Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF I ja REF II luokan kierrätyspolttoaineen kokeilua yhtiön leijukerroskattilassa, Lieksa

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 112/09/2 Dnro ISY-2009-Y-173 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Pankaboard Oy Ruukintie Pankakoski ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF I ja REF II luokan kierrätyspolttoaineen kokeilua yhtiön leijukerroskattilassa, Lieksa ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Pankaboard Oy on tehnyt asiakohdassa mainitun koetoimintailmoituksen Itä- Suomen ympäristölupavirastoon. Ilmoitusta on täydennetty ja Ilmoitus koskee ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitettua koeluonteista toimintaa. Ympäristölupavirasto käsittelee ilmoituksen ympäristönsuojelulain 61 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1) kohtaan perustuvan toimivallan perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Pankakosken kartonkitehtaan ympäristölupa ja veden johtaminen Lieksanjoesta, päätös nro 62/05/02, Itä-Suomen ympäristölupavirasto Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 84/08/2 ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta, joka koskee puuperäisen rakennuspurkujätteen, REF I ja REF II luokan kierrätyspolttoaineen ja kreosoottikyllästetystä puusta

2 murskatun hakkeen polttamisen kokeilua yhtiön KPA-kattilassa. 2 Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 37/09/2 ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta, joka koskee REF I ja REF II luokan kierrätyspolttoaineen, kreosiittikyllästetystä puusta murskatun hakkeen ja puuperäisen rakennuspurkujätteen polttamisen kokeilua yhtiön leijukerroskattilassa. AIEMMAT KOKEILUT Ensimmäisen koetoimintavaiheen tulokset Pankaboard Oy kokeili välisenä aikana yhtiön kattilalaitoksen soveltuvuutta rinnakkaispolttoon. Polttoaineina puuperäisten polttoaineiden (kuori, hake, puru, jätevesiliete) lisäksi oli kaupan ja teollisuuden pakkausjäte (REF I/II), kreosoottikyllästetty puu ja pieni määrä rakennuspurkujätettä. Kaupan ja teollisuuden pakkausjätteestä valmistetusta kierrätyspolttoaineesta suurin osa (noin 80 %) oli Pankaboard Oy:n kartonkitehtaalla syntyvää pakkausjätettä ja loput muualta toimitettua REF I/II-luokkien kierrätyspolttoainetta. Pankaboard Oy:n pakkausjätteestä noin 95 % oli kartonkihylystä erotettua kuitupitoista muovijätettä (PE- ja PET-muovia, kuitua) ja noin 5 % kartonkihylkyä. Jätteenpolttoasetuksen mukaisten polttoaineiden yhteenlaskettu massaosuus oli kokonaispolttoainemäärästä p-% saapumistilassa. Koetoimintajakson aikana kierrätyspolttoaineiden poltto onnistui hyvin, eikä niiden poltto kreosoottikyllästettyä puuta lukuun ottamatta aiheuttanut ongelmia polttoaineiden käsittelyssä tai kattilan toiminnassa. Koepolton perusteella kierrätyspolttoaineiden polton aikana saavutetaan jätteenpolttoasetuksen mukainen 850 C:een lämpötila tulipesässä. Kreosoottikyllästetyn puun osalta todettiin, että kyllästetty puu soveltuisi hyvin polttoaineeksi, mikäli mm. metalliset epäpuhtaudet saataisiin poistettua ennen polttoa. Päästömittauksissa saatujen tulosten perusteella kierrätyspolttoaineen poltolla ei ole vaikutusta savukaasujen kiintoaine- ja NO x -pitoisuuksiin. Rikkidioksidin, suolahapon, vetyfluoridin, dioksiinien ja furaanien sekä metallien pitoisuuksissa ei ollut havaittu merkittävää kasvua jätteenpolton aikana. Ongelmana ovat korkeat häkä- ja TOC-

3 3 pitoisuudet. Tulos osoittaa palamisen hallinnassa olleen ongelmia ja polttoaineen palamisen olleen epätäydellistä. Polttoaineen palamiseen voidaan vaikuttaa mm. polttoaineen paremmalla esikäsittelyllä (murskaus). Koepolttojakso kokonaisuutena oli liian lyhyt eri kierrätyspolttoaineiden soveltuvuuden selvittämiseksi. Toisen koetoimintavaiheet tulokset Toinen koetoimintajakso suoritettiin välisenä aikana neljässä viiden vuorokauden pituisessa jaksossa. Koepolttoaineena käytettiin REF I/II-luokan polttoainetta, jota vastaanotettiin kolmelta toimittajalta. Kreosoottikyllästetty puujäte ei ollut polttokokeissa mukana, sillä edellisen koetoiminnan perusteella se ei epäpuhtauksien vuoksi sovellu tarpeeksi hyvin poltettavaksi Pankaboard Oy:n kattilassa ja parempilaatuisen kreosoottikyllästetyn puujätteen saatavuus on huono. Koejaksot toteutettiin eri tehotasoilla ja REF-polttoaineen eri sekoitussuhteilla muihin polttoaineisiin, jotta koetoiminta kokonaisuutena tuotti mahdollisimman paljon tietoa REF-polttoaineen soveltuvuudesta kattilaan ja rinnakkaispolttoon. Jätepolttoaineen osuus vaihteli %:n välillä kokonaispolttoainemäärästä. Toisen koetoimintajakson aikana saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että REFpolttoaine ei aiheuta erityisiä ongelmia polttoaineen syötössä kattilaan tai palamisen hallinnassa verrattuna normaalisti käytössä oleviin polttoaineisiin. Tietyissä olosuhteissa REF-polttoaine jopa tehosti palamista ja nosti tulipesän lämpötilaa. Koejaksojen aikana tapahtuneet muutamat, hetkelliset häkäpitoisuuden nousut johtuivat huonosti sekoittuneesta tai liian märästä polttoaineesta, jolloin häkäpitoisuus saatiin parhaiten ja nopeimmin laskemaan tekemällä muutoksia polttoaineiden syötössä tai vähentämällä märän polttoaineen (yleensä kuori) osuutta. Palotilan lämpötila pysyi jokaisen koejakson aikana halutussa, yli 850 C:een lämpötilassa. Koetoiminnan aikana havaittu merkittävin ongelma oli REF-polttoaineen laadun varmistaminen ja epäpuhtauksien poistaminen polttojakeista. REF:in sisältämät epäpuhtaudet aiheuttivat ongelmia kattilan toiminnassa ja mm. hiekkapedin käyttöajan lyheneminen ja takavedon likaantuminen lisäsivät huomattavasti kattilan huoltotarvetta

4 4 etenkin neljännessä koejaksossa. Lyhyiden koejaksojen aikana ongelmana oli myös REF-polttoaineen saatavuus ja polttoainetoimittajien haluttomuus sitoutua yksittäisiin kuormiin. Tästä johtuen koepolttojakso keskeytettiin (toteutettiin vain neljä jaksoa viidestä) ja ryhdyttiin etsimään uutta yhteistyökumppania, joka voisi varmistaa polttoaineiden saatavuuden ja laadun myös koetoiminnan jälkeen. Lisäselvitystarpeet REF-polttoaineen soveltuvuuden varmistaminen vaatii aiempia pidempiaikaisen yhtäjaksoisen koetoimintajakson, jolloin voidaan selvittää kuinka polttoaineen hyvä laatu saadaan varmistettua ja kuinka jätepolttoaineen poltto vaikuttaa kattilan kuntoon pidemmällä aikavälillä. Jo toteutettujen koejaksojen perusteella ei pystytä päättelemään, kuinka jatkuva jätepolttoaineen poltto vaikuttaa mm. tulipesän tulipintojen, savukaasukanavien ja höyrystinputkistojen kuntoon ja mikä sen vaikutus on mm. huoltotarpeeseen ja kustannuksiin. Pidempi yhtäjaksoinen koepolttojakso on välttämätön myös muiden investointitarpeiden kartoittamisen vuoksi. Aikaisempien koetoimintajaksojen tulokset eivät ole suoraan hyödynnettävissä jatkoa varten, sillä edellisten koetoimintajaksojen aikana käytetyt REF-polttoaineet eivät ole olleet samoja, kuin mitä jatkossa tultaisiin käyttämään. Esimerkiksi ensimmäisen koetoimintajakson aikana pääasiassa poltettua Pankaboard Oy:n omassa toiminnassa syntynyttä muovi- ja kartonkijätettä ei ole enää käytettävissä. Koska kierrätyspolttoaineet poltetaan rinnakkaispolttona normaalisti käytettävien biopolttoaineiden kanssa, vaikuttavat myös samanaikaisesti käytettävät biopolttoaineet ja niiden laatu kierrätyspolttoaineiden polttokokeista saataviin tuloksiin. Koska käytettävät biopolttoaineet ja niiden laatu vaihtelee huomattavasti niiden saatavuudesta ja vuodenajasta riippuen, on pidempi koetoimintajakso tarpeellinen kattavien tulosten saamiseksi. Pidempi koetoimintajakso parantaisi myös koetoiminnan aikana tehtävien päästömittausten tulosten luotettavuutta, sillä lyhyiden koejaksojen aikana tehtävät päästömittaukset eivät todennäköisesti anna todellista kuvaa siitä, millä tasolla päästöt ovat jatkuvan jätteen polton aikana. Esim. jätteenpolton aikana tapahtuva takavedon likaantuminen voi vaikuttaa hiukkaspäästöjen suuruuteen, jolloin mittauksia ei tulisi tehdä tilanteessa, jossa jätteen poltto on juuri alkanut.

5 ILMOITETTU TOIMINTA 5 Toiminnan sijainti ja ympäristöolosuhteet Tehdas sijaitsee Lieksanjoen varressa noin seitsemän kilometrin päässä Lieksan kaupungin keskustasta. Tehdasalueen ympäristössä on pientalo- ja metsätalousaluetta. Etäisyys tehdasalueelta lähimpään asuinrakennukseen on noin 100 metriä. Raskas ajoneuvoliikenne tehdasalueelle on ohjattu maantieltä 522 Teollisuustien kautta. Tehdasalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Tehtaan ympäristön ilmanlaatu on hyvä, eikä lähistöllä ole muita päästöjä ilmaan aiheuttavia pistekuormittajia. Koetoiminnan ja siinä käytettävien polttoaineiden kuvaus Ilmoitus koskee REF I/II-luokan kierrätyspolttoaineen koeluonteista polttamista kartonkitehtaan 33 MW:n leijukerroskattilassa. Kokeilu suoritetaan rinnakkaispolttona samanaikaisesti tehtaan käyttämän normaalin puuperäisen polttoaineen kanssa. Puuperäisiä polttoaineita ovat kuori (noin 60 %), hake (noin 36 %) sekä jätevesiliete (noin 4 %). Kokonaispolttoainemäärä saapumistilassa on noin 240 tonnia vuorokaudessa. Poltossa syntyvät savukaasut puhdistetaan 2-kammioisella sähkösuodattimella ja johdetaan 48 metriä korkeaan piippuun. Kokeilun aikana on tarkoitus polttaa normaalisti käytettävien puuperäisten polttoaineiden kanssa rinnakkaispolttona kaupan ja teollisuuden pakkausjätteestä valmistettua REF I/II-luokkien kierrätyspolttoainetta. Se koostuu erilliskerätystä paperi-, kartonkija muovijätteestä. Se ei sisällä kotitalouksista peräisin olevaa jätettä eikä sellaisia muoveja, jotka sisältävät klooriyhdisteitä. REF-polttoaineen lisäksi koepolton aikana käytettävät normaalit puuperäiset polttoaineet ovat kuori, hake, puru ja tehtaan jätevedenpuhdistamolla syntyvä jätevesiliete. Jätevesiliete poltetaan omassa toiminnassa syntyvään kuoreen sekoitettuna siten, että sen osuus on alle 20 % kuori-lieteseoksesta (kuiva-aineena). Koetoiminta on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa jaksossa. Ensimmäisessä jaksossa, loka-joulukuussa 2009 REF I/II-luokan kierrätyspolttoainetta poltetaan rinnakkaispolttona yksi kuorma, eli 30 tonnia päivässä, joka on noin 15 % kokonaispolttoaine-

6 määrästä (210 t/d). Jätepolttoaineen kokonaismäärä ensimmäisessä jaksossa on t. 6 Toisessa jaksossa, tammi-maaliskuussa 2010, REF-polttoainetta poltetaan kaksi kuormaa, eli 60 tonnia päivässä, mikä on noin 30 % kokonaispolttoainemäärästä. Jätepolttoaineen kokonaismäärä jakson aikana on t. Koejakson aikana seurataan muutoksia, jotka aiheutuvat jätepolttoaineen osuuden kasvattamisesta edelliseen koejaksoon verrattuna. Myös toisen koejakson jälkeen kattila puhdistetaan, jotta nähdään polton vaikutukset kattilaan. Molempien koejaksojen aikana tarkoituksena on kokeilla viiden päivän ajan REFpolttoaineen polttoa myös huomattavasti suuremmalla (noin 50 %) osuudella kokonaispolttoainemäärästä. Koepoltto tehdään ennen päästömittauksia. Näiden jaksojen tarkoituksena on testata onko jätepolttoaineen osuuden kasvattaminen 50 %:n tavoitemäärään teknisesti mahdollista ja mikä sen vaikutus on polttoaineen syöttöjärjestelmiin ja polttoon. Näitä polttokokeita varten jätettä kerätään edellisten viikkojen toimituksista, jonka vuoksi kyseisiä polttokokeita edeltää lyhyet jaksot, jolloin jätettä ei polteta. Polttoaineiden kuljetus ja käsittely sekä raportointi REF-kierrätyspolttoaine toimitetaan tehtaalle täysperävaunurekoilla, jotka on varustettu riittävillä peitteillä pölyn leviämisen estämiseksi ympäristöön kuljetuksen aikana. Vastaanotetun kierrätyspolttoaineen määrän valvonta toteutetaan punnitsemalla kuormat autovaa alla. Vastaanotetuista polttoaineista, määrästä ja laadusta sekä kierrätyspolttoaineen toimittajasta pidetään kirjaa. Polttoainekuormat pyritään vastaanottamaan suoraan katettuun halliin, jossa kuormat puretaan suoraan kuljettimille (4 kpl). Tarvittaessa polttoainetta varastoidaan vastaanottoaseman vieressä olevalla asfaltoidulla kentällä, josta ne myöhemmin siirretään vastaanottohallin kuljettimelle. Varastoalue rajataan niin, ettei kierrätyspolttoainetta pääse leviämään ympäristöön. Vastaanottohallin kuljettimilta polttoaine annostellaan seulontaan menevälle kolakuljettimelle. Seulan ylite murskataan ennen varastosäiliöön syöttämistä. Polttoaineiden syötössä prosessinhoitaja määrittelee eri jakeiden osuuden, joka näkyy suoraan

7 7 %-näyttönä kattilan ohjausjärjestelmässä. Näin hallitaan oikeat seossuhteet eri polttojakeiden kesken. Eri polttoaineet sekoittuvat seulalla, jolloin kattilaan syötettävä polttoaine on tasalaatuista. Valvonta, tarkkailu ja seuranta Jätteiden laatua valvotaan tuottajan toimesta ennen jätteiden toimittamista Pankaboardin laitokselle. Tuottajan laadunvalvonta toteutetaan SFS 5875 standardin mukaisesti. Kierrätyspolttoaineesta otetaan jokaisena tuotantopäivänä yksi osanäyte (joka kootaan päivän aikana kolmena ajankohtana). Lisäksi otetaan kerran kuukaudessa kontrollinäyte, josta analysoidaan erikseen kloori- ja kosteuspitoisuus. Pankaboard Oy:n henkilökunta tekee silmämääräisen vastaanottotarkastuksen kuorman purun yhteydessä. Jos kuormassa havaitaan epäpuhtauksia, niin kuorma käännytetään takaisin toimittajalle. Lisäksi henkilökunta tarkkailee polttoaineen käsittelylaitteita, seulaa, murskaa ja raudanerotusmagneettia. Mikäli näissä laitteissa havaitaan prosessiin sopimattomia epäpuhtauksia, poistetaan epäpuhtaudet tai tarvittaessa pysäytetään REF-polttojakeen annostelu kattilaan. Kattila tarkastetaan ja puhdistetaan noin kolmen kuukauden välein. Kattilan puhdistukset on suunniteltu tehtävän molempien koejaksojen päätteeksi. Tarkastuksessa käydään läpi mm. tulistimet, lämmöntalteenottopinnat, savukanavat, nuohoimet ja sähkösuodin. Koetoiminnan aikana tarkkaillaan tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen happi- ja häkäpitoisuutta. Ensimmäisen koejakson loppuvaiheessa, joulukuussa 2009 tehdään päästömittaukset, joissa mitataan savukaasujen hiukkas-, häkä-, happi- ja TOC-pitoisuus. Toisen koejakson lopussa, maaliskuussa 2010 tehdään savukaasupäästömittaukset jätteenpolttoasetuksen (VNA 362/2003) mukaisesti sisältäen lämpötilan, O2-, CO-, CO 2 -, NO x -, SO 2 -, TOC-, HCl-, HF-, PCDD/F-, raskasmetalli- ja kiintoainepitoisuuksien mittaukset. Päästöjen määrittämiseksi mitataan savukaasujen tilavuusvirrat. Päästömittausten mit-

8 taussuunnitelma voidaan tarvittaessa toimittaa valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. 8 Mittaukset tehdään koejaksojen loppupuolella ennen kattilan puhdistusta, jotta päästömittaukset antaisivat mahdollisimman todenmukaisen kuvan päästöjen suuruudesta jatkuvan jätteenpolton aikana. Päästöt mitataan molemmissa mittauksissa kattilan sen hetkisellä käyttöteholla. Normaalitoiminnan aikaiset vertailukelpoiset päästömittaukset on tehty syyskuussa 2008, joten päästömittauksia ei tarvitse tehdä ilman jätepolttoainetta. Mittaukset tehdään standardisoiduilla menetelmillä tai muilla vastaavilla yleisesti hyväksytyillä menetelmillä. Tuhkan laatua tarkkaillaan koetoimintajakson aikana osana normaalia jätteiden laadunvalvontaa. Kun jätettä poltetaan 50 %:n osuudella polttoaineesta, otetaan tuhkasta erillinen näyte analysoitavaksi. Näytteestä tehdään VNA 202/2006 mukaiset kaatopaikkakelpoisuusmääritykset. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä polttokokeiden aikaisista mahdollisista häiriötilanteista ilmoitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koetoiminnasta laaditaan väliraportti ensimmäisen koejakson jälkeen, tammikuussa Väliraportissa esitetään tiedot koejakson aikana käytetystä kierrätyspolttoaineesta sekä tarkkailu- ja päästömittaustuloksista. Koetoiminnan päätyttyä tehdään loppuraportti, jossa esitetään edellä mainittujen lisäksi koetoiminnan aikana saadut kokemukset siitä, kuinka jätepolttoaineen osuuden kasvattaminen vaikuttaa kattilan ja polttoaineensyöttöjärjestelmien toimintaan ja päästöihin. Lisäksi esitetään päästömittaustulosten vertailu jätteenpolttoasetuksen (362/2003) mukaisiin päästörajoihin sekä koepolton erot tavanomaiseen polttoon. Vertailussa tavanomaiseen polttoon käytetään syyskuussa 2008 suoritettuja mittauksia. Loppuraportti valmistuu toukokuussa Raportit toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 Päästöt ja ympäristövaikutukset 9 Edellisen koetoimintajakson aikana tehtyjen savukaasupäästömittausten perusteella kierrätyspolttoaineen poltolla ei todennäköisesti ole havaittavissa vaikutusta ilman laatuun normaalitoimintaan verrattuna. Päästömittausten perusteella kyseisten kierrätyspolttoaineiden poltolla ei ole vaikutusta savukaasujen hiukkas- ja NO x -pitoisuuksiin eikä metallien, suolahapon, vetyfluoridin, dioksiinien ja furaanien pitoisuuksiin. Savukaasujen CO- ja TOC-pitoisuudet jonkin verran kasvoivat kierrätyspolttoaineiden polton aikana, etenkin poltettaessa kierrätyspolttoaineita suuremmalla (25 %) osuudella. CO- ja TOC-pitoisuuksien kasvu osoittaa, että palamisen hallinnassa on ollut ongelmia ja polttoaineen palaminen on ollut epätäydellistä. Myös savukaasun SO 2 - pitoisuudet kasvoivat hieman kierrätyspolttoaineen polton aikana, mutta olivat suurimmallakin kierrätyspolttoaineen osuudella edelleen hyvin alhaiset. Koetoiminnalla ei ole vaikutusta maaperään. Vesistöön vaikuttavat tekijät ovat epätodennäköisiä. Mikäli poikkeustilanteissa polttojakeita joudutaan varastoimaan asfalttikentällä pitempiä aikoja, sään ollessa sateinen, asfalttikentältä on sadevesiviemäri, josta vesi virtaa Pyörre-nimiseen vesistöön. Tilanne, jossa joudutaan varastoimaan muualla kuin vastaanottoaseman katetussa hallissa, on hyvin epätodennäköinen. Ilmaan kohdistuvia vaikutuksia koetoiminnan aikana verrattuna tavanomaisiin käyttöolosuhteisiin ei todennäköisesti ole havaittavissa. Edellisen koetoimintajakson aikana syntyneen tuhkan analyysitulosten perusteella lento- ja pohjatuhkan raskasmetallipitoisuudet kasvavat jonkin verran kierrätyspolttoaineiden polton aikana. Aikataulu ja yhteyshenkilö Koeluonteinen toiminta aloitetaan ja se kestää saakka. Yhteyshenkilönä on kunnossapito- ja voimapäällikkö Juha-Pekka Keränen, puh

10 ILMOITUKSEN KÄSITTELY 10 Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta ja Lieksan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus pitää suunniteltua REF-jätteen polttokokeilua tarpeellisena ja katsoo sen edistävän jätteiden energiahyötykäytölle asetettuja tavoitteita. Mm. laitoksen koko ja puhdistusprosessit sekä nykyinen jätehuoltotilanne (mukaan lukien jätteenkeräilyn organisoiminen) asettavat tiettyjä rajoitteita, joiden testaaminen vaatii enemmän aikaa lopullisen jätteenpolttoratkaisun tekemiselle. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus esittää Pankaboard Oy:n koetoimintailmoituksesta tehtävässä ratkaisussa huomioon otettavaksi ilmoitetun lisäksi seuraavat seikat: - koetoimintajaksojen käynnistymisestä ja lopettamisesta tiedotetaan valvontaviranomaisille - polttoaineen laadunvalvonta ja syöttö sekä palamisolosuhteiden, päästöjen ja syntyvän jätteen tarkkailu toteutetaan suunnitellulla tavalla ja tulokset sisällytetään loppuraporttiin - poikkeustilanteet ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille ja ympäristönsuojelulain mukaiseen ympäristötietojärjestelmään (VAHTI) - päästömittausten mittaussuunnitelmat toimitetaan ennakkoon valvontaviranomaisen arvioitavaksi - ensimmäisen jakson tarkkailusta ja tarkkailutuloksista välitetään oleellisin tieto (polttoaineen laatu, CO-pitoisuuden taso ja muut palamisolosuhteet) valvontaviranomaisille ennen toisen vaiheen käynnistymistä - laitoksen käytön ja kunnon tarkkailuun sisällytetään muun ohessa puhdistusjärjestelmien tarkkailu. Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että polttokokeilun jatkaminen ilmoituksessa esitetyin perustein on tarpeellista ja hyödyllistä kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolton edellytysten selvittämiseksi. Kokeilua koskevien määräysten tulisi olla samansisältöiset kuin edellistä polttokokeilua koskevassa ympäristölupaviraston päätöksessä

11 Selitys Hakija toteaa, että sillä ei ole kommentoitavaa annettujen lausuntojen johdosta. 11 MERKINTÄ Ympäristölupapäätösten nro 62/05/2 ja nro 84/08/2 sekä niiden perusteena olleet asiakirjat ovat olleet ympäristölupaviraston käytettävissä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hyväksyy Pankaboard Oy:n tekemän ilmoituksen laajuisen puuperäinen purkujätteen, kaupan ja teollisuuden REF I ja II kierrätyspolttoaineen lyhytaikaiseen polttokokeilun yhtiön kiinteän polttoaineen kattilassa ja antaa seuraavat koetoimintaa koskevat määräykset. 1. Jätepolttoaineiden syöttäminen palotilaan on lopettava, jos palotilan lämpötila alittaa 850 tai hiilimonoksiditaso ylittää 300 mg/m 3 (n) (6 % happipitoisuudessa) 2. Koetoimintajaksojen käynnistymisestä ja lopettamisesta sekä polttokokeiden aikaisista häiriötilanteista on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koetoiminta on tehtävä mennessä. 3. Jätepolttoaineen laadun, muodostuvan tuhkan ominaisuuksien tarkkailu sekä päästömittaukset toteutetaan ilmoituksessa ja sen täydennyksessä esitetyn suunnitelman mukaisesti. Erillisiä päästömittauksia koskeva yksityiskohtainen mittaussuunnitelma on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kaksi viikkoa ennen mittausten suorittamista. Mittaukset, niihin liittyvä näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti.

12 12 4. Koepolton aikana on tarkkailtava käytettyjen polttoaineiden määrää ja laatua (kosteus), kattilan poltto-olosuhteita (lämpötila) ja puhdistinlaitteiden toimintaa sekä savukaasun ominaisuuksia (happipitoisuus, häkäpitoisuus ja lämpötila). Mikäli jätepolttoaineen toimittaja vaihtuu esitetystä, jäteperäisten polttoaineiden laatu ja ominaisuudet tulee selvittää vastaavassa laajuudessa kuin, mitä ilmoitukseen sisätyvissä tiedoissa on esitetty. 5. Laitoksella on oltava vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot sekä niissä tapahtuvat muutokset on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Koepolton jätepolttoaineiden käsittely ja kuljetus sekä mahdollinen välivarastointi tulee toteuttaa niin, ettei toiminnasta aiheudu haittaa ihmisille ja ympäristölle. 7. Ensimmäisestä koejaksosta on laadittava ilmoituksen mukainen väliraportti, joka on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tammikuun loppuun mennessä. Koepolton päätyttyä siitä on tehtävä loppuraportti, joka sisältää tiedot tarkkailu- ja päästömittaustuloksista, koepolton eroista tavanomaiseen polttoon sekä jätteenpolttoasetuksen (362/2003) päästörajoihin. Raportti on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. Perustelut Koetoiminta on tarpeen jäteperäisten polttoaineiden rinnakkaispolton edellytysten selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla polttoainetta tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Puuperäisten jätepolttoaineiden rinnakkaispolttoon on vakiintunutta tekniikkaa, joten menettelyn teknisten ratkaisujen ja vaikutusten arviointi on mahdollista asetettujen määräysten puitteissa.

13 Toiminnasta ei ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toteutettuna ennalta arvioiden aiheuta merkittäviä päästöjä eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa. 13 Vastaavaa hoitajaa koskeva määräys on annettu jäteasetuksen 10 :n ja jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2004) 4 :n nojalla. Määräykset on annettu toiminnan tarkkailua ja valvontaa varten, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätehuoltoa koskevien velvollisuuksien täyttämiseksi. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Lieksan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, 252/2005) 30, 61, 63 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 20, 26 ja 27 Jäteasetus (1390/1993) 10 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1338/2006) KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

14 MUUTOKSENHAKU 14 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Ahti Itkonen Kari Janhunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen ja Kari Janhunen (asian esittelijä). KJ/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

15 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204, Vaasa Asiakaspalvelu: vaihde Telekopio: Sähköposti: vaasa.hao@om.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.