Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen Nuorille miehille suunnattu tukipalvelu ja sen vaikuttavuus Kaija Appelqvist-Schmidlechner Asevelvollisuuden tulevisuus seminaari 21.3.2012
Esityksen sisältö 1. Taustoista: Lähtökohtana huoli nuorista miehistä 2. Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli ja tukipalvelu 3. Väitöskirjatutkimus Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet nuoret miehet oliko kohderyhmä oikea? Kuinka miehiä tavoitettiin / kuinka he kiinnittyivät tukipalveluun? Oliko tukipalvelu vaikuttava? 4. Toimintamallin nykytilanne
Lähtökohtana huoli suomalaisista nuorista miehistä
Pojilla ja nuorilla miehillä monet ongelmat tyttöjä ja nuoria naisia yleisempiä SOSIAALISET ONGELMAT Lapsuusajan ongelmat: huostaanotot (Gissler ym. 2006) oppimis- ja koulusopeutumisvaikeudet (Lavikainen ym. 2006) huonosti koulussa viihtyminen, koulukiusaus ja koulutuksen keskeyttäminen (Gissler ym. 2006) Pitkittynyt työttömyys ja toimeentulo-ongelmat (Gissler ym. 2006) Sosiaalisten ongelmien kasautuminen (Rönkä 1999) ja syrjäytyminen (Myrskylä 2012) TERVEYDELLISET ONGELMAT Psyykkisesti oireilevat nuoret miehet haluttomia hakeutumaan mielenterveyspalveluihin (Aalto-Setälä 2002, Sourander ym. 2004) Nuorten miesten terveystottumukset naisia heikommat: päivittäinen tupakoiminen (Rimpelä ym. 2007) alkoholin ongelmakäyttö (Kestilä & Salasuo 2007) huumeongelmat (Rimpelä ym. 2007) liikunnallinen passiivisuus (Koskinen ym. 2005) ylipaino-ongelmat (Helakorpi ym. 2007) Suomalaisten nuorten miesten kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaan yli kolminkertainen verrattuna nuoriin naisiin (Kumpula ym. 2006, Gissler ym. 2006)
Miksi erityisenä kohderyhmänä varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet?
Valtakunnallisessa itsemurhien ehkäisyprojektissa (1986-1996) todettiin, että Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät nuoret miehet muodostavat riskiryhmän, tukitoimille on tarvetta, tuen järjestäminen ei ole minkään tahon vastuulla.
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen hanke (2004-2010) Stakes (THL), Puolustusvoimat, Työministeriö, Helsinki, Vantaa Tutkimus- ja kehittämishanke, jossa kehitetään psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi, kehitetään toimintamalleja palvelun organisoimiseksi ja tutkitaan tukiohjelman vaikuttavuutta.
Interventio / tukipalvelu Kuntien, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen välinen yhteistyömalli. Tukipalvelua tarjotaan kutsuntojen yhteydessä sekä varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä Nuorelle tarjotaan oma nimetty ohjaaja, joka tukee elämäntilanteen selvittelyssä, auttaa parhaiden ratkaisujen löytämisessä ja ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin Tavallista aktiivisempi ote miehiä tavoiteltaessa Ohjaajat tehtävään koulutettuja kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään Motiivi ei liity asevelvollisuuden suorittamiseen sinänsä
Aikalisä -toimintamalli Kunnan palvelut Puolustusvoimat Kutsunnat Varusmiespalvelus Työ- ja elinkeinoministeriö Siviilipalvelus Aikalisä -tukipalvelu Sosiaalitoimi Terveystoimi Opetustoimi Nuorisotoimi Muut palvelut Kolmas sektori Työvoimapalvelut
Intervention ydinpiirteet 1. Aktiivinen tuen tarjoaminen Matalakynnyksinen nimenomaan nuoret miehet muodostavat tavoitettavuuden suhteen haasteellisen ryhmän (Biddle ym. 2004, Tylee & Walters 2004, Rickwood ym. 2005, Sourander ym. 2004). Ei leimaava Asiakas aina oikeassa paikassa 2. Ohjaussuhde Asiakas-/tilannelähtöinen: Asiakkaan tarpeisiin räätälöity interventio (Hüsler ym. 2005) Nuoren kehitysvaiheen ja kehitysvaiheen tehtävien tukeminen (Hodgson ym. 1996) Kokonaisvaltainen: Kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisuus, lähtökohtana nuori kokonaisena ihmisenä: (Roth ym. 1998, Derzon ym. 1999, Catalano ym. 2002 ja 2004, Flay 2002) Voimavarakeskeinen: Promotiivisten ja preventiivisten strategioiden yhdistäminen (ongelmien ehkäisy + hyvinvoinnin edistäminen) (Durlak & Wells 1997, Weissberg ym. 2003) Ratkaisuhakuinen Palveluohjauksellinen työote
Miksi kannattaa tarttua juuri tässä? Hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. Mahdollisuus tavoittaa erityisesti palveluksen keskeyttäneiden miesten "riskiryhmä". Kyseessä on tärkeä vaihe nuoruudessa. Luonteva tilaisuus tarkastella omaa nuoren terveyttä, elämäntilannetta ja tulevaisuutta Palvelun keskeytys nuoren suunnitelmat uusiksi
Väitöskirjatutkimus
Tutkimuskysymyksiä 1. Oliko kohderyhmä oikea? Onko palveluksen ulkopuolelle jääminen (palveluskelpoisuusluokka C, D tai E) osuva ja tarkoituksenmukainen kriteeri tukiohjelmaan ohjaamiselle? 2. Ketkä tavoitettiin, kuka kiinnittyi? 3. Oliko interventio vaikuttava? Missä määrin ja missä asioissa tukiohjelma vaikutti miesten elämäntilanteeseen? Tulosmuuttujat: psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12), päihteiden ongelmakäyttö (CAGE), elämänlaatu, ongelmien kasautuminen, itseluottamus, itsetyytyväisyys
Tutkimusasetelma Satunnaistettu vertailuasetelma: Palveluksen ulkopuolelle jääneet (CDE-miehet) satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin. Toisena vertailuryhmänä kutsunnoissa palvelukseen määrätyt miehet (AB-miehet) Alkukysely + yhden vuoden seuranta Aineisto: tiedot yht. 796 miehestä, joista 356 palveluksen ulkopuolelle jääneitä (182 interventioryhmässä ja 174 vertailuryhmässä) ja 440 palvelukseen määrättyjä (vertailuryhmä II) Prosessiarviointi: Ohjaajat: yhteydenpitolomake, lomakekysely ohjaussuhteen eri vaiheissa, loppuarviointi Asiakkaat: puhelinhaastattelu tukisuhteen päätyttyä
Vaikuttavuustutkimuksen tulosmuuttujat Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12), Alkoholin ongelmakäyttö (CAGE), Itseluottamus, tyytyväisyys itseen Elämänlaatu, Ongelmien kasautuminen (GHQ-12>3, CAGE>1, työttömyys, toimeentulotuki, asunnottomuus ja sosiaalisen tuen puute) Lisäksi kysymyksiä elämän eri alueilta: mm. alkoholi, huumeet, itsetuho, ajankäyttö, lapsuusajan vaikeudet
Men exempted from service at call-up n=356 Men who interrupted military or civil service n=431 Men invited to the study n=260 Men invited to the study n=256 Refused to participate n=75 (29%) Men participating in the study n=356 Refused to participate n=85 (33%) Randomised Intervention group n=182 Control group n=174 Baseline Follow-up n=99 Lost to follow up n=83 (46 %) Follow-up n=80 Lost to follow up n=94 (54 %) One-year follow-up
Palveluksen ulkopuolelle määrättyjen miesten päädiagnoosi kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä Mielenterveydellisin syin palveluksen ulkopuolelle määrättyjä (C, D, E-luokat) yhteensä 55 % 41 % kutsunnoissa palveluksen ulkopuolelle jääneistä ja 69 % palveluksen keskeyttäneistä. Näistä 54 % neuroottisiin tai stressiin liittyvän häiriön takia (F4) ja 25 % mielialahäiriön (F3) takia Kutsunnoissa C-, D- ja E-luokkiin määrättyjen miesten päädiagnoosi Palveluksen keskeyttäneiden miesten päädiagnoosi 7 7 8 19 8 11 41 F Mielenterveys E Umpieritys, ravitsemus, aineenvaihdunta G Hermosto M Tuki- ja liikuntaelimet K Ruuansulatuselimet Q Epämuodostumat, kromosomipoikkeavuudet Muut 12 10 3 3 4 69 F Mielenterveys M Tuki- ja liikuntaelimet S-T Vammat, myrkytykset, ulkoiset syyt J Hengityselimet G Hermosto Muut
Oliko kohderyhmä oikea?
Palveluksen ulkopuolelle jäävillä on enemmän erilaisia psykososiaalisia ongelmia palvelukseen määrättyihin miehiin verrattuna Enemmän tyytymättömyyttä nykyiseen elämäntilanteeseen, psyykkistä oireilua, päihteiden ongelmakäyttöä, sosiaalisia ongelmia, lapsuusajan ongelmia Vähemmän ns. suojaavia tekijöitä (toimiva sosiaalinen tukiverkosto, hyvä koulumenestys, harrastukset, liikunta, itseluottamus, toivorikkaus tulevaisuuden suhteen) Siviilipalvelun keskeyttäjillä erilaiset psykososiaaliset ongelmat kaikista yleisimpiä
Lapsuusajan ongelmien esiintyvyys AB- ja CDE-miehillä (p<.05 -.001) % 0 10 20 30 40 50 taloud. vaikeudet 8 28 työttömyys 9 19 vanhempien sairaus 9 19 isän alkoholiongelmat 11 24 äidin alkoholiongelmat isän mt-ongelmat äidin mt-ongelmat 3 2 2 8 11 11 AB CDE vakavat ristiriidat 10 27 vanhempien ero 35 44 itse vakavasti sairas 3 18 kiusattu koulussa 11 34
Psyykkinen oireilu % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Unihäiriöitä 13 48 85 Usein masentunut 4 21 52 Psyykkisesti kuormittunut 8 46 79 Harkinnut vakavasti itsemurhaa 6 26 59 AB-miehet Varusmiespalveluksen keskeyttäneet Siviilipalvelun keskeyttäneet
Vakavien itsemurhaharkintojen yleisyys palvelun ulkopuolelle määrätyillä miehillä (kutsunnat + keskeyttäjät) Harkinnut itsemurhaa (CDE) Ei: 240 (68 %) Kyllä: 111 (32 %) Ei yrityksiä: 78 (70 %) Yrityksiä: 33 (30 %) Kerran: 26 (79 %) Useammin: 7 (21 %)
Itsemurhaharkinnat yhteydessä moniin eri lapsuusajan epäkohtaan tai ajankohtaiseen ongelmaan Äidin alkoholiongelmat lapsuudessa (OR 3.32) Isän mielenterveysongelmat lapsuudessa (OR 3.51) Vakavat ristiriidat perheessä lapsuudessa (OR 3.17) Riitoja esimiehen kanssa töissä viimeisen 12 kk:n aikana (OR 4,85) Ristiriidat perheessä viimeisen 12 kk:n aikana (OR 3.08) Asunnottomuus (OR 4.33) Unihäiriöt (OR 4.60) F-diagnoosi (OR 5.81) Muista muuttujista riippumaton yhteys löytyi seuraavista muuttujista: Äidin alkoholiongelmat lapsuudessa Muutokset perheessä viimeisen 12 kk:n aikana Sosiaalisen tuen puute Riitoja esimiehen kanssa töissä viimeisen 12 kk:n aikana
Terveyskäyttäytyminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Tupakointi 23 48 74 Alkoholia väh.1 x vko 24 24 48 Krapula väh. 1 x kk 10 26 49 Alkoholin ongelmakäyttö 21 37 63 Kokeillut huumeita 16 48 74 AB-miehet Varusmiespalv. keskeytt. Siviilipalv. keskeytt.
Ketkä tavoitettiin? Kuka kiinnittyi?
Tukisuhteet Ohjaajat tavoittivat 121 interventioryhmään kuuluvaa nuorta miestä (66 %) Ohjaajat tapasivat 85 miestä (47 %) 52 asiakasta (29 %) interventioryhmään kuuluvista kiinnittyi tukiohjelmaan Tukiohjelmaan kiinnittyneet 17 28 vuotiaita (keski-ikä 20 vuotta) Onnistuneita kontakteja tukisuhteissa 3 40, keskimäärin 11 Tapaamisia 0 15, yleisimmin 2 Tukisuhteen kesto 1 vko 14 kk, keskimäärin 6 kk.
Tukiohjelmaan kiinnittyneille miehille ominaista Psyykkinen oireilu: psyykkinen kuormittuneisuus unihäiriöt itsemurhaharkinnat tyytymättömyys itseen Ajankohtaisten ongelmien kasautuminen Lapsuusajan ongelmien kasautuminen Koulukiusatun rooli
Olivatko tukisuhteeseen kiinnittyneet niitä kaikkein eniten tukea tarvitsevia?
Ongelmien kasautumisen summamuuttujan keskiarvo ka 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 Tukipalvelusta kieltäytyneet (n=26) 0,81 Ei tavoitettu (n=20) 1,8 Tavoitettu, mutta ei tavattu (n=32) 1,22 Tavattu kerran (n=30) 1,03 Tukisuhteeseen kiinnittyneet (n=47) 1,72
Oliko interventio vaikuttava?
ka Tukiohjelmalla on positiivinen vaikutus miesten psyykkiseen hyvinvointiin Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) interventio- ja vertailuryhmällä alku- ja loppumittauksessa (p<.05) 4.5 4 3.5 3 4.13 3.72 3.17 2.5 2 1.5 1 0.5 2.45 Interventioryhmä Vertailuryhmä 0 I mittauskerta II Toistomittaus varianssianalyysi p=.0479 (F=3.96, df=215)
Tukiohjelman vaikuttavuus Tukiohjelmalla vaikutusta psyykkisen kuormittuneisuuden (GHQ-12) vähenemiseen Tukiohjelmalla ei vaikutusta Päihteiden ongelmakäyttöön (CAGE) Elämänlaatuun Ongelmien kasautumiseen Itseluottamukseen Itsetyytyväisyyteen Tukisuhteen pituudella tai kontaktien / tapaamisten lukumäärällä ei ollut yhteyttä vaikuttavuuteen
Tukiohjelman anti asiakkaan arvioimana TILANTEEN SELVITTELY: keskustelu, oman elämäntilanteen selvittely ja jäsentäminen sekä tulevaisuuden suunnittelu ulkopuolisen kanssa Se oli hyvää että käytiin läpi tän hetkinen elämäntilanne ja sai kertoa henkilökohtaisiakin juttuja (00198) Ne oli tukevia tapaamisia, niissä sai ideoita ja ajatukisia siitä, mitä elämällään tekis, ja suuntaa, ainakin joistain ajatuksista kiinni ja pääsi alkuun. (00314) NEUVONTA Apua ja vinkkejä työnhaussa, byrokratia- ja sossuasioissa. Parasta oli, että ne vinkit ihan oikeesti toimi. (00202) KOKONAISVALTAINEN ASIOIDEN AJAMINEN: kokonaisvaltainen huolehtiminen ja peräänkatsominen asiakkaan asioissa Hyvä asia oli, että asiallinen henkilö ajaa asioitani (00341) Sain apua virastohommiin ja vinkkiä ja ohjaaja katto päälle että ne tuli hoidettua (00323)
Tukiohjelman anti asiakkaan arvioimana AKTIVOINTI: asiakkaan oman aktiivisuuden herättäminen Sain tarvittavaa potkua asioiden hoitamiseen (00010) Keskustelu pani oma-aloitteisesti miettimään asioita (00358) KANNUSTAMINEN JA TUKI: tukea ja varmuutta omille ajatuksille ja suunnitelmille Sain varmuutta omille jo aikaisemmin viitoittamilleni asioille (00354) VÄLITTÄMINEN: tunne, että joku oikeasti välittää...ja se, että joku edes kysyi kuulumisia ja välitti asioistani oli parasta ohjelmassa. (00025) KONKREETTINEN HYÖTY: työpaikka, asunto jne. Ohjelman avulla sain itselleni työtä kesäksi. (00237)
Esimerkki I JANI Armeijan keskeyttänyt mies, joka kokenut armeijassaoloajan traumaattiseksi. Elämä päällisin puolin kunnossa, sosiaaliset suhteet hyvät. Ei lapsuusajan ongelmia. Toiveissa työpaikka, itsenäistyminen ja oma asunto. Asiakkaalla selkeä tarve keskustella ulkopuolisen kanssa elämäntilanteestaan. Ohjaaja tavannut asiakasta 3 kertaa, yhdessä tapaamisessa mukana myös äiti. Keskusteltu arkielämän sujumisesta, itsenäistymispyrkimyksistä sekä veloista pääsemisestä. Ohjattu työvoimaohjaajalle ja tuettu oman asunnon etsimisessä. Ohjaajan loppuarvio: Asiakkaan aktiivisuus ja omatoimisuus ja aloitteellisuus lisääntyivät esim. työnhaun ja muun asiallisen tekemisen löytämiseksi selvästi. Itseluottamuksen ja itsetunnon alueella tapahtui eniten muutosta ja myös jonkin verran oma-aloitteisuus lisääntyi.
Esimerkki II MIKKO Saanut lykkäystä sydänvian ja masennuksen takia. Kotiolot kunnossa, asuu vielä perheensä kanssa. Koulunkäynti ei suju, ei ystäviä, ei tulevaisuuden suunnitelmia. Mikään ei innosta eikä mitään saa aikaiseksi. Asiakas erittäin motivoitunut osallistumaan tukiohjelmaan. Toiveena työpaikka, itsenäistyminen, sosiaaliset kontaktit. Ohjaaja tavannut asiakasta 4 kertaa. Täytetty yhdessä työhakemuslomakkeita, tuettu opiskelupaikan haussa ja normaalissa elämänrytmissä pysymisessä, otettu yhteyttä nuorison neuvonta-asemalle ryhmätoimintaan osallistumiseksi. Asiakkaalle järjestynyt psykoterapia. Ohjaajan loppuarvio: Asiakaan mieliala kohentui huomattavasti, itseluottamus lisääntyi. Asiakas sai asioitaan järjestettyä ja onnistumisen kokemuksia kertyi. Näköalattomasta kotiin jumittuneesta nuoresta miehestä tuli sosiaalisia taitoja harjoitteleva varmempi opiskelija.
Johtopäätöksiä ja suosituksia Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen tukipalvelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti nuoren miehen hyvinvointiin. Nuoret voivat tarvita tukea elämänsä nivelkohdissa, vaikka heillä ei olisi silmiinpistäviä ongelmia. Varusmies- ja siviilipalvelus osuvat yhteen tällaiseen nivelkohtaan. Kutsunnat tarjoaa luontevan mahdollisuuden tavoittaa nuoret miehet kokonaisena ikäluokkana + tarjota tukea sitä tarvitseville. Tätä mahdollisuutta tulisi enenevässä määrin käyttää nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja ongelmien/syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä Sektorit ylittävää, poikkihallinnollista toimintaa nuorten tukemiseksi tulisi edelleen kehittää.
Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen - toimintamallin nykytilanne Toimintamalli on käytössä noin 200 kunnassa aina pääkaupunkiseudulta pohjoisimpaan Lappiin asti. Syksyn 2011 kutsunnoissa tukiohjelmaa tarjotaan lähes 25 000 nuorelle miehelle (n. 70 % ikäluokasta). Koulutettuja Aikalisä ohjaajia on noin 400, alueellisia/paikallisia perehdyttäjiä ja/tai kouluttajia 25.
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? Lisätietoja: kaija.appelqvist@thl.fi