KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka

Samankaltaiset tiedostot
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin. Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko).

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Luvun 10 laskuesimerkit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Luvun 5 laskuesimerkit

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Luvun 5 laskuesimerkit

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

Rakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Massakeskipiste Kosketusvoimat

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Luvun 10 laskuesimerkit

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

STATIIKKA. TF00BN89 5op

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

W el = W = 1 2 kx2 1

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Luvun 8 laskuesimerkit

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 48/2017

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

RAK Statiikka 4 op

40 vuotta mallikoetoimintaa. Otaniemessä

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Transkriptio:

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka uento 16: Yleinen tasoliike kappaleen liikkeen mallinnus ja analysointi Jua Hartikainen Rakennustekniikan laitos Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu

16 Yleinen tasoliike kappaleen liikkeen mallinnus ja analysointi Tavoitteet Ymmärtää kappaleen liikkeen mallinnuksen ja analysoinnin periaatteet Osaa mallintaa kappaleen liikkeen yleisessä tasoliikkeessä Sisältö Kappaleen liikkeen systemaattinen mallintaminen ja analysointi Yleinen tasoliike

Tetävä Ouen tolpan massa on m = 100 kg ja pituus = 3 m. epo- ja liikekitkakertoimet tolpan ja alustan välillä ovat m s = 0,3 ja m k = 0,5. Jos tolppaa vedetään korkeudelta = 0,5 m vaakasuoralla voimalla, jonka suuruus on = 400 N, kuinka suuri on tolpan kiityvyys ja kulmakiityvyys? 3 3

Kappaleen liikkeen mallintaminen ja analysointi Kappaleen kuten esimerkkitetävän tolpan liikkeen mallintamisen ja analysoinnin allitseminen edellyttää, että osaat 1. tunnistaa kappaleeseen vaikuttavat voimat, liikkeen suunnan ja muodon, tuennan ja liikettä rajoittavat tekijät. piirtää tetävän VKK:n ja liikekuvion 3. muodostaa tetävän liikemäärän taseen ja liikemäärän momentin taseen ytälöt 4. jotaa tetävän lisäytälöt ja kinemaattiset ytälöt 5. ratkaista tuntemattomat suureet 6. arvioida kriittisesti tulosta 4 4

1 Voimien ja liikkeen tunnistaminen Peredy kappaleen fysiikkaan ja tunnista kappaleeseen vaikuttavat voimat, liikkeen suunnat ja muoto, tuenta ja liikettä rajoittavat tekijät. Rotaatio Rotaatio Painovoima G Kitka, kitkavoima Ei luista uistaa Translaatio 5 5

VKK ja liikekuvio Piirrä kappale ja siien kodistuvat kaikki ulkoiset voimat. Määritä kappaleen paino, painopiste ja itausmomentti. VKK iikekuvio G I G a ma G W = mg ½ - I G= m /1 A Rajoite: a Ay = 0 N A 6 6

3 iikemäärän tase ja liikemäärän momentin tase Muodosta liikemäärän taseen (MT) ja liikemäärän momentin taseen (MMT) ytälöt skalaarimuodossa inertiakoordinaatistossa VKK:n perusteella. +fis x =ma Gx + S y =ma Gy + SM G = I G a Huomaa, että MMT:n ytälö muun pisteen O kuin painopisteen suteen täytyy kirjoittaa muodossa + SM O = I G a - ma Gx d y + ma Gy d x missä d x ja d y ovat painopisteen vaakasuora ja pystysuora etäisyys pisteestä O (r OG = d x i + d y j). Kitkan vaikuttaessa älä oleta Coulombin kitkalain mukaista kitkavoiman suuruutta, = m s N tai = m k N, ellei luistaminen ole ainoa vaitoeto. Tunnista tuntemattomat suureet. 7 7

3 iikemäärän tase ja liikemäärän momentin tase +fis x =ma Gx ; - A = ma Gx (1) + S y =ma Gy ; N A - W = 0 () VKK + SM G = - I G a; (/ - ) - A / = - I G a (3) G I G a ma Gx Tuntemattomat suureet: A, N A, a Gx, a W = mg ½ ½ - IG= m /1 A N A a Gy = a Ay = 0 8 8

4 Täydentävät ytälöt ja lisäedot Muodosta MT:n ja MMT:n täydentävät kinemaattiset ytälöt ja lisäedot kullekin tarkastelutapaukselle erikseen. Tapaus A Ei luista Kinemaattinen rajoite a Ax = 0 (a Ay = 0) isäytälö: G r AG a G = = a A 0+ a + r a Gx = a/ (-k) j -0 isäksi tarkista, ettei maksimi kitkavoima ylity, ts. A m s N AG -w r Ł ł AG Tapaus B uistaa isäytälö: A = m k N A 9 9

5 Tapauskotaiset ratkaisut Tapaus A Ei luista +fis x =ma Gx ; - A = ma Gx (1) + S y =ma Gy ; N A - W = 0 () + SM G = - I G a; (/ - ) - A / = - I G a (3) isäytälö: a Gx = a/ (4) () N A = W = 981 N 3 (1), (3) & (4) A = = 300 N, 4 a = 3 m = 3 rad s, a Gx = 3 m m = 1 s Tarkistus: A, max msw = 94 N < = A tolppa luistaa 10 10

5 Tapauskotaiset ratkaisut Tapaus B uistaa +fis x =ma Gx ; - A = ma Gx (1) + S y =ma Gy ; N A - W = 0 () + SM G = - I G a; (/ - ) - A / = - I G a (3) isäytälö: A = m k N A (4) (1) & () (3) - mkw m = =1,55 m s 4 6mkg - a = m = -0,48 a Gx rad s Tolppa kaatuu taaksepäin. 11 11

6 Tuloksen arviointi Ovatko suureiden dimensiot oikein? Ovatko suureiden suurusluokat oikein? Ovatko voimien ja momenttien suunnat madollisia? Ovatko liikkeen suunta ja muoto madollisia? Ovatko suureiden dimensiot oikein? Kyllä Ovatko suureiden suurusluokat oikein? Kyllä Ovatko voimien ja momenttien suunnat madollisia? Ovatko liikkeen suunta ja muoto madollisia? Kyllä Kyllä 1 1