Karvianjoki Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma Ojakorven -Loukaskosken alue Teemu Tuovinen Kauhajoki 2011
TAUSTAA Pohjois-Satakunnassa, Karvianjoen valuma-alueelle kuuluva Pomarkunjoki ja siihen sivuhaarana laskeva pieni Valkkioja ovat osa arvokkaita jokialueita. Valkkioja saa alkunsa Valkjärvestä. Valkkioja virtaa noin 8 km matkan vaihtelevassa, maa- ja metsätalousvaltaisessa maastossa ennen Pomarkunjokeen yhtymistään. Valkjärven (36.019) alue on pääasiassa metsätalousaluetta, eikä sitä ole ojitettu runsaasti. Järven pinta-ala on 335 ha ja vedenlaatu on hyvä. Järvi on lähdepitoinen ja vesi on silmin nähden hyvälaatuista ja kirkasta. Järvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi ja sen kemiallinen tila on hyvä. Valkkiojan varren valuma-alue on pääasiassa ojitettua metsätalousmaata. Valuma-alueella on vain vähäisesti peltoja sekä useita umpeutuneita peltoalueita. Valkkioja on vähän rehevä, mutta vedenlaadultaan alueellisesti erityisen hyvä. Valkkiojan uoma on täysin perattu ja se on menettänyt luonnontilansa 1960-luvun kaivuissa, joskin monin paikoin oja on hiljalleen alkanut palautumaan kohti luonnontilaa. Ojan varressa on monin paikoin esteettisenkin kauniita paikkoja, erityisesti virta-alueiden läheisyydessä. Pääosa Valkkiojasta on nivamaista aluetta, veden kuitenkin virratessa koko ajan selkeästi alivirtaamakauden vähäisintä aikaa lukuunottamatta, jolloin veden kulku on suvantoalueilla hidasta. Virtaus ei kuitenkaan lopu kuivienkaan jaksojen aikana. Tämä tuo elinedellytyksiä monille vaateliaille lajeille. Valkkiojan pituus on noin 8 km. Valkkioja on pääosin perattua, etenkin valtatie 23 alapuolisilta alueilta. Karkean arvion mukaan ojan valuma-alueen koko on noin 35 km2 ja järvisyys on noin 10%. Valkjärven valuma-alueen koko on 17 km2. Valkkiojan keskimääräinen putouskorkeus on 1,3 m/km, joka on keskimääräinen putouskorkeus monissa alueen pienvesissä. Virta-alueet sijoittuvat pääosin Valkkiojan alaja keskiosalle. Kunnostuskohteet sijaitsevat noin 4 ja 5,5 km Pomarkunjoen haarasta mitattuna. Kunnostusalueet ovat täysin oikoperattuja ja virtapaikoilla on oikaisun lisäksi paikoin myös louhittu tai räjäytetty kalliota ja isoja kiviä. Alueella on kalastolle elinedellytyksiä ja puro on muuttumassa luonnontilaisemmaksi. Ojan kalalajistoa selvitetään kunnostuksen yhteydessä ja yleisesti on tiedossa, että ojassa on yleisesti tunnettuja kalalajeja (hauki, ahven, särki) ja ne menestyvät siellä. Oja on ollut menestyksekäs rapuvesi vielä ennen kaivuita. Ojan rapukannan on hävittänyt rapurutto, joka on alueellinen ongelma. Tällä hetkellä ojan rapukanta on heikko tai hävinnyt. Valkkiojasta tavataan myös vähäisesti luonnonvaraista taimenta, jonka elinmahdollisuuksien parantamiseksi pääosa tästä kunnostuksesta tehdään. Kunnostusalueet sijaitsevat koordinaattitietojen mukaan alueilla: Ojakorven kunnostuskohde: Pohjoisraja VT23 N 6853671 E 239425 ja alaraja rautatiellä N 6853403 E 239601. Loukaskosken alueen kunnostuskohteen yläraja: N 6852625 E 239801 ja alaraja Loukaskosken metsätiellä N 6852319 E 239945 Kartta 1. Valkkioja sijaitsee PohjoisSatakunnassa Kankaanpään ja Pomarkun rajan tuntumassa Kartta 2. Kunnostusalueet ovat Pomarkunjoen valuma-alueella Valkkiojalla, Valkjärven laskuojassa
Tämä kunnostussuunnitelma on tehty Suomen luonnonsuojeluliiton Puroista syntyy virta -hankkeen toimesta kesällä 2011 tehtyyn maastotarkasteluun ja aikaisempien inventointitietojen pohjalta. Maastotöiden aikana sää oli sateeton ja vuodenaikaan nähden varsin keskimääräisen poutainen. Vesitilanne oli tavanomainen, joskin vedenpinta oli tavanomaista korkeammalla aikaisemmista kuuroluonteisista sateista johtuen. Ylivirtaamatilanteista selvityksen tekijällä on silmämääräisiä havaintoja aikaisemmilta vuosilta sekä maanomistajien kertomana ja voidaan olettaa, että kunnostuksella ei toimenpiteiden pienimuotoisuuden takia ole merkitystä ylivirtaamatilanteiden osalta haitallisesti maankäytölle eikä tehdyt toimet lisää vettymistä maaalueilla millään tavoin. Pääosa pienvesien kunnostustöistä tehdään keskimääräisen vedenpinnantason alapuolella, pääosin alueilla, joissa uoma laskee muutenkin riittävästi. Suunnitelman tavoitteena on parantaa mm. Valkkiojan taimenkantaa ja sen elinoloja. Pääpaino on kutualueiden kunnostuksella ja voimakkaasti muuttuneiden alueiden tilan parantamisessa poikaskasvualueiden laajentamiseksi. TAVOITTEET Suomen luonnonsuojeluliitolla on meneillään 2009-2011 Puroista syntyy virta -pienvesihanke, jonka tavoitteena on edistää pienvesien tilaa parantaen erityisesti kalaston elinoloja. Hankkeen pääalue on IsojokiLapväärtinjoen alue sekä Satakunnassa Karvianjoki. Näillä alueille keskitytään konkreettisen kunnostustyön tekemiseen, mm. purokunnostuksin. Kunnostukset toteutetaan pienimuotoisina, lähinnä käsityönä tehtävinä töinä pääasiassa talkooperiaatteella. Konetyötä tehdään lähinnä materiaalin kuljettamiseksi alueelle ja puroon. Kunnostusten tavoitteena on edistää taimenen ja muun virtavesien kalalajiston elinedellytyksiä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. kutusoraikoiden puhdistus, suojakivien, puusuisteiden ja kivikynnysten rakentaminen, virtaaman ohjaaminen uomassa siten, että monotoninen uoma saadaan monipuolisemmaksi ja virraltaan vaihtelevaksi. Vesisyvyyttä ei lisätä kynnyksin ja muin rakentein kuin enintään 10-20 cm alivirtaamatason vedenkorkeustasoon nähden eikä muutoksilla näin aiheuteta haittaa maankäytölle. Vesisyvyyden lisääminen mahdollistaa pienten virtapaikkojen syntymisen, joka puolestaan lisää kalastolle sopivien suoja- ja lisääntymispaikkojen määrää. Mikäli kivimateriaalia ei ole mahdollista käyttää, korvataan se puulla. Puuaineksen (runkojen ja juurakoiden) käyttö on hyvä menetelmä, jolla virtaamaa voidaan ohjata tehokkaasti sekä runkojen avulla voidaan tehdä kynnyksiä hyvin. Erityinen apu rungoista on hiekkaisella ja savisella pohjalla ja niiden kiinnittäminen pohjaan on helppoa paalujen avulla. Kun vesitilavuutta ja suojapaikkoja saadaan yksipuolisessa luomassa lisättyä, puron tila kehittyy aikaa myöden kohti luonnontilaisuutta nopeammin. Puumateriaali, kivikynnykset ja asentokivien lisäys toimii myös hyvänä vesihyönteisten elinalustana ja sammalten kiinnittymispohjana. Hyönteisten lisääntyminen edesauttaa mm. kalaston ravinnonsaantia. Hiekkapohjaisten luomien suurimpana ongelmana lienee kalastoa ajatellen erityisesti suojapaikkojen ja lisääntymispaikkojen puute sekä jossakin mielessä myös ravinnon puute. KUNNOSTUSKOHTEET JA TOIMENPITEET Tässä esityksessä on esimerkinomaisesti kerrottu, minkälaisia toimenpiteitä kunnostusjaksolla on tarkoitus toteuttaa. Toimenpiteitä on havainnollistettu karttaliitteessä, johon suuntaa antavat toimenpiteet on esitetty. Alueella on tarkoituksena lisätä paikoin vähäisesti alivirtaamakauden vesisyvyyttä ja virtapaikkojen määrää kivisin pohjakynnyksin, puusuistein ja kivisin virranohjaimin. Samassa yhteydessä olemassa olevia kutusoraikoiksi soveltuvia sorapaikkoja puhdistetaan taimenten kutumahdollisuuksia parantavasti ja tehdään niitä lisää soveliaille paikoille maaperän omia soravaroja hyödyntäen. Kivi- ja puumateriaalilla on mahdollista myös ohjata virtaa haluttuihin paikkoihin tai pois epäsuotuisista virrankohdista. Materiaaliksi käytettäisiin ranta-alueen lähietäisyydeltä puita, kuten mäntyä, kuusta tai leppää. Käytettävät puut katsottaisiin tarkoituksenmukaisista paikoista ja siihen käytettäisiin viallisia tai tiheissä ryhmissä kasvavia harvennustarvetta kaipaavia puita. Käytettävän puun koko on lähinnä kuitupuuta tai pikkutukiksi luokiteltavaa puuta, läpimitaltaan 10-20 cm, pituudeltaan noin 2-4m. Kokonaistarve kunnostuksessa puurunkojen osalta olisi noin 3 m3. Puumateriaalista maksetaan käypä korvaus maanomistajalle. Kunnostus kohdistuisi Valkkiojassa noin 600 m matkalle kahdella eri kohteella. Molemmat jaksot ovat täysin metsäisiä ja uoma on perattu ja oikaistu aikanaan. Kunnostus toteutettaisiin kolmen tilan ranta-alueella 608-406-1-35, 608-406-8-50 sekä 608-406-8-46. Vesialue kuuluu maanomistajille eikä alueella ole yhteistä vesialuetta. Kunnostuksesta on alustavasti sovittu Isojärven kalastusalueen sekä Puhdas Valkjärvi ry:n kanssa vaikutusalueen maanomistajien lisäksi. Tilat näkyvät alla olevalla kartalla.
KOHDE 1 OJAKORPI Kunnostuskohde Ojakorpi sijaitsee valtatie 23 alapuolella tien ja junaradan välisellä alueella. Leveyttä uomalla on jaksolla 3-4m. Kunnostusjakson pituus on noin 300 m. Kohteessa on kaksi vähäistä virtapaikkaa ja loput nivamaista virtaavaa osuutta. Vähäinen tarvittava kivimateriaali saadaan maanomistajalta ojan perkauspenkereiden kivistä. Tarvittava puumateriaali otetaan maanomistajan metsästä, perkauspenkereen läheisyydestä tiheistä puuryhmistä. Asioista on sovittu maanomistajan kanssa. Pohja on tuolla osuudella savihiekkaa jossa on seassa kiviä. Tulvarajaan, reunapenkereelle on puron pohjalta noin 1 m, joten puiden ja kivien käyttäminen rakentamisessa ei lisää tulvariskiä, koska ne nostavat ainoastaan alivirtaama-ajan vedenkorkeutta 10-20 cm. Suurin tulvariski on valtatien yläpuolen peltoalueilla, mutta tehtävät toimenpiteet eivät vaikuta sinne saakka vähäisimmässäkään määrin. Uoma on hyvin laskeva eikä siinä ole vedenjohtamista hankaloittavia esteitä tai rakenteita. Pohjan heinittynyt. Uomassa on kaltevuutta kunnostusjakson matkalla noin 1 m, alueen ylä- ja alaosassa on pieni virtapaikka, joissa korkeusero pääasiassa syntyy. Virtapaikoilla on jonkin verran hienompaa kiviainesta, joista voi tehdä mm. kutualuetta lohikaloille. Oja on suvanto-osuudellakin kalteva, veden virtaus on koko ajan silminnähden havaittavissa hyvin, joten veden vaihtuvuus on hyvä eikä liettyminen ole ongelma. Käytännössä kunnostuksien 10-20 cm alivirtaama-ajan vedentason pinnannosto ei muuta uoman hydrologiaa tai haittaa ylivirtaama-aikana uoman vedenjohtokykyä metsämaan tai peltojen käyttöä ajatellen haittaavasti. Palautettavat kivet, joita asetellaan suojapaikoiksi kalastolle, eivät pidätä ylivirtaama-ajan vesimassoja haitallisesti eikä toimenpiteet heikennä uoman hydrologiaa kuin enintään alivirtaama-ajan virtausolojen osalta, jolloin pohjan tuntumaan taataan vesieliöille ja kalastolle nykyistä riittävämmin suojapaikkoja, lisääntymisalueita sekä ravinnonhankinnan kannalta merkityksellisiä alueita. KOHDE 2 LOUKASKOSKEN Loukaskosken kunnostusalueen yläosa on edellisen kaltaista, savihiesua ja kiveä sisältävää oikaistua uomaa, joka on heinittynyt. Reunoilla on perkuupenkereet, joissa on runsaasti kivimateriaalia. Pääosa kunnostuskohteesta on kuitenkin pääosin kivipohjaista, osittain louhittua ja räjäytettyäkin virta-aluetta, joka on oikaisuperattu. Uoman pohja on paikoin yksipuolinen ja uomaprofiili on suora ja rännimäinen. Uoman leveys on 3-4m ja se on alivirtaama-aikana erityisen matalavetinen, veden kulkiessa ohuena kerroksena ojassa leveällä alueella. Uoman kaltevuus on noin 2m 300 m matkalla, joten alue on selkeä virta-alue. Uoman luonnonmukaisuuden lisäämiseksi on tarkoituksena tehdä kiveämällä alivirtaama-ajan vedenkorkeudelle sopivia suisteita ja ohjaimia, joilla vedenalaisen pohja-alueen olosuhteita muutetaan monipuolisemmiksi lisäten mm. kutukuoppia ja tehdään niihin soraikoita, muutetaan virtausoloja aikaan saaden kiivaita virtakohtia sekä hitaampia suojapoteroita etenkin lohikaloille sopiviksi paikoiksi. Materiaalina käytetään kaivuupenkereiden ja puron pohjan kiviä sekä rantametsästä maanomistajan luvalla saatavaa puumateriaalia vähäinen määrä (2-3 m3). Virranohjauksella pyritään tekemään rännimäisestä virta-alueesta monipuolisempi ja nopeuttaa uoman palautumista kohti luonnontilaa tai sen kaltaista tilaa. Virran poikki tai osittain poikki kulkevat hidasteet tai virranohjaimet tekevät uomaan monipuolisuutta ja aikaansaavat suojapaikkoja kalastolle. Uomassa oleva ja sinne lisättävä puumateriaali mahdollistaa vesihyönteisten määrän ja lajiston monipuolistumisen. Pienimuotoisia suisteita ja kynnyksiä kalteville virta-alueille tulee noin 10-20 m välein koska yhden suisteen vaikutusmatka on varsin vähäinen. Virtapaikoille ja suvantoihin lisätään myös kookkaampia asentokiviä suojapaikoiksi kaloille ja kiviksi, johon talviaikana jääkansi voi paremmin muodostua virtaamaa haittaamatta.
Karttakuva 3. Kunnostusalue Ojakorpi. Jaksolle lisätään kivistä suojapaikkoja ja tehdään suisteita ja vastaavia pieniä virranohjausrakenteita kivistä ja puista, joiden vaikutus on suurimmillaan lähinnä alivirtaama-aikoina. Karttakuva 4. Kunnostuskohde Loukaskoski. Alueella tehdään puisia ja kivisiä virranohjaimia, suojakivikoita Ojakorven kohteen tavoin ja lisäksi useita kutupaikkoja lähinnä lohikaloille.
ALUEEN NYKYTILA JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET Kunnostusalueelta on maastosuunnitelman yhteydessä otettu kuvia, jotka esittävät yleisnäkymiä alueelta. Kuvien yhteydessä on lyhyesti luonnehdittu kuvaa ja sen lähialuetta sekä esitetty kuvaan liittyviä erityispiirteitä ja mahdollisia tehtäviä, suunniteltuja toimenpiteitä. Kuva 1. Oikaistua leveää ja täysin muuttunutta Valkkiojaa tiesillan Kuva 2. Korkeakosken alueen alaosa on virtajaksoa, joka on alapuolella. Kohteeseen on mahdollista tehdä puusuisteita sekä perattu ja hyvin rännimäinen. Monipuolisuuden lisääminen pienin palauttaa vähäisessä määrin kiviä perkuupenkereistä. Jakso on kivisin suistein ja puisin virranohjaimin yhdessä kutupaikkojen kokonaisuudessaan hyvin kuvan kaltaista. rakentamisen kanssa lisäävät tämän alueen monipuolisuutta etenkin kalastoa ajatellen. Kuva 3.Virta-alueen yläpuolella on virtaisaa nivaa, johon kivien ja puiden lisääminen toisi kaivattua monipuolisuutta. Nykyisellään alue on kovin paljas ja arvokaloille yksipuolinen. Kuva 4. Alueen yläosa on nivamaista, paljasta ja leveää uomaa, jonka monipuolisuutta kivet ja puiset suisteet monipuolistaisivat.
Kuva 5. Puusuisteiden avulla virranohjaus on mahdollista tehdä monella eri tavalla. Kuvassa virtaa kiihdytetään ja ohjataan kaivajapuuhun jolloin pehmeään maaperään syntyy syvännemonttu kalojen suojapaikaksi. Toteutustapoja on monia eri tarkoituksiin. Kuva 6. Kivistä tehtyjä suisteita ja asentokivikkoa. Suorassa uomassa oleva vesi on saatu kulkemaan mukitellen ja virrassa on useita erilaisia virta-alueita monipuolistamassa puroluontoa.
LUPATARPEET JA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Kunnostus on suunniteltu siten, että se ei vaadi aluehallintoviraston vesilupaa tai muita lupamenettelyitä hankkeen toteuttamiseksi. Kunnostus vaatii alueen maanomistajien suostumuksen alueen käyttämiseksi ja siellä liikkumiseksi, sekä mahdollisen materiaalin kuljettamiseksi tai hankkimiseksi alueelta. Työ on suunniteltu tehtäväksi kokonaisuudessaan alueen maan- ja vedenomistajan alueella, joten alueiden omistajan lupa hankkeelle on ensiarvoisen tärkeä ja se on olemassa. Suunnitelma toimitetaan Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä alueen maanomistajille ja kalastusalueelle ja Puhdas Valkjärvi Ry:lle. Kunnostussuunnitelma laitetaan tiedoksi kunnalliselle ympäristöviranomaiselle Kunnostus on tarkoituksena toteuttaa lähinnä talkooperiaatteella ja käsityönä elokuussa viikolla 34 vuonna 2011. Mahdollisista korvattavista vähäisistä haitoista, puumateriaalin hankinnasta ja muista tulonmenetyksistä sovitaan asianosaisten kanssa erikseen. ARVIO LAJEIHIN JA LUONTOTYYPPEIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Virtavesikunnostuksen hyödyt kohdistuvat pääasiassa taimenen elinolojen parantamiseen, mutta virtaalueiden lisääntyminen kivikynnysten ja puusuisteiden ansiosta lisää myös muun virtavesiluonnon monimuotoisuutta. Ajan kuluessa alueelle muodostuu nykyistä enemmän mm. vesisammalkasvillisuutta sekä sitä kautta hyönteisten monipuolistumista ja runsastumista. Nämä muutokset lisäävät myös vesihyönteisten elinmahdollisuuksia ja sitä kautta saattavat lisätä myös harvinaisten lajien määrää. Valkkiojan vesi on alivirtaama-aikana hyvälaatuista, joten vaateliailla lajeilla on hyvät menestymisen mahdollisuudet luomassa. Virta-paikkojen ja mahdollisten vesihyönteismäärien lisääntyminen saattaa tuoda alueelle myös paremmat elinedellytykset koskikaralle. Kalaston lisääntyminen ja välillisesti isompien kalojen lisääntyminen jokialueella tuo lisäravintoa myös saukolle sekä lisää alueen kalastusmahdollisuuksia vähäisesti. Maamme puroista enää alle 2% on luonnontilaisia. Valkkioja on lähes kokonaisuudessaan perattu ja muuttunut. Silti ojaa voidaan pitää erinomaisena kohteena kalaston ja vesiluonnon osalta ja ojan tilan parantamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat suotavia. Työn aikainen samentuminen on vähäistä huomioiden luoman pohjan olevan savisilttiä ja kivikkoa. Mahdollinen vähäinen samentuminen ja kiintoaineksen kulkeutuminen alapuoliselle alueelle on erittäin vähäistä eikä työn haittoja ole havaittavissa kunnostusalueen ulkopuolella. TARKKAILU Kunnostusalueen alapuolinen kalasto on koekalastettu ulkopuolisen toimijan toimesta vuonna 2010. Ennen kunnostusta on tarkoituksena koekalastaa Loukaskosken alueella koeala ja toistaa koekalastus 2 ja 4 vuoden kuluttua kunnostuksesta. HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaavana toimii Suomen luonnonsuojeluliitto ry, jonka päätoimipaikka on Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Käytännön töistä ja hankkeen järjestelyistä vastaa liiton pienvesikoordinaattori Teemu Tuovinen. Suomen luonnonsuojeluliitto pienvesikoordinaattori Teemu Tuovinen Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 / 050 34 35 366 pohjanmaa@sll.fi Lisätietoa hankkeesta: www.sll.fi/pienvedet