Koulutusaineiston diaesityksen taustatekstit ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Koonnut: Irma Marttinen, Yhteiset Lapsemme ry, 2013 Esityksessä käsitellään Euroopan romanien vuosisatoja jatkunutta syrjintää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön valossa. Erityinen paino on Itä-Euroopan romanien tilanteen kuvaamisessa sekä romanien köyhyyden, työttömyyden ja etnisen syrjinnän vaikutusten näkymisessä myös Suomessa. Esityksessä ei käsitellä erikseen Suomen romaneiden historiaa, koulutus- ja asuntotilannetta tai tapakulttuuria.
I OSA Tässä osassa annetaan tietoa romaneiden historiasta ja tulosta Eurooppaan, romaneista vähemmistöryhmänä eri Euroopan maissa sekä romanien kohtaamasta syrjinnästä eri aikoina.
ROMANIT -VANHA VÄHEMMISTÖ Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Euroopassa romanit ovat vanha vähemmistöryhmä. Romanit ovat asiakirjatiedon mukaan lähteneet Intiasta Punjabin maakunnasta 800-luvulla ja vaeltaneet useiden Aasian maiden kautta Eurooppaan, jonne ensimmäiset romanit tulivat Balkanin kautta 1300-luvulla. Osa romaneista saapui Eurooppaan Gibraltarinsalmen kautta 1400-luvulla. Suomessa romanivähemmistö on asunut 1500-luvulta lähtien. Romanien liikkeelle lähdön syytä ei varmuudella tiedetä. Olettamusten mukaan romanit lähtivät vaeltamaan nälänhädän, sodan ja yhteiskunnallisten mullistusten sekä syrjinnän takia (kuuluivat alempiin kasteihin Intian kastijärjestelmässä). Romanit ovat saattaneet lähteä myös myymään tuotteitaan vanhoja kauppareittejä pitkin länteen. 1300-luvun feodaaliajan Euroopassa uusina maahantulijoina romanit joutuivat hankkimaan elantonsa kiertävinä kauppiaina ja ammatinharjoittajina (seppinä, hevoskauppiaina, ennustajina, käsityöläisinä jne.). Monessa Euroopan maassa romanit ovat vanha vähemmistöryhmä, jolla on pitkä yhteinen historia valtaväestön kanssa omassa maassaan. Romaneilla on rikas taide-, kulttuuri- ja tapaperinne, jota romanien omat järjestöt vaalivat. Erityisesti romanien musiikki-, teatteri- ja käsityöperinne on hyvin tunnettua. Lisää tietoa esim. Drom ry. Euroopan romanit eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan romaneihin kuuluu useita etnisesti erilaisia ryhmiä, jotka puhuvat eri romanimurteita. Pohdintaa: Kerro jotain mitä tiedät romanien tapakulttuurista. Tunnetko romanitaiteilijoita? Mitä sinulle tulee mieleen, kun ajattelet romaneiden historiaa?
Euroopassa elää arviolta noin 10-12 miljoonaa romania. EU:n jäsenmaissa romaneita on noin kuusi miljoonaa. Lähes kaikissa Euroopan maissa on jonkin suuruinen romanivähemmistö. Eniten romaneja elää Balkanin niemimaalla (esim. Serbiassa, Makedoniassa ja Turkissa) sekä entisen Itä-Euroopan maissa. Väkilukuun suhteutettuna romaneja on eniten Slovakiassa (yhteensä 5,3 milj.), jossa asuu noin 320 000 romania. Merkittävä vähemmistö romanit ovat myös Bulgariassa (10 %), Slovakiassa (9 %), Romaniassa (8 %), Unkarissa (7 %), Kreikassa, Tshekissä ja Espanjassa, joissa kaikissa noin 1,5-2,5 % väestöstä on romaneja. Suomessa asuu arviolta 12 000-14 000 perinteisiin suomalaisiin vähemmistöihin kuuluvaa Suomen romania. Tämän lisäksi arvioidaan, että Ruotsissa asuu 3 000-4 000 Suomen romania. Lisätietoa Suomen romaneista saat esim. Romano Missio ry ja Suomen Romanifoorumi. Koko maailmassa romaneja arvellaan olevan noin 20 miljoonaa. Suurimmat ryhmät Euroopan ulkopuolella ovat Yhdysvalloissa ja Venäjällä, mutta myös Brasiliassa ja Argentiinassa elää yli miljoona romania. Pohdintaa: Tunnetko itse romanitaustaisia ihmisiä (ystäviä, koulukavereita, naapureita?) Jos et tunne romaneita, niin miksi et?
Romanit ovat kärsineet Euroopassa vuosisatoja jatkuneesta järjestelmällisestä syrjinnästä, rasismista ja vainosta. Asetuttuaan Eurooppaan romanit kohtasivat uusina tulijoina ennakkoluuloja ja joutuivat usein syntipukeiksi, kun kaupungissa tai maassa tapahtui jotain ikävää onnettomuuksia, varkauksia, ryöstöjä, tulipaloja, katovuosia, kulkutauteja tai muita katastrofeja. Esim. Ruotsissa oli 1600-luvulla voimassa ns. hirttolaki, jonka tarkoituksena oli karkottaa mustalaiset valtakunnasta. Ennen toista maailmansotaa ja sen aikana romaneja vainottiin samoin kuten juutalaisia (sekä useita muita vähemmistöjä). Satojatuhansia (arviot vaihtelevat 500 000 pariin miljoonaan) romaneja menehtyi holokaustin aikana natsien keskitysleireillä. Valtaväestön asenteet romaneja kohtaan ovat Euroopassa edelleen usein syrjiviä, eivätkä viranomaiset puutu romaneihin kohdistettuihin rasistisiin hyökkäyksiin. Euroopan neuvoston raportin (2012) mukaan romaneilta ja kiertolaisilta puuttuvat useissa Euroopan maissa perusihmisoikeudet ja he kärsivät rasismista. Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen mukaan joka viides romani kertoo joutuneensa rasismin tai väkivallan kohteeksi. Viranomaisten asenteet sekä osittain romanien itsensä vaikeus saada tietoa omista oikeuksista estävät romaneja saamasta heille kuuluvia perusoikeuksia. Esimerkki: Unkarissa, Tshekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa romaneja vastaan tehtiin tammikuu 2008 heinäkuu 2012 välisenä aikana yli 120 vakavaa väkivaltaista hyökkäystä (ampumatapauksia, puukotuksia, tuhopolttoja). Vuonna 2012 julkaistun Eurobarometrin mukaan neljäsosa eurooppalaisista ei haluaisi romania naapurikseen. Pohdintaa: Oletko nähnyt tai itse kohdannut romaneihin kohdistuvaa syrjintää? Mitä ajattelet syrjinnästä?
II OSA Tässä osassa annetaan tietoa yleensä ihmisoikeuksista sekä erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjatuista oikeuksista. Lisäksi tässä osassa esitellään romanien kohtaamaa syrjintää eri elämän alueilla sekä syrjinnästä aiheutuvaa köyhyyden ja syrjinnän kierrettä.
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) sisältää ihmisoikeuksien määritelmän, ja se kattaa ihmisoikeuksien koko laajan kentän. Julistusta voidaan pitää nykyaikaisen ihmisoikeusajattelun perustana. YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, mutta se velvoittaa moraalisesti sen allekirjoittaneita maita noudattamaan sitä. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen voidaan katsoa olevan suurelta osin myös kansainvälistä tapaoikeutta ja siksi pitkälti oikeudellisesti sitovaa. YK:n ihmisoikeuksien julistus on useimpien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten lähtökohta. Myös Euroopan unionin perusoikeuskirja tukeutuu siihen. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, luovuttamattomia ja perustavia oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle maailman ihmisille ihmisarvoinen elämä. Ihmisoikeudet ovat paitsi oikeuksia myös velvollisuuksia. Meillä jokaisella on velvollisuus suojella, edistää ja puolustaa ihmisoikeuksia. Lue lisää ihmisoikeuksista: www.amnesty.fi, www.ihmisoikeusliitto.fi, www.ihmisoikeudet.net, www.ykliitto.fi Pohdintaa: Mikä on mielestäsi tärkein ihmisoikeus? Mikä on ihmisoikeusloukkaus? Anna jokin esimerkki. Mieti millaisia ihmisoikeusloukkauksia romanit kohtaavat?
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (1989) on erityisesti lapsia varten tehty ihmisoikeussopimus. Sen tarkoituksena on turvata kaikkien maailman lasten perusoikeudet mm. suojeluun ja huolenpitoon, terveyteen, koulutukseen ja tasa-arvoon, kuulluksi tulemiseen ja oman mielipiteen ilmaisuun. Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajin ihmisoikeussopimus ja sen on hyväksynyt 193 maata, vain kaksi maata on sen ulkopuolella. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan 1991. Lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen noudattamista. Euroopan unionin perusoikeuskirjan Artiklaan 24: Lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä ja ne on otettava huomioon iän ja kehitystason mukaan. Kaikissa lasta koskevissa asioissa on otettava huomioon lapsen etu. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa. Lapsella on oikeus vanhempiinsa Lue lisää lapsen oikeuksista esim. Suomen Unicef ja Suomen YK-liitto. Pohdintaa: Miksi lapset tarvitsevat oman ihmisoikeussopimuksen? Mikä on mielestäsi tärkein lapsen oikeus? Mitä pitäisi tehdä jos lapsen oikeudet ovat ristiriidassa keskenään (esim. oikeus suojeluun ja oikeus olla vanhempiensa kanssa)?
Euroopan unionin arvot on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan (2000), josta tuli vuonna 2009 voimaan tulleella Lissabonin sopimuksella oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Perusoikeuskirja on siis jäsenmaita oikeudellisesti sitova ja velvoittava sopimus, jota Euroopan unionin instituutioiden ja jäsenmaiden on noudatettava omassa lainsäädännössä ja lainkäytössä. EU:n perusoikeuskirja kieltää syrjinnän ja sisältää mm. oikeuden koulutukseen, sosiaali- ja asumistukeen ja työhön. Vuonna 2000 Euroopan unioni hyväksyi ns. rasismidirektiivin, joka kieltää etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän työpaikoilla, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja palveluiden ja asuntojen tarjonnassa. Rasismidirektiivi on osa Euroopan unionin sitovaa lainsäädäntöä. Euroopan komissio on EU:n toimeenpaneva elin, joka valvoo että jäsenmaat soveltavat EUoikeutta. Jos jokin jäsenvaltio ei noudata lainsäädäntöä, niin komissio voi puuttua asiaan ja se voidaan viedä EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi. EU:n jäsenmaiden viranomaiset eivät ole onnistuneet käytännössä syrjinnänvastaisen lainsäädännön esim. rasismidirektiivin toteuttamisessa. Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset voivat edistää syrjinnänvastaista työtä vaatimalla viranomaisia toimimaan ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Pohdintaa: Mitkä ovat mielestäsi erityisesti eurooppalaisia arvoja? Miten nämä arvot heijastavat ihmisoikeuksia? EU sai Nobelin rauhanpalkinnon onko se sen arvoinen?
Suuri osa Euroopan romaniväestöstä elää äärimmäisen syrjäytyneinä, erittäin köyhissä olosuhteissa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Kahdeksan kymmenestä Euroopan romanista elää köyhyysriskirajan alapuolella. Romanit kärsivät alhaisesta koulutuksesta, työttömyydestä, huonoista asumisoloista ja materiaalisesta (esim. juokseva vesi, sähkö yms.) puutteesta. Romanien terveystilanne on heikompi ja odotettu elinikä lyhyempi kuin valtaväestöllä. Esimerkiksi Romaniassa 72 prosentissa romanien asunnoista ei ole viemäröintiä, 73 prosenttia on ilman juoksevaa vettä, 12 prosenttia ilman sähköä ja 14 prosenttia lämmitetään jätteillä tai ei lämmitetä ollenkaan. Euroopan perusoikeusviraston (2012) tutkimuksen mukaan 45 prosenttia romaneista asuu asunnoissa, joista puuttuu sisäkeittiö, sisävessa, suihku tai kylpy sekä sähköt. Yhteiskunnallisen muutoksen (sosialistisen järjestelmän romahtaminen) seurauksena romanien työllisyystilanne on heikentynyt 1990-2000-luvuilla Itä-Euroopan maissa. Perinteisistä käsityöläisammateista ja omavaraistaloudesta on luovuttu sosialismin aikana, eikä markkinatalous ole avannut romaneille työllistymismahdollisuuksia. Monet romanit tekevät tilapäisiä ja kausiluontoisia töitä. Euroopan perusoikeusviraston (2012) tutkimuksen mukaan yli kolmasosa työikäisistä ja -kykyisistä romaneista on vailla ansiotuloja. Romanien pakkohäädöt kotileireiltä ovat viime vuosina myös yleistyneet Euroopassa. Pakkohäätöjä on toteutettu esim. Italiassa, Serbiassa, Romaniassa ja Ranskassa, jossa häädöt kaksinkertaistuivat vuonna 2012 (yhteensä 168 häätöä, jotka koskettivat 19 000 ihmistä). (Helsingissä Kalasataman leirissä asuvat romanit häädettiin 2011.) Laillisessa häädössä viranomaisten velvollisuus on informoida ja konsultoida ihmisiä riittävän ajoissa ennen häätämistä, tarjottava kunnollinen asumisvaihtoehto ja riittävä korvaus menetyksistä sekä varmistettava, ettei kukaan jää kodittomaksi tai altistu muille ihmisoikeusloukkauksille. Monesti köyhien ihmisten häädöissä ei näitä periaatteita noudateta. Pohdintaa: Mitä koti merkitsee sinulle? Millaista olisi elää ilman kotia tai esim. ilman juoksevaa vettä ja lämmitystä.
Jokaisella on oikeus koulutukseen EU:n perusoikeuskirja 14 artikla Kaikilla lapsilla on oikeus koulunkäyntiin. Romanilasten syrjintä Euroopassa alkaa alakoulusta ja jatkuu ammatilliseen koulutukseen. Kymmenettuhannet romanilapset käyvät Itä-Euroopassa romaneille tarkoitettuja erityisluokkia ja ovat yliedustettuina erityiskouluissa ja luokissa, joihin heidät sijoitetaan usein ilman mitään perusteita. Romanilapsia laitetaan myös kehitysvammaisille tarkoitettuihin kouluihin. Romanilasten erityisluokissa opetuksen taso, tilat ja materiaalit ovat heikompia kuin tavallisissa kouluissa. Romanilapset eivät myöskään saa tarvitsemaansa tukiopetusta tai oman äidinkielen opetusta, eikä erityisluokista saatu todistus anna mahdollisuutta jatko-opintoihin. Koulunkäyntiä estää myös puute koulutarvikkeista, vaatteista, pitkät matkat (etnisesti eristetty asuminen kauempana), nuorempien sisarusten hoitaminen sekä teini-ikäisten tyttöjen koskemattomuuden varjeleminen. Romanilasten koulutie keskeytyy usein varhain jo ensimmäisillä luokilla alakoulussa. EU:n alueella vain joka toinen romanilapsi saa peruskoulun päättötodistuksen ja vain yksi seitsemästä romaninuoresta on päättänyt toisen asteen koulutuksen. Kouluttamattomuuden kierre jatkuu ja se vahvistaa romanien heikkoa osallisuutta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Se on myös ihmisoikeusloukkaus. Esimerkkejä: Slovakiassa 10 % väestöstä on romaneja, mutta romanilasten osuus erityiskoulujen oppilaista on 85 %. Tshekissä vain kolme kymmenestä romanioppilaasta läpäisee toisen asteen koulutuksen, kun vastaava luku muiden oppilaiden osalta on 8/10. EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan 15 % romaneista oli lukutaidottomia ja 31 % oli käynyt koulua vähemmän kuin kuusi vuotta. Pohdintaa: Miksi on tärkeää, että kaikki lapset saavat käydä tasavertaisesti koulua.
Romanien etninen syrjintä asumisessa, koulutuksessa, työmarkkinoilla ja yhteiskunnallisissa palveluissa esim. terveys- ja sosiaalipalveluissa ylläpitävät romaniväestön heikkoa asemaa Euroopassa. EU:n syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä huolimatta romanien syrjintä Euroopassa jatkuu. Selvitysten mukaan joka toinen romani kohtaa päivittäin etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Syrjintä aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä sekä myös merkittäviä välillisiä kustannuksia EU:n jäsenmaille. Romanien kohtaama syrjintä, sosiaalinen syrjäytyminen ja erottelu vahvistavat toisiaan syntyy kierre. Romanien syrjinnän kierteen katkaiseminen on Euroopan unionin sekä kaikkien sen jäsenmaiden vastuulla. Romanien kohtaamat ongelmat ovat monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia, siksi tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä yhtenäinen kestävä toimintamalli. Köyhyyden ja syrjinnän kierre ei katkea ellei romanien alhaista koulutustasoa, työmarkkinoille pääsyn esteitä, erottelua asuntomarkkinoilla ja koulutuksessa sekä muilla aloilla käsitellä samanaikaisesti kaikilla mahdollisilla keinoilla. Mm. EU:n jäsenmaissa laadittujen kansallisten romanistrategioiden avulla halutaan luoda koko unionin laajuisia tavoitteita romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Romanien syrjintää vastustava ja ehkäisevä työ sekä romanien työllisyyden tukeminen ovat EU:n rakennerahastokauden 2014 2020 päätavoitteita. Romanien kannalta tärkeitä hankkeita sisältyy myös vuonna 2012 hyväksyttyyn Eurooppa 2020 -strategiaan. Pohdintaa: Kuvaile omin sanoin köyhyyden kierrettä. Anna esimerkki jostain muusta negatiivisesta kierteestä. Miten saada aikaa positiivinen kierre tai kehä (jossa hyvät asiat vahvistavat muita hyviä asioita ja kokonaistilanteen paranemista)?
III OSA Itä-Euroopan liikkuvat romanit Suomessa Tässä osassa kerrotaan EU:n köyhistä jäsenmaista, Romaniasta ja Bulgariasta, Suomeen vuodesta 2007 lähtien tulleiden liikkuvien romanien tilanteesta. Osassa pohditaan myös liikkuvan romaniväestön lasten tilannetta sekä lapsen edun mukaisen elämän turvaamista liikkuvan väestön lapsille.
Helsingin ja myös muiden suurempien Suomen kaupunkien katukuvaan viime vuosina ilmestyneet ulkomaalaiset romanit tulevat pääosin Romaniasta ja Bulgariasta, EU:n köyhistä jäsenmaista, jotka liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2007. Romanit itse kertovat sekä monet asiantuntijoille, toimittajille ja järjestöille tehdyt kyselyt vahvistavat, että romanit ovat lähteneet kotimaastaan nimenomaan etnisen syrjinnän, köyhyyden ja työttömyyden takia. Suomessa romanialaiset ja bulgarialaiset romanit ansaitsevat kerjäämällä, keräämällä tyhjiä pulloja, katusoitolla ja taiteella sekä myymällä kukkia ja lehtiä (Iso Numero). Parhaimmillaan romanit voivat ansaita Suomessa kesän aikana 3-4 kuukaudessa kotimaansa palkkatasoon verrattuna koko vuoden palkan (noin 2 000 3000 euroa). Sen tähden onkin ymmärrettävää, että romanit ovat valmiita liikkumaan Euroopassa asuen autoissa ja eläen puutteellisissa olosuhteissa sekä rasististen ja syrjivien hyökkäysten kohteena. Etenkin Bulgariasta tulevilla romaneilla on ollut mukanaan myös lapsia. Euroopan neuvoston ihmisoikeussäädökset ja ohjeistukset koskettavat mm. liikkuvien lasten suojelua ja oikeuksia yhteiskunnan palveluissa (terveys- ja asianajajan palvelut, koulutus, tulkkaus) sekä heidän tasavertaista kohteluaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ihmisarvoisen elämän kunnioittamiseksi. Iso Numero lehti on kulttuurilehti, joka antaa mahdollisuuden kaikille vähävaraisille tienata lehtimyyjänä. Irtonumeron hinta on 4 euroa, josta myyjä saa itselleen kolme euroa. Pohdintaa: Miten itse toimisit samassa tilanteessa? Minne menisit ja millä elättäisit itsesi?
Oikeus liikkumiseen ja oleskeluun EU:n perusoikeuskirja 45 artikla Liikkumis- ja oleskeluvapaus Euroopan unionissa kaikilla kansalaisilla on oikeus liikkua vapaasti EU-jäsenmaiden alueella. Toisessa jäsenmaassa saa olla kolme kuukautta, ja sen jälkeen pitää rekisteröityä viranomaisille. Liikkumisvapaus koskee Romaniasta ja Bulgariasta tulevaa romaniväestöä samalla tavalla kuten kaikkia muitakin EU-kansalaisia. Kun puhutaan liikkuvasta romaniväestöstä, on tärkeää muistaa, että vain pieni osa romaneista liikkuu Euroopassa, ja suurin osa elää paikallaan. Euroopassa on paljon myös muuta liikkuvaa väestöä, jotka eivät ole etniseltä taustaltaan romaneja. Helsingissä on ollut viime vuosina kesäisin noin 500-600 Itä-Euroopan romania, joista lapsia on arviolta viitisen kymmentä. Talvellakin romaneita on vajaat parisataa, joista noin 10-20 elää ilman majoitusta kadulla (ja autoissa). Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Päiväkeskus Hirundo antaa humanitaarista apua liikkuvalle väestölle. Hirundossa voi lämmittää eväitä, peseytyä, käydä vessassa, pestä pyykkiä ja käyttää internetiä sekä saada neuvoja ja ohjausta esim. terveydenhoitoon. Hirundossa käy kesällä päivittäin noin 100 ihmistä, joista parikymmentä on lapsia. Vuoden 2012 aikana Hirundossa oli asiakaskäyntejä yhteensä 13 539 (lasten käyntejä noin 700). Päivittäisiä käyntejä oli alle sadasta yli 200 asiakkaaseen. Lue lisää: Helsingin Diakonissalaitos Hirundo. Pohdintaa: Mieti, millaista olisi asua ja nukkua autossa.
Helsingin kaduilla kerjäävät ulkomaalaiset romanit ovat herättäneet keskustelua kerjäämisen kieltämisestä. Kerjääminen ei ole kenenkään ihmisarvon mukaista, eikä yhdenkään ihmisen toimeentulon pitäisi perustua kerjäämisellä saatuihin tuloihin. Suomessa lain mukaan kerjääminen ei kuitenkaan ole rikos. Kerjätä saa, jos ei tee sitä häiritsevästi. Kerjäämisen kriminalisoinnista on käyty keskustelua; esim. Helsingin kaupungin valtuustossa on ehdotettu, että kerjääminen kiellettäisiin kaupungin omalla järjestyssäännöllä. Monet kansalaisjärjestöt mm. Amnesty katsovat, ettei kerjäämisen kieltäminen ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sen muualle pois silmistämme. Kansalaisten ja poliittisten päättäjien voimat pitäisikin suunnata suuremmassa määrin romaniväestön aseman parantamiseen Euroopassa. Kerjäämisen yhteydessä keskustelua on käyty myös siihen mahdollisesti liittyvästä ihmiskaupasta. Asiantuntijoiden mukaan Itä-Euroopan romanien kerjäämisessä ei ole nähtävissä viitteitä ihmiskaupasta, vaan romanit kerjäävät itselleen ja perheelleen. Sen sijaan matkoja kotimaasta Suomeen maksetaan toisinaan jälkikäteen muille romaneille ja perheen tai suvun päämiehet hoitavat koko perhekunnan rahataloutta. Jos ihmiskauppaa esiintyy, viranomaisten velvollisuus on suojella uhreja ja varmistaa heidän turvallisuutensa tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi ja myös pitkään sen jälkeen. Lisätietoa ihmiskaupasta ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta sekä auttamisesta saa Vähemmistövaltuutetun toimistosta. Vähemmistövaltuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Katso tarkemmin: www.ofm.fi, www.ihmiskauppa.fi. Pohdintaa: Olisitko itse valmis kerjäämään äärimmäisessä hädässä? Miksi antaisit tai et antaisi kerjäävälle ihmisille rahaa / ruokaa / vaatteita?
Euroopassa liikkuvan romaniväestön lasten tilanteesta on hyvin vähän tutkittua tietoa. Romanien perinteisessä kiertävässä elämäntavassa lapset ovat aina kulkeneet vanhempiensa mukana. Kiertäminen oli yleistä esimerkiksi Suomen maaseudulla romaniväestön keskuudessa vielä 1950-60-luvulla. Itä-Euroopasta tulevien romanien kiertämisen syyt ja lähtökohdat ovat kuitenkin toiset kuin perinteisessä kiertolaisuudessa. Suurin osa Romaniasta tulevien romanien lapsista jää nykyisin kotimaahan esim. isoäidin tai muun sukulaisen hoitoon kotiin jäävien lasten olosuhteet vaihtelevat, mutta huonoimmassa tilanteessa lapsia voi olla yhdellä vanhalla isoäidillä jopa parikymmentä. Bulgariasta tulleet romanit kiertävät yleisesti yhdessä perhekunnittain; lapset ja myös isovanhemmat ovat mukana. Lapsen edun kannalta kummassakin ratkaisussa on pohdittavaa molemmissa tilanteissa on hyvät ja huonot puolensa. Nyky-Euroopassa lasten liikkuvuus ja siihen sisältyvät lastensuojeluriskit nähdään ihmisoikeuskysymyksenä. Suomeen saapuvilla liikkuvan romaniväestön lapsilla on kaikki samat oikeudet kuin kenellä tahansa lapsella toisessa EU-maassa. Näihin kuuluvat mm. oikeus terveydenhoitoon ja koulunkäyntiin. Itä-Euroopan romaneilla ei ole eurooppalaista sairasvakuutuskorttia, mikä vaikeuttaa terveyspalvelujen saamista. Pohdittavaksi: Liikkuminen on oikeus. Miten siihen sovitetaan esim. lapsen oikeus käydä koulua? Tai lapsen oikeus olla vanhempien kanssa (jos vanhemmat lähtevät hakemaan toimeentuloa muualta)?
Itä-Euroopan liikkuvien romanien mukana on tullut kesäisin myös lapsia Suomeen. Lapset ovat olosuhteisiin nähden terveitä, hyvin hoidettuja ja hyvinvoivia, vaikka nukkuvatkin autoissa, leirintäalueilla ja muissa väliaikaisissa paikoissa, ja ruoan hankkiminen ja hygienian hoitaminen on vaikeaa. Romanien kanssa työskennelleet kertovat, että lapset ottavat hyvin kontaktia ja esim. tyttöjen nukkeleikeistä voi päätellä, että myös heitä itseään on hoidettu hyvin. Suomen viranomaisten tehtävänä on aina edistää ja valvoa lapsen etua. Tapauskohtaisesti on arvioitava, mikä on lapsen edun ja suojelun kannalta paras ratkaisu. Ulkomaalaisten romanilasten huostaan ottamista tai sen uhkaa ei saa käyttää painostuskeinona maasta poistamisessa, vaan kaikkien lastensuojelullisten toimien pitää perustua arviointiin lapsen edun parhaasta toteutumisesta. Romanilasten huostaan ottaminen ei yleensä ole perusteltua, eikä lapsen edun mukaista. Romanilapset ovat hyvin kiintyneitä vanhempiinsa, ja esim. lastensuojelun kriisisijoituksen järjestäminen (ilman yhteistä kieltä lapselle vieraaseen paikkaan) on monesti traumaattinen kokemus. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on antanut määräyksen (Finnish Child Welfare Act by Olli Salin 13.6.2012) puuttua, jos lapset jätetään yksin tai lapset ovat mukana kerjäämässä tai keräämässä tyhjiä pulloja myöhään yöllä. Lapsen oikeus lapsuuteen on myös ristiriidassa sen kanssa, että romanitytöt menevät naimisiin ja saavat lapsia jo hyvin nuorina. Bulgariassa 60 % romaninaisista avioituu ennen 18 ikävuotta. Teini-ikäisten romanien liitot ovat yleisiä, eikä ole harvinaista että romanitytöt saavat ensimmäisen lapsensa ollessaan itse vielä lapsia (13-17-vuotiaana). Pohdintaa: Mieti, millaista on hoitaa lapsia, kun kiertää autolla Eurooppaa? Mitä merkitsee äidiksi tuleminen 13-17-vuotiaana?
Ehkä tärkeintä, mitä jokainen yksittäinen ihminen voi joka päivä tehdä, on suhtautua itse kunnioituksella ja arvostuksella kaikkiin toisiin ihmisiin tilanteesta riippumatta oli kyseessä luokkakaveri, kadulla vastaantuleva ihminen tai ihan kuka tahansa. Jokainen kiinnostunut voi myös osallistua vapaaehtoistyöhön ihmisoikeuksien edistämiseksi ja rasismin ja syrjinnän vastustamiseksi. Käytännön vapaaehtoistyötä voi tulla tekemään myös Helsingin Diakonissalaitoksen Päiväkeskus Hirundoon. Yksittäiset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat toimia Euroopan romanien aseman parantamiseksi painostamalla viranomaisia toimimaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Jokainen voi esimerkiksi allekirjoittaa vetoomuksen romanien syrjinnän poistamiseksi ja epäkohtiin puuttumiseksi. Kaikessa toiminnassa romaneiden auttamiseksi on tärkeää, että romanit itse ovat osallisina prosessissa ja toiminnassa. Pohdintaa: Mieti, millainen maailma olisi, jos ihmiset muistaisivat aina kohdata toisensa kunnioituksessa ja tasavertaisina. Miten otamme romanit mukaan toimintaa esim. Suomessa?
Kirjallisuutta ja linkkejä HUOMIO! Romaneja tiellä, (toim. Airi Markkanen, Heini Puurunen, Aino Saarinen), LIKE, 2012 Rom po drom projektin loppuraportti, Helsingin Diakonissalaitos, 2012 https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/211-palvelut/kehittamishankkeet-artikkelit/16-rompo-drom-romanit-tiella Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku, Lisa Bjurwald, Art House, 2011. http://www.amnesty.org/en/roma Roma in an Expanding Europe: Breaking the Poverty Cycle, World Bank, 2005 Breaking the Barriers- Romani Women and Access to Public Health Care, Council of Europe, EUMC, 2003 Sisäasiainministeriön www.romanit.fi YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle Suomen romanipoliittinen ohjelma, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:48 Suomen romaneista tietoa mm. seuraavista linkeistä: www.romanit.fi www.romanomissio.fi www.romanifoorumi.fi www.suomenromaniyhdistys.fi