kuori, hake ja puru Turve 45 55 20 4 5 Jätevesiliete 030311 20 30 13 Jätepasta 030310 15 25 Maksimikäyttömäärät muiden kuin REF-polttoaineen osalta kuvaavat tilannetta, jossa REF-polttoainetta ei polteta lainkaan. Käytännössä REF-kierrätyspolttoaineella tullaan korvaamaan muiden ostopolttoaineiden käyttöä (osa kuoresta, hake, puru, turve), joten näiden käyttömäärät tulevat jatkossa pienenemään. Arvio kiinteän polttoaineen kattilassa käytettävien polttoaineiden maksimikäyttömääristä on esitetty seuraavassa taulukossa.
5 Polttoaine Käyttö v. 2008 t/a Ennuste enintään t/a REF-kierrätyspolttoaine 415 *) 33 000 Puun kuori, hake ja puru 77071 85 000 Turve 160 30 000 Jätevesiliete 5053 7 000 Jätepasta 25 *) Koetoimintajakso 25.8. 30.9.2008 Polttoaineiden varastointi ja käsittely Jätteenpoltto REF-kierrätyspolttoaine toimitetaan tehtaalle täysperävaunurekoilla, jotka on varustettu peitteillä pölyn leviämisen estämiseksi ympäristöön kuljetuksen aikana. Vastaanotetun kierrätyspolttoaineen määrää valvotaan punnitsemalla kuormat autovaa alla. Vastaanotetuista polttoaineista, määrästä ja laadusta sekä kierrätyspolttoaineen toimittajasta pidetään kirjaa. Polttoainekuormat pyritään vastaanottamaan suoraan katettuun halliin, jossa kuormat puretaan suoraan kuljettimille (4 kpl). Tarvittaessa polttoainetta tullaan välivarastoimaan vastaanottoaseman vieressä olevalla asfaltoidulla kentällä, josta ne myöhemmin siirretään vastaanottohallin kuljettimelle. Varastoalue rajataan niin, ettei kierrätyspolttoainetta pääse leviämään ympäristöön. Vastaanottohallin kuljettimilta polttoaine annostellaan seulontaan menevälle kolakuljettimelle, jossa on magneetti. Seulan ylite murskataan ennen varastosäiliöön syöttämistä. Polttoaineiden syötössä prosessinhoitaja määrittelee eri jakeiden osuuden, joka näkyy suoraan %-näyttönä kattilan ohjausjärjestelmässä. Näin hallitaan oikeat seossuhteet eri polttojakeiden kesken. Eri polttoaineet sekoittuvat seulalla, mikä tasaa polttoaineen laatua. REF-kierrätyspolttoaineen rinnakkaispoltto tapahtuu leijupetikattilassa, jolla tehdas tuottaa kaiken tarvitsemansa lämpöenergian. Kattila on rakennettu vuonna 1999. Varakattilana toimii 9,8 MW:n öljykattila. KPA-kattilan arvioitu käyttöaika on 355 d/a, eli 8 520 h/a. Kattila on yhdellä höyrylieriöllä varustettu luonnonkierrolla toimiva vesiputkihöyrykattila, joka on varustettu tulipesän alaosaan sijoitetulla leijukerrospolttolaitteella, kahdella käynnistyspolttimella ja yhdellä kuormituspolttimella. Leijukerroskattilassa polttoaineiden palaminen tapahtuu pedissä, johon polttoaine ja tuhka sekoittuvat. Petihiekkaa ja polttoainetta leijutetaan puhaltamalla ilmaa. Leijupedin lämpötilaa voidaan tarvittaessa nostaa palamisilman (leijutusilman) esilämmittimellä. Esilämmittimenä toimivat höyrypatterit. Lämmitystehoa voidaan säädellä käyttämällä joko matala- tai korkeapainehöyrypatteria. Mikäli leijupedin lämpötila on liian korkea, otetaan käyttöön kiertokaasupuhallin. Kiertokaasupuhallin puhaltaa savukaasuja leijupetiin ja alentaa näin leijupedin lämpötilaa.
Pedin lämpötilaerojen kasvaessa tai leijupedin leijuessa huonosti, poistetaan leijupedin petimateriaalia tulipesästä. Petituhka poistetaan vesijäähdytteisellä ruuvilla. Petituhka poistetaan joko käsiohjauksena tai määritellyin aikavälein automaattisesti. Lisäksi tuhkajärjestelmään kuuluu tuhkasiilo tarvittavine kuljettimineen. Tuhkasiilossa on purkumahdollisuus sekä märälle, että kuivalle tuhkalle. Kattilassa on 13 nuohointa, joista kolme on kattilan konvektio-osassa, luvossa kaksi, eko 1:ssä kaksi ja eko 2:ssa kuusi. Tulipesän ja leijupedin lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Leijupedin lämpötilan mittausantureita on kattilan pohjassa (hiekkapedissä) kuusi kappaletta, joiden mittatasku on noin 35 cm:n korkeudella kattilan pohjasta ja noin 20 cm ilmasuutinputkesta. Tulipesänlämpötilan mitta-anturi on kattilan sivuseinässä noin viiden metrin korkeudessa kattilan pohjasta. Myös tulipesän painetta ja savukaasujen jäännöshapen ja hiilimonoksidin pitoisuutta mitataan jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Toimintaa valvotaan ja ohjataan automaattisella järjestelmällä. Jätteen rinnakkaispoltossa polttoaineseoksen palaminen tapahtuu siten, että lämpötila tulipesässä on vähintään 850 C ja viipymä tässä lämpötilassa on vähintään 2 sekuntia. Jätteen syöttö kattilaan aloitetaan vasta, kun riittävä polttolämpötila ja palamisen tasaisuus on saavutettu. Palamislämpötila mitataan epäsuorasti petilämpötilan avulla, jota seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Petilämpötilan suhdetta palamisvyöhykkeen lämpötilaan on selvitetty aikaisempina vuosina kertaluonteisilla mittauksilla. Kattilan savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuodattimella. Sähkösuodattimen pölynerotustehokkuus on yhdellä kammiolla 97 % ja kahdella kammiolla 98 %. Savukaasut johdetaan 48 metriä korkeaan piippuun. 6 Liikenne Kierrätyspolttoaineen ja muun ostopolttoaineen kuljetukset tapahtuvat raskasliikenneportin kautta hiomon tietä pitkin. REF-kierrätyspolttoaineen kuljetuksia tulee olemaan keskimäärin kaksi kuljetusta vuorokaudessa. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa päiväaikaan. Kierrätyspolttoaineella korvataan muiden ostopolttoaineiden käyttöä, joten kierrätyspolttoaineen kuljetukset eivät lisää kuljetusten määrää. Päinvastoin raskasliikenne vähenee normaalitoimintaan verrattuna, sillä paremman energiasisällön vuoksi kierrätyspolttoainekuljetuksia tarvitaan vähemmän kuin normaalien ostopolttoaineiden kuljetuksia. Polttoainekuljetuksia voimalaitokselle on tällä hetkellä noin 5 kpl/vrk ja jatkossa noin 4 kpl/vrk. PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan Ensimmäisen koetoimintajakson aikana toteutettujen savukaasupäästömittausten perusteella kierrätyspolttoaineen poltolla ei näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta savukaasujen suolahappo-, vetyfluoridi-, metalli-, dioksiini- ja furaanipitoisuuksiin verrattuna normaalitoiminnan aikaisiin päästöihin. Savukaasujen kiintoaine- ja NO x - pitoisuuksissa ei havaittu merkittävää muutosta jätteenpolton aikana. Tältä osin REF I/II-luokan polttoaine näyttäisikin olevan hyvän laatunsa vuoksi verrattavissa normaa-
listi käytössä oleviin polttoaineisiin. Ainoastaan häkä- ja TOC-pitoisuudet kohosivat suuremmalla kierrätyspolttoaineen polttosuhteella, mikä kertoo siitä, että kyseisen polttojakson aikana palamisen hallinnassa on ollut ongelmia ja polttoaineen palaminen on ollut epätäydellistä. Polttoaineen palamiseen voidaan vaikuttaa mm. polttoaineen paremmalla esikäsittelyllä (murskaus). Toisen koetoimintajakson aikana häkäpitoisuudet eivät pääsääntöisesti poikenneet normaalin toiminnan aikaisista arvoista paremman palamisen hallinnan ansiosta. Häkäpitoisuuden vaihtelut ovat yleisiä myös normaalisti käytössä olevien polttoaineiden polton aikana johtuen biopolttoaineiden epätasaisesta laadusta ja sekoittumisesta. Kattilalaitoksen ilmapäästöt poltettaessa tavanomaista polttoainetta sekä poltettaessa REF-polttoaineen ja tavanomaisen polttoaineen seosta ovat seuraavat. Päästö mg/m 3 (n) 6 % O 2 REF Polttoaine 2009 2010 1) 2008 1) 2008 2) ka min max 3) ka min max 3) ka min max 3) Hiukkaset 16 3 28 14 8-18 22 5 43 NO x 245 210 309 218 197 239 298 209 434 SO 2 10 9 12 8 6 9 34 6 66 CO 129 41 277 299 188 410 290 109 827 TOC 23 1 46 22 8 35 HCL 1 1 2 4) <1 <1 <1 <1 HF <0,2 <0,2 4) <1 <1 <1 <1 PCDD/F ng/m 3 0,07 0,07 1,69 0,4 2,9 5) 1 Cd+Tl 0,0004 0,0004 <0,001 <0,001 <0,001 0,001 Hg 0,001 0,001 0,002 <0,001 Sb+As+Pb+Cr+ Co+Co+Mn+Ni+V 0,12 0,12 0,245 0,24 0,25 0,24 7 1) 2) 3) 4) 5) Polttoainesuhteet prosentteina saapumistilan painosta 2010 - Kuori+liete 29 %, REF 32 %, puru 26 %, hake 13 % 2009 - Kuori+liete 23 %, REF 15 %, puru 34 %, hake 34 % 2008 - Kuori+liete 28 %, REF 25 %, puru 27 %, kuori 20 % - Kuori+liete 37 %, REF 12 %, puru 20 %, kuori 32 % Polttoaineet 12.2.2008 - Kuori+liete 43 %, kuori 23 %, puru 16 %, hake 18 % (osateho) - Kuori+liete 21 %, kuori 16 %, puru 27 %, hake 36 % (täysi teho) 13.2.2008 - Kuori+liete 26 %, turve 61 %, hake 12 % (osateho) - Kuori+liete 26 %, turve 56 %, hake 18 % (osateho) 26.9.2008 - Kuori+liete 29 %, kuori 29 %, puru 43 % Mittauksien keskiarvojen vaihteluväli mg/m 3 (n) mitatussa O 2 -pitoisuudessa PCDD/F pitoisuuden mittausepävarmuus vuonna 2008 ±42 %
8 Päästöt vesiin ja maaperään Melu ja tärinä Jätteenpoltossa tai savukaasujen puhdistuksessa ei synny jätevesiä, joten jätteenpoltolla ei ole vaikutusta toiminnasta aiheutuviin jätevesipäästöihin. Polttoaineen lyhytaikainen välivarastointi tapahtuu asfaltoidulla kentällä, jossa on sadevesiviemäröinti. Sadevesiviemäristä vesi johdetaan hallitusti Pyörre-nimiseen vesistön osaan. Kierrätyspolttoaineiden välivarastoinnin vaikutukset vesistöön ja maaperään ovat vähäisiä. Jätteenpoltto ei lisää meluavien toimintojen tai laitteiden määrää tehdasalueella. Jätteet Määrällisesti merkittävimpiä jätteen rinnakkaispoltossa syntyviä jätejakeita ovat lentoja pohjatuhka. Lisäksi kierrätyspolttoaineen esikäsittelyssä raudanerotusmagneetilla syntyy rautametallijätettä, joka toimitetaan asianmukaisesti metallin kierrätykseen. Ennusteen mukaan lento- ja pohjatuhkan määrä tulee hieman kasvamaan jätteen rinnakkaispolton aikana. Voimalaitoksella ja polttoaineiden käsittelyssä syntyvät jätteet on esitetty oheisessa taulukossa. Jäte Jätenumero Jätteen määrä v. 2008 t/a Ennuste t/a Lentotuhka 100116 435 1 000 Pohjatuhka 100114 602 1 000 Rautametalli 191202 100 Energiatehokkuus Syntyvän tuhkan laatu selvitetään valtioneuvoston asetuksen (VNA 202/2006) mukaisesti. Tulosten perusteella suunnitellaan tuhkan mahdollisia hyötykäyttö- tai loppusijoituskohteita. Lähtökohtaisesti tuhka pyritään saamaan hyötykäyttöön, mutta myös sen kaatopaikkasijoitukseen varaudutaan. Jätteen rinnakkaispolton aikana syntyvän lento- ja pohjatuhkan liuenneiden haitallisten aineiden pitoisuudet vastaavat suurelta osin normaalitoiminnan aikana syntyvän tuhkan liukoisuuksia. Tutkimusten perusteella koetoiminnan aikana syntyneessä pohjatuhkassa liuenneen bariumin ja seleenin pitoisuudet ylittivät pysyvän jätteen kaatopaikoille sijoitettavalle jätteelle annetut raja-arvot ja lentotuhkassa pysyvän ja tavanomaisen jätteen kaatopaikoille sijoitettavalle jätteelle annetut raja-arvot. Tehdas tuottaa kaiken tarvitsemansa lämpöenergian kiinteän polttoaineen kattilassa. Sähköenergia ostetaan muualta. Jätteen rinnakkaispoltto ei tule muuttamaan energiantuotantomääriä aiempaan verrattuna, vaan höyryä tuotetaan edelleen tehtaan tehotarpeen mukaan.
9 Käytössä olevat ympäristöasioiden hallintajärjestelmät Pankaboard Oy:n ympäristöjärjestelmä on standardin ISO 14001 mukainen. Järjestelmä on sertifioitu 12.2.1999. Pankaboard Oy on vuonna 2009 irtisanoutunut EMASrekisteristä. Jatkossa ympäristöraportointi toteutetaan EMAS-raporttia suppeammalla Sustainability Review -raportilla. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Jätteenpoltolle on laadittu IPPC-direktiivin (96/61/EY) mukainen ympäristön kannalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja (ns. BREFdokumentti) Reference Document on the Best Available Techniques for Waste Incineration. Vertailuasiakirjassa on kuvattu ympäristön kannalta paras käytettävissä oleva tekniikka jätteen poltossa ja tällä tekniikalla saavutettavat kulutus- ja päästötasot. Asiakirjassa käsitellään vain jätteenpolttoon erikoistuneita laitoksia eikä esim. suurten polttolaitosten kaltaisia rinnakkaispolttoprosesseja. Tästä syystä BREFdokumentti ei suoraan sovellu vertailuasiakirjaksi Pankaboard Oy:n rinnakkaispolttolaitokseen, mutta dokumenttia voidaan kuitenkin käyttää apuna BAT-tekniikkaa arvioitaessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty soveltuvin osin yhteenveto BREFdokumentin mukaisesta BAT-tekniikasta jätteenpoltossa ja vertailu Pankaboard Oy:n jätteen rinnakkaispolttoon liittyvään tekniikkaan Paras käytettävissä oleva tekniikka jätteenpoltossa ja vertailu Pankaboard Oy:n tilanteeseen. Kyseinen BAT-tekniikka koskee jätteenpolttolaitoksia, ei rinnakkaispolttolaitoksia. BAT-tekniikka Jätteen ominaisuuksille sopiva laitostyyppi, häiriötilanteiden minimointi Alueen siisteydestä huolehtiminen ja laitteiston kunnossapito Laitteiston kunnossapito Saapuvan jätteen laadunvalvonta Jätteen varastoinnista aiheutuvien riskien minimointi (tiivis, viemäröity alusta, varastoitavan jätteen määrän hallinta, hajujen ehkäisy). Tekniikka Pankaboard Oy:ssä Leijupetitekniikka soveltuu hyvin erilliskerätyn paperi-, kartonki- ja muovijätteen polttamiseen Jätteiden leviäminen ympäristöön estetään purkamalla kuormat suoraan sisätiloissa sijaitseville kuljettimille tai varastoimalla jätettä vain rajatuilla alueilla ulkona. Laitteiston kunnossapidosta huolehditaan erillisen huolto-ohjelman mukaisesti. Jätteen toimittajalta edellytetään jätteen laadunvalvontaa standardin SFS 5875 mukaisesti. Vastaanotetulle jätteelle tehdään silmämääräinen vastaanottotarkastus. Jätepolttoaineen varastointi tapahtuu sisätiloissa tai asfaltoidulla ja viemäröidyllä alueella ulkona. Jätettä pyritään ottamaan vastaan kulutuksen mukaan, millä minimoidaan kerrallaan varastoitavan jätteen määrä. Paperi- ja muovijätteestä tehty REF I/II -luokan kierrätyspolttoaine ei aiheuta hajua ympäristöön.
10 Tulipalon ennaltaehkäisy, havaitseminen ja kontrollointi (palotunnistimet, palonsammutusjärjestelmä) Jätteen esikäsittely, jotta jäte soveltuu mahdollisimman hyvin kyseiseen poltto-laitokseen Metallin poisto jätteestä ennen polttoa (jos jäte murskataan) tai polton jälkeen tuhkasta. Jätteen varastoinnin ja käsittelyn sekä polttoaineen syöttöalueen valvonta Virtausmallinnuksen käyttäminen suunnitteluvaiheessa Palamisen tarkkailu: useiden eri tekniikoiden käyttäminen palamisen valvonnassa, esim. ilmansyötön ja ilman jakautumisen valvonta. Jätteenpolttodirektiivin mukaisten vaatimusten täyttäminen (esim. lämpötila, viipymä) siten, että jäte tuhoutuu, mutta kerrannaisvaikutusten välttämiseksi näitä olosuhteita ei merkittävästi ylitetä. Apupolttimoiden käyttö käynnistys- ja alasajovaiheessa varmistamaan tarvittavan lämpötilan saavuttaminen kaikissa olosuhteissa Energiatehokkuus (savukaasujen lämmön talteenotto, lämmön ja/tai sähköntuotanto, varmistetaan, että tuotettu lämpö käytetään hyödyksi) Kuljetinlaitteet ja kattilahuone on sprinklattu. Polttoainesiilossa ja polttoaineensyöttötaskuissa on käsikäyttöinen höyrysammutus, sähkötiloissa hiilidioksidisammutusjärjestelmä. Sekä sprinklaus-, että hiilidioksidisammutusjärjestelmästä tulee hälytys. Kierrätyspolttoaineesta erotetaan rautametalli ja se murskataan ja seulotaan ja sekoitetaan muihin polttoaineisiin ennen syöttämistä tulipesään. Jätteen tulee täyttää standardin SFS 5875 laatuluokan II vaatimukset. Kierrätyspolttoaineesta erotetaan rautametalli magneetilla ennen polttoa. Jätepolttoaineen vastaanotto ja kuorman purku tapahtuvat valvotusti aidatulla tehdasalueella. Polttoaineen varastointia ja palamisprosessia seurataan jatkuvasti yhteisvalvomon henkilöstön toimesta. Savukaasun virtaus on mallinnettu laitoksen suunnittelun yhteydessä. Palamista ohjataan ja valvotaan automaattisella järjestelmällä. Palamisen tarkkailussa käytetään mm. leijupedin lämpötilan sekä savukaasujen jäännöshapen ja hiilimonoksidin jatkuvatoimisia mittalaitteita. Jätteen rinnakkaispoltto tapahtuu jätteenpolttodirektiivin mukaisesti siten, että lämpötila tulipesässä on vähintään 850 C ja viipymä tässä lämpötilassa on vähintään 2 sekuntia. Kattila on varustettu kahdella käynnistyspolttimella ja yhdellä kuormituspolttimella. Jätteen rinnakkaispoltolla tuotetaan tehtaan tarvitsema lämpöenergia. Kattilan keskimääräinen hyötysuhde on noin 85 %. Vertailun perusteella Pankaboard Oy:n jätteen rinnakkaispolttoon liittyvät menetelmät ja tekniikat täyttävät varsin hyvin yleiset jätteenpolton BAT-kriteerit. Jätteen rinnakkaispoltto tullaan toteuttamaan olemassa olevalla laitteistolla ja mahdollisesti tehtävil-
lä parannustoimenpiteillä ja laiteinvestoinneilla siten, että ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätteenpoltto ja savukaasujen puhdistus tullaan toteuttamaan siten, että jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästöjen raja-arvot alittuvat. Toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen ilman laatuun. Jätteen rinnakkaispoltto ei vaikuta haitallisesti vesistöön, maaperään tai pohjaveteen, ihmisten terveyteen tai viihtyvyyteen. Voimalaitoksen toiminnan ja jätteen rinnakkaispolton merkittävin riski liittyy sähkösuodattimen toimintahäiriöön. Sähkösuodatin koostuu kahdesta toisistaan riippumattomasta kammiosta. Riskin suuruus ja korjaavien toimenpiteiden kiireellisyys riippuu siitä, onko kammioista vain toinen epäkunnossa vai molemmat yhtä aikaa. Jos suodattimen molemmat kammiot ovat epäkunnossa yhtä aikaa, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin ja selvitetään, mistä häiriö johtuu. Jätteen rinnakkaispoltto ei tule missään tilanteessa jatkumaan keskeytymättä yli neljää tuntia, mikäli päästöjen raja-arvot ylittyvät. Kiinteän polttoaineen kattilalle ja polttoaineen käsittelyjärjestelmälle on tehty 12.2.2003 räjähdysvaarallisilta tiloilta edellytetty vaaranarviointi. LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUUSTEN TARKKAILU Pankaboard Oy:llä on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 11.6.2007 hyväksymä tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelmassa on esitetty voimalaitoksen tarkkailu, jätehuollon järjestäminen sekä kaatopaikan, melun ja jätevesien ja jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailu. Hakija esittää tarkkailusuunnitelmaan muutoksia koskien jätteenpolton ja jätevedenpuhdistamon toiminnan ja jätevesipäästöjen tarkkailua. Vesipäästöjen tarkkailusta ehdotetaan jätettäväksi pois BOD:n tarkkailu, sillä COD Cr -analyysin lisäksi tehtävä BOD-analyysi ei tuo merkittävää lisätietoa jäteveden laadusta. BOD-analyysi on ollut tarkkailusuunnitelmassa jäteveden toksisuuden seurannan varmistamiseksi. Jäteveden toksisuutta voivat aiheuttaa esim. prosessikemikaalit. Mikäli Pankaboard Oy:n tehtaalla käytettävät kemikaalit aiheuttaisivat jäteveteen niin suuren pitoisuuden, että sillä olisi toksisia vaikutuksia, havaittaisiin se jo prosessin aiemmissa vaiheissa, kuten bioreaktorissa. Tarkkailusuunnitelmasta on myös jätetty pois suljetun teollisuuskaatopaikan tarkkailua koskeva osuus, sillä tarkkailusta vastaa kaatopaikan omistaja Stora Enso Oyj. Jätteen rinnakkaispolton käyttötarkkailu Kierrätyspolttoaineen toimittajalta edellytetään toimitettavan kierrätyspolttoaineen laadunvalvontaa standardin SFS 5875 (Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä) mukaisesti. Kaikki ulkopuolelta polttoaineen vastaanottoasemalle tuotavat polttoaineet punnitaan autovaa'alla. Lisäksi vastaanotettavasta kiinteästä polttoaineesta otetaan vuorokausi- 11
Ilmapäästöjen tarkkailu kokoomanäyte, josta määritetään kuiva-ainepitoisuus. Mikäli kattilassa poltetaan turvetta, seurataan turpeen rikkipitoisuutta ja lämpöarvoa kuukausikokoomanäytteiden avulla. Pankaboard Oy:n henkilökunta tekee silmämääräisen vastaanottotarkastuksen kierrätyspolttoainekuorman purun yhteydessä. Jos kuormassa havaitaan huomattavia epäpuhtauksia, niin kuorma lähetetään takaisin toimittajalle. Lisäksi henkilökunta tarkkailee polttoaineen käsittelylaitteita, seulaa, murskaa ja raudanerotusmagneettia. Mikäli näissä laitteissa havaitaan prosessiin soveltumattomia epäpuhtauksia, poistetaan epäpuhtaudet ja tarvittaessa pysäytetään REF-polttojakeen annostelu kattilaan. Kiinteän polttoaineen kattilan käyttötarkkailu koostuu polttoaineiden, palamisen, sähkösuotimen toiminnan ja savukaasujen tarkkailusta. Palamisprosessia seurataan jatkuvasti yhteisvalvomon henkilöstön toimesta. Kattilalaitoksen ohjaus perustuu tehonsäätöön. Tehoa ja käyntiaikoja seurataan automaattisen raportoinnin avulla. Palamisilman määrä säädetään automaattisesti jatkuvatoimisten savukaasujen jäännöshapen mittauksien avulla. Sekundääripuhallin säätää sopivan jäännöshappitasapainon asetusarvon mukaan. Jäännöshapen asetusarvo järjestelmässä on 4 %. Prosessinhoitaja seuraa jäännöshapen määrää ja tarvittaessa säätää palamisilma- ja polttoainesuhdetta. Myös hiilimonoksidipitoisuutta tarkkaillaan jatkuvatoimisella mittalaitteella, jossa tavoitearvona on 100 150 ppm. Savukaasun CO-pitoisuudelle asetetaan lupamääräyksen mukainen raja-arvo, jonka ylittyessä järjestelmä antaa hälytyksen ja prosessinhoitaja lisää ilman syöttöä. Tulipesän ja leijupedin lämpötilaa tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittareilla. Lämpötilan seuranta on raportointijärjestelmässä ja poikkeamat kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Leijupedin lämpötila on normaalissa käytössä 750 920 C. Kattila puhdistetaan ja tarkastetaan noin kolmen kuukauden välein. Tarkastuksessa käydään läpi mm. tulistimet, lämmöntalteenottopinnat, savukanavat, nuohoimet ja sähkösuodatin. Sähkösuodattimen toimintaa ja kuntoa valvotaan sen ottaman virran ja jännitteen arvoja seuraamalla. Lisäksi raportointijärjestelmä kirjaa suodattimen käyntiajat kattilan käyttöön nähden. Poikkeavista arvoista ja laitehäiriöistä tulee tiedot käyttäjille, jotka ryhtyvät korjaaviin toimenpiteisiin. Yleisesti mittauksille on asetettu hälytys- ja rajaarvot, joiden ylittyessä käyttäjät tekevät korjaavat toimenpiteet. Ilmapäästöjen tarkkailu tehdään valtioneuvoston asetuksen (362/2003) mukaisesti. Jätteenpolttoasetuksen mukaisesti savukaasujen raskasmetallipitoisuus mitataan kerran kahdessa vuodessa ja dioksiinien ja furaanien pitoisuus kerran vuodessa. 12
Päästöjen mittalaitteistolle tehdään tarkastustestit kerran vuodessa. Kalibrointi tehdään rinnakkaismittauksilla viitemenetelmin ainakin kerran kolmessa vuodessa. Kaikkien epäpuhtauksien näytteenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset tehdään CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, käytetään sellaisia ISOstandardeja, kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, jotka varmistavat vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot. Päästöjen puolen tunnin ja kymmenen minuutin keskiarvot määritetään varsinaisen toiminta-ajan kuluessa mitatuista arvoista, joista on vähennetty jätteenpolttoasetuksen liitteen III mukaiset luottamusvälin arvot. Vuorokausikeskiarvot lasketaan näin saatujen arvojen keskiarvoista. Varsinaiseen toiminta-aikaan ei lasketa käynnistys- ja pysäytysvaihetta, jollei niiden aikana polteta jätettä. Vuorokaudessa voidaan hylätä enintään viisi puolen tunnin keskiarvoa jatkuvissa mittauksissa käytettävän järjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi. Vuodessa voidaan hylätä enintään kymmenen vuorokausikeskiarvoa jatkuvissa mittauksissa. Ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot eivät ylity, jos yksikään vuorokausikeskiarvoista ei ylitä päästöjen raja-arvoja eikä yksikään raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien mittaustulos ei ylitä niille määritettyjä raja-arvoja. Muutoin noudatetaan päästöjen raja-arvoja. 13 Jätetarkkailu Vaikutusten tarkkailu Raportointi ja ilmoitukset Syntyvän tuhkan laatu ja kaatopaikkakelpoisuus analysoidaan valtioneuvoston asetuksen (VNA 202/2006) mukaisesti. Poltossa syntyvän lentotuhkan ja pohjatuhkan laatua seurataan kerran vuodessa tehtävästä kokoomanäytteestä. Näytteestä määritetään rikki-, kupari-, arseeni-, elohopea-, kromi-, sinkki-, nikkeli-, kadmium-, lyijy- ja klooripitoisuus. Jätteen rinnakkaispolton ympäristövaikutusten tarkkailu toteutetaan osana laitoksen muuta ympäristövaikutusten tarkkailua. Valvontaviranomaiselle laaditaan vuosittain selvitys jätteen poltosta osana vuosittaista ympäristöraporttia. Selvityksessä esitetään prosessin toiminta sekä savukaasupäästöt verrattuna raja-arvoihin. Jos tehdyistä mittauksista käy ilmi, että päästöjen raja-arvot ylittyvät, tehdään asiasta viipymättä ilmoitus valvontaviranomaiselle.
14 Toiminnanharjoittajan esitys ympäristölupamääräyksiksi Muiden, kuin hakemuksen kohteena olevien ympäristöluvan muutosten osalta (jätteen rinnakkaispoltto, tarkkailusuunnitelman muutokset) lupamääräykset pyydetään säilyttämään voimassa olevan ympäristöluvan nro 62/05/02 mukaisina. Jätteen rinnakkaispolton lisäksi ympäristöluvassa pyydetään säilyttämään nykyisen ympäristöluvan mukaiset, tavanomaisten polttoaineiden polttoa koskevat lupamääräykset tilanteeseen, jossa jätteen rinnakkaispoltto ei ole käynnissä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Lieksan kaupungissa 18.5. 17.6.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ilmoitus asian vireillä olosta on julkaistu Lieksan Lehdessä 18.5.2010. Lausunnot 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että lähin asutus sijaitsee noin sadan metrin päässä tehtaasta. Tehtaan sijaintiin liittyvistä ympäristövaikutuksista on ELY-keskuksen arvion mukaan viime vuosina eniten ollut esillä melu- ja tärinävaikutukset, jotka ovat syntyneet pääosin raskaasta liikenteestä. Myös polttoaineen murskaamisen tai haketuksen aiheuttama melu on ollut esillä. Koetoimintajaksojen perusteella arvioiden REF-polttoaineen käyttö aiheuttaa tavanomaista polttoainetta enemmän kattilan likaantumista, mikä tihentää kattilan puhdistustarvetta. REF-polttoaineen poltto aiheuttaa erityisesti epäpuhtauksia hiekkapetiin, mikä hankaloittaa hiekkapedin hallintaa sekä hiekanpoistoa. Tuhka-analyysien perusteella arvioiden REF-polttoaineen poltossa syntyvän tuhkan liukenevien epäpuhtauksien pitoisuudet voivat ylittää valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) määritetyt kaatopaikkojen liukoisuusraja-arvot. Tuhkan liukoisten epäpuhtauksien pitoisuuksia tarkkaillaan säännöllisesti. Tärkeitä huomioitavia asioita polton onnistumisen kannalta ovat polttoaineen laadun tasaisuus ja eri polttoainejakeiden sekoittumisen varmistaminen. Polttoaineen laadun tasaisuuden kannalta keskeistä on yhteistyö polttoainetoimittajan kanssa, jotta voidaan varmistaa tasalaatuinen polttoaine sekä toimiva logistinen ratkaisu. Polttoainejakeiden sekoittamisen varmistamiseksi keskeistä on laitoksen henkilökunnan toiminta ja polttoaineen syöttölaitteiden kunto. Toteutetut koetoimintajaksot ovat antaneet merkittävää tietoa polttoaineen laadun, poltto-olosuhteiden, kattilaprosessin ja päästöjen vaihteluista ja edesauttaneet mahdollisen tulevan jätteen polton suunnittelua ja toteutusta. Siitä huolimatta että REFpoltto parhaimmillaan jopa parantaa palamisolosuhteita, sen käyttöön sisältyy monia epävarmuustekijöitä. REF-polton aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota paitsi jätepolttoaineeseen myös tavanomaisen polttoaineen laatuun, erityisesti sen kosteuteen. Jätepolttoaineiden laadun valvonta ja varsinkin ylimääräisten metallijätteiden erottelu ovat tärkeitä osa-alueita polton onnistumiselle. Sikäli kun kreosoottikyllästettyjen puujätteiden epäpuhtauksien erottelulle löydettäisiin toimiva ratkaisu, saattaisi se olla hyödyksi myös Pohjois-Karjalassa sijaiseville kyllästyslaitoksille. Toisaalta on muistettava, että ko. jäte on ongelmajätettä ja myös sen varastointiin saattaa liittyä ympäristön viihtyisyyttä vähentäviä hajuvaikutuksia. ELY-keskus viittaa myös alueellisen jäte-
suunnitelmaan, jonka eräänä tavoitteena on energiaa tuottavan jätteen polton lisääminen erityisesti rinnakkaispolttona. Koetoimintajaksoilla suoritettujen päästömittausten tulosten perusteella jätteen laatu, palamisolosuhteet ja päästöt ovat pääsääntöisesti parantuneet koetoimintajaksojen edetessä. Siitä huolimatta eräiden parametrien päästörajojen alittamisessa on vaikeuksia varsinkin suuremmilla REF-polttoaineen osuuksilla. Jatkuvatoimisen tarkkailun piiriin kuuluvista päästöistä päästörajojen alittamisen suhteen ongelmallisimpia ovat hiilimonoksidi ja TOC-yhdisteet ja jaksoittain mitattavista päästöistä dioksiini/furaaniyhdisteet. Jätteen rinnakkaispoltto ei yleisesti ottaen poikkea päästöiltään oleellisesti tavanomaisen polton päästöistä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan koepolton mittaustulosten arviointiin sisältyy kuitenkin epävarmuuksia tai virheitä, jotka on tarpeen ottaa huomioon tulosten tarkastelussa. Esimerkiksi jätteenpolttoasetuksen mukaiset raja-arvot, jotka on asetuksessa esitetty 11 %:n happipitoisuudelle, tulisi muuttaa vastaamaan 6 %:n happipitoisuutta. Rikkipitoisuusrajan määrittämisessä ihmetyttää mittaustuloksiin perustuva alhainen pitoisuusarvo 66 mg/m 3 n, minkä perusteella huomattava osa turpeen rikistä jäisi tuhkaan. Pohjois- Karjalan polttoturpeessa on useimmiten poikkeuksellisen korkea rikkipitoisuus, enimmillään jopa yli prosentin luokkaa. Erityisesti dioksiinien ja furaanien mittaustulosten epävarmuus saattaa nousta huomattavan suureksi, mikä on syytä ottaa huomioon raja-arvoja määrättäessä ja tuloksia arvioitaessa. Raja-arvojen määrittämisessä on epävarmuutta tai ohjeistuksen puutetta myös siinä, miten tavanomaisen polton päästöraja muodostetaan mittaustuloksista. REF-polton pohjatuhkasta tehtyjen, CEN/TS- ja SFS-EN-standardeihin perustuvien liukoisuusselvitysten perusteella pysyvän jätteen kaatopaikan vaatimuksista poikkeaa antimoni. Lentotuhkasta tehtyjen tutkimusten perusteella pysyvän jätteen kaatopaikan vaatimuksista poikkeavat barium, elohopea, lyijy ja kloridi sekä tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimuksista barium ja seleeni. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen käsityksen mukaan tulosten perusteella voidaan päätellä, että ne eivät oleellisesti poikkea tavanomaisen kiinteän polttoaineen poltosta syntyvistä tuhkista, jotka yleensä luokitellaan tavanomaisen kaatopaikan jätteiksi. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen arvion mukaan suunnitellut jätepolttoaineiden enimmäismäärät yhteenlaskettuna saattavat ylittää YVA-asetuksen mukaisen rajan, joten tältä osin lupahakemusta tulisi vielä tarkistaa. Polttoaineen käytön valvonnassa punnitsemisen ohella keskeisimpiä asioita on polttoprosessiin syötettävien polttoaineiden polttoaineosuuksien määrittely, mikä on prosessinhoitajan vastuulla. ELY-keskus korostaa eri polttoainejakeiden määrän ja laadun seurannan luotettavuuden ja tulosten kirjaamisen merkitystä. Leijukattilan palamisolosuhteita tarkkaillaan jatkuvatoimisesti mm. useiden lämpömittareiden sekä savukaasun jäännöshappimittauksen ja hiilimonoksidimittauksen avulla. Palamisvyöhykkeen epäsuora lämpötilaseuranta oikein kalibroituna on ELYkeskuksen näkemyksen mukaa riittävä palamislämpötilan seurantaan. Erityisesti REF-polton aikana tulee jatkuvatoimisten mittalaitteiden luotettavuuteen, niiden kalibrointiin sekä automaattiseen tulosseurantaan kiinnittää huomiota. 15
Huolimatta sitä, että jätteenpoltto ei hakijan mukaan lisää meluavien toimintojen määrää tehdasalueella, ELY-keskus pitää mahdollisena esimerkiksi puun murskauksesta aiheutuvia meluhaittoja lähiympäristössä varsinkin jos murskaustoiminta lisääntyy. Voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä asetetut melurajat ovat edelleenkin voimassa. Hakemuksessa esitetyn ennusteen mukaan lento- ja pohjatuhkan määrä tulee hieman kasvamaan rinnakkaispolton aikana. Siinä ei kuitenkaan ole esitetty tavoitteita tai konkreettisia toimia tuhkajätteen hyötykäytön lisäämiselle. Myös tuhkajätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää sillä se saattaa johtaa pidempiaikaiseen läjittämiseen ja kaatopaikkatoimintaan rinnastettavaan toimintaan. Kierrätyspolttaineen käytön arvioidaan jopa vähentävän raskaan liikenteen osuutta polttoaineen paremmasta energiasisällöstä johtuen. ELY-keskus pitää tätä sikäli positiivisena asiana, että teollisuusalueelle johtavan Tehdastien tärinävaikutukset ovat olleet tienvarsiasutuksen valitusten kohteena. Luvan hakijan mukaan kummankin sähkösuodattimen kammion joutuessa epäkuntoon, selvitetään häiriö ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Rinnakkaispoltto ei tule missään olosuhteissa jatkumaan yli neljää tuntia päästörajojen ylittymisen jälkeen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus pitää myös sellaista tilannetta, jossa toinen kammioista on epäkunnossa, viipymättä kuntoon saatettavana seikkana erityisesti rinnakkaispolton aikana. Lisäksi ELY-keskus esittää häiriötilanteisiin varautumisen suunnittelua ennakkoon ja riskikartoituksen päivittämistä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen käsityksen mukaan ilmapäästöjen tarkkailu ei kaikilta osin vastaa jätteenpolttoasetuksen mukaista tarkkailua. Lisäksi ELY-keskus pitää kerran vuodessa suunniteltujen tarkastustestien sisältöä puutteellisena ja kerran kolmessa vuodessa tehtäviä vertailumittauksia määrältään vähäisinä. Hakemuksessa esitetty tuhkan tarkkailu, joka perustuu vuosikokoomanäytteistä tehtäviin raskasmetallimäärityksiin sekä rikin ja kloorin analysointiin, on lähtökohdiltaan riittävä. Mikäli polttoaineiden koostumus viittaa tuhkan koostumuksen oleellisiin muutoksiin, tulee myös liukoisuustestien tekemiseen varautua. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää seuraavat seikat tai ehdotukset huomioon otettavaksi jätteen rinnakkaispolttoa koskevissa lupamääräyksissä: 1. Jätteen rinnakkaispoltossa voidaan käyttää lupahakemuksessa esitettyjä jätteitä ja polttoaineita ja palamisolosuhteiden tulee täyttää jätteenpolttoasetuksessa esitetyt vaatimukset. Palamislämpötilaa voidaan tarkkailla välillisesti lupahakemuksen mukaisella tavalla. 2. ELY-keskus esittää jätteen rinnakkaispoltolle suuruusluokaltaan seuraavia päästörajoja (happipitoisuus 6 %): - hiukkaset 40 mg/nm 3 - typen oksidit 400 mg NO 2 /nm 3 - hiilimonoksidi (CO) 300 mg/nm 3 16
- TOC 65 mg/nm 3 - rikkidioksidi (SO 2 ) 70 mg/nm 3 - muut päästöt (HCl, HF, dioksiinit ja furaanit, raskasmetallit jne) jätteenpolttoasetuksen mukaisesti muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen Edellä mainituista hiukkaset, typen oksidit ja hiilimonoksidi vuorokausikeskiarvona ja loput kertaluontoisesti jätteenpolttoasetuksen mukaisesti. HCl- ja HF-päästöjen tarkkailuun vaikuttaa lopullisesti se, myöntääkö lupaviranomainen näille päästöille poikkeamismahdollisuuden liittyen jatkuvatoimiseen mittaamiseen. Lisäksi ELY-keskus esittää, että luvanhakija tarkentaa hakemuksessa esitettyä rikkidioksidipäästörajan laskentaa siten, että siinä otetaan yksityiskohtaisemmin huomioon turpeen koostumuksen vaihtelut. 3. Jätteen rinnakkaispolttoon liittyvä päästötarkkailu voidaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toteuttaa jätteenpolttoasetusta soveltaen siten, että jatkuvatoimisessa tarkkailusta jätetään pois suolahapon ja fluorivedyn jatkuvatoimiset mittaukset. Tällöin täytyy kuitenkin pystyä osoittamaan esim. polttoaineen laadunvalvonnalla ja kertaluonteisilla mittauksilla se, että ko. päästöt eivät missään olosuhteissa ylitä asetettuja luparajoja. Myös vesihöyryn sisällön mittaamisesta on mahdollista luopua tietyin edellytyksin. 4. Jatkuvatoiminen päästötarkkailujärjestelmä tulee rakentaa siten, että siitä saadaan vertailukelpoiset tiedot päästörajojen valvontaa varten. Jatkuvatoimisten mittalaitteiden toimintakuntoa koskevat vertailumittaukset tulee toteuttaa vuosittain, esim. kertaluontoisten mittausten yhteydessä. 5. Poikkeus- ja häiriötilanteista sekä luparajojen ylityksistä on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaisille ja häiriötilanteet on poistettava mahdollisimman nopeasti, vähintäänkin jätteenpolttoasetuksen edellyttämällä tavalla. 6. Käytön tarkkailuun tulee sisällyttää polttoaineen syötön säännöllinen tarkkailu ja nk. riskikartoitus tulee päivittää jätteen käsittelyn ja polton osalta. ELY-keskus ei näe estettä rinnakkaispolton aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta edellytyksellä, että toiminta täyttää esitetyt vaatimukset. Muilta osin ELY-keskus viittaa jätteenpolttoasetukseen ja lupahakemukseen, jota ELY-keskus on kommentoinut edellä. Kaatopaikkoja koskevien vaatimusten kumoaminen Kaatopaikkoja koskevat velvoitteet liittyvät pääasiassa valvonnallisiin seikkoihin eikä niiden kumoamiseen ole aihetta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan vastuu ko. velvoitteiden hoitamisesta on Stora Enso Oyj:llä. Jätevesitarkkailun muuttaminen BOD-kuormituksen määrästä, hyvistä laimentumisolosuhteista ja vastaanottavan vesistön luonteesta (kookas virtavesi) johtuen BOD-päästön tarkkailu ei ole tarpeen 17
Pankaboard Oy:n jätevesipäästöjen vesistövaikutusten arvioimiseksi. BOD:n tarkkailu vesistöön laskevasta jätevedestä voidaan katsoa kuitenkin olevan omiaan täydentämään yleisellä tasolla koko jätevedenpuhdistusprosessin toimivuuden seurantaa ja myös indikoimaan mahdollista jätevesien toksisuutta. Hakemuksessa perustellaan BOD:n tarkkailusta luopumista sen tarpeettomuudella, koska sitä vastaava tieto saadaan jo jätevesiprosessin aikaisemmissa vaiheissa. Hakemuksessa ei tarkenneta, millä jätevesien puhdistusprosessin tarkkailusta saatavalla informaatiolla vastaava tieto saadaan. Jätevesien BOD-päästön mittaaminen ei ole kuitenkaan ELY-keskuksen arvion mukaan välttämätöntä. BOD-päästötarkkailusta luopumisen lisäksi muiden jätevesitarkkailuun esitettyjen kevennysten osalta hakemuksessa ei ole juurikaan esitetty perusteluja muutoin kuin, että tavoite on ajantasaistaa tarkkailu vastaamaan nykyistä tarvetta. Selittämättä tältä osin jää, miten tarkkailutarve on muuttunut, jos muutoksia tehtaan jätevesipäästöissä ei aikaisempaan nähden kuitenkaan tässä yhteydessä tapahdu. Kun kyseessä on voimassa olevan tarkkailuohjelman muuttaminen kesken lupakauden, tulisi muutosten olla perusteltuja. ELY-keskus toteaa, että esimerkiksi määritystiheyden harventaminen saattaa heikentää tarkkailun luotettavuutta. Kaikkien tarkkailuohjelman muutosten osalta olisi hakemuksessa pitänyt verrata esitettyjä muutoksia voimassa olevaan tarkkailuohjelmaan ja selostaa tarkemmin muutoksen tarpeellisuutta. Pelkkä kustannusten pienentäminen ei ole riittävä peruste. 2) Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ETOK-vastuualue on lausunut, että luvan myöntämiselle haetussa muodossaan ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Jätteiden alueellinen hävittäminen ja samalla hyödyntäminen polttamalla hallitusti kehittyneitä, ympäristöystävällisiä menetelmiä käyttäen on ekologisesti järkevää ja kannatettavaa. Jätteiden polttamisesta ei aiheudu välittömiä vesistö- ja kalatalousvaikutuksia. BOD:n tarkkailusta luopuminen on tässä tapauksessa mahdollista, mutta sen vaihtoehtona voidaan myös harkita näytteenoton ajallista ja alueellista keventämistä. 3) Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on puoltanut Pankboard Oy:n hakemusta nykyisen ympäristöluvan muuttamiseksi hakemuksessa esitettyjen ehtojen mukaisesti. 18 Muistutus Pentti Mustalahti on Hiekkalan tilan RN:o 29:36 omistajana muistuttanut, että hake- ja kuorikepolttoaineita varastoidaan tehtaan takapihalla Lieksanjoen rantatörmällä melko huolettomasti. Aumoissa oleva hake ja kuorike ovat alttiina sateille ja tuulille. Osa polttoaineista kulkeutuu aina rehevöittämään Lieksanjokea. Haketta ja kuoriketta kuljetetaan avokuormina hiomolta tehtaan takapihalle varastoitavaksi. Polttoaineista aiheutuu myös hajua. Uusien jätteiden myötä on pelkona, että holtittomuus vain kiihtyy luonnon ja ihmisten kustannuksella. Muistuttaja ihmettelee, onko hakijalla lupa varastoida keskellä metsää Lieksanjoen rannalla havupuita (100 m pitkä pino) ympärivuotisesti.
19 Hakijan selitys ELY-keskus on tuonut lausunnossaan esille lähiasutuksen raskaan liikenteen melu- ja tärinävaikutukset. REF-polttoaineen poltto ei lisää alueen raskaan liikenteen aiheuttamia melu- tai tärinävaikutuksia. Liikennemäärät eivät REF-polton myötä lisäänny. ELY-keskuksen lausunnossa todetaan päästörajalaskelmissa olevia epätarkkuuksia, kuten laskennassa käytetty happipitoisuus ja normaalipolton aikainen rikkidioksidipäästö. Hakemuksessa on käytetty normaalipolton rikkidioksidipäästönä 66 mg/m 3. Päästö on mitattu tilanteessa, jossa polttoaineena käytettiin turvetta noin 50 %. Viimeaikaiset tiedot REF-polttoainetta käyttäviltä laitoksilta osoittavat, että turpeen käyttö seospolttoaineena vähentää kuonakertymiä tulistinpinnoille. Siten turpeen määrää voidaan ajoittain joutua lisäämään REF-polton aikana. Tämän vuoksi ehdotamme, että ns. normaalipolton aikaisena rikkidioksidipäästönä käytetään arvoa 400 mg/m 3, jolloin päästöraja-arvoksi tulee 250 mg/m 3. Laskelmissa on käytetty normaalipolton aikaisten päästöjen osalta epäpuhtauspitoisuuksia laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa. Jätteenpolttoasetuksessa 362/2003 annetut raja-arvot on ilmoitettu 11 %:n happipitoisuudessa hiukkasten, rikkidioksidin, typenoksidien ja TOC-päästön osalta. Muut raja-arvot on ilmoitettu 6 %:n happipitoisuudessa. ELY-keskus huomauttaa, että käytettävän REF-polttoaineen määrä voi ylittää YVAasetuksessa (VNA 713/2006 6, mom. 11.b) asetetun rajan yli 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Tähän voidaan päätyä laskien, että REF-polttoaineen määrä on 45 % kokonaispolttoaineen määrästä 240 t/d. Hakija haluaa täsmentää, että REFpolttoaineen määrä on enintään 90 t/d, mikä vastaa kolmea kuormaa polttoainetta päivässä. Tämä määrä polttoainetta vastaa noin 43 % tuotetusta energiasta, koska REF-polttoaine on kuivempaa ja energiasisällöltään parempaa. Toisaalta hakija haluaa muistuttaa, että PE- ja PET-pitoisten kuitujätteiden polttoa ei tule katsoa jätteen poltoksi, koska kyseessä on omassa toiminnassa syntyvän kuitujätteen poltosta (Jätteenpolttoasetus 362/2003 1 1.c). ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että se pitää mahdollisena esimerkiksi puun murskauksesta aiheutuvia meluhaittoja lähiympäristössä varsinkin jos murskaustoiminta lisääntyy. REF-polttoon ei liity puun murskaustoimintaa tai muutakaan murskaustoimintaa Pankaboardin tehdasalueella. REF-polttoaine tuodaan tehdasalueelle valmiiksi murskattuna. ELY-keskuksen lausunnossa esitetään suunnitelmia tuhkan hyötykäytön lisäämiseksi ja pitkäaikaisen varastoinnin välttämistä alueella. Pankaboard on tutkinut aktiivisesti erilaisia tuhkan höytykäyttövaihtoehtoja kuten käyttö maanrakennuksessa ja kaatopaikkojen maisemoinnissa. ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan, että ilmapäästöjen tarkkailu ei täytä kaikilta osin jätteenpolttoasetuksen mukaista tarkkailua sekä pitää puutteellisena vuosittaisia tarkistusmittauksia ja kolmen vuoden välein tehtäviä vertailumittauksia. Se ei kuitenkaan esitä, miltä osin tarkkailu on puutteellista.