SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY

Transkriptio

1 SY-VIESTI SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY 1/2007 Ilm. 3/2007 sy-viesti 1/2007 1

2 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy, Meriteollsuus Lemminkäisenkatu 59 PL 27, Turku P HALUAN LIITTYÄ SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN SAMSY RY:N JÄSENEKSI / JÄSENTIEDOT Etunimi Sukunimi Osoite Postinro. ja -paikka Puhelin Sähköposti Syntymäaika Sähköyliasentaja-erikoisammattitutkinto vuosi Sähkömestari vuosi Vapaajäsen vuosi Yhdistyksen jäsenmaksu on 25 euroa ja liittymismaksu 5 euroa. Ilmoittakaa osoitteenmuutokset jäsenrekisterinhoitajalle! Matti Airola, Kreetankuja 13 as 5, Raisio S-posti: matti.airola@mbnet.fi puh Hyvää pääsiäistä! Etusivun kuva: Timo Heinelä. Kännykkä LM-Ericsson vuodelta 1892, Viestimuseo, Riihimäki Sy-Viesti, SAMSY ry:n puolueeton tiedotuslehti SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY s-posti: samsy@samsy.fi Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitus Päätoimittaja: Toimitusneuvosto: Toimituksen osoite: Ieskatu 13 as 2, Turku s-posti: timo.heinela@yit.fi Timo Heinelä Jouko Laakko, Jouko Aalto, Lasse Ojansivu, Tapio Salo, Matti Airola 2 sy-viesti 1/2007

3 Puheenjohtajan palsta Kevät on jo pitkällä ja valoisa aika on saanut mielet virkeiksi myös täällä eteläisessä suomessa, jossa lumen tuomaa valoisuutta on ollut niukasti jaossa menneenä talvena, mutta valon värillä on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Suorastaan terveysvaikutuksia. Moni käyttää pimeimpinä vuodenaikoina kirkasvalolappua pitääkseen yllä normaalin päivärytmin, ettei vaipuisi kaamosmasennukseen. Valon värillä on siis tutkitusti vaikutusta käyttäytymiseemme, ohjaako se meitä hyödyntämään energiataloudellisempia valonlähteitä vai muuttaako valonlähteiden valon väri käyttäytymistämme inhimillisinä toimijoina. Kaikki olemme ihailleet kaunista kuutamoa niin kesällä kuin myös talvella, mutta moniko haluaisi viettää vastaavanlaisessa valaistuksessa koko sen ajan kun ei luonnon valolla pärjää. LED-valaistus puhuttaa nyt kun energian hinta ja sen tuotanto on kasvihuoneilmiön vaikutuksesta jatkuvasti esillä. Uusi valaistustekniikka tekee tuloaan niin sisä- kuin myös ulkovalaistukseen, miten silmä hahmottaa liikkeen sinertävässä valossa liikenteen vilinässä jää nähtäväksi. Paloturvallisuuteen vaikutukset ainakin pitäisi olla myönteiset kun valaisin ei kuumene ja pieni energian kulutus vähentää johtojen kuormitusta. Myös lämmityspuolella menemme kohti aikaa jolloin asunnoissa on useampia lämmityksen lähteitä ja niiden oikeanlainen käytön opastus tuo uusia haasteita meille alan ammattilaisille, jotta saavutettaisiin asumismukavuuden ja energiatalouden kannalta paras vaihtoehto. Toivomme siihen runsasta osanottoa, sillä Turkuun on hyvät liikenneyhteydet ympäri Suomen. Olet varmaankin saanut tämänvuotisen jäsenmaksukaavakkeen. Muistathan päivittää yhteystietosi ajan tasalle. On myös tärkeätä, että jäsenmaksu on oikean suuruinen - esimerkiksi eläkkeellä olevien kohdalla. Ottakaa reilusti yhteyttä, sillä sekin on jäsenen oikeus, ellei peräti velvollisuus, jotta pystymme toimimaan sääntöjen mukaisesti oikein. Kädessäsi on ensimmäinen iso SY-Viesti. Toivomme, että sen luettavuus sekä ulkoasu on selkeämpi kuin perinteisen lehtemme. Kertokaa tuntemuksenne hallitukselle niin osaamme edelleen kehittää lehteämme yhteiseksi hyväksi. Kevätkokouksessa on tarkoitus saada päätökseen yhdistyksemme pöytästandardin uusiminen esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta. Kiitos teille, jotka olitte aktiivisia myös tässä asiassa. Yhdistyksen säännöt ovat viimeinkin saaneet vahvistuksen niihin tehtyjen muutosten osalta. Hallitus, sekä kevätkokous päättää miten ne saatetaan kaikille tiedoksi. Toimeliasta kevättä kaikille. Tervetuloa Turkuun! Toivottaa Jouko Laakko Yhdistyksen hallitus on päättänyt syyskokouksen mukaisesti, että kevätkokous pidetään Turussa. sy-viesti 1/2007 3

4 KOKOUSKUTSU Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Aika: Lauantai , alkaen klo Paikka: TuAKK, Artukaistenkatu 13, Turku. Isäntänämme sähkömestari Seppo Aaltonen, ruokatarjoilu, kevätkokous, yritysvierailu Turun Sanomat ja lopuksi saunomiset yms. Kokouksen asialista: 1. Kokouksen avaussanat 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen esityslista 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Mahdollinen Mestarinkirjojen jako 8. Käsitellään muut esityslistassa olevat asiat 9. Muut asiat ja ilmoitusasiat 10. Päätetään syyskokouksen ajasta ja paikasta 11. Kokouksen päättäminen Hallitus toivoo runsasta osanottoa. TERVETULOA! 4 sy-viesti 1/2007

5 TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Artukaistentie Turku Puh SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTOA VAILLA? LISÄTIETOJA Seppo Aaltonen puh Sähköturvallisuuskoulutus ja Kohderyhmä: Sähköalalla työskentelevät henkilöt, jotka haluavat lisätä sähköturvallisuustietouttaan. Sisältö: Koulutus valmentaa sähköturvallisuustutkinto 1, 2 ja 3:een. Opit tutkintovaa timukset ja keskeiset sähköturvallisuusmääräykset. Monipuolisten harjoitustehtävien avulla sovellat opittuja asioita. Sähköturvallisuustutkinto mahdollistaa sähköpätevyys 2 tai 3 hankinnan, mikäli vaatimukset sähköalalla täyttyvät (esim. riittävä työkokemus). Hinta: Sähköturvallisuustutkinto 1 (4 pv) 500 Sähköturvallisuustutkinto 2 (4 pv) 400 Sähköturvallisuustutkinto 3 (3 pv) 300 (Sis. aamu- ja iltapäiväkahvi, lounas sekä koulutusmateriaali) sy-viesti 1/2007 5

6 Sähköliike M. Krook aloitti Humalistonkadun ja Eerikinkadun kulmassa Turussa ja 1900-luvun vaihteessa. Sähköliike Krook yli 100-vuotta sähkötöitä Turkulaista yrityshistoriaa Turussa lopetti hiljattain toimintansa Sähköurakointiliike Krook, toimittuaan sitä ennen yli sata vuotta. Eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Bengt Krook muistelee, että liike aloitti jo vuonna Krook teki pitkän työuran, sillä v.1918 syntyneenä hän aloitti työt ennen sotia luvun alussa ja jäi eläkkeelle vuonna Eli hän oli töissä vielä yli 80-vuotiaana. Sähköurakointiliikkeen aloitti Bengt Krookin isä Magnus Krook. Sähköurakointi aloitettiin v.1898, mutta pari vuotta aikaisemmin jo myytiin puhelintarvikkeita. Oy Sähköliike M. Krookin aloittaessa sähkötyöt Suomi oli Venäjän tsaarin hallitsema suuriruhtinaskunta. Suomen sähköistys oli tuolloin aivan alkuvaiheessaan. Niin kuin kaikki uusi, tämäkin oli melkoista pioneerityötä. Ensimmäiset sähköturvallisuutta koskevat lakipykälät tulivat voimaan vasta Mainos Turun Sanomissa vuodelta 1954 kertoo, että Oy. Sähköliike M. Krook sijaitsi Turussa Humalistonkatu 2:ssa ja suoritti kaikkia alan asennuksia ja korjaustöitä. Enimmäkseen yritys työllisti 7 10 miestä. Vuosisadan alussa heillä oli jo käytössään autoja, joilla tarvikkeita kuljetettiin työmaille. Työmaat olivat enimmäkseen Turussa, joitakin myös saaristossa ja Liedossa sekä Turun ympäristössä. Nyt jo myös lopettaneen Kivipainon sähköhuolto oli yhtenä työmaana. Monille muistuu mieleen siellä painetut pelikortit. Kivipaino sijaitsi 6 sy-viesti 1/2007

7 Linnankadun ja Ursininkadun kulmassa. Tänä päivänä siinä talossa on teatteri. Sotaa ja rauhaa Kaikenlaisia aikoja mahtuu yli sataan toiminnan vuoteen. Monet lamat ja nousukaudet. Sotaa ja rauhaa. Ensin alkuun oli Humalistonkadulla verstaan tapainen. Myöhemmin liike toimi Kristiinankadun varrella Eerikinkadun risteyksessä. Vuonna 1918 punakaartilaiset tekivät hyökkäyksen liikkeeseen. Ampuivat konekiväärillä portin lävitse ja varastivat puhelinlaitteita. Sen aikaiset puhelimet olivat enimmäkseen seinäpuhelimia. Puisia ja Ericssonin tekemiä. Liikkeen portissa, sen metalliosissa oli näkyvissä luodinreikiä. Portti oli paikallaan ja luodinreiät nähtävissä aivan viime vuosiin saakka Humalistonkadun ja Eerikinkadun kulmassa sijaitsevassa postitalossa on yhä nähtävissä pomminsirpaleiden jättämiä jälkiä muistona sodanaikaisista pommituksista. Kun Bengt Krook oli sodassa, hänen isänsä piti sähköliikettä auki Humalistonkatu 2:ssa. Postitalon saamat vauriot olivat suuremmat kuin nykypäivänä on nähtävissä. Pommituksen jälkeen suuremmat vauriot korjattiin, seinäkivetkin vaihdettiin. Hälytyksen tullessa pommisuojan Eerikinkadun puoleinen oli portti kiinni. Ihmiset juoksivat Humalistonkadun puolelle, jossa oli toinen ovi. Väen ollessa kulmauksessa pommi räjähti, tappaen toistakymmentä ihmistä. Pommituksessa meni yksi Kestilän rakennus ja Seurahuoneeseen putosi palopommi, jonka sytyttämä tulipalo saatiin sammutettua. Kuin ihmeen kaupalla Krookin sähköverstas Humalistonkatu 2:ssa säilyi vaurioitta. Ei edes ikkunoita särkynyt. Yleensä pommin räjähdys rikkoi ikkunoita laajalla alueella. Nykyisin ansaittuja eläkepäiviään viettävä Bengt Krook työskenteli perheyrityksessään vielä yli 80-vuotiaanakin. Rakentamisen vuosia Vielä sotien jälkeenkin Turussa oli käytössä 125 voltin - tai kuten sitä sanottiin - satapiikin jännite. Kun sitten siirryttiin 220 voltin jännitteeseen, kolmivaiheisena 380 volttiin, seurasi siitä sähköliikkeille töitä. Monet suuret koneet saatiin kytkemällä muutettua uudelle jännitteelle, mutta uusiakin ja varsinkin pieniä koneita piti hankkia. Valaistus saattoi jo osin satapiikin jännitteen aikanakin olla 220 voltin loistevalaisimilla. Ne oli silloin kytketty kahden vaiheen väliin sy-viesti 1/2007 7

8 tai muuntajissa oli sopiva liitin. Turun kaupungin sähkölaitos uusi myös kiinteistöjen muuntajia, kun ne jäivät pieniksi. Oli myös kaupan 125/220V muuntajia joidenkin erikoisempien ja kalliimpien laitteiden sähkönsyöttöön muutoksen aikoihin. Viimeisin muutos 230/400 voltin verkkojännitteeseen ei aiheuttanut suuria muutostöitä. Toinen Turussa tapahtunut muutostyö asuinrakennusten sähköistyksissä oli kaupunkikaasun jakelun loppuminen Kerrostaloissa oli kaasuliedet. Pitkän aikaa oli tiedossa, että kaasun jakelu loppuu. yksi pistorasia ja lamppu keskellä kattoa. Putkilanka korvasi punosjohtoja ja posliinieristimiä. Puhelimia oli jo ennen vahvavirtalaitteita, asunnoissakin. Sähkölaitteiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Viime vuosikymmeninä joka paikkaan on tullut tietokoneita. Työkalutkin ovat kehittyneet Krookin alkuajoista huimasti. Esimerkiksi poraaminen tapahtui alkuun proppuraudalla ja vasaralla. Myöhemmin tulivat kovametalliteräiset sähköporakoneet, aluksi ilman iskua. Niiden jälkeen tulivat sähköpneumaattiset poravasarat ja nykyisin porat ovat jo johdottomia, akkukäyttöisiä. Krookin varasto ja toimisto 1960-luvulla. Edessä Bengt Krook ja huoneen takana hänen poikansa Magnus. Reijo Nurmela Teksti ja kuvat Muutostöitä tehtiin vielä 1970-luvun alkuvuosina. Taloihin vedettiin uusia liesikaapeleita. Usein samalla piti uusia keskuksia ja nousujohtoja. Pistorasiakeikkaa on myös vuosien mittaan riittänyt. Alun perin monissa rakennuksissa oli huoneessa vain Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Sähkömaailma -lehdessä helmikuussa sy-viesti 1/2007

9 sy-viesti 1/2007 9

10 SÄHKÖMESTARIKOULUTUS Täydennä pätevyyttäsi Sähköasennusalan Mestarikirjan anomista varten - Esimiestaidot kuntoon tekniikan ja työkokemuksen lisäksi! Kenelle Sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinnon tai Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka haluavat täydentää pätevyyttään Sähköasennusalan Mestarikirjan anomista varten. Tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet esimiestyöhön ja vahvistaa esimiestaitoja. Koulutuksen laajuus ja suoritustapa Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy 8 koulutuspäivää, verkko-opiskelua ja etätehtäviä. Koulutuksen päätteeksi järjestetään tentti. Koulutuspäivien ajankohdat ja pääsisällöt Hyvä esimiestoiminta ja yhteistyötaidot Esimiehen työlainsäädäntö Työyhteisön ja toiminnan kehittäminen Yritystalouden ja hallinnon perusteet Tentti Paikka AEL, Helsingin Malminkartanossa Hinta euroa/osallistuja + alv 22 %. Hinta sisältää koulutuksen, opetusmateriaalin ja koulutuksen aikana laadittavan Disc- työkäyttäytymisprofiilin sekä koulutuspäivien lounaat ja kahvit. Osallistumismaksu veloitetaan ensimmäisen lähijakson jälkeen. Tarvittaessa voidaan sopia myös muista maksujärjestelyistä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Koulutussihteeri Eeva Timonen, (09) , eeva.timonen@ael.fi Koulutuspäällikkö Pirkko Taipale, (09) tai pirkko.taipale@ael.fi AEL Mestarikirjan hakeminen Sähköasennusalan Mestarikirjan saa (opastamme anomisessa) anomuksella henkilö, joka on hyväksytysti suorittanut: 1. Sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinnon tai Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnon JA 2. AEL:n järjestämän Sähkömestarikoulutuksen tai Tekniikan erikoisammattitutkinnon (tai muun vastaavan laajuisen ja sisältöisen esimiestutkinnon) SEKÄ 3. Omaa riittävän työkokemuksen. Erikoisammattitutkinto Sähkömestarikoulutus Työkokemus SÄHKÖASENNUSALAN MESTARIKIRJA 10 sy-viesti 1/2007

11 Sähkömestarikoulutuksen sisältö Hyvä esimiestoiminta ja yhteistyötaidot Koulutusohjelman sisältö, tavoitteet ja suoritustapa Elinikäinen oppiminen ja oma kehittyminen Toimivan työyhteisön tunnusmerkit Hyvä esimiestoiminta Oman työni avaintehtävät ja niiden edellyttämä osaaminen Yhteistyöverkosto, jossa toimin Esimiehen vuorovaikutus ja viestintätaidot Henkilökohtainen DiSC-työkäyttäytymisprofiilini Erilaiset käyttäytymistyylit esimiestyöskentelyn haasteena Ajankäytön hallinta AEL Esimiehen työlainsäädäntö Työlainsäädännön rakenne Työsopimuksen solmiminen, muuttaminen ja päättäminen Työaika Erilaiset lomat/vapaat Yhteistoimintalaki Yksityisyyden suoja Työturvallisuus Työyhteisön ja toiminnan kehittäminen Tiimi- ja ryhmätyöskentelyn perusteet Työyhteisön ongelmien ja ristiriitojen rakentava käsittely Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työhön opastaminen ja perehdyttäminen Kehityskeskustelu toiminnan kehittämisen välineenä Tehokas kokous- ja palaveritoiminta Yritystalouden ja hallinnon perusteet Yrityksen liiketoiminnan perusteet Yrityksen perustaminen ja eri yritysmuodot Aloittavan yrityksen sopimukset Yrityksen taloudellisen tilanteen arvioiminen tilinpäätöksen perusteella Talouden suunnittelu ja budjetointi Kustannusten hallinta ja tuotteen hinnoittelu Investointien kannattavuuden arvioiminen Tentti Koulutuksen aikana jaettu materiaali saa olla tenttitilaisuudessa mukana sy-viesti 1/

12 SAMSY Ry:n säännöt 2 ja 3 :t 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu. Yhdistyksen tavoitteena on: 1. Kohottaa jäsentensä sivistystasoa ja ammattipätevyyttä sekä valvoa heidän ammattietiikkaansa. 2. Edistää toiminnallaan luomaan oikeaa käsitystä sähkömestarien ja sähköyliasentajien asemasta ja merkityksestä. 3. Ylläpitää ja kehittää hyviä suhteita toisiin alan järjestöihin. jain ammattikasvatuslautakunnan (SAKLA) ja Ammattikasvatushallituksen asettaman sähköasentajien ammattien keskustoimikunnan (SAKTO) valvonnassa sekä Opetushallituksen luvalla ja valvonnassa hyväksytysti suorittaneen sähköasentajan ylemmän ammattitutkinnon. Yhdistyksen hallitus hyväksyy edellä mainituista tutkinnoista hyväksytysti suoriutuneen henkilön varsinaiseksi jäseneksi. Yhdistyksen jäsenyys alkaa virallisesti, kun henkilön jäsenmaksu on maksettu. 4. Vastaanottaa sähköasennusalan mestarinkirjahakemuksia ja valvoa mestarinkirjan vaatimusten täyttymistä, sekä puoltaa Mestarinkiltaneuvosto ry:lle hyväksymänsä hakemukset. Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää yhteisiä luento- ja neuvottelupäiviä, joilla pyritään saattamaan alalla tapahtunut kehitys jäsenkunnan tietoisuuteen. Yhdistys voi myös järjestää kurssitoimintaa sekä yhteisiä virkistys- ja neuvottelutilaisuuksia. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää koulutus-, huvitilaisuuksia ja arpajaisia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. 3 JÄSENET Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kunniajäseniä, kannatusjäseniä ja vapaajäseniä. Yhdistyksen varsinaisen jäsenistön muodostavat henkilöt, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet sähkövoima-alan yliasentajan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Jäsenoikeus on myös henkilöillä, jotka ovat suorittaneet sähköyliasentajatutkinnon tai ylemmän ammattitutkinnon, Sähköasenta- Kunniajäseneksi voidaan, hallituksen esityksestä vuosikokouksen päätöksellä, kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavalla tavalla edistänyt yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsenen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Kannatusjäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä henkilöitä, oikeuskelpoisia yhteisöjä tai säätiöitä, jotka tukevat yhdistyksen toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannatusjäsenmaksun. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella ja vapaajäsenellä kullakin yksi (1) ääni. Kannatusjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Kannatusjäsenellä ei ole varsinaisen jäsenen oikeuksia yhdistyksen palveluihin. Varsinaisen jäsenen täytettyä 65 vuotta, hänen jäsenmaksunsa suuruus on 50 % voimassa olevasta vuosittaisesta varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Hallitus voi myöntää vapaajäsenyyden ansioituneesta toiminnasta yhdistyksessä tai yhdistyksen hyväksi. Vapaajäsenellä säilyvät varsinaisen jäsenen oikeudet. Yhdistyksen kokous voi kuitenkin hallituksen ehdotuksesta rajoittaa yhdistyksen palveluja vapaajäsenelle. Vapaajäsen ei ole jäsenmaksuvelvollinen. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. (aiemmin jäseninä olleet säilyttävät jäsenoikeutensa jäsenedellytysten muuttumisesta huolimatta.) 12 sy-viesti 1/2007

13 sy-viesti 1/

14 Kaikki menee lopulta rikki Maailma on tullut monimutkaiseksi. Monimutkaisessa maailmassa vikaantumisen paikat ja mahdollisuudet ovat kasvaneet. Erilaisten vikojen korjaajille riittää töitä. Tuntuu siltä, että kaikki menee rikki. Ja niinhän meneekin. Lopulta. On vain ajan kysymys, koska se tapahtuu. Kaikki kuluu, ruostuu, vanhenee ja lakkaa lopulta toimimasta. Korjaajasta näyttää siltä. Toisaalta monen laitteen ja koneen luotettavuus on parantunut. On keksitty yhä parempia ja kestävämpiä laitteita. Tavallinen hehkulamppu kestää keskimäärin 1000 tuntia ja joissakin paikoissa sitä korvaava ledi tuntia. Vuosia sitten minulla oli metallikuorinen pitkänmallinen pölynimuri. Kerran imuroidessani kiinnitin huomiota imurin epätavalliseen ääneen. Se muuttui jotenkin tuskaiseksi. Sitten se puhalsi savua ja imurin perään ilmestyi liekki kuin ketun häntä. Tempaisin johdosta tulpan irti seinästä. Rikkoontuminen oli ilmi selvää ja näytti siltä, että valmista tuli: tällä imurilla ei enää imuroitaisi. Romuksi vaan. Ostin uuden pölynimurin. Otin vanhasta jotain kauniimpia ruuveja miljoonalaatikkoon. Samalla tuli mieleeni, ihan vaan uteliaisuudesta, katsoa miten moottori oli palanut. Yllättävää oli, että moottori oli ehjä. Palanut oli häiriönpoistokondensaattori. Se oli jotain piettyä paperia. Pikkuosa siis vaan, mutta rikkoontuminen tapahtumana oli niin dramaattinen. Uusi imuri oli jo ostettu enkä sitä ollenkaan kadu. Se oli niin paljon vanhaa parempi ja tehokkaampi. Joissakin loistevalaisimissa oli ennen vanhaan samanlaisia pikieristeisiä kondensaat- toreita. Ne joskus rikkoontuivat kovasti paukahtaen, savuten ja haisten. Toisinaan rikkoontuminen on hyvin eleetöntä. Kone ei vaan käynnisty. Valo ei syty. Mieleen jäävät paremmin ne kerrat, jolloin tapahtuma on hurjempi. Itsekseen rikkoontumisen lisäksi myös tahallaan rikotaan. Innokas purkumies löi kirveellä kaapelin poikki - ennen kuin se ehdittiin tehdä jännitteettömäksi. Se vaan tapahtui niin äkkiä, ja oikealla hetkellä, ettei edes sulake palanut. Sata kertaa sekunnissa jännite on nolla volttia ja virtakin on silloin nolla ampeeria. Kaapelin pää oli katkaisun jälkeen jännitteinen. Sama mies löi lekalla jännitteisiä pistorasioita. Se pamaus juuri oli hänestä mukavan kuuloinen mossahdus. Ilonpilaaja sähkömies meni häntä siitä kieltämään. Älä hyvä mies tee noin! Sitä paitsi joku vanhan mallinen pistorasia olisi haluttu säästää varaosiksi. Tietokonemies sanoi, että kortti pitää vaihtaa jännitteettömänä, ettei se mene rikki. Oikealla kohdalla kellopulssia kortin kuitenkin voi ottaa pois. Niinpä hän laski ääneen ja polki jalalla tahtia - ja sitten tempaisi. Kellotaajuus oli tietääkseni megahertsiluokkaa. Käyttöohjeista ei aina saa selvää. Eräänkin logiikan muistinvarmistuspariston vaihtoohjeena oli, että se tehdään jännitteettömänä, ja toisaalla ohjeet käskivät tehdä sen jännitteisenä, jottei muisti vioitu. Molemmat ehdottomasti. Reijo Nurmela 14 sy-viesti 1/2007

15 Samsy ry:n hallitus ja toimihenkilöt* Pj. Jouko Laakko Koivukuja Piikkiö Siht. Lasse Ojansivu Kunnaankatu 9 B Raisio Mestarinkirjat Vpj. Leo Ruuskanen Kuusistonlinnantie 1 E Helsinki Mestarinkirjat Pentti Järvinen Kuopuksentie 6 F 66, Helsinki SY-Viesti Pt. Timo Heinelä Ieskatu 13 as Turku Jäsenrek. Matti Airola* Kreetankuja13 as Raisio Rh. Tapio Salo* Pulmussuontie Turku Reijo Alastalo Kesätie 4 A Vantaa Timo Viitanen Huvilarinne Espoo Tarmo Purho Merirastilantie 34 H Helsinki puh jouko.laakko@kolumbus.fi puh lasseojansivu@luukku.com puh leo.ruuskanen@teknoplan.fi puh pentti.v.jarvinen@helsinginenergia.fi puh timo.heinela@yit.fi puh matti.airola@mbnet.fi puh tapsalo@mbnet.fi puh , reijo.alastalo@ael.fi puh timo.viitanen@netti.fi puh tarmo.purho@helsinginenergia.fi Lauri Järvinen Kaitansalmentie Sotkamo puh lauri.jarvinen@eltelnetworks.com sy-viesti 1/

16 16 sy-viesti 1/2007 Porvoon Offsetpaino Oy 2007