SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY

SY-VIESTI SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY www.samsy.fi 2/2008 Ilm. 6/2008 1

HALUAN LIITTYÄ SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN SAMSY RY:N JÄSENEKSI Etunimet Sukunimi Osoite Postinro. ja -paikka Puhelin Sähköposti Syntymäaika Sähköyliasentaja-erikoisammattitutkinto vuosi Sähkömestari vuosi Yhdistyksen jäsenmaksu on 25 euroa ja liittymismaksu 5 euroa. Ilmoittakaa osoitteenmuutokset jäsenrekisterinhoitajalle! Matti Airola, Kreetankuja 13 as 5, 21200 Raisio S-posti: matti.airola@samsy.fi puh. 040 7611 060 Etusivun kuva: Turun ovat löytäneet 19.4.08 Samsyn kevätkokous. Edessä Espoosta Timo Viitanen, Helsingistä Tarmo Purho ja Pentti.V. Järvinen takana Tampereelta Tuomas Vuoristo ja Leo Ruuskanen Helsingistä Sy-Viesti, SAMSY ry:n puolueeton tiedotuslehti SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. TOIMITUS Päätoimittaja: Toimitusneuvosto: Toimituksen osoite: s-posti: Timo Heinelä Jouko Laakko, Jouko Aalto, Lasse Ojansivu, Tapio Salo, Matti Airola, Janne Virta, Lasse Anttila Ieskatu 13 as 2, 20210 Turku timo.heinela@yit.fi www.samsy.fi 2

Puheenjohtajan palsta Kevät on keikkuen mennyt ja vuosikokous Turussa pidetty, kiitos osanotosta ja Seppo Aaltoselle hyvästä järjestelystä. Jäljempänä lehdessä kertomus tutustumiskohteesta. Kevät on ollut poikkeuksellinen niin säiden kuin myöskin sähköalan koulutustarjonnan suhteen. Joka on eri toimijoiden ilmoitusten perusteella keskittymässä pikakoulutukseen jolla leivotaan ammattilaisia puolessa vuodessa. On hyvä että oppimisessa tapahtuu kehitystä. En jaksa uskoa, että sähköalan monenkirjavaan osaamisalueeseen voi kukaan pätevöityä ilman runsasta ja pitkäaikaista työkokemusta ja sen ohessa suoritettua lisä- ja täydennyskoulutusta. Huolestuttavaa on myös se keskustelu joka aikaajoin tulee esille työehtosopimuksissa olevien tutkintolisien poistamisesta jos tutkintojen taso ei vastaa työelämän tarpeisiin. Huolemme on siis perusteltu ja kontrollia on kiristettävä tutkintotoimikuntien ja Opetushallituksen taholta. TUKES:sin tiedote antoi selvän kuvan välinpitämättömästä ja ammattitaidottomasta urakointitoiminnasta. Se kiristää etenkin pienkohteiden urakkakilpailua. Tunnollisinkaan urakoitsija ei voi suorittaa töitään riittävän laadukkaasti, jos tällainen välinpitämätön asennustoiminta sallitaan. Edellä mainittu tarkoittaa, että nyt havaitut puutteet ovat erityistarkastuksissa pistokokeissa ilmitulleita. Ala itse, eli urakoitsijat pienkohteissa kuittaavat tarkastukset tehdyiksi ja asennukset turvallisiksi sekä määräysten mukaisiksi. Pitäisiköhän rakennusvalvonta lakia tiukentaa, niin että sähkötyöt tulisivat sen valvonnan piiriin? Jouko Laakko Puheenjohtaja Rakentajat eivät heitä uskaltaisi kohteissaan työllistää. Lain muutos lähti aikoinaan siitä, että ala itse pitää rimaa korkealla ja tilaajat eivät sorru huonoihin asennustyö tarjoajiin. Vain halpa hinta ratkaisee ja maallikon onkin vaikeata tai peräti mahdotonta vertailla urakkatarjousten, sekä toteutuksen laatua. Pidetään me osaltamme Sähköalan maine hyvänä. Poikkeuksellinen kevät toi tullessaan aikaisin kukkivat voikukat jotka nousivat maasta lähes samaan tahtiin energian hinnan kanssa, voikukka on vain siitä outo että kun sen leikkaa, se kukkii matalana eikä nouse enempää. Kuka ja mitenkähän energian hinnalle voisi tehdä saman tempun? Hyvää kesää kaikille omasta ja hallituksen puolesta. Onhan sinällään merkillistä ettei rakennuslupa-menettelyssä tarkisteta sähköasennusten suunnittelua ja urakoitsijan pätevyyksiä, eikä elinkeinon harjoittamislupaa. Kontrolli pudottaisi ainakin oikeudetonta urakointia harjoittavat pois alalta. 3

Kevätkokouspäivä 19.4.2008 Turun AKK tarjosi mukavat puitteet kokouksen pitopaikaksi. Ruokailun jälkeen kokoonnuttiin auditorioon, jossa kokous sujui kohtuullisen mukavasti. Yhdistyksessä ei ollut tuhlattu rahaa, vaan asiat ovat sujuneet totutulla tavalla. Pj Laakon tervehdyspuheessa kävi ilmi, että tutkintotoimikunta oli tehnyt päätöksen, että yliasentajatutkintoon pääsemisen edellytyksenä on hyväksytysti suoritettu asentajatutkinto. Kokousväen keskuudesta kuului hyväksyviä merkkejä. Laakko käsitteli puheessaan myös energian käyttöä yleensä. Laakko toi esille myös, että tutkintotilanteissa kolmikanta ei oikein hyvin joka paikassa toteudu. Valvojia ei työntekijäpuolelta tahdo löytyä riittävästi. Laakko kehotti laittamaan sanaa kiertämään, jotta asiaan saataisi korjausta. Näin tässä nyt tapahtuu. Olisiko juuri Sinulla mahdollisuus ryhtyä valvojaksi? Mestarinkirjoja on tähän mennessä tänä vuonna kirjattu kaksi ja kaksi on hyväksymisvaiheessa. Tulevat ilmeisesti syysluentopäivillä luovutettavaksi. Tämän toi esille Pentti Järvinen. 4

Kokouksen jälkeen osallistujilla oli tilaisuus tutustua Turun merenkulkuoppilaitokseen. Tämä harvinainen tilaisuus tarjoutui sähkömestari Seppo Aaltosen ansiosta, koska hän vetää siellä sähkökurssia laivojen asennuksista. Siirryimme autoilla merenkulkuoppilaitokselle Turun sataman läheisyyteen. Paikka on varmaan Turun komeimpia, upealla mäellä. Keväinen tuuli osui mäen laelle ja koulun johtaja, merikapteeni Jani Toivonen, otti meidät vastaan ja ohjasi sisätiloihin. Joimme vielä hyvät viinerikahvit ja rupattelimme hetken, oppilaitoksen valoisassa aulatilassa. Kiitimme koulun johtajaa ja osa lähti kotimatkalle. Seppo Aaltonen oli varannut meille vielä tilaisuuden saunomiseen ja iltapalaan Turun AKK:n tiloissa. On selvää, että löylyt maistuivat ja mukavat tarjoilut. Iltapäivä oli niin aurinkoinen, että kattoterassilla tarkeni pyyheliina ympärillä ja tuulikin tyyntyi. Keskustelu rönsyili, kuten arvata saattaa, sähköalan koulutuksesta, loistehon kompensoinnista ja harmonisista yliaalloista aina pienkonelentämiseen. Viimeksi mainitusta Aaltosella Jo koulun aulasta saattoi päätellä, että merenkulun kanssa täällä ollaan tekemisissä. Oli laivojen pienoismalleja ja merenkulkuun liittyvää esineistöä ja tauluja. Toivonen kertoi koulun olevan ruotsinkielinen ja oppilaita on vuosittain lyhytkurssit mukaan lukien useita satoja. Merikapteeniksi valmistuminen ei ole pikakoulutusta, aikaa kuluu helposti kymmenen vuotta. Koulutukseen liittyy paljon laivan päällä suoritettavia harjoittelujaksoja. Koulun tiloissa tapahtuvasta koulutuksesta eräs tärkeä osuus on simulaattoriharjoituksella. Juuri tuota harjoitusta pääsimme kokeilemaan. Jokainen sai ohjata laivaa Naantalin satamasta kohti Airistoa. Helppoa se ei ollut, vaan haastavaa. Olimme kokeilunhaluisia, mutta maltillisia liikkeissämme. on myös vankka kokemus, sehän on hänen hyvin mieluisa harrastuksensa. Ilta eteni ja kiitimme illan isäntää ja hänen kauttaan myös Turun AKK:ta, toivottelimme toisillemme hyvää kevään jatkoa ja kesää. Juuri samaa toivotan kaikille lukijoille. Jouko Aalto 5

TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Artukaistentie 13 20240 Turku Puh. 0207 129 200 www.tuakk.fi PÄIVITÄ JÄNNITETYÖOSAAMISESI! Jännitetyökoulutus (1 pv) 30.9./9.12. Kohderyhmä: Sähköalalla työskentelevät henkilöt, jotka työssään joutuvat tekemisiin jännitteisten osien kanssa. Koulutukseen osallistuminen edellyttää voimassaolevaa SFS 6002 -sähkötyöturvallisuuskoulutusta ja riittävää työkokemusta. Sisältö: Sähkön vaarat, jännitetyön suunnittelu sekä jännitetyön tekemiseen liittyvät määräykset ja ohjeet uudistetun sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 -mukaisesti. Hinta: 160 (sis. opiskelumateriaali, jännitetyökortti, lounas ja kahvit). Koulutus on toteutettavissa myös yrityskoulutuksena, jolloin hinta sovitaan erikseen. Kysy lisää! 6 LISÄTIETOJA Seppo Aaltonen puh. 0207 129 317 seppo.aaltonen@tuakk.fi

Johdotonvalonohjausjärjestelmä Uudet tuulet puhaltavat kiinteistöjen valaistuksenohjauksessa. Radiotaajuuksilla toimivat ohjausjärjestelmät ovat tulleet markkinoille korvaamaan perinteisiä johdollisia järjestelmiä. Ainoa valaistuksenohjauksessa tarvittava johto on valaisimen syöttöjohto. Puhelimissa johdot ovat käymässä harvinaisiksi ja autojen lukotkin on avattu avaimen sijaan kauko-ohjaimella jo vuosien ajan. Kun asiaa pysähtyy hetkeksi miettimään, voi vain ihmetellä miksi ihanteellisissa käyttö-olosuhteissa (kuivissa ja lämpimissä sisätiloissa) valaisimien ohjaukseen käytetään edelleen johdotettuja kytkimiä. Jo kauan käytössä olleen tekniikan uusi sovellus antaa valaistuksenohjauksessa mahdollisuuden ennen kokemattomaan muunneltavuuteen ja tuo samalla huomattavia säästöjä niin rakennusmateriaaleissa ja -töissä kuin rakentamiseen käytetyssä ajassakin. Kun myös itse tuote on hinnaltaan kenen tahansa budjettiin sopiva, voidaan jo puhua lähes mullistavasta uutuudesta. Käyttömukavuutta ja säästöjä Korjausrakentamisessa monesti ainoa syy koolata ja levyttää seinät uudelleen on pelkästään sähköjohtojen pinta-asennusten välttäminen. Putkitusten tekeminen kivirakenteisiin on töistä hankalimpia ja johtojen piilottaminen hirsirakenteisiin on usein lähes mahdotonta. Johdoton valaistuksenohjaus ratkaisee tällaiset ongelmat, koska ainoa valaistuksessa tarvittava sähköjohto on valaisimen syöttöjohto. Syntyvien säästöjen lisäksi järjestelmän huomattava etu on sen helppo muunneltavuus. Johdoton-valonohjausjärjestelmässä valokytkimet ovat kauko-ohjaimia (lähettimiä) joilla ohjataan syöttöjohdon ja valaisimen väliin asennettua vastaanotinta. Perinteisen valokytkimen näköisen ohjaimen voi kiinnittää kiinnitysteipillä tai pienillä ruuveilla miltei mihin tahansa. Ohjaimien myöhempi lisääminen tai siirtäminen käy helposti. Monesta pisteestä tapahtuva himmennyksen säätö toteutuu myös käden käänteessä. Lisäksi valonohjaukseen voidaan käyttää käsikauko-ohjainta. Hankalissa kohteissa perinteisesti tehtyjä kompromisseja ei enää tarvitse tehdä. Sen sijaan että valokytkin asennetaan paikkaan, johon sen vähimmällä vaivalla saa, voidaan kytkimet sijoittaa juuri sinne missä niitä tarvitaan. Järjestelmä toimii radiotaajuuksilla (433.92 MHz) eikä siksi vaadi toimiakseen suoraa näköyhteyttä. Nämä samat seikat pätevät myös uudisrakentamisessa. Vastaanottimet Johdoton-valonohjausjärjestelmään kuuluu sekä on/off -toimintaisia että himmennintoiminnolla varustettuja vastaanottimia. Uppoasennettavat vastaanottimet asennetaan syöttöjohdon ja valaisimelle menevän johdon väliin esimerkiksi katossa olevaan jakorasiaan. Vaihtoehtoisesti vastaanottimen voi asentaa kojerasiaan (vanhan valokytkimen paikalle), pinnalliseen jakorasiaan tai kalvorasiaan. Sähköjohtojen kiinnittämisen ja jännitteen kytkemisen jälkeen vastaanottimelle tallennetaan ohjaimen laiteosoite. Osoitteen tallentaminen tapahtuu helposti parilla napin painalluksella jonka jälkeen ohjain on valmis käyttöön. Jokaisella ohjaimella on yksilöllinen kiinteä laiteosoite ja niitä voi olla samanaikaisesti vastaanottimen muistissa 6 kpl. 7

Pistorasiaan liitettävien vastaanottimien kohdalla asennuksesta puhuminen on jo miltei liioittelua. Ne työnnetään pistorasiaan ja ohjaimen osoitteen tallentamisen jälkeen laite on käyttövalmis. Järjestelmään kuuluu myös 12V halogeenivalaisinten ohjaamiseen soveltuva johdoton himmenninmuuntaja. Vastaanottimet toimivat verkkovirralla. Ohjaimet (lähettimet) Johdoton-järjestelmän vastaanottimien ohjaaminen tapahtuu seinään tms. pintaan asennettavilla perinteisen valokatkaisimen näköisillä ohjaimilla, käsikauko-ohjaimilla tai johdottomalla liiketunnistimella. Ohjainten osoitteet tallennetaan ohjattavan vastaanottimen muistiin. Ohjaimet ovat paristokäyttöisiä. Paristojen käyttöikä on n. 10000 kytkentäkertaa. Käytännössä pariston vaihtoväli on ennemminkin vuosia kuin kuukausia. Pariston vaihto on yhtä yksinkertaista kuin esimerkiksi TV:n kaukosäätimessä. Isot edut pienillä kustannuksilla Tuotekuvauksen perusteella mahdollisesti mieleen tuleva kuva korkeahintaisesta ylellisyystuotteesta pyyhkiytyy pois viimeistään tutustumalla tuotteiden kappalehintoihin. Noin 15-30 euron haarukkaan asettuvat kuluttajahinnat kertovat siitä että hankintakustannuksetkaan eivät muodosta estettä johdottoman ratkaisun käytölle. Tuotteet voidaankin ajatella jo enemmän jokapäiväisiksi asennustarvikkeiksi kuin kalliiksi erikoisuudeksi. Johdoton-valonohjausjärjestelmän maahantuonnista ja tukkumyynnistä huolehtii Rele ja Ratas Oy. Tuotteisiin pääse helposti tutustumaan internetissä osoitteessa www.johdoton.fi. Maahantuonti ja tukkumyynti: Rele ja Ratas Oy Juhani Tolonen Heikki Siitonen Nurmeksenkatu 16 A 045 120 9134 050 369 4187 75500 Nurmes juhani.tolonen@johdoton.fi heikki.siitonen@johdoton.fi 050 369 4187 info@johdoton.fi www.johdoton.fi 8

9

AEL Historiaa 1954 Sähköjohtoyliasentajan kurssi 10.-29.5.1954 Aaltonen, Hakala, Hallasaari, Hannula, Helkiö, Heinonen, Huvinen, Kataja, Kiuru, Kolu, Koskinen, Kujala, Lehti, Maijala, Malo, Mylläri, Niemelä, Ruohola, Salmela, Veijalainen, Viitanen, Voutilainen ja Vähämöttönen Edelleen 50-luvulla sähköasentajien kravatin käyttö oli yleistä. THe. 10

Paluu 50-luvun muistoille Saadessani SY-Viestin nro. 1 luettavakseni, huomasin ilokseni sivulla 6 olevaan valokuvaan liittyvän minulle mieluisia muistoja 50-luvulta. Kuva on varmaankin AEL:n tallenne, koska en yhdistyksemme arkistoissa tiennyt olevan kyseistä kuvaa. Tämä on varmaankin AEL:n sähköosaston tj. Sakari Lahden saannoksia joka nyt syksyllä, arkistomme siirtyessä Turun aluekerhon haltuun on löytynyt. Minulle mielenkiintoiset muistot tuo useampi kuvissa oleva henkilö omina merkittävinä tapahtumina. Helsingissä oli jännitteenvaihto toiminnat 110V tasavirrasta, 220V vaihtojännitteelle vuonna 1950. Olin oppisopimus-suhteisena varastoapulaisena tarkistamassa vaihdossa tulevia erikokoisia sähkölamppuja, joita jännitteenvaihtoporukat toimittivat meille tarkistettaviksi. Ja joista ehjät eriteltiin rikkinäisistä ja pakattiin takaisin pakkauksiin. Rikkinäiset myytiin tai lahjoitettiin eri urheiluseuroille kisapaikoille ammuttavaksi. Ehjistä en tiedä minne? Näitä palautteita toimittivat veljekset Hannes ja Viljo Rissanen. Veljekset muistan huumorimiehinä ja unohtuivat usein kanssamme kahvittelemaan. AEL Historiaa 1952-1953 Sähköjohtoyliasentajain iltakurssi 1.9.1952-20.2.1953 Aarikka Hannes, Huotilainen Martti, Eriksson Harry, Kettunen Voitto, Lammi Tauno, Nevalainen Reino, Rissanen Hannes, Rissanen Viljo, Salo Unto, Toppila Heino, Troberg Åke ja Tuukkanen Risto Huomatkaa 50-luvulla sähköasentajien siisti pukeutuminen. THe. Siirryttyäni syksyllä katuvaloasennus työryhmään, jouduin kuvassa olevan Åke Trobergin alaisuuteen. Åke oli rehti ja vaativa opettaja/ työnohjaaja jolta opin paljon. Ollessani jo vanhempi sähköasentaja, toimin piirihoitajana Töölön piirissä syksystä 1953. Helsingin sähkölaitoksella toimi 3 katuvalo/ asennuspiiriä joihin tuli apulais-mestariksi 1958 kuvassa oleva Heino Toppila. Hänestä saimmekin piristävän v.aisen pomon joka kävi kyttäilemässä porukoiden kahvi- ja ruoka-aikojen noudattamista. Myös muissa työtehtävissä meni hänen kanssaan pasmat sekaisin. Näistä seurasi hänelle passitus Työnjohtaja-opistoon kuukauden ihmissuhde kursseille, ja minulle Työterveyslaitokselle ns. älykkyystestiin josta saamani pisteet todettiin hänen saamiinsa, minulle voitoksi. Soittelin 50-luvun alusta lähtien eri soittokunnissa klarinettia ja Paavalin seurakunnan soitto-oppilaskunnan ohjaajana, josta sain kirjallisen todistuksen yhteiskuntasopivuudesta. Sähkölaitoksen johtaja, Rytkösen puhuttelussa, hän kysyi Toppilalta, kummassakohan mahtaa olla vika? Siitä jäi loppuvuosiksi keskinäisiin suhteisiimme pysyvä särö. Suoritettuani YAtutkinnon, lähdin saamieni asennusoikeuksien perusteella perustamaan Tikasapu-yritystä 1963. 60-luvun lopulla valmistauduimme Mestaritutkintojen valmennuskursseille. Sain kaveriksi kuvassa olevan Martti Huotilaisen. Kävimme yhdessä Työväenopiston järjestämät Mestarikirja-valmennuskurssit. Useilla tässä kuvassa esiintyneillä henkilöillä, on näin ollen minulle merkittävästi vaikuttaneita muistoja ja tuntemuksia. Erkki Halonen 11

TOMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 Sähkömestarien ja sähköyliasentajien yhdistys SAMSY ry Johdanto Kulunut vuosi oli edelleenkin yhdistykselle suunnan etsimistä ja aktiivisuuden herättämistä jäsenistön keskuudessa. Vaikka tärkeimmät yhdistyksen ajamat asiat, kuten sähköpätevyydet ja sähkömestari-nimike on saatu kuntoon, on yhdistyksellä vielä paljon haasteita sähköasentajien ammattitaitotason kehittämiseksi. Tärkeinä seikkoina olivat edelleenkin sähköasentajien ammattitutkintojen tason säilyttäminen korkeana ja työmarkkinoita kiinnostavana sekä teknikkotutkinnon korvaaminen sähkömestaritutkinnolla. Olemme jättäneet syyskuussa 2007 KTM:lle lainmuutoshakemuksen joka antaisi s1 pätevyystodistuksen sähkömestareille (jos työkok. riittää) 2007 Hallitus on kokouksissaan lähinnä keskittyneet seuraaviin keskeisiin asioihin: - Laatinut aihe-ehdotuksia syysluentopäivien ohjelmien suunnitteluun AEL:lle. - Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen vaatimusten pitämiseksi korkeatasoisina. - Yhdistyksen tunnetuksi tekemiseksi. - SY-viestin sisällön laatimiseen. - S1 pätevyyden saamiseksi sähkömestareille. Hallitus Yhdistyksen hallituksen jäsenet vuonna 2007: Jouko Laakko, puheenjohtaja, jäsenet: Reijo Alastalo, Timo Heinelä, Pentti Järvinen, Lauri Järvinen, Timo Viitanen, Leo Ruuskanen, Tarmo Purho, ja Lasse Ojansivu. Hallituksen jäsenistä, Leo Ruuskanen toimi varapuheenjohtajana ja Lasse Ojansivu sihteerinä. Yhdistyksessä Tapio Salo toimii rahastonhoitajana. Matti Airola toimii jäsenrekisterin hoitajana Kokoukset Hallitus kokoontui vuoden 2007 aikana kolme kertaa. Sääntömääräisten kevät ja syyskokousten lisäksi. Luottamustehtävät Luottamustehtäviä on mm. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) yhteistyö-foorumin jäsenyys, johon Timo Nylund valittiin jatkamaan seuraavaksi toimikaudeksi, ja Reijo Alastalo SETI:n pätevyysarviointi, valituslautakuntaan. Lisäksi yhdistyksemme jäseniä on edustajina sähköalan valtakunnallisissa tutkintotoimikunnissa ja näyttötutkintojen, sähköasentajan ammattitutkinto, sähkölaitosasentajan ammattitutkinto ja sähköyliasentajan erikoisammattitutkintojen vastaanottoelimissä. Sähkömestarikoulutus v. 2007 valmistui 1 sähkömestari. Jäsenistö Yhdistyksellämme on 538 jäsentä kirjattuna joista noin 110 on eläkeläisiä ja näin vapau- 12

tettuja jäsenmaksusta. Rekisteristä poistettiin jäseniä, jotka eivät olleet maksaneet jäsenmaksuaan kahteen perättäiseen vuoteen. Yhdistyksemme sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin osallistui noin kaksikymmentä yhdistyksemme jäsentä. SY -viesti SY -viesti ilmestyi kuluneena vuonna 2007, neljä kertaa. SY-viesti painettiin Porvoon Offsetpainossa ja postituksen kustansi AEL. Päätoimittajana Timo Heinelä Turusta. Toimituskuntana toimii turun alueyhdistyksen hallitus. Stipendit Stipendejä jaettiin 3kpl (1 Helsinkiin ja 2 Turkuun) Yhteenveto Yhdistyksen hallitus pyrkii vastaisuudessakin vaikuttamaan, että sähkömestareiden ja yliasentajien arvostus säilyy sekä tutkinnot vastaavat nykyhetken sähköalan vaatimuksia ja ammattitaitoa. Asiat kirjasi Lasse Ojansivu Hyvää kesää kaikille jäsenille, sekä yhteistyökumppaneille toivottaa SY-Viestin päätoimittaja.missä tavataan 28.6? 13

Kuusitoista miestä ja hyvä rumpali En muista saaneeni mitään koulutusta raskaiden esineiden siirtelyyn. Monet ovat oppineet sitä käytännön töissä, kuten minäkin. Jos jotain ei yksin jaksa siirtää, pyydetään kaveri avuksi. Tai kaksi. Sitten tulee vastaan raja jonka jälkeen pelkkä voima ei riitä. On otettava käyttöön konstit ja koneet. Vivut, köydet, rullat, kanget, taljat ja tunkit. Teollisuudessa ja kaupassa on trukkeja ja nostimia. Niitä kannattaa aina käyttää jos voi. Ja hyvä on pyytää tottunut kuski niitä ajamaan. Rakennuksilla piti ennen osata käsimerkit nosturin kuljettajalle ja kaverit näyttivät miten taakka kiinnitetään nosturiin. Antennihommissa piti kaataa vanha ruostunut antenni kerrostalon katolla. Oli tavanomaista pidempi putki ja yläpäässä monta konkurssiharavaa TV-kanaville ja huipussa AM-piiska. Vaikea arvioida mitä sellainen painaa. Kaverit olivat arvelleet, että miehissä se onnistuu, vaikka mitään erityisiä työkaluja hommaan ei ollut. Köyttä, joitakin lautoja oli ja pienet tikkaat. Vahvoja miehiä haalittiin talkoisiin. Köysi sidottiin niin ylös kun tikkailta ylettyi. Pari miestä piti köydestä jarruna. Muut olivat kuka missäkin. Hintelää talonmiestä vähän syytettiin kun hän hyppäsi alta pois, ei jaksanut kannatella vaan antenni löi reiän peltikattoon. Talonmies puolustautui: - Millä mää sitä pirän, ko te päästätte sen kaatumaan mun päälleni! Huomattiin, että jarrumiesten apu väheni, sitä pienemmäksi, mitä alemmaksi antenni kaatui. Oli lopulta nolla. Ja todettiin: oli sittenkin hyvä kun talonmies hyppäsi pois alta. Nyt rikkoutui vain vähän peltiä. Oli ilo katsella ja ottaa oppia kun varavoimakoneen asentajat veivät vanhan koneen pois ja asensivat uuden tilalle. Kankia, putkia, pattingin pätkiä, lautoja, rautalevyjä, huopaa, vaijeritaljoja ja tunkkeja oli työkaluina. Näitä taitavasti käyttämällä kahteen mieheen koneet kulkivat ovista ja aukoista. Kulkivat ilman turhia liikkeitä ja ovenpieliä rikkomatta. Samantapainen homma oli tehty selvästi ennenkin. Sanoivatpa näkemäni työn olleen helpoimmasta päästä. Vaikeinta oli ollut viedä kone ylös kierreportaita. Tuntuu joskus siltä, että tilojen suunnittelijat ihan ilkeyksissään laittavat konehuoneet vaikeiden kulkuyhteyksien taakse. Pääsiäissaarilla on yli kahdeksansataa suurta merelle katsovaa kivipatsasta. Tutkimusmatkailija Thor Heyerdahl ihmetteli miten nämä tonnien painoiset patsaat on siirretty veistopaikaltaan rannikolle. Hän järjesti kokeen: köysiä, pyöreitä puita ja satamäärin porukkaa. Saivat patsasta vedettyä selällään jonkun matkaa. Saarella oli vanha alkuasukas, joka sanoi, että valkoinen mies on tyhmä. Patsaat kävelivät paikoilleen. Siihen tarvittiin vain kuusitoista miestä ja hyvä rumpali. Heyerdahl ei uskonut patsaiden kävelleen, mutta he näyttivät kuinka se käy. Seisovan patsaan päästä oli neljään suuntaan köysi ja joka köydessä oli neljä miestä. Rumpali alkoi hitaasti rummuttaa. Miehet vetivät vuorotahtiin kustakin köydestä. Patsas alkoi heilua. Sitten keikkuva patsas kääntyili vasemmalle ja oikealle, se käveli. Muistakin patsaista löytyy kulumajälkiä, jotka kertovat: niitä on kävelytetty paikalleen. Reijo Nurmela 14

Samsy ry:n hallitus ja toimihenkilöt* Pj. Jouko Laakko Koivukuja 3 21500 Piikkiö Siht. Lasse Ojansivu Tammispaltantie 9 D 33 20300 Turku Vpj. Reijo Alastalo Kesätie 4 A 2 01690 Vantaa Mestarinkirjat Pentti Järvinen Kuopuksentie 6 F 66, 00430 Helsinki SY-Viesti Pt. Timo Heinelä Ieskatu 13 as 2 20210 Turku Jäsenrek. Matti Airola* Kreetankuja13 as 5 21200 Raisio Rh. Tapio Salo Majoitusmestarinkatu 9 B 23 20360 Turku Timo Viitanen Huvilarinne 5 02730 Espoo Tarmo Purho Merirastilantie 34 H 84 00430 Helsinki Lauri Järvinen Kaitansalmentie 44 88600 Sotkamo puh. 040-5466 601 jouko.laakko@kolumbus.fi puh. 040-552 7364 lasseojansivu@luukku.com puh.09-530 7306, 0400-424 645 reijo.alastalo@ael.fi puh. 050 556 7282 puh. 050-390 1204 timo.heinela@yit.fi puh. 040-7611 060 matti.airola@samsy.fi puh. 040-553 7889 tapsalo@mbnet.fi puh. 040-514 2607 timo.viitanen@netti.fi puh. 050-3635 041 tarmo.purho@helsinginenergia.fi puh. 040-311 4758 lauri.jarvinen@eltelnetworks.com 15

Sähköasennukset SFS 6000 - muutokset 15.10.2008 AEL Kohderyhmä: Sähkötöiden johtajat, käytönjohtajat, sähkösuunnittelijat, rakennuttajat sekä sähköalan asennuksia tekevät Tavoite: Päivitä tietosi koskien uudistunutta sähköasennusstandardia SFS 6000. Ota selvää, mitä ovat perussuojaus ja vikasuojaus. Entä, mitä muutoksia on tullut esimerkiksi vikavirtasuojaukseen ja käyttöönottotarkastusmittauksiin Hinta: 345 euroa (+ alv. 22 %) sisältää luentomateriaalin, lounaan ja kahvit Yhteyshenkilöt: Koulutuspäällikkö Matti Maakannas puh. (09) 5307 247 Koulutussihteeri Riitta Koivu puh. (09) 5307 209 AEL Helsinki Osoite Kaarnatie 4, 00410 Helsinki 16 Porvoon Offsetpaino Oy 2008