Nimi Henkilötunnus Koepaikkakunta Luovun HELSINGIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA VALINTAKOE 23.6.2004 (suomenkieliset pyrkijät) Lue tarkasti seuraavat ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Ohjeiden vastainen menettely koituu pyrkijän vahingoksi. Nämä tehtävät ovat yhteiset Helsinkiin ja Vaasaan tutkintoa suorittamaan pyrkiville. Tehtäviä on seitsemän, jotka arvostellaan pistein 0-10. Enimmäispistemäärä on tällöin 70. Jokainen vastaus kirjoitetaan eri paperille. Vastaukset jätetään niille osoitetuille paikoille. Jokaisen paperin yläreunaan on kirjoitettava selvästi vastaajan nimi, henkilötunnus, koepaikkakunta sekä tehtävän numero. Jos johonkin tehtävään jätetään vastaamatta, on vastausta varten varatulle paikalle jätettävä tyhjä paperi, jossa on edellä mainitut tiedot. Tehtäviin 1-7 vastataan erillisille ruutupapereille. Kukin vastaus saa olla enintään yhden sivun pituinen (eli vain paperin toinen puoli). Ylimenevää osaa ei lueta. Vastaukset on kirjoitettava joka riville (enintään yksi tekstirivi kullekin ruuturiville). Käsialan tulee olla kohtuudella luettavissa. Vastauksia arvosteltaessa otetaan huomioon vain valintakoekirjoissa esitetyt tiedot. Kokeesta kokonaan luopuvat jättävät tämän paperin sekä vastauspaperinsa (joita ei siis arvostella) luopuneille varatulle paikalle. Tällöinkin kaikkiin papereihin on kirjoitettava nimi, henkilötunnus ja koepaikkakunta sekä tähän paperiin on merkittävä myös rasti viivalle "luovun". Koesalista saa poistua aikaisintaan klo 13. Kokeen tulokset julkaistaan 23.7.2004 LUE OHJEET JA TEHTÄVÄT ERITTÄIN HUOLELLISESTI.
Tehtävä 1 17-vuotias A tapasi useista väkivaltarikoksista tuomitun 22-vuotiaan, vanhan tuttunsa B:n 15.6.2004. B alkoi kaupata A:lle matkapuhelinta. A suhtautui varauksellisesti kauppaan B:n kanssa, sillä A oli lainannut B:lle 14.6.2001 5 000 euroa. Tämä summa oli sopimuksen mukaan erääntynyt maksettavaksi 31.12.2001. Senttiäkään B ei ollut maksanut. A ei ollut muistuttanut B:tä velasta. B sanoi kyseessä olevan A:n kannalta erittäin edullinen kauppa, sillä puhelin oli käyttämätön ja 300 euron hinta oli huomattavasti alle kauppojen pyytämän hinnan. B kertoi saaneensa sen lahjaksi vanhemmiltaan. A epäröi pitkään kaupan tekemistä B:n taivuttelusta huolimatta. A allekirjoitti lopulta kauppakirjan uskoen tehneensä hyvät kaupat uudesta puhelimesta. Kauppakirjassa A:lle annettiin viikko maksuaikaa, mutta hän sai puhelimen heti käyttöönsä. A ei olisi pystynyt maksamaan kauppahintaa aikaisemmin, sillä hän oli vasta seuraavalla viikolla saamassa kesätöistään palkan, jolla hän aikoi maksaa puhelimen. Heti palkan saatuaan, jo ennen saatavan erääntymistä A maksoikin kauppahinnan B:lle. Puhelimen toiminnassa ilmeni heti ensimmäisellä viikolla ongelmia. A vei puhelimen huoltoon, jossa kävi ilmi, että puhelinta oli kovan käytön vuoksi korjattu useita kertoja aiemmin. Huollossa selvisi myös, että puhelin oli vaihtanut useasti omistajaa. Ainakin kolmena kertana puhelimen oli tuonut huoltoon eri omistaja. Vastaa perustellusti! a) Arvioi A:n mahdollisuuksia vedota eri pätemättömyysperusteisiin kaupan osalta. (4 p.) b) Olisiko A:lla ollut käytettävissään joitakin muita keinoja kauppahinnan suorittamiseksi kuin maksu B:n ollessa haluton edes neuvottelemaan asiasta A:n kanssa? Miten hänen olisi tullut toimia ja mitkä olisivat olleet seuraukset? (6 p.)
Tehtävä 2 Räjäytys- ja maansiirtourakointia harjoittava A Oy oli ottanut vakuutusyhtiö B Oy:stä vakuutuksen, jonka ehdon mukaan vakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. A Oy:n palveluksessa oleva apumies C oli maksaessaan erästä A Oy:n rakennusyhtiö X Ky:lle olevaa laskua näppäillyt saajan tilinumeron virheellisesti siten, että rahat menivät X Ky:n sijasta Y Oy:lle. Y Oy:n tileistä vastannut rahastonhoitaja Z oli vilpittömässä mielessä. C oli myös toimittanut lievää huolimattomuuttaan A Oy:n varastolta X Ky:n työmaalle silmin nähden selvästi väärän kokoista soratavaraa, mistä oli aiheutunut X Ky:lle taloudellista menetystä työurakan viivästymisseuraamusten muodossa. Lisäksi C oli työstä kotiin palatessaan tahallaan rikkonut Y Oy:n omistaman huoltoaseman epäkuntoon joutuneen tupakka-automaatin kannen saadakseen askin tupakkaa, jonka hän oli juuri maksanut automaattiin. A Oy joutui maksamaan X Ky:lle laskun osalta viivästyskorkoa 100 euroa ja sorakuorman osalta vahingonkorvausta 10.000 euroa. A Oy ja X Ky tekivät tähän liittyen sopimuksen, jonka mukaan osa 10.100 eurosta käytetään A Oy:n X Ky:ltä olevan 2.000 euron suuruisen saatavan kuittaamiseen ja loput katsotaan suoritetuiksi, kun A Oy luovuttaa X Ky:lle A Oy:n toimitusjohtaja D:n käytössä olevan auton. Auto sovittiin luovutettavaksi A Oy:n työmaakohteen viereisellä julkisella pysäköintialueella. D oli sopimusta tehtäessä voimakkaasti humaltuneena eikä hän kyennyt harkitsemaan sopimuksen sisältöä. Juuri kun X Ky:n toimitusjohtaja E oli pysäköintialueella avaamassa hänelle em. sopimuksen mukaisesti luovutetun auton ovea, A Oy:n työmaalla räjäytettiin pala kalliota. Tässä yhteydessä pieni kivensiru lensi räjäytyskohdan suojamaton raosta E:n vasempaan silmään seurauksin, että silmään tuli lievä verenvuoto ja kuukauden kuluttua se sokeutui täysin. Räjähdyksen aikana maa tärähteli lievästi, jolloin E:lle luovutetun auton polttoainesäiliö retkahti kiinnikkeistään ja putosi osittain maahan. Polttoainesäiliöstä tällöin vuotanut bensiini valui loivaa asfalttipintaa alaspäin viereisen F:n omistaman auton alle, höyrystyi ja syttyi tuleen. F:n auto vaurioitui palossa käyttökelvottomaksi. E oli ottanut vakuutusyhtiö G Oy:stä tapaturmavakuutuksen, jonka ehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetun ruumiinviasta tai sairaudesta johtuvia hoitokuluja, vammaa tai vamman paranemisen pitkittymistä. Poliisin tutkimuksissa selvisi, ettei kukaan työmaalla olleista henkilöistä ollut menetellyt tahallisesti ja että kaikkia yksinomaan työmaan henkilökunnan suojaamisen tarkoituksessa säädettyjä turvallisuusmääräyksiä oli noudatettu huolellisesti. E:n potilasasiakirjoista käy ilmi, että hänellä on ollut vasemmassa silmässään etenevä ja parantumaton sairaus, jonka oli jo vuosi aikaisemmin ennustettu aiheuttavan erittäin todennäköisesti silmän sokeutumisen noin puolen vuoden kuluessa. Lievä silmän verenvuoto ei tänään päivätyn lääketieteellisen asiantuntijalausunnon mukaan vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen mukaan todennäköisesti aiheuta silmän sokeutumista. E:n palkkaaman oikeustieteen ylioppilaan mukaan silmän sokeutuminen tulee korvata täysimääräisesti, koska ammattitautilain mukaan henkilövahinkotilanteissa riittää pelkästään se, että syyyhteys on mahdollinen. Vastaa perustellusti seuraaviin kysymyksiin: 1) Arvioi B Oy:n korvausvastuun perustetta E:lle aiheutuneesta vahingosta. (2p.)
2) Ovatko A Oy tai C velvollisia korvaamaan X Ky:lle ja Y Oy:lle C:n aiheuttamia vahinkoja? (3p.) 3) Määrittele conditio sine qua non -oppi ja siihen valintakoekirjassa esitetty (eräs) täsmennetty määritelmä sekä arvioi kumpaakin käyttäen E:n silmän verenvuodon syntymistä ja F:n auton palamista räjähdystapahtumaan nähden. (4p.) 4) Voidaanko G Oy:n mahdollista E:hen kohdistuvaa korvausvastuuta tässä yksittäistapauksessa sovitella vahingonkorvauslain perusteella E:n silmän sokeutumisen osalta, kun otetaan huomioon E:n silmän tilasta käytettävissä oleva lääketieteellinen selvitys sekä muut asian arvioinnissa vaikuttavat seikat? (1p.)
Tehtävä 3 Etelä-Suomessa sijaitseva rannikkokunta A on aikeissa perustaa kunnan asukkaiden yleistä virkistystarvetta palvelevan venesataman, johon kuuluu muun muassa 500 veneelle tarkoitettu satama- ja laiturialue aallonmurtajineen. Suunnitellut laiturit on tarkoitus kohdistaa rannasta merelle päin, jolloin laitureiden rakenteet olisivat suurimmillaan noin 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Laitureiden paikallaan pysyvyyden varmistamiseksi ne tullaan kiinnittämään meren pohjaan betonipylväin. Aallonmurtaja on puolestaan suunniteltu toteutettavaksi siten, että muualta tuotavista maa-aineksista rakennetaan vesialueelle noin kaksi metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuva maapengerrys, jonka tehtävänä on suojata satamaa mereltä tulevalta aallokolta. Aallonmurtaja on tarkoitus sijoittaa noin 150 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Tehtäväsi on antaa kohdittain perusteltu vastaus seuraaviin eri tahojen asian käsittelyn yhteydessä esittämiin kysymyksiin: 1) Miten satamahankkeen yhteydessä toteutettava ympäristövaikutusten arviointimenettely vaikuttaa päätöksentekoon lupa-asiassa? (3 p.) 2) Miten lainmukaisen vesirakentamishankkeen toteuttamisesta aiheutuvat vahingot ja haitat määrätään korvattavaksi? (3 p.) 3) Hankkeesta haittaa kärsivän yhteisen vesialueen osakaskunta Y kysyy myös, miten kyseisen yleistä tarvetta palvelevan vesirakentamishankkeen toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttaa se, että kunta A:lla ei ole omistusoikeutta laiturien ja aallonmurtajan sijoituspaikkana toimivaan, osakaskunta Y:n omistamaan yhteiseen vesialueeseen. Osakaskunnalla ei nimittäin ole aikomusta myydä vesialuetta kunta A:lle. (4 p.)
Tehtävä 4 A:lla on viisivuotinen yksityishenkilön velkajärjestelylain mukainen maksuohjelma, joka on vahvistettu tuomioistuimessa 26.5.2000 (jäljempänä: maksuohjelma). Maksuohjelman mukaisten suoritusten maksupäivä on aina kuukauden 26. päivä. C:n saatavaa A:lta leikattiin huomattavasti maksuohjelmassa. Maksuohjelmassa on mukana myös muita velkojia, esim. pankki D, joka on ilmoittanut käyttävänsä tilanteen niin vaatiessa oikeutta hakea maksuohjelman raukeamista. A lainasi B:ltä, jolle A ei ollut entuudestaan velkaa, 1 200 euroa vuoden 2003 alussa. B tiesi tuolloin A:n maksuohjelmasta ja velka sovittiin erääntyväksi 1.10.2003. A ilmoitti eräpäivänä B:lle, että hän ei maksa koko velkaa ja vetosi maksuohjelmaan. B hankki saatavasta ulosottoperusteeksi tuomion, joka annettiin 2.2.2004. A maksoi ulosottoperusteen mukaiset 1 200 euroa B:lle 18.6.2004. Anna oikeudellisesti perustellut vastaukset seuraaviin A:n tänään sinulle esittämiin kysymyksiin. a) Kuinka A:n yksityishenkilön velkajärjestely vaikuttaa hänen ja B:n väliseen velkasuhteeseen ja mitä siitä seuraa mainitun velkasuhteen maksuehdoille? (2 p.) b) A sai eilen ennakkoilmoituksen, jonka mukaan A:n omaisuutta tullaan ulosmittaamaan ensi viikolla 1 200 euron arvosta B:n edellä mainitun ulosottoperusteen nojalla. A kysyy, millä perusteella ja miten hän voisi estää ulosmittauksen. (3 p.) c) A kertoo laiminlyöneensä maksaa maksuohjelman mukaisen edellisen kuun (toukokuu) suorituksen C:lle. C oli todennut A:lle eilen, että hän ei enää keskustele asiasta, koska hän hakee ensi viikolla ulosottoa saadakseen maksuohjelman mukaisen suorituksen toukokuulta. A:n mielestä C:llä ei ole ulosottoperustetta mainitusta saatavasta. A kysyy, miten C saa siitä ulosottoperusteen. A kysyy vielä, voisiko C menestyksellä hakea ulosottoa väittämänsä mukaisesti, jos C:llä olisi mainitusta saatavasta ulosottoperuste. (3 p.) d) A haluaa tietää, mitä maksuohjelman mukaisille velkasuhteille tapahtuisi, jos D saisi maksuohjelman raukeamaan ja mihin hetkeen päättyy D:n mahdollisuus tehdä maksuohjelman raukeamishakemus. (2 p.)
Tehtävä 5 Oy My Way Ltd- halpalentoyhtiö on ajautunut verrattain pahoihin maksuvaikeuksiin. Maksamattomia velkoja on kertynyt, eikä läheskään kaikkia maksuvelvoitteita ole vähään aikaan voitu täyttää. Joitakin lentoja on jouduttu peruuttamaan. Matkansa varanneet ovat huolissaan etukäteen maksettujen lentojen kohtalosta. Tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että Oy Bearish Bank Ltd- niminen pankki on viime viikolla jättänyt käräjäoikeudelle hakemuksen My Wayn asettamisesta konkurssiin, koska yhtiö ei ole kyennyt maksamaan pankille 5 miljoonan euron velkaansa sovitussa määräajassa. Halpalentoyhtiö puolestaan tahtoisi päästä velkasaneeraukseen. Se on jättänyt käräjäoikeuteen saneerausmenettelyn aloittamista koskevan vastahakemuksensa, joka on juuri tullut vireille. Yhtiön mukaan maksuvaikeudet ovat väliaikaisia ja johtuvat enimmältä osin eräiden kaukaisten maiden tapahtumista. Kunhan maailmantalouden yleinen elpyminen viimeistään alkusyksystä saa vauhtia, yhtiön toiminta muodostuisi jälleen kannattavaksi. Halpalentoyhtiön ja pankin välillä vielä viime hetkillä käydyissä neuvotteluissa ei saavuteta sovinnollista tulosta. Pankki, joka on suurin velkojista, ilmoittaa vastustavansa saneerausta. Lentokoneiden siivousta harjoittavalla Jätesäkki Oy:llä on silläkin saatavia halpalentoyhtiöltä. Niistä osa on parhaillaan ulosotossa. Jätesäkki Oy:n toimitusjohtaja pitää saneerausmenettelyyn ryhtymistä arveluttavana. Hän kääntyy puoleesi huolestuneena siitä, kykenisikö halpalentoyhtiö lopultakaan suoriutumaan maksuohjelmassa mahdollisesti vahvistettavista veloistaan. Toimitusjohtaja epäilee, että saneerauksesta tuskin koituisi mainittavaa hyötyä muille kuin pankin kaltaisille kaikkein suurimmille velkojille. Vielä kehnommin voisi käydä vain, mikäli päädyttäisiin konkurssiin. Vastaa perustellen seuraaviin toimitusjohtajan esittämiin kysymyksiin. Sinänsä oikeasta mutta perustelematta jääneestä vastauksesta ei anneta pistehyvitystä: a) Millä edellytyksellä velallinen ylipäänsä voidaan asettaa konkurssiin? (1 p.) b) Entä millaista näyttöä konkurssin edellytyksen olemassaolosta tai puuttumisesta pitää esittää? Onko näyttövelvollisuus konkurssin hakijana olevalla velkojalla vai velallisella? Millaisia seikkoja velkojan tai velallisen tulee voida näyttää toteen? (2 p.) c) Jos asiassa päädytään konkurssiin, kuinka käy Jätesäkki Oy:n hakemuksesta vireillä olevan ulosmittauksen? (2 p.) d) Estäisikö pankin vastustus ilman muuta saneerausmenettelyn aloittamisen? (2 p.) e) Olisiko, ja jos niin millä tavoin, pankki ns. vakuusvelkojana muita velkojia edullisemmassa asemassa mahdollisesti vahvistettavaan maksuohjelmaan tulevia maksuosuuksia määriteltäessä? (3 p.)
Tehtävä 6 Pitääkö väittämä, Beccarian vaikutuksesta eurooppalaisessa rikosoikeudessa luovuttiin kuolemanrangaistuksista, mielestäsi paikkansa vai ei? Anna perusteltu vastauksesi. (10p.) Tehtävä 7 Myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan Euroopassa yleisenä kehityssuuntauksena oli ammattijuristien roolin korostuminen tuomioistuinlaitoksessa. Miten tämä vaikutti oikeudenkäytön yleiseen luonteeseen? (10 p.)