SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY

Transkriptio

1 SY-VIESTI SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY 4/2007 Ilm. 12/2007 1

2 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy, Meriteollisuus Lemminkäisenkatu 59 PL 27, Turku P HALUAN LIITTYÄ SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN SAMSY RY:N JÄSENEKSI / JÄSENTIEDOT Etunimet Sukunimi Osoite Postinro. ja -paikka Puhelin Sähköposti Syntymäaika Sähköyliasentaja-erikoisammattitutkinto vuosi Sähkömestari vuosi Vapaajäsen vuosi Yhdistyksen jäsenmaksu on 25 euroa ja liittymismaksu 5 euroa. Ilmoittakaa osoitteenmuutokset jäsenrekisterinhoitajalle! Matti Airola, Kreetankuja 13 as 5, Raisio S-posti: matti.airola@samsy.fi puh Etusivun kuva: Timo Nylund palkittiin yhdistyksen standaarilla syyspäivillä. Sy-Viesti, SAMSY ry:n puolueeton tiedotuslehti SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. TOIMITUS Päätoimittaja: Toimitusneuvosto: Toimituksen osoite: s-posti: Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2008 kaikille jäsenille sekä yhteistyökumppaneille! Timo Heinelä Jouko Laakko, Jouko Aalto, Lasse Ojansivu, Tapio Salo, Matti Airola, Janne Virta, Lasse Anttila Ieskatu 13 as 2, Turku timo.heinela@samsy.fi 2

3 Puheenjohtajan palsta Vuosi on taas lopuillaan ja kädessäsi on viimeinen SY-viesti tälle vuodelle. Yhdistys on laittanut vireille lakimuutosesityksen, joka antaisi Sähkömestareille rajoittamattomat sähköpätevyydet eli voisimme toimia itsenäisesti myös yli 20kv asennuskohteissa. Aika näyttää kuinka kauan esityksen käsittely kestää kun se otetaan esille vasta kun tulee muitakin muutostarpeita lain muuttamiseksi. Toimitaan jokainen asian edistämiseksi ja vireillä pitämisen puolesta. Mestarikoulutus uudistuu myös vastaamaan niitä tarpeita joita on esiintynyt julkisuudessa esimerkiksi sähköalan työnjohtajakoulutuksesta. Koulutuksen kiinnostavuudesta kertoo runsas osallistuja määrä. Syyskokouksessa hallitukseemme valittiin uusi jäsen Tapio Salo Turusta, joka on aiemmin toiminut hallituksen ulkopuolisena taloudenhoitajana, Valinnan teki mahdolliseksi Leo Ruuskasen luopuminen hallituspaikastaan. Haluan esittää meidän kaikkien puolesta Leolle kiitokset pitkäaikaisesta työstä yhdistyksemme hallituksessa kuin myös Mestarikirjalautakunnassa. Syysluentopäivillä oli mielenkiintoisia aiheita, joista jäi kerrottavaa ja pohdittavaa useampiinkin illanistujaisiin sillä säästäminen oli esillä useamman luennoitsijan esityksessä: On kuitenkin niin että kun investoidaan uuteen tekniikkaan jolla korvataan vanhaa toimintakuntoista asennusta eli modernisoidaan ja automatisoidaan, niin laskuhan siitä tulee ja joku sen maksaa. Kustannusvertailuissa on syytä olla realistinen ja kuunnella useampia näkemyksiä asioiden tilasta sillä totuus on olemassa, mutta se on lähes mahdotonta tunnistaa ja löytää. Yritetään kuitenkin toimia asiakkaan edun mukaisesti. Yhdistyksemme hirtoriallinen arkisto siirtyi syyskokouksen jälkeen Turkuun, ( toistaiseksi Piikkiöön ) ja on tarkoitus käydä se läpi, luetteloida materiaali ja arkistoida ne lopullisesti Jouko Laakko Puheenjohtaja AEL:n tiloihin. Materiaalia on niin runsaasti, että vaatii useita kokoontumisia Turun Aluekerhon hallitukselta ennenkuin asia on kunnossa. Yhdistys täyttää kohta 50 vuotta, joten eiköhän ne silloin ole järjestyksessä ( 6 vuotta aikaa ). Synkkä syksy murheellisine tapahtumineen on vaihtunut talveksi ja valmistaudumme viettämään joulua kukin tahollamme ja vuodenvaihteen jälkeen saat luettavaksesi jälleen SY-viestin maaliskuussa. Toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta vuotta Pidetään maailma valoisana. 3

4 SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN YHDISTYS SAMSY RY PÖYTÄKIRJA SAMSY RY:n sääntömääräinen syyskokous to AEL:ssa klo Kokouksessa sihteeri Lasse Ojansivu ja puheenjohtaja Tuomas Vuoristo 1. Kokouksen avaus: pj. Jouko Laakko. 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtaja: Tuomas Vuoristo sihteeri: Lasse Ojansivu kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (toimivat myös ääntenlaskijoina) 1. Pertti Kanninen 2. Tapio Salo 3. Laillisuus ja päätösvaltaisuus todettiin. ( osallistujat liite 1) 4. Esityslista hyväksyttiin seur. muutoksella. kohta 8 muut esityslistan asiat, Viirin luovutus Timo Nylundille, tehdään kohdan 3 jälkeen. Jouko Laakko luovutti SAMSY ry:n viirin Timo Nylundille. 5. Toimintasuunnitelma sekä tulo-ja menoarvio käytiin läpi ja vahvistettiin vuodelle Jäsenmaksu 25, liit. maksu 5, eläkeläiset 50% v.maksusta. Yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Laakko luovuttaa yhdistyksen standaarin Timo Nylundille. 6. Hallituksen varapuheenjohtaja Leo Ruuskanen ilmoitti haluavansa erota tehtävästään, myös Pentti Järvinen antaisi paikkansa halukkaalle. Tapio Salo valittiin hallitukseen, varapuheenjohtajaksi valittiin Reijo Alastalo. (2vuotiskausi) Pentti Järvinen ilmoitti jatkavansa hallituksessa ja mestarikirjaryhmässä. (1 henkilö) Muut erovuoroiset valittiin jatkamaan Uusi hallitus 2008 Jouko Laakko, Reijo Alastalo, Lasse Ojansivu, Pentti Järvinen, Timo Heinelä, Tarmo Purho, Lauri Järvinen, Timo Viitanen, Tapio Salo. (jäsenrekisteri Matti Airola ) 4

5 7. Tilintarkastajat ja varamiehet: Valittiin Mauri Heino ja Arvo Lehti varalla: Matti Airola ja Matti Helenius 8. Muut esille tulleet asiat: S1 pätevyyshakemus KTM :lle. Hakemus esiteltiin, keskustelua, esim. mestaritutkintoa tulee edelleen kehittää ja lisätä sen arvostusta. Työkokemuksesta pitää tulla arvokkaampi kriteeri KTM:ssä asiaa ratkaistaessa. Hallitukselle viesti: asiaa eteenpäin. Tarmo Purho ilmoitti asian olevan hyvässä myötätuulessa. 9. Mestarinkirjat: Ei jaettavia, (1 kpl odottaa kevätkokousta) AEL:ssä kurssi meneillään, 13 henkeä. 10. Muut asiat ja ilmoitusasiat: kevätkokouspöytäkirjan esitys SAMSY ry:n uusi viirimalli kiertämään kokoukseen, viiri sai kannatusta. (vanhoja 4 kpl ) pinssien jakoa. Jouko Laakko on SAMSY ry:sta opetushallituksen sähköasentajan tutkintotoimikunnan pysyvä asiantuntijajäsen. Timo Nylund kertoi että KTM ehdottaa teknikon tutkinnon tilalle työnjohdollista tutkintoa. (ilmoitus ollut sähkömaailma lehdessä) hallitus tutkii onko mahdollista esittää esim. sähkömestareille em. koulutusta. Jouko Laakko toivoo lisää kirjoittajia SYviestiin 11. Kevätkous 2008, Hallitus valmistelee. 12. Kokouksen päättäminen: Tuomas Vuoristo päätti kokouksen ja kiitti osallistujia. Lasse Ojansivu Kokouksen jälkipuinti käynnissä kabinetissa. Keskustelemassa Jouko Laakko, Erkki Halonen ja Tuomas Vuoristo. 5

6 Vuosaaren satamalaiturit loppusuoralla Teksti Katri Isotalo Artikkeli julkaistu -ing lehdessä 2/2007 Kuvat: Vuosaaren satamahanke / Timo Heinelä Vielä kuluu noin vuosi ennen kuin ensimmäiset laivat kiinnittyvät Vuosaaren sataman uusiin laitureihin. Tuolloin Helsingin Länsisataman ja Sörnäisten sataman tavaraliikenne, muun muassa 3600 rekkaa päivässä, siirtyy kaupungin itälaidalle. Vuosaaren Satama toimii valmistuttuaan suuryksiköissä kuljetettavan tavaran pääsatamana Suomessa. Satamaan saapuvat alukset kuljettavat pääasiassa kontteihin, rekkoihin sekä perä- ja lauttavaunuihin pakattua kappaletavaraa. Satamaan tuodaan muun muassa elintarvikkeita, kulutus- ja kestokulutustavaroita sekä teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Satamasta viedään eniten metsä- ja metalliteollisuuden tuotteita. YIT asensi Vuosaaren satamaan viimeisen laiturielementin paikoilleen elokuussa. Järeimmät elementit ovat 300 tonnia painavia ja 15 metriä korkeita betonisia tukimuureja. Niiden muodostaman vedenalaisen tukirakenteen varaan rakennetaan näkyviin jäävä reunamuuri. Sen jälkeen on vuorossa muun muassa laiturin vierustan sulanapitojärjestelmä. Satama-altaan pohjaan asennetaan 2,4 kilometriä rei itettyä putkea, johon puhallettavalla paineilmalla kierrätetään talven neliasteista pohjavettä pinnalle. Putki kiinnitetään laituriseinämään sukeltajatyönä. Parhaillaan YIT rakentaa laiturirakenteita niin veden alle kuin päällekin. YIT mukana louhinnoista alkaen Uuden satamaradan ansiosta myös rautateitse kulkevan rahdin määrä kasvaa. Vuosaaren Satama yhdistyy Suomen 6

7 tiometrin verran. Urakassa on käytetty YIT:n kehittämää massastabilointimenetelmää, pilaristabilointia, ja hyödynnetty myös yhtiön kehittämää suuriläpimittaista pilaritekniikkaa. rataverkkoon noin 19 kilometriä pitkällä satamaradalla. Yksiraiteinen sähköistetty tavaraliikennerata syöttää satamaan jopa 20 junaa vuorokaudessa. Rata kulkee pääosin tunnelissa. Ensin alitetaan Natura alue ja ennen Porvoonväylää sukelletaan jälleen 13,5 kilometriä pitkään tunneliin, jolla alitetaan Vantaan ja Etelä-Keravan asuntoalueet. Ensi vuoden kesällä YIT asentaa vielä 4,3 kilometriä kiskoja satamanostureille. Vuoden 2008 lopulla kaikki sataman liikenneyhteydet ovat valmiit ja myös merkittävä osa logistiikka- ja yritysalueesta on toiminnassa. Myös 2,5 kilometrin pituinen satamatie alittaa Natura alueen. Tietunneleita on kaksi, molemmille ajosuunnille omansa. Noin puolet satamahankkeesta muodostuukin uusien liikenneyhteyksien rakentamisesta. YIT Rakennus Oy on ollut mukana Vuosaaressa sen ensimmäisestä liikenneyhteyksiä koskevasta urakasta alkaen. Liikkeelle lähdettiin elokuussa 2003 ratapiha-alueen louhinnoilla. Yli kilometrin pituiselta ja 60 metriä leveältä ratapihalta ajettiin sataman täyttöihin noin kuutiota louhetta. Ratapihan jälkeen alkoi rautatietunnelin louhinta, josta YIT:n osuus oli noin kuusi kilometriä. Sen jälkeen räjäytettiin satamaaltaita syvemmiksi laivoja varten. Satamahanke on ollut myös Suomen suurin maaperän stabilointiurakka. YIT on parantanut saven lujuutta yhdeksän hehtaarin alueella kaikkiaan kuu- Sataman viimeiset laiturielementit asennettiin paikoileen elokuussa. Järeimmät elementit painavat 300 tonnia ja ovat 5-kerroksisen talon korkuisia. Vuosaaren satama numeroina - Satama 150 hehtaaria, josta 90 ha merestä täytettyä uutta aluetta - Meriportin yritysalue 25 hehtaaria - Meriväylä 32 km - Satamarata 19 km, junia 10 20/vrk - Satamatie 2,5 km, käyttäjiä aluksi , myöhemmin ajoneuvoa/vrk - Kehä III:n ja Itäväylän perusparannukset 5,2 kilometriä - Kokonaiskustannukset 680 miljoonaa euroa, joista satama-alueen rakentaminen noin 390 ja liikenneväylät noin 290 milj. euroa - Toteuttajat Helsingin Satama, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto 7

8 Sähkömestarien ja sähköyliasentajien syyspäivät AEL:ssä Päivät alkoivat torstaina klo 9.00 jolloin päivät avasi jälleen kerran koulutuspäällikkö Matti Maakannas. Hän toivotti kaikki tervetulleeksi päiville. Olimme jo siinä vaiheessa nauttineet aamukahvit. ( Päivän ensimmäisen esityksen aloitti Toimitusjohtaja Veli-Pekka Vitikka Henkilö ja Yritysarviointi Seti Oy:stä, kertoen mitä uutta sähköalalla on tapahtunut ja tapahtumassa. Hän kertoi mm. sfs 6000 standardiin tulevista muutoksista. >Käsikirja sfs 600 tulee korvaamaan nykyisen sfs 144 kirjan. Ilmestyy ennen vuoden vaihdetta. (www. tukes.fi) Kahvin jälkeen oli seuraavana vuorossa Vattenfall Verkko Oy:n AMR-projektipäällikkö Markku Tuovinen. projekti loppuu on AMR asennusaste 100% ( kpl+ -08, kp yht kpl. Lounaan jälkeen vuoroon tuli Toimitusjohtaja Pekka Siitonen, Rele ja ratas Oy. Hän esitelmöi johdottomasta valonohjausjärjestelmästä ( Siinä kytkimet toimivat radioaalloilla eikä tarvitse kiinteää kaapelointia. Ainoastaan valaisin/pistorasia tarvitsee sähkösyötön. Johdoton-valonohjausjärjestelmä toimii radiotaajuuksilla eikä siksi vaadi toimiakseen suoraa näköyhteyttä, kauko-ohjaus onnistuu siis myös esimerkiksi seinän läpi. Kantama ilman yhteyttä vaimentavia esteitä on noin 30 metriä. Samaa kytkintä tai himmennintä voidaan ohjata useilla kauko-ohjaimilla (esim. porraskytkentä). Suuri määrä yksilöllisiä laiteosoitteita varmistaa järjestelmän muunnettavuuden ja mahdollistaa laajankin kiinteistön valaistuksen ohjauksen ilman häiriöitä. Mahdollistaa ryhmäsytykset ja -sammutukset. Päivän lopuksi meille piti vauhdikkaan esityksen Teatteriohjaaja Marja-Leena Haapanen. Aiheenaan hänellä oli Ilmaisutaito-iloa ihmisestä. Päivän päätteksi oli vuorossa Samsy ry:n syysvuosikokous, siitä toisaalla lehdessä. Hyvin nukutun yön ja maittavan aamupalan jälkeen päivän luennon aloitti Linjanjohtaja Tapio Kallasjoki Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiasta. Tuttuun valoisaan tapaansa hän kertoi meille tulevaisuuden valaistustekniikasta. Ledit ovat nyt lyömässä läpi kaikissa valaistuksen käytöissä. Tuovisen aiheena oli automaattinen sähkönmittaus. Heillä on mittarien vaihtotyö jo hyvässä mallisssa. Vattenfallilla on kaukoluentamittareita asennettu seuraavasti. Vuoden 2007 lopussa kpl n.90% ja kun 8 Viimeisen esitelmän meille piti Tuotepäällikkö Jukka Routtu, Oy Hedengren Oy:stä. Hänen aiheenaan oli turvalaitejärjestelmät. Osallistujia syyspäivillä oli perinteiset n. 30, ennenmänkin olisi saliin mahtunut. Iltapäivälläi teimme tutustumiskäynnin Vuosaaren satamaan. Siitä juttua toisaalla lehdessä. Kiitokset järjestäjille ja luennoitsijoille! Näin tällä kertaa, Timo Heinelä

9 9

10 SÄHKÖMESTARISTA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISEKSI Marraskuussa 2005 käynnistyi AEL:ssä Kunnossapidon erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Kunnossapidon erikoisammattitutkinto (Kupi EAT) on suhteellisen uusi tutkinto. Sen perusteet hyväksyttiin opetushallituksessa elokuussa Tähän päivään mennessä tutkinnon suorittaneita on koko valtakunnassa alle viisikymmentä henkilöä. Syksyllä 2005 alkaneeseen koulutukseen osallistui 11 henkilöä, joista osalla on jo tutkinto suoritettuna ja suurin osa valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Pääosin koulutukseen tuleva rahoitus tuli valtion niin kutsutusta VOS- rahoitusjärjestelmästä, mutta Turun Vesilaitos satsasi myös omaa rahaansa koulutuksen toteuttamiseksi. Lisäksi Vesilaitos mahdollisti opiskelijoiden kouluttautumisen työajalla, joka pääsääntöisesti tapahtui AEL:n tiloissa Helsingissä. Tuossa kouluttautuvassa ryhmässä oli mukana kaksi Turun Vesilaitoksen sähkömiestä, Jouni Lehtonen ja Seppo Mäntynen, jotka molemmat olivat jo aikaisemmin suorittaneet sähköasennusmestarin kirjaan vaadittavan koulutusputken. Joka tarkoittaa, että pohjalla on jo suoritettuna sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto ja sen lisäksi sähkömestaritutkinto. Lehtosen ja Mäntysen mielestä työnantaja ja lähimmät esimiehet suhtautuivat erittäin myönteisesti koulutukseen ja näyttöjen toteuttamiseen. Mikä sai jo sähköalalla jo pitkälle kouluttautuneen henkilön kasvattamaan tietämystään kunnossapidossa? Tähän kysymykseen haettiin vastauksia Jounilta ja Sepolta. Kahden erikoisammattitutkinnon mies Jouni Lehtonen on tekemässä asennustarkastusmittauksia. Tuossa 11 henkilön joukossa on mukana 7 henkilöä Turun Vesilaitokselta. Turun Vesilaitos halusi kasvattaa asentajiensa ammattitaitoa ja antoi mahdollisuuden näinkin isolle joukolle kasvattaa osaamistaan kunnossapidossa. Tavoitteena kummallakin oli kartuttaa omaa tietämystä ja lisäksi laajentaa sitä myös mekaanisen kunnossapidon asioihin. Lisäksi kehittyvästä teollisuudesta tulevat paineet uusien asioiden omaksumisesta, mikä pakottaa laajentamaan osaamista, jotta pystyy selviytymään päivittäisistä töistään yrityksen laatukriteerien mukaisesti. Jouni ja Seppo kuluttivat ahkerasti koulunpenkkejä ja keräsivät valitsemiinsa tutkinnon osiin tietoutta AEL:n kursseilla ja työpaikalla 10

11 ja omatoimisesti tietoa hakien kirjastoista ja nettimaailmasta. Tavoitteena oli kerätä tietoutta asioista, jotta selviää tutkinnon osien näytöistä ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Heidän mielestään AEL:n koulutustilaisuudet tukivat erinomaisesti valmentautumista näyttöihin, jotka olivat oman osaamisalueen ulkopuolelta. Valmistautuminen tutkinnon näyttöihin vaati omatoimisuutta ja valmistautumiseen tarvitsi käyttää myös paljon omaa aikaa. Näytöt toteutettiin oikeissa kunnossapitosuunnitelmien mukaisissa työtehtävissä. Näin ei tarvinnut tehdä mitään turhaa työtä pelkästään vain näytön vuoksi. Näytöt kuitenkin sitovat, joka näyttötilaisuudessa useampia henkilöitä lähes päiväksi niin työnantajan edustajia kuin työtekijöiden edustajia, vallitsevan kolmikantasäännön mukaisesti. Näytöistä syntyi tyylikkäitä dokumentteja, joita mahdollisesti hyödynnetään työohjeina asennus- ja kunnossapitotöissä. Olettaisin, että Jounin ja Sepon kouluttautumisinto ei lopahtanut tämän tutkinnon suorittamiseen vaan kummallekin jäi nälkää uusien asioiden opiskeluun ja toteuttamiseen sähköasennustöissä ja kunnossapitoasentajana. Lopuksi voi sanoa, että Suomeen on saatu kaksi kunnossapitoasioita tuntevaa ammattilaista, jotka hallitsevat kädentaidot. Reijo Alastalo Kaksi erikoisammattitutkintoa suoritettuna Seppo Mäntysellä, myös mekaanisen puolen hommat onnistuu sähkömieheltä. 11

12 YSTÄVÄMME ELÄIMET JA SÄHKÖ Olette varmaan huomanneet, että linnut eivät istu suurjännitejohdoilla. Tai ne valikoivat ainakin johdon jännitteettömän osan, eli istuvat 110 kilovoltin linjan ukkosjohtimilla. Ne kai kokevat suurjännitteen jotenkin epämiellyttävänä. Niillähän on suunnistusta varten aisti, jolla ne tuntevat maan magneettikentän. Johtimen muodostama magneetti- ja sähkökenttä aivan lähietäisyydellä luulisin tuntuvan pahalta. Sinisenä hohtava Elmon tuli, hohtopurkaus, joka näkyy joskus neita hyönteisiä. Hyönteistutkijat käyttävät valaisimia houkuttamaan lentäviä ötököitä omiin ansoihinsa. Muuntaja on mukava. Se on lämmin, hurisee unettavasti. Mutta avonaisina ne ovat vaarallisia oravankokoisille ja sitä suuremmille eläimille. Suurjännitepuolelle päästessään eläimet aiheuttavat häiriöitä sähkönjakeluun. Oravasta ei paljon jää jäljelle häiriötapauksessa. Energian jakelussa työskentelevät niihin aina silloin tällöin törmäävät. Muutaman kerran olen sähkökeskuksen sisältä löytänyt hiiren tai jonkun sen kokoisen jyrsijäeläimen. Kukkakioskiin oli kerran tullut outo haju, joka ei tullut kukista. Epäiltiin jotain käryävää sähkölaitetta, myyjä arveli hajun tulevan sähkökeskuksesta. Ei siellä mikään palanut, vaan keskuksen sisältä löytyi hiiri. Sähköiskuun oli kuollut. sopivalla ilmalla, varmasti pelottaa. Pientä sähinää tai ritinää kuuluu eristimistä ja sekin varmaan kauhistuttaa. Oravat juoksevat iloisesti pitkin puistokaapeli AMKA:a ja selvästi nauttivat ylimääräisestä tiestä, joka karsii ainakin ketut pois. Ja kettuja ketuttaa. Pienemmän jännitteen sähkökenttä ei kai enää tunnu. Linnutkin istuvat jännitteisellä 0,4 kilovoltin johdolla. Palokärjet ovat keksineet, että katuvalaisimesta lähtee rummutuksessa hyvä ääni. Vähän heikompi tulee pylvään päässä olevasta hatusta. Molemmilla näillä rummuilla taitaa jonkinlaisen reviirin ja puolison saada tässä urbaanissa ympäristössä. Keloutuneita puita kun ei löydy. Pylväätkin ovat kyllästettyjä ja pahan makuisia. Valaisimet houkuttelevat hyönteisiä. Ovat melkeinpä pyydyksiä niille. Joidenkin valaisimien sisältä löytyy kasoittain kuivu- Toisella kertaa ei mitään hajua enää ollut. Muusta syystä keskuksen avattuani se näytti ensin joltakin eristevillatupolta. Eläin oli muumioitunut ja kuivunut hyvin kevyeksi. Häntä oli kovettunut tikuksi. Ihmetellä täytyy, mistä ne hiiret sinne keskuksen sisään pääsevät. Missään ei näy mielestäni niin suurta vapaata reikää. Ja mikä niitä siellä oikein houkuttaa. Onko se lämpö, vai onko se vain muuten mukava sokkelo liikkua. Ehkä se on mahdollinen pesäpaikkakin. Eräässä maatalossa lapsijoukko kysyi meiltä sähkömiehiltä, että mitä se kaapelin kuoren alla oleva massa oikein on. Leikillään kaveri vastasi, että purukumia. Vaan heti katui, kun huomasi lasten sitä laittavan suuhunsa. Tuli kiire kieltää: Ei se ole purukumia! Älkää sitä syökö, siinä on rotanmyrkkyä! Tai ainakin jotain, etteivät jyrsijät sitä söisi. Sellainenkin ongelma nimittäin on ollut, että eläimet söivät kaapeleita. Reijo Nurmela 12

13 13

14 TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Artukaistentie Turku Puh PÄIVITÄ SÄHKÖTYÖOSAAMISESI! Sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 (1 pv) Kohderyhmä: Sähköalalla työskentelevät ammattilaiset ja sähköalalle aikovat henkilöt. Koulutus on sähköalalla työskenteleville pakollinen ja se on uusittava 5 vuoden välein. Sisältö: Sähkötyöturvallisuuteen liittyvät standardit ja keskeiset säädökset sekä sähkön ihmiselle aiheuttamat mahdolliset vahingot sähköiskun tapahduttua. Lisäksi käsitellään lyhyesti ensiapuun liittyviä toimenpiteitä sähkötapaturman sattuessa. Hinta: 160 (sis. opiskelumateriaalin, sähkötyöturvallisuuskortin, lounaan ja kahvit). Koulutus on toteutettavissa myös yrityskoulutuksena, jolloin hinta sovitaan erikseen. Kysy lisää! 14 LISÄTIETOJA Seppo Aaltonen puh seppo.aaltonen@tuakk.fi

15 Samsy ry:n hallitus ja toimihenkilöt* Pj. Jouko Laakko Koivukuja Piikkiö Siht. Lasse Ojansivu Kunnaankatu 9 B Raisio Mestarinkirjat Vpj. Leo Ruuskanen Kuusistonlinnantie 1 E Helsinki Mestarinkirjat Pentti Järvinen Kuopuksentie 6 F 66, Helsinki SY-Viesti Pt. Timo Heinelä Ieskatu 13 as Turku Jäsenrek. Matti Airola* Kreetankuja13 as Raisio Rh. Tapio Salo* Pulmussuontie Turku Reijo Alastalo Kesätie 4 A Vantaa Timo Viitanen Huvilarinne Espoo Tarmo Purho Merirastilantie 34 H Helsinki puh jouko.laakko@kolumbus.fi puh lasseojansivu@luukku.com puh leo.ruuskanen@teknoplan.fi puh pentti.v.jarvinen@helsinginenergia.fi puh timo.heinela@samsy.fi puh matti.airola@samsy.fi puh tapsalo@mbnet.fi puh , reijo.alastalo@ael.fi puh timo.viitanen@netti.fi puh tarmo.purho@helsinginenergia.fi Lauri Järvinen Kaitansalmentie Sotkamo puh lauri.jarvinen@eltelnetworks.com 15

16 AEL HUOM! HUOM! Muutoksen tuulia Sähköasennukset SFS muutokset Kenelle Sähkötöiden johtajat, käytönjohtajat, sähkösuunnittelijat, rakennuttajat sekä sähköalan asennuksia tekevät. Opi soveltamaan kansainvälispohjaisia rakennusten pienjännitesähköasennusmääräyksiä sekä lakeja ja asetuksia, jotka koskevat uusia asennuksia jotka ovat nimellisjännitteeltään korkeintaan 1000 V AC tai 1500 V DC. Ajankohdat: ja Paikka AEL Kysy lisätietoja: Matti Maakannas, puh. (09) matti.maakannas@ael.fi Koulutuksesta ja tutkinnosta löytyy lisätietoja myös internetsivuiltamme /koulutustarjonta/energia 16 Porvoon Offsetpaino Oy 2007