VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE



Samankaltaiset tiedostot
Vahva rakenne. Helppokäyttöinen. Vakiovannas

Suorakylvöseminaari 2018

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tulevaisuuden kylvömenetelmä

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvöseminaari 2019

Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen muokkaamatta viljelyllä (suorakylvö / No-Till) ja ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

FinCA. Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen No-Tillmenetelmällä ja pysyvällä ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Suorakylvöseminaari. ja Suomen CA-viljelyn yhdistyksen vuosikokous

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Uudenmaan pellot vihreiksi

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Gluteenittoman tattarin viljely

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kenttäkoetulokset 2017

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Miten onnistut suorakylvössä

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

SANEERAUSKASVIT 2016

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Reijo Käki Luomuasiantuntija

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Karjanlannan hyödyntäminen

Hamppu viljelykiertokasvina

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Transkriptio:

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö AJANKÄYTTÖ ENERGIAN- KULUTUS TYÖ- JA KONE- KUSTANNUKSET Lähde: Teija Hyytiäinen, Sari Hiltunen, Kirjayhtymä: Kasvituotanto 1 v.1992

Työaikaa PERINTEINEN Perinteinen Konekustannukset Perinteinen Polttoainetta Perinteinen Ympäristöpäästöt Perinteinen Vesistöön CO 2 Ilmakehään *) AITOSUORAKYLVÖ VÄHENTÄÄ YMPÄRISTÖPÄÄSTÖJÄ : - pintavalunta -69% - kasvinsuojeluaineet -70 % - typpi >-85% - fosfori >-65% - sedimentin huuhtoutuminen -93% - vähentää hiilidioksidipäästöjä *) Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Universität Giessen, tohtori Tebrügge

PERINTEISEN- / VM-AITOSUORAKYLVÖMENETELMÄN VERTAILU Perinteinen VM-aitosuorakylvö Perinteinen VM-aitosuorakylvö Maan vesitalous Maan tiivistyminen Rikkakasvit Maanrakenne muuttuu kuohkeaksi ja muruiseksi. Ekosysteemi Maa sietää märkyyttä ja kuivuutta paremmin. Kasvitaudit Rikkakasvit torjutaan kemiallisesti ennen kylvöä. Satotaso Luonnon oma ravinnekierto toimii tehokkaammin viljelyn hyväksi. Kasvitauteja ei esiinny tavanomaista enempää, koska lisääntynyt mikrobitoiminta pitää taudin aiheuttajat kurissa Satotaso on keskimäärin sama

Vieskan Metallin hankkimaa kansainvälistä tietoa suorakylvöstä - I- ja II suorakylvön maailman kongressit - näyttelyt euroopassa - alan ulkomaiset lehdet - MTT suorakylvötutkimus/koekylvöt - suorakylvöopas - internetistä

Suomen CA-viljelyn yhdistys Turku, Suomi, Lokakuu 17 2002 Vallankumous on tulossa CA on tarpeen Euroopassa 2000 -luvulla, mutta se alkoi muualla maailmassa jo 1990-luvulla Lähde: ECAF-luento Farma 2002 Konemessut Käännös esitysmateriaalista: Vieskan Metalli Oy

European Conservation Agriculture Federation Jäsenmaat 2003 Suomi (FINCA) v.2002 Suomen CA-viljelyn yhdistys

Lähde: www.no.ch/diverses/flaechen2000kb54.html

20-vuotinen saksalainen viljelymenetelmätutkimus Suorakylvö vähentää kustannuksia Investoinnit konekantaan -50% Kunnossapito -75% Polttoaine -85% Työmenekki -80 % Suorakylvö vähentää ympäristön kuormitusta Pintavalunta -69% Kasvinsuojeluaineet -70% Typpi >-85% Fosfori >-65% Sedimentin huuhtoutuminen -90% yksi mies ja yksi traktori kylvää nelinkertaisen pinta-alan Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Universität Giessen, tohtori Tebrügge

Kustannussäästö säästävän maanmuokkauksen avulla Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen

Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento

MUOKKAUS VAPAUTTAA HIILIDIOKSIDIA ILMAKEHÄÄN Muokkaamattomuus ja kasvipeite estävät hiilen palamisen Hiilen määrä lisääntyy - Maan humuspitoisuus kasvaa - kasvijäte pinnassa suojaa ja ravitsee Muokkaamaton maa on hiilinielu - muokkaamaton maa ja kasvijäte pellon pinnassa suojaavat hiilen palamiselta - orgaanisen aineen ja hiilen lisääntyessä maan rakenne paranee Hiilen määrä vähenee - kynnetyssä maassa vuodessa 0.77 t/ha, joka hapettuessaan tuottaa ilmakehään 2.85 t/ha hiilidioksidia Muokkaus vapauttaa hiilidioksidia - muokkaus muuttaa maan ilmavaksi - happi yhtyy maan hiileen synnyttäen hiilidioksidia - hiilen vähentyessä maan rakenne huononee Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento

Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento

Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento

CO 2 -päästöjen vähentymisen arviointi sovellettaessa maanmuokkausta EU:ssa C-VAPAUTUMINEN POLTTOAINEKULUT Mikrobiologinen oksidaatio Tuotanto / palaminen *) p=0,8555 kg/l Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen

Maaseudun tulevaisuus 25. syyskuuta 2002

Maaseudun tulevaisuus

Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento

Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento

Viljelymenetelmien vaikutus maan matojen aktiivisuuteen 153 147 11,1 1100 25 18 98 1,4 36 45 240 3,5 32 41 218 3,3 45 51 270 3,9 Kyntö+ äestys Jyrsinkylvö Kultivointi+ äestys Kevytmuokkaus Aitosuorakylvö Eläinyksilöiden määrä /m 2 Biomassa g/m 2 Käytävien tilavuus cm 3 /m 2 Matojen jätökset kg/m 2 /vuosi Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen, tohtori Tebrügge

Maaseudun tulevaisuus 16. marraskuuta 2001

MAAN RAKENTEEN VERTAILU kevät v. 2002 - Pohjanmaan savea, viereiset lohkot - viljelyhistoria on sama, vain kylvömenetelmä vaihtui toisessa lohkossa v. 1998 KYNTÖ + ÄESTYS + KYLVÖ + JYRÄYS VM-AITOSUORAKYLVÖÄ 5 vuotta HAVAINNOT: - maa tiivistä ja kovaa - oljet lahoamattomana kyntökerroksessa - vähän orgaanista ainesta - vähän humusta - maa lohkeaa kokkareiseksi - mururakenne jauhomainen - ei lieroja, ei käytäviä - maa kuivempaa HAVAINNOT: - maa huokoista ja pehmeää - oljet maan pinnassa - paljon orgaanista ainetta - runsaasti humusta - maa murenee muruiseksi - mururakenne ryynimäinen - runsaasti lieroja ja käytäviä - maa kosteampaa

Maanrakenteen muuttuminen aitosuorakylvömenetelmässä verrattuna perinteseen kylvömenetelmään. 0% = perinteinen kylvömenetelmä 200 200 150 100 Tihentymä 0-25 cm Maaperän kantavuus 47 62 Maan stabiliteetti Liettymisindeksi Sedimentin huuhtoutuminen Pintavalunta 20 19,5 75 Veden imeytyminen Veden pidätyskyky 50 % -50-69 -90-100 Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen

Kemialliset parametrit maaperäeroosion kannalta aitosuorakylvömenetelmässä verrattuna perinteiseen kylvömenetelmään 0% = perinteinen kylvömenetelmä 200 150 100 50 Veden imeytyminen 70 Kasvinsuojeluaineiden hajoaminen 200 0-50 -100-69 -65 Veden pintavalunta Fosfori -85 Typpi -70 Kasvinsuojeluaineiden poistuminen -150-200 -200 Typen liukeneminen Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen

Aurajoki 23.10.2004 Aurajoki 4.7.2004

Pintavaluntakoe Espanjasta, kesä 2004 Suorakylvö/muokattu

Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen, tohtori Tebrügge