1(13) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro YLO 91 Dnro LOS-2004-Y-1094-111 Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2009 ASIA Päätös Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lämpökeskuksen toimintaa Turun kaupungissa Härkämäen kaupunginosassa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab PL 105, 20101 TURKU LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan olemassa olevalle Oy Turku Energian omistamalle, polttoaineteholtaan yhteensä 86 MW:n Härkämäen lämpökeskukselle, joka sijaitsee osoitteessa Väinölänkatu 19, 20210 TURKU. Liike- ja yhteisötunnus: 0984944-9 Toimialatunnus: 40301 Kiinteistörekisteritunnus: 853-32-59-1 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 a. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lounais-Suomen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 3 mukaan. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 31.12.2004 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ympäristölupa 22.10.1997 (36 YS) lämpökeskuksen toiminnan laajennuksesta. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2/13 Lämpökeskus sijaitsee Turun kaupungin Härkämäen kaupunginosassa Rauman valtatien ja Suikkilantien risteyksessä. Vahvistetussa asemakaavassa alue on merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Laitoksen pohjoispuoli on kaavassa varattu yleisen tien alueeksi, suojaviheralueeksi ja teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Laitoksen itäpuoli on kaavoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi, puistoksi ja asuinrakennusten sekä asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Laitoksen eteläpuoli on kaavoitettu puistoksi ja luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi sekä asuinrakennusten korttelialueeksi. Länsipuoli on kaavoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi, opetustoimintaa ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, asuinkerrostalojen sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitoksen lähiympäristö Lähin asuinrakennus sijaitsee laitoksen luoteispuolella Härkämäen asuntoalueella noin 160 metrin etäisyydellä Suikkilantien pohjoispuolella. Lounaispuolella noin 230 metrin etäisyydellä sijaitsee päiväkoti ja 170 metrin etäisyydellä koulu. Laitoksen kaakkoispuolella sijaitsee noin 230 metrin etäisyydellä kaksi asuinrakennusta ja laitoksen itäpuolella Rauman valtatien toisella puolella noin 400 metrin etäisyydellä ovat Suikkilan asuntoalueen lähimmät rakennukset. Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Laitos ei sijaitse luokitellulla tai muuten tärkeällä pohjavesialueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Härkämäen lämpökeskuksella tuotetaan lämpöä Turku Energian kaukolämpöverkkoon. Laitos toimii kaukolämmön tuotannossa huippu- ja varalaitoksena. Toiminta ajoittuu pääosin lämmityskaudelle, jolloin laitosta käytetään kulutushuippujen aikana. Laitos toimii myös verkoston varalaitoksena esimerkiksi Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotantokatkosten aikana. Lämpökeskuksessa on kaksi kattilaa. Kattila HRK2, polttoaineteholtaan 43 MW, on otettu käyttöön vuonna 1982 sekä kattila HRK4, polttoaineteholtaan 43 MW, on otettu käyttöön vuonna 1997. Kattilat ovat tulitorvi-tuliputkikattiloita ja kytketty suoraan kaukolämpöverkkoon. Kattilan HKR2 hyötysuhde on 93 % ja arvioitu käyttöaika on 200 tuntia vuodessa. Kattilan HKR4 hyötysuhde on 94 % ja arvioitu käyttöaika 400 tuntia vuodessa. Öljynpolttimet ovat pyöriväkuppisia ja moduloivia. Kattilalaitoksen polttoaineenkulutus ja lämmöntuotanto ovat vuosina 2007 ja 2008 ollut seuraava: Vuosi 2007 2008 Raskaspolttoöljy (t/a) 1234 753,2 Lämmöntuotanto (GWh/a) 12,8 7,7
Polttoaineet 3/13 Raskasta polttoöljyä (POR 420 S <1 %) on arvioitu käytettävän 389-1 290 tonnia vuodessa. Raskasta polttoöljyä varastoidaan 1800 m 3 säiliössä laitoksen vieressä. Säiliöllä on tilavuudeltaan 415 m 3 :n suuruinen suoja-allas. Suoja-altaaseen kertyneet sadevedet johdetaan sulkuventtiilillä varustetun öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Kattila HRK2 käynnistetään kevyellä polttoöljyllä ja kattila HRK4 nestekaasulla. Kemikaalit Lipeäliuosta säilytetään laitoksella annostelulaitteessa nuohousveden neutralointia varten noin 30 litraa. Päästöjen ja niiden vaikutusten rajoittaminen Raskasöljykattila HRK2:n savukaasuille ei ole puhdistuslaitetta. Raskasöljykattila HRK4:n savukaasuista poistetaan hiukkasia multisyklonityyppisellä savukaasunpuhdistimella. Kattiloiden savukaasut johdetaan 60 metriä korkeaan teräsrakenteiseen savupiippuun, jossa on kaksi erillistä hormia. Kaasun virtausnopeus piipun suulla on 30 metriä sekunnissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Kattilalaitoksen merkittävimmät päästöt ilmaan ovat typen oksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Kattilalaitoksen päästöiksi on ilmoitettu seuraavat: Kattila HKR2 Vuosipäästö 2007 (t/a) Käyttöaika 335 h Ominaispäästö (mg/mjpe) Vuosipäästö 2008 (t/a) Käyttöaika 138 h Hiukkaset 0,2 9 0,1 10,7 Rikin oksidit 9,5 389 4,6 389 Typen oksidit 4,8 195 2,3 194,6 Hiilidioksidi, foss Kattila HKR4 Vuosipäästö 2007 (t/a) Käyttöaika 381 h 1914 78000 932 78400 Ominaispäästö (mg/mjpe) Vuosipäästö 2008 (t/a) Käyttöaika 231 h Hiukkaset 0,3 12 0,1 10,7 Rikin oksidit 10,2 389 4,63 389 Typen oksidit 5,1 195 2,3 194,6 Hiilidioksidi, foss Päästömittaukset 2062 78000 932 78400 Ominaispäästö (mg/mjpe) Ominaispäästö (mg/mjpe) Kattiloista HKR2 ja HKR4 on 10.-11.1.2008 mitattu hiukkas-, typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt. Päästömittaukset on tehty molemmista kattiloista 37 MW:n ja 12 MW:n polttoainetehoilla ajettaessa. Mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.
4/13 Kattila HKR2 Kattila HKR4 BAT ohjearvo Teho 37 MW 12 MW 37 MW 12 MW Hiukkaset (mg/mj) 11 6 12 14 15-40 NOx (mg/mj) 236 160 211 152 150-200 SO 2 (mg/mj) 453 445 403 413 < 500 Melu Kattilalaitoksen pumpuista ja puhaltimista aiheutuva melutaso on mitattu 21.12.2004. Mittaukset on tehty mahdollisuuksien mukaan vähintään 3,5 metrin etäisyydellä muista heijastavista rakenteista kuin maanpinnasta. Etäisyys maanpinnasta on ollut noin 1,5 metriä. Mittaukset Laitoksen käynnin aiheuttama melu on mitattu noin 1 metrin etäisyydellä melulähteestä. Taulukossa on esitetty kunkin mittauspisteen mittausarvojen vaihteluvälin suurin arvo. Mittauspiste Melulähde 1 2 3 4 5 6 7 8 Laitos seisoo (db) 64 53 49 62 58 60 63 64 Laitos käy (db) 70 62 56 55 64 58 60 63 64 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kattiloiden öljytuhka (1 t/a) kerätään erilliseen säiliöön ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Sekajätteet, kuten likaiset rätit (0,1 t/a) ja pakkaamaton sekajäte (0,1 t/a) toimitetaan jätteenkäsittelijälle. Jätevedet Nuohousjätevesi (10 t/a) kerätään erilliseen nuohousjätevesisäiliöön, neutraloidaan lipeällä ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Toiminnassa syntyy 10 m 3 saniteettijätevesiä vuodessa. Jätevedet johdetaan Turun kaupungin viemäriverkostoon. Öljyvaraston suoja-altaan sadevedet johdetaan sulkuventtiilillä varustettuun öljynerotuskaivoon. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kattiloiden toimintaa seurataan ja ohjataan kaukokäyttövalvomosta, jossa on jatkuva miehitys. Kattiloiden savukaasujen lämpötilaa mitataan kattilakohtaisilla jatkuvatoimisilla mittareilla. Savukaasujen jäännöshappea ja tummuutta mitataan kattilakohtaisesti jatkuvatoimisilla mittareilla. Savukaasun tummuuden 50 %:n raja-arvon ylittyminen aiheuttaa hälytyksen ja tummuuden ylittäessä 50 %:n raja-arvon yli viiden minuutin ajan pysäyttää kattilan öljynpolttimen. Kattilan HRK4 savukaasujen hiukkaset poistetaan multisykloni tyyppisellä erottimella, jonka toiminnan tehokkuutta kuvaa erottuva hiukkasmäärä. Erottimen tiiviyttä seurataan aistinvaraisesti. Hiukkaspitoisuus, rikkidioksidi ja typen oksidit mitataan kattiloiden käyttöönotossa ja kertaluonteisesti polttoainemuutosten yhteydessä sekä kattiloittain 5 000 käyttötunnin välein.
5/13 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA JA ENERGIATEHOKKUUS Hakija on liittynyt elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Laitoksesta aiheutuu sen toimiessa hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöjä ilmaan. Laitosta käytetään huippu- ja varalämpövoimana, joten päästöjen määrä vaihtelee vuosittain käyttötarpeen mukaan. Toisaalta laitoksen käyttö lisää kaukolämmön käyttämistä, mikä vähentää kiinteistökohtaisen lämmityksen käyttöä ja siitä aiheutuvien päästöjen määrää. Käytettävillä polttotekniikoilla ja savukaasun puhdistimella päästään alle olemassa olevien pienten kattilalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisten päästötasojen. YMPÄRISTÖRISKIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY Laitokselle on laadittu painelaitelain mukainen kattilalaitoksen vaaran arviointi-selvitys vuonna 2003. Laitoksen hälytykset on keskitetty jatkuvasti miehitettynä olevaan kaukokäyttövalvomoon. Hälytyksen sattuessa Turku Energian varallaolo- ja/tai valvomohenkilökunta menee kohteeseen toteamaan hälytyksen aiheuttajan ja tekee korjaavat toimenpiteet ennen kattilan seuraavaa käynnistystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on 3.9.2009 täydentänyt hakemusta vuosien 2007 ja 2008 energian käyttö ja päästötiedoilla sekä 11.9.2009 päästömittausraportilla vuodelta 2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Turun kaupungin ilmoitustaululla 9.7. 10.8.2009 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 6.7. 4.8.2009. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Turun Sanomissa 15.7.2009 ja Åbo Underrättelser sanomalehdessä 11.7.2009. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Turun kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on 6.7.2009 erikseen tiedotettu kirjeellä asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupatarkastus suoritettiin 28.8.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Turun kaupunginhallitus on 12.10.2009 antanut lausuntonaan ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon
6/13 Turun kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 15.9.2009 antanut lausuntonaan Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kannanoton hakemukseen. Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan toiminnalle voidaan myöntää jatkossakin ympäristölupa. Lupapäätöksessä tulee hakemuksessa ilmoitetun lisäksi huomioida seuraavat seikat: Päästöt ilmaan Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia. Kattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla vuosikeskiarvona enintään 40 mg/mj (140 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella). Kattiloiden päästöjen typenoksidipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 200 mg/mj (670 mg/m3 kuivaa kaasua 3 tilavuusprosentin jäännöshappipitoisuudella). Melu Laitoksen aiheuttama melu ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla päivällä klo 07-22 ylittää tasoa 55 db(laeq) eikä yöllä klo 22 07 tasoa 50 db(laeq). Mikäli laitoksen toiminnasta tai siihen liittyvistä oheistoiminnoista aiheutuu iskumaista tai muuta impulssimaista melua tai ääni on luonteeltaan kapeakaistaista, tulee mittaus- tai laskentatulokseen lisätä 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoihin. Meluaville laitteille, kuten puhaltimille, tulee lupapäätöksessä tarvittaessa asettaa äänitehotasot, joita ei saa ylittää. Mahdolliset laitevioista aiheutuvat meluhaitat tulee torjua etukäteen riittävillä laitteiden ennakkohuolloilla. Havaitut viat tulee korjata välittömästi. Jätteet Laitoksessa muodostuvat hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Mikäli ongelmajätteitä, kuten jäteöljyjä ja raskasöljytuhkaa, varastoidaan laitoksessa, tulee ne säilyttää tiivispohjaisessa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että jätettä ei voi joutua maaperään. Öljynerotuskaivoihin kertynyt öljypitoinen liete ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ongelmajätteiden käsittely. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä säiliöissä tai astioissa, jotka on merkitty vaarallisuutta osoittavin merkinnöin. Öljynerotuskaivon hälytys tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Kaivot tulee tarkistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ympäristöriskien hallinta Laitoksen polttoaineen varastosäiliön suoja-allas tulee pitää tiiviinä. Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on päivitettävä riittävin väliajoin. Suunnitelmaan tehtävistä muutoksista tulee ilmoittaa valvoville viranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailu Laitoksen tarkkailua on toteutettava esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja sitä on täydennettävä ainakin seuraavilla seikoilla: Kattilan hiukkaspäästöt on mitattava vähintään joka kolmas vuosi tai 5000 käyttötunnin välein. Turku Energian on jatkossakin osallistuttava Turun seudun ilman laadun tarkkailuun voimassa olevan yhteistyösopimuksen edellyttämällä tavalla sekä muihin alueella mahdollisesti tehtäviin ilmalaatu- ja meluselvityksiin. Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin vaikuttavista merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa ympäristökeskuksen lisäksi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon.
7/13 Toiminnasta ja sen päästöistä on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa vuosiyhteenvedon laatimiseksi laitoksen tuotannosta, päästöistä ilmaan hiukkasten, rikkidioksidin, typenoksidien ja hiilidioksidin osalta, toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä sekä tiedot mahdollisista onnettomuus- tai häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä. Vuosiyhteenvedon yhteydessä tulee esittää tiedot mahdollisista tiedossa olevista laitoksen toimintaa, tuotantoa tai päästöjä koskevista tulevista muutoksista. Turun kaupungin ympäristöterveydenhuolto on 11.9.2009 todennut lausuntonaan, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta odoteta aiheutuvan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos puoltaa 9.10.2009 antamassaan lausunnossa hakemusta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa kirjallinen selitys hakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on 3.11.2009 antanut selityksen, jossa hakija ehdottaa, että kattiloiden hiukkaspäästömittaukset suoritetaan 5000 käyttötunnin välein tai kun laitoksen toiminnassa tai polttoaineessa tapahtuu toiminnan kannalta oleellisia muutoksia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Härkämäen kattilalaitoksen toimintaan. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Ilmansuojelu 1. Raskasöljykattiloiden hiukkaspäästö saa olla vuorokausikeskiarvona enintään 100 mg/m 3 (n) ja typenoksidipitoisuus saa vuosikeskiarvona olla enintään 670 mg/m 3 (n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 3 tilavuusprosenttia. 2. Kattilalaitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 prosenttia ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 1,0 painoprosenttia. Jätteet ja niiden käsittely 3. Ongelmajätteet tulee säilyttää tiivispohjaisessa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että jätettä ei voi joutua maaperään. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, nuohousvedet ja kattiloiden tuhka sekä muut öljyiset jätteet tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jolla on ympä-
ristölupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Ongelmajätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja. 8/13 4. Kaikki laitoksen toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperipahvi-, puu- ja metallijäte tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty ympäristönsuojelulain ja jätelain edellyttämällä tavalla. Meluntorjunta 5. Laitoksen melupäästöjä on rajoitettava lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Laitoksen melupäästöihin vaikuttavia toimia tai laitteita, kuten puhaltimia uudistettaessa, meluntorjuntatoimet tulee toteuttaa parhaan tekniikan mukaisesti. Kattilalaitokselle ei saa tuoda polttoainetta klo 22 6 välisenä aikana muuten kuin poikkeustapauksissa. Ympäristöriskien hallinta 6. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 7. Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman muutoksesta tulee välittömästi ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt maaperään ja vesiin 8. Öljysäiliön suoja-altaan sadevedet ohjattava hälytysjärjestelmällä varustetun öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon. Energiatehokkuus 9. Energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on raportoitava valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä. Käyttö- ja päästötarkkailu 10. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä lupahakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kattiloiden hiukkaspäästö- ja typen oksidien päästömittaukset on kuitenkin suoritettava kolmen (3) vuoden tai 2500 käyttötunnin välein tai kun laitoksen toiminnassa tai polttoaineen laadussa tapahtuu toiminnan kannalta oleellisia muutoksia. Vaikutustarkkailu 11. Luvan saajan on osallistuttava Turun kaupungin ilmanlaadun ja melun yhteistarkkailuun. Valvontaviranomainen päättää tarkkailuun osallistumisesta erikseen. Tarkkailun tulokset on erikseen toimitettava valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Kirjanpito 9/13 12. Käyttö-, päästö-, ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpitoa tallenteineen on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpidon tulee lisäksi sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tuotantotiedot, käyntiajat ja päästötiedot kattiloittain - päästöt viemäriin, vesistöön ja maaperään - tiedot päästöraja-arvojen ylityksistä - käytetyt polttoaineet sekä niiden laatutiedot - käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit - veden käyttö- ja kierrätysmäärät - energian tuotanto- ja käyttötiedot - puhdistinlaitteiden, suodatinten ja äänenvaimentimien käyttö- ja toimintatiedot - päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot - kattiloiden ylös- ja alasajot - poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niistä aiheutuneet päästöt ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet - tiedot laitoksella tehdyistä mittauksista - ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet tekijät - suoritetut huoltotoimenpiteet - toiminnassa muodostuneet jätteet ja niiden laatu sekä käsitellyt, välivarastoidut, hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sijoituskohteineen - toiminnassa syntyneet ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat - jätteiden kaatopaikkakelpoisuustestit ja asiantuntijalausunnot - ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä - ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet Raportointi ja tiedottaminen 13. Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin olennaisesti vaikuttavista häiriötilanteista ja niiden johdosta tehtävistä päästöjen vähentämistoimenpiteistä tulee ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukset tehdään sähköisesti TYVI-järjestelmän kautta. 14. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva yhteenveto em. kirjanpidosta. Tiedot toimitetaan pääasiassa TYVI-järjestelmän kautta. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 15. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta etukäteen valvontaviranomaiselle. Toiminnan lopettamisilmoitukseen tulee liittää suunnitelma lopettamisen yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä.
RATKAISUN PERUSTELUT 10/13 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain, jätelain ja naapuruussuhdelain vaatimuksen kattilalaitoksen toiminnoille. Ympäristön pilaantumisen arvioinnissa ja pilaantumisen ehkäisemistä koskevia määräyksiä annettaessa on otettu huomioon myös hakemuksesta annetut lausunnot. Päätöksessä on otettu huomioon mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupaharkinnassa on otettu huomioon luvan hakijan esittämät toiminnat ja niistä aiheutuva pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta ja lähialuetta koskevien oikeusvaikutteisten kaavojenmääräykset. Lupahakemuksessa esitetyt toimet ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi vastaavat pääosin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain, naapuruussuhdelain ja jätelain vaatimukset sekä muiden päästölähteiden yhteisvaikutukset lähiympäristöön sekä lausunnoissa esitetyt vaatimukset. Kattilalaitoksen normaalitoiminnoista ei aiheudu sellaisia päästöjä ilmaan tai melua, joista aiheutuisi ympäristön merkittävää pilaantumista, mikäli päästöjä rajoitetaan hakijan esittämillä ja päätöksessä määrätyillä tavoilla. Kattilalaitoksen merkittävimmät ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat päästöt ovat päästöt ilmaan, melupäästöt ja häiriötilanteissa aiheutuvat päästöt maaperään tai vesiin. Lupamääräykset perustuvat sovellettuihin oikeusohjeisiin ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukseen. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa Ilmansuojelu Vara- ja huippukuormakattiloina toimivien raskasöljykattiloiden kattila- ja poltintekniikka sekä päästöjen rajoitustoimet vastaavat vanhoilta kattiloilta yleisesti vaadittuja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia rajoitustoimia. Jätteet ja niiden käsittely Jätteiden hyödyntämis- ja lajitteluvaatimukset perustuvat jätelain 6 :ään. Ongelmajätteiden varastointia, pakkaamista, kuljetusta, toimittamispaikkoja ja siirtoasiakirjaa koskevat määräykset perustuvat jäteasetuksen 5 ja 6 :ään sekä valtioneuvoston päätökseen 659/1996. Jätelain 15 :ssä määrätään jätteen luovuttamisesta ja vastaanottajan velvollisuuksista. Meluntorjunta Meluntorjuntaa koskeva määräys perustuu melupäästöjen rajoittamiseen siten, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu lähinaapureille merkittävää viihtyisyyshaittaa.
11/13 Ympäristöriskien hallinta Ympäristöriskien hallintaa koskevilla määräyksillä pyritään ehkäisemään maaperän pilaantumisvaara ja ympäristölle haitallisten aineiden joutuminen vesiin ja viemäriin. Määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n perusteella. Päästöt maaperään ja vesiin Häiriötilanteessa mahdollisesti aiheutuva öljy- tai kemikaalipäästö on laitoksen merkittävin päästö vesiin. Päästön riskiä vähennetään parhaan tekniikan mukaisesti öljynerotuskaivolla ja sen tarkkailulla. Energiatehokkuus Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan on lupamääräyksiä annettaessa otettava huomioon energian käytön tehokkuus ja pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta. Energiatehokkuus on otettu huomioon kattilalaitoksen suunnittelussa. Energiatehokkuuden ylläpitäminen edellyttää kuitenkin, että sitä seurataan ja kehitetään suunnitelmallisesti myös laitoksen käytön aikana. Tarkkailu, raportointi ja kirjanpito Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä päätöksen noudattamisen tarkkailusta ja valvonnasta. Savukaasujen mittauksilla seurataan polton ja hiukkaserotinlaitteen tehokkuutta ja päästöjä sekä varmistetaan, että laitoksen toiminnasta ei ole haittaa lähialueen asukkaille. Savukaasujen tarkkailua koskevilla määräyksillä varmistetaan myös, että päästöt alittavat päästömääräykset eikä poltossa synny epätäydellisessä palamisessa muodostuvia haitallisia päästöjä. Kirjanpito ja raportointi jätteiden osalta perustuu jätelain 51 ja 52 :ään. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 28 ja 90 :ään. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä sekä päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupa.
Lupamääräysten tarkistaminen 12/13 Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus ympäristölupaviranomaiselle 31.12.2019 mennessä. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöluvan 22.10.1997 (36 YS) lämpökeskuksen toiminnan laajennuksesta. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3-8, 40-43, 45-47, 52, 55, 62 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 9, 21 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5-8 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 610 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab Jäljennös päätöksestä Turun kaupunginhallitus
Turun kaavoitus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus 13/13 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Turun kaupungin ilmoitustaulu Turun Sanomat Åbo Underrättelser MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Eljas Hietamäki Ylitarkastaja Pekka Simula