1 LEHDISTÖTIEDOTE 2013 Kaikkien aikojen ennätysvuosi jälleen Kalajoen satamassa Kalajoen sataman liikennemäärä rikkoi viime vuonna kaikki odotukset. Liikennemäärä nousi lähes puoleen miljoonaan tonniin, mikä on sataman koko historian ennätysmäärä. Kalajoen satama juhli vuonna 2013 50-vuotista toimintaansa. Satamajohtaja Esa Anttion mukaan parempaa ja miellyttävämpää syntymäpäivälahjaa ei satamassa olisi voitu toivoa. Aikaisempi ennätysvuosi oli vuonna 2012, jolloin liikennemäärä oli noin 456.770 tonnia. Sahatavaran vientimäärä oli yli 500.000 kuutiometriä, mikä oli 2000-luvun suurin. Tarkka Kalajoen satamassa käsitelty liikennemäärä vuonna 2013 oli yhteensä 467.350 tonnia.
2 Sataman tulevaisuus Sataman osakeyhtiöittäminen ja lisälaituritilan rakentamissuunnitelmat. Kalajoen satamassa on laskettu että puolen miljoonan tonnin liikennemäärän rikkomisen jälkeen on aloitettava valmistelut lisälaituritilan rakentamista varten. Varastotiloja on rakennettu tuhansia neliömetrejä viime vuosien aikana, ja laituritilan puute tulee olemaan seuraava pullonkaula satamassa. Kalajoen sataman osakeyhtiöittäminen on myös ohjelmassa vuonna 2014. Osakeyhtiöittämisprojektiin liittyy monia selvitettäviä asioita. Näitä ovat mm sataman arvon määritys, omistuksellisten vaihtoehtojen selvitys, veroselvitykset, henkilöstö- ja eläkeasioiden selvitys, investointiohjelman selvitys ja sen vaikutus yhtiön talouteen, talousennusteiden laadinta sekä arvio yhtiöittämisen vaikutuksesta kaupungin talouteen. Kalajoen Satama Oy aloittaa toimintansa 1.1.2015. Satamassa on myös käynnissä EU-projekti vv 2013-2014, joka sisältää Kalajoen satamaalueen yritysten toimintaympäristön kehittämisen. Yhtenä projektin osa-alueena on sataman ympäristöjärjestelmän sertifiointi, joka toteutettiin alkuvuonna 2013. Satamassa jo oleva ISO-9001 laatujärjestelmä integroitiin uuteen ISO 14001 ympäristöjärjestelmään, jotka yhdistettiin sataman uudeksi toimintajärjestelmäksi. Lisäksi hankkeessa kehitetään Kalajoen sataman yrityksille tarjottavaa palvelua ja selvitetään sataman yhtiöittämisen mahdollisuudet. Muita hankkeeseen sisältyviä aihepiirejä ovat mm seutukunnan tuulivoimahankkeiden, sekä Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen tuomien kuljetus- ja varastointitarpeiden selvitys yhdessä Fennovoiman ja muiden sidosryhmien sekä laitetoimittajien kanssa. Hankkeen yhteydessä selvitetään myös Kalajoen sataman konttiliikenteen logistiikan ja varastoalueiden kehittäminen sekä muut sataman kehittämistarpeet. Kalajoen sataman liikenne rekkakuormina Kalajoen sataman vuosittainen liikenne vastaa noin 13500 rekkakuormaa. Kilometrimäärinä rekkajono vastaisi noin 3400 km saattuetta. Euroopan liikenteessä Tallinna-Barcelona välimatka on noin 3353 km ja Hanko-Petsamo noin 1433km. sekä Helsinki- Ateena 3400 km. Eli rekkasaattueen pituus olisi luokkaa Hangosta Petsamoon ja takaisin. Kalajoen sataman kasvun takana hyvät operaattorit, virkamiehet ja luottamushenkilöt Kalajoen sataman liikenne on ollut myötätuulessa viime vuosien ajan. Vielä seitsemisen vuotta sitten vuosittainen liikennemäärä oli 280 000 tonnin tienoilla, joten niistä ajoista Kalajoen sataman liikenne on lähes tuplaantunut. Vuosittainen liikenteen kasvu on ollut keskimäärin 10% luokkaa. Erityiset kiitokset liikenne-ennätyksestä satamajohtaja Esa Anttio haluaa antaa satamaoperaattoreille Rahjan Huolinta Oy:lle ja Blomberg Stevedoring Oy Ab:lle. Molemmat operaattorit ovat ansiokkaasti ja ammattitaitoisesti kehittäneet satamaa ja tarjonneet sataman asiakkaille erinomaista ja joustavaa asiakaspalvelua. Satamalaitoksen roolina on ollut huolehtia lähinnä laitureista, riittävistä varastokenttäalueista, varastotiloista, sataman muusta infrastruktuurista sekä vartiointi- ja aluspalveluista.
Kalajoen kaupungin johto- ja luottamushenkilöt ovat myös seisseet yksimielisesti sataman takana ja tukeneet sitä omilla päätöksillään. Erityisen tyytyväinen satamajohtaja on vuoden 2013 alussa tehdystä päätöksestä rekrytoida satamaan päätoiminen satamakapteeni jakamaan jatkuvasti kasvavaa työtaakkaa. Kalajoen sataman satamakapteeniksi rekrytoitiin merikapteeni Tytti Toikkanen Kalajoelta. Merkittävä puutavaran vientisatama Kalajoki on jo pitkään ollut Perämeren suurin ja koko maassa yksi suurimmista sahatavaran vientisatamista. Muita vientituotteita ovat muun muassa hake, kuitupuu, kasvuturve, teräsrakenteet ja vilja. Lisäksi syksyllä 2012 alkoivat tuulivoimahankkeiden kuljetukset, joita varten Kalajoen satamaan on hankittu tarpeen mukaan siirrettävää raskasnostokalustoa. Niitä käytetään myös sekä teräsrakenteiden että projektilastien lastauksiin ja purkauksiin. Tuulivoimaloiden lastausta Kalajoella 3 Tuontiliikenne: Tuontiliikenteessä tärkeimpiä artikkeleita ovat rehuraaka-aineet, magnesiumsulfaatti, mineraalit ja rakennuslevyt. Viime aikojen uusia tuontiartikkeleita ovat myös lannoitteet ja maatalouskalkki. Hyvät kehitysnäkymät Satamaan on rakennettu tuhansia neliöitä uusia kenttä- ja liikennealueita sekä satoja neliömetrejä toimisto- ja taukotupatilaa, jonne ovat sijoittuneet mm. satamakirkko ja
4 lukuisia sataman toimijoita. Kalajoen seurakunta vastaa satamakirkon toiminnasta, ja sen asiakkaina on ollut ensimmäisen toimintavuoden aikana tuhatkunta tyytyväistä merenkulkijaa. Lisäksi satamassa on aloitettu viljakuormien vastaanottoanalyysi-toiminta. Myös varastohallien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja on nyt yhteensä noin 40 000 m2. Satamajohtaja Esa Anttio pitää Kalajoen sataman logistista sijaintia ja kasvumahdollisuuksia hyvinä. Kalajoen kaupunki on hankkinut satamalle runsaan 20 hehtaarin laajennusalueen, joten satama-alueen pinta-ala on laajentunut 32 hehtaarista 54 hehtaariin. Tämän ansiosta liikennemääriä ja sataman varastotiloja voidaan nopeasti lisätä. Yhtenä haaveena on tulevaisuudessa myös 10 metrin väylän ja sen syvyisten laituritilojen rakentaminen sataman yhteyteen. Kalajoen kaupunki ja satama tekivät loppukesällä 2013 Liikennevirastolle esityksen sataman meriväylän ruoppaamiseksi tämänhetkisestä 8,5m kulkusyväydestä 10 metrin kulkusyväyteen. Tämä mahdollistaisi lähes 50 % suurempien alusten käynnit satamassa. Liikennevirasto on jo aloittanut kartoittamaan ruopattavia massamääriä ja tekemään väylähankkeen hyöty/kululaskelmia. Yksinomaan jo vireillä oleva Pyhäjoen ydinvoimalahanke merkitsee toteutuessaan huomattavaa kasvua sataman liikenteeseen, arvioi Anttio. Sekä voimalahankkeen logistiikkayritysten että voimalatoimittajien kanssa on jo käyty runsaasti neuvotteluja. Kalajoen satama on lisäksi avannut oman nettisivuston www.pyhajokilogistics.com, jonne on ryhdytty keräämään hankkeesta kiinnostuneiden yritysten websivustoja. Satama luo hyvinvointia koko seutukunnalle Muutama vuosi sitten tehty tutkimus Kalajoen sataman heijastusvaikutuksista seutukunnan talouteen ja työllisyyteen osoitti, että sataman toiminta merkitsee suoraan lähes 100 henkilötyövuotta ja välillisesti vähintään 200 henkilötyövuotta. Satamalla on lisäksi
miljoonien eurojen vaikutukset koko seutukunnalle. Pelkästään kuljetusliikenteen liikevaihtoon satama tuo vuosittain runsaat viisi miljoonaa euroa. Satama onkin koko jokilaaksojen elinkeinoelämän veturi, joka mahdollistaa teollisuuden elinkyvyn säilymisen, uuden yritystoiminnan kehittymisen ja kuntien verotulojen kasvun. Anttion mukaan yksinomaan satamassa toimivien yritysten työntekijöiden ansiotulojen kunnallisverot tuovat Kalajoen kaupungille karkean arvion mukaan lähes 1.000.000 euroa vuodessa. Talviliikenteen toiminta varmistettu Ankarat jäätalvet aiheuttavat viivästyksiä alusliikenteelle ja vaikeuttavat myös alusten käsittelyä satama-altaassa. Kalajoen satama on omasta puolestaan varautunut koviin jäätalviin satamajäänmurtajan vuokraamisella. Lisäksi syksyllä 2012 satama-altaan pohjaan asennettiin meri-ilmastusjärjestelmä, jossa sataman pohjalla olevan putkiston läpi puhalletaan kompressorilla paineilmaa. Ylös nouseva ilma nostaa merenpohjassa olevan n. +4 asteisen veden pintaan ja vähentää siten jäänmuodostusta. Lisäksi erittäin ankarina jäätalvina satama-altaasta on nostettu nosturilla tuhansia kuutioita suuria jäälohkareita ja kuljetettu ne satama-alueen ulkopuolisille kentille. Tämä on helpottanut ja nopeuttanut myös alusten liikennöintiä ja käsittelyä satama-altaassa. 5 Kalajoen satama juhli 50 toimintavuottaan vuonna 2013 ja järjesti juhlaseminaarin. Kalajoen satama juhli vuonna 2013 50-vuotista toimintaansa. Ensimmäinen alus M/S Milos saapui satamaan 8.8.1963. Juhlaseminaarin juhlapuhujina 15.11.2013 olivat seuraavat juhlapuhujat: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä, Liikenneministeri Merja Kyllönen, Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola, Rahjan Huolinta Oy:n toimitusjohtaja Leena Rahja, Junnikkala Oy:n toimitusjohtaja Kalle Junnikkala, Liikenneviraston Meriväyläyksikön päällikkö Simo Kerkelä, Arctia Shipping Oy:n toimitusjohtaja Tero Vauraste, Liikenteen Turvallisuusvirasto TraFin osastopäällikkö Kari Lehtonen, Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksen yksikön päällikkö Eija Velin, Metsäteollisuus Ry:n toimialapäällikkö Aila Janatuinen, Satamaoperaattorit Ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru, Finnpilot Pilotage Oy:n luotsinvanhin Ilkka Sipilä, Backman-
Trummer Groupin toimitusjohtaja Hannu Uusi-Pohjola sekä Meriaura Projects Oy:n Myyntipäällikkö Petri Heikinheimo. Yhteensä 50v juhlaseminaarivieraita oli noin sata henkilöä. Juhlaseminaarissa esitettiin sataman kuvahistoriikki, jossa esitettiin mm alla mainittuja merkittäviä vaiheita sataman kehittämisessä: 1. Sataman ensimmäisen, 150m pitkän laiturin, sekä nykyisen Rautaruukin 60m laiturin valmistuminen vuonna 1963. Rahja & Co, nyk. Rahjan Huolinta Oy aloitti sahatavaralastaukset uudessa satamassa. 2. Sataman toisen, 115 m pitkän laiturin rakentaminen, sekä satama-altaan syventäminen v. 1982. 3. Sataman kulkuväylän haraaminen 8,5 m kulkusyvyyteen, ja sataman ympärivuotisen liikenteen aloittaminen v. 1983. 4. Sataman kolmannen 150 m pitkän laiturin rakentaminen 1995. 5. Blomberg Stevedoring Oy Ab:n aloittaminen toisena sataman operaattorina v.2007. 6 Ensimmäinen alus, M/S Milos saapuu Kalajoen satamaan 8.8.1963 Esa Anttio Satamajohtaja Kalajoen Satama www.portofkalajoki.fi www.portofkalajoki.com