ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57
2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Romanikielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan omalla halulla tuottaa oppimateriaalia on keskeinen merkitys. Romanikielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Romanikielen opetuksen ja kielen ominaispiirteitä Romanikieli kuuluu indoeurooppalaisen kieliperheen indoarjalaiseen kielikuntaan. Se on sukua hindille, urdulle ja marathanille sekä sanskritille. Romanikieli on ainut Intian ulkopuolella puhuttu intialainen kieli. Romanikieli on kansainvälinen kieli, jota puhutaan eri puolella maailmaa 40 miljoonaisen romaniväestön keskuudessa. Suomen romanikieli kuuluu ns. pohjoisiin murteisiin. Se on sukua Walesin, Pohjois- Venäjän, Puolan ja Baltian romanimurteille. Suomen romanikieli on joidenkin tutkijoiden mukaan säilynyt paremmin kuin muissa pohjoismaissa. Perussanasto on pysynyt eri murteista huolimatta lähes samana. Romanikieli on ollut vuosisatojen ajan pelkästään ns. puhuttu kieli. Kieltä on kirjoitettu vasta muutaman vuosikymmenen ajan. Romanikieltä kirjoitetaan paljolti samoin kuin suomen kieltä, lukuun ottamatta muutamaa kirjainta, jotka äännetään eri tavalla.
3 TASO I (vuosiluokat 1-2) Opetuksen pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Opetuksen tavoitteena on rohkaista lasta käyttämään jo osaamaansa ja koulussa oppimaansa kieltä ikätasolleen sopivissa, leikinomaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteet oppii erottamaan puheesta romanikielen vaikeat äänteet ja lausumaan ne oikein sekä erottamaan lauseet, sanat ja tavut toisistaan oppii romanikielen luku- ja kirjoitustaidon alkeet ja äänteiden oikeinkirjoituksen sekä kehittää niitä omien edellytystensä mukaan laajentaa sanavarastoaan niin, että osaa muodostaa kysymyksiä ja vastauksia sekä kertoa edellytystensä mukaan lyhyitä kertomuksia omasta lähiympäristöstään suullisesti oppii tunnistamaan maskuliini- ja feminiinimuotoiset sanat ja käyttämään niitä omassa puheessaan oppii eläytyvää kuuntelemista ja ennen kaikkea suullista itsensä ilmaisemista. Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen romanikielen äänteiden ja äänneyhdistelmien harjoituksia suullisen ilmaisun harjoituksia, puheen jakamista lauseisiin, sanoihin ja tavuihin kuullun ymmärtämisen harjoituksia aihepiirit: minä itse, perhe ja koti, pihapiiri, leikit, koulu ja lähiympäristö, kulttuuri ja tavat Lukeminen ja kirjallisuus romanikielisiä tarinoita, loruja, leikkejä ja lauluja Kirjoittaminen sanatason oikeinkirjoituksen harjoituksia Kielentuntemus nominitaivutukset (substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit): elollinen ja eloton, suku ja luku) verbien taivutus: preesens, imperatiivi ja kieltomuodot tavallisimmat prepositiot ja postpositiot sijataivutuksista nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi
4 Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti romanikielisiä tarinoita, loruja, leikkejä ja lauluja TASO II (vuosiluokat 3-5) Opetuksen pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Opetuksen tavoitteena on opettaa romanikielen keskeisimmät rakenteet ja ohjata romanioppilasta niiden tietoisempaan käyttämiseen pienimuotoisessa suullisessa vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi opetuksen tavoitteena on opettaa oppilasta lukemaan ja kirjoittamaan romanikielellä. Tavoitteet oppii ymmärtämään, että kotona opittu puhekieli ja koulussa opetettava kirjallinen ilmaisu ovat toisinaan täydentäviä elementtejä tunnustaa ja käyttää tavallisimpia romanikielen perusrakenteita ja ominaispiirteitä puhuessaan ja kirjoittaessaan oppii aktiivista vuorovaikutuksellista kuuntelua oppii romanikielen peruslukutaidon ja kehittyy luetun ymmärtämisessä sekä laajentaa sanavarastoaan oppii tuntemaan pienimuotoisia kirjallisia tuotoksia ohjattuna ja harjoitusten avulla oppii osallistumaan pari- ja pienryhmäkeskusteluihin sekä tuottamaan pienimuotoisia suullisia kertomuksia ohjattuna lähipiirien aiheista. Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen romanikielen äänteet, äänneyhdistelmät ja niiden oikea ääntäminen kuuntelutehtäviä sanavaraston kartuttaminen yhteistyössä muiden aineiden kanssa suullisen ilmaisun harjoittelua lähipiirin aiheista: pari- ja pienryhmäkeskusteluja, pienimuotoisia esiintymisiä, asian ja tapahtumien kertomista, osallistuvan kuuntelun harjoituksia käsiteltävät aihepiirit: oma suku, harrastukset, koulu, minäkuva, ympäristön ja luonnon ilmiöt Lukeminen ja kirjallisuus peruslukutaidon monipuolisia harjoituksia sana- ja asiatarkan sekä päättelevän lukemisen harjoittelemista sanavaraston kartuttaminen Kirjoittaminen käsin kirjoittamisen harjoituksia oikeinkirjoitus: sanojen ja lyhyiden lauseiden oikeinkirjoitus sanelutehtäviä
5 omaa kirjallisen ilmaisun harjoittelua: kirjeet, viestit, pienet kuvaukset ja selostukset sekä jutut ja lorut Kielentuntemus nominitaivutukset (substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit): elollinen ja eloton, suku ja luku verbien taivutus: preesens, imperfekti, imperatiivi ja kieltomuodot tavalliset prepositiot, postpositiot, konjunktiot ja adverbit sijataivutuksista nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi sekä muiden muotojen harjoittelua kielenoppimistaitojen kehittämistä Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti romanien historiaa Suomessa, arjen ja juhlan kulttuuri ja tavat TASO III (vuosiluokat 6-9) Tavoitteet oppii laajentamaan sana- ja ilmaisuvarastoaan hyödyntäen sekä kotona että koulussa opittuja asioita ja rohkaistuu käyttämään romanikieltä yhä enemmän oppii romanikielen keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet ja oppii soveltamaan niitä suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan syventää taitojaan sana- ja asiatarkassa sekä päättelevässä ja arvioivassa lukemisessa syventää ja monipuolistaa taitojaan tuottaa ja ymmärtää erilaisia tekstejä oppii hyödyntämään tietotekniikkaa romanikieltä kirjoittaessaan ja tietoa hakiessaan tutustuu erialisiin romanikielisiin teksteihin ja syventää omaa tietämystään kielestä ja kulttuurista oppii ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalla kehitykselleen alkaa ymmärtää romanikielen ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä ja tietää muista puhutuista romanikielen murteista, asemasta ja historiasta. Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen romanikielen äänteet ja äänneyhdistelmät, oikea ääntäminen suullisen ilmaisun harjoituksia lähipiirin aiheista: pari- ja pienryhmäkeskusteluja, pienimuotoista esiintymistä, asian ja tapahtumien kertomista, osallistuvaa kuuntelua kuuntelutehtäviä ja kuullun ymmärtämistä luetun kertomista omin sanoin Lukeminen ja kirjallisuus
6 sana- ja asiatarkan sekä päättelevän lukemisen harjoituksia sanavaraston kartuttamista yhteistyössä muiden aineiden kanssa kielen oppimistaitojen kehittämistä, sanakirjan ja muiden tietolähteiden käytön harjoittelua Kirjoittaminen oikeinkirjoitus: lyhyiden viestien ja kirjoitelmien oikeinkirjoitus omaa kirjallista tuottamista: erilaiset viestit, kirjeet, pienet kuvaukset ja selostukset sekä tarinat ja mielipiteet sanelutehtäviä, kuullun ja luetun kirjoittamista omin sanoin kielen oppimistaitojen kehittämistä, sanakirjan ja muiden tietolähteiden käytön harjoittelua Kielentuntemus nominitaivutukset (substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit) elollinen ja eloton, suku ja luku verbien taivutus: perfekti, pluskvamperfekti, konditionaali ja kieltomuodot tavallisimpien prepositioiden, postpositioiden, konjunktioiden ja adverbien käytön varmentamista sijataivutuksista nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi sekä muut sijamuodot sanojen johto-oppia lauseenjäsennyksen alkeet: subjekti, predikaatti ja objekti Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tutustumista romanien ja romanikielen asemaan ja historiaan aihepiirejä: minä ja muut, jatko-opintoja ja ammatteja, suomalaisuus, monikulttuurisuus Suomessa, kansainvälisyys, kulttuuritietoutta. ARVIOINNIN PERIAATTEET Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Vuosiluokkien 1 6 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 7 9 annetaan sekä sanallinen että numeerinen arviointi. Numeroarviointi
7 kuvaa osaamisen tasoa. Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta perusopetuksen päättyessä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajan työtä ja on arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puheja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. Puhuminen ja kuunteleminen - pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa - osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen - pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun - tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus - on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon - osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista - lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat - on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla
8 - osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen - hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt - kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista - osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet - osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. Kielentuntemus - tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet - pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen - osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan - tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita - on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin - tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista - tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä - ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita.