6 lokakuu 09 Uusi TAMK on edeltäjiään kansainvälisempi Sivu 20 Minä olen se henkilö, joka käärii hihat. Sivu 34 Tampereen Kauppa kamari lehti Jyrki Liljeroos Sydän pelissä
Korkokatto suojaa yritystäsi koronnousulta Korkokatto takaa vaihtuvakorkoisen lainan viitekorolle ylärajan, joten yrityksesi maksaa lainastaan enintään sovitun määrän verran korkoa. Lisätietoja saat konttoreistamme, Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe 8 18 tai www.nordea.fi. Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Tampereen konttorit nordea.fi Kaikki mitä tarvitset Etukumppanit (ei kerrytä Plussa-pisteitä) Yhteistyössä SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO C Syöpäjärjestöt Yhteystiedot: www.plussa.com 2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
u 09 i on ykkönen ll apriikkiin Tampereen Kauppa Kamari historia: ilmestynyt vuodesta 1970 ja lisäksi verkko lehtenä vuodesta 1997. MISSIO: Pirkanmaan elinkeinoelämän äänen kannattaja, ja tiedon välittäjänä paikallisten yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittämisen puolestapuhuja. OSOITE: laajin yrityslevikki Pirkanmaalla, tavoittaa tehokkaasti yritysten hankinnoista päättävät heidän työ paikoillaan. 40. vuosikerta ELäMä: tasokas, nelivärinen aikakauslehti ei vanhene ilmestymispäivän iltana paperin keräyslaatikkoon. LEVIKKI: lehti jaetaan osoitteelisena noin 15 000 yritykseen Pirkanmaalla. 2010 aineistopäivä ilmestymispäivä 1 25.1. 8.2. 2 1.3. 15.3. 3 6.4. 19.4. 4 10.5. 24.5. 5 30.8. 13.9. 6 4.10. 18.10. 7 15.11. 29.11. Hieno tilaisuus -teemaliite lehti Saako yrityksesi riittävästi medianäkyvyyttä? ADVERTORIAALI TAMpEREEn KAUppAKAMARILEhDESSä...on hyödyllinen...on näkyvä...on sinulle vaivaton...on täsmäväline markkinoinnin työkalupakkiisi. Katso lisää www.tampereenkauppakamarilehti.fi/advertoriaali.php TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI VERKOSSA ILMOITUKSET, ADVERTORIAALIT JA LIITTEET Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 708 8564 Mikko Nykänen, 040 567 6400 e-mail: etunimi.sukunimi@ tampereenkauppakamarilehti.fi www.tampereenkauppakamarilehti.fi kun tarvitaan Heikki Dunder rentoutuu vesil pikaisia työkaluja Kysy meiltä. Me autamme. kaupantekoon kättä pidempää sähköiset uutiskirjeet verkkosisällöt media- ja asiakastiedotteet presentaatiomateriaalit viestintätoimisto tammisto knuutila tammisto oy Ota yhteyttä: toimitusjohtaja Sirpa Virtanen (03) 253 6619 viestintäkonsultti Marketta Tammisto (03) 253 6614 www.tammistoknuutila.fi
609 sisältö 39. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Sales & Marketing Oy Mikko Nykänen, 040 5676 400 Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy viikolla 49 Ilmoitusaineistot 16.11.2009 Painos 19 000 kpl Levikki osoitteellinen jakelu 3 200 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu 15 600 kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat piritta.lehmus@chamber.fi 18 Talouden taantuma heikentää vahvojakin toimijoita, mutta se voi olla kohtalokas heikoille. Näin voi uusille toimijoille aueta tilaisuuksia päästä uusille markkinoille. Yksin toimien voi tie kuitenkin nousta pystyy. Kansainvälistymiseen kannattaakin etsiä oikeita kumppaneita ja nostaa yhteistyön LIPUT LIEHUMAAN 22 Tampereella, liki keskellä kaupunkia toimivat Ahlmanin ammattiopisto, Ammattiinstituutti ja kartano muodostavat kolminaisuuden, johon kuuluu elimellisenä osana muun muassa maatiaislehmän maitoa ja kananmunia tuottava maatila. Marraskuun alussa Ahlmanilla avataan Tilapuoti, joka myy LÄHIRUOKAA Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy viikolla 49 / aineistopäivä 16.11.2009 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi KEHITÄ OSAAMISTASI TAI YRITYSTÄSI OPPISOPIMUKSELLA Alkamassa olevia erikoisammattitutkintoja johto- ja esimiestehtävissä oleville Tuotekehittäjän eat 10.11. Tekniikan eat, asiakaspalvelun johtaminen, 19.11. Yritysjohtamisen eat sosiaali- ja terveysalan yrityksille, 24.11. Yritysjohtamisen eat, 3.12. Tekniikan eat tuotantomestari 5, 14.1.2010 Lisätietoja koulutuksista ja lisää alkavia oppisopimuskoulutuksia: www.oppisoppi.fi Ota yhteyttä! Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A, 33100 Tampere Asiakaspalvelu: (03) 3155 5800 Infotilaisuudet oppisopimuskoulutuksesta Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa: 2.11. klo 17 18 7.12. klo 17 18 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Työttömyys kasvaa vielä talven 13 Matkailusta elämystalouteen 14 Profiilissa toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos, Santen Oy 17 Näin sen näen: Liikenneyhteyksien kohentaminen vaatii laajaa edunvalvontaa 20 Uusi TAMK on edeltäjiään kansainvälisempi 24 Uusi jäsen esittelyssä: Nokian Panimo Oy 26 Ajankohtaista kauppakamarista 33 Pirkanmaalla NYT 34 CV puhuu: Anne-Mari Järvelin 5. sivun sitaatti Meidän täytyy ymmärtää, että kasvu on tärkeämpää kuin valtion budjetin tasapaino. Olen täysin varma, että kun seuraavan hallitusohjelman yhteydessä kootaan strategiaa Suomelle 2010-luvulle, tarvitaan aggressiivisia veronalennuksia erityisesti yritysten tuloveroon, koska se on keskeisin työpaikkojen sijoittumista määräävä tekijä. Björn Wahlroos Sammon hallituksen puheenjohtaja Kauppalehti 28.9.2009 Pomo hei, sä tiedät, että mä seison vaikka päälläni, että tää jengi pysyy tyytyväisenä ja ahkerana. Ei tarvitse enää, nimittäin mulla on sulle hyviä uutisia. tampereen kauppakamarilehti 5
Asiakkaidemme menestys on myös meidän tavoitteemme. Uskottu asiantuntijasi. tilintarkastuksessa neuvontapalveluissa verokonsultoinnissa PricewaterhouseCoopers Oy Hämeenkatu 26 A, 33200 Tampere Puh. (03) 3138 8000, faksi (03) 3138 8050 www.pwc.com/fi 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus antti eskelinen Tampereen kauppakamari Apulaisjohtaja Koulutus on kilpailutekijä Taloustilanteet vaativat mahdolliset säästöt tulee hakea rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisesta eikä lähiopetuksen määrän vähentämisestä. Kouluverkon laajuudesta ja tiheydestä sekä säästöistä käydään tiukkaan keskustelua. Jokaisen mielestä oma lähellä sijaitseva oppilaitos tulee säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Keskusteluissa ja kannanotoissa unohdetaan usein se tosiasia, että eri oppilaitoksilla on hyvin erilainen ja eri ikäinen käyttäjäkunta. Kunnanjohtaja puolustaa omaa lukio investointiaan yhtä asiantuntevasti, kiihkeästi ja asiaperustein kuin tamperelainen kunnallispoliitikko omaa kaupunginosalukiotaan. Maalaisjärjellä ajateltuna olisi kuitenkin tärkeämpää turvata pienten lasten lähikouluverkko ja lähiopetuksen määrä kaikilla tasoilla. Maailmansivu ovat 16-vuo tiaat amatsulaiset siirtyneet toiselle paikkakunnalle hakemaan oppia, miksei lukiolainenkin voisi kulkea hyvillä julkisilla kulkuneuvoilla Tampereen seutukunnan sisällä yli kuntarajojen. Elinkeinoelämän näkökulmasta on yhdentekevää montako eri lukiota Tampereen seutukunnassa on, mutta kuntatalouden ja julkisen sektorin toiminnan kannalta tilanne onkin toinen. Toisen asteen koulutus, johon kuuluvat sekä lukio että ammatillinen koulutus, tulisi mitoittaa seutukuntatasolla. Lukioon menee noin 50 prosenttia ikäluokasta, se on hyvä taso, koska näin ammatillinen koulutus saa oman osansa joukosta. Tiukan kuntatalouden vuoksi nyt on loistava mahdollisuus rakentaa Tampereen Ammattioppilaitoksen (TAO) ja Pirkanmaan Koulutuskonserni PIRKON välinen syvä yhteistyö joko toiminnallisesti tai rakenteet yhdistäen. Molemmilta oppilaitoksilta löytyy osaamista ja vahvuusalueita, jotka täydentävät toisiaan. Samassa yhteydessä tulisi tarkastella myös aikuiskoulutusta sekä maahanmuuttajakoulutusta ja ottaa mukaan neuvottelupöytään TAO:n ja PIRKON lisäksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. Taloustilanteet vaativat mahdolliset säästöt tulee hakea rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisesta eikä lähiopetuksen määrän vähentämisestä. Osaaminen ja tunnustettu koulutusjärjestelmä ovat taanneet Suomelle menestyksen vuosia. Idästä nousevan, aina vaan isomman ja kirkkaamman auringon mukana tulevien haasteiden voittamiseksi meidän tulee tarkastella koulutusjärjestelmää, sen työnjakoa sekä rakenteita ennakkoluulottomasti. Toisen asteen moniammatilliset tutkinnot ovat yritysten kannalta kilpailutekijä, joita julkinen sektori voi helposti tarjota nykyisillä resursseilla hiukan toimintatapojaan ja asenteitaan tarkistamalla. Lukion jälkeiset ammatilliset toisen asteen tutkinnot antavat ainakin teollisuudelle lisäksi mahdollisuuden kehittää ja valmistaa modernimpia koneita ja laitteita sekä hoitaa niiden huoltoliiketoimintaa kustannustehokkaasti. Osaamistarpeista yli ammattinimikkeiden tulee voida keskustella avoimesti ilman kolmikantaa ja ammattiyhdistysliikkeen pelkoa.l tampereen kauppakamarilehti 7
Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto www.elisa.fi www.kolmenkulma.fi www.piramk.fi www.tampere-talo.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy www.fi.fujitsu.com www.pirkanmaanlehtipaino.fi www.tapiola.fi POP TAMPERE Kurikan Osuuspankki www.handelsbanken.fi www.mamys.fi www.kurikanop.fi www.te-keskus.fi/pirkanmaa www.deere.fi www.saarioinen.fi www.nordea.fi www.santaniemi.fi www.tammistoknuutila.fi www.oldolivers.fi www.santen.fi Tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu TTY ja Bosch Rexroth AG kehittävät yhdessä digitaalihydrauliikkaa Tampereen teknillisen yliopiston hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) ja Bosch Rexroth AG ovat solmineet kattavan teknologiayhteistyösopimuksen digitaalihydrauliikan tuotteiden ja erityisesti sovellusratkaisujen kehittämisestä. Samalla IHA:n patenttioikeudet siirtyvät Bosch Rexroth AG:lle. Hydrauliikan ja automatiikan laitoksen johtajan, professori Matti Vileniuksen mukaan yhteistyösopimus on maailmankin mitassa ainutlaatuisen laaja teollisuuden ja yliopiston tutkimusmaailman välillä. Digitaalihydrauliikka yksinkertaistaa merkittävästi hydraulijärjestelmiä. Tampereella on keskitytty digitaalisiin venttiilistöihin ja niiden säätömenetelmiin. Tulokset ovat olleet lupaavia, mutta suurin haaste on ollut kaupallisten venttiilistöjen puute, mikä on estänyt tekniikan laajemman soveltamisen todellisissa laitteissa. Yhteistyösopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että digitaaliset venttiilistöt tulevat kaupallisesti saataville.l Villivisio osti Mainostoimisto Darlingin liiketoiminnan Tamperelainen markkinointiviestintätoimisto Villivisio Oy on ostanut Mainostoimisto Darling Oy:n liiketoiminnan. Kaupan jälkeen Villivisio työllistää yhdeksän markkinoinnin ja viestinnän ammattilaista. Linnainmaan Prismaan 55 uutta työpaikkaa Tampereen Linnainmaalla sijaitsevan S-marketin laajennus Prismaksi toi oheispalveluineen 55 uutta työpaikkaa. Uusi Prisma työllistää kaikkiaan 145 henkilöä. Laajennushankkeen aikana osa entisestä S-market-kiinteistöstä purettiin ja saneerattiin. Uutta liiketilaa rakennettiin lähes 6 770 neliötä. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat yli 20 miljoonaa euroa. Metsolta hienomurskaus- ja seulontajärjestelmä Norsk Steinille Metso toimittaa hienomurskausja seulontajärjestelmän Norsk Steinin Jelsan louhoksen laajennukseen Norjaan. Tilauksen arvo on noin 27 miljoonaa euroa. Leanwarelta toiminnanohjausjärjestelmä Haminan satamaan Leanware Oy toimittaa HEROtoiminnanohjausjärjestelmän Hamina Multimodal Terminals Oy:lle. Järjestelmä on suunniteltu nimenomaan sataman tarpeisiin ja kattaa muun muassa varastoimintojen ja suuryksiköiden ohjauksen sekä sanomaliikenteen rakentamisen keskeisten sidosryhmien kanssa. ASME-sertifikaatti GaV Groupille Autoklaaveja, LVI-säiliöitä, lämmönsiirtimiä ja OEM- ja projektisäiliöitä valmistava GaV Group Oy on saanut ASMEsertifikaatin, mikä laajentaa yrityksen markkina-alueen globaaliksi. Paineastioiden suunnittelu ja valmistus ovat laadullisesti erittäin kriittistä toimintaa, jota säätelevät paineastialainsäädäntöön perustuvat direktiivit. GaV Groupilla on eurooppalaisia toimituksia varten PED-sertifikaatti, valmistuslupa Kiinan markkinoille, GostR-sertifiointi Venäjälle toimitettavia autoklaaveja varten, Rostechnasor-käyttölupa sekä ISO-laatu- ja ympäristöjärjestelmien mukaiset sertifikaatit. Vastikään sertifioitu ASME avaa yrityksen ovet muun muassa USA:n ja Kanadan markkinoille ja mahdollistaa käytännössä paineastioiden viennin globaalisti. Länsilinjojen bussit puhtaiksi Länsilinjat Oy on ostanut Tammermaticilta uuden sukupolven Rainbow Ultima -pesukoneen, joka edustaa tehokkainta saatavissa olevaa konepesutekniikkaa maailmassa. Uusi bussinpesukone pesee noin 8 000 bussia vuodessa. 90 vuotta sairaalakalusteita Vammalasta Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitteita valmistava ja markkinoiva Lojer Oy, entinen Vammalan Konepaja Oy, juhlii kuluvana vuonna 90-vuotista taivaltaan. Vammalassa vuonna 1919 perustettu konepaja on kehittynyt maailmanlaajuisesti toimivaksi terveydenhuollon alan konserniksi, joka työllistää noin 150 henkilöä viidessä maassa. Yrityksen liikevaihto on noin 17 miljoonaa euroa. Lojerin tuotevalikoimaan kuuluvat sairaalakalusteet, leikkauspöydät, seniorikalusteet, medical fitness -laitteet, hoitoja hierontapöydät sekä fysioterapiatarvikkeet. Yhtiön liikevaihdosta noin 60 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Tärkeimpiä vientialueita ovat Skandinavian lisäksi Venäjä, Baltian maat, Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Japani. Alku- vuodesta 2009 konserni avasi oman edustuston Moskovaan. Tekesin rahoituksen kysyntä kasvoi 40 prosenttia Yritykset hakivat Tekesiltä tutkimus- ja kehitysrahoitusta tammi-kesäkuussa 391 miljoonaa euroa, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna 2008. Tekes teki rahoituspäätöksiä kaikkiaan 360 miljoonalla eurolla, josta 217 miljoonaa kohdistui yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja 143 miljoonaa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteihin. Pirkanmaalaisille yrityksille myönnetty rahoitus on kasvanut merkittävästi, sen sijaan yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteihin se on hieman vähentynyt. Rahoitetut projektit painottuivat aiempaa vahvemmin informaatio- ja viestintäteknologian sovelluksiin, kertoo Pirkanmaan TE-keskuksen Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta-vastuualueen päällikkö Kenneth Nyholm. 10 vuotta TAMKin proakatemiaa Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksiköstä proakatemiasta on kymmenen toimintavuoden aikana valmistunut yhdeksän tiimiä. Valmistuneista opiskelijoista noin 20 prosenttia on lähtenyt yrittäjiksi. Kaikista Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneista yrittäjiksi ryhtyy noin 4,2 prosenttia. ProAkatemian tiimiyritysten yhteenlaskettu liikevaihto kymmenen vuoden aikana on reilut 1,5 miljoonaa euroa. Kansainvälisyys on yksi tulevien vuosien haasteista. Vaihtojen ja vierailujen tulok sena on muun muassa perustettu Namibian ammattikorkeakouluun ensimmäinen proakatemian mallia mukaileva koulutusohjelma. Namibiassa on tampereen kauppakamarilehti 9
johtaja David Coleman huomautti MindTrek-konfrenssissa, että on suurempi riski olla käyttämättä sosiaalisia verkostoja kuin käyttää niitä tietoturvariskien uhallakin. Yritysten asennoitumista web 2.0 -maailmaan tutkinut kehitys- ja sijoitusyhtiö Aldanella Oy:n partneri Kaija Pöysti kertoi, että toimialojen kesken yhteistyöverkostojen käytössä on suuria eroja. IT-sektori on hyvin mukana, mutta muut Kun yrityksiltä kysyy, miten ne hyödyntävät sosiaalisen median työvälineitä, yritykset kysyvät heti, että mitä mieltä olet Facebookista. Mutta sosiaaliset verkostot ovat paljon muutakin! Ne ovat tapoja saada työskenproakatemialta ollut vaihdossa useita opiskelijoita. ProAkatemialla toimii myös Voimala-hanke, jonka tarkoituksena on edistää nuorten yrittäjyyttä Pirkanmaalla. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto, Länsi-Suomen lääninhallitus sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Kultaa ja hopeaa Tampereen ammattiopistoon ammattitaidon MM-kilpailuista Suomen kisajoukkue saavutti kaksi kultaista, yhden hopeisen ja kaksi pronssista mitalia sekä 14 diplomia 40. kerran järjestetyissä World Skills Competition Ammattitaidon MMkilpailuissa Canadan Galgaryssä. Viidestä mitalista kaksi tuli Tampereen ammattiopiston kouluttamille ja valmentamille nuorille. Elina Salminen voitti kultaa hiusmuotoilulajissa, Marianna Luoma saavutti hopeaa muoti- ja vaatetuslajissa. Kaikkiaan maailmanmestaruuksista kamppaili 51 lajissa lähes 1000 alle 23-vuotiasta osaajaa ympäri maailmaa. Suomen joukkueessa oli yhteensä 47 kilpailijaa. Kansainvälinen yhteistyö tuntopalautteen tutkimuksessa tiivistyy Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat saaneet Tekesiltä liki 800 000 euron rahoituksen kansainväliseen hankkeeseen, jossa tutkitaan uusia laite- ja ohjelmistoteknisiä ratkaisuja tuntopalautteen tuottamiseen. Siinä tehdään perustutkimusta ihmisen kyvystä havaita tuntopalautteella välitettäviä viestejä sekä ideoidaan ja toteutetaan tuntopalautetta hyödyntäviä sovellusprototyyppejä. Tulokset suunnataan kaikille nykyaikaista tieto- ja kommunikaatiotekniikkaa käyttäville, lisäksi erityisiä kohderyhmiä ovat eläkeläiset ja näkövammaiset. Kansainvälisenä yhteistyökumppanina tässä Haptic perception and interaction in mobile and multimodal contexts -hankkeessa (HAPIMM) on Stanfordin yliopisto USA:sta. Projektiin osallistuvat osarahoittajina ja työpanoksellaan myös Nokia, Senseg, Aito Interactive, J-P Metsävainio Design ja Audio Riders.l Collaborative Strategiesin toimitusjohtaja David Coleman (vas.), Finpro Silicon Valleyn johtaja Pekka Pärnänen ja Fastemsin kehitys- ja markkinointijohtaja Juhani Rantalainen pohdiskelivat, miten yritykset käyttävät sosiaalisia verkostoja hyväkseen. Sosiaalinen verkosto -Vuoden vaihteessa voi Pirkanmaalla olla pahimmillaan 33 000 työtöntä, mutta näkyvissä on merkkejä, jotka antavat luvan odottaa talouden myönteistä kehitystä ja viiveellä myös työllisyyden suunnan kääntymistä, arvioi tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen Pirkanmaan TE-keskuksesta esitellessään työllisyysnäkymiä tämänvuotisen Pirkanmaan talous -julkaisun julkistustilaisuudessa syyskuun lopulla. Alhainen korkotaso, elvytyspaketin riittävän pitkään vielä tämä syksy kesteksti ja kuvat annikaisa knuutila Synkin tilanne nuorilla Työttömyys kasvaa vielä talven Paljon puhutaan siitä, miten yritysten pitäisi ottaa höyty sosiaalisesta mediasta ja sosiaalista verkostoista. Kehitys ei saa oikein vauhtia muun muassa siksi, että yrityksissä pelätään tietoturvariskejä. Kehitys kuitenkin kehittyy: enää ei tehdä ryhmätyötä, vaan toimitaan sosiaalisissa verkostoissa, ja kun ennen kokouksia pidettiin face-to-face, nyt tavoitteena on move bits not butts. Yhdysvaltalaisen, yritysten sosiaalisten verkostojen työvälineitä ja niiden hyödyntämistä konsultoivan Collaborative Strategiesin toimitus- teksti martti tammisto 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Digitaalisen kansalaisen vapautta Mind- Trekissä peräsi avoimen verkon ja OpenID:n puolestapuhuja, yhdysvaltalainen Chris Messina. Facebook ja vastaavat palvelut vaativat kirjautumista ja luot niissä profiilisi niiden ehdoilla. Ne voivat myös lopettaa toimintansa, jonka jälkeen sinulta katoaa paitsi kaikki sivustolle laittamasi tieto, ennen kaikkea siellä syntyneet sosiaaliset suhteet ja historia. Tarvitaan vaihtoehtoja olla sosiaalisissa verkostoissa olematta facebookissa, tarvitaan avoimia sosiaalisia verkostoja. Kaikesta huolimatta edessä on työvoimapula Huolimatta nykyisistä synkistä työttömyysluvuista on edessä kuitenkin suurten ikäluokkien vuodesta 2012 alkavasta mashyötykäyttöön sana & selitys tely järkevämmäksi ja mielekkäämmäksi, ne ovat tapoja olla yhteydessä ja jakaa tietoja. Ensimmäiseksi yrityksissä on kuitenkin hyvä tehdä selväksi, mitä se haluaa yhteistyöllä saavuttaa ja etsiä sille sitten ratkaisu. Niitä kyllä on! Yrityksen suhteesta sosiaalisen verkon käyttöön MindTrekissä kertoi Fastems Oy:n kehitys- ja markkinointijohtaja Juhani Rantalainen. Periaatteessa emme pelkää turvallisuuden puolesta, koska jo nyt lähes kaikki tietomme on vapaasti paperilla tai cd:llä saatavissa. Meidät tekee varovaisiksi se, että meillä on myös asiakkaiden ja partnereidemme välistä tietoa, jota emme saa jakaa kenenkään kanssa. Coleman totesi, että hän voisi kertoa 10 15 kommunikointityökalua, joilla yhteistyön ja vuorovaikutuksen turvallisuus taataan. Sekä Coleman että Pöysti korostivat, että sosiaalisen yhteistyön tekemisessä teknologia ei ole niin tärkeää kuin prosessi ja henkilöstön koulutus sosiaalisten verkostojen käyttöön. Sinänsä työkalujen on oltava niin helppoja käyttää, että siihen ei tarvita koulutusta. MindTrek2009-konfrenssi kokosi ennätysyleisön, 800 digitaalisen median ja liiketoiminnan ammattilaista Tampereelle lokakuun alussa.l OpenID OpenID on menetelmä sähköisen identiteetin varmentamiseen World Wide Webissä. Sen ansiosta käyttäjän tarvitsee rekisteröityä vain yhteen palveluun, ja tämän jälkeen muut palvelut voivat varmentaa käyttäjän henkilöllisyyden tämän palvelun kautta. Open- ID on myös hajautettu järjestelmä: kuka hyvänsä voi perustaa OpenID-tunnistusta tarjoavan palvelun, ja käyttäjän tarvitsee vain tietää tunnisteensa URL. Lähde: Wikipedia tävä vaikutus, asuntomarkkinoiden vakaus ja öljyn hinnan asettuminen nykyiselle 60 80 dollarin tasolle sekä teknologiateollisuuden kannalta tärkein indikaattori, teräksen hinnan nousu, Juhani Turtiainen luettelee ehtoja ja merkkejä talouden suunnan muutoksesta. Hän arvio, että näillä eväillä ei teollisuudesta enää ole odotettavissa uusia huonoja uutisia, kotimaisen kysynnän taso pysyy hyvänä eikä esimerkiksi kaupan työvoimatarve pienene. Viime syksynä alkaneen maailmatalouden taantuman seurauksena työttömyys kasvoi erityisen voimakkaasti Pirkanmaalla ja muilla alueilla, joissa vientiteollisuudella on vahva asema. Elokuussa työttömien työnhakijoiden määrä oli Pirkanmaalla 52 prosenttia viime vuoden vastaavaa suurempi. Koko maassa luku oli keskimäärin 38. Työttömien määrä ohitti jo kesäkuussa Pirkanmaalla vuosien 2002 2003 ns. minilaman aikaisen lukeman 28 469 henkeä ja oli edelleen selkeästi korkeammalla tasolla myös elokuussa. Työttömiä oli elokuussa runsaat 10 000 enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2008. Suhteellisesti voimakkaimmin työttömyys kasvoi teollisuudessa, rakennusalalla sekä kuljetus- ja liikennealoilla. Tämän hetkisessä työllisyystilanteessa huolestuttavinta on nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyyden nopea kasvu, loppukesästä heitä oli yli 86 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaan aikaan. Pitkäaikaistyöttömien määrä on sen sijaan pysynyt lähes ennallaan. Syy tähän löytyy pitkäaikaistyöttömien ikärakenteesta, heistä monet kuuluvat suuriin ikäluokkiin, ja siirtyvät näin lähivuosina tilastoissa työvoiman ulkopuolelle. tampereen kauppakamarilehti 11
sapoistumasta johtuva työvoimapula, tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen sanoo. Tieto löytyy väestö- ja työvoimatilastoissa. Lähimmän kahden, kolmen vuoden kuluessa jää erityisesti valtion ja kuntien palveluksesta todella paljon suuriin ikäluokkiin kuuluvaa väkeä eläkkeelle. Talouden elpyessä syntyy myös uusia työpaikkoja lähinnä palvelualoille. Sen sijaan teollisuudesta nyt poistuvista työpaikoista arviolta vain kaksi viidestä tulee takaisin, jos viime laman kokemuksista on jotakin arvioitavissa. Juhani Turtiaisen mukaan 90-luvun alan laman jälkeen teollisuudesta vapautunut työvoima ei työllistynyt 1990-luvun puolenvälin jälkeisessä noususuhdanteessa syntyneisiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu katkesi äkkijarrutukseen Tampereen kauppakamarin, TEkeskuksen ja Tredean tuottama Pirkanmaan talous 2009 -julkaisu koostuu liikevaihdon, palkkasumman ja viennin toimialakohtaisista tilastotiedoista vuodelta 2008 ja tämän vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä. Niiden mukaan useita vuosia vallinnut liikevaihdon kasvu jatkui vielä viime vuonna lähes kaikilla toimialoilla, tämän vuoden alussa kuva kääntyi täysin. Teollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat loppuvuonna alkaneesta täysjarrutuksesta huolimatta vuoden 2008 aikana, mutta tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vauhti pysähtyi. Maailmanlaajuinen taantuma leikkasi pirkanmaalaisen teollisuuden liikevaihdosta 27 prosenttia ja viennistä kolmanneksen talveen 2008 verrattuna. Teollisuuden osuus Pirkanmaan taloudesta on merkittävä, vuonna 2008 se oli 44 prosenttia lähes 13 miljardia euroa koko maakunnan 29,5 miljardin liikevaihdosta. 56 prosenttia teollisuuden euroista tuli suorasta viennistä, myös kotimaahan myydyistä tuotannosta huomattava osa päätyi vientimarkkinoille osana muualla Suomessa tehtyjä tuotteita. Palvelut edelleen plussalla Rakentamisen liikevaihto kasvoi vuonna 2008 lähes kuusi prosenttia, mutta laski alkuvuodesta 15 prosenttia. Rakentajia työllistää nyt kauppa, julkinen rakentaminen ja korjausrakentaminen. Asuntorakentaminen on aiempaan verrattuna hiljaisempaa, mutta ala uskoo vauhdin kiihtyvän parin vuoden kuluessa, jos Tampereen kaupunkiseudun asukasluku jatkaa kasvuaan. Rakentamisen liikevaihto vuonna 2008 oli Pirkanmaalla 2.2 miljardia euroa. Myös kaupan liikevaihto laski tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, Lasku oli liki 12 prosenttia. Vähittäiskaupan liikevaihto pieneni kolme prosenttia, kun lasku pääosin teollisuutta palvelevassa tukkukaupassa oli 16 prosenttia. Kauppaa tehtiin viime vuonna Pirkanmaalla 8,3 miljardilla eurolla, Palvelualoilla liikevaihto jatkoi kasvuaan myös tämän vuoden puolella. Prosenteissa suurin kasvaja on hyvinvointipalvelut. Toimialaan kuuluvat muun muassa päiväkodit, koulut, terveydenhuolto, urheilu- ja liikuntapalvelut, kylpylät, apteekit ja taksit. Viime vuonna toimialaan kuuluvien yritysten liikevaihto oli vajaat 700 miljoonaa euroa. Usko uuteen nousuun vahva Taantuma on kohdellut vientiteollisuudesta, erityisesti investointihyödykkeitä valmistavan koneenrakennusteollisuudesta elävää Pirkanmaata muuta maata ankarammin. Luottamus tulevaisuuteen on silti edelleen vankka. Tampereen kauppakamarin syyskuussa tekemän kyselyn mukaan lähes puolet alueen teollisuusjohtajista uskoo tilauskannan kääntyvän nousuun keväällä 2010. Samaa kertoo TEkeskuksissa käynnissä oleva Yritysharava-tutkimus. Tampereen ja Sastamalan TE-toimistojen alueilla haastatelluista yli 3 000 yrityksestä runsaat 55 prosenttia arvioi, ettei nykyisellä suhdannetilanteella ole vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Yrityksen kasvuun uskoo runsaat 20 prosenttia haastatelluista. Millä muulla maakunnalla on paremmat on Pirkanmaata paremmat valmiudet nousta, kysyi viestin talouslukuja esitellyt kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila. Pirkanmaalla on edelleen monipuolinen elinkeinorakenne, hyvät liikenneyhteydet ja osaavaa työvoimaa kouluttavat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot.l Uunituore elämystalouden strategia korostaa tarjonnan erilaistamisen merkitystä kilpailtaessa matkailijoista. Muun muassa teatteritarjonnan, monipuolisten kaupunkifestivaalien, hyvinvointimatkailun sekä erämaaluonnon ja urbaanin kaupunkiseudun läheisyyden lisäksi Tampereella merkittävään asemaan nostetaan valaistus. Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla Q1/2009 Q1/2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kaikki toimialat -16,1% Hyvinvointipalvelut 2,0% Muut palvelut 1,4% Matkailuklusteri -0,7% Informaatio ja viestintä -1,8% Vähittäiskauppa -2,8% Majoitus- ja ravitsemisala -2,9% Elintarviketeollisuus -6,3% Liikenne -10,3% Rakentaminen -14,9% Tukkukauppa -15,9% Metsäteollisuus -21,6% Tevanake -22,3% Kemikaalit, kumi ja muovi -25,8% Teknologiateollisuus -31,6% -30-25 -20-15 -10-5 0 5 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Elämystalous on sitä, missä asiakas maksaa päästäkseen kokemaan jonkin asian. Matkailusta elämystalouteen teksti martti tammisto kuva valoadesign Pirkanmaan elämystalous on vuonna 2020 kannattavasti kasvava, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu toimialaklusteri. Pirkanmaan vetovoima ja kilpailukyky perustuvat hyvään saavutettavuuteen, vahvoihin kärkiyrityksiin, omaleimaiseen tarjontaan, yhteistyöhön ja liiketoimintamallien aktiiviseen uudistamiseen. Tämän vision toteutumiseksi Pirkanmaalle on työstetty elämystalouden toimialastrategian. Elämystalousstrategia esiteltiin lokakuun alussa järjestetyssä Pirkanmaan kulttuurin toimenpideseminaarissa. Strategia kuvaa alueellisen toimialaklusterin, antaa kehittämisehdotuksia ja määrittää toimenpideohjelmat. Elämystalous on käsitteenä vielä uusi, siinä yhdistyvät perinteisen matkailun ja luovan talouden mahdollisuudet. Strategiassa matkailun turismin lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan kokonaisuus, joka käsittää myös kulttuurin, urheilun ja virkistyksen sekä osan polttoaine- ja vähittäiskaupasta. Viime vuonna näiden elämystalouteen liittyvien toimialojen liikevaihto oli Pirkanmaalla yhteensä runsaat 1,3 miljardia euroa. Tavoitteena on, että elämysmatkailun liikevaihto Pirkanmaalla kasvaa kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin ala koko maassa. Vertailukelpoisia lukuja elämysklusterista ei aiemmilta vuosilta ole, mutta alueen matkailutulon kasvu 2000-luvulla on ollut keskimäärin 2,1 prosenttiyksikköä koko maan kasvua nopeampaa. Kasvunvaraa on edelleen, sillä Pirkanmaan matkailuklusterin lii- kevaihtoluvut 2007 ovat noin kuusi prosenttia koko maan vastaavista, useilla muilla toimialoilla maakunta tuottaa noin 10 prosenttia koko maan liikevaihdosta. Tuotteistusapua pienyrityksille Strategiaan liittyy toimenpideohjelma, joka sisältää kolme alan toimijoiden mielestä tärkeintä kehittämisaluetta. Niistä ensimmäinen, yritysten liiketoiminnan kehittäminen keskittyy mikro- ja pk-yritysten palvelujen tuotteistamiseen ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseen. Toinen kohta, mittaus, seuranta ja tiedottaminen tähtäävät tarvittavan tutkimustiedon systemaattiseen hankintaan ja tiedon jakamiseen. Kolmas kohta käsittää edunvalvonnan ja liiketoimintaympäristön kehittämisen. Tähän sisältyy muun muassa koko Pirkanmaata edustavan Tampere-brändin vahvistaminen, tapahtumabenchmarking ja -hankinta sekä GoTampere-markkinointiyhtiön aseman vahvistaminen alueellisena matkailuorganisaationa. Perustana saavutettavuus Elämystaloudessa saavutettavuus on merkittävä kilpailutekijä, sen vuoksi muun muassa Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen, Viinikan ratapihan siirto ja oikorata Lempäälästä lentoaseman kautta Ylöjärvelle ja samalla muodostuva kehärata takaisivat myös toimialan kilpailukyvyn säilymisen. Lentoaseman kautta kulkeva rata edesauttaisi suorien lentoyhteyksien säilymistä ja lisäämistä, lisäksi parantuisi mahdollisuus kehittää nopeaa rautatieyhteyttä Pietarista Tampereelle ja koko läntiseen Suomeen aina Lappia myöten, muistuttaa strategiatyöryhmän puheenjohtaja apulaisjohtaja Antti Eskelinen Tampereen kauppakamarista.l tampereen kauppakamarilehti 13
profiili. Tennis tarjoaa haasteita vapaa-ajalle, urallaan yhtenä isona haasteena Jyrki Liljeroos pitää kansainvälistymistä. Kansainvälisyys tarkoittaa, että on opittava kommunikoimaan vieraalla kielellä. Se ei tarkoita vain puhumista, vaan sitä, että saadaan erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa yhdessä aikaan jotakin, liiketoimintaa ja lisäarvoa. Tasapainossa Silmälääkkeitä kehittävän ja valmistavan Santen Oy:n toimitusjohtajasta Jyrki Liljeroosista kertovan jutun pitäisi varmaankin alkaa silmästä. Mutta tasapainon vuoksi se alkaa sydämestä. 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
teksti annikaisa knuutila kuvat ari ijäs, annikaisa knuutila Nimittäin tasapaino elämän eri osien välillä ja siinä, mihin aikansa käyttää, on Jyrki Liljeroosille tärkeää. Se ei kuitenkaan ole joko tai -tasapainoa, vaan sekä että -tasapainoa: Liljeroos on mukana Santenin lisäksi kuuden muun yrityksen ja ainakin seitsemän järjestön hallituksessa. Järjestölistalta löytyvät Tampereen kauppakamarin hallitus ja EK:n aluejohtokunta, mutta myös Pirkanmaan Sydänpiiri ja Tampereen Kaupunkilähetys. Niissä Liljeroos on sydämen asialla: Sydänpiiri yrittää pitää huolta sydämen terveydestä ja Kaupunkilähetys tehdä hyvää, auttaa ja tukea ihmisiä eri elämäntilanteissa. Niin, ja kai sydämestä on kyse silloinkin, kun Jyrki Liljeroos kuvaa itseään mieheksi joka ei osaa sanoa ei. Kaikilla jäsenyyksillä on oma tarinansa, ja osa on tullut tavallaan työn kautta perintönä. Mutta joka tapauksessa haluan tehdä asioita, joissa voin olla hyödyksi muille, ja jos uskon, että minulla on jotain annettavaa. Yleensä roolini liittyy liiketoimintaosaamisen ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen tai lääketeollisuuden näkökulmiin. Jos asia on hyvä, olen käytettävissä ja yritän hoitaa osuuteni hyvin. En ymmärrä sitä, että näyttäytyy joka paikassa, muttei saa missään mitään aikaan. Jäsenyyksillä on myös punainen lankansa, terveydenhuolto eri näkökulmista: omassa työssä lääkebisneksessä, kolmannella sektorilla, yksityisellä puolella esimerkiksi Tampereen Lääkärikeskuksessa ja julkisella puolella BioneXt Tampere -ohjelman johtoryhmässä. Pisimmän hallitusuransa Liljeroos on tehnyt kauhajokelaisessa, sairaaloihin nestekäsittelyjärjestelmiä kehittävässä ja valmistavassa Serres Oy:ssä. Siellä olen 15 vuoden aikana nähnyt todellista yrittäjyyttä, kun on kasvettu autotalliyrityksestä Euroopan toiseksi suurimmaksi omalla alallaan ja Suomen vahvimmaksi yritykseksi vuonna 2007. Tehtäväni on tuoda terveydenhuollon näkemys yritykseen. Tämän yrityksen kautta olen jopa saanut Yrittäjäristin. 8+8+8 tuntia Nykyään, kun kaikilla tuntuu olevan järjettömän kiire, miten kansainvälisen, reippaasti kehittyvän ja kehittävän yrityksen johtaja sitten ehtii ja jaksaa olla niin monessa mukana? Yksi tärkeä edellytys on balanssi: asiat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa jollakin ajanjaksolla. Joskus työt vievät enemmän, joskus harrastukset. Toinen tärkeä edellytys on tietysti perheen tuki iso kiitos ja täysi kunnia vaimolle että voi käyttää aikaansa näihin muihinkin asioihin. Jyrki Liljeroos huomauttaa, että jos työ vie kaiken, lopputulos ei ole hyvä. Pitää osata rentoutua, ja työssä pitää olla hauskaa. Vaikka työtä olisi paljonkin, se ei stressaa jos työstänsä pitää ja päinvastoin: jos et pidä työstäsi, energiat eivät riitä millään. Kun nyt nuorten ammatinvalintaa ajattelee, olisi hyvä, että nuoret löytäisivät sellaisen työn, joka motivoi. Titteli ei lopulta ole niin tärkeää kuin se, että pystyy pitkäjännitteisesti tekemään sitä, mistä tykkää. Ehtimiseen ja jaksamiseen vaikuttavat tietysti myös henkiset harrastukset ja fyysinen kunto, terve sielu terveessä ruumiissa. Kuntoa haetaan tennis- ja sulkapallokentiltä, myös kuntosalin vuosijäsenyys kannustaa. niin, eilenkin piti mennä mutta Santen ja Liljeroos johtajana kannustavat vahvasti myös yrityksen henkilökuntaa pitämään itsestään huolta. Tämä kuulostaa juhlaliturgialta, mutta oikeasti: eivät koneet ja laitteet tee Santenia ja sen menestystä, vaan santenlaiset ihmiset. Kunnon Vuosi on ollut teemamme jo pitkään. Lisäksi vuosittaisilla koko henkilökunnan kokoavilla henkilöstöpäivillä jaamme paitsi tietoa, yritämme myös saada aikaan yhteisen tekemisen tunteen, että ihmiset pitäisivät mielekkäänä tehdä töitä yhdessä. Luottamus Jyrki Liljeroosin johtama Santen on pohjoismaiden johtava silmälääkkeiden kehittäjä ja valmistaja sekä japanilaisen Santen Pharmaceutical Ltd:n Euroopan-pääkonttori. Santen Oy syntyi, kun Santen osti Starin vuonna 1997. Japanilainen emoyhtiö on investoinut Tampereelle kymmeniä miljoonia euroja, aluksi yrityksen perusinfrastruktuuriin, nykyään yhä enemmän tutkimukseen. Tampereen tehtaan osaamisen ja laadun tasosta kertoo paljon se, että sillä on sekä USA:n, Euroopan että Japanin lääkeviranomaisten hyväksyntä. Tamperelaiset ovat lunastaneet paikkansa emoyhtiönsä luottopelaajana. Luottamus onkin tärkeä tekijä kaikessa liiketoiminnassa, Liljeroos muistuttaa. Jos on luottamusta, vaikeatkin asiat ovat tehtävissä. Jos luottamus menetetään, helpotkin asiat tulevat vaikeiksi. Luottamuksesta juuri on kyse, kun pystymme omalla osaamisellamme kehittämään liiketoimintaa Suomeen japanilaisella tuella. Me haluamme Suomeen investointeja, haluamme näyttää, että jos saamme mahdollisuuden, osaamme ja pystymme. Innovaatio ja täydellinen laatu Tuoreimmat näytöt luottamuksen ja osaamisen tilasta ovat Tampereella kehitetty prostaglandiiniglaukoomalääke Taflotan sekä kolmen diagnostisen silmälääkkeen tuotesiirto Japanista. Taflotan on Liljeroosin mukaan merkittävin tuotekehityksen kautta tullut tuote koko korporaatiossa. Se on maailman ensimmäinen säilöntäaineeton glaukooman eli silmänpainetaudin hoitoon tarkoitettu prostaglandiinisilmätippa ja sen kaupalliset näkymät ovat hyvät. Maailman glaukoomalääkemarkkinat ovat noin neljä miljardia euroa, Jos on luottamusta, vaikeatkin asiat ovat tehtävissä. Jos luottamus menetetään, helpotkin asiat tulevat vaikeiksi. tampereen kauppakamarilehti 15
ja Taflotanin kaltaiselle tuotteelle markkinapotentiaali on miljardi euroa. Kyse on satojen miljoonien eurojen markkinoista Taflotanille, Liljeroos uskoo. Näiden markkinoiden valloittamiseksi Santen on solminut yhteistyösopimuksen yhden maailman suurimman lääkeyhtiön MSD:n kanssa. MSD tuo lääkkeen markkinoille niissä EU:n ulkopuolisissa maissa, joissa Santenilla ei ole omaa organisaatiota. Yhteistyön ansiosta lääkettä voidaan jaella 80 maassa eli mahdollisuutemme moninkertaistuvat. Jos on lääkkeen tuotekehitys monivuotinen urakka, sitä on ollut myös kolmen diagnostisen silmälääkkeen valmistuksen siirtäminen Japanista Tampereelle. Se tarkoittaa lisää työtä, kolmea miljoonaa pulloa vuodessa. Se on myös tarkoittanut japanilaisen laatukäsitteen opiskelua ja sisäistämistä. Itse tuotteen laatu käsitetään samalla tavoin, mutta japanilaisille on äärettömän tärkeää myös visuaalinen laatu, pakkauksen ulkonäkö. Tuote halutaan täydellisenä, laadun pitää olla sataprosenttista. Esimerkiksi pakkauksessa ei saa olla pienintäkään ryppyä tai murtumaa, leimojen pitää olla siistit, teippausten suorassa, myös kuljetuspakkausten pitää olla täysin virheettömiä ja puhtaita, Liljeroos kertoo. Visuaalisesta laadusta tuli santenlaisille kunniakysymys: pystymmekö vastaamaan vaatimuksiin. Nyt ensimmäiset lähetykset on toimitettu Japaniin onnistuneesti, ja voimme todeta, että kyllä pystymme. Pelisäännöt eurooppalaisiksi Valitseva talouskriisi ja päivälehtien otsikot kuten Lääkeala kutistuu nopeasti Suomessa, Lääkeala on murroksessa eivät suoraan kosketa Santenia. Menestyksemme tulee pääsääntöisesti muualta kuin Suomesta ja toimimme suhteellisen pienellä sektorilla, Liljeroos perustelee Santenin hyvää tilannetta. Jyrki Liljeroos > Kotoisin Tampereelta > Ylioppilaaksi Messukylän yhteiskoulusta, ekonomiksi Uppsalasta 1980. Olin lukiossa opettajien murheenkryyni. Kitaransoitto kiinnosti enemmän kuin koulunkäynti. Silloisen lukion 7. luokan kävin kahteen kertaan. Ylioppilaskirjoitukset menivät kuitenkin hyvin. > Ura 1980 Orionille tuotespesialistiksi. Olin silloin lääkealalla lähes ainoa markkinointiihminen, jolla ei ollut lääketieteellistä koulutusta. 1983 Tampereelle Starille silmälääkemarkkinointiin. 1990 Leiraksen markkinointijohtajaksi ja vuonna 1993 silmälääkeliiketoiminnan johtajaksi, 1997 Santenin toimitusjohtajaksi. Lääkealalle kun kerran lähtee, on vaikea päästä pois. Aina riittää uutta opittavaa, koska kyse on ihmisestä, sairauksista ja terveydestä. > Perhe vaimo Liisa, neljä aikuista lasta; kaksoisveli Pertti Liljeroos johtaa Tampereella Juvenes-Yhtiöitä. > Sidosryhmätoiminta, hallitusjäsenyydet Serres Oy, Tampereen Lääkärikeskus Oy, Vivax Oy, Röntgentutka Oy, Provex Oy, Lääketietokeskus Oy, Tampereen kauppakamari, ek:n aluejohtokunta, BioneXt Tampere -ohjelman johtoryhmä, Pirkanmaan Sydänpiiri, Tampereen Kaupunkilähetys, Lääketeollisuusliitto, Kemianteollisuudenliitto ja Hallituspartnerit. > Harrastukset tennis, sulkapalloilu, tandempyöräily. Ensi kesänä juoksen Santenin joukkueessa Jukolan Viestissä. Vastannut myös suunnistuksen MM-kisojen ja Tampereen Jukolan markkinoinnista. > Motto: Puhtain asein puhtaan asian puolesta. Eli että rehellisesti ajaa asioita, jotka ovat laillisia ja eettisiä. Sanat ovat Mannerheimilta, ne painuivat mieleen jo pikkupoikana ja juurtuivat elämänohjeeksi. > Tärkeää juuri nyt: Promovointi isoisäksi joulukuussa. profiili. Lääketeollisuuden toimintaympäristöä hän kuitenkin pitää yleisemmin vaikeana, koska paineet kontrolloida terveydenhuollon ja siis myös lääkehoidon kuluja ovat kovat. Muutos lääketeollisuudessa on valtava, kun suurten myyntilukujen tuotteet menettävät patenttisuojansa vuoteen 2012 mennessä ja markkinoille tulee halpaversioita, jotka maksavat ehkä kymmenesosan alkuperäislääkkeen hinnasta. Kahdeksan suurimman lääketehtaan liikevaihdon arvioidaan putoavan jopa 30 prosenttia. Lääketeollisuutta ja sen työpaikkoja koettelee myös geneerinen substituutio eli lääkkeen vaihto apteekissa halvempaan. Kun aikaisemmin yleislääkärillä oli valtakirja määrätä, minkä lääkkeen potilas saa, oli tietysti mielekästä markkinoida tuotteita lääkäreille. Nyt apteekin tulee vaihtaa lääke halvempaan vastaavaan. Silloin entisenlaista markkinointia ei tarvita eikä markkinoijiakaan. Lääkevaihto ei kosketa Santenia, mutta suomalainen silmälääkepolitiikka koskettaa. Olisi toivottavaa, että Suomessa olisi samat pelisäännöt kuin muissa Euroopan maissa kun kyseessä on patenttien kunnioittaminen ja lääkkeen korvattavuus. Suomi on ainoa maa, jossa uudelle lääkkeelle asetetaan kahden vuoden karenssi, ennen kuin se voi saada täyden korvattavuuden. Esimerkiksi Taflotanin tapauksessa lääkekustannusten kurissapitäminen kohdistuu epäoikeudenmukaisesti sekä meihin että suomalaisiin potilaisiin, Liljeroos harmittelee.l Matkapäiviä kertyy kansainvälisen yrityksen johtajalle. Jyrki Liljeroosin matkakohde on nykyään useimmiten Japani. Juuri laskin, että marraskuussa teen sinne 60:nnen matkani. En silti voi sanoa tuntevani Japania hotellien, lentokenttien ja kokouspaikkojen ulkopuolella kovinkaan hyvin. 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
NÄIN SEN NÄEN antero saksala Pormestari, Pirkkalan kunta Puheenjohtaja, Pirkanmaan liiton maakuntahallitus Liikenneyhteyksien kohentaminen vaatii laajaa edunvalvontaa Pirkanmaa on nyt laman aikana kokenut taantuman kulmasta nopeimmin ja pienimmin panostuksin on kirot voimakkaina. Kun menestys pohjautunut vahvaan vientiteollisuuteen, niin viennin pysähdyttyä muuta lähtee kenttämme kakkosterminaalin olojen edettävissä lentoliikenteen lisäämisessä, mikä ilman aiemmasta vahvuudesta on tullut hetkellinen heikkous. Edessä on rakenteellisten muutosten aikaa, jovarat ja hankkeen puolesta puhujat pikimmiten toi- kohentamisesta. Tässä asias sa on syytä koota voimahon maakunnallamme on varmasti voimaa ja tahtoa. miin. Meillä kun on matkailun saralla paljon laajentumisen potentiaalia. Tampere on jo tänään tunnet- Vahva yliopisto- ja korkeakoulumaailma yhdessä innovatiivisen elinkeinoelämän kanssa löytää uusia tulevaisuuden toimialoja, joilla luodaan työtä ja hyvinrooppalaisia kiinnostavaa elämys- ja luontomatkaitu kongressikaupunki. Pirkanmaalle pitää luoda euvointia. Tällaisia aloja tulevat olemaan mm terveysteknologia, nanoteknologia ja monet hyvinvointipalteyden päässä maakunnastamme. Matkailun kehittälua. Euroopassa on miljoonia ihmisiä suoran lentoyhveluihin liittyvät uudet toiminnot. minen on yksi mahdollisuus. Siitä löytyy tuotekehittelyllä uutta työtä ja toimeentuloa laajaan osaan maa- Pirkanmaan veturi Tampere kehyskuntineen on kasvamassa valtakunnan toiseksi keskeisimmäksi kuntaamme. kasvukeskukseksi. Se merkitsee suuria haasteita eri Pirkanmaan elinvoimaisuus tulevaisuudessa riippuu paljolti siitä, miten onnistumme huolehtimaan liikennemuotojen yhteyksien rakentumiselle ja niiden järkevälle suunnittelulle. Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevan liikennettä ja logistiikkaa koskevan maatänä. Se edellyttää oikoratalinjausta Helsinki-Vantaan lentokenttämme tulevaisuudesta maan kakkoskentkuntavaihekaavan tuleekin kyetä linjauksillaan näkemään tulevaisuuden tarpeet riittävän kauaksi. Sii- lisäraiteita pääradallemme. Kun tähän lisää vielä ke- ja meidän kenttämme välillä. Tämä taasen merkitsee nä oikoradan linjaus Tampere-Pirkkala-lentoaseman hitystarpeet Vt 3:lla, Vt 9:llä ja Vt:12:sta, niin edunvalvontatehtävää riittää kaikille maakuntamme vai- kautta ja ns. kakkoskehän linjaukset ovat merkittäviä. Yhteyksien kannalta on tärkeää painottaa myös raideliikenteen kapasiteetin lisäämisen tärkeyttä. Maakunnan menestyminen ei ole vain liikenkuttajille. Kaavallisten ratkaisujen lisäksi on tärkeää saada neyhteyksiä. Niiden sujuvuus on kuitenkin monille asioille perusehto. aikaan keskeiset hank- Maa- keet tuleviin valtakunnallisiin suunnitelmiin riittävän nopeasti. Liikenteellisten yhteyksien parantamisen näkö- Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevan liikennettä ja logistiikkaa koskevan maakuntavaihekaavan tuleekin kyetä linjauksillaan näkemään tulevaisuuden tarpeet riittävän kauaksi. kunnassa on runsaasti omia uusiutuvia voimavaroja, jotka luovat vaurautta tulevaisuudessakin.l tampereen kauppakamarilehti 17
Paljonko yritysten kansainvälistymiseen tähtäävistä tukihakemuksista menee Pirkanmaalla läpi? Sata prosenttia, lupaa Pirkanmaan TE-keskuksen uusi kansainvälistymispäällikkö Raimo Ala-Korpi. Siis hyvistä hankkeista. Kansainvälistymiseen teksti ja kuva aila välikoski Apua hyvien hankkeiden toteuttamiseksi eli erilaisia yritysten kansainvälistymispalveluja on Ala-Korven mukaan Pirkanmaalla saatavissa riittävästi. Jopa niin, että aina ei välttämättä ole helppo hahmottaa kuka mitäkin tarjoaa ja mihin vaivaan kenenkin lääke on paras. Kenttä voisi olla nykyistä selkeämpi niin, että yritykset varmasti saavat käyttöönsä parhaat asiantuntijat ja työkalut. Yksittäiset temput ja strategiset harha-askeleet eivät vie kansainvälistymisponnistuksia eteenpäin. Tarkoituksenmukaista olisi nyt vahvistaa yhteistyötä kansainvälistymispalveluja tarjoavien julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Meille TE-keskuksessa esimerkiksi selkeä kuva tarjolla olevista asiantuntijoista on tärkeä, kun annamme yrityksille referenssejä siitä, kenen puoleen kääntyä. Jos emme tunne toimijoiden työkaluja ja erityisosaamista, on vaikea neuvoa eteenpäin. Yhteistyön konkreettiseksi edistäjäksi Ala-Korpi miettii toimintamallia, jossa palveluja tuottavat voisivat kohdata esimerkiksi kerran, pari vuodessa. Tapaamisen perusteella syntyisi ja päivittyisi ajantasainen näkemys Pirkanmaan kansainvälistymispalveluista. Ala-Korpi sanoo tiedostavansa, että moni yritys pitää TE-keskuksen tukisysteemiä vähintäänkin haastavana. Sen tulisi olla joustava ja helppo, ihan vaivatonta se ei aina tietenkään voi olla. Byrokratiaahan yrittäjä erityisesti pelkää, ja sitä ei esimerkiksi ESR-osarahoitteisissa vientiohjelmissa ole. Jos raamit täyttyvät, niin mukaan pääsee. Ja vientiohjelmissa todella mennään markkinoille ja asiakkaan luo. Kehittämistukia haettaessa tietyt selvitykset on luonnollisesti tehtävä, sillä tukirahasta on kova kilpailu. Meidän on tiedettävä mihin myönnämme rahaa ja samalla tehtävä hakemusvaiheesta mahdollisimman kivuton. Huononakin aikana aukeaa mahdollisuuksia Raimo Ala-Korpi on toiminut vientipäällikkönä pirkanmaalaisessa kasvuyrityksessä. Finpron avustavana kaupallisena sihteerinä Kanadassa hän auttoi suomalaisyrityksiä Pohjois-Amerikan markkinoille ja omassa yritystoiminnassa nä- Pakko löytää uusia asiakkaita näkyy kaikilla toimialoilla Osa yrityksistä on päättänyt selvitä ottamalla kaikki keinot käyttöön ja satsaa nyt erityisesti myyntiin, markkinointiin ja kansainvälistymisen vahvistamiseen. Toisaalta on niitä, jotka ovat laittaneet kaikki kehityshanat kiinni, Innolink Research Oy:n myyntijohtaja Sari Vaajanen arvioi yritysten reagointitapoja taantumassa. Nousun tullessa on hidasta ja työlästä edetä uusilla markkinoilla, jos mitään ei ole tehty. Jo se, että yritys nyt pääsee keskustelemaan, tarjoamaan ja olemaan kansainväliselle asiakkaalle uusi toimittajavaihtoehto, on iso askel eteenpäin. Siitä ei ole enää niin pitkä siihen, että saadaan jalka oven väliin vaikka pienelläkin kaupalla. Edellisessä lamassa 90-luvun alussa Innolink kehitti työkalun, jonka tavoite oli auttaa yrityksiä hakemaan kansainvälisiltä markkinoilta nopeasti lisää kauppaa. Sari Vaajasen mukaan sama työkalu on kiinnostanut taas. Pakko löytää uusia asiakkaita näkyy kaikilla toimialoilla. Se on tuntunut myös esimerkiksi Innolinkin puhelinhaastattelustudiossa Tampereella. Vilkkaimpana kuukautena palkkaa on maksettu yli 60 kansallisuutta edustaville puhelinhaastattelijoille. Soittoja on tehty yli 150 maahan. Innolinkin kartoittaessa kansainvälisiä markkinamahdollisuuksia haastattelijoina toimivat kohdemaan kieltä äidinkielenään puhuvat. Kysymykset laaditaan yhteistyössä toimeksiantajayritysten kanssa. Vastauk sina kertyy paitsi tietoa mahdollisista asiakaskontakteista myös tietoa vastaajien tuotenäkemyksistä ja kilpailutilanteesta. Innolink kerää puhelinhaastattelujen yhteydessä myös Tampereen kauppakamarin käyttöön tietokantaa siitä, miten pirkanmaalaisyritysten tuotteita tunnetaan maailmalla ja miten houkuttelevana yhteistyökumppaneina alueen yrityksiä pidetään.l 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
eivät temput tehoa kemystä kertyi bisneksestä kotimaan lisäksi Venäjällä ja Baltiassa. Ennen päällikköpestiään hän toimi Pirkanmaan TE-keskuksessa kansainvälistymisasiantuntijana. Siinä tehtävässä hän palasi lokakuun alussa yritysryhmän kanssa Venäjän Volgan alueelta. Viiden miljoonakaupungin ja yli 30 miljoonan asukkaan seudulle toteutettu vientiohjelma on yksi esimerkki siitä, miten TE-keskusten kansainvälistymishankkeita kehitetään ajassa kiinni ja markkinoita ennakoiden. Pietarin ja Moskovan alueet ovat todella kilpailtuja, ja siellä operoivat jo kynnelle kykenevät. Miksei valmennettaisi niitä, jotka ovat hankkineet kannuksia Venäjän lähimarkkinoilla, suuntautumaan uudelle alueelle ja avaamaan systemaattisesti, riskejä pienentäen uutta markkinaa Volgalle. Tästä syntyi vientiohjelma, johon osallistui 10 yritystä Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Varsinais-Suomesta. Pirkanmaalta mukana oli energiasektorin, muoti- ja autotarvikealan yrityksiä. Taantuvien markkinoiden edellä Pirkanmaan TE-keskus tarjosi yrityksille Etelä-Amerikan vientiohjelman. Siellä kasvu oli vielä viime syksynä ja keväälläkin plusmerkkistä. Latinobisneksestä kiinnostuneet löytyivät Pirkanmaalta vaivatta. Ohjelma on kesken, mutta ensimmäiset tilaukset on toimitettu jo ohjelman aikana. Osa yrityksistä ei tohdi lähteä miettimäänkään uusia markkinoita. Toisaalta, nyt aukeaa mahdollisuuksia. Huonoja toimijoita tippuu kyydistä, ja silloin on uusien toimittajien tilauksille etsikkoaika, Ala-Korpi arvioi.l Yritysten kannattaa nyt hakea yhteistyömahdollisuuksia kansainvälistymiseenkin. Onko esimerkiksi mahdollista löytää uudelta kohdemarkkina-alueelta jo toimivia kotimaisten yhteistyökumppaneiden myyntikanavia ilman, että lähdetään itse tekemään kaikkea alusta, Pirkanmaan TE-keskuksen kansainvälistymispäällikkö Raimo Ala-Korpi miettii. tampereen kauppakamarilehti 19
Osakeyhtiönä toimiminen antaa TAMKille notkeutta päätöksentekoon sekä taloudellista liikkumavaraa ja itsenäisyyttä, sanoo rehtoritoimitusjohtaja Markku Lahtinen. Uusi TAMK on edeltäjiään kansainvälisempi Tampereen ammatti korkeakoulu (TAMK) ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (PIRAMK) yhdistyvät ensi vuoden alussa. teksti ja kuva päivi eskelinen -K aksi vahvaa yhdistävät voimansa. Tampereella asetelma on hyvä, sillä täällä ei ensin tutkailtu huolestuneena vetovoimalukuja ja sitten alettu etsiä kumppania, uuden TAMKin rehtoriksi syyskuussa valittu Markku Lahtinen sanoo. Lahtinen viittaa tällä opetusministeriön tilastoihin ja Taloustutkimuksen tekemiin ammattikorkeakoulujen imagotutkimuksiin, joissa molemmat tamperelaiset ovat pärjänneet hyvin. TAMK on kiilannut vertailuissa useana vuotena jopa imagoykköseksi. Yhdistymisen tuloksena Tampereelle syntyy Suomen kolmanneksi suurin ammattikorkeakoulu, jossa on noin 9 000 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi