Mäntsälän kunta ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMA

Mäntsälän kunta ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMA Projekti nro H04560.P012 Viimeisin muutos Laadittu Laatija Tark. / Hyv. JVK GRANLUND OY Jarkko Kuronen Anni Tyni

TOIMINTASUUNNITELMA 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe... 3 2. Johdanto... 4 3. Nykyinen energiankäyttö... 5 3.1. Kiinteistöjen energiankulutus... 5 3.2. Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta... 8 3.3. Liikkumisen energiankulutus... 8 3.4. Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt... 8 3.5. Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet... 9 3.6. Toteutettuja energiansäästötoimia... 9 4. Tehostamissuunnitelman toteuttaminen... 10 4.1. Energiatehokkuus hankinnoissa... 10 4.2. Energiatehokas suunnittelun ohjaus... 11 4.3. Energiakatselmusten toteuttaminen... 11 4.4. Energiankulutuksen seurannan tehostaminen... 12 4.5. Yleiset toimenpiteet... 13 4.6. Liikkumisen tehostamistoimet... 13 4.7. Koulutus ja viestintä... 13 4.8. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto... 14 5. Energiatehokkuuden raportointi... 14

TOIMINTASUUNNITELMA 3 (14) 1. Esipuhe Mäntsälän kunta ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat vuonna 2009 tehneet energiatehokkuussopimuksen, jonka tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 energiankulutukseen verrattuna. Energiatehokkuussopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuutta pyritään edistämään kiinteistöissä, työmatkaliikenteessä sekä hankinnoissa. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään nykyinen energiankulutus sekä aikataulutettuja ehdotuksia energiatehokkuuden edistämiseksi. Toimintasuunnitelman ovat valmistelleet Granlund Oy:n asiantuntijat Jarkko Kuronen ja Anni Tyni. Mäntsälän kunnalta toimintasuunnitelman kommentoinnissa ja tietojen toimittamisessa mukana ovat olleet Hannu Seppälä, Soile Karhinen ja Maija Nivala. Helsingissä, kesäkuussa 2014 GRANLUND OY

TOIMINTASUUNNITELMA 4 (14) 2. Johdanto EU:n jäsenvaltioita sitova direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (2006/32/EY), ns. energiapalveludirektiivi, tuli voimaan 17.5.2006. Direktiivin tavoitteena on energian loppukäytön tehostamisella vähentää primäärienergiakulutusta sekä alentaa kasvihuonepäästöjä ja näin ehkäistä ilmastonmuutosta. Direktiivissä on asetettu 9 %:n ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle 2008 2016 laskettuna vuosien 2001 2005 keskikulutuksesta. Direktiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupan piirissä oleva teollisuus. Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat koskea muun muassa rakennuksia ja niiden järjestelmiä, liikennettä sekä tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksia. Direktiivi asettaa julkiselle sektorille esimerkkiaseman energiatehokkuuden parantamisessa ja energiakäytön vähentämisessä. Direktiivi edellyttää julkisen sektorin toimijoilta sekä tavoitteiden asettamista että suunnitelmallista ja pitkäjänteistä energiatehokkuuden juurruttamista koko organisaation arkeen. Tämä suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Se myös pyrkii vastaamaan niihin ilmasto- ja energiatehokkuushaasteisiin, joita kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö (erityisesti Energiapalveludirektiivi) asettavat. Energiankäytön tehostuminen vähentää myös energiakustannuksia, minkä merkitys korostuu ajankohtana, jolloin energiahintoihin kohdistuu jatkuvia nousupaineita.

TOIMINTASUUNNITELMA 5 (14) 3. Nykyinen energiankäyttö 3.1. Kiinteistöjen energiankulutus Mäntsälän kunta omistaa 47 kiinteistöä. Kiinteistöjen kokonaislaajuus sekä energiankulutus on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1: Mäntsälän kunnan omistamat kiinteistöt, vuosi 2013 Energiankäyttö vertailuvuodelta Ostolämpö (MWh) Sähkö (MWh) Polttoaineet (MWh) Rakennusten bruttopinta-ala (brm 2 ) Rakennustilavuus (m 3 ) Palvelurakennukset 7975 6625 2218 92 813,5 392 858,2 Asuinrakennukset 0 0,85 98 2 434,5 7 185,3 Yhteensä 7975 6626 2316 95 248,0 400 043,5 Suurin osa kunnan kiinteistöistä on sivistystoimen kiinteistöjä, mikä tarkoittaa koulurakennuksia. Muita rakennuksia ovat esimerkiksi päiväkotirakennukset, monitoimitalo, terveyskeskus ja kunnantalo. Kunnan kiinteistöistä valtaosa on lämmitetty kaukolämmöllä. Tilavuuden perusteella laskettuna viidennes kunnan kiinteistöistä käyttää lämmitykseen öljyä tai maakaasua. Näiden lisäksi pieni osa kiinteistöistä lämmitetään sähköllä. Taulukon 1 sarake Ostolämpö sisältää kaukolämmön kulutuksen, maakaasun ja öljyn kulutukset on esitetty kohdassa Polttoaineet. Taulukossa 2 on esitetty kaukolämmöllä lämmitettävien kiinteistöjen normitettu eli ulkolämpötilan suhteen vakioitu lämmönkulutus. Kunnan omistamista asuinrakennuksista vain yhdessä on lämmitysmuotona kaukolämpö, mutta kulutusseuranta on yhteydessä viereisen koulun kaukolämmön kulutusseurantaan. Tämän vuoksi taulukossa on esitetty vain palvelurakennuksien normitettu lämmönkulutus. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty kiinteistöjen polttoaineenkulutukset eli öljyn ja maakaasun kulutukset, taulukossa 5 sähkönkulutukset ja taulukossa 6 vedenkulutukset vuosilta 2011-2013. Taulukon 4 öljyn kulutukset perustuvat kunnalta saatuihin öljyn hankintatietoihin eivät absoluuttiseen öljyn kulutukseen öljyn varastointimahdollisuudesta johtuen. Kaikkien kiinteistöjen osalta ei ollut mahdollista saada kattavia tietoja kaikista kulutuslajeista. Esimerkiksi vesiosuuskuntien asiakkaina olevista kiinteistöistä ei tietoja ollut saatavilla vedenkulutuksesta eikä kerrostaloasunnossa toimivien ryhmäperhepäiväkotien osalta kaukolämmönkulutuksesta. Puuttuvat tiedot on huomioitu ominaiskulutuksissa kohdistamalla kulutus vain niille rakennuksille, joiden kulutustiedot ovat olleet käytettävissä. Lisäksi joidenkin rakennusten kohdalla tietoja puuttui joidenkin vuosien osalta. Tämä on huomioitu ominaiskulutuksessa ottamalla bruttoalassa huomioon vain ne rakennukset, joiden kulutustiedot kyseiseltä vuodelta ovat olleet käytettävissä.

TOIMINTASUUNNITELMA 6 (14) Taulukko 2. Normitettu lämmönkulutus vuosina 2011 2013 Kiinteistötyyppi Yksikkö 2011 2012 2013 Palvelurakennukset MWh 8929 7431 7969 kwh/brm 2 152,0 121,6 122,9 Bruttoala brm 2 58 758 61 130 64 829 Yhteensä MWh 8929 7431 7969 Keskiarvo kwh/brm 2 152,0 121,6 122,9 Taulukko 3. Kevyen polttoöljyn kulutus vuosina 2011 2013 Kiinteistötyyppi Yksikkö 2011 2012 2013 MWh 1203 1545 992 Palvelurakennukset kwh/brm 2 102,0 126,0 80,9 brm 2 11 792 12 256 12 256 Asuinrakennukset MWh 162 144 98 kwh/brm 2 217,4 193,0 131,2 brm 2 745 745 745 Yhteensä MWh 1365 1689 1090 Keskiarvo kwh/brm 2 105,0 129,9 83,8 Taulukko 4. Maakaasun kulutus vuosina 2011 2013 Kiinteistötyyppi Yksikkö 2011 2012 2013 MWh 1217 1331 1227 Palvelurakennukset kwh/brm 2 149,7 163,8 150,9 brm 2 8 128 8 128 8 128 Yhteensä MWh 1217 1331 1227 Keskiarvo kwh/brm 2 149,7 163,8 150,9

TOIMINTASUUNNITELMA 7 (14) Taulukko 5. Sähkönkulutus vuosina 2011 2013 Kiinteistötyyppi Yksikkö 2011 2012 2013 Palvelurakennukset MWh 5888 6120 6625 kwh/brm 2 63,7 64,4 68,0 brm 2 92 497 94 997 97 369 Asuinrakennukset MWh 10,7 11,2 0,85 kwh/brm 2 37,6 39,3 30,8 brm 2 284 284 284 Yhteensä MWh 5899 6131 6626 Keskiarvo kwh/brm 2 63,6 64,3 67,9 Taulukko 6. Vedenkulutus vuosina 2011 2013 Kiinteistötyyppi Yksikkö 2011 2012 2013 Palvelurakennukset m 3 38442 38921,5 40758,8 m 3 /brm 2 0,486 0,3482 0,505 brm 2 79 085 80 667 80 667 Asuinrakennukset m 3 948 847 1054 m 3 /brm 2 0,489 0,437 0,543 brm 2 1939,5 1939,5 1939,5 Yhteensä m 3 28198 31379 31190 Keskiarvo m 3 /brm 2 0,341 0,379 0,377 Polttoaineenkulutustiedot taulukoissa 3 ja 4 eivät anna luotettavaa kuvaa kulutuksen kehittymisestä, koska, kulutustiedot taulukossa 3 perustuvat kiinteistöihin tilattuihin öljymääriin eikä tarkasti lämmitykseen käytettyyn polttoainemäärään. Sähkönkulutus on kolmen vuoden tarkasteluajanjakson aikana noussut. Yksi syy kulutuslukemien nousuun aikaisempiin vuosiin verrattuna on Koillis-Mäntsälän koulun ja Nummisten koulun valmistuminen vuonna 2013. Vuonna 2013 Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energian kokonaiskulutus oli 16 911 MWh, josta lämmön osuus oli 47 %, polttoaineiden 14 % ja sähkön 39 %. Työntekijää kohden laskettu energian ominaiskulutus oli 12,6 MWh/hlö (työntekijämäärä: 1345, Mäntsälän kunnan tilinpäätös 2012). Vuoden 2011 tiedoilla laskettuna energiankulutus työntekijää kohden oli 13,2 MWh/hlö. Kokonaisenergian kulutuksen kehityssuunta on näin ollen laskeva. Lämmön kokonaiskulutuksen kehityssuunta on laskeva. Lämmön kokonaiskulutus on laskenut 11 % jaksolla 2011 2013. Polttoaineiden kokonaiskulutus on laskenut 10 % samalla jaksolla, mutta kulu-

TOIMINTASUUNNITELMA 8 (14) tuksessa on suurta vaihtelua kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Sähkön kokonaiskulutus on noussut 12 %. Veden kokonaiskulutus on noussut 11 %. Motiva Oy kerää tilastotietoja ominaiskulutuksesta rakennuksista, joihin on tehty energiakatselmus. Rakennukset on luokiteltu tilastoihin rakennustyypeittäin, kuten toimistotalot, kauppakeskukset jne. Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energiankulutusta ei ole tarkoituksenmukaista verrata yksittäisen rakennustyypin kulutukseen, sillä kunnan kiinteistöjen käyttötarkoitukset vaihtelevat suuresti. 3.2. Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta Mäntsälän kunnan kiinteistöjen energian- ja vedenkulutustiedot tallennetaan EnerKey-ohjelmaan. Kiinteistönhoitajat lukevat mittarit kuukausittain ja tallentavat kulutustiedot Facility Info ohjelmiston kautta. Tiedot eivät nykyisin siirry etäluennan kautta EnerKey-ohjelmaan. Sähkönkulutustiedot siirtyvät etäluennan kautta Mäntsälän Sähkö Oy:n tietojärjestelmään, mutta tietoja ei nykyisin käytetä kunnan energiaseurannassa. Energian- ja vedenkulutusta ja niiden poikkeamia seurataan kiinteistönhuollon palavereissa. Kulutuksen poikkeamien seuranta on muilta osin satunnaista. Osassa rakennuksia on käytössä epalvelu yhteistyössä Schenider Electric Finland Oy:n. Kyseisissä kiinteistöissä poikkeamien seuranta on aktiivista. 3.3. Liikkumisen energiankulutus Mäntsälän kunnalla ei ole työntekijöiden liikkumisen ja sen energiankulutukseen liittyvää seurantaa, joten työmatkaliikenteen ja virkamatkojen määrän arviointiin ei ole tässä vaiheessa vielä riittävästi lähtötietoja. Toistaiseksi kunnassa ei ole ollut suunnitelmia työmatkojen matkustuskäytäntöjen luomisesta tai matkojen seurannasta. Työmatkaliikenteen suuntautumista Mäntsälästä eri kuntiin on selvitetty Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelmassa kaikkien kuntalaisten osalta. 3.4. Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Energialähteiden käytöstä kaupungin energian hankinnassa ei ole tehty periaatepäätöksiä. Kunta ostaa kaukolämmön ja sähkön Mäntsälän Sähkö Oy:ltä Sääksjärven koulua lukuun ottamatta, jonne sähkö on ostettu Kymenlaakson sähköltä. Kaukolämpö tuotetaan Mäntsälän Sähkön lämpökeskuksissa maakaasulla, jonka ominaispäästökerroin on 198 kg CO2 /MWh (lähde: Motiva Oy). Mäntsälän Sähkön myymän sähkön energialähdejakauma oli vuonna 2012: Fossiiliset polttoaineet ja turve 33 % Uusiutuvat energialähteet 30 % Ydinvoima 37 % Sähkön ominaispäästökerroin oli vuonna 2012 Mäntsälän Sähkön ilmoituksen mukaan 253 kg CO2 /MWh. Mäntsälän Sähkön myymä sähkö on lähes täysin sähköpörssistä ostettua, eikä ostetussa tai myydyssä sähkössä ole uusiutuvan energialähteiden painotuksia. Kunnan kiinteistössä lämmitykseen käytetyn kevyen polttoöljyn ominaispäästökerroin on 267 kg CO2 /MWh. Maakaasun ominaispäästökerroin on 198 kg CO2 /MWh.

TOIMINTASUUNNITELMA 9 (14) Kunnan kiinteistöjen energiakäytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt ovat yhteensä 3 788 hiilidioksiditonnia vuodessa vuoden 2013 energiankulutuksen perusteella laskettuna. Päästöt jakautuvat seuraavasti: Kaukolämpö 1 578 t CO2 /a Kevyt polttoöljy 291 t CO2 /a Maakaasu 243 t CO2 /a Sähkö 1 676 t CO2 /a 3.5. Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet Mäntsälän kunta on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen mukaisiin energiansäästötavoitteisiin. Kunnan energiankulutus oli yhteensä 33,6 GWh/a vuonna 2005. Lukema sisältää kiinteistöjen, katuvalaistuksen, vesihuollon sekä kunnan omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön. Tavoitteena on yhdeksän prosentin säästö vuoden 2016 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2005 kulutukseen. Energiansäästön tavoitteet ovat seuraavat: Energiansäästön välitavoite (2010) 4 % 1344 MWh Energiansäästön välitavoite (2013) 7 % 2352 MWh Energiansäästön kokonaistavoite (2016) 9 % 3024 MWh Energiatehokkuussopimuksen lisäksi Mäntsälän kunta on solminut vuonna 2011 Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa energiansäästöön ja ilmastonsuojeluun tähtäävän kumppanuussopimuksen, jonka sopimuskausi on viisi vuotta. Sopimuksen energiansäästötavoitteet ovat seuraavat: Lämpöenergia Sähköenergia 542 MWh/a 116 MWh/a Kumppanuussopimuksen tavoitteet koskevat 27 kiinteistöä (10 päiväkotia, terveyskeskus, 11 koulua, paloasema, kansalaisopisto, monitoimitalo, pankinmaa, seurojentalo). Schneiderin tehtäviä ovat mm. kiinteistökohtaisten toimintasuunnitelmien laadinta sekä energiansäästöinvestointien esittäminen. Hiilidioksidipäästöistä kunnalla ei ole tavoitteita. 3.6. Toteutettuja energiansäästötoimia Mäntsälän kunnassa on toteutettu seuraavia tehostamistoimia: Kiinteistöt Seuraavissa kiinteistöissä on toteutettu energiansäästötoimia yhteistyössä kunnan ja Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa vuosien 2012-2013 aikana. Hyökännummen koulu ja päiväkoti Lukio Anttilan päiväkoti Taikametsän päiväkoti Ohkolan koulu Monitoimitalo Myllymäen koulu

TOIMINTASUUNNITELMA 10 (14) Sääksjärven koulu Hirvihaaran koulu Kansalaisopisto Riihenmäen koulu Terveyskeskus Energiansäästötoimet on toteutettu ESCO-hankkeina, joiden kustannukset maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Säästötoimet liittyvät pääasiassa LVI-teknisiin järjestelmiin. Esimerkkejä säästötoimista ovat: Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikojen muutos Tarpeenmukaisen ohjauksen lisääminen ilmanvaihtokoneille, liiketunnistimet ja CO 2 -ohjaus Lämpötilojen asetusarvojen muutos lämmitysverkostossa ja ilmanvaihtokoneilla Ohjelmallisten kesäsulkujen asettaminen lämmitysverkostoihin Kiinteistönhoitohenkilökunnan opastukset Yllä olevien säästötoimien energiavaikutuksia ei ole toistaiseksi laskettu. Laitesähkö ja hankinnat Ei energiankäytön tehostamistoimenpiteitä. Viestintä ja koulutus Energiankäytön tehostamiseen liittyviä koulutuksia ei ole viime vuosina pidetty. Liikkuminen Ei energiankäytön tehostamistoimenpiteitä. 4. Tehostamissuunnitelman toteuttaminen Energianhallinta ei ole kertaluontoinen projekti vaan jatkuva prosessi. Energiatehokkuuden parantaminen on mahdollista seuraavien kappaleiden ratkaisujen avulla. 4.1. Energiatehokkuus hankinnoissa Hankinnoilla tarkoitetaan tässä kunnan työntekijöiden käytössä olevia työvälineitä, mm. tietokoneita ja energiaa kuluttavia työkaluja. Vertailukohtana kunnan hankintoihin voi pitää valtion hankintoja, joita sitoo nykyisin Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (Cleantechratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Valtion on Cleantech-ratkaisun myötä hankittava energiamerkinnöiltään parhaisiin kuuluvia tuotteita. Ehdotamme seuraavia askeleita: 1. Määritetään hankintakäytännöt ja hankintojen energiatehokkuusohjeet. Luodaan kunnan yhteinen hankintastrategia ja sisällytetään energiatehokkuus tähän strategiaan. Asetetaan energiatehokkuus yhdeksi hankintakriteeriksi. 2. Kehitetään mittarit, joilla strategiaa seurataan. Seurataan esimerkiksi puolen vuoden välein, onko hankinnoissa päädytty energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin.

TOIMINTASUUNNITELMA 11 (14) 4.2. Energiatehokas suunnittelun ohjaus Uudisrakennusten ja peruskorjauskohteiden suunnittelua varten ehdotamme energiatehokkaan rakentamisen suunnitteluohjeen tekemistä. Ohjeessa tulisi käsitellä suunnittelualoittain keskeisimmät tehtävät, jotka vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen. Tärkeitä tekijöitä energiatehokkaassa suunnittelussa ovat mm. rakennuksen muotoon sekä talotekniikan suunnitteluvalintoihin liittyvät tekijät. Jokaisessa rakennushankkeessa tulisi luoda hankesuunnitteluvaiheessa tavoitteet energiankulutukselle. Energiatehokkaan rakentamisen suunnitteluohje toimisi tässä tehtävässä apuvälineenä. Energiatavoite voi olla esimerkiksi tietty energiatodistuksen energialuokka tai vaihtoehtoisesti tietty energiankulutuksen yläraja pinta-alaa kohti (kwh/m 2 ) sekä lämmölle että sähkölle. Suunnittelun energiatehokkuuden seurantaa varten voi luoda tarkastuslistoja, jotka täytetään suunnittelun edetessä. Ensimmäisen kerran tarkastuslista täytettäisiin hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin kirjattaisiin energiatavoitteet. Seuraavat vaiheet olisivat luonnossuunnittelu, toteutussuunnittelu, vastaanotto, ensimmäinen takuuvuosi ja toinen takuuvuosi. 4.3. Energiakatselmusten toteuttaminen Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteena on energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen. Sopimuksen tavoitteena on, että 80 % kunnan kiinteistöistä olisi katselmoitu vuoden 2013 loppuun mennessä. Realistisena tavoitteena voi pitää, että 80 % kunnan kiinteistöistä olisi katselmoitu sopimuskauden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa 38 energiakatselmuksen tekemistä vuoden 2016 loppuun mennessä. Ehdotamme katselmusten tekemistä tasaisesti vuosittain aloittaen vuonna 2014. Suurimpien kiinteistöjen katselmoiminen voisi olla budjetoinnista johtuen tarkoituksenmukaista vuonna 2015 tai 2016. Pienempien kiinteistöjen katselmoinnin voisi aloittaa jo vuonna 2014. Ehdotuksessamme katselmoimatta jäävät kunnan pienimmät kiinteistöt, sillä katselmoinnilla saavutettavat hyödyt ovat oletettavasti pieniä. Asuinhuoneistoja sisältävien kiinteistöjen katselmointi on myös vähäistä, sillä näissä kiinteistöissä omistajan mahdollisuus vaikuttaa energiankulutukseen on toimitilakiinteistöihin verrattuna pienempi. Fossiilisia polttoaineita lämmitykseen käyttävien kiinteistöjen katselmointi painottuu vuosille 2014 ja 2015, sillä näissä kiinteistöissä mahdollisuus vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin on keskimääräistä suurempi. Ehdotuksemme energiakatselmusten tekemisestä on seuraava:

TOIMINTASUUNNITELMA 12 (14) Rakennus Käyttötarkoitus Valm. Kok.tilav. Lämmitys/ polttoaine Katselmointivuosi Pankinmaa (Musiikkiopisto) Pankinmaa 1930 1 208,0 kaukolämp. 2016 Kansalaisopisto Kansalaisopisto 1935 3 414,0 kaukolämp. 2014 Keskuskeittiö/halli K.keittiö/Liedont. varikko 1982 8 162,0 kaukolämp. 2015 Monitoimitalo Monitoimitalo 1987 23 696,0 kaukolämp. 2016 Urheilupuiston rakennus Huoltorakennus 1989 955,0 kaukolämp. Apposen teollisuushalli Vanha Porvoontie 6-30,-56,-59 8 200,0 kaukolämp. 2015 Työasema =(kunnan omistama rakennus) Petun toimintaa 6 080,0 kaukolämp. 2015 Seurojentalo Seurojentalo 1926 5 070,0 kaukolämpö 2015 Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu 1950 12 047,0 kaukolämpö 2015 Ehnroosin koulu + viipale Ehnroosin yläaste 1958 34 380,0 kaukolämpö 2016 Lukio Lukio 1958 24 600,0 kaukolämpö 2016 Myllymäen koulu Myllymäen koulu 1983 14 058,0 kaukolämpö 2016 Kotokartano Vanhuspalvelut 1986 20 893,0 kaukolämpö 2016 Päiväkoti Amanda Päiväkoti Amanda 1990 3 151,0 kaukolämpö 2014 Kunnantalo Kunnantalo 1992 28 462,0 kaukolämpö 2015 Riihenmäen koulu Riihenmäen koulu 1998 17 198,0 kaukolämpö 2016 Päiväkoti Myllytonttu Päiväkoti Myllytonttu 2002 2 650,0 kaukolämpö 2014 As Oy Aaretinpuisto/Pikku-Hukat 1 ok-talo Ryhmis 2004 350,0 kaukolämpö Kaunismäen Päiväkoti Päiväkoti 2009 3 881,0 kaukolämpö 2016 Terveyskeskus Terveyskeskus 1979/2009 24 780,0 kaukolämpö 2015 Pilvikirsikka ryhmis 1 asunto Ryhmis 367,0 kaukolämpö Mustamäen päiväkoti/ryhmis Päiväkoti/ryhmis 1 272,0 kaukolämpö 2016 Kirkonkylän koulun as. 10 asuntoa Asuinhuoneistoja 1963 3 607,0 kaukolämpö 2015 Koillis-Mäntsälän koulu ja päiväkoti koulu ja päiväkoti 13 498,0 kaukolämpö 2016 Ryhmis Mikkosenhaka 1 asunto Ryhmis 344,0 kaukolämpö Alatalo Dementiayksikkö 1938 1 172,0 maakaasu 2015 Paloasema Paloasema 1968 8 482,0 maakaasu 2014 Anttilan päiväkoti ja esikoulu Päiväkoti 1926 8 382,0 maakaasu 2014 Hepolan uusi koulu Hepolan koulu 1990 14 200,0 maakaasu 2014 Lukon koulu Lukon koulu 1924 1 100,0 sähkö 2015 Liljendalin teollisuushalli Varasto (Puistojaos) 1982 2 722,0 sähkö Päiväkoti Omenapuu Päiväkoti 1998 1 184,0 sähkö 2016 Päiväkoti Saviaho Päiväkoti 1998 2 659,0 sähkö 2014 Nummisten koulu ja päiväkoti koulu ja päiväkoti 18 700,0 sähkö 2016 Montessori Päiväkoti 2005 1 218,2 sähkö 2016 Onnilanrinne 3 asuntoa yhdistetty Päiväkoti 861,0 sähkö Ohkolan koulu ala- ja yläkoulu Ohkolan koulu 1953 7 234,0 öljy (myös hake) 2014 Taikametsän päiväkoti Päiväkoti Taikametsä 1967 1 509,0 öljy 2015 Maalahdentien rivitalo 4 asuntoa Asuinhuoneistoja 822,7 öljy Peltolantien rivitalo 6 asuntoa Asuinhuoneistoja 1 340,6 öljy Sälinkää terveystalo 2 asuntoa Asuinhuoneisto/ryhmis 1968 1 415,0 öljy Sälinkään koulu Sälinkään koulu 1930 3 496,0 öljy 2014 Lepola Käsityökeskus 1949 1 441,0 öljy 2015 Hirvihaaran uusi koulu Hirvihaaran koulu 1955 3 988,0 öljy (myös hake) 2014 Sääksjärven koulu uusi ja vanha Sääksjärven koulu 1956 9 307,0 öljy 2014 Arolan koulu (uusi ja vanha) Arolan koulu 1974 4 079,0 öljy 2014 Hyökännummen koulu/päiväkoti Hyökännummen koulu 2003 17 808,0 öljy 2014 4.4. Energiankulutuksen seurannan tehostaminen Energiankulutus kiinteistöittäin raportoidaan EnerKey-järjestelmään, mutta osalla kiinteistöistä raportoinnissa on puutteita. Etäluettujen kulutustietojen siirtämistä EnerKey-järjestelmään tulisi selvittää varsinkin sähkönkulutuksen osalta. Sähkönjakeluverkkoyhtiöt ovat vaihtaneet laskutuskohteisiinsa etäluettavat mittarit vuoden 2013 loppuun mennessä. Lämmön- ja vedenkulutuksen osalta kulutusseuranta perustuu vielä jatkossakin huoltohenkilökunnan suorittamaan mittarinluentaan.

TOIMINTASUUNNITELMA 13 (14) Energiankulutuksen poikkeamien seurantaan tulisi kehittää strategia. Toimiva strategia voisi olla kuukausittaisten seurantapalaverien pitäminen. Palavereissa olisivat mukana kiinteistönhoidosta vastaavat henkilöt sekä kiinteistöjen omistajan yhteyshenkilöt. Kulutuspoikkeamien syyt ovat usein kiinteistönhoidon tiedossa. Seurantapalaverien tulosten perusteella voidaan luoda ohjeistusta tilojen energiatehokkaasta käytöstä tai esimerkiksi saada tieto kootusti mahdollisista talotekniikan laitteiden vaurioista. Energiankulutuksen seuranta ja poikkeamiin puuttuminen on aktiivista jo nykyisin kiinteistöissä, joissa on käytössä epalvelu yhteistyössä Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa. 4.5. Yleiset toimenpiteet Yleisellä tasolla tulisi seurata Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteita energiatehokkuuden edistämisestä ja parantaa energiankulutuksen raportointia. Energiatehokkuussopimukseen liittynyt saa taloudellista tukea energiakatselmuksiin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Tuen määrä investoinneissa on korkeimmillaan 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. 4.6. Liikkumisen tehostamistoimet Työn takia tapahtuvan liikkumisen energiatehokkuuden parantamiseen ehdotamme seuraavia toimia: 1. Kysely kunnan henkilöstön työmatkojen kulkutavoista ja kustannuksista Tehdään henkilökunnalle kysely, jolla kartoitetaan kulkutavat sekä matkojen pituudet työmatkoilla. Selvitetään seuraavat työmatkustamiseen liittyvät kustannukset: joukkoliikenteen käyttö, taksimatkat, kilometrikorvaukset sekä mahdollisten työsuhdeautojen ylläpito ja käyttö. 2. Lyhyiden työmatkojen kulkutavan ohjeistaminen Selvitetään mitä palveluita seudun joukkoliikenne voisi tarjota kunnan työntekijöille. Selvitetään tyypillisten kunnan sisäisten työmatkojen energiankulutus-, CO 2 -päästöt ja ajankäyttö autolla, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. 3. Työmatkojen seuranta Organisoidaan työmatkojen kulkutapojen ja määrän seuranta, jonka perusteella nähdään miten erilaisten kulkutapojen käyttö ja matkojen määrä kehittyy pitkällä aikavälillä. 4. Työmatkapyöräilyn edistäminen Varataan tilat pyörien säilytykseen sekä riittävät pukuhuonetilat työmatkapyöräilijöille. Kohtien 1-3 tehtäviin pitää todennäköisesti valita ulkopuolinen tekijä, jos liikkumisen tehostamistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi. Työtä voisi valvoa vastaava työryhmä kuin Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Kunta on harvaan asuttu, minkä takia yksityisautoilu säilyy jatkossakin hallitsevana liikkumismuotona. Kohta 4 tulee huomioida jokaisen uudisrakennuksen ja peruskorjauksena alkaessa. Kunnassa ei juuri ole työsuhdeautoja, joten autojen hankinnan ohjeistuksen on tarpeetonta. 4.7. Koulutus ja viestintä Ehdotamme tämän toimintasuunnitelman toteuttamisen kannalta tärkeiden avainryhmien listaamista. Avainryhmien ja avainhenkilöiden löydyttyä ehdotamme kunnan energiatehokkuusryhmän perustamista. Ryhmä voisi kokoontua esimerkiksi puolen vuoden välein ja vastata energiatehokkuuteen liittyvästä viestinnästä kunnan työntekijöille. Oikeat viestintäkanavat on suunniteltava avainhenkilöiden yhteistyönä. Työryhmään on saatava mukaan osallistujat vähintään kunnan teknisistä palveluista, henkilöstöpalveluista, sivistyspalveluista sekä Mäntsälän Sähkö Oy:stä.

TOIMINTASUUNNITELMA 14 (14) 4.8. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Energiatehokkuussopimuksen sopimusvelvoitteena on uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tekeminen. Katselmusprojekti on aloitettu loppuvuodesta 2013. Motiva Oy:n määritelmä kuntakatselmuksesta on: Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet ja arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Katselmuksen voi toteuttaa niin yhden kuin usean kunnan, seutu- tai maakunnan kattavana. Menettelytavoiltaan muita energiakatselmuksia muistuttavassa uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa etsitään taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia korvata muiden energiamuotojen käyttöä uusiutuvalla energialla. Siinä listataan myös konkreettisia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kuntakatselmuksen valmistuttua Mäntsälän kunnan tulisi aktiivisesti pyrkiä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä omissa kiinteistöissään ja myös edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä kunnan alueella kokonaisvaltaisesti. Kunnan energian hankinnassa tulisi painottaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista. Kaukolämmön hankinnassa tämä voi olla vaikeaa, sillä Mäntsälän Sähkö tuottaa nykyisin suuren osan lämmöstä maakaasulla. Sähkön hankinnassa todennäköisesti helpoin tapa on seuraavalla sähkön oston kilpailutuskaudella vaatia energiayhtiöltä tietty osuus vesi- tai tuulisähköä. Vesisähkön hinta ei poikkea sähköpörssissä fossiilisilla energialähteillä tuotetun sähkön hinnasta. Arvio tuulisähkön hinnasta on 10 % normaalia sähkösopimusta kalliimpi. 5. Energiatehokkuuden raportointi Kunnan tulisi hyödyntää paremmin Energiatehokkuussopimuksen raportointijärjestelmää, johon on mahdollista kirjata kiinteistökannassa tapahtuvat muutokset, energiankulutus, energiatehokkuustoimet sekä energiatehokkuutta edistävät muut toimet. Kulutusseurantaan liittyvät toimet on käsitelty aikaisemmissa kappaleissa. Mäntsälän kunnalla on jo nykyisin työkalut ja edellytykset tehokkaampaan energiatehokkuuden raportointiin, mutta työkalut tulisi ottaa aktiiviseen käyttöön.