Kaupunginvaltuusto 40 29.04.2013 Lausunto metropolialueen esiselvityksestä 454/114/2007 KV 40 Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Halli tusohjelman mukaan kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys koros tuu metropolialueella ja ohjelman mukaan tarvetta metropolialuetta koske valle erilliselle laille selvitetään. Valtuusto antoi 11.4.2012 ( 20) lausuntonsa Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä "Elinvoimainen kunta ja palvelurakenne". Kuntien lausuntojen pohjalta hallitus linjasi 5.6.2012 kuntauudistuksen jatkovalmistelua metropolialueen osalta siten, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Hallitus päätti selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Hallitus käynnisti työn esiselvityksellä, jossa tuli kartoittaa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi. Esiselvityksen laati kuusi ministeriön nimeämää selvityshenkilöä, joiden toimeksianto päättyi helmi kuun 2013 lopussa. Esiselvitystyötä on ohjannut johtoryhmä, jonka pu heenjohtajana toimi hallinto- ja kuntaministeri, varapuheenjohtajana asun to- ja viestintäministeri ja jäseninä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupun ginjohtajat sekä Kuuma -kuntia edustava Hyvinkään kaupunginjohtaja. Metropolipolitiikan neuvottelukunta on ollut mukana esiselvityksen valmis telussa toimien sen seurannasta vastaavana toimielimenä. Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa osana kuntauudistusta ja yhteistyössä alueen kuntien kanssa alueen kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi ja tämän osalta yhteisesti hoidettavat tehtävät, vaihto ehdot päätöksenteon organisoimiseksi sekä tehtävien rahoitusvaihtoehdot. Selvityshenkilöiden väliraportti julkistettiin 11.1.2013. Väliraporttia koskeva kuulemiskierros pidettiin Kauniaisten valtuustolle 4.2.2013. Selvityshenkilöt esittivät lopulliset ehdo tuksensa alueen hallinnon rakenteiden kehittämisestä 5.3.2013 julkaistus sa selvityksessä "Metropoli meille kaikille", johon myös sisältyy yhteenveto em. 4.2. pidetyssä keskustelussa esitetyistä Kauniaisten kannanotoista. Metropolialueen esiselvitys on jaettu KV:n jäsenille sähköisesti 6.3. (ruotsinkielinen versio 13.3.) ja paperisena 15.3.2013, josta syystä sitä ei aineiston laajuuden vuoksi jaeta uudestaan paperijakeluna. Esiselvityksessään selvityshenkilöt esittävät toimeksiantonsa mukaisesti vaihtoehdot alueen tuleviksi kuntajakoselvitysalueiksi sekä vaihtoehdot metropolihallinnon malleiksi. Päävaihtoehtoja ovat vaihtoehtomalli 1) suurkunnat (2 kuntaa) ja sopimus yhteistyö ja vaihtoehtomalli 2) vahvat peruskunnat (4 kuntaa) ja metropoli hallinto. Selvityshenkilöt ovat suositelleet vaihtoehtomallia 2. Raportissa on myös arvioitu erityisesti päävaihtoehtojen toteutuksen vaikutuksia eri näkö kulmista. Valtiovarainministeriö on pyytänyt mm. alueen kuntien lausuntoa esiselvi-
tyksestä sekä lausumaan erityisesti oheismateriaalina olevassa lausuntopyyntökirjeessä esitetyistä kysymyksistä niin metropolialueen kokonaisedun kuin oman kunnan näkö kulmasta käsin. Lausunnot on pyydetty viimeistään 22.5.2013. Valtiova rainministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaa lija terveysministeriö järjesti vät asiasta alueen kuntien valtuustoille keskustelutilaisuuden 17.4.2013. Kuntarakenneuudistusta on käsitelty kauniaislaisille järjestetyssä asukasil lassa 23.4.2013. KH:n päätösehdotus on syntynyt poliittisten ryhmien välisten neuvottelujen tuloksena. KH: KV päättää antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausun non metropolialueen esiselvityksestä: Kauniaisten kaupunki ei kannata yhtäkään selvitysmiesten esittämää hal lintomallia, vaan katsoo, että metropolialueen lähivuosikym menien haastei siin vastaa parhaiten itsenäiset peruskunnat ja metropoli hallinto, jonka roo li on koordinoida ja ohjata seudullisia maankäytön, asu misen ja liikenteen (MAL) suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä strategiata son kysymyksiä. Kauniaisten kaupunki katsoo edelleen, että kuntien yhdis tämiset eivät tar joa ratkaisuja metropolialueen haasteisiin ja että kuntaja koselvitysten si jasta tulee selvittää tarkoituksenmukaisen metropolihallin non toimivalta ja päätöksentekomekanismit, tehtävät ja rahoitus. Seutuhallinnon yleisistä lähtökohdista Toimeksiantonsa mukaisesti esiselvitys on tullut kohdistaa kuntarakenteen muutoksiin Helsingin seu dulla sekä "metropolihallintoon", jonka puitteissa seudun yhteiset kysy mykset hallinnoidaan. Selvityshenkilöt ovat vaihtoehtotarkastelujensa läh tökohdaksi esittäneet, että metropolihallinto ja sen tehtävät ovat riippuvai sia siitä, miten suuria muutoksia kuntarakenteessa tehdään. Jos kuntara kenteeseen ei tehdä suuria muutoksia, tarvitaan vahva metropolihallinto. Ja päinvastoin, jos kuntia on vähän, voidaan "metropoliasioiden" hoitami nen organisoida löysemmin. Tämä ajatusrakennelma on voitava kyseen alaistaa. Ensinnäkin kuntarakenne Helsingin seudulla perustuu jo nykyään "vahvoihin peruskuntiin". Myös kol mesta pienimmästä, alle 20 000 asukkaan kunnasta Kauniainen ja Sipoo ovat molemmat todistetusti selviytyneet hyvin palvelutehtävistään, eikä ole olemassa asiallisia perusteita, minkä vuoksi niitä tulisi asettaa eri kategori aan seudun muihin keskisuuriin kuntiin nähden. Toisaalta metropolialueella yhteisesti hoidettavat asiat ja niitä varten tarvittavat hallintorakenteet eivät voi olla niin riippuvaisia kuntien lukumäärästä, kuin mitä esiselvityksessä todetaan. Jos alue koostuu vain yhtenä vaihtoehtona esitetystä kahdesta kunnasta, erillinen metropolihallinto on mitä ilmeisimmin tarpeeton. Sitä vastoin, jos kuntien lukumäärä on suurempi, vaihdellen vaikkapa 6 ja 14 välillä, ei ole mitenkään vakuuttavasti perusteltu, miksi alueellisesti hoidet tavat asiat pitäisi kuntien lukumäärästä johtuen järjestää ratkaisevasti toi sin. Metropolihallinto voidaan toki hahmottaa erilaisena niin toimialaltaan kuin organisoinniltaankin, mutta kuntien lukumäärän nostaminen ratkaisukriteeriksi on aivan liian mekaani nen peruste.
Kauniaisten kaupungin kanta on, että myös Helsingin seudulla kunnallishallinnon tulee pohjautua it senäisiin, riittävän vahvoihin peruskuntiin. Mikäli vallitsevaan kuntaraken teeseen halutaan muutoksia, ne tulee jättää kuntien itsensä päätettäviksi. Kauniainen haluaa olla edelläkävijä ja esimerkkikunta, joka kehittää itse innovatiivista toimintaa ja palvelumuotoilua. Kauniaisissa kuntalainen on lähellä päätöksentekoa, minkä vuoksi palvelut on voitu muokata asiakaskeskeisiksi ja toimiviksi. Palvelut toimivat erinomaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi, mikä on mer kittävä etu koko metropolialueelle ja Suomen kaksikielisyydelle. Kauniai nen on pienen kokonsa, matalan organisaationsa ja toimialarajoja ylittävän toimintansa ansiosta edelläkävijä myös varhaisen puuttumisen palvelualal la. Näitä hyviä käytäntöjä on syytä laajentaa ja ottaa kaupunginosakohtai sesti käyttöön muissa kunnissa. Kuntajakoselvitysalueista Arvioitaessa esitettyjä ehdotuksia Kauniaista koskeviksi kuntajakoselvitysalueiksi, ja kun kuntaraken nelaki tullee edellyttämään Kauniaisten kaupungin osallistumista selvitys alueeseen, Kauniainen osallistuu kuntajakoselvitykseen ensisijaisesti Es poon kanssa ja toissijaisesti Espoon ja Kirkkonummen kanssa. Kauniais ten kanta on, että kunta säilyy itsenäisenä ja tarpeellinen seudullinen yh teistyö tapahtuu metropolihallinnon puitteissa, jolloin kuntaliitoksille ei ole tarvetta. Todettakoon tässä yhteydessä myös, että esiselvityksen vaihtoehtomallin 2 mukaisen kuntajakoselvi tysalueen (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) kokonaisväestömäärästä ruotsinkielisten osuus jää alle 10 %:n. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kielivähemmistö ei saa olla liian pieni, jotta kaksikielisyys toimisi käy tännössä elinvoimaisena. Vähemmistökieltä puhuvan asukasmäärän tulee olla suurempi kuin neljännes, mieluiten kolmannes, jotta sillä vallitsevissa olosuhteissa olisi edes kohtuullisen hyvät edellytykset toimia elinvoimaise na. Lähtökohtana koko kuntarakenneuudistuksessa on ehdottomasti olta va kielellisten perusoikeuksien toteutuminen vähintään samantasoisina kuin ennen yhdistymisiä sekä elinvoimaisen kaksikielisyyden edellytysten turvaaminen. Kahden hallintokielen soveltamisesta kunnissa koskevassa Kuntaliiton teettämässä selvityksessä todetaan, että kunnissa, joissa ruot sinkielinen vähemmistö on pienempi kuin 10 prosenttia kielikysymyksiä do minoi ruotsinkielisten palveluiden puute. Vuonna 2012 tehdyn kyselytutki muksen (Kielibarometri) mukaan, jossa kansalaisnäkökulmasta mitattiin kuntapalvelujen kielellistä laatua, 80 % kauniaislaisista vastaajista ilmoitti saavansa aina tai usein kunnallista palvelua ruotsin kielellä, kun vastaava luku muissa pääkaupunkikunnissa oli 9-13 % ja Kirkkonummella 37 %. Metropolihallinnon vaihtoehdoista Arvioitaessa metropolihallinnon malleja Kauniainen katsoo, kuten aikaisemmin kuntarakennekysy myksissä antamissaan lausunnoissa, että "seudun rakenteellisiin ongel miin ja kilpailukyvyn haasteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa luomalla seu dulle ylikunnallinen hallinto." Tarjolla olevista rajallisista vaihtoehdoista metropolihallinto on Kauniaisten näkökulmasta sopivin. Koska hallintomalli itsessään ei kuitenkaan ratkaise selvityksessä osoitet tuja ongelmia, liittyy tällaisen hallintotason rakentamiseen lukuisia ratkais tavia kysymyksiä. Metropolihallinnon tehtävistä
Metropolihallinnon tehtävien ja organisoinnin lähtökohdaksi tulee selkeästi asettaa toissijaisuusperus te. Ylikunnalliseen päätöksentekoon tulee saattaa vain ne asiat, joiden osalta se koetaan välttämättömäksi. Tällaisia kysymyksiä on Kauniaisten näkemyksen mukaan lähinnä ns. MAL -asioihin kuuluvat tehtävät. Ajatus "vahvasta" metropolihallinnosta, jolle osoitettaisiin erilaisia harkinnanvarai sia tehtäviä, on kaukana tällaisesta peruskunnallisesta lähtökohdasta. Lii an laaja seutuhallinto toisi hyvin nopeasti vaikeasti ratkaistavia toimivalta ristiriitoja sen ja kuntien välille. Hallinnon selkeyden vuoksi seutuhallinnon tehtävät on rajattava vain välttämättömiin. Kaikkien seudullisesti järjestet tävien kysymysten osalta on voitava edellyttää vankkaa näyttöä siitä, että toiminnan tuloksellisuus paranee verrattuna siihen, että asiat hoidetaan kunnissa tai niiden ja muiden tahojen yhteistoimintana. Tehtävien tulee ensisijaisesti liittyä alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Metropolihallinnon tulee toimia seudullisena kokoavana voimana ja ohjauselimenä verkostoille, jois sa alueen kunnat, valtio, yhteisöt ja yritykset yhteistyössä kehittävät seu dun toimintaa ja toteuttavat alueen kehittymistä tukevia toimenpiteitä. Met ropolihallinnon tehtävänä tulee olla seudullisen kokonaiskuvan muodosta minen, jolloin yhteys alueen muihin strategioihin vahvistuu. Näiden tehtä vien ja voimavarojen yhteensovittamisella vaikutetaan myönteisesti mm. koko alueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. (vrt. esim. Stuttgartin metropolihallinto). Seudullisten strategioiden (maankäyttö, asu minen, liikenne, elinkeinopolitiikka, kilpailukyky, ympäristöasiat) yhteenso vittaminen selkiinnyttää kokonaisuutta samalla, kun seudulliset voimavarat yhdistyvät. Kaupunki suhtautuu varauksellisesti siihen, että metropolihallinto hankkisi sosiaalisen asuntotuotan non rakentamiseen tarvittavat tontit, rakentaisi ja ylläpitäisi kunnissa vuok ra-asuntoja ja vastaisi asukasvalinnoista. Sen sijaan asuntotuotantomää rien ja erityisesti sosiaalisen asuntotuotannon rakentamistarpeen määritte leminen ja sijainnin ratkaiseminen osana metropolikaavaa parantaa mahdollisuuksia sijoittaa asuntorakentamista joukkoliikenneyhteyksien kannal ta järkeviin paikkoihin. Näin voidaan hyödyntää ja optimoida olemassa ole vaa infrastruktuuria ja minimoida uuden perusrakenteen toteutustarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällyttäminen osaksi metropolikaavaa tukee voimavarojen ja seu dullisesti merkittävien hankkeiden toteutuksen koordinointia ja niiden koh dentamista tarkoituksenmukaisesti ja maankäytön kokonaiskuvan kannal ta oikea-aikaisesti oikeille alueille. Joukkoliikenteen kehittämismahdolli suuksia tukee parhaiten se, että metropolihallinto vastaa myös sen järjes tämisestä. Esiselvityksen mukaan metropolihallinnolle ollaan siirtämässä edellä mainittujen tehtävien lisäksi hy vin eritasoinen ja laaja tehtäväkenttä, johon Kauniaisten kaupunki suhtau tuu erittäin varauksellisesti. Toteutuessaan näiden tehtävien siirtäminen kunnilta heikentää kuntien itsemääräämisoikeutta merkittävästi. Tämä on ristiriidassa kuntarakenneuudistuksen tavoitteen kanssa. Peruskuntapoh jaisessa palvelurakenteessa kunnallista itsehallintoa tulee päinvastoin vah vistaa, sen sijaan että murennetaan kuntien päätöksentekoa ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Samalla on kuitenkin todettava, että tiettyjen erityispalvelujen kuten maahanmuuttajien täyden nys- ja kielikoulutukseen ja yhteiskuntaan kotouttamiseen liittyvien tehtä vien keskittäminen metropolihallinnolle saattaa olla tarkoituksenmukaista. Yleisesti ottaen on todettava, että selvityksessä esitettyihin tehtävien siir toihin niin valtiolta kuin kuntayhtymiltä ja
kuntaomistuksessa olevilta yhtiöil tä ym. organisaatioilta on mahdoton ottaa tarkemmin kantaa ennen huo mattavan laajaa lisäselvitystyötä. Kauniainen katsoo, että palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenver taisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Metropolihallinnon päätöksenteosta Edellä todetun perusteella Kauniaisten kaupunki pitää mahdollisena metropolihallintoa, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto, jossa on kuntakohtaiset kiintiöt. Asukkaiden äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta osallistua metro polialueen päätöksentekoon tulee kuitenkin vielä tarkkaan arvioida. Perus tellusti voidaan kysyä tuleeko metropolihallinnosta liian raskas ja joustama ton sekä kuntalaisille etäinen? Kielteisinä asioina Kauniaisissa nähdään myös kustannusten kasvu ja byrokratian lisääntyminen. Innostuksessa purkaa nykyhallinnon päällekkäisyyksiä ja yhteistoimintamuotoja on varot tava uusien keskusjohdettujen isojen hallintokoneistojen synnyttämistä. Metropolihallinnon rahoituksesta Kauniaisten kaupunki vastustaa verotusoikeuden säätämistä seutuhallinnolle. Kauniainen katsoo, et tä uuden hallintorakenteen rahoitus tulee järjestää kuntien maksuosuuk sien kautta sikäli kun kustannuksia ei saada katettua palveluista perittävillä maksu- tai muilla tuloilla ja tuilla. Kuntaosuudet voidaan jakaa asukas- ja verotuloperusteisesti. Metropolihallinnolla ei tule olla verotusoikeutta. Metropolialueen aluerajauksesta Kauniainen kannattaa nykyistä 14 kunnan mukaista metropolialuetta. Toteutuksesta ja jatkovalmistelusta Uuden seutuhallinnon organisaation rakentaminen tulee suunnitella hyvin yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa sekä toteuttaa hallitusti. Hallinnon rakenteen tulee olla selkeä, tehokas ja uskottava eikä hierarkkinen byrokraattinen järjestelmä. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja jatkovalmisteluun tulee varata riittäväs ti aikaa. Kauniainen vastustaa kuntaliitoksia pysyen aikaisemmissa kannanotoissaan. Kunnallisalan kehittä missäätiön tuoreessa vuodelta 2012 olevassa kansalaismielipidettä selvit tävässä tutkimuksessa kuntalaiset näkevät ongelmallisina kunnallisten pal veluiden saatavuuden ja tason heikentymisen, vaikka sinänsä uskovatkin palveluiden tulevan turvatuiksi kuntaliitosten myötä. Tutkimuksen mukaan kuntalaiset pelkäävät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vähentyvän, asioinnin vaikeutuvan, päättäjien ja viranhaltijoiden tavoitettavuuden heik kenevän ja päätöksenteon mutkistuvan ja keskittyvän liiaksi. Toisin sanoen niihin hyötyihin, joita kuntaliitoksilla ensisijaisesti haetaan, ei uskota kovin laajasti. Kuntalaiset ovat huolissaan siitä, että kunnan henkinen yhteen kuuluvuus vähenee ja asukkaiden halu pitää huolta toisistaan heikkenee. Tämä pätee erityisesti Kauniaisten kokoiseen kuntaan. Metropoliratkaisujen toteuttaminen samanaikaisesti kuntarakenne- ja soteuudistusten kanssa aiheut taa monia ennakoimattomia ongelmia. Samanaikaisia muutoksia on mah dotonta hallita ja toteuttaa järkevästi. Laajat
hallinnon muutosprosessit haittaisivat ja hidastaisivat varsinaisen palvelutoiminnan kehittämistä eri ta hojen välillä pitkäksi aikaa. Helsingin seudun kunnat tekevät jo nyt monilla eri aloilla tuloksellista yhteistyötä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa.... Puheenjohtajan ehdotus, että kaupunginvaltuusto käy asiasta lähetekeskustelua jatkovalmistelun pohjaksi, että mahdolliset ehdotukset ja kannanotot kirjataan ja, että asia palautetaan, hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi tarpeelliseksi käydä keskustelua selvitysalueista ja metropolihallinnon muodosta. Valt. Tuohioja ehdotti lausuntoehdotuksen metropolihallinnon päätöksentekoa koskevan kappaleen ensimmäisen lauseen lopun muotoilemista seuraavasti ylintä päätösvaltaa käyttää kuntakohtaisten kiintiöiden mukaan kuntien nimeämät valtuutetut. Valt. Rintamäki-Ovaska ehdotti vielä keskustelua siitä, että Kauniainen osallistuisi kuntajakoselvitykseen Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Valt. Pesonen ehdotti seutuhallinnon yleisiä lähtökohtia koskevan viimeisen kappaleen viimeisestä virkkeestä poistettavaksi sanan kaupunginosakohtaisesti ja seuraavan virkkeen lisäämistä kappaleen loppuun: Tämän Kauniaisten kaupunki näkee kilpailukykytekijäksi koko metropolialueen kehityksen kannalta. Valt. Rehn-Kivi totesi Rkp:n ryhmän tukevan kaupunginhallitukselle esitetyssä pohjaehdotuksessa ollutta muotoilua että Kauniainen osallistuu kuntajakoselvitykseen Espoon ja Kirkkonummen kanssa ja että keskusteluja on myös käyty Vihdin osallistumisesta selvitysalueeseen ja että valtuustoryhmä tukee sitä, että metropolihallinto tulisi valita vaaleilla. Puheenjohtaja totesi lähetekeskustelun päättyneeksi ja että asia saatetaan uudelleen valtuuston käsiteltäväksi 13.5. pidettävään kokoukseen, 8.5. jaettavalla lisäesityslistalla. Päätös: Asia palautettiin.