Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta



Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Metsäpolitikkafoorumi

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen metsävarat

Uusimmat metsävaratiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Suomen metsien inventointi

METSÄ SUUNNITELMÄ

METSÄ SUUNNITELMÄ

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Riittääkö puu VMI-tulokset

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

n.20,5 ha

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Suomen metsävarat metsäkeskuksittain

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet- Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Tilahinnoittelu. Siira Jorma. Puh. 3,6 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 3,6. m3 m3 m3 m3 2,4 0,0 0,0. ha ha ha

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

UPM Metsäsuunnitelma

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

UPM Metsäsuunnitelma

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Metsänhoidon perusteet

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

UPM Metsäsuunnitelma

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

UPM Metsäsuunnitelma

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Suomen metsävarat

Metsäsuunnitelma vuosille

w metsänhoitoyhdistys

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Jyväskylän kaupungin metsät

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Ojitusalueiden hoito

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

UPM Metsäsuunnitelma

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Transkriptio:

Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Antti Ihalainen, Metla/VMI

Valtakunnan metsien inventointi - VMI VMI on tilastolliseen otantaan perustuva metsien seurantajärjestelmä Ensimmäinen VMI 1920-luvulla 2004-08, nyt alkanut VMI11 Määrävälein katsaus metsävaroihin ja metsien tilaan: Puuston määrä ja kasvu Metsien terveydentila Metsien metsänhoidollinen tila Tulevat hakkuumahdollisuudet Monimuotoisuustunnusten kehitys Uutta: Metsien hiilivaranto

otanta Etelä-Suomi 5 km 7 km 8 1500 m 9 10 11 12 13 5 km P K P 7 6 Kertakoealarypäillä mitataan koealat 2-13 K K K 5 4 Pysyvillä rypäillä mitataan koealat 3-12 7 km 3 2 250 m K P P

maastotyöt Itronics Q200 GPS-laitteisto

Maankäyttö 1920-2008 Metsämaan ala VMI9 1996-2003: 20,34 milj. ha 2004-2008: 20,09 milj. ja 40 35 30 Puuntuotannon metsämaan ala VMI9 1996-2003: 19,00 milj. ha 2004-2008: 18,59 milj. ja Maa-ala Metsätalousmaa Metsämaa Puuntuotannon metsämaa Muu maa 25 milj. ha 20 15 10 5 0 1920 1935 1940 1955 1970 1985 2000

Puuston kokonaistilavuus 2,2 miljardia kuutiometriä VMI9 1996-2003: 2 091 milj. m³ 2004-2005: 2 176 milj. m³ 2004-2008: 2 206 milj. m³, keskivirhe 11,8 milj. m 3 (0,5 %) 2500 2000 Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu milj.m3 1500 1000 500 0 1920 1955 1975 1995

Puuston vuotuinen kasvu 99,5 milj. kuutiometriä VMI9 1996-2003: 86,7 milj. m 3 2004-2005: 97,1 milj. m 3 2004-2008: 99,5 milj. m 3 Metsä- ja kitumaa Valtakunnan metsien inventointi / Metsäntutkimuslaitos 90 60 30 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 1995 2000 2005 i 2000-luvulla poistuma ollut n. 70 % kasvusta

Soiden luokitukset VMI:ssä Maaluokka Kasvupaikan päätyyppi Päätyypin lisämääre Kasvupaikkatyyppi Kasvupaikkatyypin lisämääre Ojitustilanne Suotyyppi Turvekangastyyppi Tehty ojitus Ojituksen ajankohta Ojitustarve, ml. kunnostuskelvottomuus Sarkaleveys (P) Ojien kunto (P) Orgaanisen kerroksen laatu Orgaanisen kerroksen paksuus Soiden avainbiotoopit

Soiden maaluokat ja ojitustilanne Ojittamaton Ojikko Muuttuma Turvekangas Ojitetut yhteensä Suot yhteensä Virheojitukset milj. ha Metsämaa 0.7 0.0 1.9 2.1 4.1 4.9 0.1 Kitumaa 1.3 0.1 0.4 0.0 0.5 1.8 0.5 Joutomaa 2.1 0.1 0.0 0.0 0.1 2.2 0.1 Yhteensä 4.1 0.2 2.4 2.2 4.8 8.9 0.6 Kaikkiaan: milj. ha Soiden osuus, % Metsämaata 20,1 24 Kitumaata 2,7 66 Joutomaata 3,3 69 Yhteensä 26,1 34

Ojittamattomat suot Korpi Räme Avosuo Ojittamattomat yhteensä 1000 ha Metsämaa 396 344 739 Kitumaa 189 1073 1263 Joutomaa 46 500 1592 2138 Yhteensä 630 1917 1592 4140

Puuntuotannon suot Ei puuntuotannossa Puuntuotannossa Yhteensä milj. ha Ojittamaton 1.4 2.7 4.1 Ojitettu 0.1 4.7 4.8 Yhteensä 1.5 7.4 8.9 Suoalasta puuntuotannon ulkopuolella kaikkiaan 17 %, ojittamatta 47 %. Metsämaan soista puuntuotannon ulkopuolella 4 %, ojittamatta 15 %.

Soiden ojitustilanne 1970-2008 1000 ha 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Turvekangas Muuttuma Ojikko Ojittamaton Ojittamaton Ojikko Muuttuma Turvekangas Suot yhteensä Ojitettu kangas 1000 ha VMI3 8 826 916 9 742 VMI5 6 672 1 808 884 364 9 728 VMI6 5 246 1 829 1 717 545 9 337 VMI7 4 548 1 222 2 584 665 9 019 604 VMI8 4 231 870 2 902 910 8 912 1 007 VMI9 4 143 269 3 101 1 550 9 062 1 329 4 140 245 2 353 2 163 8 900 1 282

Tehdyt ojitukset ja ojitusehdotukset Tehdyt ojitukset Kangas Suo Yhteensä Kangas Suo Yhteensä 1000 ha 1000 ha Uudisojitus 104 66 169 251-251 Ojien perkaus 83 524 607 66 966 1032 Täydennysojitus 22 185 207 38 487 525 Metsäojitukset yhteensä 209 775 984 354 1453 1807 Muu kuin metsäojitus 8 19 27 Suon ennallistus 7 7 Ojitusehdotukset Tehdyt: inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella Ehdotukset: inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle Täydennysojitus: voi sisältyä myös vanhojen ojien perkaus

Hakkuut ja hakkuuehdotukset soilla Tehdyt hakkuut inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella Hakkuuehdotukset inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle Tehdyt hakkuut Hakkuuehdotukset 1000 ha/v % 1000 ha/v % Taimikonhoito 31 20 48 19 Ensiharvennus 31 21 98 30 Muu harvennus 31 20 48 26 Uudistushakkuu 17 11 62 20 Yhteensä 110 18 257 24 Soiden osuus tehdyistä hakkuista 18 % ja hakkuuehdotuksista 24 % - soiden osuus puuntuotannon metsämaasta on 26 %. Lisää soiden ensiharvennuksia ja päätehakkuita. Ojitetuilla soilla 91 % soiden hakkuista, ojittamattomilla 9 %. Hakkuuehdotuksista 86 % / 14 %.

Metsiköiden laatu puuntuotannon metsämaalla 60 % Metsien laatu kankailla ja soilla 50 40 30 Kangas Ojitettu suo Ojittamaton suo 20 10 0 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen

Kehitysluokat puuntuotannon metsämaalla Aukea Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojuspuusto Siemenpuusto Yhteensä Ala, 1000 ha 44 152 467 2392 1187 409 5 4 4659 Osuus, % 16 11 21 35 25 17 14 3 26

Puuston tilavuus ja kasvu metsämaan soilla Soiden osuus metsämaasta Ala 4,9 milj. ha 24 % Tilavuus 480 milj. m3 22 % Kasvu 23 milj. m3/v 23 % Kokonaistilavuus soilla, milj. m3 Osuus metsämaan tilavuudesta, % Tukkitilavuus soilla, milj. m3 Osuus metsämaan tukkitilavuudesta, % Mänty 242 23 51 16 Kuusi 111 17 36 13 Rauduskoivu 7 7 1 6 Hieskoivu 111 43 4 36 Muu lehtipuu 8 11 1 10 Yhteensä 478 22 93 15

Ojitetut suot turvekangastyypeittäin Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg Jätkg Ojitetut yhteensä 1000 ha Metsämaa 641 656 526 1037 542 706 11 4118 Kitumaa 16 2 61 40 94 276 55 542 Joutomaa 10 0 17 0 16 37 19 99 Yhteensä 667 658 604 1077 651 1019 84 4760 Osuus, % 14 14 13 23 14 21 2 100 Turvekangastyypit: Laine & Vasander

Puuston keskitilavuus ja keskikasvu alueittain ja kasvupaikoittain Alue Kangas Ojitettu suo OMT+ MT VT CT- Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha Etelä 190 149 108 86 189 161 158 128 111 85 Länsi 168 126 92 55 128 152 132 117 102 66 Itä 154 128 105 62 131 139 134 113 96 71 Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa 127 101 73 52 101 111 97 83 66 49 Etelä-Lappi 108 71 58 47 86 95 74 55 52 48 Koko maa 166 111 81 58 124 136 113 92 82 62 m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v Etelä 8.6 6.5 4.8 2.9 8.9 7.1 7.5 5.5 5.5 4.2 Länsi 7.7 6.0 4.4 2.7 6.6 6.9 6.4 5.4 4.9 3.3 Itä 8.3 6.5 5.0 3.0 7.2 6.7 6.7 5.4 4.6 3.3 Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa 5.7 4.2 3.3 2.3 5.2 5.6 5.1 4.2 3.8 2.7 Etelä-Lappi 4.3 2.8 2.1 1.8 4.3 5.1 3.9 3.1 3.1 3.0 Koko maa 8.0 5.0 3.6 2.4 6.3 6.4 5.7 4.5 4.3 3.2 Etelä: Ahvenanmaa, Rannikko-eteläosa, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi Länsi: Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Puuston keskitilavuus turvekangastyypeittäin 200 180 160 m3/ha 140 120 100 80 60 40 20 Etelä Länsi Itä Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Lappi 0 Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg Etelä: Ahvenanmaa, Rannikko-eteläosa, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi Länsi: Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Puuston keskikasvu turvekangastyypeittäin Etelä: Ahvenanmaa, Rannikko-eteläosa, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi Länsi: Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala