1 Aika Paikka (ke pe) Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 1.1 Kokouksen avaus Liiton puheenjohtaja Arto Nieminen avasi kokouksen klo 13.00. Hän totesi avaussanoissaan mm: En käy läpi mennyttä enkä tulevaisuutta, koska niille on esityslistalla oma paikkansa. Soitti ystävälleen, joka ehdotti, että journalistin arkea olisi syytä käsitellä. Sitä kuvaa sana huoli. Huoli koskee kaikkia. Journalisteille sälytetty myös huoli yrityksen taloudesta ja kannattavuudesta. Huolet ovat ulkoistuneeet työntekijöille. Syyllistäminen kohdistuu viime kädessä pääluottamusmiehiin ja ayliikkeeseen kokonaisuudessaan. kun ne eivät vain sopeudu. Unohtuu, että Suomen työntekijät tehneet aika paljon joustoja: palkkojen alennus nollalinjalla ja eläkeiän nosto. Huoli oman perheen taloudesta, tehtiinpä missä muodossa tahansa. Ostovoima heikentynyt. TA:n mielestä sitä on jatkossa pidettävä yllä valtion toimin. Huoli firman kohtalosta ulottuu journalistin työhön. Myös markkinointivastuu siirtynyt journalisteille. Journalistin ohjeet unohtuvat. Huoli omasta jaksamisesta: väki vierestä vähentynyt ja työmäärä lisääntynyt. Toivoo, että tämä valtuusto ottaa yt-tilanteeseen kantaa. Journalistisia sisältöjä tarvitaan enemmän kuin ennen, mutta aikaa siihen ei ole. Journalistit entistä enemmän sidottu näyttöpäätteisiinsä. Taustatiedot etsitään, jos keritään, tietokoneelta. Infoihin ei enää ehditä. Journalistin sulkeminen vain toimitukseen vie paljon inhimillisistä kontakteista ja taustatyöstä ja etenkin omilta havainnoilta. Journalisti kokee, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Huoli myös kiireestä. Kilpaillaan sekunneista, varsinkin verkkoviestinnästä.
2 Ei ole niin, että journalismi olisi nyt huonompaa kuin ennen, vaan paikoitellen loistavaa. Journalisti on siis sopeutuva eläin, mutta eläinkokeet olisi syytä nyt lopettaa. Riittäisikö, että journalisti saisi tehdä omat työnsä eikä huolehtia asioista, jotka kuuluvat muille. Meille kuuluu sisältöjen tekeminen. Sille annettava aikaa ja tilaa. Yhdestä asiasta ei kannata OLLA huolissaan. Tästä tulee hyvä ja eteenpäin katsova kokous. 1.2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liiton sääntöjen 30 :n mukaan valtuuston järjestäytymiskokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Järjestäytymiskokous on pidettävä joulukuussa. Hallitus on lähettänyt 9.10.2014 päivätyn ennakkokutsun, jolla on annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje on lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 31 :n mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetetty liiton toimistosta 1.12.2014. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista on lähetetty kokouskutsun liitteenä. Liiton sääntöjen 33 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Merkittiin kokouksen alussa tai sen aikana ilmoittautuneet 79 valtuutettua ja varaedustajaa sekä 3 opiskelijaedustajaa. Koska läsnä oli yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todetaan yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston järjestäytymiskokoukseksi. Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista. Päätös: Todettiin kokous liiton sääntöjen mukaisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus seuraaville:
3 Kunniajäsenet Eila Hyppönen ja Pekka Laine, yhdistysten asiamiehet Seppo Metso RTTL, Helena Pekarila YOT, Munck Pirjo RTTL, Kaija Plit SAL, Marko Tammi HSY, Jaana Virtanen HSY/SAL ja Jukka Väyrynen SFJ, tiedottaja Lina Laurént sekä myöhemmin kokouksen aikana saapuneet Asko Lehtonen (ent. valtuuston pj) sekä Anna-Liisa Karhula SAL. 1.3 Kokouksen puheenjohtajien valitseminen Hallitus esitti, että kokouksen puheenjohtajiksi valitaan Tapio Räihä RTTL ja Jukkapekka Varjonen SATA. Koska Varjonen oli estynyt, Jyrki Räikkä HSY esitti toiseksi puheenjohtajaksi Anne Laurilaa. Päätös Valittiin kokouksen puheenjohtajiksi Tapio Räihä ja Anne Laurila. Tapio Räihä siirtyi puheenjohtajaksi. Hän painotti, että puheenvuorot pyydetään kirjallisena ja puheenvuorot käytetään pöntöstä. 1.4 Esityslistan ja työjärjestyksen hyväksyminen Liitteenä jaetussa esityslistassa asioiden käsittelyjärjestys oli valtuuston työjärjestyksen mukainen. Kokous voi kuitenkin halutessaan muuttaa käsiteltävien asioiden järjestystä. Puheenjohtajisto esitti, että kohta 2 Vaalien lähetekeskustelu käydään kolmessa osassa: 1. Liiton hallituksen puheenjohtajan valinta 2. Valtuuston puheenjohtajisto (pj + I ja II varapuheenjohtaja) 3. Hallituksen varapuheenjohtajat ja jäsenet. Puheenjohtajisto esitti myös, että vaalivaliokunta tekee esityksen kohdan 6 (vaalit) käsittelyjärjestyksestä. Puheenjohtajisto esitti, että hallituksen kyselytunti pidetään perjantaina aamulla. Juha Lehtinen esitti, että kohdan 6 Vaalit käsittelyjärjestys päätetään tässä pykälässa seuraavasti: 6.1. Liiton/hallituksen pj 6.2. Liiton/hallituksen I vpj 6.3. Hallituksen jäsenten valinta 6.5. Valtuuston pj 6.6. Valtuuston I vpj 6.7. Valtuuston II vpj
4 Sari Pelttari Heikka kannatti. Päätös Päätettiin yksimielisesti kohdan 6 järjestys Lehtisen esittämällä tavalla. Hallituksen kyselytunti päätettiin pitää perjantaina aamulla. Muilta osin noudatettiin esityslistan järjestystä jäljempänä päätetyin poikkeuksin. 1.5 Kokouksen sihteerien valitseminen Hallitus esitti, että kokouksen sihteereiksi valitaan asiamiehet Sanna Nikula, Marja Palmunen ja Terhi Tarvainen. Päätös Esityksen mukaisesti. 1.6 Kahden pöytäkirjantarkistajan valitseminen Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tomi Sihvo SAL ja Aapo Parviainen RTTL. 1.7 Ääntenlaskijoiden valitseminen Valittiin neljä (4) ääntenlaskijaa ja heistä yksi puheenjohtajaksi. Ilja Ojala SAL esitti: Mari Rakkolainen SAL ja Lauri Lähteenmäki HSY Kati Savander RTTL esitti: Tomi Peurakoski RTTL Lauri Laine esitti: Marjaana Varmavuori HSY Päätös Ääntenlaskijoiksi valittiin Mari Rakkolainen, Lauri Lähteenmäki, Kati Savander ja Marjaana Varmavuori HSY. Puheenjohtajaksi valittiin Lauri Lähteenmäki. 1.8 Valiokuntien asettaminen Vaalivaliokunta: Hallitus esitti asetettavaksi vaalivaliokunnan ja siihen valittavaksi puheenjohtajan ja kahdeksan jäsentä. Lisäksi hallitus esitti työryhmää valmistelemaan kokouksen kannanottoa. Työryhmään esitettiin neljä jäsentä. Sihteeriksi esitettiin työehtoasiamies Maija Raninen. Anne Kotipuro PJY esitti seuraavia:
5 Kannanottotyöryhmä: puheenjohtajaksi Juha Lehtinen PJY, Tuomo Lappalainen SAL, Jyrki Räikkä HSY, Sari Pelttari-Heikka PSSY ja Kari Manninen S-KJ. Sari Korpelainen RTTL esitti seuraavia: Kati Savander RTTL, Ari Sirviö RTTL, Jari Niemelä RTTL Ina Ruokolainen SFJ esitti: Ville Hänninen SFJ. Kari Manninen esitti kannanottotyöryhmään: Katja Lamminen HSY ja Ilja Ojala SAL. Manninen evästi työryhmää, että kannanottoon saataisiin konkreettisia esityksiä median toimintaedellytysten parantamiseksi, esimerkiksi verotuksen keinoin. Aapo Parviainen RTTL esitti: Pike Epstein RTTL Koska neljättä ehdotusta ei tullut, valittiin kannanottotyöryhmään kolme jäsentä. Päätös Valittiin vaalivaliokunnan puheenjohtajaksi Juha Lehtinen ja ja jäseniksi (8): Tuomo Lappalainen SAL, Jyrki Räikkä HSY, Sari Pelttari-Heikka PSSY ja Kari Manninen S-KJ Kati Savander RTTL, Ari Sirviö RTTL, Jari Niemelä RTTL Ville Hänninen SFJ. Kannanottotyöryhmään valittiin (4): Katja Lamminen HSY, Ilja Ojala SAL, Pike Epstein RTTL. Sihteeriksi nimettiin työehtoasiamies Maija Raninen. Päätettiin asettaa muita valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa.
6 1.9 Pysyvät esteet Päätös Ei ollut 1.10 Liiton nimen kirjoitusoikeus Hallitus esitti myönnettäväksi liiton nimen kirjoitusoikeuden työehtoasiamiehille Maija Raninen ja Sini Siikström työsuhteen ajaksi. Päätös Myönnettiin esityksen mukaan. 1.11 Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen Arto Nieminen esitteli. Asia on rutiiniluontoisesti valtuuston esityslistalla. Valtuustoa ei kannata kutsua koolle pienten sopimusten hyväksymiseksi, joten on järkevää, että hallitus hyväksyy ne. Tärkeimmät sopimukset, etenkin lehdistön sopimus, käsitellään aina valtuustossa. Päätös Valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. 2. Vaalien lähetekeskustelu 2.1 Vaalien lähetekeskustelu Aiemmin päätetyn mukaisesti vaalien lähetekeskustelut käytiin ryhmittäin seuraavasti 1. Liiton hallituksen puheenjohtajan valinta 2. Valtuuston puheenjohtajisto (pj + I ja II varapuheenjohtaja) 3. Hallituksen varapuheenjohtajat ja jäsenet.
7 2.1.1. Lähetekeskustelu liiton hallituksen puheenjohtajan vaaliin Liiton hallituksen puheenjohtajasta käytiin seuraava lähetekeskustelu: Ari-Pekka Sirviö RTTL Journalistien työnkuvat sulautuvat yhteen. Journalistiliittokin on ottanut tämän huomioon ja yhtenäistänyt työehtosopimuksia. Journalistiliitto tarvitsee yhtenäistävän puheenjohtajan koko jäsenistölle, ei vain jollekin ryhmälle. Tarvitaan puheenjohtaja, jolla on kokemusta, mutta samalla myös visio tulevaisuudesta ja joka hallitsee koko median kentän paikallislehdistä Yleen. Hänellä on oltava kokemusta ja tietoa päätöksenteosta ja lobbauksesta. Esitti Arto Niemistä puheenjohtajaksi. Kenet sinä haluat neuvottelemaan työehtosopimuksestasi? Luottaa Artoon, joka on hoitanut asiat loistavasti. Tuomo Lappalainen SAL Ehdottaa liiton puheenjohtajaksi Hanne Ahoa. Lappalainen on seurannut Ahoa kohta 15 v sekä työtoverina että järjestössä. Käyty yhdessä vaikeita yt-neuvotteluja ja väännetty kättä jutun pituudesta. Liitto saisi Ahosta erinomaisen puheenjohtajan. Tämä tuntee läpikotaisin Journalistiliiton ja tietää mitä työpaikkatasolla tapahtuu. Aho on koko ajan innostunut oppimaan uutta. Hän on hankkinut kokemusta kunnallispolitiikasta, vaikeista säästöpäätöksistä ja strategisista linjauksista suuremmissa puitteissa kuin Journalistiliitto. Tuntee vaikuttamisen sekä ay-toimijana että poliitikkona. Neljä vuotta SAL:n johdossa on tuonut yhdistykseen aivan uutta vauhtia. Hanne on onnistunut luomaan vahvan yhdessä tekemisen meiningin. Hänellä on erinomainen kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja löytää niistä olennainen. Yt-neuvotteluihin hän ei tullut koskaan huonosti valmistautuneena. Haastoi työnantajan näkemyksiä, mutta onnistui myös uittamaan omia näkemyksiään vastapuolen agendalle. On nähnyt eri tehtävissä, mitä hyvä ja huono johtaminen on. On kiertänyt syksyn ympäri maata kuuntelemassa, mitä jäsenillä on mielessä. Arto Nieminen on tehnyt uhrautuvaa työtä liiton eteen. Johtaminen on kuitenkin toimintaa ajassa. Erilaisina aikoina tarvitaan erilaisia johtajia. Juuri nyt Hanne Aho on sellainen johtaja, jonka Journalistiliitto tarvitsee. Hanne Aho SAL Kaksi tärkeintä syytä ehdokkuuteeni ovat journalismi ja ihmiset. Maailman parantaminen on sisäänrakennettu ja ilman journalismia se ei ole mahdollista. Tarvitaan riittävät resurssit: oltava mahdollisuus tehdä hyviä sisältöjä - välineellä ei ole merkitystä. Työelämässä on voitava hyvin. Tarvitaan kohtuulliset työehdot ja hyvä palkka. Sitä varten liitolla on hyvä edunvalvontakoneisto. Kiersi Suomea selvittämässä, miten töitä eri puolilla tehdään. Ongelmat ovat kaikkialla samoja: ne ovat niitä, jotka vaikuttavat jaksamiseen. Digimurros ja rahapula: työnantajat eivät tiedä, mitä ja mihin pitäisi tehdä. Jatkuva muutos: esimiehet ja työhuoneet vaihtuvat, yrityskaupat.
8 Työ on muuttunut säläksi. Työn väheneminen koskee kaikkia. Työsuhteisilla työtä joko on tai ei, freelancerilla se vaikuttaa toimeentuloon. Liiton talous epätasapainossa, jäsenpohja vähenee. Meidän pitäisi katsoa omaa liittoa ja miten se vastaa nyt tarpeisiin. Entiset ammattirajat ovat muuttuneet esteeksi yhteistyölle. Jotta selviämme, tarvitsisimme toisiltamme valtavasti oppia. Liiton organisaatio ei ole ainoa, joka tarvitsee muutosta: näyttävä paremmin työpaikalla. Priorisoitava toimia, pois päällekkäisyys. Jos ei tehdä muutoksia, meidän erinomainen edunvalvontakoneistomme ei enää toimi. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että te haluatte näitä muutoksia, jotta liitto muuttuu paremmin kykeneväksi vastaamaan haasteisiin. Suurin osa liiton toimista kohdistuu vakiväen asioiden hoitamiseen. Tässä pitäisi olla tarkkuutta; silpputyö, free-työ. Jos tälle joukolle ei voida tarjota kunnollista vastiketta jäsenmaksulle, voimamme vähenee. Tärkeintä kaikessa on, että kun lähdemme tästä salista ulos, meidän on seisottava yhdessä. Arto Nieminen Kun kysyttiin, olenko valmis jatkamaan puheenjohtajana, jouduin harkitsemaan. Kysyin peilikuvalta, miksi 8 vuoden aikana nähdyn jälkeen (yt:t, työttömyyden kasvu, sopimusturvan murtoyritykset). Kun olen ollut näinkin lähellä, haluaisin viedä liiton edunvalvontaa pidemmälle. Tulevaisuuskuva on erinomaisen hankala sopimusturvan kannalta. Nähdään, mitä koelaboratorio MTV:ssä on tapahtunut ja tapahtuu: väki hajotettu moneen eri paikkaan ja yhtiöön. Niin on saatu heikennettyä työehtoja. Alihankinta, vuokratyö ym. ostopalvelut tulevat lisääntymään. Tärkeää, että sopimuskenttä elää mukana. Voi olla, että jossain vaiheessa syntyy koko alan työt kattava sopimus. Edunvalvonnan pohja on pidettävä mahdollisimman hyvänä. Meidän luottamusmiesjärjestelmä on tärkeä, joskin siihen kohdistuu uhkia. Tarvitaan vahvemmat sopimuskokonaisuudet. Edunvalvonta perustuu järjestäytyneeseen väkeen, joten järjestäytymisen vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää. Valtuusto teki tähän suuntaan jo päätöksiä, mm. jäsenrajojen suhteen. Laajempi joukko mukaan jollain aikataululla. Freelance- joukon kasvu ei ole näkynyt jäsentilastossa, joten tehtävä parannuksia esim. jäsenmaksujärjestelmään. On eri juttu maksaa itse kuin että työnantaja perii maksut. Kovasti töitä on teettänyt yhteiskuntavaikuttaminen. Se on tärkeää ja välttämätöntä. Oli yllätyskin, että valmistelevassa portaassa Journalistiliitto noteerataan hyvin. Kuitenkaan kaikkia toiveita ei ole saatu läpi. Jalan polkeminen ja vaatiminen ei riitä. Pelkäsi, että puheenjohtajan haastaminen vaikuttaisi lehdistön neuvotteluihin, mutta ei juuri vaikuttanut. Kyllä siitä toki kuultiin. Liiton toimintaa seurataan toisella tapaa kuin ehkä itse luulemme. Valtuusto päätti, että kerromme itsestämme enemmän ja nyt liitolla on kokopäiväinen tiedottaja. Myös sisäisiä järjestelmiä tehty:
9 tavoittelemme myös uusia jäseniä. Tästä syystä olen valmis jatkamaan. Valittiin kumpi hyvänsä, liitolla ei ole varaa kuppikuntiin. Kari Asikainen PJY Oma ja piskuisen PJY:n ehdokas on Hanne Aho. Miksi näin? Hanne Ahon kokemus riittää puheenjohtajaksi. Minulle henkilökohtaisesti tärkeää on oma pesä. Palkankorotukset ovat olleet pieniä. Syy ei ole liiton neuvottelijoissa vaan tässä ajassa. Ollaan oltu ikävissä julkisuusotsikoissa. Toimisto ja Journalisti ovat kärsineet heikosta henkilökemiasta. Tämä on yksi puheenjohtajan tärkeimmistä tehtävistä. Sini Silvan TSY Edustaa Turun yhdistystä ja freelancereita. Liitto kaipaa suuntaa ja näkemystä. Kannattaa Hanne Ahoa, jolla on kokemusta pitkäjänteisestä vaikuttamistyöstä. Aho on kiertänyt ja onnistunut vakuuttamaan erityisesti meitä yksilöitä, liiton jäseniä. Osannut valmistautua haasteisiin ennakolta. Hannesta paistaa sitkeys ja rohkeus ja kyky asettua monenlaisen journalistin asemaan. Journalismin merkityksen korostus on olennaista. Hannu Verronen PSSY Arton työtä väheksymättä liitolle paras puheenjohtaja on Hanne Aho. PSSY kannattaa Ahoa. Jyrki Räikkä HSY HSY kannattaa Hanne Ahon valintaa puheenjohtajaksi. Meillä on hyviä kokemuksia tiivistyneestä yhteistyöstä Hannen johtaman SAL:n kanssa. Hanne on määrätietoinen, mutta samalla osallistava, innostava ja keskusteleva johtaja. Juuri sellaista me nyt tarvitsemme. Hannu Kauhanen P-KJ Itsenäisten nelosten puolesta (ISSY; KYSY; P-KJ; S-KJ): tuemme kaikki Hanne Ahoa. Anne Laurila EPSY Puhun läntisten yhdistysten puolesta: kannatamme Hanne Ahoa. Perustelut kuultu moneen kertaan, mutta tärkeinä on että ala on muuttumassa ja myös liitoon tarvitaan muutosta ja uusia toimintatapoja. Henkilökohtaisesti teki vaikutuksen, että Hanne jututti tavallisia jäseniä heidän työstään ja näkemyksistään myös Journalistiliitosta. Jari Niemelä RTTL Monet yhdistykset nyt ilmoittaneet kantojaan. Yhdistysten kannat erikseen, mutta me valtuutetut valitsemme puheenjohtajaa liitolle, ei esimerkiksi lehdistölle. Huolestuttanut, että yksi asia yli muiden: onko meillä kaikilla tässä vaiheessa varaa heittää pois kokenut puheenjohtaja. Esim. pj-tenteissä tullut vaikutelma, että Artsi muuten ok, mutta taustalla vääränlainen työnantaja.
10 Kyse on edunvalvonnasta: miten saadaan laajemmaksi, miten huolehditaan parhaiten jäsenten eduista. Juuri edunvalvonnan takia Niemisen takana. Heikki Jokinen SFJ SFJ pitää keskustelua liiton linjasta tervetulleena. Sitä tarvitaan. Kuitenkin ollut huolestuttava juonne: jäseniä on jaoteltu sen mukaan missä heidän verokorttinsa on ollut. Meillähän sitä korttia ei ole ollenkaan, emmekä silti halua olla ulkona liitosta. Liiton tehtävänä on kaikkien jäsenten edunvalvonta: yhdessä toimimisen tarve. Tiukka blokkijako sataa vain työnantajan laariin, välineestä riippumatta. Yhdistyksessä ei pidetä blokkijakoa demokratiallekaan hyvänä asiana: enemmistöryhmä, joka päättää asiat etukäteen. SFJ korostaa, että jatkamme yhtenäisen liiton puolesta, kaikkien kanssa yhteistyössä. Ollaan valmiita y-työhön kummankin ehdokkaan kanssa. Kirsi Mattila RTTL Edustaa FAO:a. Kannatan Arto Niemistä. En ymmärrä blokkiajattelua, ainakin freet tekevät työtä aivan yli välinerajojen. Se ei saa olla ratkaisevaa. Itsensätyöllistäjien eteen on liitossa tehty työtä. Viime kaudella ladattiin kovat odotukset freelancereiden aseman parantamisesta. Ei ole liiton vika, että kunnianhimoisia tavoitteita ei saatu läpi. Osaamista nykyisellä puheenjohtajalla nyt on, kun on ollut tätä aloittamassa. Tärkeää, että liitto näkyy, mutta työpaikalla se näkyy lähinnä luottamusmiehen kautta. Yksi ihminen ei voi jakautua: Arto ei voinut kiertää, kun oli lehdistön työehtoneuvotteluissa. Sami Huohvanainen RTTL/YMT Työtehtävät ja koko kenttä on pirstalainen, monimediaalinen. Blokkiajattelu tulee tarpeettomaksi, koska välinerajoja ei enää ole. Siitä seuraa valtavia haasteita edunvalvontaan. Liitossa on tehty hyvää työtä, Arto on ollut mukana niissä prosesseissa ja peräänkuuluttanut yhteiseen hiileen puhaltamista. Joka tapauksessa liitto saa hyvän puheenjohtajan. Antonia Berg RTTL PJ:n tärkeimpiä tehtäviä on lobbaus. Artolla oli valmiina verkosto, jonka kautta vaikuttaa mm. lainsäädäntöön. Arto on tehnyt hyvää työtä mm. eduskunnassa. Sari Korpela-Välisaari RTTL/MOT Pöllölaaksossa ulkoistettiin noin 60 työntekijää: ihmisiä on nyt noin 10 firmassa. Haasteita edunvalvonnassa siis riittää. Arto on erittäin hyvin perillä siitä, mitä mediakentällä tapahtuu. MTV:ssä on kokeiltu kaikkea mitä voidaan. Nämä keinot löytävät kyllä tiensä muihinkin mediataloihin. Äänestäkää omatuntonne mukaan: kenellä laajin tuntemus mediaalasta. Blokkiajattelu on murrettava, rajoja ei enää ole. Muutos lähtee teistä, joka ainoasta työpaikalla. Ei sitä tehdä liiton toimistossa, vaan työpaikoilla.
11 Kari Pyrhönen RTTL/ent hallitus Ollut neljä vuotta hallituksessa ja seurannut Arton toimintaa läheltä: hallituksessa, MOT:n neuvotteluissa ja yt-tilanteissa. MTV koelaboratoriona. Arto on neuvottelijana äärimmäisen taitava. Liiton pj:n hommiin ei voi hypätä ja alkaa vasta opetella. Arto erittäin rauhallinen, mutta samalla tiukka ja työntekijää puolustava. Pjvaalissa häiritsee, että puheenjohtajaa pitää vaihtaa, koska puheenjohtajaa pitää vaihtaa. Ammattiliiton pj:n tehtävä on ylläpitää yhteiskuntasuhteita poliitikkoihin, virkamiehiin, etujärjestöihin - ei olla henkinen johtaja, joka sanoo, että meidän pitää muuttua, mutta ei sano mihin suuntaan. Sateentekijöitä ei ole, on vain kovan työn tekijöitä. Päättäkää itse, mihin olemme matkalla. Jyrki Räikkä HSY Blokki-sanaa ei kuule oikeastaan mistään muualta kuin RTTL:n edustajilta. Lehdistön yhdistyksillä on toki yhteinen ehdokas, mutta kyse ei ole blokista. Kahtiajaosta puhuminen voi kääntyä itseä vastaan. Outi Salovaara ISSY On aika normaalia, että puheenjohtajan toimintaa arvioidaan ja on myös normaalia, että halutaan asettaa uusi ehdokas. Samassa hallituksessa on oltu ja päädytty erilaiseen johtopäätökseen. Jokainen puheenjohtaja tekee mitä pystyy, mutta joskus on vain tarve etsiä uusia tuulia. Ei ole ollut ongelma, että Arto on edustanut RTTL:oa. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen kahvitauon ajaksi klo 15. Kokousta jatkettiin klo 15.35. Puheenjohtajaksi ryhtyi Anne Laurila. Jatkettiin kohdan 2.1. alakohdan 1 (puheenjohtajan vaali) käsittelyä. Tiina Rautkorpi RTTL Tauolla naurettiin ja se tekee aina hyvää. Muisteltiin Marinan kokousta, kun suihkut rävähtivät päälle talven pahimpana lumiyönä. Melkoista humppaa alla on meneillään ja tulossakin. Mitä liiton pitäisi olla? Itse on viestinnän tutkija ja tutkii viestinnän innovaatiota. Kolme ihmistä keksii eri puolella maailmaa, ja kaikki haluavat olla yksin keksijöitä. Itsenäisyyspäivänä Irja Askolan saarnaa kehuttu. Sanoma oli, että meidän on opittava näkemään toisemme. Muutos on siis pään sisällä. Me emme jaksa tätä humppaa enää kovin kauan. Tällaista puheenjohtajaa toivoisin, on epäolennaista missä näkeminen tapahtuu. Ei voi olla yhtaikaa työpaikoilla ja neuvotteluissa. Toive että olisimme viisaita: menestystä ei otettaisi kenenkään nimiin, vaan olisimme joukkona yhdessä tekemässä asioista. Vastuu painaa: on opittava näkemään toinen. Sari Saloranta HSY Kokemuksesta puhuttu paljon. Entisellä on kahdensan vuotta kokemusta puheenjohtajuudesta. Haastajalla ei ole kokemusta pj-
12 työstä mutta muusta kyllä. Olisiko kukaan saanut ensimmäistä työpaikkaa, jos vain kokemus ratkaisee? Alasta puhutaan auringonlaskun alana. Ei tiedetä minne ollaan menossa. Mutta valittaminen vie kauheasti voimaa. Asioille voi tehdä jotain, ei voida jäädä sivustakatsojaksi. Tarvitaan positiivista vaikuttamista. Hanne Aho teki vaikutuksen. Hän on paras mahdollinen puheenjohtaja meille. Tarvitsemme iloa tähän tekemiseen, ilman sitä meillä ei ole voimaa ja energiaa. Pike Epstein RTTL Yllättynyt positiivisesti siitä, että sukupuolikorttia ei ole vielä nostettu esiin. Pj:tä ei voi valita sukupuolen perusteella. Toisaalta olisi se jo aika tämänkin liiton saada ensimmäinen naispuheenjohtaja. Mutta: vaikka näen, että Hanne on fiksu ja filmaattinen henkilö, nyt on niin tuulinen tilanne yhteiskunnassa ja mediamaailmassa, että meillä ei ole varaa valita puheenjohtajaksi ihmistä, joka joutuisi opettelemaan niin monta asiaa. Artolla on kokemusta, jota me nyt tarvitsemme. Nyt täällä haluamme muutosta, mutta minä näen, että Arto on nimenomaan ollut muutosjohtaja. Mielestäni Arto on vetänyt keulassa oivasti linjaa. Esim. nähnyt että jäsenrajoja pakko laajentaa, jos emme aio olla surkastunut liitto. Jäsenmäärän vähenemisen pahin asia: irtisanomiset. 5 v aikana noin 1000 journalistia joutunut jättämään työpaikkansa. Jos halutaan nopeaa muutosta, se ei ole mahdollista. Ei uusikaan valtuusto ole valmis nopeisiin muutoksiin. Muutoksen myrskyissä Arto ottanut kantaa myös media-alan yhdentymiseen. Netti on yhteistä aluetta: pitäisi tehdä yhä enemmän ja enemmän radio- ja tv-tyyppistä sisältöä. Arto on reagoinut asiaan niin, että pyritään vähitellen yhteiseen media-alan työehtosopimukseen. Hienoa reagointia. Muutos on usein kiva asia, mutta se ei oikein riitä. Olisin ollut valmis kannattamaan uutta puheenjohtajaehdokasta, jos olisin vakuuttunut hänen pätevyydestään. Tuomo Lappalainen SAL Korvaan on särähtänyt asetelma, että annetaan ymmärtää, että toisella ehdokkaalla ei ole kokemusta. Itsekin olen ollut politiikan toimittajana 25 vuotta ja on erikoinen tulkinta, että puheenjohtajaa voidaan vaihtaa vain jos edeltäjä itse luopuu. Kyllä Suomessa on kokemusta Kekkosen ajasta. En halua samanlaista aikaa Journalistiliittoon. Kyse on normaalista järjestödemokratiasta. Journalistiliitossakin on valittu uusia puheenjohtajia, joilla ei ole ollut kokemusta, ja hyvin on silti mennyt. Ei käytetä kokemuskorttia tässä muodossa, kiitos! Sari Pelttari-Heikka PSSY En nyt erikseen nosta kumpaakaan ehdokasta, vaan haluaisin kiittää kaikkia niitä neljää ehdokasta, joita meillä keväällä oli. Nyt heistä Arto ja Hanne ovat täällä. Te olette nostaneet tärkeitä asioita keskustelun alamme tulevaisuudesta. Itse olen jo kertaalleen valinnut kahdesta: valituksi tuli Hanne. Nyt sama tilanne: molemmat ehdokkaat täyttäisivät puheenjohtajan saappaat. Vahva usko, että valittava puheenjohtaja huolehtii jäsenistä.
13 Aapo Parviainen RTTL Blokkiajattelusta: näen sen elävän, vaikka kukaan ei sitä halua. Lähtenyt siitä ainutlaatuisesta tilanteesta, että haastetaan puheenjohtaja. Askon vetäytymisen jälkeen lehdistölle jäi kaksi ehdokasta. Näiden jälkeen pidettiin esivaali ja haettiin yhteinen ehdokas. Omaan logiikkaani kuuluu, että kyse on blokkiajattelusta. Monenlaisia keskusteluja on käyty. Havina tuntuu olevan, että yhteisen ehdokkaan hakeminen on ollut poikkeuksellisen hankalaa. RTTL on suuri, ja jos olemme yhtenäisiä, siitä syntyy jonkinlainen blokki. Miksi olen itse Arton kannalla ainakin yhden kauden vielä, johtuu siitä, että hän on yksi parhaista neuvottelijoista tässä salissa. Kävipä kuinka tahansa, edelleen jatketaan hyvää yhteistyötä. Olemme pieni riippumaton liitto ja meitä vastassa ovat suuret kansainväliset konglomeraatit. Jesper Alm RTTL Kuuluu nuorempaan valtuutettukantaan. Olemme kaikki samassa veneessä. Kun blokkiajattelua esiintyy, työnantaja voittaa. Kannatan Niemisen jatkoa. Hänellä on parempi kokemus tässä vaiheessa, enkä tunne Hannea. Muutoksesta on puhuttu paljon ja se kuulostaa hyvältä. Haluaisin saada selville, mitä se tarkoittaa. Eija Anttila KJY Tulen humpan syntysijoilta. Vuonna 1988, kun olin Kymen Sanomien pääluottamusmiehenä, Sanoma oy osti kaakon sanomalehdet. Kukaan ei ole tässä salissa ketään vastaan, päinvastoin. Mutta on monta viestinviejää. Muutoksen aika on nyt. Muutos on myös hyvä fiilis. Siksi kannatan Hanne Ahoa liiton historian ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. Marja-Liisa Kämppi RTTL Tulen Joensuusta, kumpaakaan puheenjohtajaehdokasta en ole siellä nähnyt. Minulla ei ole painolastia, että pitäisi äänestää jompaakumpaa. Ollut itse työssä sekä lehdessä errä radiossa ja työ on ollut ihan samanlaista. On ikävä uutisoida kollegojen YTneuvotteluista ja omakin ovat tulossa. Kukaan ei tiedä, mitä on edessä ensi vuonna. Jos vertaan talviautoiluun. Arto on kuin nastarenkaat: jotkut pitävät vähän vanhanaikaisena. Hanne on kuin kitkarenkaat: edustaa modernimpaa ajattelua. Ala on nyt pudonnut avantoon. Luotan enemmän kokeneisiin jäänaskaleihin kuin kokeilemattomiin näppylähanskoihin. Katja Lamminen HSY Alan ongelmat: irtisanomiset, pätkätyöt jne. ei kuulosta hyvältä. Itse olen valmis ottamaan riskin, että uusi puheenjohtaja voisi vaikuttaa asioihin. Aina ei voi vedota siihen, että ajat ovat huonot. Ala ei voi olla sellainen, että nuoret ihmiset syövät lääkkeitä jaksaakseen töissä. Muutosta tarvitaan.
14 Sari Korpela RTTL/MOT Konkretiaa siihen, mikä se muutos on ja mihin suuntaan. Mitkä ovat ne uudet tuulet? Korulauseita. Kari Pyrhönen RTTL/ent. hallitus Lehdistö kävi neuvottelut syksyllä ja tulos hyväksyttiin yksimielisesti. Pyydetään vain yhdessä ja paljon. Siinä on se todellinen muutos. Räikkä kysyi, kumpi piti myyvemmän puheenvuoron? Hanne piti myyvemmän, Artsi piti realistisemman. Kokemuskorttia ei saa käyttää, mutta valitaan parempi ja pätevämpi mieluummin kuin sopivampi. Puheenjohtaja päätti keskustelun kohdasta 2.1. alakohta 1 ja lähetti asian vaalivaliokunnan käsiteltäväksi. Puheenjohtajavaali Yhteenveto ehdotuksista: Hanne Aho Arto Nieminen 2.1.2. Lähetekeskustelu valtuuston puheenjohtajiston vaaliin Seuraavaksi käsiteltiin kohtaa 2.1. alakohta 2 (Valtuuston puheenjohtajisto) Lauri Lähteenmäki HSY Esitti Kimmo Mäkilää valtuuston puheenjohtajistoon. Sini Silván TSY Esitti Tuike Alitaloa valtuuston puheenjohtajistoon. Hän on pitkäaikainen valtuutettu, edustaa kokemusta. Tomi Sihvo SAL Esitti valtuuston puheenjohtajistoon Anna-Liisa Karhulaa ja Ilja Ojalaa. Paketin kokoaminen on työlästä, joten ehdotti kahta jotta vaihtoehtoja on. Ari-Pekka Sirviö RTTL Esittää myös kahta. Puheenjohtajaksi Tapio Räihää ja varapuheenjohtajaksi Pike Epsteiniä. Räihä on jo täällä osoittanut kykynsä puheenjohtajaksi. Hän on käynyt kaikki järjestön tasot läpi tukimiehestä RTTL:n puheenjohtajaksi ja on nyt kolmatta kautta SJL:n valtuustossa. Pike on myös kolmatta kautta valtuustossa ja kokenut konkari, tähän asti valtuuston II varapj. Entinen RTTL:n puheenjohtaja ja nyt neljättä kautta Ylen pääluottamusmies. Puheenjohtaja päätti keskustelun kohdasta 2.1. alakohta 2 (Valtuuston puheenjohtajisto) ja lähetti asian vaalivaliokunnan käsiteltäväksi.
15 Yhteenveto ehdotuksista: Kimmo Mäkilä HSY Tuike Alitalo TSY Anna-Liisa Karhula SAL Ilja Ojala SAL Tapio Räihä RTTL Pike Epstein RTTL 2.1.3. Lähetekeskustelu hallituksen jäsenten ja varapuheenjohtajien vaaliin Anne Kotipuro PJY Esitti Sari Sainiota PJY. Sari oli viime kauden valtuutettu ja hyvin aktiivinen ja kantaaottava ihminen. Sari on Aamulehden kunnallistoimittaja ja työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi osastoaktiivi. Hän on tehnyt oikeita töitä mediatalojen ulkopuolella lihanleikkaajana. Ilja Ojala SAL Esitti hallitukseen Marko Laitalaa SAL (puheenjohtajistoon) ja Anna- Liisa Karhulaa SAL. Aleksanteri Pikkarainen PSSY Esitti Päivi Ala-Suutaria jatkoon ja varapuheenjohtajaksi. Päivi on hyvä argumentoimaan ja hyvin yhteistyökykyinen. Hän on toiminut Kalevan työsuojeluvaltuutettuna. Tapio Lehtinen K-PJ Esitti Lotta Lappista Pietarsaaresta, Österbottenstidning. Hän on pitkäaikainen pääluottamusmies ja on saanut myös vuoden luottamusmies -palkinnon. Jyrki Räikkä HSY Ehdotti kahta ehdokasta: Jussi Ahlroth (HS plm) jatkamaan ja varapuheenjohtajaksi sekä Soila Saroniemi Iltalehdestä. Ari-Pekka Sirviö RTTL Varapuheenjohtajistoon Pike Epsteinia. Lisäksi hallituksen jäseniksi Kirsi Mattila FAO ja Sari Korpela-Välisaari MOT ja Jyrki Saarikoski Ylestä. Kari Manninen SKJ Ollaan samassa veneessä myrskyävällä merellä. Hyvän peränpitäjän lisäksi tarvitaan ahkeria soutajia. Hyvä soutaja on ehdokas, Kymenlaakson Eija Anttila. Hanna-Kaisa Hämäläinen SFJ Varapj tai jäsen: Heikki Jokinen. Pitkää kokemusta edustaa niin liitossa kuin yhdistyksissäkin ja kv-tehtävissä. Erikoisalana tekijänoikeus. Keskustelu päätettiin.
16 Yhteenveto ehdotuksista: Sari Sainio PJY Marko Laitala SAL (pj) Anna-Liisa Karhula SAL Päivi Ala-Suutari PSSY (pj) Lotta Lappinen K-PJ Jussi Ahlroth HSY (pj) Soila Saroniemi HSY Pike Epstein RTTL (pj) Kirsi Mattila RTTL Sari Korpela-Välisaari RTTL Jyrki Saarikoski RTTL Eija Anttila KJY Heikki Jokinen SFJ (pj) Asia lähetettiin vaalivaliokunnan käsiteltäväksi. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Juha Lehtinen kertoi, että vaalivaliokunta kokoontuu välittömästi järjestäytyäkseen. Kokous keskeytettiin klo 16.30. Kokousta jatkettiin klo 16.50. Anne Laurila jatkoi puheenjohtajana. 3. Päättyneen valtuustokauden kertomukset 3.1 Hallituksen kertomus kaudesta 2010-2014 Toimintansa päättäneen hallituksen kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta edelliseltä nelivuotiskaudelta (sääntöjen 35 ) oli jaettu esityslistan liitteenä. Arto Nieminen esitteli ja täydensi, että yksittäisiä yt-neuvotteluja on käyty toista sataa. Keskustelupuheenvuoroja ei käytetty. Päätös Merkittiin tiedoksi.
17 4. Uutta valtuustokautta koskevat aloitteet ja ohjelmat 4.1 Keskipohjanmaan yhdistyksen aloite advertoriaalin toimintaohjeista Hallituksen vastaus: Keski-Pohjanmaan Journalistit oli tehnyt valtuuston järjestäytymiskokoukselle seuraavan aloitteen: Keski-Pohjanmaan Journalistit, Mellersta Österbottens Journalister rf esittää, että SJL eli liitto antaa lisäksi jäsenilleen toimintaohjeet advertoriaalista. Miten toimia, kun työnantaja todennäköisesti tulee esittämään mainostoimittamiseen/advertoriaaliin liittyvää työtehtävää? Jo pitkään on ollut näkyvissä, että viestinnän ja sisällöntuotannon merkitys missä tahansa kaupallisessa toiminnassa kasvaa. Maailmassa, jossa keskeinen osa markkinoinnista ja myynnistä perustuu mielikuvaan, journalismin tai sitä muistuttavan sisällöntuotannon merkitys kasvaa. Vanhanaikainen mainonta menettää uskottavuuttaan ja tehoaan. Advertoriaalin ymmärretään yleensä olevan lehtijutun muotoon kirjoitettu ja taitettu lehti-ilmoitus, joka jäljittelee ulkoasultaan, taitoltaan ja typografialtaan saman julkaisun toimituksellista sisältöä, eli on teksti- tai piilomainontaa. Uudet verkkomainonnan ilmiöt (kuten natiivimainonta, brändätty journalismi ja sponsoroidut sisällöt) kyseenalaistavat mainonnan läpinäkyvyyden ja eettisyyden uudella tavalla. Julkisen sanan neuvosto hyväksyi 27.11.2013 päivitetyn laajan periaatelausuman piilomainonnasta. Uskottavuus on journalismin kantava periaate. Katsojille ja kuuntelijoille tulee tehdä selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja. Myös Aikakausmedian helmikuussa 2014 hyväksytyissä uusissa säännöissä korostetaan, että lukijan on voitava erottaa advertoriaali muusta toimituksellisesta sisällöstä. Nämä perusperiaatteet pätevät myös verkossa. Kyse on kuitenkin perinteisiä advertoriaaleja paljon laajemmasta ilmiöstä, joka saa digitaalisella aikakaudella uusia muotoja ja ulottuvuuksia. Pelkästään advertoriaaleja koskeva ohje olisi liian suppea ja vanhentunut jo syntyessään. Uudet mediamainonnan muodot vaikuttavat jo nyt riippumattomaan journalismiin ja journalistien työhön monin tavoin ja muutos on vasta alkuvaiheissaan. Uusien verkkomainonnan Ilmiöiden tieteellistä tutkimusta tai analyysia ei vielä juurikaan ole julkaistu. Lehdistön työehtosopimuksen mukaan toimittajalla ja kuvaajalla ei ole oikeutta käyttää lehden toimituksellisia palstoja mainontaan eikä heitä saa siihen velvoittaa. Sopimuksessa on soveltamisohje myös
18 Käsittely: rajanvetotilanteita varten. Työehtosopimuksen mukaan toimittajaa tai kuvaajaa ei myöskään saa velvoittaa hyvää lehtimiestapaa tai ammattikunniaa loukkaaviin tehtäviin. Tällaisista tehtävistä kieltäytyminen ei saa johtaa painostustoimenpiteisiin. Tästä määräyksestä on pidetty tes-neuvotteluissa kiinni. Sitä on myös syytä noudattaa. Toisaalta on mahdotonta yksiselitteisesti kieltää kaikilta toimituksellista työtä tekeviltä osallistuminen erilaisiin markkinointitehtäviin, sillä työsopimuksella on kuitenkin mahdollista sopia erilaisista työtehtäväkokonaisuuksista. Journalistiliitto ei pyri rajoittamaan työmarkkinoilla tosiasiallisesti tehtävien töiden sisältöjä, sillä se johtaisi myös työtilaisuuksien määrälliseen vähenemiseen. Työnantajamme julkaisevat yhä useammin esimerkiksi lehtien liitteinä toimituksen ulkopuolella tehtyjä sisältöjä. Ammattiliiton edunvalvonnan näkökulmasta on keskeistä, että alan sisälle ei kehity sellaisia elementtejä, joihin edunvalvonnan kynsi ei kykene. Journalistiseen työhön ei saa synnyttää halpamarkkinoita, joiden tuottama aineisto kelpaa työnantajille mutta joka on edunvalvonnan ulkopuolella. Journalistiselle osaamiselle syntyy yhä enemmän kysyntää myös perinteisen journalismin ulkopuolella, mikä tuo lisää työtilaisuuksia vaikeuksissa olevalle alalle. Koko alan yhteisenä ongelmana on kuitenkin Journalismin ja journalistin uskottavuuden säilyttäminen. Freelancerille tämä voi olla kohtalonkysymys tai uravalinnan tienhaara. Kysymys kuuluu, mihin pitää suostua ja mihin ei. Onko journalistin tehtävä tuottaa mitä tahansa mediasisältöä kustantajan tarpeen ja markkinatilanteen mukaan? Aloite on erittäin ajankohtainen ja puuttuu Journalistiliiton kannalta elämää suurempaan kysymykseen. Siksi aloitteen mukaisen toimintaohjeen antaminen pelkästään advertoriaalista olisi paitsi riittämätöntä myös erittäin vaikeata. Hallitus esittää aloitteen hyväksymistä laajennetulla toimeksiannolla: Journalistiliitto selvittää median murroksen vaikutukset liiton edunvalvontatyöhön kaikilla tasoilla ja laatii sen pohjalta toimintasuunnitelman ja kattavan sarjan asiaankuuluvia ohjeistuksia. Lehdistön tulevaisuusvaliokunta on tehnyt tähän hyvää pohjatyötä. Tapio Lehtinen K-PJ esitteli aloitteen. Aloitteen taustalla oli, että Österbottens Tidning kuuluu HSS-mediaan. Siellä on aloitettu pienimuotoinen advertoriaalien teko. Hallituksen vastauksen esitteli Juha Rekola. Aloitteessa kuvattu tilanne on varsin yleinen. Kymmenkunta vuotta sitten olisi ollut helppo sanoa, että juu, tehdään ohje. Nyt joutuu pohtimaan asioita, jotka ovat alalla ajankohtaisia. Uudenlainen,
19 journalismin kaltainen mainonta on lisääntynyt huimasti. Advertoriaali on perinteisesti lehtijutun muotoon taitettu mainos, mutta nyt tätä esiintyy erityisesti verkossa. Uudenkaltaista verkkomainontaa ei ole liitossa vielä käsitelty, mutta journalismin ja mainonnan välisen rajan olisi oltava selvä. Tällaisen toiminnan määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja muodostaa nykyisin merkittävän osan journalistien työtilaisuuksista. Se on otettava huomioon kun ohjeita laaditaan. Päätös Hyväksyttiin aloite. 4.2 RTTL:n aloite Ylen ja MTV:n työehtosopimuksien yhdistämisestä Hallituksen vastaus: Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL) esittää, että Suomen Journalistiliitto (SJL) ryhtyy toimenpiteisiin Yleisradion ja MTV:n työehtosopimusten yhdistämiseksi yhdeksi työehtosopimukseksi. Yleisradion ja MTV:n työehtosopimusten yhdistäminen olisi ensimmäinen ja merkittävä askel kohti koko Journalistiliiton jäsenkenttää kattavan yleissitovan työehtosopimuksen aikaansaamista. Alan raju rakennemuutos on johtanut siihen, että mediayhtiöt ovat ulkoistaneet journalistista työtä useille eri yrityksille. Tämän vuoksi yhä useampi työntekijä tekee työtä työehtosopimusten ulkopuolella. Tällainen kehitys on saatava katkaistua. Merkittävä askel eteenpäin olisi yhteisen journalistista työtä koskevan yleissitovan työehtosopimuksena aikaansaaminen. Yleisradion ja MTV:n sopimusten yhdistämiseksi on tehty työtä jo toista vuotta. Hyvällä alulla olevaa yhdistämisprosessia ei saa päästää rapautumaan, vaan ponnisteluja työehtojen yhdistämiseksi on jatkettava. Tulevaisuudessa yhteiset työehdot on saatava koskemaan myös Yleisradiolle ja MTV:lle ohjelmatyötä tekeviä alihankkijayrityksiä. Koko alaa kattavan yleissitovan työehtosopimuksen saaminen on SJL:n tulevaisuuden kannalta ensisijaista. Vain sitä kautta heikommassakin asemassa olevien työntekijöiden työehdot saadaan turvattua. Mikäli yhteistä sopimusta ei saada aikaan, uhkana on, että journalistinen työ pilkkoutuu vielä pienempiin osiin, ja alan työehtoja ei pystytä valvomaan lainkaan. Journalistiliiton tavoitteena on ollut kattaa työehtosopimuksilla jäsenten tekemä työ. Tavoitteen saavuttaminen on pakottanut laajentamaan eri sopimusten soveltamisalaa ja hakemaan laajempia sopimuskokonaisuuksia. Lisäksi liitto on vaikuttanut lainsäätäjiin,
20 jotta itsensä työllistävien freelancereiden työehdoista voitaisiin neuvotella yhteisesti. Tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluissa laajennettiin lehdistön työehtosopimus koskemaan lehtien verkkojulkaisuja ja vain verkkolehtiä sekä kattamaan toimitustyö riippumatta siitä, millä välineellä työtä tehdään. Uudistustyön jatkosta on sovittu työryhmätyö Viestinnän Keskusliiton kanssa. Elokuva-TVtuotannossa ja av-käännöstoimistoissa neuvotellaan parhaillaan uudesta, kattavammasta sopimuksesta. Yleisradion ja MTV:n työehtosopimusten mahdollinen yhdenmukaistaminen on ollut yhtiöiden ja liiton välisessä työryhmässä. Journalistiliiton mielestä sopimusten yhdenmukaistaminen on mahdollista ja siihen pitäisi päästä. Tässä yhteydessä on tärkeää, että yhdenmukaistaminen tehdään sopimuksen toimivuutta ajatellen eikä työehtoja heikentäen. Keskimäärin työehtojen on säilyttävä nykyisellä tasolla. Työryhmätyö jatkuu ja käytännössä aikaa uudistustyölle on nykyisten sopimusten päättymisaikaan asti, näillä näkymin marraskuulle 2016 asti. Työryhmätyön seuraavassa vaiheessa alan työnantajaliitot on otettava mukaan. Uuden yleissitovan sopimuksen syntyessä kyse olisi sähköisen median kanavayhtiöiden ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksesta. Jatkossa on tarpeellista pohtia sen suhdetta alihankkijoina toimivien tuotantoyhtiöiden työehtosopimukseen. Koko alaa sitovan työehtosopimuksen aikaansaaminen siintää tulevaisuudessa. Sitä ennen nykyisten sopimusten ulottuvuutta on laajennettava ja työehtoja yhtenäistettävä. Käsittely Sari Korpela-Välisaari RTTL/MOT esitteli aloitteen. Yhteinen yleissitova työehtosopimus saattaisi olla ratkaisu myös vuokratyöfirmojen ym. alihankkijoiden työehtotilanteeseen. Petri Savolainen esitteli hallituksen vastauksen ja lupasi esitellä liiton sopimuskenttää tarkemmin perehdyttämiskoulutuksen yhteydessä. Liiton tavoitteena on saada sopimukset mahdollisimman kattaviksi ja yhteistä rajapintaa on monin paikoin olemassa. Päätös Hyväksyttiin aloite. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo 17.35 ja ilmoitti, että sitä jatketaan torstaina 11.12. klo 13. Sitä ennen aamupäivällä on valtuutettujen perehdyttämiskoulutusta ja klo 12 lounas.
21 Kokousta jatkettiin torstaina 11.12. klo 13. Puheenjohtajaksi siirtyi Tapio Räihä. 6.1 Liiton hallituksen puheenjohtajan valinta vuosille 2015-2018 Asia käsiteltiin vaalivaliokunnan esityksen pohjalta. Juha Lehtinen PJY esitteli vaalivaliokunnan esityksen. Hän kertoi, että kohdassa 6.3. vaalivaliokunta tulee esittämään ponnen, jonka mukaan valtuustolle pitäisi valita myös kolmas puheenjohtaja. Lehtisen mukaan tavoitteena ei ole lisätä hallituksen jäsenten määrää, mutta kolme varapuheenjohtajaa mahdollistaa tilanteen, jossa jäsenryhmien edustus näkyisi paremmin. Palapelin rakentaminen olisi helpompaa ja parempaa. Vaalivaliokunta ei tehnyt esitystä liiton hallituksen puheenjohtajan valinnasta, mutta totesi, että ehdokkaita ovat Hanne Aho ja Arto Nieminen. Asiasta äänestettiin. Puheenjohtaja totesi vaalimenettelyn olevan seuraava: Vaali käydään umpilipuin. Ääntenlaskija ojentaa valtuutetuille äänestyslipun osallistujalistan mukaisessa järjestyksessä. Lippu täytetään uurnan vieressä olevalla pöydällä ja pudotetaan uurnaan. Ehdokkaille oli jaettu numerot niin, että Hanne Ahon numero on 2 ja Arto Niemisen numero 3. Äänestyksen jälkeen ääntenlasku alkoi klo 13.20. Kohdan 6.1. käsittely keskeytettiin ja kokousta jatkettiin kohdasta 4.3. Toiminta- ja talousohjelma nelivuotiskaudeksi 2015 2018 4.3 Toiminta- ja talousohjelma nelivuotiskaudeksi 2015-2018 Esityslistan liitteenä on hallituksen esitys toiminta- ja talousohjelmaksi vuosille 2015 2018. Jussi Ahlroth HSY/hallitus esitteli: Työryhmä keskittyi toimintaan. Taloutta katsotaan budjetin käsittelyn yhteydessä. Kun otin tehtävän vastaan, oli kolme tavoitetta. Halusin edustajia kattavasti eri puolilta työryhmään. Toinen tavoite oli rohkeus, eteenpäin katsominen. Kolmas oli, että toimintaohjelmassa ei saa olla kertaakaan verbiä pyrkii. Sinne meni kuitenkin yksi. Suurin syy siihen, että lausuntokierroksella tulleita muutosesityksiä jäi pois, oli se, että piti olla konkreettisia asioita. Konkretiaa kohti,
22 mutta ei kaikissa asioissa. Lausuntokierroksen jälkeen ovat muuttuneet: alan palkkakehitys, ttt-läisten asema, aktiivinen vaikuttaminen päättäjiin, jäsenkriteerien laajentaminen, sisältö advertoaalien suuntaan. Kaupallisen median esille tuomista muotoiltiin uudestaan. Painoarvo ja järjestys punnittiin. Nyt esitys on tasapainoinen ja siinä on painoarvoa. Lisäksi poistettiin luonnehdinta Journalisti-lehdestä liiton virallisena tiedotuskanavana, sillä Journalisti on itsenäinen tuote, jonka päätoimittajalla on vastuu sen sisällöstä. Pois jätettiin maininta RTTL:n liittymissopimukseen sisältyvästä lisärahoituksesta, vaikka itse asia ei siitä muutu. Mukaan voisi liittää maininnan siitä, että kun palkansaajajärjestöt harkitsevat suuren keskusjärjestön perustamisesta, niin Journalistiliiton on oltava mukana siinä keskustelussa. Arto Nieminen kertoi, myös SJL kutsutaan keskusjärjestökuvioiden avaustilaisuuteen. Sen jälkeen hallituksen on päätettävä, lähdetäänkö mukaan selvittelytyöhön. Jos keskusjärjestöön ollaan liittymässä, se edellyttää valtuuston päätöstä. Anne Laurila EPSY Esityslistan kohta 43., Journalistiliiton toiminta- ja talousohjelma Edunvalvonta-kohtaan viimeisen kappaleen perään lisätään lause: Myös alueluottamusmiesjärjestelmää kehitetään. Työskentelen itse valtakunnan valtalehden kotitoimituksessa, mutta olen myös oman yhdistyksen sihteeri/asiamies. Siksi kannan huolta myös kollegoista pienissä paikallislehdissä. Ainakin Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa on paljon pieniä paikallislehtiä. Kun on näin pieni työyhteisö, ei ole tukea, johon on totuttu isoissa taloissa, ja joissa toimitusosastokin voi lausua asioista. Kukaan ei uskalla ryhtyä luottamusmieheksi, eikä ole muuta tukijärjestelmää kuin alueluottamusmiesjärjestelmä. Ongelma on, ettei työnantaja ole yleensä media-alan toimija. Esim. Pohjanmaalla on perheen omistama radio+lehti+kirjapaino. Työnantaja ei ole tottunut pelaamaan media-alalla. Alueluottamusmiesjärjestelmää ei ole paperilla missään. Se pitäisi saada edes toimintasuunnitelmaan. Keskeytettiin kohdan 4.3. käsitteleminen klo 13.35 puheenjohtajavaalin tuloksen julistamiseksi. Palattiin kohtaan 6.1. Liiton hallituksen puheenjohtajan valitseminen. Tulos julistettiin klo 13.40. Vaalissa annettiin kaikkiaan 79 ääntä. Tyhjiä oli 1 ja hylättyjä 1.
23 Hanne Aho sai 45 ääntä Arto Nieminen sai 32 ääntä. Hanne Aho kiitti kokousta. Arto Nieminen onnitteli Hannea ja kiitti vaalikamppailusta Hannea ja tukijoitaan mutta myös niitä, jotka ovat kahdeksan vuoden aikana esittäneet kritiikkiä. Hän totesi, että kriittisistä puheenvuoroista ja siitä että halutaan vaihdosta, niistä oikeasti oppii. Päätös Valittiin liiton hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2015 2018 Hanne Aho. Kohdan 4.3. Toiminta- ja talousohjelma vuosiksi 2015-2018 jatkui klo 14.40. Sini Silván TSY kannatti Laurilan ehdotusta. Turun Sanomalehtimiesyhdistyksessäkin on pientoimitusten työntekijöitä ja freelancereita. TSY:lläkin on alueluottamusmies. Olisi tärkeää että tällä olisi virallinen asema ja että alueluottamusmiehen roolia kehitetään. Kari Asikainen PJY kertoi puhuvansa tulevalle johdolle. Olen itse Pirkanmaan pientoimitusosaston alueluottamusmies. Mikä meikäläisen rooli on? On rooli, itse olen ollut yt-neuvottelussa. Ei ajettu pois. Liiton pitäisi tukea alueluottamusmiehiä, heillä on merkitystä. Sami Huohvanainen RTTL Kommentoi kohtaa Viestintäpolitiikka. Hän piti perusteettomana sanoa, että ammattikorkeakoulujen mediakoulutuspaikkojen määrä on liian suuri. Mitä mitataan. Mihin verrattuna? Opinnoista päädytään tekemään myös muuta kuin varsinaisia journalistin töitä.. Tomi Sihvo, SAL Viestintäpolitiikka s. 4. 2. kappale alhaalta, ko. kappaleen 3. virkkeeksi Lisäys: Liitto tekee laaja-alaista työtä kaupallisen median toimintaedellytysten parantamiseksi. ( Yleisradion rooli on tärkeä ) Kirsi Mattila, RTTL AMK-koulutuksessa liikaa ihmisiä alalle. ehdottaa korjausta: Media-alan koulutusta pitää tarkastella kokonaisuutena, koulutuspaikkojen määrää pitää tarkistaa ja koulutusta pitää kehittää paremmin vastaamaan työelämän tarpeita.
24 Mari Rakkolainen SAL Kannatti Tomi Sihvon ehdottamaa lisäystä. Tiina Rautkorpi RTTL Käytti yleispuheenvuoron ammattikoulutuksesta. Aikakauslehtiprofessuuria ei ole enää. Viimeisin tieto on, että Tampereella on ollut sähköisen viestinnän professuuri. Jokainen alalta vähenevä professuuri on menetys. Esim. tv-tutkimukselle ei nykyään ole rahoituslähteitä. Tapahtuu ikävää rapistumista. Mennäänkö kohti massoja, ei laatua. Sari Korpela-Välisaari RTTL Kannatti Kirsi Mattilan korjausehdotusta. Veera Tegelberg, opiskelija, PJY Kannatti Kirsi Mattilan muutosehdotusta. On oleellista, että mietitään, miten koulutus pidetään työelämän realiteettien kanssa ajan tasalla. Aiempi lause eriarvoistaa amk- ja korkeakouluopiskelijoita. Se ei ole liiton tarkoitus. Leena Mattila RTTL Ammattiyhdistys ei aja mitään kaupallista etua. Me ajamme työntekijöiden etuja. Ehdottaa, että Sihvon esityksestä muutetaan ko. kohta. Arto Nieminen, SJL Kaupallisen median toimintaedellytysten puolesta on tehty töitä pitkään nimenomaan yhteiskuntavaikuttamisen kautta. On tarpeen, että siitä on maininta. Ohjaa sitä toimintaa, mikä on jo aloitettu. Työryhmän puheenjohtajan Jussi Ahlrothin yhteenveto Kiitos kommenteista. Keskustelu alueluottamusmiesjärjestelmästä oli hyvä. En näe ongelmaa siinä, että lause kirjataan mukaan. Juuri viime sopimuksessa saatiin parannuksia osaston luottamusmiesten asemaan. Se priorisointi haluttiin tehdä ensisijaisesti konsernisoitumisen vuoksi. Paperissa lukee, että jokaisella työpaikalla pitää olla luottamusmies edustamassa työntekijöitä. Alueluottamusmiesjärjestelmän eteenpäin vieminen neuvotteluteitse voi olla vaikeaa, mutta teemme parhaamme. Muotoilu opiskelupaikoista oli löysä, se myönnettäköön. Esitetty muotoilu näyttää erinomaiselta. Tämä on on ohjelmallinen paperi. Mitä tiiviimpi ja lyhyempi, sitä parempi ja vaikuttavampi. Tekstiä pitää osata lukea rivien välistä. 1. luvussa katetaan tarve, jonka Sihvon muotoilu kiteyttää. Siirryttiin äänestämään. Puheenjohtaja ehdotti ensin koeäänestystä. Anne Laurilan lisäys kohtaan edunvalvonta hyväksyttiin koeäänestyksellä. Kun koeäänestyksellä ei saatu varmuutta Sihvon esityksestä kohtaan Viestintäpolitiikka, äänestys muuttui kättennostoäänestykseksi.
25 Muutosta kannatti 19 ja vastusti 37 valtuutettua, joten Sihvon esitys hylättiin. Mattilan esitys kohtaan viestintäpolitiikka hyväksyttiin koeäänestyksellä. Päätös Esityksen mukaisesti muutettuna Laurilan ja Mattilan esittämillä kohdilla. 5. Sääntömuutokset ja ohjesäännöt 5.1 Sääntömuutos/Eläkeläisille määrättävä jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton hallitus esitti liiton valtuuston päätettäväksi seuraavia sääntömuutoksia: Liiton sääntöjen 19 :n 2. kohta 2. Liiton kunniajäsen ja eläkkeelle siirtynyt jäsen vapautetaan jäsenmaksusta. muutetaan muotoon (juoksevaa numerointia muuttaen): 2. Eläkkeelle siirtynyt jäsen maksaa jäsenmaksuohjesäännössä määrättävää alennettua maksua. Aikaisemmin voimassa olleiden sääntöjen nojalla eläkkeelle siirtymisen vuoksi jäsenmaksusta vapautettu jäsen on eläkkeellä ollessaan edelleen vapautettu jäsenmaksusta. 3. Liiton kunniajäsen vapautetaan jäsenmaksuista. Liiton sääntöjen 29 6. kohta muutetaan muotoon: 6. Valtuuston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen liiton jäsen paitsi liiton sääntöjen 19 :n 2 kohdan mukaisesti eläkkeelle siirtymisen vuoksi jäsenmaksusta vapautettu jäsen. Henkilö ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti sekä hallituksen että valtuuston jäsen.. 6. Valtuuston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen liiton jäsen paitsi liiton sääntöjen 19 :n 2 kohdan mukaisesti eläkkeelle siirtymisen vuoksi alennettua maksua maksava tai jäsenmaksusta vapautettu jäsen. Henkilö ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti sekä hallituksen että valtuuston jäsen.