Vähämerkityksistä tukea koskeva asetus KYSELY TIETOJA VASTAAJASTA Kyselykohtaiset tietosuojaperiaatteet: Vastaukset julkaistaan internetissä nimellä, paitsi jos vastaaja vastustaa henkilötietojensa julkaisemista sillä perusteella, että julkaisu vahingoittaisi hänen oikeutettuja etujaan. Tällöin vastaus voidaan julkaista nimettömänä. EUROPA-sivustolla noudatettavat tietosuojaa koskevat säännöt ovat nähtävillä osoitteessa http://ec.europa.eu/geninfo/legal_notices_fi.htm#personaldata. 01. Vastustatteko henkilöllisyytenne julkistamista? Kyllä Ei 02. Onko jotain Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 1 4 artiklassa säädetyistä poikkeuksista sovellettava vastaukseenne? Jos on, ilmoittakaa selvästi, mitä vastauksenne osia ei saisi julkistaa, perustelkaa tietojen luottamuksellisuus ja toimittakaa myös ei-luottamuksellinen versio vastauksestanne julkaistavaksi komission verkkosivuilla. Ilmoittakaa yhteystietonne seuraavassa osiossa. Nimi Organisaatio Pääasiallinen toimiala Olli Hyvärinen, Tarja Sinivuori-Boldt Ministry of Employment and the Economy Paikka (maa) Sähköpostiosoite: olli.hyvarinen@tem.fi; tarja.sinivuori.boldg Huom. Pyydämme vastaamaan kysymyksiin järjestyksessä, mutta kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata. Voitte myös antaa lisätietoja, jotka katsotte merkityksellisiksi ja jotka eivät sovi vastaukseksi mihinkään tiettyyn kysymykseen. 1 EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
OSA A: VÄHÄMERKITYKSISTÄ TUKEA KOSKEVAN ASETUKSEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT Sekä paikallis- että valtion viranomaisille tarkoitetut kysymykset 1. Onko alueellanne myönnetty (joko vastaajan tai alueellisten/kunnallisten tms. viranomaisten toimesta) tukea vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen perusteella? Jos on, antakaa tiedot mahdollisuuksien mukaan asetuksen voimaantulosta (2007) alkaen vuosittain eriteltynä. a. myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä (kokonaismäärä, yrityskohtainen keskimäärä, tukimäärien jakautuminen yritystä kohden [< 10 000; 10 000 50 000; 50 000 100 000; 100 000 200 000] b. tuensaajien lukumäärä, mahdollisuuksien mukaan jaoteltuna suuriin, keskisuuriin ja pieniin yrityksiin; jos mahdollista, ilmoittakaa tiedot myös mikroyritysten osalta c. toimialat, käyttäkää mahdollisuuksien mukaan NACE-luokitusta d. mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin vastaajan alueella valtion viranomaisten ja alue-/paikallisviranomaisten myöntämän tuen määrä jaoteltuna. [Volyymitiedot tullaan keräämään ja lähettämään erikseen Excel taulukossa.] Jos teillä ei ole tarkkoja tietoja, esittäkää arvio. 2. Onko vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen käytössä alueellisia eroja vastaajan hallintoalueella (esim. saavatko tietyt alueet suhteellisesti enemmän tällaista tukea muihin alueisiin verrattuna)? Jos on, miksi? Suomen viranomaiset eivät ole havainneet asetuksen käytössä olevan alueellisia eroja. 3. Mitä asetuksen mukaisia tukivälineitä (avustukset, lainat, takaukset jne.) olette käyttäneet? Selvittäkää, miksi käytitte kyseisiä välineitä ja ilmoittakaa, jos mahdollista, kunkin välineen puitteissa vuodesta 2007 alkaen myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ja edunsaajien lukumäärä vuosittain. [Volyymitiedot tullaan keräämään erikseen komissiolle lähetettävään Excel-taulukkoon.] 4. Mitkä olivat tavoitteenne myöntäessänne vähämerkityksistä tukea (esim. aluekehitys, tutkimus ja kehitys jne.)? Arvioikaa mahdollisuuksien mukaan eri tarkoituksiin myönnetyn vähämerkityksisen tuen jakauma prosentteina. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan vähämerkityksisen tuen tavoitteet vaihtelevat. Tuen perustana on saattanut olla esim. pk-yritystoiminnan kehittäminen, energiatuotannon varmuus ja monipuolisuus, ympäristön suojelun edistäminen, energiankulutuksen vähentäminen tai maaseudun pk-yritysten tukeminen tavoitteena maaseutualueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kehittäminen. 5. Oletteko arvioineet (yleensä tai tapauskohtaisesti) myönnetyn vähämerkityksisen tuen vaikutuksia? Jos olette, selvittäkää lyhyesti arvioinnin tärkeimpiä tuloksia. Myönnetyn vähämerkityksisen tuen vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. Tapauskohtaisesti hakemuksia käsiteltäessä on voitu arvioida käytettävissä olevan tukivälineen soveltuvuutta ja 2
tuen vaikutusta tukemisen tarkoitukseen. Vaikuttavuuden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota yritystuen vaikuttavuuteen sinällään, eikä niinkään de minimis tuen vaikuttavuuteen. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että vähämerkityksistä tukea käytetään usein muita valtiontukimuotoja täydentävänä tukimuotona. Tukea on pyritty myöntämään ensisijaisesti ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten perusteiden nojalla ja kun tällaista ei ole ollut käsillä, on käytetty vähämerkityksistä tukea. Vähämerkityksisen tuen etuna on ollut erityisesti mikroyritysten ja pienten yritysten tukemisen osalta tukimuodon käytön keveys ja selkeys sekä tukea myöntävän viranomaisen että tuensaajan kannalta. Vähämerkityksistä tukea on kohdistettu mm. lainojen ja takausten yhteydessä yrityksen hankekohtaisen rahoituksen ulkopuoliseen rahoitustarpeeseen, kuten esimerkiksi käyttöpääomaan, mikä on erityisen tärkeää aloittaville yrityksille, jotka tarvitsevat alkupääomaa toiminnan erilaisiin juokseviin kustannuksiin. 6. Niiden toimenpiteiden osalta, joissa sovellettiin vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta, mitä olisitte tehneet, jos asetusta ei olisi ollut? Olisiko tukitoimenpiteet suunniteltu toisin, jotta ne olisivat kuuluneet yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin? Olisiko niistä ilmoitettu vai olisiko ne jätetty kokonaan myöntämättä? Selvittäkää miksi ja arvioikaa kuhunkin näistä ryhmistä mahdollisesti kuuluvien toimenpiteiden osuus. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan toimenpiteet, joita olisi tehty jos vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta ei olisi ollut käytettävissä, vaihtelevat huomattavasti tapauskohtaisesti. Osa tuista olisi suunniteltu kauttaaltaan tosin, jotta niihin olisi voitu käyttää yleistä ryhmäpoikkeusasetusta. Osa tuista olisi taas pääsääntöisesti notifioitu komissiolle. Kun taas osa tukikohteista on hyvin pieniä, eikä yleisen ryhmäpoikkeuksen soveltumista olisi ehkä tutkittu, eikä notifiointia hallinnollisesti raskaana menettelynä edes harkittu, ja näin ollen tuet olisi todennäköisesti jätetty myöntämättä. 7. Oletteko myöntäneet valtiontukitoimenpiteitä, jotka ovat hieman ylittäneet vähämerkityksistä tukea koskevassa asetuksessa vahvistetun nykyisen enimmäistukimäärän? Jos olette, ilmoittakaa, kuinka usein tällaisia toimenpiteitä on myönnetty ja myönnettiinkö kyseiset toimenpiteet ryhmäpoikkeusasetuksen, hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen päätöksen perusteella? Suomen viranomaisilla ei ole kerättynä tarkkaa tietoa siitä onko kyseisenkaltaisia tilanteita ollut ja jos, niin onko tuet siinä tapauksessa myönnetty ryhmäpoikkeusasetuksen, hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen päätöksen perusteella. 8. Missä määrin talous- ja finanssikriisi on vaikuttanut vähämerkityksisen tuen myöntämiseen maassanne? Talouskriisin aikana Suomessa hyödynnettiin tilapäisten puitteiden mukaista 500 000 euron tukiohjelmaa ja tämän voidaan arvioida joiltain osin lisänneen myönnetyn tuen määrää. Millä tavalla kriisi on vaikuttanut ja miten maanne viranomaiset ovat sen seurauksena mukauttaneet vähämerkityksistä tukea koskevaa politiikkaansa? 3
Onko sellaisen vähämerkityksisen tuen määrä lisääntynyt, joka kohdistuu suoraan yritysten rahoituksensaantivaikeuksiin? Selvittäkää, jos mahdollista, missä määrin tämä koski pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Talous- ja finanssikriisin takia investointien määrät eivät ole kehittyneet riittävällä tavalla myöskään akuutin kriisin jälkeisenä aikana. Tästä johtuen vähämerkityksisen tuen puitteissa myönnettävä investointien ulkopuolinen tukirahoitus on ollut monelle aloittavalle tai kasvavalle yritykselle riittävän tehokas kannustin ryhtyä toimintaan. Talous- ja finanssikriisin aikana ja jälkeen on erityisesti korostunut vähämerkityksisen tuen rooli yrityksen markkinaehtoisen rahoituksensaantivaikeuksia paikkaavana tekijänä. OSA B: YLEISLUONTOISIA POLIITTISIA KYSYMYKSIÄ VÄHÄMERKITYKSISESTÄ TUESTA Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 9. Mitkä ovat omasta näkökulmastanne tärkeimmät myönteiset taloudelliset vaikutukset, jotka vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen perusteella myönnettävä tuki saa aikaan? Perustelkaa vastauksenne ja antakaa käytännön esimerkkejä. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan vähämerkityksisellä tuella voidaan todeta olevan positiivisia vaikutuksia. Vähämerkityksistä tukea voidaan käyttää joustavasti ja ohjata toiminnan painopistettä sinne, missä yritysten käynnistämiseen, kehittämiseen ja pk-yritysten investointeihin liittyvillä tuilla saadaan kulloinkin toivottuja vaikutuksia aikaan. De minimis - tuki on joustava tukimuoto, koska se voidaan ottaa nopeasta käyttöön tai muuttaa järjestelmän ehtoja. Tukea voidaan esimerkiksi myöntää laajemmin yritysten hankekustannuksiin. Vähämerkityksinen tuki on keventänyt yritysten hallinnollista taakkaa kevyemmän tukiprosessin myötä. Vähämerkityksen tuen merkitys korostuu mm. mikroyritysten ja pienten yritysten rahoitusvajeen paikkaamisessa. Tuki on omiaan luomaan vipuvaikutusta mikroyritysten ja pienten yritysten perustamisvaiheeseen. Esimerkiksi talous- ja finanssikriisin aikana moni mikroyritys olisi jäänyt perustamatta ilman vähämerkityksisen tuen (mukaan lukien 500 000 euron tuen) tuomaa kannustavaa vaikutusta uuden yritystoiminnan luomiseksi. 10. Mitkä ovat omasta näkökulmastanne tärkeimmät mahdollisesti kielteiset vaikutukset, jotka vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen perusteella myönnettävä tuki saa aikaan? Perustelkaa vastauksenne ja antakaa käytännön esimerkkejä. Suomen viranomaiset eivät ole havainneet vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen perusteella myönnettävän tuen aikaansaamia kielteisiä vaikutuksia. Kilpailun vääristymien osalta ei ole olemassa de minimis tukeen liittyen tietoa, johon arvion voisi perustaa. Huomioiden kuitenkin sen, että vähämerkityksinen tuki voi kohdistua mihin vain yrityksen kustannuksista riskinä on, että tuki ei aina ole hyvää tukea. Kielteisenä seikkana voidaan osaltaan todeta vähämerkityksisen tuen seurannan hankaluudet. Esimerkkinä voidaan mainita maaseutuyritykset, koska myös maatalouden ja kalatalouden de minimis -tuki on laskettava mukaan. Tällöin olennaisen tärkeää on se, että kumulaatioseurannan kohteena oleva yritys on määritelty mahdollisimman selkeästi. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, ottaen lisäksi huomioon myös EU:n osarahoitteista tukea koskeva EU-lainsäädäntö. Erityisesti alkutuotannon lisäksi maataloustuotteiden kauppakunnostusta 4
ja/tai ensiasteen jalostusta harjoittavan maatilan tai maatalousyrityksen toimintojen välinen rajanveto on vaikeaa, kun yritystoimintaa harjoittavat henkilöt ovat samoja tai ovat yhtiöittäneet osan toimintaansa tai toimivat eri yhteenliittymissä. Lisäksi tulisi selkeyttää tilanteita, joissa tilalla tuotettujen ja/tai tilan ulkopuolelta ostettujen maataloustuotteiden kauppakunnostusta ja/tai ensiasteen jalostusta harjoitetaan maatilan alueen ulkopuolella. 11. Onko vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen soveltaminen vaikuttanut käytännössä kilpailuun ja/tai jäsenvaltioiden väliseen kauppaan? Kyllä Ei X Missä tapauksissa tai millä aloilla ja miksi? Ottakaa vastauksessanne huomioon erityisesti vähämerkityksisen tuen yhteisvaikutukset. Suomen viranomaisilla ei ole havaintoja vähämerkityksisen tuen vaikutuksista jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun. 12. Onko teillä käytännön esimerkkejä tapauksista, joissa toisen jäsenvaltion/alueen myöntämä vähämerkityksinen tuki on vaikuttanut jäsenvaltionne/alueenne yrityksiin? Suomen viranomaisilla ei ole havaintoja toisen jäsenvaltion myöntämän tuen vaikutuksista Suomen alueella. Toisen jäsenvaltion alueella myönnetyistä vähämerkityksistä tuista ei yleensä ole olemassa tietoa, joten tällaisen arvion tekeminen ei useinkaan ole mahdollista. 13. Onko vähämerkityksistä tukea koskevalla asetuksella ollut erityisiä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia pk-yrityksiin verrattuna suuriin yrityksiin? Suomessa vähämerkityksistä tukea myönnetään pääsääntöisesti vain pk-yrityksille. Erityistä tutkimusta asiasta ei ole tehty, mutta yleisesti tukijärjestelmien arvioinnissa lopputuloksena on ollut, että de minimistuella on saavutettu myönteisiä vaikutuksia ja niillä osaltaan tasoitetaan pk-yritysten kehittämismahdollisuuksia verrattuna suuren yritysten mahdollisuuksiin omin resurssein kehittää toimintaansa. OSA C: VÄHÄMERKITYKSISTÄ TUKEA KOSKEVAN ASETUKSEN TEKNINEN SUUNNITTELU Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 14. Katsotteko asetuksen soveltamisesta saamanne kokemuksen perusteella, että soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevat säännökset (1 artikla) ovat selvät ja riittävät? Kyllä Ei Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevat säännökset ovat pääsääntöisesti selvät ja riittävät, mutta joiltain osin ne vaatisivat kuitenkin selkeyttämistä. De minimis asetusta hyödyntävät tyypillisesti myös paikallisviranomaiset, joilla ei aina välttämättä ole kattavia tietoja valtiontukisäännöistä. Tällöin voidaan käytännön soveltamistyön kannalta pitää keskeisenä, että oikeussääntö on riittävän selkeä ja informatiivinen. 5
Asetuksessa olisi kirjoitettava auki, miten arvioidaan millä toimialalla yritys toimii silloin, kun kysymyksessä on sekä maataloutta, kalastusta että muuta yritystoimintaa harjoittava yritys. Erityisesti 1 artiklan kohdassa 2 olevaa käsitettä "ensimyynti" tulisi avata asetuksessa selkeämmin ja selkiyttää, voidaanko maataloustuotteiden käsittelyä (maatilatoimintaa) tai maataloustuotteiden ensi asteen jalostusta tukea koskaan de minimis -tuella, kun toimintaa harjoitetaan muualla kuin maatilalla. De minimis asetuksessa on viitattu vaikeuksissa olevan yrityksen osalta pelastus- ja rakenneuudistustukea koskeviin suuntaviivoihin. Tällä hetkellä vaikeuksissa oleva yritys on määritelty hieman eri tavalla ryhmäpoikkeusasetuksessa ja komission pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa. Meneillään olevan EUvaltiontukisääntelyn modernisaation yhteydessä oli tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä EU:n valtiontukisääntelyssä. Erityisesti de minimis asetuksen osalta voidaan vaikeuksissa olevan yrityksen osalta todeta ongelmana tukiohjelmat, joissa automaattisesti tietyt edellytykset täyttävä yritys saa jonkun edun (Suomessa esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen huojennus Itä- ja Pohjois-Suomessa on myönnetty de minimis tukena). Ei voida pitää perusteltuna, että yritys, joka joutuu vaikeuksiin tällä alueella, joutuisi yhtäkkiä maksamaan korkeampaa sosiaaliturvamaksua kuin muut alueen yritykset. Tältä osin tulisi harkita, voisiko asetuksessa olla ehto, että "asetusta ei sovelleta vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävään tukeen lukuun ottamatta tukiohjelmia, joita ei ole nimenomaisesti ole suunnattu vaikeuksiin joutuville yrityksille ja joiden soveltaminen on automaattista eikä siten mahdollista yritysten harkinnanvaraista kohtelua." Tuen enimmäismäärän seurannan suhteen on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi määritellä mikä on yksi yritys esimerkiksi yrityskauppa- ja fuusiotilanteissa sekä franchising yritysten kohdalla. De minimis asetuksessa ei todeta mitään siitä missä tilanteissa useamman juridisen henkilön saamat tuet täyttävät samaa de minimis kiintiötä. Tämä tuottaa viranomaisille hankalia tulkintakysymyksiä esimerkiksi tilanteissa, kun yritys kiintiön täytyttyä purkautuu ja samat omistajat perustavat uuden yrityksen samaan tarkoitukseen. Vastaava tulkintaongelma syntyy kun yritys, jonka de minimis kiintiö on täynnä fuusioituu toiseen yritykseen, jonka kiintiössä on vielä tilaa. Suomen viranomaiset toivoisivat de minimis asetuksen soveltamiseen selvennystä tämän tyyppisiä tilanteita varten. Lisäksi selvennystä olisi hyvä saada siltä osin, voidaanko katsoa, että vientiin suuntautuva tuki on eri asia kuin vientiyrityksen tuki (esim. sellaisen yrityksen toiminnan aloittamisen tukeminen, jonka liiketoimintaideana on suuntautua vientiin). Viennin osalta olisi hyvä selventää lisäksi kolmansiin maihin suuntautuvia tukia. Miten soveltamisalaan kuuluvaa viennin rajoitusta on tulkittava silloin, jos hyöty jää kolmanteen maahan, mutta toimijana/tuen saajana on EU:ssa toimiva yritys. De minimis asetusta sovelletaan vain läpinäkyvään tukeen. Asetuksessa jää kuitenkin epäselväksi (ainakin suomenkielisessä versiossa) soveltuuko asetus takausten kohdalla takausohjelmien lisäksi yksittäisiin takauksiin. Suomen näkemyksen mukaan asetuksessa tulisi mainita, että soveltamisalaan kuuluvat yksittäiset takaukset silloin kun tukielementti on laskettu komission takaustiedonannossa kuvatulla tavalla. 6
Asetuksessa olisi hyvä mainita selkeämmin, että tuen kumuloitumisen seuraamisessa ajallisesti relevantti tapahtuma on tuen myöntäminen eikä maksaminen, koska tällöin yritykselle syntyy laillinen oikeus tukeen. Selvyyden vuoksi asetuksessa voisi olla maininta etusijajärjestyksestä. Jos yrityksen saamat de minimis tuet ovat ylittäneet enimmäismäärän tulee laillisen tuen syrjäyttää laiton tuki. Eli takaisinperittäväksi voisi tulla aiemmin myönnetty tuki, jos sitä ei ole myönnetty asetuksen edellytysten mukaisesti. 15. Katsotteko asetuksen soveltamisesta saamanne kokemuksen perusteella, että maantieliikennettä koskeva erityissäännös on selvä ja riittävä (sekä määritelmän että enimmäisrajan osalta)? Kyllä Ei X Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Maantieliikenteen tavarakuljetuksia koskeva erityissäännöstä oli syytä avata kyseisen termin osalta siten että se vastaisi paremmin koko ajan monimuotoisempaan suuntaan kehittyvää rahtikuljetusalan substanssia. Esimerkiksi rajanveto rahtikuljetuksen ja ns. kuriirikuljetuksen välillä olisi syytä selventää. Riittävänä täsmennyksenä määritelmän rajaukseen voisi olla artiklaan sisällytettävä viittaus toimialaluokitusta koskevaan asetukseen (EY) N:o1893/2006. 16. Tehdäänkö nykyisin selvä ja riittävä ero läpinäkyvän tuen ja sellaisen tuen välillä, jota ei katsota läpinäkyväksi (2 artiklan 4 kohta)? Kyllä X Ei Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Suomen viranomaiset katsovat, että pääsääntöisesti ero on selvä, mutta joiltain osin sitä voisi vielä selventää. Avustusten osalta asetus on selkeä, mutta takausten (kts edellä kysymys 14) ja lainojen muodossa myönnettyjen tukien osalta asetusta voisi selkeyttää. 17. Katsotteko asetuksen soveltamisesta saamanne kokemuksen perusteella, että tuen kasautumista koskevat säännökset (2 artiklan 5 kohta) ovat selvät ja riittävät? Kyllä Ei Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Tuen kasaantumista koskevia sääntöjä olisi syytä joiltain osin selkeyttää. De minimis asetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaan vähämerkityksistä tukea ei voida myöntää samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin kuin muuta valtiontukea, jos tällainen tuen kasautuminen johtaisi tuki-intensiteettiin, joka ylittää komission muissa valtiontukisäännöksissä vahvistaman maksimi tuki-intensiteetin. Asetuksessa jää epäselväksi kumuloituuko de minimis tuki myös sellaisten tukimuotojen kanssa, jotka eivät kohdistu selvästi mihinkään tukikelpoisiin kustannuksiin (esim. riskipääoma). Verotuksen kautta myönnettävien tukien osalta on joissain määrin epäselvää, miten kasautumista koskevia säännöksiä olisi käytännössä sovellettava. Verotuksen kautta 7
myönnettävää tukea ei yleensä voida kohdistaa tiettyihin kustannuksiin. Näin ollen on epäselvää, missä määrin de minimis -tukea voidaan myöntää verotuksen kautta silloin, kun yritys on saanut joihinkin kustannuksiin / tiettyyn hankkeeseen muuta valtiontukea. Tältä osin kasautumissääntöjä tulisi selkeyttää. Asetuksessa ei ole tuotu esiin riittävän selvästi, että maatalouden de minimis- tuki on otettava huomioon yleisessä de minimis -tuen enimmäismäärässä. Asetukseen olisi hyvä päivittää kumuloitumisen osalta viittaus SGEI de minimis asetukseen (360/2012). 18. Katsotteko kokemuksenne perusteella, että yhden yrityksen kolmen vuoden aikana saamaan määrään perustuva vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän määritelmä on selvä ja riittävä? Kyllä X Ei Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Suomen viranomaiset pitävät vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän määritelmää selvänä ja riittävänä. EU:n valtiontukimodernisaation yhteydessä toteutettava pyrkimys komission työmäärän vähentämiseen ja resurssien parempaan kohdistamiseen olisi Suomen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa osaltaan RPA:n soveltamisalan muutosten puitteissa, kuin korottamalla de minimis tuen enimmäisrajaa. De minimis tuki voi kohdentua mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, esim. toimintatukena, joka on eniten kilpailua vääristävää tukea, ja tällöin ei ole varmaa toteutuuko hyvälle valtiontuelle asetetut tavoitteet. Suomen viranomaiset suhtautuvat pidättäytyvästi de minimis tuen enimmäismäärän korottamiseen. De minimis -tuen rajan nostaminen nykyisestä 200 000 eurosta saattaisi kasvattaa merkittävästi kilpailun vääristymisen uhkaa. Poikkeuksellisessa tilapäisessä taloudellisessa tilanteessa (vrt. komission tiedonanto 2009/C 83/01) vähämerkityksisen tuen kaltaisen tuen enimmäismäärää tulisi voida nostaa aina 500 000 euroon saakka. Tällainen tilanne voisi olla edellisen finanssikriisin tyylinen luottolama. Kyseisen kaltaisissa tilanteissa nopea reagoiminen on tärkeätä. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että jo alun perin säännöksiin otetaan poikkeamamahdollisuus, jonka komissio tarvittaessa saattaisi tiedoksi nopeutetulla menettelyllä. Kansalliset viranomaiset voisivat varautua asiaan säätämällä kyseisen poikkeusmahdollisuuden lainsäädännössään tarvittaessa jo ennalta. Suomen viranomaiset ehdottavat, että yksiselitteisen kalenterivuoden käyttöä verovuoden sijaan tulisi harkita. OSA D: SEURANTA Viranomaisille tarkoitetut kysymykset 19. Miten varmistatte vähämerkityksisen tuen asianmukaisen seurannan? 8
Suomen viranomaiset noudattavat de minimis asetuksen 3 artiklan 1 ja 3 kohtien mukaista menettelyä ja lisäksi myös muiden valtiontukipuitteiden ja -suuntaviivojen kasautumissääntöjä. 20. Oletteko perustaneet vähämerkityksisen tuen keskusrekisterin? Suomessa ei ole perustettu vähämerkityksisen tuen keskusrekisteriä. Jos olette, kuvailkaa järjestelmänne toimintaa. Antakaa mahdollisuuksien mukaan seuraavat tiedot: a) Kuinka monet viranomaiset käyttävät keskusrekisteriänne ja/tai kuinka monilla viranomaisilla on siihen pääsy? b) Mitkä ovat arvionne mukaan kyseisen rekisterin nettomääräiset perustamis- ja käyttökustannukset (ilmoittakaa ne mahdollisuuksien mukaan kokonaisina henkilötyöpäivinä/kokoaikaiseksi muutettuna) verrattuna hajautettuun kirjaus- ja seurantajärjestelmään? c) Mihin tarkoituksiin käytätte rekisteritietoja? d) Kattaako rekisterinne vain vähämerkityksistä tukea koskevat toimenpiteet vai myös valtiontukitoimenpiteet? e) Jos vertaatte nykyistä tilannetta ennen rekisterin perustamista vallinneeseen tilanteeseen, mitkä ovat mielestänne tärkeimmät (myönteiset ja kielteiset) muutokset? Jos keskusrekisteriä ei ole perustettu, miksi ei? Onko teillä yleiskuvaa muiden välineiden kautta keskustasolla myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta (selventäkää)? Asiaa selvitettiin viimeksi 2011 ja todettiin, että sillä hetkellä käytössä olleiden tietojärjestelmien yhteensovittaminen niin, että niiden väliset rajapinnat takaisivat järjestelmän luotettavan ja reaaliaikaisen toiminnan, tulisi liian kalliiksi. Jotkut viranomaiset keräävät ja jakavat muiden tukimuotojen ohella myös de minimis tukia koskevia tietoja ja tämän toiminnan laajentamiseksi on parhaillaan vireillä hankkeita. Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 21. Oletteko kohdanneet vaikeuksia seurantaa koskevien säännösten (3 artikla) soveltamisessa erityisesti enimmäismäärän osalta? Kyllä Ei Jos olette, millaisia? 22. Selvittäkää erityisesti seurantaa koskevien säännösten (3 artikla) aiheuttama enimmäismäärään ja tallennettuihin tietoihin liittyvä työmäärä (ilmoittakaa se mahdollisuuksien mukaan kokonaisina henkilötyöpäivinä/kokoaikaiseksi muutettuna) ja arvioikaa mahdollisuuksien mukaan tästä aiheutuva hallinnollinen rasitus. 9
De minimis asetusta hyödynnetään monien viranomaisten toimesta ja siihen kuluvaa työmäärää ei ole arvioitu Suomessa. Useissa hankkeissa de minimis tuki jakautuu eteenpäin monille edunsaajille, esim tukea saava taho tarjoaa edullista koulutusta, jolloin koulutukseen osallistuvat yrittäjät saavat myös hyötyä. Tällöin kaikkien näiden (pienienkin esim. muutaman sadan euron suuruisten) de minimis tukea vastaanottavien tahojen kanssa tehtäviin sopimuksiin, tietojen kysymiseen ja niiden tallentamiseen kuluvan työmäärän arvioiminen on hankalaa sen hajanaisuuden vuoksi. OSA E: SEKALAISTA Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 23. Onko teillä vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen soveltamisesta muuta huomautettavaa, joka ei ole käynyt ilmi vastauksissa edeltäviin kysymyksiin? EU:n valtiontukisääntöjen modernisaation kontekstissa komission työkuorman vähentämiseksi voitaisiin harkita kohdennetun de minimis tuen kaltaisen tuen käyttöönottoa tietyissä tilanteissa. Keskeistä olisi määritellä tuki tilanteisiin, joissa tuen kilpailuvaikutus jää rajalliseksi. Tällainen kohdennettu tuki voisi tulla kyseeseen esimerkiksi t&k&i toiminnan osalta, siten että t&k&i tukisääntöihin tuotaisiin erillinen de minimiksen kaltainen innovaatiotuki. Toimittakaa komissiolle kaikki asiakirjat tai tutkimukset, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen soveltamista ja pohdittaessa sen tulevaa tarkistamista. Voivatko komission yksiköt tarvittaessa ottaa teihin yhteyttä saadakseen lisätietoja? Kyllä X Ei KIITÄMME KYSELYYN VASTAAMISESTA. 10