Tehokkaampaa huoltotyötä

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Libanon olisi tuttu suomalaisille Tilanne Libanonissa on nyt rauhallinen mutta latautunut maailmalla, sivu 6 puolustusvoimien uutislehti 48. vuosikerta n:o 21 (1067) 25.11.2010 verkossa > www.ruotuvaki.fi Tehokkaampaa huoltotyötä Puolustusvoimien suurimmista strategisista kumppanuuksista säästöjä on tähän mennessä tuottanut erikoissairaanhoidon kumppanuus sairaanhoitopiirien kanssa. Kiinteistöjen tilanhallinta taas on tullut kalliimmaksi puolustusvoimien luovuttua kiinteistöjensä omistuksesta ja kunnossapidosta. Maavoimien materiaalin kunnossapidon kumppanuus Millog Oy:n kanssa on tehnyt työnteosta tehokkaampaa. Kuvassa asentaja Arvi Pulli Millog Oy:stä huoltaa ItO 96 - maalinosoitustutkavaunua. uutiset, sivu 3 Tutkija vaatii lisää rahaa kyberpuolustukseen uutiset, sivu 4 Jyrinää, tiukkaa kaartoa ja savua Midnight Hawks kentällä, sivu 10 Kuva: Lassi Häkkinen Pienet miehet pienessä kaukalossa vapaalla, sivu 15

2 ruotuväki 21/2010 pääkirjoitus 25.11.2010 Lisää Nato-keskustelua! Vanhanaikaiset käsitykset Natosta eivät päivity, ellei asiasta keskustella julkisuudessa. Nato ei ole enää kylmän sodan toinen osapuoli. Eikä se ole enää kylmän sodan jälkeinen nopeasti laajentuva puolustusliitto. Nato päivitettiin 2010-luvulle, mutta suomalaisia tämä viime vuosien uudistustyö ei ole kiinnostanut.vanhanaikaiset käsitykset Natosta eivät päivity, ellei asiasta keskustella julkisuudessa. Viime viikon lopulla Naton huippukokouksessa Lissabonissa päätettiin uudesta strategisesta konseptista. Konsepti on lyhyt ja helppolukuinen asiakirja. Se määrittää Naton toimintaa ja kehitystä tuleville vuosille. Edellisen kerran konsepti uudistettiin vuonna 1999. Uuden konseptin myötä syntyi Nato 3.0 tietotekniikan tyylillä ilmaistuna. Ensimmäinen Nato oli alkuperäinen, sodan jälkeen 1949 tornitouhua *** Washingtonissa perustettu. Toinen versio oli kylmän sodan jälkeinen, ja nyt puhutaan 2010- luvun Natosta. Uusimman version pääuhkat ovat ballistiset ohjukset, terrorismi ja tietoverkkouhkat. Ohjuspuolustus kattaa tulevaisuudessa kaikki jäsenmaat ja toteutettaisiin mieluiten yhteistyössä Venäjän kanssa. Paremmat suhteet Venäjään mahdollistavat konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia. Modernisoidun puolustuksen lisäksi strategisen konseptin painopisteitä ovat kriisinhallinta ja kumppanuuksien kehittäminen. Kriisinhallinta pyritään limittämään entistä paremmin muuhun puolustukseen.tässä Suomi on edelläkävijä, koska meillä samoja joukkoja käytetään kansainvälisiin kriiseihin ja kotimaan puolustukseen. Nato voidaan nähdä myös nöyrempänä toimijana siinä mielessä, että se voi jatkossa osallistua kriisinhallintaoperaatioihin hyvinkin pienellä panostuksella järjestö ei siis aseta johtoasemaa osallistumisen ehdoksi. Kumppanuusmaita on nyt 22, ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Samaan ryhmään kuuluu Suomen lisäksi mm. Valko-Venäjä, Turkmenistan ja Ruotsi. Lisäksi Välimeri-dialogi ja Nato-Venäjä-neuvosto ovat esimerkkejä kumppanuuksista. Lissabonissa annettiin toimeksi kumppanuusmekanismien tarkasteleminen. Sekalaisia kumppanuuksia yhdenmukaistettaneen. Suomi haluaa joustavampaa yhteistyötä kokoonpanoilla, joihin kuuluisi jäsenmaita ja tietty määrä kumppaneita. Myös sisäisiä rakenteita uudistetaan. Monissa uudistuksissa on kyseessä vain kodifiointi eli nykytilanteen ylöskirjaaminen. Nato ei tule laajenemaan radikaalisti. Ovi on jatkossakin avoin maille, joiden sisällyttäminen puolustusliittoon lisää jäsenmaiden turvallisuutta. Tämä tarkoittanee esimerkiksi Georgian pysymistä porttien ulkopuolella. *** Suomen suhde Natoon muuttuu riippumatta siitä onko se jäsen vai ei. Suomi oli osaltaan kumppanimaana vaikuttamassa konseptin sisältöön. Suomi halusi konseptiin tiivistettyä kriisinhallinnan kehittämistä ja aitoa strategista kumppanuutta. Luonnollisesti Suomea kiinnosti myös Naton EU-suhteet, missä onkin vielä paljon tekemistä. Keskeistä on, ettei Euroopassa luoda päällekkäisiä tai rinnakkaisia puolustusjärjestelmiä. > jyrkivainio@hotmail.com nurkka Mongolia Euraasian vakauttaja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Keski-Aasian poliittinen tilanne on ollut jatkuvassa muutoksessa.ainoa valtiollisen vakauden saareke Keski-Aasiassa on Mongolia, jolla on vanhat valtiolliset, suorastaan imperialistiset traditiot. Mongolia on kuulunut YK:hon vuodesta 1961, mutta ulkopoliittisesti se on ollut aktiivinen vasta pari vuosikymmentä. Kylmän sodan päättyminen on antanut Mongolialle lisää toimintavapautta; maa on avautunut ja solminut kontakteja ympäri maailmaa. Mongolit ovat solmineet tiiviit diplomaattiset ja kaupalliset suhteet läntisiin suurvaltoihin.washington oivalsi uuden geopoliittisen tilanteen. Mongolian avulla se vahvisti nopeasti asemaansa Keski-Aasiassa ja pääsi soluttautumaan Kiinan ja Venäjän väliin. Presidentti George Bush vieraili maassa 2005 ja sai osakseen lämpimän vastaanoton. Saksan Liittotasavalta astui hävinneen DDR:n tilalle. Lännen taloudellisen ja sivistyksellisen tuen avulla Mongolia on modernisoitunut, ja huomattavia mineraalivaroja on alettu hyödyntää. Maaperässä on runsaasti mm. kuparia, rautaa ja uraania. Niiden hyödyntämistä vaikeuttavat pitkät etäisyydet ja infrastruktuurin kehittymättömyys. Keski-Aasian ylängöllä sijaitseva maa on ulkomaankaupassaan täysin suurten naapureiden infrastruktuurin varassa. Nopeasti kehittyvä Kiina tarvitsee Mongolian raaka-aineita ja Kiina onkin Mongolian tärkein kauppakumppani. Mongolit kuitenkin pelkäävät Kiinan vaikutusvallan kasvua. Vuosisata sitten Kiina otti haltuunsa Sisä-Mongolian, ja vähitellen mongolit ovat jääneet alueella vähemmistöksi. Kiinan pelon tähden Mongolia tukeutui kylmän sodan aikana Neuvostoliittoon. Nyt tilalle ovat tulleet Venäjä ja läntiset suurvallat. Huhtikuussa 2009 Ulaanbaatarissa järjestettiin kansainvälinen konferenssi Koillis- ja Keski-Aasian turvallisuus nyt ja tulevaisuudessa: Ulaanbaatar Uusi Helsinki. Konferenssissa käsiteltiin lukuisia Koillis- ja Keski-Aasian turvallisuuskysymyksiä. Painopiste oli pienten valtioiden ja erityisesti Mongolian sopeutumisessa maailmanpolitiikkaan. Ilmeni, että maa haluaa toimia alueen poliittisen tilanteen vakauttajana esikuvanaan Suomen harjoittama turvallisuuspolitiikka, joka 1975 huipentui Helsingin ETYK-konferenssiin. Suurlähettiläs Markku Reimaa esitti Suomen virallisen puheenvuoron, joka käsitteli Etyk-prosessia ja sen seurauksia Euroopan turvallisuudelle. Toimimalla vakauttajana suurvaltojen välillä Mongolia haluaa parantaa ulkopoliittista asemaansa. Tällöin tärkeässä asemassa ovat kansainväliset järjestöt, sillä niiden kautta pienikin maa pääsee isojen pöytiin. *** Konferenssin jälkeen Mongolia on toiminut aktiivisesti diplomaattisilla areenoilla. Parhaillaan se osallistuu mm. Afganistanin ISAFoperaatioon. Presidentti Tsahiagiin Elbegdorjin Euroopan kiertue, johon liittyi Suomen vierailu 6.10., on osoitus maan pyrkimyksistä kehittää suhteita eurooppalaisten demokratioiden kanssa. Alpo Juntunen Dosentti, erikoistutkija Maanpuolustuskorkeakoulu, strategian laitos, Helsinki kysymys mielipide VR:n olisi lisättävä liputtomien paikkoja Varusmiehenä matkustan junalla joka viikko lomille ja takaisin kasarmille. Litterat, varusmiesten matkaliput, eivät sisällä paikkalippuja VR:n raideliikenteeseen. Lähes joka viikko varusmiesten ja työmatkalaisten ruuhka aiheuttaa sen, että varusmiehet joutuvat joko varaamaan paikan ravintolavaunusta koko matkansa ajaksi tai loikkimaan paikalta toiseen etsiessään varaamatonta paikkaa. Nykyään VR jättää neljä paikkaa ilman paikkalippua matkustavia varten vapaaksi vaunujen perältä. Usein nämäkin paikat on kuitenkin myyty jo etukäteen tai ne täyttyvät välittömästi. Lisäksi esimerkiksi Pendolino-junissa ei voi matkustaa ilman paikkalippua, joten joskus varusmies voi joutua odottamaan seuraavaa junayhteyttä useamman tunnin. Olisikin kohtuullista, että juniin jätetään kokonaan myymättä 8 12 paikkaa, jotka olisivat paikattomien käytettävissä. Suurimmalla osalla työmatkalaisista on mahdollisuus varata paikkalippunsa etukäteen, mutta varusmiehillä se ei yleensä onnistu. Litterat saadaan monesti vasta lomille lähtiessä, eikä varuskunnasta välttämättä pääse ulkomaailmaan koko viikolla. Junamatkat olisivat myös erinomaista aikaa nukkua viikon aikana kertynyttä univelkaa pois, mutta loikkiminen junassa edestakaisin koko matkan ajan ei anna siihen mahdollisuutta. Junailija Edellisessä lehdessä kysyimme: Tarvitaanko Suomessa kodinturvajoukkoja? Kyllä Maakuntajoukkojen kehittäminen kodinturvajoukoiksi antaisi paremmat mahdollisuudet hyödyntää armeijaa käymättömien naisten työpanosta. - Nimetön 45% 55% Ei Ei tarvita. Puolustusvoimat hoitaa sen asian. Meillä on jo maakuntajoukotkin. - ipe Vastauksia yhteensä: 304 Seuraava kysymys: Pitäisikö Suomen palata rauhanturvatehtäviin Libanoniin? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon 16308 www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 arkisin kello 8.00 16.15 ruotuvaki@mil.fi Seuraava numero ilmestyy 16.12.2010 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2010 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 Fax. 0299 500 709 mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 Fax. 0299 500 709 juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh. 0299 500 717 Fax. 0299 500 709 kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tiia Turunen Puh. 0299 500 718 TOIMITTAJAT Kokelas Tatu Vaajala Alikersantti Lauri Kangasniemi Puh. 0299 500 709 Kaartinjääkäri Otto Kannisto Puh. 0299 500 616 Kaartinjääkäri Juho Takkunen Puh. 0299 500 708 GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Markku Mujunen VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Lassi Häkkinen Puh. 0299 500 703 VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jukka Lehtinen Puh. 0299 500 617 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, Internet-osoite: http://www.mil.fi/ruotuvaki/ Puhelinvaihde: 0299 800. Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@ruotuvaki.fi

ruotuväki 21/2010 uutiset 3 Kumppani tekee huoltotyön tehokkaammin Strategiset kumppanit korvaavat puolustusvoimien omia tukitoimintoja. Kumppanuuksissa ei yleensä saada vielä ensimmäisinä vuosina aikaan säästöjä. Juho Takkunen Puolustushallinnon ulkoistamis- ja kumppanuushankkeet etenevät. Kiinteistöjen omistuksen siirron jälkeen tilanhallinnan kustannukset ovat kasvaneet, erikoissairaanhoidon siirtäminen sairaanhoitopiireille taas on tuottanut säästöjä Maavoimien materiaalin kunnossapidon kumppanuuden säästöt eivät ole vielä näkyvissä, mutta tehokkuus on lisääntynyt. Seuraava askel puolustusvoimien ulkoistamismarssilla on ruokahuollon yhtiöittäminen, josta tehtiin päätös kesällä 2009. Uuden yhtiön valmistelutyö on käynnissä, ja valmista pitäisi olla kesän kynnyksellä. Aliupseeriliitto kritisoi puolustusministeriötä nopeasti tehdyistä säästötoimenpiteistä. Ne ovat puheenjohtaja Petteri Leinon mukaan johtaneet kustannusten kasvuun ja palvelutason laskuun. Kiinteistökulut kasvussa Puolustusvoimien kiinteistöjen omistus ja ylläpito siirtyivät vuonna 2003 Senaatti-kiinteistöille, Kruunuasunnoille ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle. Vuosina 2004 2009 tilanhallinnan kustannukset eli kiinteistöjen pääomavuokra ja ylläpitokulut kasvoivat 15 prosentilla. Syynä ovat inflaatio ja lämmön, veden sekä energian hinnannousu. Lisäksi kiinteistöjä on korjattu ja uudisrakennettu, selvittää puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Kyösti Halonen. Halonen kuitenkin arvioi, että vanhassa mallissa pysymisestä olisi seurannut samanlaiset kustannukset. Puolustustaistelua kulujen kasvun pysäyttämiseksi vaaditaan joka tapauksessa, jotta rahoitusvaje ei enää kasva. Ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin luopua osasta tiloja, Halonen toteaa. Millogilla tehokkuutta Kuva: Lassi Häkkinen Asentajat Henri Häti ja Janne Kujansuu tekevät moottorihuoltoa Panssari-Sisuun Millog Oy:n Riihimäen yksikössä. Maavoimien materiaalin kunnossapitotyön henkilöstöstä suurin osa siirtyi varikoilta Millogille vuonna 2009. Uusimmassa strategisessa kumppanuussopimuksessa suurin osa maavoimien materiaalin kunnossapitotyöstä työntekijöineen ja tiloineen siirtyi varikoilta Millog Oy:lle vuonna 2009. Työn tehokkuus lisääntyi. Vuosityötilauksessa sovittujen töiden lisäksi Millog Oy teki puolustusvoimille noin 46 000 tuntia töitä, joista se ei veloittanut erikseen. Tämä johtui muun muassa siitä, että henkilöstön käyttöaste parani huomattavasti, iloitsee kumppanuuden toimeenpanoprojektin päällikkö, majuri Harri Heinonen Maavoimien Materiaalilaitoksesta. Laitos laatii vuosittain Millogin kanssa vuosityötilauksen, minkä lisäksi yhtiöltä voidaan tilata lisätöitä. Säästöjä tavoitellaan vuoteen 2016 mennessä lähes 15 prosenttia vuoden 2007 kunnossapidon tason 2 eli vaativien töiden kustannuksista. Kustannukset ovat kuitenkin aluksi hieman kasvaneet toiminnan siirtämisestä ja käynnistämisestä johtuen. Projektipäällikkö arvioi, että säästöjä saadaan ensimmäisen kerran vuosina 2011 2012. Taustalla tapauskohtainen harkinta Juho Takkunen Puolustusvoimien tukitoimintojen ulkoistaminen ja kumppanoiminen perustuu siihen, että kunkin yksittäisen puolustusvoimien toiminnon kohdalla etsitään kustannustehokas toimintamalli. Sen on sovittava hallinnonalan strategiaan ja täytettävä poikkeusolojen vaatimukset. Palvelujen tuottaminen yksityisellä puolella on yksi keino, toteaa puolustusministeriön konserninohjausyksikön johtaja Taina Susiluoto. Työntekijöiden kannalta uuden toimintamallin oppiminen saa ajattelemaan toiminnan taloudellisuutta ja hallitsemaan riskejä paremmin. Puolustusministeriössä ei uskota, että ulkoistaminen ja kumppanuudet uhkaisivat kriisiajan huoltovarmuutta. Poikkeusoloissa koko yhteiskunta on mukana maanpuolustuksessa, hallintopoliittisen osaston päällikkö Teemu Penttilä arvioi. Penttilän mielestä Suomi on maltillinen ulkoistaja verrattuna esimerkiksi Isoon-Britanniaan. Vauhtisokeuden ei saakaan antaa iskeä. Näin on saattanut käydä Yhdysvalloissa, jossa puolustushallinto on purkamassa tekemiään ulkoistuksia. Laivasto on Federal Computer Week -lehden mukaan Sairaanhoidossa säästöjä Puolustusvoimien erikoissairaanhoito koki muutoksen vuonna 2006, kun oma keskussotilassairaala lakkautettiin ja luotiin strategiset palvelu- ja kumppanuussopimukset sairaanhoitopiirien kanssa. palauttamassa lähivuosina noin 9 800 ulkoistettua työpaikkaa itselleen vähentääkseen kustannuksia 40 prosentilla. Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino arvostelee nopeita säästötoimenpiteitä puolustushallinnossa. Ulkoistamalla toimintoja ei voi saada kustannussäästöjä. Pitää tiedostaa, että tietynkokoiset puolustusvoimat vaativat tietyn määrän rahaa, Leino kritisoi. Puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintäkenraalimajuri Pentti Kuronen kertoo, että kokonaissäästöt ovat uudistuksen ansiosta olleet 6 7 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka säästö vuositasolla onkin ollut pienentymään päin, on merkittävää kumulatiivista säästöä edelleen joka tapauksessa kertynyt, Kuronen kertoo. Ylilääkärin mukaan kumppanuudessa on ollut ohimeneviä ongelmia vain joissain pienissä sairaanhoitopiireissä erikoisaloilla, kuten silmäsairauksien hoidossa ja psykiatriassa. Puolustushallinnon kumppanuusohjelmaan kuuluu muitakin hankkeita. Kuljettaja- ja lentäjäkoulutusta sekä muutamien varuskuntien ruokahuoltoa on ulkoistettu. Puolustusvoimien työterveyshuolto ostetaan osittain ulkopuolelta. Pilottihankkeita on ollut lisäksi kuljetuspalvelujen kehittämisessä ja vaatehuollossa. Kolme reserviläisliittoa kokoontui Seinäjoella Reserviläisliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Markku Pakkanen kiittää puheessaan kentän luottamusta. Tiia Turunen Kuva: Tiia Turunen Kolme suurinta reserviläisjärjestöä, Reserviupseeriliitto ry, Reserviläisliitto ry, ja Maanpuolustusnaisten liitto ry, pitivät yhteisen kokoontumisen Seinäjoella. Aikaisemmin Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustusnaisten liitto ovat pitäneet yhteisiä kokouksia,mutta tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa myös Reserviläisliitto. Reserviupseeriliiton liittokokouksessa ei tehty merkittäviä uusia henkilövalintoja. Tärkeäksi teemaksi vuonna 2011 muodostunee kuitenkin Suomeen mahdollisesti muodostettavat kodinturvajoukot. Mahdolliset kodinturvajoukot ovat toteutuessaan erittäin merkittävä asia, kertoo Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, professori Mika Hannula. Olisi kuitenkin erittäin tärkeää, ettei keskusteluun kodinturvajoukoista sotkettaisi puoluepolitiikkaa, hän peräänkuuluttaa. Reserviläisliiton syyskokouksessa koettiin jännittäviä hetkiä, kun liitossa äänestettiin ensimmäistä kertaa puheenjohtajasta. Juuri ennen äänestystuloksen julkaisua tunnelma hipoi suorastaan kattoa. Istuvaa puheenjohtajaa, kansanedustaja Markku Pakkasta haastamaan noussut kersantti Kari Kallonen hävisi vain niukalla 14 äänellä. Pakkanen näkee tiukan vaalikamppailun positiivisena asiana. Oikea äänestys lisää demokratiaa liitossa. Ennen äänestystulosten julkaisua kyllä jännitti aika paljon, tuore puheenjohtaja kertoo. Tulevan toimikautensa tärkeimpinä haasteina Pakkanen pitää asevelvollisuuslakiin vaikuttamista. Myös Maanpuolustusnaisten liiton syyskokouksen jännittävimpiä hetkiä olivat henkilövalinnat. Uudeksi puheenjohtajaksi äänestettiin Satu Rajala, ja tiukan kamppailun jälkeen varapuheenjohtajiksi valittiin Raija-Liisa Flink ja Marja-Sisko Hartikka. Vaalien tulos jännitti todella. Valinta oli varma vasta, kun nuija kopahti pöytään, kertoo tuore puheenjohtaja Satu Rajala. Maanpuolustusnaisten liiton vuoden 2011 haasteet liittyvät pääasiassa järjestöpohjan parantamiseen ja tiedotuksen tehostamiseen.

4 uutiset ruotuväki 21/2010 lyhyesti Suomalaisrauhanturvaajia haavoittui Afganistanissa Kaksi suomalaista ja yksi ruotsalainen rauhanturvaaja haavoittuivat sinkoiskussa viime perjantaina suorittaessaan partiointitehtävää panssaroidussa maastohenkilöautossa. Toinen suomalaisista lennätettiin kotimaahan jatkohoitoon. Sunnuntaina puolestaan kranaatti-isku haavoitti suomalaisrauhanturvaajaa, joka oli suorittamassa vartiointitehtävää. Hänen tilansa saksalaisessa kenttäsairaalassa on vakaa. Eversti Jari Kallio Maavoimien Esikunnasta ei näe rauhanturvaajiin kohdistuvien väkivaltaisuuksien olevan lisääntymään päin Määrät ovat pysyneet tässä viimeiset puolitoista vuotta vakiona, hän kommentoi. TVa Suomalaiset kannattavat siviilikriisinhallintaa Afganistanissa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan uusi mielipidetutkimus paljastaa, että Suomalaiset haluavat tukea kansalaisyhteiskunnan rakentamista Afganistaniin. MTS:n tutkimuksessa mitattiin suomalaista mielipideilmastoa Afganistanin operaatiota kohtaan. Tutkimusta varten haastateltiin 1 017 henkilöä. 67 prosenttia vastanneista uskoo, että Suomen ei tulisi pysyä kokonaan erossa Afganistanista. Sen sijaan ääriryhmien taltuttamista sotilaalisin voimakeinoin vastustaa 77 vastanneista. Hieman alle puolet lopettaisi Suomen sotilaallisen läsnäolon Afganistanissa kokonaan. OKa Osalta varusmiehistä puuttuu H1N1- vastustuskyky Tällä hetkellä palveluksessa olevista ja tammikuun alokkaista osalta puuttuu vastustuskyky sikainfluenssapandemian aiheuttanutta uutta viruskantaa vastaan. Puolustusvoimat varautuu kausi-influenssaan, jota esiintyy vuosittain varuskunnissa. Näin ennustaa Sotilaslääketieteen Keskuksen ja THL:n tutkimus, jonka kohteena oli Uudenmaan Prikaati. Tutkituista noin puolet sairasti sikainfluenssan viime syksynä, ja heistä puolella tauti oli oireeton. Kaikilla ei ole vasta-aineita tautia vastaan, sanoo Tutkimusja kehittämisosaston johtaja, professori Simo Nikkari. JTa Pääesikunta ennakoi ja yhtenäisti Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevat uudet ohjeet linjaavat, ettei puolustusvoimien alueilla toteutettavissa ammunnoissa sallita yksityisten henkilöiden tai yhdistysten sarjatuliaseiden käyttöä. Puolustusvoimissa kaiken toiminnan edellytyksenä on turvallisuus. Saimme tietää tapauksista muun viranomaistyön kautta, linjauksen tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä ja ennakoida tulevaa, sanoo koulutuspäällikkönä toimiva eversti Pertti Laatikainen. TVa Kyberpuolustuksen johtamismallia arvioitava Suomen kyberpuolustus on tällä hetkellä vielä hajanaisesti johdettua ja resursoitua. Suunnitteilla on valtionhallinnon ympärivuorokautinen tietoturvavalvontakyky. Juho Takkunen Suomen puolustusvoimat kokee tietoverkko- eli kybersodankäynnin vakavana uhkatekijänä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen nosti asian esiin 195. maanpuolustuskurssin avajaisissa. Vakavassa kriisissä käytetään sotilasoperaatioiden ohella kybersodankäynnin menetelmiä sekä sotilas- että siviilikohteisiin niiden lamauttamiseksi muiden vaikutuskeinojen ohella, rinnalla ja lomittaisesti, Puheloinen totesi puheessaan. Vihollisen tunnistaminen on hankalaa Kybersodalla tarkoitetaan sitä, että vaikutetaan esimerkiksi yhteiskunnan toimintaan hyökkäämällä tietoverkkoihin ja -järjestelmiin. Menetelmiä ovat muun muassa tietomurrot, hakkerointi, haittaohjelmat ja palvelunestohyökkäykset. Palvelunestohyökkäyksessä pommitetaan verkkoa massiivisella liikenteellä niin, että järjestelmä kaatuu. Hakkeri taas voi murtautua organisaation verkkoon ja häiritä sen toimintaa tai varastaa toiminnan kannalta kriittisiä tietoja, tekniikan tohtori Catharina Candolin Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolta valaisee. Kyberuhkien torjumisessa vaikeaa on vihollisen tunnistaminen. Hyökkäyksen takana voi olla valtio tai rikollisjärjestö. Hyökkäykset myös käynnistyvät yllättävästi. Puolustajan pitäisi iskeä jo ennen kuin hakkeri on painanut nappulaa, jolla lähettää viruksen, kuvailee Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja Hannu H. Kari. Pienestä haitasta paniikin siemen Puolustusvoimain komentaja painotti puheessaan, että kyberuhat ovat kokonaisvaltaisia. Tiia Turunen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on sitä mieltä, että Suomella on hyvät edellytykset kehittää kyberuhkien hallintaa. Siviiliyhteiskuntaan kohdistuvat kyberuhat ovat samalla myös sotilaallinen uhkatekijä ja päinvastoin, Puheloinen mainitsi. Suurin uhka onkin hyökkäys yhteiskunnan perusrakenteisiin, kuten pankki-, energia- tai ruokahuoltojärjestelmään. Oikeasti sillä ei ole vaikutusta, ettei kahteen päivään ole ruokaa kaupoissa. Mutta se kylvää paniikin siemenen, jolla voidaan saada yhteiskunta aika sekaisin, Kari kuvailee. Lisärahoitusta tarvitaan Sotaveteraanien perinteet -seminaarissa Helsingissä pohdittiin, miten kansallista sotaveteraanipäivää tulisi kehittää. Suurimpana haasteena seminaarin osallistujat näkevätkin sen, kuinka houkutella mukaan enemmän nuoria, jotta sotaveteraaniperinteiden vaaliminen jatkuisi. Tulevaisuuden tutkija, toimitusjohtaja Ilkka Halava kertoi kansallisen sitoutumisen olleen laskussa viime vuosina. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä harvempi suomalainen on valmis käyttämään omaa aikaansa ja panostaan yhteiskunnan puolesta. Selkeimmin tämä näkyy alle 30-vuotiaassa väestössä. Perinteiset yhteisöt menettävät jäseniään. Vaihtoehdot ajankäytölle ovat lisääntyneet, joten veteraanipäivä joutuu kilpailemaan monien muiden tapahtumien ja juhlapäivien kanssa, Halava kartoittaa veteraanipäivän tulevaisuuden haasteita. Historiasta ja perinteistä kumpuavat organisaatiot joutuvat uudistumaan lähivuosina radikaalisti. Vanhat toimintatavat ja viestintä eivät enää välttämättä tavoita sirpaleiseen viestintään tottunutta nuorempaa sukupolvea. Yksityinen elämänpiiri on eriytynyt yhteiskunnasta, joten joudumme luomaan oman ympäristömme. Nykyihmisiä vaivaa viestintäympäristön ylikuormittuminen, taustoittaa Halava. Tavoitteena on jatkumo Puheloisen mukaan Suomessa kyberturvallisuudessa käytössä olevan hajautetun johtamismallin tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta on jatkuvasti arvioitava. Candolin näkee mallissa ongelmia. Kyky varautua on, mutta toimintaa ei ole resursoitu eikä vastuita määritelty. Suomessa osaamista olisi, mutta se ei ole riittävästi kohdistunut tällaisiin uhkiin, hän sanoo. Juho Takkunen Suomeen on suunnitteilla valtionhallinnon 24/7 -tietoturvatoimintakyky eli ympärivuorokautinen tietoturvavalvonta. Sillä saataisiin reaaliaikainen tilannekuva valtion Valtionhallinnon tärkein tietoturvan hallintaan liittyvä organisaatio tällä hetkellä on Viestintäviraston tietoturvaviranomainen CERT-FI, joka seuraa valtakunnallista tietoverkkojen tilannetta ja tietoturvaloukkauksia. Tekniikan tohtori Catharina Candolinin mukaan se tekee ansiokasta työtä, mutta se ei riitä. tietoverkkojen, -järjestelmien ja - varantojen turvallisuustilanteesta. Kyky vahvistaisi varautumista häiriötilanteisiin ja tietoturvaongelmiin sekä parantaisi viranomaisten koordinaatiota reagoimisessa niihin. Valvontaa hoitavaa Kyberpuolustukseen pitäisi Candolinin mielestä suunnata lisää rahaa ja henkilöstöä. Hänen mielestään Suomessa ei kuitenkaan tarvita samanlaista kyberpuolustuskeskusta, kuin mikä Viron pääkaupunkiin Tallinnaan on perustettu. Naton valtuuttaman keskuksen kanssa kuitenkin tehdään yhteistyötä. 24/7-tietoturvavalvontaa suunnitellaan organisaatiota ei ole vielä päätetty, mutta puolustushallinto on noin viiden vaihtoehdon joukossa. Tietoteknisten järjestelmien toimivuuteen kohdistuvat uhat ja iskut tietojärjestelmiin on huomioitu myös valmiuslain valmistelussa. Sotaveteraanipäivän perinteiden tulevaisuus puhuttaa Kuva: Tiia Turunen Tällä hetkellä Tammenlehvän perinneliiton suurimpiin tavoitteisiin kuuluu veteraanipäivän perinteen jatkumon takaaminen. Seminaarin keskeinen sisältö on kansallisen veteraanipäivän tulevaisuus, painottaa Tammenlehvän perinneliiton puheenjohtaja Eino Siuruainen. Liiton toimintaperiaatteena on koota eri yhteisöjä, joiden yhteistyöllä veteraanipäivää voidaan uudistaa ja korostaa. Seminaarin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että etenkin nuorisojärjestöjä tulisi saada mukaan. Myös puolustusvoimat on kiinteästi mukana veteraanipäivän järjestelyissä. Olemme sitoutuneet maksamaan kunniavelkamme veteraaneille, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Antero Karumaa kertoo. Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole yksinoikeutta veteraanipäivään, vaan kaikki tahot ovat tervetulleita mukaan, hän jatkaa. Kontra-amiraali Antero Karumaa muistuttaa kunniavelasta sotaveteraaneille. Kuva: Lassi Häkkinen

ruotuväki 21/2010 uutiset 5 Kriisinhallinnan voimankäyttösäännöstö on ajantasainen tähtäimessä Miten syntyy muonituskeskuksen ruokalista? Otto Kannisto Tiia Turunen Juho Takkunen Rauhanturvaajien voimankäyttö on tarkkaan säädeltyä. Puolustusministeriön kansliapäällikön asettama työryhmä pitää suomalaisten rauhanturvaajien voimakeinojen käyttämistä koskevaa säännöstöä johdonmukaisena kokonaisuutena.kansainvälisissä sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa voimankäyttösäännöt perustuvat YK:n, EU:n ja Naton vakiintuneille mallivoimankäyttösäännöille. Suomalaisen kriisinhallintahenkilöstön voimakeinojen käyttöä rajaa myös rikoslain neljännen luvun 6 :n 2 momentti, jonka mukaan voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin, kertoo vanhempi hallitussihteeri Tuomas Venho puolustusministeriöstä. Työryhmä pitää voimankäyttösäännöstön kouluttamista kriisinhallintajoukkojen henkilöstölle keskeisenä. Rauhanturvaajien tulee tuntea tarkasti voimakeinojen käyttöön liittyvät oikeutensa, jotta he osaavat toimia myös yllättävissä tilanteissa voimankäyttösäännöstön oikeuttamalla tavalla. Rauhanturvaoperaatiossa voimakeinojen käytön tulee olla kokonaisuutta arvioiden puolustettavaa. Voimakeinojen käyttöä ohjaavat säännöt johdetaan kolmesta sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa talaissa määritellystä periaatteesta. Nämä ovat välttämättömyysperiaate, suhteellisuusperiaate ja voimankäytön minimoinnin periaate. Näiden lisäksi voimakeinojen käyttöä rajaavat operaatiokohtaiset voimankäyttösäännöt. Kansallisiin rajoituksiin suhtaudutaan pidättyvästi Kriisinhallintaoperaatio Atalantan ensimmäinen koulutusjakso alkoi viime viikon maanantaina Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä. Rotaatiokoulutus kestää kahdesta neljään viikkoa koulutettavan tehtävästä riippuen. Operaation henkilöstö on valittu alustavasti ensimmäisen valintatilaisuuden perusteella. Koulutukseen on kutsuttu noin sata henkilöä. Mukana ovat operaatioon valitut ja varasijoille sijoitetut. Koulutusjakson johtaa miinalaiva Pohjanmaan päällikkö, komentajakapteeni Mika Raunu. Koulutuksen aikana tuleva kriisinhallintajoukko muun muassa saa varusteensa, perehtyy tehtäviinsä, saa harjoitusta merellä sekä oppii tietoja kohdemaasta. Joku voi vielä koulutuksen aikana henkilökohtaisesti päättää, Kriisinhallintaoperaation voimankäyttösääntöihin on mahdollista tehdä kansallisia rajoituksia. Näihin suhtaudutaan kuitenkin pidättyväisesti. Kuten sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain perusteluissa eli hallituksen esityksessä vuodelta 2006 on todettu, mahdollisiin kansallisiin yksittäisiä voimankäyttösääntöjä koskeviin erityisiin rajoituksiin kannattaa suhtautua pidättyvästi, Venho kommentoi. Sotilaskotiliitto järjestää rap-kilpailun varusmiehille. Vuoden 2010 lopulla alkava kilpailu etsii uutta sotilasmusiikin klassikkoa, sillä sen ensiesitys tulee olemaan 16.4.2011 sotilaskotiliiton 90-vuotisjuhlassa noin 600 arvovaltaisen kutsuvieraan edessä. Sotilaskotiliitto on aikaisemminkin järjestänyt varusmiehille erilaisia kilpailuja, mutta valtakunnallisen rap-kilpailun laajuista tapahtumaa ei olla ennen järjestetty. Voittajakappaleen valintaan vaikuttaa muun muassa se, kuinka suuren yleisön sillä tavoittaa. Vaikka riimit olisi suunnattu yhdelle sotilaskotisisarelle, kaikkien tulisi kokea se omakseen. Tuomaristoon kuuluu edustajia Sotilaskotiliitosta, nuorista sisarista, varusmiessoittokunnasta, varusmiestoimikunnasta, Ruotuväestä ja puolustusvoimista. että tämä ei ole hänen juttunsa, mainitsee komentaja Jukka-Pekka Schroderus Merivoimien Esikunnasta. Viikosta kahteen merillä Upinniemen lisäksi koulutusta on muun muassa Porin Prikaatissa Säkylässä. Merellä Pohjanmaaaluksella joukko harjoittelee viikosta kahteen. Kriisinhallintajoukot koostuvat entistä useammin yhdessä toimivista monikansallisista kokoonpanoista, jolloin eroavaisuudet kansallisissa voimankäytön käytännöissä voivat olla kriisinhallintajoukon toiminnan ja uskottavuuden kannalta haitallisia. Rajoitukset saattavat pahimmillaan vaarantaa kriisinhallintajoukon ja yksittäisen sotilaan turvallisuuden, hallitussihteeri Venho tarkentaa. Sotilaskotiliitto räppää yhdeksänkymppiseksi Sotilaskotiliitto etsii parasta sotilaskotiräppiä. Myös muita kilpailuja merkkivuoden kunniaksi Kilpailuun voi osallistua joko yksin tai ryhmässä. Varusmiehet voivat toimittaa kilpailukappaleensa omaan sotilaskotiinsa tai suoraan sotilaskotiliittoon. Mukana on oltava äänitallenne ja kappaleen sanoitus koneella kirjoitettuna. Rapin kieli on suomi. Parhaan sotilaskotirapin tekijä tai tekijät palkitaan ipodeilla. 90-juhlavuoden kunniaksi on tulossa myös muita kilpailuja. Sotilaskotiliitto ja Äidinkielen opettajain liitto järjestävät yhteistyössä Kirje tuntemattomalle sotilaalle ja Tekstiviesti sotilaskotisisarelle -kilpailut. Atalanta-operaation rotaatiokoulutus alkoi Kuva: Jukka Lehtinen Lopullisesti henkilöstö nimetään joulukuun alkuun mennessä. Koulutus päättyy noin viikkoa ennen joulua valmiustarkastukseen, jossa kriisinhallintajoukon suorituskyky mitataan. Tämän jälkeen seuraa lyhyt loma ennen henkilöstön palveluksen alkamista. Tammikuun 5. miinalaiva Pohjanmaa jättää Suomen rannat ja suuntaa kohti Somalian aluevesiä. Kuva: Puolustusvoimat/Juhani Kandell Otto Kannisto Ruokailuun marssiminen on palveluspäivän kohokohta. Säännöllisen ruokailun avulla sotilas pitää yllä taistelukuntoaan. Siksi ei ole aivan yhdentekevää minkälaista ruokaa muonituskeskuksissa tarjoillaan. Kysymyksiimme vastaa tuotantosuunnittelija Sirpa Kurki. Miten muonituskeskusten ruokalistat käytännössä laaditaan eli kuka päättää mitä varuskunnissa syödään? Ruokalistoja kehitetään PURUn palvelutuotannossa asiakaspalautteiden ja muonituskeskuksien kokkien palautteiden perusteella. uutisia muualta Kutsuntaikäisten jaksaminen on tärkeää armeijallekin Kuinka paljon kiinnitetään huomiota ravitsemustieteelliseen puoleen ruokalajeja valittaessa? Ravitsemussuositukset ovat yksi tärkeä ruokalistasuunnittelun perusta. Ruokalistat suunnitellaan niin, että aterioista saa päivittäin riittävän määrän energiaa, proteiineja, hiilihydraatteja, kuitua, vitamiineja ja hivenaineita. Suunnittelussa huomioidaan myös hinta, aterioiden monipuolisuus ja vaihtelevuus. Entä varusmiesten mieltymyksiin? Ruokailijat voivat antaa muonituskeskuksissa asiakaspalautetta, joko suullisesti tai kirjallisesti asiakaspalautelomakkeella. Lisäksi jokaiselle saapumiserälle tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Kaikki palautteet käsitellään ja ne huomioidaan ruokalistasuunnittelussa ja muonituskeskusten toiminnan kehittämisessä. Yksittäisten mieltymysten ja makuasioiden osalta joudumme tekemään kompromisseja ja tarkastelemaan tilannetta kokonaisuutena. Kuinka paljon saatte palautetta eri ruokalajeista? Keskimäärin päivittäistä palautetta varusmiehiltä tulee kaikista muonituskeskuksista yhteensä 300 500 kappaletta kuukaudessa. Päivittäispalautteista yli 60 prosenttia on hyvää tai erinomaista palautetta. Puolustusvoimat suhtautuu vakavasti kutsuntaikäisten sosio-ekonomisiin ongelmiin sekä mielenterveyden edistämiseen. Osassa kutsuntatilaisuuksia mukana on kunnallisia sosiaali- ja terveyspuolen ihmisiä. Aiheesta kertoo YLE Perämeri. Lapin alueella Kemin ja Rovaniemen kutsuntatilaisuuksissa on mukana sotilaslääketieteen keskuksen sairaanhoitaja, joka tekee erityisen mielenterveysasioihin liittyvän kyselyn ja haastattelun. Valitettavasti mielenterveyteen liittyvät ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet nuorilla miehillä, toteaa majuri Harri Laiho Lapin aluetoimistosta Tilastojen mukaan tällä hetkellä ikäluokasta noin 80 prosenttia suorittaa asepalveluksen. Yksittäisistä keskeytyksen syistä ovat eniten kasvaneet mielenterveydelliset syyt. YLE Perämeri 11.11. Armeija on yhä useammalle hiihtokoulu Armeija auttaa yhä useampaa nuorta miestä ja naista kadonneen hiihtotaidon metsästyksessä, kerrotaan YLE Kainuun uutisissa. Kainuun Prikaatissa opetteluaikaa on alle kymmenen tuntia, ja sinä aikana sotilaan tarvitsema hiihtotaito pitäisi kaivaa esiin. Hiihtotaito ei ole enää itsestäänselvyys asevelvollisuuttaan suorittavalle, vaan yhä useampi joutuu kaivelemaan muistiaan sekä edellisestä hiihtokokemuksesta että myös hiihtotaidosta. Tällaisessa muistinkaivelussa Kainuun Prikaatissa palveleva alikersantti Mikko Jurvanen ei ole yksin. Ala-asteella olen tainnut viimeksi hiihtää ennen armeijaan tuloa. Ei ole lempiharrastuksia, mutta on se aina välillä ihan lystiä täällä armeijassa. YLE Kainuu 16.11. Enemmistö reserviläisistä vaatii vetäytymistä Afganistanista Reserviläisliiton tuoreessa nettigallupissa 54 prosenttia vastanneista vaatii joukkojen vetämistä pois Afganistanin operaatiosta, kerrotaan Verkkouutisissa. Valtaosa kansainvälisissä tehtävissä palvelevista suomalaisista on perinteisesti ollut reserviläisiä. Afganistanin ISAF-operaation oletettua pidempi kesto ja alueen turvallisuustilanteen jatkuva kiristyminen ovat kuitenkin muuttaneet reserviläisten suhtautumista. Tilanne on samansuuntainen monessa muussa operaation osallistuvassa maassa, joista osa on jo tehnyt vetäytymispäätöksen. Reserviläiset suhtautuvat myös muihin puolustusvoimien kansainvälisiin operaatioihin hieman kielteisemmin kuin ennen. Reserviläisliitto katsoo, että puolustusvoimien tärkein tehtävä on kotimaan puolustaminen. Verkkouutiset 12.11. Toimittanut Tiia Turunen

6 maailmalla ruotuväki 21/2010 lyhyesti Somalimerirosvot vapauttivat eläkeläispariskunnan Kolmetoista kuukautta somalialaisten merirosvojen sieppaamana ollut englantilainen eläkeläispariskunta vapautui lunnaita vastaan. Merirosvot sieppasivat Paul ja Rachel Chandlerin heidän ollessa purjehtimassa Seychellien lähistöllä. Somalilähteiden mukaan pariskunnan vapaudesta maksettiin noin 550 000 euron lunnaat. Vankeuden aikana meidät yritettiin erottaa toisistamme. Me kieltäydyimme ja sen johdosta meitä pahoinpideltiin. Se oli hyvin traumaattista, totesi Rachel Chandler BBC:n haastattelussa. (BBC 14.11.10) OKa Haitissa hyökättiin YK:n rauhanturvaajia vastaan Haitin pohjoisosassa Cap Haitienissä väkijoukko mellakoi maassa riehuvan koleraepidemian takia. Rauhanturvaajien kimppuun haitilaiset hyökkäsivät, koska osa uskoo koleran tulleen saarelle nepalilaisten rauhanturvaajien mukana. Aluksi YK:n rauhanturvaajat pyrkivät rauhoittamaan tilanteen ampumalla kyynelkaasua, mutta uutistoimisto Reutersin mukaan tilanne kärjistyi molemminpuoliseen laukaustenvaihtoon. Mellakassa loukkaantui useita ja yhden mielenosoittajan kerrotaan kuolleen rauhanturvaajien luoteihin. YK:n mukaan kyseessä oli itsepuolustus. (Reuters 16.11.) TTu Somaliassa on suurin terrorismiriski Somaliassa on maailman suurin terrori-iskujen riski. Pakistan, Irak, Afganistan, palestiinalaishallinnon alue ja Kolumbia ovat seuraavaksi suurimmassa terrorismin vaarassa. Asiasta kertoo brittiläinen tutkimuskeskus Maplecroft, jonka laatima terrorismin riskiindeksi perustuu maailmanlaajuisiin arvioihin terrori-iskujen yleisyydestä ja voimakkuudesta 196 maassa. Somaliassa on kesästä 2009 kesään 2010 tehty 556 terrori-iskua, joissa on kuollut 1 437 ihmistä ja haavoittunut 3 408. Myös Jemenin terrorismiriski on kasvanut. Suomi on indeksin mukaan matalan riskin maa. (Maplecroft, Reuters 15.11.) JTa Myös Rasmussen korostaa kybersotaa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan kyberuhkat kasvavat tulevaisuudessa. Mies alleviivaa, että sotilaallinen kapasiteetti voi heikentyä huomattavasti, jos joku murtautuu tiedonvälitysjärjestelmiin. Voit aiheuttaa vakavaa jälkeä ampumatta yhtään laukausta. Tämä ei ole science fictionia. Viro koki tällaisen hyökkäyksen kolme vuotta sitten, Fogh Rasmussen sanoo. Suomen puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen linjasi aiemmin, että tietoverkkosodankäynti nähdään vakavana uhkatekijänä myös Suomessa. (Politiken 12.11.) LKa Libanon laittaa rauhanturvaajat ahtaalle Israelin suurlähettiläs kehuu Suomen työtä Lähi-idän rauhanprosessissa. Tilanne räjähdysalttiilla alueella on rauhallinen mutta varautunut. Lauri Kangasniemi Suomi on palaamassa Libanoniin. Huhupuheet mahdollisesta uudesta rauhanturvaoperaatiosta alkoivat, kun suomalaisjoukkojen ilmoitettiin vetäytyvän Kosovon KFOR-operaatiosta. Libanonin UNIFIL-operaatio on helppo vaihtoehto, koska se on YK-johtoinen. Nato-johtoiseen operaatioon osallistuminen voi olla poliittisesti hankalampaa. Lisäksi aiempi runsas kokemus Libanonista tukee UNIFIL-operaatiota. Israelin Suomen suurlähettilään Avi Granotin mukaan UNIFILjoukkojen tehtävä on vaativa mutta tarpeellinen. Odotukset niitä kohtaan ovat korkealla. Puolustusvoimiemme komentaja, kenraali Gabi Ashkenazi sanoi juuri vierailullaan Kanadassa, että UNIFIL ei ole aina menestyksekäs, mutta sen läsnäoloa tarvitaan rauhoittamaan tilannetta. Joukkojen tehtävä on tosin lähes mahdoton, Granot toteaa. Itsekin esimerkiksi Libanonin sodassa 1980-luvulla palvelleena Granot sanoo tuntevansa Libanonin melko hyvin. Suurlähettiläs arvostaa Suomen toimintaa Lähiidän rauhanprosessissa Arvostan suuresti Suomen panosta ja halua auttaa käytännössä. Vaikka Suomi on pieni valtio, se on hyvin omistautunut tavoitteelle tuoda lopullinen ratkaisu konfliktiin. Suomalaisilla on pitkät perinteet Libanonista pakina Suomalaisia rauhanturvaajia partioimassa rajavyöhykkeellä Libanonissa. Suomessa ei ole vielä tarkemmin määritelty operaation suuruutta. Ensimmäisen kerran Suomi lähti Libanoniin vuonna 1982 pataljoonalla, joka kotiutui 19 vuotta myöhemmin. Rajavyöhykkeellä työskenteli vuosien aikana yli 11 000 suomalaissotilasta. Kesän 2006 sodan jälkeen alueella palveli pioneerikomppania, jonka tehtävä oli rakentaa tukikohtia rintamavastuun ottaville joukoille. Eteläinen Libanon oli kärsinyt varsin raskaasti sotatoimista samoin kuin liikenneyhteydet pohjoisen suuntaan. Teknisestä näkökulmasta suuri haaste oli tietysti kilpailu rakentamiseen liittyvästä materiaalista ja palveluista, suomalais-irlantilaisen pataljoonan entinen komentaja, everstiluutnantti Osmo Toivanen toteaa. Toivanen huomauttaa, ettei ole hyvä asia, jos kriisinhallintajoukot aiheuttavat inflaatiokierteen tai sen, etteivät paikalliset ihmiset pysty kilpailemaan varakkaan YK:n kanssa samoilla markkinoilla. Kaikkein tärkein haaste oli ihmisten palvelusturvallisuus kokonaisuutena alkaen elintarvikkeiden ja veden laadusta päätyen räjähtämättömiin ampumatarvikkeisiin, Toivanen aprikoi. Vuosi 2006 jätti jäljen Pussirotta päätyy laituriomeletiksi Sotilailla on kiusallinen tapa käyttää lyhenteitä, joita kukaan muu ei ymmärrä. Muistan itse erään sotilasoppilaitoksen kokeessa yrittäneeni arvailla mikä outo on Yltueiver. Jokainen meistä everstiksi ylenneistä toki tietää sen olevan YLeisTUoli EI VERhoiltu. Täytyy toivoa, että nykyiset maisterit tietävät muutakin. Yltueiver ei kaikeksi onneksi ole päässyt yleiskielen sanaksi. Sellainen sitä vastoin on brittilyhenne RAT, joka on lyhennetty muoto sanasta annos Ration. On varmaankin ollut huvittavaa valita ruoka-annoksen lyhenteeksi yhdistelmä, joka merkitsee rottaa. Virallisesti kyseessä on Packed Kesällä 2006 käyty Israelin ja islamistijärjestö Hizbollahin välinen sota vaikuttaa alueen nykyiseen tilanteeseen. Konflikti osoitti molemmille osapuolille ja koko kansainväliselle yhteisölle, kuinka vaaralliseksi tilanne Israelin ja Libanonin rajalla voi yltyä. Sota alkoi, kun Hizbollah ampui lukuisia raketteja Pohjois-Israeliin ja sieppasi kaksi rajalla partioinutta israelilaissotilasta. Järjestö halusi toiminnallaan vastustaa Israelin toimia Gazassa. Israel vastasi hyökkäykseen laajamittaisella sotilasoperaatiolla. Vaikutus oli suuri. Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah toisti useissa eri yhteyksissä, ettei hän olisi aloittanut hyökkäystä, jos olisi tiennyt Israelin reagoivan niin raskaasti. Pohjimmiltaan hän lähes pyysi anteeksi libanonilaisilta sodan aloittamista, suurlähettiläs Avi Granot sanoo. Viimeisin vakava välikohtaus rajavyöhykkeellä sattui elokuun alussa, kun libanonilaiset sotilaat ampuivat israelilaisen reservin everstiluutnantin. Israelilaissotilaat olivat kaatamassa puuta, joka sijaitsi libanonilaisten sotilasviranomaisten mukaan Libanonin alueella. Israel kiisti rajarikon. UNIFIL-joukot vahvistivat, etteivät israelilaiset ylittäneet valtioiden rajaa. Hizbollah jakaa mielipiteet Israelilaisten näkökulmasta eteläistä Libanonia hallinnoiva shiia-islamilainen Hizbollah ei ole pahin uhka. Enemmän heitä huolettaa Iranin toiminta Hizbollahia varustavana tahona. Tällä hetkellä tilanne rajalla on kuitenkin rauhallinen. Siellä on jännitettä. Se johtuu enemmän tai vähemmän siitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, ei niinkään siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Hizbollah pitää meidät jatkuvassa valmiudessa, Avi Granot kiteyttää. Yhdysvallat, Australia, Kanada, Israel ja Egypti luokittelevat Hizbollahin terroristijärjestöksi. Myös Saudi-Arabian ja Jordanian kaltaiset sunni-islamilaiset valtiot ovat tuominneet järjestön toiminnan. Monet EU-maat eivät kuitenkaan koe Hizbollahia terroristijärjestöksi. Everstiluutnantti Osmo Toivanen näkee järjestön puoluepoliittisen toiminnan tuovan mukanaan yhteiskunnallista vastuuta. Hizbollah oli ja on edelleen merkittävä tekijä alueella. Lisäksi se saa tukea vaikuttavilta arabivaltioilta. Toki Hizbollah valmistautuu myös sotaan Israelia vastaan, mutta uskon, että aseellinen toiminta on suuntautunut kuluneiden vuosien varrella omaan puolustusvalmisteluun enemmän kuin terrori-iskujen suunnitteluun Israelia vastaan, everstiluutnantti Toivanen sanoo. Kalle Liesinen Sanasto: Bag rat =pussitettu ruoka-annos Chunder = oksentaa, oksennus Compo = composition of rations = taistelumuona-annos Dockyard omelette = vomit = pag = oksennus Port = paarpuuri = vasen puoli aluksen menosuuntaan Starboard = styyrpuuri = oikea puoli aluksen menosuuntaan Scran bag = ruokajätepussi Ration, pakattu kerta-annos. Siitä on helposti voinut jatkaa velmuilua ja muuttaa termi annospussiksi Bag rat, joka suomalaisen korviin kuulostaa samalta kuin pussi ja rotta. Bag rat ei ole kuitenkaan lähelläkään pussirottaa, joka kyllä on yksiselitteisesti Opossum. Bag ratin vitsi on siinä, että b-kirjaimen pehmeyttä voi lausuessaan hieman säätää ja siinäpä meillä onkin slangisana Pag, joka tarkoittaa oksennusta. Yrjörotta evääksi herkullista eikö vain. Ruokaa tarkoittava sana Scran on alkuaan Liverpoolin murretta, josta se on levinnyt laivaston ja merijalkaväen kieleen. Ulkopuolinen voisi olettaa kuninkaallisen laivaston lounaspussin olevan nimeltään Scran bag. Niin ei kuitenkaan ole. Laivoilla ei syödä pusseista vaan lautaselta apuna port and starboard scran spanners, haarukka vasemmalla ja veitsi oikealla. Kun laivaston ruoka pääsee pussiin asti, kyseessä on tietysti ruokajätepussi eli scran bag. Ehkä sitä voi pitää jonkinlaisena pyttipannuna ainakin merijalkaväessä. Merisairaana ruoka ei tahdo pysyä sisällä ja silloin joutuu jodlaamaan ämpäriin Yodel in a bucket. Merisairaudesta ei laivalla lasketa leikkiä ja pahoinvoinnista käytetään kiertoilmaisuja. Silti merisairaus on jättänyt jälkensä slangiin. Yksi ilmaisuista on syntynyt laivoilla, joissa siirtolaisia vietiin uudelle mantereelle. Merisairaat pääsivät kannelle, ja kun he oksensivat, miehistö huusi Watch under, varokaa alapuolella. Tuuli vei varoituksen ensimmäiset kirjaimet ja joku onneton sai lastin päälleen samalla, kun kuuli varoituksen Chunder. Niin syntyi aussisana, joka merkitsee oksennusta ja oksentamista. Pahoinvointi merellä on monin tavoin hankalaa ja vaarallistakin, jos samalla pitäisi käyttää laitteita ja osallistua työhön. Sitä vastoin, kun iltalomalta hoiperrellaan takaisin alukselle, voi asian ottaa rennommin. Itse asiassa onkin aivan hyvä oksentaa maalle eikä laivalle. Mikäs siitä sitten syntyykään muu kuin Dockyard omelette eli laiturimunakas. Sitä ei rantakapakassa kannata tilata. Kuva: Puolustusvoimat/Juhani Kandell

ruotuväki 21/2010 reportaasi 7 Kuva: Lassi Häkkinen Juha Koivulahti esittelee varusmiehille papin pukeutumista. Erilainen leiri Varusmiespalveluksen aikana on mahdollista suorittaa sotilasrippikoulu. Leiriläiset pääsivät tutustumaan krematorioon. Otto Kannisto Kolmisenkymmentä maastokuosiin sonnustautunutta nuorta miestä istuu puoliympyrässä. He kuuntelevat sotilaspastorin esitelmää Pyhästä Hengestä. Toisilla on kasvoillaan mietteliäs ilme, joillain taas tuo yleismaailmallinen haaveilevan lasittunut oppituntituijotus. Sotilaspastorin oppitunti on osa varusmiesten sotilasrippikoulua. Tiistaista perjantaihin kestävälle leirille osallistuu 32 varusmiestä Etelä- ja Länsi-Suomen varuskunnista. Sotilasrippikoulu järjestetään kahdesti vuodessa. Tällä kertaa pitopaikkana on Hollolan seurakunnan leirikeskus. Siellä taistelijat majoittuvat neljän hengen huoneisiin. Sotilasrippikoulussa käydään normaaliin seurakunnan järjestämään rippileiriin verrattuna tiivistetty ohjelma. Kristinuskon perusasiat pyritään silti käsittelemään huolellisesti. Lisäksi leirillä pohditaan eettisiä näkökulmia sotaan ja rauhaan. Sodan ja rauhan ongelmia useammin kuitenkin kysytään aivan perustavanlaatuisia asioita. Kuten kuka minä olen, mihin olen menossa ja mikä on elämän tarkoitus.täällä palataan elämän perusarvoihin, kertoo leiriä johtava Viestirykmentin sotilaspastori Markus Korpela. Useista syistä Leirille ovat tervetulleita kaikki, jotka eivät ole suorittaneet rippikoulua ennen varusmiespalvelusta. Hollolaan saapuneet varusmiehet tulevat erilaisista taustoista ja heidän innoittimensa vaihtelevat sen mukaisesti. En käynnyt teininä rippileiriä. Armeijassa kuulin tästä mahdollisuudesta ja päätin ottaa hyödyn irti tilanteesta, toteaa kaartinjääkäri James Nikander. Kaikilla tänne tulleilla on arvostettava syy. Moni haluaa saada lisätietoa tai pohtia omia arvoja ja elämänkatsomusta. On myös käytännön syitä. Jotakuta on pyydetty kummiksi. Toisen tyttöystävä taas haluaa kirkkohäät, sotilaspastori Markus Korpela arvioi. Leirille osallistuu myös maahanmuuttajataustaisia varusmiehiä, jotka haluavat rippikoulun avulla syventää suomalaisen kulttuurin tuntemustaan. Eroon rooleista Leiriläiset kertovat, että hyvä ryhmähenki syntyy varusmiesten keskuudessa varsin nopeasti. Leirillä on hyvä ilmapiiri. Muut varusmiehet ovat loistavia. Materiaalia tulee paljon lyhyessä ajassa, mutta kaikki tehdään hyvällä sykkeellä, Nikander kertoo. Samoilla linjoilla on myös tykkimies Janne Lagerroos. Leiri on kokonaisuutena erittäin toimiva. Tällä hetkellä fiilikset leiristä ovat hyvät. Saatanpa jopa liittyä kirkkoon. Tätä pitää tosin vielä puntaroida, hän mietiskelee. Rippileirillä opettajana toimivalla Satakunnan Lennoston sotilaspastori Kari Mannermaalla on tarjota selitys hyvän ryhmähengen syntymiselle. Täällä ollaan ensisijaisesti ihmisiä ja vasta toisisijaisesti sotilaita. Leireille muodostuu usein sellainen ilmapiiri, että uskaltaa sanoa, mitä ajattelee, hän toteaa. Leirillä pyritään pois persoonan päälle liimatuista rooleista. Leirillä pyritään pois persoonan päälle liimatuista rooleista, sotilaspastori Korpela jatkaa. Kuoleman porteilla Markus Korpela pitää saarnaa Levon hautausmaalla. Oppituntuntien teoreettisen pohdiskelun rinnalla varusmiesten rippileirillä otettiin myös konkreettisempaa kosketusta yhteen ihmiselämän keskeisimmistä aiheista, eli kuolemaan, krematoriovierailun merkeissä. Lahden Levon hautausmaan yhteydessä sijainnutta krematoriota varusmiehille esitteli krematorion hoitaja Seppo Tuutti. Ruumiin vimeinen matka käytiin läpi perinpohjaisesti aina pakastimesta tuhkien erotteluun. Eniten kiinnostusta herättivät tuhkattujen ruumiden sisältä löytyneet sulamattomat metalliesineet joihin lukeutui muun muasssa rautaisia polvilumpioita, kranaatin sirpaleita ja yksi sydämen tahdistin. Vierailu sai leirillä apuopettajana toimineen, varusmiespappi Atte Tolosen pohtimaan omaa hautaustapaansa. Krematoriossa varmistuin siitä, että en halua polttohautausta. Pidän perinteistä ja symboliikasta, joita löytyy normaalista arkusta. Krematorio sen sijaan vaikutti melko laitosmaiselta, hän maalailee. Konfirmaatio Toisinaan Seppo Tuutti löytää tuhkan seasta sulamattomia metalliosia. Rippileiri huipentui konfirmaatiotilaisuuteen Hollolan keskiaikaisessa kivikirkossa. 21 varusmiestä konfirmoitiin ja heistä kuusi myös kastettiin. Tämän jälkeen Sotilaskotiyhdistys tarjosi leiriläisille päätöskahvit ja pienet muistoesineet. Korpelan mukaan rippikoulun vasta täysi-ikäisenä käyvät saattavat saada muita enemmän irti leirin asiasisällöstä, koska elämänkokemus auttaa heitä asioiden syvällisessä ja aidossa pohdinnassa. Toivomme, että varusmiehet näkisivät kristinuskon omaa elämäänsä kannattelevana asiana ja löytäisivät itselleen ihmisen kokoisen paikan maailmassa, Markus Korpela toivottaa. Lisää kuvia netissä > www.ruotuvaki.fi

8 YDINASERIISUNTA ruotuväki 21/2010 Pommia purkamassa Ydinpommi on kiistaton merkkipaalu ihmiskunnan itsetuhoisuuden historiassa. Sitä on pelätty, inhottu ja himoittu yli kuusikymmentä vuotta. Ydinaseita ja niiden leviämistä vastaan on myös taisteltu. Tänä päivänä tuota kamppailua käydään ydinsulkusopimus NPT:n viitoittamana. NPT eli the Nuclear Non-Proliferation Treaty tuli voimaan 5.3.1970. Myös Suomi oli ensimmäisten allekirjoittajien joukossa. Tähän päivään mennessä sopimukseen on sitoutunut 189 valtiota. Ydinaseista luopuminen on rationaalista. Niiden ylläpitäminen on kallista, eikä niillä ole juurikaan sotilaallista käyttöä, toteaa Nuclear Free Security -raportin Ulkopoliittisen instituutin erityisasiantuntijana kirjoittanut Tarja Cronberg. Yksitoista-artiklainen ydinsulkusopimus jakaa valtiot kahteen kastiin: ydinasevaltioihin ja ydinaseettomiin maihin. Virallisia ydinasevaltiota ovat Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Iso-Britannia. Nämä ovat samalla YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet. Niiden lisäksi ydinaseita tiedetään olevan Pakistanilla, Intialla, Israelilla ja Pohjois-Korealla. Iranin ydinohjelmasta ei ole täyttä varmuutta. Ydinsulkusopimuksen tavoitteet voi tiivistää kolmeen pilariin: ydinaseiden leviämisen pysäyttäminen, täydellinen aseistariisunta ja rauhanomaisen ydinteknologian saatavuuden varmistaminen. Täydellinen ratkaisu NPT ei kuitenkaan ole. Ydinsulkusopimuksesa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma. Joillakin mailla saa olla ydinaseita ja toisilla ei. Vallalla on kaksoisstandardit. Ydinasevaltioiden olisi pitänyt edistää ydinaseriisuntaa. Tätä ei ole tapahtunut. Sen sijaan ydinasevaltiot keskittyvät pitämään muut erossa ydinaseista. Siksi ollaan tilanteessa, jossa koko ajan on olemassa jännite ydinaseriisunnan ja ydinaseiden leviämisen estämisen välillä, Cronberg kertoo. Leviämisen pysäyttäminen Ydinsulkusopimuksen ensimmäinen päämäärä on estää ydinaseiden leviäminen. Sopimuksen allekirjoittaneet ydinasevaltiot eivät saa millään tavoin auttaa ydinaseettomia maita ydinaseiden hankinnassa tai kehittämisessä. Ydinaseettomat valtiot taas lupaavat olla tavoittelematta ydinaseen hallintaa suorasti tai epäsuorasti. NPT ei ole onnistunut tavoitteessaan. Ydinsulkusopimuksen voimaantulon jälkeen Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea ovat onnistuneet hankkimaan ydinaseen tai ainakin aloittamaan ydinohjelman. On tosin huomattavaa, että kolme ensimmäistä eivät ole edes koskaan allekirjoittaneet ydinsulkusopimusta. Pohjois-Korea liittyi sopimukseen vuonna 1985, mutta erosi siitä vuonna 2003. Kriisiherkillä alueilla vaaditaan lisää työtä. Näyttää siltä, että NPT ei yksin riitä estämään ydinaseiden leviämistä alueille, joilla maat haluavat poliitisen ympäristön tai turvallisuustilanteen takia säilyttää mahdollisuuden hankkia ydinaseita. Poliittisia neuvotteluita tarvitaan tukemaan ydinsulkusopimusta, jotta se voisi toteuttaa tehtävänsä räjähdysherkillä alueilla, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija, tohtori Barbara Zanchetta. Viime aikoina pinnalle noussut Iranin, mitä todennäköisimmin sotilaalliseen hyötyyn tähtäävä, ydinohjelma tuo päivän valoon ydinsulun heikoudet. Ongelma on molemminpuolisen luottamuksen ja ymmärryksen puute. On vaikea nähdä todellista edistystä neuvotteluissa Iranin ydinohjelmasta, ennen kuin on luotu sopiva ympäristö dialogille, Zanchetta jatkaa. Käden ulottuvilla Yhdentyneessä maailmassa ydinpommin hankkiminen on poliittinen itsemurha. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö useat valtiot pystyisi hankkimaan ydinasetta. Maita, joilla on kyky tuottaa nopeasti ydinpommi, kutsutaan virtuaalisiksi ydinasevaltioiksi. Lähes jokainen teollinen valtio pystyisi hankkimaan ydinaseen, jos se niitä haluaisi ja olisi valmis kantamaan seuraukset. Esimerkiksi Japani, Etelä-Korea ja Taiwan pystyisivät valmistamaan ydinaseen lyhyellä varoitusajalla. Niillä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tarvetta ryhtyä tavoittelemaan ydinasetta, koska ne ovat Yhdysvaltojen ydinsateenvarjon alla. Jos maiden luottamus Yhdysvaltoihin horjuisi, saattaisivat ne kuitenkin kansallisesti päätyä hankkimaan ydinaseen, kertoo ydinaseisiin erikoistunut dosentti Stefan Forss Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta. Myös vähemmän kehittyneet valtiot ovat osoittaneet, että ydinaseen valmistus ei ole epärealistinen tavoite. Jos Irakin sotaa ei olisi käyty, Saddam Hussein saattaisi nyt olla ydinasevaltion johtaja, Forss toteaa. Ydinaseettomien maiden rauhanomaisia ydinohjelmia valvoo IA- EA (International Atomic Energy Agency). Täysin salassa IAEA:lta ydinpommia on lähes mahdotonta kehittää. Jos jokin valtio evää sen tarkastajilta pääsyn ydinvoimaloihinsa, voidaan kyseisen maan olettaa rikkovan ydinsulkusopimusta. Suomikin pystyisi valmistamaan ydinaseen, mutta salassa se ei onnistuisi, Forss summaa. Radioaktiivinen ässä hihassa Ydinpommin hankkimiseen on kahdenlaisia syitä. Käytännön politiikan kannalta se on äärimmäinen neuvotteluvaltti, mutta toisaalta se toimii myös kansallisen itsetunnon kohottajana. Dosentti Stefan Forss pitää reaalipolitiikan syitä kuitenkin nationalistia motiiveja merkittävimpinä.

ruotuväki 21/2010 YDINASERIISUNTA 9 Kansallinen turvallisuus on ylpeyttä suurempi syy hankkia ydinaseita. Kaksi ydinasevaltiota ei ole koskaan käynyt totaalista sotaa toisiaan vastaan. Yksikin Hiroshima-luokan pommi moderniin suurkaupunkiin aiheuttaisi sietämätöntä tuhoa, hän toteaa. Ydinpommin käyttämistä toista ydinasevaltiota vastaan rajoittaa pelko vastaiskusta. Forss käyttää esimerkkinä kuvitteellista tilannetta Iranin ja Israelin välillä. Jos Iran aloittaisi ydinsodan Israelin kanssa ja suorittaisi ensimmäisen iskun. Israelin ensimmäisen luokan asevoimat hävittäisivät kostoiskun voimalla koko Iranin maan tasalle. Iranin poliittiset päättäjät tietävät tämän. Israelin vastaiskukyky säilyisi, koska se pystyy nopeasti hajauttamaan arsenaalinsa esimerkiksi sukellusveneiden avulla. On myös mahdollista, että Israelin ydinkalusto on niin hyvin suojattu, että sen tuhoamiseen ei pystyisi edes atomipommi, Forss analysoi. Toisenlaisen näkemyksen tarjoaa Tarja Cronberg. Kylmän sodan aikana ydinaseilla oli selvä sotilaalinen missio. Nyt se on hämärtynyt. Ydinaseet liittyvät yhä enemmän suurvalta-asemaan. Ydinaseen kautta pyritään hankkimaan valtaa, hän arvioi. Esimerkkinä Cronberg käyttää Ranskaa, jolle ydinase on ennen kaikkea arvovaltastatus ja riippumattomuuden tunnusmerkki. Kyseenalaiset motiivit Ydinsulkusopimukseen sisältyvä vaade ydinteknologian rauhanomaisen käytön mahdollistamisesta ja sallimisesta on tuottanut sopimusta valvovalle IAEA:lle lukuisia ongelmia. Esimerkiksi epäilyksien alainen Iran on väistänyt syytökset ydinsulkusopimuksen rikkomisesta vetoamalla oikeuteensa käyttää ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin. Myös muilla ydinreaktoreita hamuavilla mailla epäillään olevan kaksoisagenda. Useat maat Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa ydinteknologian käyttöä kohtaan. Tämä on sikäli erikoista, että näissä maissa on myös runsaasti öljyä. On syytä uskoa, että nämä valtiot pyrkivät mahdollistamaan ydinaseen tuottamisen, Tarja Cronberg toteaa. Jotta ydinenergian rauhanomainen käyttö voitaisiin huoletta tehdä kaikille mahdolliseksi, vaadittaisiin ydinmateriaalin äärimmäisen tarkkaa kontrollia. Vaadittavan valvontatason saavuttamista voidaan nykytilanteessa pitää mahdottomana. Toinen vaihtoehto olisi kaikki maat kattava ja nykyistä tiukempi ydinsulkusopimus. Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu energiapankkia. Valtioden ostaessa uraania monikansallisesta energiapankista tulisi ydinohjelmista helpommin valvottavia. Cronberg ei kuitenkaan usko, että energiapankki toisi lopullista ratkaisua. Energiapankki on ratkaisu markkinahäiriöihin, mutta ydinaseiden leviämistä sillä ei voida estää. Esimerkiksi Irania ei voi pakottaa hankkimaan uraania energiapankista, hän toteaa. Kontrollin avulla kohti nollaa Ydinaseiden määrä on vähentynyt ydinsulkusopimuksen aikana. Yhdysvalloilla on tällä hetkellä kaksikymmentä prosenttia siitä määrästä ydinaseita, mitä sillä parhaimmillaan tai pahimmillaan oli. On kuitenkin turha luulla, että Yhdysvallat tuhoaisi arvokasta arsenaaliaan pelkästä kiltteydestä. Yhdysvaltojen ylivoimaiset konventionaaliset aseet ovat saaneet sen haluamaan ydinaseriisuntaa. Ydinaseettomassa maailmassa vahvin olisi Yhdysvallat, toteaa dosentti Stefan Forss. Tätä tulevaisuutta ovat punninneet myös Kiinan ja Venäjän poliittiset päättäjät. Ilman tavanomaisten aseiden, avaruuden aseistamisen ja ohjuspuolustusjärjestelmien kontrollin lisäämistä ne eivät suostu luopumaan ydinaseistaan. Vaikka kaikista ydinaseista luovuttaisiin, jäisi saavutettu hyöty merkityksettömäksi virtuaalisten ydinasevaltioden säilyessä. Cronbergin mukaan tällöin keskeiseksi nousisi ydinaselaboratorioiden rooli. Venäjä onkin ilmaissut tahtonsa niiden valvonnan tiukentamisesta, mikäli ydinaseista päätetään joskus kokonaan luopua. Tällä hetkellä trendi on toisensuuntainen. Esimerkiksi Yhdysvallat on kasvattanut panostustaan ydinaselaboratoriohin. Maailmasta löytyy kuitenin kolkkia, joissa ydinaseista on päästy täysin eroon. Kuuban ohjuskriisin säikäyttämät Etelä-Amerikan valtiot päätyivät solmimaan vuonna 1972 Tlatelolcon sopimuksen. Sen seurauksena Etelä-Amerikasta tuli maailman ensimmäinen asuttu ydinaseeton manner. Vaikka Etelä-Amerikan tilanteesta ei koskaan tulisi maailmanlaajuinen, jo itse prosessi sitä kohti saattaa osoittautua hyödylliseksi. On tärkeämpää luoda tapahtumasarja kuin tyytyä vain kysymään, koska täydellinen ydinaseriisunta saavutetaan. Ainoastaan laaja ja tunnustettu prosessi voisi avata tien tulevaisuuteen ilman ydinaseita, Barbara Zanchetta arvioi.

10 kentällä ruotuväki 21/2010 lyhyesti Vuoden tiedotusorganisaatio valittiin Puolustusvoimien vuoden tiedotusorganisaation tittelin vei tänä vuonna sotilasmusiikkiala. Pääesikunnan viestintäosaston apulaisosastopäällikkö, komentaja Risto Haimila kuvailee sotilasmusiikkialan toiminnan olleen uudenlaista ja maanpuolustustahtoa vahvistavaa. Vuoden tiedottajaksi valittiin Pääesikunnan viestintäosaston tiedottaja Anna Leena Lind. Hänen valintansa perusteiksi Haimila mainitsee henkilökohtaisen työpanoksen. Lind on henkilökohtaisella toiminnallaan vaikuttanut merkittävästi puolustusvoimat.fi-sivuston uudistuksen toteuttamiseen ja hoitanut myös henkilöstökoulutuksen järjestämisen, hän kertoo. TTu Lentokonelegenda kunnostetaan näyttelykuntoon Eräs ilmavoimien tunnetuimmista lentokoneyksilöistä, Douglas DC-2 Hanssin Jukka entisöidään parhaillaan Tikkakoskella. Useisiin merkittäviin lento-operaatioihin osallistunut yksilö palveli ilmavoimissa vuosina 1940 55. Nyt vuosikymmeniä varastoituna ollut kone palautetaan Ilmasotakoulun killan entisöintiryhmän osaavissa käsissä sen aktiiviaikojen loistoon ja asetetaan esille museoon. Joukko ilmasotakoulun killan aktiiveja sekä ilmailuhistoriasta innostuneita vapaaehtoisia kunnostaa DC-2:n palvelusvuosiaan vastaavaan asuun. JLe Documenta Oy:lle NATO:n laatusertifikaatti Puolustusvoimille asian- ja asiakirjanhallinnan ratkaisuja toimittaneelle Documenta Oy:lle myönnettiin NATO:n AQAP 2120 -sertifikaatti. AQAP (Allied Quality Assurance Publication) 2120 -standardi sisältää tietyt laatuvaatimukset, eli esimerkiksi varmistaa yrityksen kyvyn täyttää asiakkaan vaatimukset. Documenta Oy:n toimitusjohtaja Asko Ojanen kertoo yhteistyöstä puolustusvoimien kanssa olleen suunnatonta hyötyä yritykselle. Puolustusvoimat on Documentan suurin yksittäinen asiakas, joten asiakassuhde on meille todella merkittävä. TTu Uusi verkonvalvontajärjestelmä hankinnassa Puolustusvoimat on hankkinut uuden taktisen verkon hajautettuun valvontaan soveltuvan verkonvalvontajärjestelmän. Järjestelmää on koekäytetty Viestirykmentissä. Titan NMS -järjestelmä soveltuu valmistajansa Kilosoftin mukaan taktisten verkkojen valvonnan lisäksi muiden kriittisten tietoverkkojen hallintaan. Järjestelmä sisältää monia ominaisuuksia, jotka ovat keskeisiä taktisen tietoliikennejärjestelmän verkonvalvonnalle, majuri Jarkko Karsikas toteaa. LKa Hyvä yleisö, Midnight Hawks! Parhaista parhaat muuttuvat haukoiksi. Yleisöä kohti ei lennetä, mitään riskejä ei oteta. Kari Lindholm Tynnyrit ja vaakakierteet villitsevät lentonäytökseen kokoontuneen yleisön, kun ilmavoimien ylpeys, taitolentoryhmä Midnight Hawks tarjoaa kerosiinin katkusta ja suihkukoneista innostuneille vartin verran tiukkaa kaartoa. Yleisö näkee esityksessämme pitkän harjoittelun huipennuksen. Midnite kiitää näytöksissä täysillä, mutta riskit halliten, kuten metsästyshaukka, kertoo Midnight Hawks-taitolentoryhmän ykkönen, kapteeni Joni Mortti Kankaanpää. Raskas rockmusiikki pauhaa Lapin Lennoston päätukikohdan platalle pystytetyistä kaiuttimista. Haukkojen näytöskuuluttaja Perttu Karivalo kertoo jännittyneelle yleisölle, että torni on myöntänyt osastolle nousuluvan. Midnight Hawksit ponnahtavat taivaalle tiukassa muodostelmassa. Koneina he käyttävät ilmavoimien BAe Systems Hawk Mk 51 - harjoitussuihkukonetta. Hyvä yleisö, Midnight Hawks, kajahtaa kovaäänisistä samalla, kun neljän Hawkin muodostama osasto kaartaa puiden latvuksia tuulettaen yleisön silmien eteen. Maanopeutta haukoilla on lähes tuhat kilometriä tunnissa. Riskit minimoitu näytöksistä Siipien savupodeista tupruavat valkoiset savuvanat kertovat lahjomattomasti osaston tiukasta liikehdinnästä. Vaikka esitys näyttäisi riskipitoiselta, lentotoimintaan liittyvät vaarat on minimoitu huolellisella suunnittelulla, kertoo Midnight Hawksien vasen siipi ja kakkonen, kapteeni Olli Otus Väätäinen. Hän sanoo, että osaston koneet eivät törmäile ilmassa toisiinsa, vaikka välimatka koneiden välillä on pieni, noin kaksi metriä. Koneet hylkivät toisiansa aerodynamiikan lakien mukaisesti. Ykkösen mukana pysyminen vaatii ryhmän lentäjiltä kovaa hauista. Kun näytöskausi päättyy, sauvakädet ovat hyvässä vääntökunnossa, Väätäinen naurahtaa. Siltä varalta, että esityksessä tapahtuisi esimerkiksi yllättävä kolumni Varusmiesten rekrytointi taistelulentäjäksi F-18 Hornetin kuomun alle on Midnight Hawksin päätavoite, kertoo ryhmän ykkönen, kapteeni Joni Kankaanpää. Ryhmän muut jäsenet ovat kapteenit Pasi Rajala, Timo Koskiniemi, Olli Väätäinen ja Jonne Hovilainen. moottorin sammuminen lintuun törmäämisen takia, lento-ohjelma on laadittu siten, että yleisölle ei aiheudu vaaraa. Kohti yleisöä ei lennetä, mitään riskejä ei oteta, Kankaanpää sanoo. Murrehirmuna Helsingissä Pienen murrefanaatikon sydämessä läikähtää aina, kun tapaa murteella viäntäviä ja kiäntäviä ihmisiä. Nimmarit käsivarsiin Innokkaimmat Midnite-fanit ovat peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Lapset huumaantuvat vauhdikkaasta lentoesityksestä jopa enemmän kuin heidän suihkukoneista ja kerosiinintuoksusta innostuneet vanhempansa. Teini-ikäiset tytöt haluavat lentäjien nimmarit usein käsivarteen, Kankaanpää paljastaa. Midnight Hawks on ilmavoimien Herra alikersantti, ilimoitan osaston vahvuuvella kolome sotilaskottiin. Virnistelyä päivystäjän pöydän molemmin puolin, tarkka katsastus osaston varustukseen. Tarkastakkeehan nuo lahkeet. Jos ei ossoo pistee varustusta kunttoon, pittää männä ottammaan tuvasta vaahtii. Kiireellä tupaan ja heti perään uusi yritys. Josko myö nytten jo piästäisiin? Intissä murre kukkii. Oman armeijakielen lisäksi jokaisella joukko-osastolla on oma pikantti säväyksensä puhutussa kielessä. Peruskoulutuskaudella Pohjois-Karjalan Prikaatissa tupani suurimpia hupeja oli kiusata päivystäviä alikersantteja jos jonkinlaisilla murreväännöksillä perinteisistä ja hyväksytyistä ilmoituksista. Kolme kun taipui niin herkullisesti muotoon kolome ja teitittelymuoto Te muotoon Työ. Siirryttyäni Kaartin Jääkärirykmenttiin Helsinkiin, koin ensimmäisen kulttuurishokkini jo samaisena iltana Santahaminassa. Saaren alkuperäisasukas lähestyi minua tarkoituksenaan tehdä tuttavuutta. Skoidaaksää täällä vai onks sull budju stadis? Tuleepa muuten vodaa. Nieleskeltyäni naurunpyrskähdykset otin asiakseni selvittää perinpohjaisesti lauseen sisällön. Siihen meni kunnioitettavat kaksikymmentä minuuttia. Helsinkiläisillä on jokseenkin ärsyttävä tapa keksiä aivan omia sanoja suomalaisten ilmaisujen tilalle. Hyvänä esimerkkinä on taannoinen kohu äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa olleesta helsinkiläisestä sanasta stidit, jota muu Suomi ei ymmärtänyt. Sana oli merkittävä koko tehtävän ymmärtämisen kannalta ja monet ylioppilaskokelaat jättivät tehtävän tekemättä sen takia. Kohtaan yhä kummallisia murresanoja päivittäin. Aamulla palvelustoverini totesi käheällä äänellä Mä oon vähän klesa. Kuva: Kari Lindholm rekrytoinnin salainen ase. Varusmieheksi Lentosotakouluun hakee vuosittain jopa tuhat nuorta. Suuri osa nuorista karsii itsensä pois Lentosotakoulusta omaehtoisesti, jo ennen hakupapereiden jättämistä. Kankaanpää sanoo, että taistelulentäjän uralle haetaan terveitä ja normaaleja nuoria miehiä ja naisia. Yliluonnollisia kykyjä ei vaadita. Tänä vuonna meille haki varusmiespalvelukseen 600 nuorta. Heistä valitaan noin 50 Lento- RuK:iin ajamaan Vinkaa. 15 20 heistä jatkaa Kadettikouluun ja Hawkin ohjaimiin. Suurin osa lentokadeteista siirtyy hävittäjälentäjiksi lennostoihin, F-18 Hornetin kuomun alle. Tulevien valmiusohjaajien löytäminen on rekrytoinnin päätavoitteena, Kankaanpää kertoo. Parhaista parhaat muuttuvat haukoiksi Midnight Hawks-ryhmän jäseniksi valitaan Kankaanpään mukaan vain parhaista parhaat. Osaston jäsenet ovat päätoimisia lennonopettajia. Palveluspaikkana on Lentosotakoulu pohojanmaan lakeuksien keskellä, helapääpuukkojen ja taitavien lentäjien Kauhavalla. Ryhmään etsitään paineensietokykyisiä lentäjiä, jotka pysyvät ruodussa ja ykkösen tahdissa. On kunnia tulla valituksi Midnight Hawksien joukkoon. Uudet Midnight Hawks -jäsenet saavat kangasmerkin, jota käytetään lentohaalareissa oikean rinnan päällä tai hihassa. Ceiling And Visibility OK Rovaniemen lentokentän, EF- RO, yllä taivas on kirkas ja pilvetön, lentosää on CAVOK, Ceiling And Visibility OK. Vartin mittaisen hyvän sään lentosarjan huipentavat heilurikäännökset ja kohtaamiset. Hyvä loppuu aikanaan. Haukat kaartavat osastona finaaliin ja rullaavat platalle. Hyvä yleisö, tähän pystyy vain Midnight Hawks, haukkojen kuuluttaja Perttu Karivalo vahvistaa. Kun nimmarit on jaettu, keskiyön haukat jättävät napapiirin ja suuntaavat kohti Kauhavan lentokenttää, EFKA. Tiia Turunen > tiia.turunen@ruotuvaki.fi Suoritin suppeahkoa tutkimusta internetissä ja selvitin, että toverini oli ilmeisesti kipeä. Eräänä päivänä viime viikolla puhuin puhelimessa. Jutustelin niitä näitä turhanpäiväisistä asioista. Yhtäkkiä yllätin itseni sanomasta: Hei, venaa vähän, laitan kotsan päähän. Täällä on tosi galsa blosis! Vaikka murresekaannukset aiheuttavatkin välillä harmaita hiuksia, on niistä enemmän hupia kuin haittaa. Pienen murrefanaatikon sydämessä läikähtää aina, kun tapaa murteella viäntäviä ja kiäntäviä ihimisiä. Lue kolumnit netissä > www.mil.fi/ruotuvaki/toimitus

ruotuväki 21/2010 kentällä 11 Johtajuus ennen ja nyt palveluksessa Reserviupseerikoulun jokavuotinen seminaari käsitteli johtajuutta usealta kantilta. Suomalaisten johtajien perinteiseksi vahvuudeksi luettiin talonpoikaisjärki. Tatu Vaajala Marskin hopeatorvet avasivat Aika muuttuu muuttuuko johtajuus -seminaarin Haminan soittokunnan esittämänä. Reserviupseerikouluun, jota myös Suomen suurimmaksi johtajakouluksi kutsutaan, oli kutsuttu luennoitsijoita sekä siviilimaailmasta että puolustusvoimista käsittelemään johtajuutta. Vuosittaisessa johtajuusseminaarissa on kuluneina vuosina ehditty käsitellä johtajuutta nykyaikaisesta ja historiapainotteisesta näkökulmasta. Tämän vuoden teema mahdollisti asian käsittelemisen molemmilta puolilta, sekä katsauksen luomisen tulevaisuuteen. Johtajuus oli luonnonlahja ruotuväki 40 vuotta sitten Asusteiden kirjavuutta eteenpäin Tiia Turunen Kommodori Veijo Taipalus nimitettiin Merisotakoulun johtajaksi 1.1.2011 alkaen. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa osastoesiupseerina puolustusministeriössä, Pääesikunnassa ja Merivoimien Esikunnassa, sotilasasiamiehenä Oslossa ja esikuntapäällikkönä Saaristomeren Meripuolustusalueella. Nykyään Taipalus toimii jatkotutkinto-osaston johtajana Maanpuolustuskorkeakoululla. Olen koko ikäni asunut varuskuntakaupungissa. Olin jostain Reserviupseerikoulu järjesti tänäkin vuonna johtajuusseminaarin. Siellä pohdittiin, miten johtamiskulttuuri seuraa aikaansa. Kaikki varusteet sikin sokin yhdessä nyytissä ja kaappitarkastukseen aikaa viisitoista minuuttia. Ne jotka eivät käytä seuraavaa viikonloppuvapaata. Siinä onkin painajaista riittämiin. Rättiä jos jonkinlaista, jalka- ja vähän muutakin, pitäisi saada siistiin järjestykseen ja arvostelun kestävään kuntoon. Kun uudet alokkaat aina ovat saaneet varusteensa, heidän ensimmäiset ajatuksensa lienevät olleet varsin sekavat. Kuinka ihmeessä tuollaisesta määrästä voi pitää riittävän hyvin huolta ja mihin ne saa sopimaan. Ensimmäistä kertaa kaappia järjestäessä jokainen sai tutustua, mitä kaikkea hänelle on annettu. Housuja puoletkymmenet, paitoja samoin, pyyheliinoja, nenäliinoja, jne, tarkemmin laskien kaikkine varusteineen liki sata yksittäistä kapistusta. Ja niiden kunto oli varsin erilainen verrattuna naapurin varusteisiin. Omissa housuissa oli vain kolme paikkaa päällekkäin, naapurilla niitä näyttää olevan puolenkymmentä. Nappeja voi puuttua parhaassa tapauksessa kymmenkunta, mutta sotilaallahan on aikaa niitä ommella. syystä jo ennen varusmiespalvelusta päättänyt, että kokeilen sotilaan ammattia, jos se mahdollisuus minulle suodaan. Kun myös silloiset kouluttajat ja esimiehet näyttivät työssään hyvää esimerkkiä ja lisäksi kannustivat alalle, päätin hakeutua väliaikaiseen palvelukseen. Sillä tiellä olen edelleen. Puolustusvoimat tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia erilaisen koulutustaustan ja -tason omaaville henkilöille. Työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet edetä urallaan tai jopa kouluttautua kokonaan uudelle alalle ja vaihtaa toimialaa puolustusvoimissa. Tilaisuuksia on, niihin tarttumisesta on jokaisen päätettävä itse. Hopeatorvien jälkeen Reserviupseerikoulun johtaja Heikki Bergqvist sai kunnian pitää puheenvuoron, jossa hän painotti koulunsa edelleen vahvaa asemaa puolustusvoimissa ja koko yhteiskunnassa. Professori Karl-Erik Michelsen piti seminaarin aluksi luennon, jolla hän käsitteli kattavasti suomalaisen johtajuuden historiaa. Patruunasta Koskelan kautta Wahlroosiin, hän yksinkertaisti suomalaisen johtajakulttuurin kehityksen yhteen lauseeseen. Mielenkiintoinen seikka oli Michelsenin väite, jonka mukaan viimeisen sadan vuoden aikana lähes kaikki keskeiset suomalaiset johtajat olisivat varusmiespalveluksensa aikana suorittaneet reserviupseerikurssin. Suomalaisten johtajien vahvuutena professori piti suoruutta, rehellisyyttä ja talonpoikaisjärkeä. Tuntemattoman sotilaan Koskelaa professori piti eräänlaisena johtajan esikuvana. Osaava, vahva, nöyrä ja alaisen taitoja kunnioittava, Michelsen tiivisti Koskelan ominaisuudet. Seminaarissa selvisi myös, että aina johtajakoulutusta ei ole pidetty tarpeellisena. Entisaikoina johtamista pidettiin luonnonlahjana, jota ei voitu kouluttaa. Myös johtajan omaa halukkuutta korostettiin. Michelsen painotti myös, että jollei henkilöltä löydy omaa intohimoa ja paloa, ei hänestä voi koskaan tulla hyvää johtajaa. Teknologia avuksi Dosentti Heikki Siltala näki viime vuosikymmeninä tapahtuneen Varusteiden vaihto uusilla miehillä niin kuin monilla aikaisemmillakin ikäpolvilla on osoittautunut joskus varsin hankalaksi. Vaatevarasto on päivittäin auki niin vähän aikaa, että jos samaan aikaan sattuu palvelusta (kuten erittäin usein varsinkin alokasaikana käy), voi vaihtomahdollisuus siirtyä viikosta viikkoon. On turha väittää, että kyllä ne ehtii vaihtamaan jos vain haluaa. Jos ei jää aikaa riisua palveluspukua päältään, kuinka sitä voi lähteä vaihtamaan. Kysyn vain. RV 12.11.1970 Hyvä esimerkki kannusti upseeriksi Tuleva tehtäväni on joukkoosaston komentajan tehtävä, ja sellaiseen liittyy aina vastuun kantaminen kaikesta joukko-osaston toiminnasta, ei ainoastaan oman pienemmän osaston tai yksikön toiminnasta. Haasteena on jatkaa edeltäjieni hyvää työtä. Siihen liittyy muun muassa Merisotakoulun tilojen kunnostamisen jatkaminen niin, että ne saadaan vastaamaan nykyaikaisia työskentely-, koulutus- ja opetustarpeita. Kouluttajien kannustus ja hyvä esimerkki saivat Veijo Taipaluksen jäämään puolustusvoimiin töihin. kansainvälistyminen ja ulkomaankaupan johtamiskulttuuria muuttaneena tekijänä. Ennen kännykät tehtiin lähialueilla, nyt Aasian liukuhihnoilla. Tulevaisuuden johtajuudessa median painoarvon nähtiin kasvavan entisestään. Johdettavien ounasteltiin myös tulevaisuudessa olevan kansainvälisempiä ja johtamistyökalujen tulevan entistä teknologisemmiksi. Sotilasjohtamisessa tahdon merkityksen odotettiin kasvavan nykypolven tappionsietokyvyn laskiessa. Kuva: Eetu Lampsijärvi Kuva: Ruotuväki Kuva: Hannu J.A. Aaltonen NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Taija Lahtinen, upseerioppilas 27 TOIMENKUVA Entinen Sotilaslääketieteen keskuksen lääkäri, nyt lääkintä-ruk. PALVELUSPAIKKA Sotilaslääketieteen keskus. lääkintäkoulu, Lahti KOULUTUS Ylioppilas 2002, lääketieteen lisensiaatti 2007 JOTAIN MUUTA, MITÄ? In the end, the only thing you own is your story. I m just trying to live a good one. - elokuvasta Australia. Lääkäristä sotilaaksi Tiia Turunen Mikäli upseerioppilas Taija Lahtista on uskominen, ennakkoluulottomalla ajautumisella löytää itsensä helposti mitä erilaisimmista tilanteista. Tällä hetkellä Sotilaslääketieteen Keskuksen Lääkintäkoulussa Lahdessa vapaaehtoista asepalvelustaan suorittava Lahtinen on jo valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi. Vielä vähän aikaa sitten hän oli Rovaniemen varuskunnan terveysasemalla lääkärinä. Vaikka olenkin ollut työntekijänä puolustusvoimissa, tällä hetkellä olen kyllä varusmiesvaihteella, Lahtinen naurahtaa. Päätös palvelukseen astumisesta ei kuitenkaan syntynyt aivan ilman taka-ajatuksia. Nähdessään varuskuntasairaalan toimintaa myös käyttäjän näkökulmasta Lahtinen uskoo pystyvänsä paremmin ymmärtämään vastaanotolle tulevia varusmiehiä. Lisäksi palveluksesta saa arvokasta kokemusta ja valmiudet toimia myös kenttätyössä. Kyllä palveluksen suorittaminen auttaa ymmärtämään potilaiden ongelmia. Lisäksi puolustusvoimat tuntuu siltä omalta jutulta, joten päätin hoitaa homman kunnolla loppuun, Lahtinen pohtii valintaansa. "Testattu, hyvin toimii" Peruskoulutuskaudella Lahtinen ehti kerran tutustua varuskuntasairaalan toimintaan potilaan roolissa. Veksi sattui vielä olemaan se sama, jossa hän vain muutamaa kuukautta aiemmin oli itse työntekijänä. Kyllähän siinä työkavereiden kanssa naureskeltiin, että tulipahan testattua tältäkin kantilta, virnistää Lahtinen. Tällä hetkellä Lahtinen on ainut nainen lääkintä-ruk:ssa. ASUINPAIKKA Kasarmielämä sujuu kuitenkin hyvin poikien kanssa. Meillä on aivan loistava yhteishenki. Lisäksi olemme kaikki saman alan ihmisiä, joten meillä on paljon yhteistä, hän kertoo. Lääkintä RUK:ssa koulutus on paljolti oppituntipainotteista, mutta leirit ovat silti leirejä. Koulutukseen kuuluu myös paljon käytännönharjoituksia. Olemme harjoitelleet esimerkiksi kirurgisia taitoja ja kipsailleet toisiamme. Samalla saamme myös johtajakoulutuksen, joskin painopiste on hieman erilainen, Lahtinen kuvailee koulutusta. Tulevaisuuden tohtorisupseeri? ROVANIEMI Alunperin lääketiede oli Lahtiselle vain varasuunnitelma. Lentolupakirjan omistavana ilmailuharrastus on hänelle tärkeä, joten lukion jälkeen tavoitteena oli päästä opiskelemaan ilmailualaa. Lääkis kuitenkin vei mennessään, eikä Lahtinen kadu valintaansa. Kun hän vielä pääsi tekemään lopputyötään ilmavoimien ja Oulun yliopiston yhteiseen projektiin, yhtälö oli täydellinen. On hienoa päästä yhdistämään lääketiede ja ilmailu. Projektissa tutkimme hävittäjälentäjien kuormitusta ja kommunikaatiota, Lahtinen kuvailee projektia. Suoritettuaan varusmiespalveluksen Lahtinen aikoo jatkaa uraansa puolustusvoimissa ja haaveilee erityisesti ilmailulääketieteeseen liittyvästä työstä. Valmistumassa olevan väitöskirjan hän tekee yhteistyössä Oulun yliopiston ja ilmavoimien kanssa. Taloon aion kyllä jäädä. Puolustusvoimissa on yleinen reipas tekemisen meininki. Lisäksi tehtävät ovat hyvinkin monipuolisia ja kiinnostavia, Lahtinen listaa puolustusvoimien etuja työnantajana.

12 kentällä ruotuväki 21/2010 Litening auttaa Hornetia näkemään paremmin Maalinosoituslaite tukee lentäjää taistelussa maamaaleja vastaan. Laite soveltuu myös tiedustelu- ja valvontakäyttöön. Ruotuväki Ilmavoimien F-18 Hornetien toinen elinkaaripäivitys MLU 2 (Mid Life Upgrade 2) pitää sisällään runsaasti teknisiä uudistuksia. Paljon puhuttu ilmasta maahan -kyky sisältää uusien aseiden lisäksi muun muassa Litening-maalinosoituslaitteen integroinnin Hornetiin. MLU 2 on parhaillaan järjestelmäkehitysvaiheessa, jossa eri järjestelmiä testataan ilmavoimien koelennoilla. Liteningilla varustetulla koneella on lennetty jo useita koelentoja. Muiden maiden Litening-kokemuksista on saatavilla runsaasti tietoa, jota on edelleen laajennettu yhdysvaltalaisten asiantuntijoiden antamien perehdytyskoulutusten kautta. Litening-maalinosoituslaite on suunniteltu ensisijaisesti auttamaan lentäjää taistelussa potentiaalisia maamaaleja vastaan. Maali etsitään Liteningin etuosassa sijaitsevan infrapuna- ja CCD-kennolla varustetun etsimen avulla. Tarkkaa ja tehokasta valaisua Kun maali löytyy, sitä vastaan voidaan hyökätä erittäin tarkasti tilanteeseen sopivaa asetta käyttäen. Liteningilla voi myös valaista maamaalia laser-säteellä laserohjatun pommin pudotusta varten. Laite soveltuu myös liikkuvien maalien torjuntaan. Maalinosoitusta voivat tehdä myös erikoisjoukot maasta käsin tai toinen Liteningilla varustettu lentokone ilmasta käsin. Esimerkiksi siipikone voi tarvittaessa osoittaa kohteen johtokoneelle laserin avulla, insinöörimajuri Pasi Greus Ilmavoimien Litening hankittiin Suomeen Yhdysvaltain merivoimien kautta. Maalinosoitusta voivat tehdä myös erikoisjoukot tai toinen Liteningilla varustettu lentokone. Kuva: Lassi Häkkinen Koelentokeskuksesta sanoo. Laser on tarkoitettu maalinosoitukseen ja maalin etäisyyden mittaamiseen. Se ei ole niin tehokas, että sillä itsessään voisi tuhota mitään. Suoraan silmiin osuessaan se voi kuitenkin aiheuttaa vaurioita silmiin, tarkentaa Greus. Laserin käyttö on ilmavoimissa tarkoin valvottua ja laserilla tehdään maalinosoituksia vain kyseiseen toimintaan varatuilla alueilla. Videokameransa ansiosta Litening soveltuu maalinosoituksen ohella myös tiedustelu- ja valvontakäyttöön ja sitä voi tietysti käyttää apuna myös ilmasta ilmaan -tilanteissa. Käytössä muissakin maissa Israelilaisen Rafael Advanced Defense Systemsin kehittämä maalinosoituslaite ostettiin Northrop Grumman Corporationilta Yhdysvaltain merivoimien kautta. Tammikuussa 2008 solmitun kymmenen laitetta kattaneen kaupan kokonaishinta oli Northrop Grummanin mukaan noin 30 miljoonan dollaria. Hävittäjän keskiripustimeen asennettava laite ei poista mahdollisuutta lisäpolttoainesäiliön käyttämiseen. Tarvittaessa lisäpolttoainesäiliöt voi sijoittaa myös lentokoneen siipiripustimiin. Yhdysvaltojen ja Suomen lisäksi samaa maalinosoituslaitetta käyttävät muun muassa Israel, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia. Hankintavaiheessa esillä oli myös yhdysvaltalainen AN/ASQ- 228 ATFLIR. Ominaisuuksiltaan se on hyvin samankaltainen kuin Litening. Litening oli kuitenkin ominaisuuksiltaan ATFLIR:iä parempi kehityspotentiaalinsa vuoksi, Greus sanoo. huomio! verkossa Radio varusmiesten ulottuvilla Nykyajan lääkintämiehet käyttävät apunaan perinteistä kiinalaista lääketiedettä. katso lisää kuvia tai lähetä oma ehdotuksesi palstalle verkkosivuillamme > www.ruotuvaki.fi Kuva: Jukka Lehtinen Jukka Lehtinen Jos leiri- ja kasarmipalvelus vie kaiken ajan armeija-aikana, niin se ei ainakaan aktiivista radion kuuntelijaa haittaa. Nykytekniikka luo varusmiehillekin mahdollisuuden kuunnella radiolähetyksiä jälkikäteen. ipod ja broadcasting sanoja yhdistelemällä saadaan aikaan sana podcasting. Podcast tarkoittaa verkossa jaettavaa äänitettä, jonka voi ladata tietokoneelle, kannettavalle mp3-soittimelle, tai älypuhelimelle.verkon kautta lähetettävien podcast-radiolähetysten erikoisuutena on, että lähetyksiin voidaan liittyä tilaajaksi jolloin lähetykset päivittyvät heti kun uusi podcast ilmestyy. Podcast tuo tuntemattomat yhtyeet päivänvaloon Podcastiin liittyy avoimen lähdekoodin ideologia ja esimerkiksi ilmainen musiikki. Ilmaisen musiikin näkökulmasta podcasting on mahtava ilmiö, sillä monet podcastaajat soittavat lähetyksissä podturvallista musiikkia. Täten tuntemattomat bändit voivat saada Podcasteja voi kuunnella milloin ja missä tahansa omalla mp3-soittimella. podcastien johdosta musiikkinsa tuhansien ihmisten kuuluville ja tietysti podcastaajat eli palvelun tarjoajat ovat puolestaan iloisia voidessaan soittaa lähetyksissä ilmaista musiikkia. itunes-ohjelman podcast-hakemisto on tällä hetkellä yksi laajimmista. Hakemistoa voit selata kätevästi haluamillasi hakusanoilla. Podcast on uusi ilmiö Suomessa Podcasting on vasta rantautumassa Suomeen. Podcastit ilmeistyivät suomalaisten tietoisuuteen vasta vuonna 2005. Ensimmäinen podcast-tarjoaja oli FcLate Netradio. Suomalaisia podcasteja voi etsiä Suomen Blogilistan hakemistosta. Tällä hetkellä yksi vanhimmista podcast-hakemistoista on ipodder.org. Sivusto on melko vaikea käyttää, mutta sieltä löytyy sellaisiakin podcasteja joita esimerkiksi itunesin listalta ei löydy. Podcast on helppo löytää sivustoilta oranssin XML-ikonin avulla. Kuva: Jukka Lehtinen Podcastit ovat pääosin mp3- tai acc-muodossa joten niitä voidaan kuunnella melkeinpä millä tahansa musiikin kuunteluohjelmalla esimerkiksi tietokoneen avulla. Vaikka podcast onkin melko uusi tuttavuus Suomessa, ilmiö on yleistynyt varsin nopeasti eri radio- ja tv-kanavien internetsivuistoilla. Podcasteja armeijan tyyliin Podcastit eivät rajoitu ainoastaan radio- ja tv-mediaan, vaan se on havaittu hyväksi informointitavaksi myös armeijoiden keskuudessa. Yhdysvaltain armeija käyttää uutisoinnissaan runsaasti podcast-äänitteitä. Esimerkiksi www.army.mil-sivustolla löytää laajasti podcasteja uutisäänitteistä Yhdysvaltain armeijan historiaan asti. Suomen puolustusvoimat eivät toistaiseksi ole ryhtynyt käyttämään kyseistä tiedostusmuotoa. > www.ipodder.org > www.blogilista.fi

ruotuväki 21/2010 vapaalla 13 Kuvat: Otto Kannisto Terve itseluottamus on tarpeen erotuomarina toimiessa, sanoo Ville Selkee. Parkettien sheriffi Koripalloerotuomari Ville Selkee nauttii harrastuksensa haasteellisuudesta. Otto Kannisto Pelataan koripallo-ottelua Pohjanmaalla. Kentällä on tapahtunut rike, jonka seurauksena erotuomarin on annettava rikotulle joukkueelle kaksi vapaaheittoa. Tuomio näytetään pelaajille ja yleisölle nostamalla kummatkin kädet ilmaan. Hetkeä ennen kuin tuomari on ryhtymässä merkinantoon, tarkkasilmäinen irvailija katsomosta huudahtaa. Kentän tyhmin nostaa kädet ylös! Erotuomarin osa ei aina ole se kentän palkitsevin. Nokialainen koripalloerotuomari Ville Selkee, 18, osaa jättää huutelut omaan arvoonsa. Kun joku tuomarikaveri alkaa puhumaan huuteluista, on minulla tapana todeta, että on eri asia kuulla ja kuunnella. Me ollaan osa viihdetapahtumaa. Peliä pelataan yleisöä varten. Jos joku haluaa ilmaista mielipiteensä meille, se pitää vain sietää, hän sanailee. Pallo vaihtui pilliin Panssariprikaatissa sotilaspoliisina varusmiespalvelustaan suorittava jääkäri Selkee tuomitsee koripallo-otteluita nyt viidettä kauttaan. Nousujohteista tuomariuraa edelsi kahdentoista vuoden taival pelaajana BC Nokian keltaisissa paidoissa. Tällä hetkellä Selkee tuomitsee naisten SM-sarjan ja miesten ykkösdivisioonan pelejä. Olin pelannut jo pitkään korista. Lopulta alkoi tuntua siltä, että voisi hakea jotain muutakin tekemistä rakkaan lajin parista. Kiinnostusta lisäsi äitini kansainvälinen koripallotuomariura, valottaa Selkee päätöstään siirtyä pelaajasta tuomariksi. Nopeita päätöksiä Hyvältä tuomarilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja paineensietokykyä. Erityisen tärkeää on kuitenkin sääntöjen perinpohjainen tunteminen. Peli on nopeaa ja kaikki Iltavapailla Ville Selkee vetää varusmiesten koripallokerhoa. pelaajat ovat yhtäaikaisessa liikkeessä. Kenttätapahtumat saattavat siirtyä päästä päähän sekunnissa. Erotuomarille jää hyvin vähän aikaa tehdä päätöksiä. Minua on aina kiinnostanut johtaminen ja kokonaistilanteen hallinnointi sekä organisointi. Tuomarointi on haastavaa ja minä pidän haasteista varsinkin niiden voittamisesta, Selkee myhäilee. Toisinaan parhaatkin epäonnistuvat ja joskus pääsee käymään niin ikävästi, että virhe sattuu koripalloerotuomarille. Virhe pitää käsitellä nopeasti. Voi joko jatkaa peliä kuin mitään ei olisi tapahtunut, tai jos virhe on erittäin selkeä, kannattaa tuomiota muuttaa välittömästi, sääntöjen niin salliessa. Se ei vie tuomarilta uskottavuutta. Sen sijaan se kertoo siitä, että tuomarilla on rohkeutta myöntää omat virheensä, Selkee evästää. Mitä enemmän treenataan ja otetaan tosissaan, sitä vähemmän virheitä sattuu, hän jatkaa. Erotuomareita koulutetaan kausittain ja erilaisissa ryhmissä. Mitä korkeammalla tasolla tuomitsee, sitä useammin koulutuksia myös tulee vastaan. Selkee on hakenut oppia jo ulkomaita myöten. Hän ei kuitenkaan usko, että hyväksi tuomariksi tullaan koulun penkillä istuen. Tärkeintä on kuitenkin itsenäinen opiskelu lajia seuraamalla. Viheltämään opitaan viheltämällä, Selkee jyrähtää. tupavisa 1. Millä vuosisadalla ilmaa lakattiin pitämästä alkuaineena? 2. Miksi kutsutaan ilmalaivan koria? 3. Mihin perustuu aisti-ilmavalvonta? 4. Kuinka paljon ultrakevyt lentokone saa enintään painaa? 5. Kuka on vuoden 2010 ilmakitaran soiton maailmanmestari? 6. Mihin maakuntaan kuuluu Ilmajoki? 7. Mikä on ilmamassaukkosen toinen termi? 8. Missä asuu Kalevalan seppä Ilmarinen? 9. Kuinka pitkä on ampumamatka ilmakivääriammunnassa? 10. Mikä lentokone kuvassa on? vastaukset 1. 1700-luvulla, 2. Gondoliksi, 3. Näkö- ja kuulohavaintoihin, 4. 450 kiloa, 5. Sylvain Günther Love Quimene, Ranska, 6. Etelä-Pohjanmaahan, 7. Lämpöukkonen, 8. Väinölässä, 9. 10 metriä, 10. Ilmavoimien kuljetuskone Eads CASA C-295M

14 vapaalla ruotuväki 21/2010 kirjat musiikki Suoraan hevosen suusta Kirjoittaja Jukka Parkkari Kustantaja Arktinen Banaani julkaisuvuosi 2010 Suoraan hevosen suusta -teoksellaan kaunokirjailijana debytoinut Jukka Parkkari luo teoksessaan tiiviin tunnelman luottamalla lukijoidensa sivistykseen. Etenkin Suomen lähihistoriasta ja politiikasta kiinnostuneet lukijat löytävät teoksesta helposti tuttuja henkilöitä ja paikkoja. Hyvinkin erikoiseen muotoon kirjoitettu kirja saattaa aluksi hämätä, mutta hetken päästä teos imaisee mukaansa. Vuorottelevat takaumat ja entisen neuvostoupseerin tilityskirjeet Toveri Everstille tiputtelevat murusia tarinasta kutkuttavan hitaasti ja pakottavat jatkamaan kirjan lukemista. Kirjan päähenkilö on Suomesta karkotettu venäläinen tiedustelu-upseeri, joka osaksi omien hölmöilyjensä, kollegoidensa juonittelun ja suomalaisen vastavakoilun nallittamana istuu vankilassa. Hän laatii kirjelmää toimistaan ja karkotukseensa johtaneista syistä entiselle esimiehelleen Toveri Everstille. Hyvinkin yksityiskohtaisesti ja jokseenkin neuvostoliittolaisella tunnollisuudella kirjoitettu tunnustus kuvailee venäläisten tiedustelijoiden puuhia Suomessa 90-luvun puolivälissä. Muuten vakavaan asiaan tuo koomisen piirteen suomalaisen vastavakoilun järjestämät kepposet, joiden tarkoituksena on syöttää Moskovaan Suomen kannalta oikeaa tietoa. Parkkarin teos luo kiehtovan verkon faktasta ja fiktiosta. Lukija ei koskaan tiedä kuinka paljon tarinasta itseasiassa on totta ja kuinka paljon keksittyä. Ainakaan allekirjoittanut ei kävele enää koskaan Tehtaankatua etsimättä vakoojia tummissa takeissa ja heijastavissa aurinkolaseissa. Tiia Turunen Hämeenlinnan mieskuoro esitti Ilmavoimien Big Bandin kanssa Toivo Kärjen kuorosovitukset Karjalan aamu, Sankarihauta ja Mä tiedän sen. Kuva: Juho Takkunen Vakoojakoulu Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa Kirjoittaja Mikko Porvali Kustantaja Atena julkaisuvuosi 2010 On nostalgian retki näin On vaikeaa, liki mahdotonta, kirjoittaa tietokirja asioista, joihin liittyvät asiakirjat on tuhottu mahdollisimman tarkkaan ja tapahtumista on kulunut yli 60 vuotta. Varusmiehenä Ruotuväen toimittajana vuonna 2000 palvellut Mikko Porvali on selvinnyt urakasta erinomaisesti. Ilman vankkaa perhetaustaa se ei olisi ollut mahdollista. Se viritti mielenkiinnon ja antoi käteen edes jotain konkreettista, mistä päästä liikkeelle. Porvali kuvaa pitkälti isoisänsä Antti Porvalin kautta neuvostoliittolaisten sotavankien kouluttamista vakoilijoiksi. Suomessa lasketaan olleen noin 64 000 sotavankia ja heistä pieni osa koulutettiin Suomen hyväksi toimineiksi asiamiehiksi. Sotahistorioitsijat ovat toki tienneet tästä toiminnasta jotain, mutta vasta Mikko Porvali on pystynyt tekemään asiallisen kokonaisesityksen. Sodassa tietoja vihollisesta yritettiin kerätä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Sotavangeista osa oli niin pettyneitä isänmaahansa, että olivat valmiita palvelemaan Suomea. Asiamiestoiminta ei liene ollut kovin tuloksellista, mutta jotain kuitenkin. Monet rajan taakse lähetetyistä jäivät heti kiinni tai jopa ilmoittautuivat vapaaehtoisesti Neuvostoliiton viranomaisille. Vihollinen onnistui sijoittamaan Vakoojakouluun oman tiedonantajansa ja sekin selittää osaltaan suuret henkilötappiot. Porvali toteaa kirjassaan myös, että sotavankien värvääminen vakoilijoiksi oli kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaista. Siitä löytyy varmaan keskeinen selitys sille, että asia on pysynyt kokolailla tarkkaan salaisena. Jussi Viljanen Hämeenlinnan Verkatehtaassa kaikui 1940-luvun musiikki, kun Ilmavoimien Big Band solisteineen esitti Toivo Kärjen sota-ajan sävellyksiä On elon retki näin -kiertueen konsertissa. Yleisö sai nauttia tangoista, valsseista, jenkasta, foxtrotista ja swingistä. Solisteina olivat Saija Varjus, Mia Leivo, Kaija Pietilä, Erkki Räsänen ja Raimo Salo. Kiertueella kuultiin ensimmäistä kertaa myös kuorosovituksia Hämeenlinnan mieskuoron laulamina. Alkupuolen kappaleista suomalaisia lentäjä-ässiä ihannoiva Pilven veikko mä oon -foxtrot kuvasi hyvin sota-ajan alkuvaiheen optimismia. Sodan alkuvuosina Kärki sävelsi reipasta swingiä ja foxtrotia, ja synkempiä sävyjä musiikkiin alkoi ilmestyä vasta jatkosodan loppupuolella. Mieleen jäi myös muusta ohjelmistosta poikennut instrumentaalinen Why Nameless -swing, jota voisi kuvailla melkoiseksi tykitykseksi. Konsertti huipentui Liljankukka-kappaleeseen, jonka big band soitti reippaaseen tahtiin useamman kerran. Enemmän heittäytymistä Konserttia seurasi kriitikon ominaisuudessa kaartinjääkäri Jarno Kokko Kaartin Soittokunnan varusmiesbändistä. Hän piti kovasti Ilmavoimien Big Bandin soitosta. Se oli ilmavaa ja lennokasta. Varsinkin swingeissä rytmi oli mukava ja letkeä, Kokko kuvailee. Nostalgisointi on hyvä asia näinä hektisinä aikoina. Erityisesti miehen mieleen jäi alttosaksofonisti, kersantti Aki Vänskä taitavine sooloineen. Laulajista Kokon ehdoton suosikki taas oli Raimo Salo, jonka sota-aikainen habitus sopi teemaan. Kokko olisi toivonut muiltakin laulajilta teeman mukaista pukeutumista ja heittäytymistä. Muut eivät tuoneet fiilistä vaan kävivät vain vetämässä sen, mitä piti täräyttää, Kokko kritisoi. Kokko suosittelee vanhaa iskelmää nuorisollekin. Nostalgisointi on hyvä asia näinä hektisinä aikoina. Nykyään kaikki on samasta tuubista, mutta Toivo Kärjen biiseissä kuuluu melankolia ja kaiho sekä melodinen rikkaus, Kokko kuvailee. Säveltämistä ilman soitinta Vänrikki, vuodesta 1942 luutnantti Toivo Kärki palveli talvi- ja jatkosodassa tykistöupseerina. Varsinkin asemasotavaiheessa muiden tehdessä puhdetöitä Kärki sävelsi ja sovitti musiikkia ilman ainoatakaan soitinta varpaallaan tahtia lyöden. Hän tottui tähän eikä jatkossakaan käyttänyt soittimia säveltämiseen. Kärjen hovisanoittajat tekivät miehen lähettämiin sävellyksiin sanat, ja osasta kappaleita tuli hittejä jo sota-aikana. Mustakantisiin vihkoihin jäi kuitenkin unohduksiin noin 40 julkaisematonta sävellystä, jotka Toivo Kärjen poika Kalervo Kärki löysi isänsä jäämistöstä vuonna 1992. Oli aikamoinen yllätys, että sävellykset olivat hirveän hyviä. Ajattelin, että ne olisivat vain ylijäämämateriaalia, Kalervo Kärki muistelee. Julkaisukanava kappaleille löytyi vuonna 2005, kun yliluutnantti evp. Raimo Salo innostui sävellyksistä ja sai musiikkimajuri Tomi Väisäsen kautta mukaan Ilmavoimien Big Bandin. Tuloksena oli konserttikiertue ja tupla-cd:llinen osittain aiemmin levyttämättömiä kappaleita. Kalervo Kärki arvelee, että hänen isänsä olisi pitänyt kuulemastaan. Isäni oli nimenomaan big band -mies. Juho Takkunen konsolipelit Medal of Honor Tier 1 Edition XBox 360 Electronic Arts Medal of honor on ottanut nykyaikaisen sodankäynnin käsittelyyn uudessa Tier 1 -versiossa. 11-vuotinen pelisarja on tähän asti käsitellyt toista maailmansotaa sekä Vietnamin sotaa. Peli alkaa sotapeleille tyypillisellä tavalla pienellä tiivistelmällä operaatiosta, jota lähdetään suorittamaan. Pelin hahmot sekä tarina ovat fiktiiviset vaikka peli sijoittuu Afganistanin sotaan. Pelin nimessä esiintyvä Tier 1 tarkoittaa eliittisotilasryhmää, jonka on tarkoitus suorittaa määrätyt tehtävät Afganistanin vuoristokylissä, eliminoida taleban-sotilaat ja yrittää pysäyttää al-qaida. Kuitenkin peliä pelatessa tulee tunne, että peli olisi jo jokseenkin nähty. Peli ei yllätä pelaajaa mitenkään. Peli on pääosin ainoastaan päätöntä räiskimistä ilman päämäärää. Medal of Honor-pelisarja oli johtava lippulaiva kymmenisen vuotta sitten kun peli käsitteli toista maailmansotaa. Nyt lippulaivan maine on siirtynyt Call of Dutypelisarjalle, jolla on jo kaksi Afganistanin sotaan perustuvaa peliä markkinoilla. Medal of Honor vaatisi enemmän koukuttavia ominaisuuksia peliin. Myydyimpien sotapelien listalla olevaan Call of Dutyyn verrattuna pelissä on joitakin hienouksia esimerkiksi mahdollisuus ajaa mm. mönkijää, joka on myös mallinnettu melko epätodelliseksi. Tällä kertaa EA Gamesin uusin tuotos jättää kylmäksi. Peli tuntuu kopiolta markkinoilla jo oleviin peleihin verrattuna. Tuntuu kuin peli olisi jo kertaalleen nähty. Verkkopelimoodeja on melko vähän ja myös pelin ohjausherkkyydestä löytyy parantamisen varaa. Jukka Lehtinen NBA Jam Wii EA Sports NBA Jam on koripallopeli, jossa keskitytään olennaiseen. Donkit ovat näyttäviä ja jatkuvassa hurmoksessa oleva selostaja mesoaa älyttömyyksiä. NBA Jam ei pyri realismiin. Ottelut pelataan kahden hengen joukkueilla ja taklata saa ilman rangaistuksen pelkoa. Tavallisten NBA-joukkueiden lisäksi pelistä löytyy lajin legendoja Karl Malonesta Magic Johnsoniin sekä julkisuuden hahmoja kuten Beastie Boy, Barack Obama ja Sarah Palin. Pelissä ohjataan yhtä pelajaa. Kontrollit on helppo oppia ja pallo saavuttaa sukan paremman pään jo ensimmäisestä pelikerrasta lähtien. Pelinopeus on kova. Suurin vajavaisuus on nettipelin puute. Kaveria vastaan täytyy tyytyä pelaamaan samalta sohvalta käsin. Erilaisia pelimuotoja löytyy useita. Omaperäisimmästä päästä on Remix-kampanjan pelitila, jossa kilpaillaan takalevyn hajottamisesta. Pelin visuaalinen ilme on tyydyttävä. Erityisen kauniista pelistä ei ole kyse, mutta animaatioit ovat varsin tyylikkäitä. Selostaja on viihdyttävä ja paneutuu tehtäväänsä asiaan kuuluvalla antaumuksella. Valitettavaa on, että kommentteja on äänitetty vähän ja äänimaailma alkaa nopeasti toistamaan itseään. EA:n toisen koripallopelin NBA Liven kamppaillessa olemassaolostaan on NBA Jamilla kovat paineet menestyä. Vaikka kyseessä ei ole millään muotoa täydellinen peli, on NBA Jam varsin viihdyttävä kokonaisuus. Pelattavaa riittää useiksi tunneiksi ja nopea ottelutempo pitää kenttätapahtumat jatkuvasti kiinnostavina. Otto Kannisto

ruotuväki 21/2010 VAPAALLA 15 PIENEN KAUKALON MESTARI Roni Nuttunen on pitänyt hallussaan pöytäjääkiekon maailmanmestaruutta vuodesta 2007 alkaen. teksti: Tatu Vaajala kuva: timo toivonen / poytajaakiekko.net TAITTO: Markku mujunen Suomesta löytyy runsaasti hieman erikoisempien lajien harrastajia. Yksi heistä on Roni Nuttunen, jonka lajivalinta sinänsä on kaikille tuttu. Vain harvat silti innostuvat siitä niin, että löytävät itsensä kilpailuista. Nuttunen on pöytäjääkiekon hallitseva maailmanmestari. Hän löysi lajin jo nuorena. - Sillon joskus 10-vuotiaana tuli pelattua varmaan joka päivä, maailmanmestari kommentoi harrastuksensa alkuvaiheita. Nuttunen harrasti nuorena myös salibandya, jalka- ja koripalloa. Salibandya pelatessa nuorukaisen polvi meni kuitenkin siinä määrin rikki, että pöytäjääkiekkoa rankempi liikunta ei tullut kysymykseen. Siitä asti hän on kerryttänyt kokemustaan lajin parissa ja täyttänyt palkintokaappiaan. - Tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei voi enää saavuttaa mitään uutta, hän tuumailee pöytäjääkiekkoon liittyvistä tavoitteistaan. - Ei tällä kyllä mitään tyttöjä isketä, Nuttunen naurahtaa, kun kysyn miten hänen avopuolisonsa suhtautui kuullessaan seurustelun alkuvaiheilla poikaystävänsä maailmanmestaruudesta pöytäjääkiekossa. - Minä en edes tiennyt mistään pöytäjääkiekkoharrastuksesta kun Roniin tutustuin, Nuttusen kanssa asunnon jakava Sara Kössi valaisee. Vaikka pariskunnan yhteisestä asunnosta ei tällä hetkellä löydy ensimmäistäkään pöytäjääkiekkopeliä ja Nuttunen kertoo harjoittelun jääneen vähemmälle, ei kyse ole kuitenkaan jäähdyttelystä. - Kun pelaaja saavuttaa pöytäjääkiekossa tietyn tason, harjoittelun voi keskittää siihen, että hakee vain tuntumaa ennen turnauksia. Turnauksissa on myös aikaa parantaa peliä loppua kohden alkusarjaotteluiden toimiessa hyvänä lämmittelynä, Nuttunen kertoo ja painottaa, että tason saavuttamisen takana on silti mieletön määrä harjoittelutunteja takana. Minkälaisia ominaisuuksia pöytäjääkiekon maailmanmestariksi nouseminen sitten vaatii? - Uskon oman vahvuuteni olevan se, että pystyn pelatessa myös ajattelemaan ja pelaamaan luovasti pelkkään teknisyyteen keskittymisen sijaan. Nopea oppimiskyky on myös auttanut minua. Nuttusta viehättää pöytäjääkiekossa myös siihen kuuluva oma kulttuurinsa. - Lajin ympärillä on tiivis porukka ja sen parissa pääsee näkemään uusia paikkoja ulkomailla. Pelimatkat ovat hieno osa harrastusta, Nuttunen kertoo lajin viehätyksestä. Youssou N Dour: teksti: Juho Takkunen kuva: Jukka Lehtinen taitto: Markku Mujunen Etelä-Afrikassa tänä kesänä järjestetyt jalkapallon MMkisat ovat tehneet Afrikasta muodikkaan maanosan. Afrikkalaisia muusikkoja tuntee kuitenkin harva. Heistä kansainvälisesti kenties kaikkein kuuluisin on senegalilainen Youssou N Dour, joka esiintyi marraskuun alussa Super Étoile -yhtyeensä kanssa Helsingin Kulttuuritalolla. Senegalilaisen mbalax-popmusiikin kuninkaan edellisestä esiintymisestä Suomessa oli vierähtänyt jo 16 vuotta. Ei siis ollut ihmekään, että keikka veti Kulttuuritalon täyteen afrikkalaisen musiikin ystäviä. Energinen show sisälsi useita reggaevaikutteisia kappaleita N Dourin Dakar Kingston -albumilta. Levy syntyi Jamaikalla, jossa N Dour levytti biisejä Bob Marleyn Tuff Gong -studioilla. Albumin teossa oli mukana myös Bob Marleyn Wailers-yhtyeen muusikoita, joista Helsingin-keikalla esiintyi kosketinsoittaja Tyrone Downie. Yleisö rynni lavalle Youssou N Dourin kansainvälisesti tunnetuimman hitin, Seven Seconds Awayn reggaeversio aiheutti innostusta katsojien keskuudessa. Todelliseen hurmokseen yleisön saivat kuitenkin vasta keikan loppupuolen mbalax-tanssihitit, kuten Birima, Set ja Ndakarou. Niissä afrikkalaisten rumpujen mukaansatempaava rytmi ja Jimmie Mbayen sielukkaat kitarasoolot pääsivät oikeuksiinsa. Myös Pape Moussa Sonkon huimat akrobaattiset hypyt ja tanssiliikkeet nostattivat konsertin tunnelmaa. Kulttuuritalon järjestyksenvalvojat olivat ihmeissään, kun yleisön rohkeimmat afrotanssijat nousivat lavalle tanssimaan sooloja Youssou N Dourin bändin säestyksellä. Moista harvemmin tapahtuu suomalaisartistien keikoilla. Harmoniaa ja tykitystä Miljoonasateen rumpalina tunnettu jyväskyläläinen muusikko ja djembérumpuopettaja Jarmo Hovi näki Youssou N Dourin ensimmäistä kertaa livenä Kulttuuritalolla. Hovi oli odottanut senegalilaistähden näkemistä kauan, sillä ensimmäinen N Dourin levy tarttui jyväskyläläisen matkaan jo vuonna 1988. Kylmät väreet kävi, kun Youssou astui lavalle. Hänestä huokuu harmoniaa, Hovi kuvailee. Reggaekappaleita enemmän rumpali piti konsertin afrikkalaisesta annista. Hän arvelee, että Youssou N Dourin musiikissa länsimaista ihmistä kiehtoo juuri afrikkalainen rytmiikka. Mbalax-osasto oli aika tykitystä. Kun soittajat olivat omalla osaamisalueellaan, homma toimi hyvin, arvioi Hovi. Mbalax......on senegalilainen, erittäin tanssittava musiikkityyli....syntyi 1960-luvulla, Youssou N Dour teki siitä maailmankuulua....yhdistelee perinteisiä afrikkalaisia rytmejä ja modernia popia, rockia ja jazzia. Youssou N Dour lauloi konsertissa myös koskettavia tulkintoja. Tama-rumpali Assane Thiam ja tanssija Pape Moussa Sonko olivat mukana tunnelmassa.

16 takakansi ruotuväki 21/2010 potretti Ilmatilan herra Tatu Vaajala Ilmavoimien operaatiopäällikölle, eversti Juha-Pekka Pystyselle tarjoutui muutama vuosi sitten herkullinen mahdollisuus. Hänelle tarjottiin paikkaa Helsinki Vantaan lentoaseman johtajana Aloin olla jo aika iäkäs sotilaaksi. Tai paremminkin sellaisessa iässä, jonka jälkeen oli kiinnostavaa, että minulle suotiin mahdollisuus luoda myös pitkä ura siviilissä. Hetki oli hyvä siviilipuolelle siirtymiseen, Pystynen kommentoi työpaikan vaihdosta. Työkaluna asiantunteva johtoryhmä Lentoaseman johtaja kokee taustan ilmavoimissa olleen hyödyksi nykyisessä työssään. Hänen pääasiallinen työnkuvansa on johtaa lentoasemaa, joka on Suomessa ainutkertainen volyymiltaan ja laajuudeltaan. Lentoaseman kautta kulkee vuodessa noin 13 miljoonaa henkilöä, joista noin 80 prosenttia ylittää valtakuntamme rajan. Minulla on työkaluna hyvin asiantunteva, kokenut ja suorituskykyinen johtoryhmä, jonka toiminnan kehittämiseen olemme satsanneet. Tällä on myös saatu hyviä tuloksia, Pystynen kehuu. Tämä on vähän kuin kokin työ palaute tulee välittömästi, jos jokin ei toimi, hän kuvailee. Pystynen kohtaa työssään jatkuvasti asioita, joihin on reagoitava välittömästi. Esimerkiksi sääilmiö Euroopassa, tai koneen myöhästyminen Aasiassa voi vaikuttaa usean vuorokauden ajan Helsinki Vantaan järjestelyihin. Kaikille asiakkaille tulee tarjota helppoa ja sujuvaa matkustamista ja jokaisen matkaajan tulee tietää oikea silta reitti löytääkseen koneeseen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, työ täällä on jatkuvaa suunnittelua ja jatkuvaa muutosta. Meidän on varmistettava matkustajien liikkuminen. Emme voi jättää 700 matkustajaa yöksi lentoasemalle, Pystynen toteaa. Entinen ilmavoimien operaatiopäällikkö, nykyinen Helsinki Vantaan lentoaseman johtaja Juha-Pekka Pystynen kokee pitkästä sotilasurasta olleen hyötyä nykyisessä työssään. Hän kiitteleekin lentoasemaa ja sen operaatiokeskusta erittäin joustavaksi organisaatioksi. Lakkoja ja turvatarkastuksia Entinen ilmavoimien operaatiopäällikkö on tottunut myös ilmiöön, jota puolustusvoimissa ei juurikaan tunneta. Viimeisen puolentoista vuoden aikana lentoasemalla on ollut 14 lakkotilannetta jotka lähes kaikki ovat olleet niin sanottuja laittomia lakkoja. Kansainvälisellä lentoasemalla on myös suuri vastuu. Kansainvälisiä turvamääräyksiä ja ilmailusäännöksiä tulee noudattaa. Lentoasemaa valvotaankin tarkasti, esimerkiksi erilaisia turvamääräysten kieltämiä esineitä takavarikoidaan vuositasolla noin 360 000 kappaletta. Tämä on vähän kuin kokin työ jos jokin ei toimi, palaute tule välittömästi. Meillä on täällä toistatuhatta tallentavaa kameraa, henkilöitä, jotka seuraavat ihmisten käytöstä, kulunvalvontaa, noin 500 viranomaista sekä 800 vartijaa ja turvatarkastajaa, Pystynen esittelee turvatoimia. Lentoaseman alueelta löytyy myös oma palo- ja pelastuslaitoksensa jossa työskentelee noin 50 henkeä. Pystynen työskentelee edelleen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Käyn kerran pari vuodessa päivittämässä tietojani Satakunnan Lennostossa, Pystynen kertoo. Puolustusvoimien kanssa myös suunnitellaan strategisesti erittäin tärkeän alueen turvaamista mahdollisen kriisitilanteen varalle. Jos lähes 60 tunnin viikkotyötahtia työskentelevälle miehelle jää vapaa-aikaa, kuluu se erilaisten järjestöjen ja perheen parissa. Tykätään vaimon kanssa hirveästi luonnosta ja kulttuuririennoista, hän kertoo. Pystynen kuuluuu esimerkiksi Stadin slangi ry:een, Rotissööreihin ja Kohtuullisen Hutikan Pyhään Veljeskuntaan. Se on Suomen "ainut oikea", Ilmari Kiannon perinteitä vaaliva olutseura, hän virnistää ja paljastaa illalla suuntaavansa seuran kokoukseen. Nuuksiossa, järvenrantatontilla sijaitsevassa omakotitalossa asuvalla Pystysellä on kolme lasta. Hänen vaimonsa Eeva Pystynen työskentelee Maa- ja metsätalousministeriön hallintojohtajana. Juha-Pekka Pystysen ura puolustusvoimissa alkoi vuonna 1979 varusmiespalvelukseen astumisella. Kadettikoulusta hän valmistui 1983. Pystynen toimi puolustusvoimissa esimerkiksi yleisesikuntaupseerina. Viimeisenä tehtävänään ennen siviiliuralle siirtymistä hän työskenteli ilmavoimien operaatiopäällikkönä. Juha-Pekka Pystynen Ikä: 50 Asuinpaikka: Espoo Ammatti: Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Sotilasarvo: Eversti Kuvat: Jukka Lehtinen poiminta 6.12.2010 Itsenäisyyttä marssitaan Kuopiossa Tiia Turunen Itsenäisyyspäivän paraatissa Riihimäellä lippukulkueen loisto viihdytti yleisöä. Kuva: Puolustusvoimat/Lisa Hentunen Perinteinen puolustusvoimien valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään tänä vuonna Kuopiossa. Paraatin vastaanottaa ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg ja paraatijoukkoja komentaa prikaatikenraali Lauri Puranen. Paraatiin osallistuu joukkoja kaikista puolustushaaroista, Rajavartiolaitoksesta sekä veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöistä. Paraatijoukkoihin osallistuu kaikkiaan 1 000 henkilöä ja 74 ajoneuvoa. Paraati on ensimmäistä kertaa ilmavoimien järjestämä, joten Kuopiossa tullaan näkemään erityisen paljon ylilentoja. Lisäksi torilla on nähtävänä puolustusvoimien kalustoa eri puolustushaaroista ja sotilaskodin myyntipiste. Kuopion kaupunki järjestää lisäksi musiikkitalolla yleisölle avoimen kahvituksen ja itsenäisyyspäivän juhlan, jossa ohjelmassa on muun muassa kaupungin tervehdys, Kuopion kaupunginorkesterin musiikkia ja juhlapuhe. Itsenäisyyspäivän paraati 6.12. Kuopio Paraatikatselmus alkaa kello 12.00 Kuopion keskuskentällä, minkä jälkeen on ohimarssi Tulliportinkadulla. Kalustonäyttely on avoinna yleisölle Kuopion torilla kello 10.00 15.00. Kuopion kaupunki järjestää yleisölle avoimen kahvituksen ja itsenäisyyspäivän juhlan musiikkitalolla. Kahvitus alkaa kello 15.00 ja varsinainen juhla kello 16.00. kalenteri Arki ja työ sotavuosien Turussa -luentosarja 1.12. 8.12. Turku Luentosarja jatkuu 1.12. aiheena Sotakorvauksista kauppasopimuksiin luennoitsijana Veikko Laaksi. Luento Suojeluskunnat ja lottien toiminta pidetään 8.12. luennoitsijana Tapani Kunttu. Molemmat luennot pidetään keskiviikkoisin kello 18.00 Forum Marinumin auditoriossa, Linnankatu 72, Turku. Luennoille on vapaa pääsy. Joulun Rauhaa -konsertti 15.12. Ikaalinen Satakunnan Sotilassoittokunnan Joulukonsertti pidetään Ikaalisten kirkossa kello 19.00 alkaen. Solisteina Arja Koriseva, Hannu Lehtonen ja Markus Virtala. Konserttia johtaa Riku Huhtasalo. Liput 15 ennakkoon Ikaalisten kirjakaupasta. Täyspuuvillakuosi: Lottapuvussa 1941 30.11. Helsinki Kallion Lukion teatteriproduktio Täyspuuvillakuosi: Lottapuvussa 1941 pohjautuu Okko Leinosen käsikirjoitukseen. Näytelmän ovat ohjanneet Anna Böhm ja Kerttu Matinpuro. Oppilastyönä toteutetun näytelmän ensi-ilta nähdään 30.11. kello 19.00 Kallion Lukion alasalissa, Porthaninkatu 15, Helsinki. Seuraavat näytökset: 3.12. Helsingin työväenopiston teatterissa, Helsinginkatu 26, 7.12. Kallion Lukion alasali, 8.12 Kallion Lukion alasali. Kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy. Paikat voi varata etukäteen soittamalla Anna Böhm 050 5390812.