Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat onko taantuma tulossa?» Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euromaan ongelmat sekä USA:n vaikeudet ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikkenee.» Rahamarkkinoiden epävarmuus on vaikuttamassa jo reaalitalouteen.» Suomen viennin kasvu monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on jälleen tehty.» Kulutuskysynnän kasvu uhkaa hidastua ja investoinnit vähetä.» Työmarkkinaratkaisu keskeisessä roolissa maamme lähitulevaisuuden kehityksen kannalta.» Maamme talouskasvu hidastuu ensi vuonna merkittävästi.» Vaikka talous on kasvanut hyvin vielä kesään saakka on vaikeasti työllistyvien määrä kasvanut.» Kuntien menot kasvavat ensi vuonna keskimäärin noin 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin keskimäärin vajaan 1 %, valtionosuusleikkaus vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien valtionosuustehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä.» Kuntien tulojen leikkaukset ja tehtävien lisäykset yhdistettynä kasvaviin peruskorjaus- ja uusinvestointitarpeisiin haasteellisia. 2
Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 3 2,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käytetyt oletukset 2011 2030: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna 2020 +3 veroprosenttiyksikköä ja 2030 + 7 veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti 4
Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 maakunnittain (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15 64-vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010-2020 5 KL/JAH 25.1.2010
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 6
Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 7
Kuntasektorin kumulatiivinen vuosikatteen ja poistojen erotus sekä kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 1997 2010, mrd. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Vuosikatteen ja poistojen erotus Tulorahoitusjäämä 1) 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8
Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain miten silta Paras-puitelain ja uuden rakennelain välille?» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat linjaukset vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013? sekä joukko pienempiä tehtävien lisäyksiä. Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin jo ensi vuonna 631 milj. = 118 /as. Valtionosuuksiin kustannusten jaon tarkistus ja indeksitarkistus täysimääräisinä. Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan, myös yhteisöverokannan alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. 9
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 10
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 11
Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. 12
Kuntarakenne ja kuntalaki uudistuvat Kuntarakenneuudistus: Kuntaliitolla omat linjaukset liiton hallituksesta 20.4.2011 Hallituksen rakennelakilinjaukset 12/2011 mennessä. Aluekierros alkuvuonna 2012. Hallituksen esitys rakennelaiksi syksyllä 2012 Hallituksen tarkoituksena: Rakennelaki voimaan 2013 alussa ja ratkaisut tehty 2014 mennessä. Ratkaisut voimaan 2015 vai 2017? Virkamiesvalmistelu rakenneryhmässä, jolle vahva hallituksen poliittinen ohjaus. Projektipäällikkö Arto Koski. Kuntauudistuspäivä kuntajohtajille Kuntatalolla 13.12.2011. Ohjausryhmä poliittisista valtiosihteereistä nimitetty. Ei parlamentaarista komiteaa. Kuntalain kokonaisuudistus (aikataulut vielä vahvistamattomia): Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu: vuoden vaihteen jälkeen Hallituksen esitys syksyllä 2013? Kuntalaki voimaan 1.1.2015? Joiltakin osin vuoden 2014 (kiireelliset)? Demokratian, johtamisen, taloussäädösten ymv. Uudistustarpeet huomattavat. Mikä on käsitys kunnasta? Kuntalain uudistamisen tueksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Tehtävien muutokset: Merkittävin kuntien tehtävien muutos hallitusohjelmassa: vanhuspalvelulaki Mahdollinen kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien tehtävien jaon läpikäynti on nyt tarpeen oma työryhmä? 13
Kuntauudistuksen organisaatio Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) Ministerit (8+2) (pj. Henna Virkkunen) Seurantaryhmä Hallituspuolueiden kansanedustajat (6) (pj. Maarit Feldt-Ranta) Ohjausryhmä Valtiosihteerit (8) (pj. Anna-Kaisa Ikonen) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä Virkamiehet (7) (pj. Päivi Laajala) Kunnan talous -työryhmä Virkamiehet (10) (pj. Rainer Alanen) 14
Kunnallishallinnon rakenne työryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia» Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta» Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki» Esitys on laadittava myös karttamuotoisena» Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi vuoden 2011 loppuun 15
Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat VM:n kuntaosaston mukaan 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010 2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset uudet kunnat) 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010 2020 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010 2030 16
Talouden epävarmuus ja valtionosuusuudistus Talouden epävarmuus kasvaa: Julkista taloutta jouduttaneen sopeuttamaan hallitusohjelmassa ja budjetissa linjattua enemmän => julkishallinnon vastuut ja tehtävät nostettava tarkasteluun Valtio kunta-suhteen pitkäjännitteisyys keskeistä kuntien selviytymisessä. Valtionosuusjärjestelmään perusteellisempi uudistus Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistettäneen vasta kuntarakennelinjausten valmistumisen jälkeen = ensi vuonna. Hallitusohjelmassa kuntaliitosneutraalisuus ja kannustavuus tavoitteena. Uudistuksella oltava muitakin tavoitteita mm. määräytymisperusteiden ajantasaistaminen tarvitaan taustatutkimuksen käynnistämistä jo tänä syksynä. Uudistusesitykset pyrittäneen käsittelemään vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 17
Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 18
Vertailutasolla ratkaiseva vaikutus vuoden 2012 kuntakohtaisiin muutosvaikutuksiin Kun kaikki em. vaihtoehdot otetaan huomioon, saadaan 2 * 2 * 3 = 12 erilaista tapaa esittää samoja lukuja ilman, että yksikään näistä 12 vaihtoehtoisesta muutosvaikutusten laskentatavasta olisi väärin! 19
Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Alle 2 000 as. 2 000 6 000 as. Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 47-118 17-54 37-118 -17-98 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 40 001 100 000 as. Yli 100 000 as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 47-118 -6-77 71-118 32-16 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 20
Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 70-118 35-13 29-118 45-44 57-118 -2-63 64-118 -18-72 40-118 3-75 36-118 -2-85 39-118 -9-88 34-118 -4-89 35-118 -12-95 41-118 -18-95 47-118 -25-95 35-118 -13-96 32-118 -16-102 37-118 -26-107 38-118 -28-108 34-118 -27-110 38-118 -35-115 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 21
Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 30-118 601 513 32-118 496 410 57-118 406 345 82-118 316 280 51-118 343 275 49-118 1-68 17-118 -105-205 9-118 -102-211 15-118 -109-212 10-118 -107-215 12-118 -113-219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 22
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Uudenmaan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 1 (2) Kunta Karjalohja Espoo Helsinki Loviisa Inkoo Kauniainen Vantaa Kirkkonummi Hanko Sipoo Porvoo Kerava Nummi-Pusula Tuusula Hyvinkää Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä 21-118 257 159 93-118 60 36 94-118 57 33 96-118 18-4 74-118 38-6 24-118 84-11 52-118 31-34 44-118 14-60 63-118 -7-62 51-118 1-66 54-118 -2-66 48-118 -3-73 25-118 16-76 35-118 4-79 49-118 -11-81 23
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Uudenmaan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 2 (2) Kunta Raasepori Lohja Vihti Nurmijärvi Siuntio Järvenpää Mäntsälä Karkkila Myrskylä Pukkila Lapinjärvi Pornainen Askola Uusimaa Koko maa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä 24-118 10-83 25-118 -1-94 26-118 -4-96 26-118 -6-99 15-118 3-100 21-118 -7-104 20-118 -9-106 31-118 -52-139 33-118 -73-159 40-118 -86-164 27-118 -74-165 11-118 -65-172 29-118 -85-174 70-118 35-13 49-118 1-68 24
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 33,79 35,17 36,55 38,03 39,59 41,24 - Palkat 14,60 15,01 15,46 15,92 16,46 17,03 17,62 - Muut henkilöstömenot 4,46 4,47 4,61 4,74 4,91 5,07 5,25 - Ostot 10,92 11,67 12,45 13,23 14,03 14,87 15,75 - Muut toimintamenot 2,50 2,64 2,66 2,65 2,64 2,63 2,62 Korkomenot 0,29 0,30 0,34 0,43 0,49 0,53 0,56 Investoinnit 3,99 5,74 1) 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 Yhteensä 36,76 39,83 1) 39,91 41,38 42,92 44,52 46,19 Muutos-%: Toimintamenot yht. - Palkat 4,2 3,1 4,0 2,8 4,1 3,0 3,9 3,0 4,0 3,4 4,1 3,5 4,1 3,5 - Ostot 6,9 6,9 6,7 6,3 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 2,9 8,4 1) 0,2 3,7 3,7 3,7 3,8 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 1) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 25
Kuntien verotulot vuosina 2009 2015, mrd. Verolaji 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-10,5 0,7-11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 26
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintakate -22,41-22,94-23,89-24,82-25,82-26,89-28,00 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,16 7,68 0,15 3,11-2,25 0,25 19,31 8,10 0,11 2,70-2,35 0,25 19,96 8,51 0,09 2,74-2,46 0,25 20,45 8,98 0,07 2,61-2,57 0,25 21,18 9,49 0,06 2,72-2,68 0,25 Tilikauden tulos 0,43 1,93 1,11 0,60 0,53 0,30 0,29 Tulorah. korjauserät -0,39-1,34-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,46 2,91 2,50 2,54 2,41 2,52 Investoinnit, netto -3,08-3,39-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,92-0,49-0,90-0,87-0,99-0,88 Lainakanta 10,88 11,67 12,27 13,17 14,07 15,07 15,97 Rahavarat 4,22 4,75 4,71 4,61 4,55 4,46 4,38 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 27 26.10.2011 Timo Kietäväinen
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. 3,5 2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 3,9 4,0 4,1 4,1 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,8 3,3 2,5 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 3,5 3,0 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Investoinnit, netto Vuosikate PPB:n mukaan Vuosikate uhkakuvan mukaan 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012 2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna 2013. Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat. 28
16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2015, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 29 26.10.2011 Timo Kietäväinen
Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1997 2015, mrd. 4,5 4,0 1) Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot yhteensä maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta. Omahankintamenot = investointimenot rahoitusosuudet. Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 30
Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 31
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,0 0,7 0,3 1,0 1,5 0,2-0,2 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,1 0,6 1,1 1,0 1,2 1,0 0,5 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2010 Tilastokeskus, vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 32
% 250 200 Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2010 Uusimaa Uusimaa yhteensä Uusimaa pl. Pääkaupunkiseutu Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 33
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Uusimaa yhteensä 1 100 1 000 900 Vuoden 2010 investointien omahankintamenoissa yhteensä on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 34 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 800 700 600 500 400 300 200 100 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Helsingin seutukunta 1 100 1 000 900 Vuoden 2010 investointien omahankintamenoissa yhteensä on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 35 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 800 700 600 500 400 300 200 100 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Raaseporin seutukunta 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 36 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Porvoon seutukunta 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 37 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Loviisan seutukunta 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 38 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100
900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 Uudenmaan kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Vuoden 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa (noin 620 /as.). 39 Lähde: Tilastokeskus
1500 Uudenmaan kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tulorahoitusjäämä 1), Uusimaa Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Uusimaa Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 40 Lähde: Tilastokeskus
2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2010, /as. Uusimaa Rahavarat, Uusimaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Uusimaa Lainakanta, koko maa 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 41
Maakunnan BTV-indikaattori komponenteittain 2000 2008 Itä-Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso -2,00-1,50-1,00-0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 Bkta Työ Väki 42
Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 2001..2008 (kaikki seutukunnat, dia 1/2) Ålands landsbygd Porvoo Loviisa Tampere Jyväskylä Seinäjoki Oulu Vaasa Riihimäki Ålands skärgård Tunturi-Lappi Kuopio Etelä-Pirkanmaa Kokkola Hämeenlinna Rovaniemi Raahe Ahvenanmaa Salo Turku Helsinki Pohjois-Lappi Åboland-Turunmaa Tammisaari Lahti Ylivieska Joensuu Kajaani Eteläiset Pieksämäki Savonlinna Siikalatva Ylä-Savo Mariehamns Rauma Mikkeli Suupohja Sisä-Savo Oulunkaari -1,00-0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 2001..2004 2005..2008 43
Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 2001..2008 (kaikki seutukunnat, dia 2/2) Lohja Kyrönmaa Nivala-Haapajärvi Länsi-Saimaa Pohjois-Satakunta Kotka-Hamina Keuruu Pori Lappeenranta Koillismaa Forssa Lounais-Pirkanmaa Härmänmaa Kaakkois-Pirkanmaa Joutsa Loimaa Kuusiokunnat Jakobstadsregionen Torniolaakso Juva Luoteis-Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Kaustinen Kemi-Tornio Järviseutu Imatra Varkaus Vakka-Suomi Heinola Kehys-Kainuu Koillis-Savo Saarijärvi-Viitasaari Pielisen Keski-Karjala Kouvola Jämsä Sydösterbottens Äänekoski Itä-Lappi -4,00-3,50-3,00-2,50-2,00-1,50-1,00-0,50 0,00 0,50 2001..2004 2005..2008 44
Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net 45