ESPOON NUORISOPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS 2013

ESPOON NUORISOPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS 2013

Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. ALUEELLISET NUORISOPALVELUT... 3 2.1 Nuorisotilatoiminnat... 3 2.2 Kohdennettu yksilö- ja pienryhmätoiminta... 4 2.3 Loma-ajan toiminnot ja yhteiset projektit... 5 3. KESKITETYT NUORISOPALVELUT... 5 3.1 Nuorten tieto-ja neuvontapalvelut... 6 3.2 Kulttuurinen nuorisotyö... 7 3.3 Vapaaehtoistoiminnan tukeminen... 7 3.4 Nuorisovaltuusto... 8 4. HALLINTO JA KEHITTÄMINEN... 9 4.1 Talous... 9 4.2 Henkilöstö... 11 4.3 Kehittäminen... 11 4.4 Projektit... 11 5. TILASTOJA... 12 1

1. JOHDANTO Liikunta- ja nuorisolautakunta huolehtii osaltaan nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat mm. nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut sekä nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta sekä nuorten ympäristökasvatus. Espoon nuorisopalveluiden keskeisimmät tavoitteet vuonna 2013 olivat nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisopalveluiden toiminnoissa huomioidaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (Lanuke 2012 2015) strategisia päämääriä. Kehittämisohjelmassa on kolme tärkeää painopistealuetta, joita ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjen hallinta. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden työn kautta toteutetaan osittain yhteiskuntatakuun periaatteita. Espoon nuorisopalvelut koostuivat kertomusvuonna alueellisista ja keskitetyistä nuorisopalveluista sekä kehittämispalveluista. Yksityiskohtaisempaa tietoa vuoden 2013 toiminnasta on koottu seuraaville sivuille. 2

2. ALUEELLISET NUORISOPALVELUT 2.1 Nuorisotilatoiminnat Nuorisopalvelujen alueellisissa palveluissa on yhteensä 17 nuorisotilaa viidellä suuralueella. Mankkaan makasiinissa nuorisotilatoimintaa järjestetään viikonloppuisin. Gräsan kädentaitojen keskus ja Leppävaaran nuorisotila tarjoavat erityisesti kädentaitojen kerhotoimintaa. Kauklahden nuorisotilalla järjestetään pääasiassa pienryhmätoimintaa. Ruotsinkielistä nuorisokasvatustyötä toteutetaan viikonloppuisin Sökö Ungdomslokalissa ja viikoittain ruotsinkielisillä kouluilla. Taulukko 1. Nuorisotilat Espoon keskuksen alue Juvanpuiston nuorisotila Kalajärven nuorisotila Rentola Kauklahden nuorisotila Keski-Espoon asukas- ja nuorisotila Sentteri Espoonlahden alue Sökö Ungdomslokal * * toiminta siirrettiin Sellon kirjaston nuortenosasto Pointtiin syksyllä 2013 *ruotsinkielistä toimintaa toteutetaan lisäksi Mattlidenin ja Lagstadin kouluissa Matinkylä- Olarin alue Leppävaaran alue Tapiolan alue Gräsan Kivenlahden Matinkylän kädentaitojen nuorisotila Karakallion nuorisotila monitoimitalo keskus Nöykkiön Haukilahden nuorisotila Leppävaaran nuorisotila Olarin nuorisotila monitoimitalo Saunalahden nuorisotila Ruusutorpan nuorisotila * Mankkaan makasiini Sellon kirjaston Soukan nuorisotila nuortenosasto Pointti Tapiolan nuorisotila Nuorisotilatoiminta kohdentuu 9-12-vuotiaiden osalta arki-iltapäiviin ja 13 17-vuotiaiden osalta iltoihin arkisin, perjantaisin ja lauantaisin. Osallistuessaan nuorisopalveluiden toimintaan nuorelle myönnetään pääkaupunkiseudun jäsenkortti, joka on ilmainen. Espoossa myönnettiin 3 225 jäsenkorttia toimintavuoden aikana. Nuorisotiloissa kohdataan nuoria myös Facebookyhteisöpalvelussa ja kirjoitetaan Blogia nuorisotilan toiminnasta. Nuorisotilat ovat turvallisia, päihteettömiä ja savuttomia vapaa-ajan viettopaikkoja, joissa noudatetaan Savuton Espoo-periaatteita ja sivistystoimen suunnitelmaa päihteiden käytön ennaltaehkäisemisestä ja varhaisesta puuttumisesta. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä toteutetaan kaikissa nuorisotilatoiminnoissa ja erityisesti syksyisin toteutettavalla päihdekasvatusviikolla Selvästi Hot- Nykter Het- materiaalin avulla. Sivistystoimen päihdetoimintamallin mukaisia yhteydenottoja koteihin tehtiin yhteensä 70, joista 37 koski yläkouluikäisten tupakointia, 33 päihteiden käyttöä. Lastensuojeluun tehtiin yksi ilmoitus päihteidenkäyttöön liittyen. Espoon nuorisopalveluiden toiminnoissa toteutetaan ympäristökasvatusmallia, jonka toteutuksen tukena käytetään kestävän kehityksen suunnitelmia, nk. ekosuunnitelmia ja toteutumista arvioidaan ekokertomusten avulla. Nuorisotiloilla tehdään vuosittain ekokartoitus yhdessä nuorten kanssa ja seurataan ekokehitystä. Ekoarkea toteutettaessa huomioidaan mm. kierrätys, energiansäästö, ekologiset ja eettiset valinnat hankinnoissa, sekä nuorisopalveluiden yhteiset teemaviikot, teemaillat ja tapahtumat, kuten ympäristökasvatusviikko, energiansäästöviikko, nuukuusviikko ja Earth hour. Seksuaalikasvatusta toteutetaan nuorisotilatoiminnoissa mm. toteuttamalla seksuaalikasvatusmallin mukaisia toimintoja, sekä kouluyhteistyössä toteuttamalla koululuokille kyselytunteja. Muita nuorisotilatoiminnoissa toteutettuja teemoja olivat mm. mediakasvatusviikko, 3

rasisminvastainen viikko, monikulttuurisuusviikko, ystävyysviikko ja terve elämä- teemakuukausi. Erilaiset liikunnalliset pelit, kuten biljardi, pingis, pöytäjalkapallo, ilmakiekko, sähly, jalkapallo, ja konsoli- ja verkkopelit sekä erilaiset lautapelit kuuluivat nuorisotilatoiminnan sisältöön. Nuoret osallistuivat alueellisiin turnauksiin eri pelilajeissa ja osallistuivat mm. nuorisotilojen biljardin SMkisoihin. Kahdessa nuorisotilassa järjestettiin LAN-tapahtumat. Kerho- ja pienryhmätoiminnoilla tarjotaan matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Matalan kynnyksen harrastustoiminta-hankkeen tavoitteena on lisätä harrastustoimintaa espoolaisille lapsille ja nuorille sekä kohdentaa tarjontaa niille, joilla ei ole säännöllistä harrastusta. Toimintavuonna nuorisopalveluissa oli yhteensä 141 kerhoa tai pienryhmää, joissa harrastettiin kädentaitoja ja askartelua (60), kokkaamista (23), liikuntaa (20), bänditoimintaa (6), ilmaisutaitoja (6) ja muita vaihtuvia teemoja, kuten mm. ympäristö- ja ekotoimintaa, Dj-toimintaa, lauta- ja korttipelejä, sekä elokuvien ja videoiden tuottamista (26). Kerho- ja pienryhmätoiminnoista 88 kerhoa tai pienryhmää oli järjestetty alakoululaisille, 53 yläkoululaisille. Nuorisopalvelut ryhmäytti yhdessä muiden toimijoiden kanssa yhteensä 2073 peruskoulun 7- luokkalaista. (2012: 2399) Kouluyhteistyötä toteutetaan nuorisotilojen lähialueen koulujen kanssa. Kouluyhteistyössä toteutettiin mm. luokkien jatkoryhmäytyksiä, kyselytunteja, luokkavierailuja, päihde- ja seksuaalikasvatuksen sekä kiusaamisen ehkäisyn mukaisia toimintoja, sekä yhteisiä tapahtumia. Menetelminä käytettiin mm. Syksystä syksyyn-menetelmää, Valintojen putkitapahtumaa, sekä Onnea vahvistamassa- draamapajoja. Kouluyhteistyössä toteutettiin Friendsohjelmaa, joka on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukeva sekä ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Ruotsinkielistä nuorisokasvatustyötä toteutetaan viikonloppuiltaisin Sökö Ungdomslokalilla ja ruotsinkielisillä kouluilla kerran viikossa. Espoon nuorisopalveluilla on sopimuskumppanuus ruotsinkielisen tuotantokoulun Svepsin ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tarjoavan Ung Infon kanssa, joiden avulla täydennetään ruotsinkielisille nuorille tarjottavia palveluita. Sveps on 16 28- vuotiaille työttömille nuorille suunnattu työpaja ja Ung Info tarjoaa nuorille henkilökohtaista neuvontaa toimipisteessä ja verkossa toimivassa kysy ja vastaa- palvelussa. 2.2 Kohdennettu yksilö- ja pienryhmätoiminta Nuorisopalveluissa toteutetaan suunnitelmallista, kohdennettua yksilö- ja pienryhmätoimintaa, jolla vastataan lastensuojelulain (8, 3 a ) velvoitteeseen toteuttaa ehkäisevää lastensuojelua sekä järjestää tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Kohdennettua yksilö- ja pienryhmätoimintaa toteutetaan nuorisopalveluiden kohdennetun työn mallin mukaisesti. Toiminta perustuu nuoren, huoltajien ja oheiskasvattajien kanssa yhteistyössä tehtävään suunnitelmaan, jossa määritellään toiminnalle ryhmä- ja yksilötason tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan toiminnan aikana sekä arvioidaan vuosittain yhteistyössä huoltajien ja oheiskasvattajien kanssa. Yhteistyö yksilötason kasvua tukevassa verkostossa on oleellinen osa kohdennettua yksilö- ja pienryhmätoimintaa. Kohdennettuja pienryhmiä oli kertomusvuonna 27, joissa oli yhteensä 137 nuorta. Poikia ryhmissä oli yhteensä 77, tyttöjä 60. Yläkoululaisia ryhmien jäsenistä oli 72, alakoululaisia 65. Ryhmätoiminnan tavoitteina olivat mm. lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen, itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen, koulunkäynnin tukeminen, ja kaverisuhteiden muodostaminen. Ryhmät kokoontuivat nuorisotiloissa keskimäärin kerran viikossa. Retkiä toteutettiin keskimäärin kaksi kertaa 4

syksyn/kevään aikana. Ryhmien toiminnassa käytetyt menetelmät olivat monipuolisia, kuten elämäntilanteen kartoitukset, yksilö- ja ryhmäkeskustelut, kädentaidot, ilmaisutaidon eri menetelmät, bändisoitto sekä monipuoliset liikunnalliset ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvät menetelmät. Menetelmällisinä työkaluina käytettiin esim. Friends, Voimaneidot ja Disa- ohjelmien sisältöjä. 2.3 Loma-ajan toiminnot ja yhteiset projektit Nuorisopalveluiden loma-ajan toimintoihin kuuluvat koulujen loma-aikoina toteutetut yö- ja päiväleirit, kurssit ja retket sekä nuorisotilojen kesäloman toiminta. Toiminnot saavuttavat pääosin alakouluikäisiä lapsia ja nuoria. Kesäloman toiminnoista kootaan vuosittain yhteisesite nuorisojärjestöjen kanssa. Kesäesite jaettiin kouluihin ja julkaistiin nuorisopalveluiden verkkosivuilla. Toimintavuonna järjestettiin 18 yöleiriä, joiden teemoina olivat mm. luonto ja erätaidot, seikkailu, liikunta, bändisoitto, teatteri, eläinten hoito ja kädentaidot. Hiihtoloman leirit järjestettiin Tahkolla ja Kalajärven nuorisotila Rentolassa. Kesän leirit järjestettiin Karakallion nuorisotilassa, Kalajärven nuorisotila Rentolassa, Sierlan ja Kattilaniemen leirikeskuksissa, Räyskälässä ja Repoveden kansallispuistossa. Päiväleirejä järjestettiin 12 joiden teemoina oli mm. liikunta, kädentaidot, luonto ja ympäristö, retket ja videon tekeminen. Kursseja ja toimintapajoja järjestettiin 22, joiden teemoina olivat mm. useat kädentaitojen tekniikat, eri liikuntalajit kuten salibandy, jalkapallo ja erätaidoista kalastus. Kesänuorisotilat olivat avoinna nuorten toimintaan Matinkylän ja Kivenlahden nuorisotiloissa. Matinkylässä järjestettiin toimintaa koko kesän ajan, Kivenlahdessa kesäkuussa kolmen viikon ajan. Koko perheen rantalomaviikko järjestettiin yhteistyössä Espoon liikuntapalveluiden kanssa. Rantalomaviikolla järjestettiin Espoon uimarannoilla ohjattua toimintaa, kuten pelailua, askartelua ja kesäisiä leikkejä. Yhteistyössä seurakuntien kanssa järjestettiin neljä juhlapäivien partiointioperaatiota, joissa lapsia ja nuoria kohdattiin seuraavasti; Vappuoperaatio 632, koulujen päätöspäivän operaatio 886, koulujen aloitusoperaatio 300 ja Uuden Vuoden operaatio 322. Päävastuu operaatioiden järjestelyistä on nuorisopalveluilla. Nuorisopalvelut antaa toiminnoissaan nuorille mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin sekä päätöksentekoon. Nuorisotiloilla toteutettiin nuorten tilakokouksia, joissa nuoret ovat saaneet osallistua nuorisotilatoiminnan sisällön suunnitteluun sekä pienten hankintojen esittämiseen. 18- vuotiailla nuorilla sekä lasten ja nuorten vanhemmilla on mahdollisuus toimia vapaaehtoisina nuorisotiloilla tai erilaisissa tapahtumissa. Mankkaan makasiinin Cafe Manun toiminta lauantaisin toteutetaan vapaaehtoisten voimin. Manun toiminnassa oli mukana 25 vapaaehtoista. Nuorisotiloilla toimi yhteensä 18 vapaaehtoista. 3. KESKITETYT NUORISOPALVELUT Keskitettyjen nuorisopalveluiden palvelukokonaisuudet muodostuvat nuorten aktiivisen kansalaisuuden ja itsenäistymisen tukemisesta, nuorten kohtaamisesta verkossa, kulttuurisesta nuorisotyöstä ja vapaaehtoistoiminnan tukemisesta. Em. palvelukokonaisuuksia toteutetaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa, verkkoympäristöissä kuten Pulmakulmassa ja Netarissa, Nuorisopoliklinikka Nupolissa, kulttuurisessa nuorisotyössä ja nuorten osallisuuskeskus Välkyssä. 5

3.1 Nuorten tieto-ja neuvontapalvelut Nuorten itsenäistymistä tukevia palveluita tarjotaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa, Espoon nuorisopoliklinikka Nupolissa, erilaisissa verkkoympäristöissä kuten Pulmakulmassa ja Netarissa, ja jalkautumalla oppilaitoksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen matalan kynnyksen toimipiste yesbox sijaitsee Iso Omenan kauppakeskuksessa. Nuorisonohjaajien antama neuvonta on maksutonta, luottamuksellista ja saatavilla ilman ajanvarausta. Pisteessä annetaan tietoa ja neuvontaa nuorille, nuorten ryhmille ja nuorten läheisille / edustajille ja ammatillisille yhteistyökumppaneille nuorten elämäntilanteisiin liittyvistä asioista, kuten mm. asuminen, työhaku, työskentely sekä kotimaassa että ulkomailla, kesätyö, opiskelu ja harrastukset. Asiakaskontakteja oli kertomusvuoden aikana yhteensä 3214, joista sähköisiä 504. Asiakaskontaktien määrä kasvoi 9,8 % edellisestä vuodesta. Peruskoululuokkien ja toisen asteen opiskeluryhmien vierailukäynneillä kohdattuja nuoria oli yhteensä 355, aikuisia 23. yesbox esitteli toimintaansa useissa tapahtumissa, mm. Takuu Areena, Suuntana työelämä, Hyvinvointitori sekä Elinvoimana nuoret- festivaali. Kesällä yesboxiin palkattiin kaksi nuorta kesätyöntekijää. yesboxissa toteutetaan erilaisia ajankohtaisia teemaviikkoja, kuten Lempiviikot, nuukuusviikko, sekä nuorisopalveluiden yhteinen Selvästi Hot- ehkäisevän päihdetyön viikko. Tapiolan lukion tutor- ryhmä järjesti toimipisteessä kesätyö-infon. Yhteistyössä Ung Infon kanssa toteutettiin kaksikielinen Kansainvälinen ilta- tapahtuma. Ung Info tarjoaa ruotsinkielistä tieto- ja neuvontapalvelua nuorille. Jalkautettua työtä toteutettiin teemapajoissa mm. toisen asteen oppilaitoksissa ja lukioissa. Teemapajojen (22 kpl) sisällöt vaihtelevat nuorten tarpeiden mukaisesti, esim. itsenäinen asumisen teemapajat, kansainvälisyys, info opiskelijaelämästä, kesätyöt ja kesäseteli- infot. Teemapajoissa kohdattiin 376 nuorta. Lukion infotunneilla kohdattiin 126 nuorta. Tuntien teemoina oli mm. opiskelu ja työnteko ulkomailla. EVS- prosessissa (European Voluntary Service) oli vuoden aikana yhteensä kaksi nuorta. 15-18-vuotiaiden nuorten kesätyöllistymistä tuetaan kesäsetelin avulla. Kesäseteleitä jaettiin yesboxista 549 kappaletta. (2012:442) Nuorten kohtaaminen verkossa tapahtuu Pulmakulmassa ja Netarissa. Pulmakulmaan tuli 396 kysymystä, lisäksi osallistuttiin chat päivystyksiin 22 vuorolla kevään aikana. Netarissa päivystettiin Demin osalta yhteensä 29 kertaa, Habbossa 5 kertaa. Netarissa kohdattuja nuoria oli toimintavuoden aikana 718 (Espoo). Ansiokursseja järjestettiin kolme, joihin osallistui 28 nuorta. Kursseilla opetellaan mm. työelämän perussääntöjä, työhakemuksen ja ansioluettelon tekemistä, sekä työhaastattelussa pärjäämistä. Kurssiin kuuluu 12 tunnin työharjoittelu HOK- Elannon toimipisteessä. Yhteistyössä Karakallion nuorisotilan ja Espoon kulttuuripalveluiden kanssa toteutettiin Mediakurssi, jossa oli mukana seitsemän nuorta. Kurssilla tarjotaan nuorille mahdollisuus tuottaa mediasisältöä sekä tukea nuorten mediakriittisyyttä. Viikon aikana nuoret suunnittelivat ja tuottivat nuorisotilan esittelyvideon, valokuvasivat sekä kirjoittivat lehtijuttuja ja blogia. yesbox toteutti nuorisosasuntoliiton kanssa yhteistyössä taloudenhallintapajan Espoon nuorisoasuntojen asukkaille. Kurssiin osallistui neljä nuorta. Nuorille suuntautuva yesbox uutiskirje ajankohtaisista tapahtumista ilmestyi 10 kertaa vuoden aikana sekä sähköpostitse että verkkoversiona. 6

Espoon nuorisopoliklinikka Nupolissa työskentelee nuorisonohjaaja osana moniammatillista tiimiä. Nupolin lisäksi ohjaaja työskentelee nuorisopalveluissa mm. työparina juhlapäivien operaatioissa ja Selvästi Hot-viikon toteuttamisessa. Nupolissa kohdattiin toimintavuoden aikana 122 nuorta, joista tyttöjä oli 77, poikia 45. Nupolin nuorisonohjaaja osallistui Lempibussin seksuaalikasvatustuntien toteuttamiseen. Lempibussi on kirjastoauto, joka on lastattu nuorten kasvuun ja kehitykseen, tunteisiin ja seksuaalisuuteen sekä seurusteluun, liittyvällä kirjallisuudella, elokuvilla ja musiikilla. Bussi vieraili Espoon yläkouluilla viikon ajan. 3.2 Kulttuurinen nuorisotyö Espoon nuorisopalveluiden kulttuurisen nuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvatuksellisen ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan keinoin vahvistaa nuorten elämänhallintaa ja kansalaisvalmiuksia. Kulttuurinen nuorisotyö tarjoaa nuorille harrastustoimintaa ja esiintymistilaisuuksia. Käytetyt menetelmät vahvistavat nuorten ilmaisutaitoja ja luovaa osaamista. Tapahtumat ja muut toiminnot ideoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä nuorten kanssa. Kulttuurisen nuorisotyön suurimpien nuorten tapahtumien järjestäminen pohjautuu pääkaupunkiseudun nuoriso- ja kulttuuritoimien yhteistyösopimukseen. Pääkaupunkiseudun nuorten yhteistyötapahtumia olivat Loistefestari, Loiste-Gaala ja Teatris. Loistefestarin Espoon katselmus pidettiin Kannusalissa. Loiste-gaala järjestettiin Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Valtakunnallinen teatteritapahtuma Teatris kokosi yhteen nuoria esiintyjiä 850 henkilöä. Kansallisteatteri ja Musiikkitalo lähiympäristöineen kokosivat 16 250 katsojaa. Espoon Max. Vol. bänditapahtumia toteutettiin kolme kertaa. Tapahtumia toteutettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston, kulttuuripalveluiden ja tuottajakoulutuksen käyneiden nuorten ryhmän kanssa. Tapahtumat tavoittivat yhteensä 300 kävijää, 30 nuorten esiintyjäryhmää ja 16 tuottajanuorta. VolumeClub tapahtumia toteutettiin kuusi kertaa. Tapahtumat tavoittivat 220 kävijää ja 20 nuorten esiintyjäryhmää. EspooLive!- tapahtumassa järjestettiin nuorille työpajoja, kuten fanikylttien ja plektrojen askartelua sekä tatuointipajat. Toiminnan toteuttamiseen osallistui yesboxin tapahtumatuottajanuorten ryhmä. Tapahtuma tavoitti yleisöä n. 4000 nuorta. Kurssimuotoiseen Espoon tapahtumatuottajakoulutukseen osallistui keväällä 6 nuorta. Tuottajanuoret osallistuivat mm. Max.Vol.EspooLive! - tapahtuman toteuttamiseen. Kaksiosainen tapahtumatuottajakoulutus järjestettiin lisäksi pks- yhteistyönä, johon osallistui 13 nuorta. Kurssit sisältävät tapahtuman tuottamisen teoreettisia perusteita sekä käytännön työskentelyä Loistefestarissa ja Teatriksessa. Kulttuurisen nuorisotyön panos nuorisovaltuuston toiminnan toteuttamisessa kiteytyi Nuvakoulutusviikonloppuna. Koulutukseen osallistui 12 nuorta, joiden kanssa mm. vahvistettiin itseilmaisua ja perehdyttiin vaikuttamismahdollisuuksiin. 3.3 Vapaaehtoistoiminnan tukeminen Vapaaehtoistoimintaa tuetaan Välkky- nuorten osallisuuskeskuksen toiminnassa. Vapaaehtoistoiminnan tukemiseen sisältyy mm. nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien avustusten valmistelu, leirikeskukset, lainaamotoiminnot, kesäseteliprosessi sekä nuorisopalveluiden loma-ajan toimintojen kesäesite. Välkyssä oli vuoden aikana yhteensä 3224 asiakaskontaktia, joista sähköisiä oli 1914. Nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjeen mukaisia avustusmuotoja ovat: yleisavustus (58 yhdistystä), kohdeavustus (27 yhdistystä) ja sopimuspohjainen avustus aluenuorisojärjestöille (8). 7

Vuonna 2013 avustuksiin oli varattu 414 000 ja avustuksia myönnettiin yhteensä 413 669 euroa. Sopimuspohjaista avustusta saavien aluenuorisojärjestöjen kanssa käytiin kehittämis- ja arviointineuvottelut kaksi kertaa vuoden aikana. Sähköinen avustushakujärjestelmä otettiin käyttöön. Infotilaisuus avustuksen sähköisestä hakemisesta ja vapaaehtoistoiminnan tukemisesta kokosi yhteen viiden eri yhdistyksen edustajia. Kattilaniemen, Luukin ja Sierlan leirikeskuksissa järjestettiin nuorisopalveluiden ja nuorisoyhdistysten talkoot, joissa tilat ja ympäristö kunnostettiin kesän toimintoja varten. Leirikeskusten käyttö- ja turvallisuusohjeet päivitettiin. Luukin leirikeskuksessa uuden saunan rakentaminen aloitettiin syyskuussa josta alkaen leirikeskus on ollut käyttötauolla. Leirikeskusten asiakaspalautekyselyyn saatiin 36 vastausta leirikeskusta käyttäneiltä. Palaute otettiin huomioon syksyn toimintaa suunnitellessa. Leirivälinelainaamon asiakaspalautekyselyyn vastasi 15 lainaajaa. Tulokset otettiin huomioon vuoden 2014 toimintaa suunnitellessa. Nuorten kesäseteleitä, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä, jaettiin 900 kpl vuonna 1995 1997 syntyneille espoolaisnuorille. Kesäseteleitä jaettiin nuorten osallisuuskeskus Välkyssä ja yesbox Iso Omenassa. Kesäsetelin arvo on 300 euroa ja sen saa työnantajan allekirjoittamaa kesätyöpaikkatodistusta vastaan. Kesäseteleiden hakeneista tyttöjä oli 52 % ja poikia 48 % ja ikäryhmät jakautuivat tasaisesti. Suurin osa nuorista työskenteli kuukauden ajan ja sai palkkaa 350 500. Suosituin työala oli urheilu- ja vapaa-aikatoiminta ja toiseksi suosituimpana erilaiset puutarha-, kiinteistö- ja rakennustyöt. Kansainvälisellä työleirillä Sierlan ja Kattilaniemen leirikeskuksissa kokoontui 12 osallistujaa kymmenestä eri maasta. Leirillä kunnostettiin leirikeskusten piha-alueita ja tehtiin kunnostustöitä. Retki Turkuun ja toiminta läheisellä maatilalla kuuluivat leirin ohjelmaan. Leiriläisiltä kerättiin palaute, joka oli kiitettävää. Välkky-tiedote jaetaan neljä kertaa vuodessa sähköpostitse ja tiedotetaan toiminnan ajankohtaisista asioista yesbox uutiskirjeessä. Välkyn palveluista koostettiin ja jaettiin esite jossa oli mukana leirivälinelainaamon päivitetty välineluettelo. Välkyn asiakaspalautekyselyyn saatiin 25 vastausta. Tulokset otettiin huomioon vuoden 2014 toimintaa suunnitellessa. Välkky koordinoi kesäesitteen työstämisen. Kesäesitteessä tiedotetaan espoolaisten nuorisoyhdistysten sekä nuorisopalveluiden leiri- ja kurssitoiminnoista ja se jaetaan espoolaisiin alakouluihin sekä julkaistaan verkossa. 3.4 Nuorisovaltuusto Espoon nuorisovaltuusto teki toimintavuoden aikana 6 aloitetta ja 3 kannanottoa. Aloitteista ja kannanotoista on tehty tiedotteita eri medioille ja ne on julkaistu Länsiväylässä Espoon nuorisovaltuuston kumppanuussivulla. Nuorisovaltuustovaalien ehdokasmäärä laskettiin ja varajäsenet jätettiin pois. Syksyn 2013 nuorisovaltuustovaaleissa ehdolle asettui 44 nuorta, joista ennen ehdokaslistan vahvistamista kaksi perui ehdokkuutensa. Koska ehdokasmäärä oli lähellä asetettua jäsenten määrää, päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa valita kaudelle 2014-2015 42 jäsentä ilman erillisiä nuorisovaltuustovaaleja. Nuorisovaltuuston jäsenet osallistuivat vuoden aikana kaikkiin kaupunginvaltuuston kokouksiin ja heille on annettu mahdollisuus käyttää puheenvuoroja tärkeiksi kokemissaan asioissa. Nuorisovaltuuston edustaja on valittu Espoon kaupungin kehittämisohjelmien ohjausryhmiin. Lisäksi nuorisovaltuuston edustaja istuu päihdeasiain neuvottelukunnassa. 8

Nuorisovaltuuston jäsenet osallistuivat kertomusvuoden aikana valtakunnallisiin ja kansainvälisiin nuorten vaikuttajaryhmien järjestämiin tapahtumiin, kuten esim. Aktiivipäivät ABC-tapahtuma, jonka järjesti Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto NUVA ry, sekä nuorisovaltuutetut olivat mukana Pohjoismaiden ystävyyskaupunkien seminaarissa, jossa he esittelivät toimintaansa. Nuorisovaltuutetut järjestivät yhteisiä koulutuspäiviä, mm. suunnitteli Vaikuttamo-tapahtuman järjestelyitä, koska nuorisovaltuusto vastasi pääasiallisesti tapahtuman järjestämisestä. Espoon nuorisovaltuusto järjesti yhteistyössä nuorisojärjestöjen, nuorisopalveluiden ja suomen- sekä ruotsinkielisen opetusyksikön kanssa Vaikuttamo / Påverkstad tapahtuman 12.3.2013 Espoon kulttuurikeskuksessa. Tapahtumassa oli mukana sekä poliittisia nuorisojärjestöjä että nuorisojärjestöjä, joiden toiminnan tavoitteena on vaikuttaminen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien tukeminen. Lisäksi tarjottiin espoolaisille nuorille tietoa siitä, miten he voivat vaikuttaa Espoossa oman elinympäristönsä asioihin. Nuorisovaltuusto toteutti kulttuurisen nuorisotyön kanssa tapahtumatuottajakoulutuksen, jonka tuloksena tuottajat järjestivät kaksi Max.Vol.- tapahtumaa. Yhteistyönä nuorisopalveluiden kanssa on keväällä jaettu Itse tehty -rahaa nuorten omiin projekteihin. Kevään 2013 saapui 7 hakemusta ja rahaa myönnettiin 2 ryhmälle. Itse Tehty - hanke on Nuorten Akatemian koordinoima nuorten omaehtoista toimintaa tukeva hanke, jossa nuoret voivat hakea taloudellista tukea omiin toimintoihinsa. Espoossa nuva toimii itse Tehty - hakemusten käsittelijänä ja valmistelijana. 4. HALLINTO JA KEHITTÄMINEN 4.1 Talous Nuorisolautakunnan toimintamenot olivat vuonna 2013 yhteensä 6,7 miljoonaa euroa ja tulot 0,2 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoista jäi käyttämättä 19 000 euroa. Nuorisotoimenjohtaja jäi eläkkeelle 1.8.2013 ja nuorisopalvelupäällikkö aloitti 1.1.2014, myös muut henkilöstörekrytoinnit viivästyivät. Tapiolan liiketalon, jonka tiloissa Tapiolan nuorisotila sijaitsee, omistusoikeus siirtyi kaupungille 1.5.2013 alkaen, jolloin nuorisotilan vuokraa tarkistettiin ja vuokra aleni. Säästövelvoitteen yhteydessä pienennettiin toimitilojen määrärahaa 80 000 euroa. Kaupungin liikelaitoksen sisäisiin veloituksiin annetut määrärahat ylittyivät noin 60 000 euroa. Kesäseteleitä lunastettiin 777 kappaletta. Säästövelvoitteen yhteydessä pienennettiin kesäseteleiden määrärahaa 30 000 eurolla. Kaupungilla oli voimassa säästötoimenpiteet, joten palvelujen järjestämisessä säästettiin. Tulot toteutuivat suunnitelmien mukaisesti varsinaisen toiminnan osalta. Peruskoulun oppilaita tukevan koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamallin kehittämiseen on saatu tukea OKM:ltä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (Lanuke) avustuksista. Avustus tulee varsinaisten toimintatulojen lisäksi, vastaavat menot löytyvät menopuolelta. Nuorisolautakunnan koneet ja kalusto määräraha vuodelle 2013 varattiin Tyttöjen talon ensikertaiseen kalustamiseen. Matinkylän ja Saunalahden nuorisotilojen kalustaminen jatkui vuonna 2013, joten määräraha ei riittänyt ja toimialan sisällä siirrettiin määrärahaa nuorisotilojen kalustamiseen. Tyttöjen talon osalta kalustaminen siirtyi käyttötalouteen. 9

Taulukko 2. Talousarvion toteutuminen 2013 ja vertailu 2011-2013 (1000 ) 2011 2012 2013 Talousarvio 5 949 6 547 6 956 Tilinpäätös 6 084 6 168 6 690 TA 2013 Muutos TP 2013 Tulos Toimintatulot yhteensä 132 160 28 Henkilöstö 3 711 5 3 597 119 Toimitilat 1 602-80 1 507 15 Muut sisäiset erät 107 148 315-60 Käyttö- ja toiminta 852 627 225 Avustukset 414 414 0 Kesäsetelit 270-30 230 10 Toimintamenot yhteensä 6 956 43 6 690 309 Toimintakate -6 824-43 -6 530 337 Suunnitelmapoistot 37 22 15 Käyttöomaisuuden korko 2 1 1 Koneet ja kalusto 30 26 46 10 Taulukko 3. Vertailu yksiköittäin Alueelliset nuorisopalvelut Keskitetyt nuorisopalvelut Kehittämispalvelut Hallinto Nuorisovaltuusto TP 2011 TP 2012 TP2013 4 302 4 242 4 601 1 330 1 457 1 504 222 237 227 184 172 296 46 60 62 Taulukko 4. Resurssit Arviointikohde/vuosi 2011 2012 2013 Nuorisotoimen menot, tilinpäätös 6 084 000 6 168 000 6 690 000 Asukkaat 1.1. 247 970 252 439 256 824 9-17-vuotiaat asukkaat 27 437 27 386 27 618 0-28-vuotiaat asukkaat 96 116 96 041 97 040 Menot/asukas 24,5 24,4 26 Menot / 9-17-vuotiaat 221,7 225,2 242,3 Menot / 0-28-vuotiaat 63,3 64,2 68,9 Nuorten vapaaehtoistoiminnan tukeminen (avustukset) 408 295 409 680 414 000 Avustussumma tilinpäätöksessä (rahallinen tuki) 406 209 409 680 414 000 Tuki nimikkotiloina 2 086 0 0 Kokonaistuki/asukas 1,64 1,62 1,61 Kokonaistuki / 0-28-vuotiaat 4,25 4,26 4,27 Avustukset/asukas 1,64 1,62 1,61 Avustukset / 0-28-vuotiaat 4,23 4,26 4,26 Avustusten %-osuus toimintamenoista 6,70 6,6 6,18 10

4.2 Henkilöstö Nuorisopalveluiden vakanssien määrä oli kertomusvuoden lopussa 81. Henkilöstön vakanssit jakautuivat eri nimikkeille seuraavasti: nuorisotoimenjohtaja, nuorisoasiainpäällikkö (2), kehittämispäällikkö, suunnittelija, nuorisoasiainkoordinaattori, johtava nuorisonohjaaja (9), nuorisonohjaaja (61), askartelunohjaaja (3) ja askartelukeskuksen hoitaja sekä nuorisovaltuuston pääsihteeri. Lisäksi nuorisopalveluissa työskenteli henkilöstöä oppisopimuskoulutuksella sekä Seuren tuntityöntekijöitä. Nuorisopalveluissa järjestettiin koko henkilökunnalle koulutusta seuraavilla aihealueilla; lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen, Friends-menetelmän perus- ja jatkokoulutukseen osallistui yhteensä 5 ja nuorisotyön auditointikoulutukseen 4 nuorisonohjaajaa. Nämä koulutukset järjestettiin pks-nuorisotointen yhteistyönä. Kesäleiritoimintojen turvaamiseksi 10 henkilöä kävi EA 1 -peruskurssin ja 8 henkilöä kertauskurssin. Edellä mainittujen koulutusten lisäksi nuorisopalveluissa on hyödynnetty kaupungin omaa koulutustarjontaa. Yksittäiset työntekijät ovat hakeneet mm. menetelmällisiä lisävalmiuksia ulkopuolisesta koulutuksesta. Jet-opiskelijoita nuorisopalveluissa oli kaksi. Työnohjausta hyödynnettiin kolmessa työpaikassa. Syyskaudella keskityttiin sivistystoimen palveluiden kehittämiseen ja organisaatiomuutoksen valmisteluun. Em. aiheeseen liittyvien henkilöstökokousten ja kuulemistilaisuuksien lisäksi nuorisopalveluissa järjestettiin 1,5 henkilöstöpäivää. 4.3 Kehittäminen Pääkaupunkiseudun nuorisotyön arviointimallia koordinoi toimintavuonna Vantaa. Pksyhteistyössä tarkennettiin ja tiivistettiin nuorisotyön arvioinnin mittareita ja yhteisiä tunnuslukuja. Tavoitteellisten pienryhmien toiminnan kriteerit päivitettiin pks- yhteistyössä. Kohdennettu pienryhmätyö arvioitiin keväällä Espoon itsearviointipajassa. Nuorisotilatoiminnan asiakaspalautteet kerättiin sekä nuorilta että huoltajilta. Leirivälinelainaamon ja leirikeskusten asiakaspalautekyselyiden lisäksi kerättiin palautetta vapaaehtoistoiminnan tukemisesta. Vuosittaiset loma-ajan toimintojen asiakaspalautteet kerättiin nuorilta ja huoltajilta. Verkostotyötä selvitettiin nuorisopalveluiden henkilöstön haastattelututkimuksella, jonka tuloksena verkostot kuvattiin ja arvioitiin niiden toimivuutta sekä hyötyä asiakkaille. Nuorisopalvelut oli mukana resurssivarausjärjestelmän kehittämisessä. Nuorisotilojen käyttövuorot, leiritarvikkeiden varaukset ja ilmoittautumiset toimintoihin tehdään jatkossa verkossa. Järjestelmä otetaan käyttöön 2014. Henkilöstöä koulutettiin tilastointiohjelman ja ryhmätyötilojen käyttämisessä. Uusi sähköinen puhelinluettelotoiminto verkossa otettiin käyttöön. Syyskaudella keskityttiin sivistystoimen palveluiden kehittämiseen ja organisaatiomuutoksen valmisteluun. 4.4 Projektit Nuorisopalveluiden kehittämishankkeiden aiheiden valintaa on ohjannut lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (Lanuke) strategiset päämäärät sekä opetusministeriön linjaukset nuorisokasvatustyön kehittämiseen. Nuorisopalveluiden projekteja olivat toimintavuoden aikana Labra ja kouluyhteistyö projektit sekä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen 11

lapsille ja nuorille. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia tarjotaan nuorisotilojen toiminnassa (kts. sivu 3). Kouluyhteistyöprojektin tavoitteena on kehittää kouluyhteistyötä määrittävä toimintamalli, nimetä mallista eniten hyötyvä lapsi- tai nuorisoryhmä sekä kehittää yhteistyöllisiä keinoja vanhemmuuden tukemiseen. Projektin toteuttaminen aloitettiin elokuussa 2013. Syksyn aikana projektipäällikkö perehtyi olemassa olevaan tutkimusaineistoon ja kartoitti Espoossa käytössä olevia yhteistyön muotoja sekä selvitti pilottikoulujen opettajien näkemyksiä olemassa olevasta yhteistyöstä. Projekti jatkuu edelleen. Hankkeen etenemistä tukee mm. Kaupunkimaisen nuorisotyön verkoston (Kanuuna) tutkimushanke sekä Humanistisen Ammattikorkeakoulun tutkimustyö. Labra-projektissa toteutetaan ns. tietokonekeskus Karakallion nuorisotilan yhteyteen, jolloin nuorilla on mahdollisuus ohjattuun ja avoimeen pelitoimintaan. Projektissa hyödynnetään nuorisotyön menetelmiä digitaalisen sisällön tuotannossa, multimediakasvatuksessa sekä erilaisissa työpajoissa ja leiritoiminnassa. Lisäksi nuorilla on mahdollisuus toteuttaa esim. LANtapahtumia. Toimintavuoden aikana tilaan hankittiin 14 tietokonetta ja näyttöjä sekä lisättiin verkkorasiointeja. LANeissa toimivan internet-liittymän piloitointi aloitettiin. Tilassa suunniteltiin ATK-tilan muutostöitä ja aloitettiin pysyvämmän pelikäytössä toimivan verkon suunnittelu. LANit järjestettiin yläkoululaisille ja aloitettiin LANien järjestämiseen tarkoitettujen lainattavien laitteiden kasaaminen. Nuorten kansallinen NHL14- verkkopeliliiga toteutettiin ja ideoitiin PeliLabrapeliohjelmointileiriä. Projektissa tuettiin 18 25-vuotiaiden nuorten digitaalisen tekniikkaan ja LANeihin keskittyvän yhdistyksen toiminnan käynnistämistä. 5. TILASTOJA Nuorisotilatoiminta /alueelliset palvelut, kohdennettu ja kulttuurinen nuorisokasvatustyö vuosina 2009-2013 ARVIOINTIKOHDE Espoo 2009 2010 2011 2012 2013 Nuorisotilatoiminnan käyntikerrat 152 598 145 272 141 604 139 888 99648 Nuorisotilatoiminnan käyntikertoja/ ohjaaja 2 934 2 794 2 672 2 639 1916 Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret 2 707 3 295 3 891 3 600 3854 Tavoitettujen nuorten lkm/ ohjaaja 52 63 73 68 74 Suunnitelmallisesti tuetut nuoret 174 186 132 136 140 Tuettujen nuorten lkm/ ohjaaja 3 4 3 3 3,0 Loma-aikoina tavoitettujen nuorten käyntikerrat 2 482 2 683 4 376 7 357 7 625 Nuorisonohjaajia 52 52 53 53 52 Käyntikerrat/ohjaaja 48 51 83 139 147 Nuorisonohjaajien henkilötyövuodet * 53 53 58,2 *) Luku on alueellisten palveluiden ohjaajatyövuosien määrä. Se kertoo vakansseja paremmin asiakastyöhön käytetyn ohjaajapanoksen. 12

Vapaaehtoistoiminnan tukeminen vuosina 2009-2013 Arviointikohde 2009 2010 2011 2012 2013 Avustettujen nuorisoyhdistysten ja toimintaryhmien jäsenmäärä / jäseniin verrattavien toimijoiden määrä 8 735 8 833 9 819 9 459 8 935 Avustussumma 414 000 408 810 406 209 409 680 413 669 Avustusta/jäsen 47 46 41 43 46,3 Tuki nimikkotiloina 2 504 2 504 2 504 0 0 Tuki yhteensä 416 504 411 314 408 713 409 680 413 669 Tuet yhteensä / jäsen 48 47 42 43 46,3 Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden 0-28-vuotiaiden käyntikerrat 93 829 112 189 112 435 122 276 144 259 Muut osallistujat 21 901 25 508 41 193 102 214 113 246 Tuettujen nuorisoyhdistysten ja toimintaryhmien toimintavuorokaudet 43 483 37 841 36 584 53 273 38 907 Nuorisopalveluiden resurssit vuosina 2009-2013 Arviointikohde / vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 Nuorisotoimen menot, tilinpäätös 5 535 410 5 599 003 6 084 000 6 168 000 6 690 000 Asukkaat 1.1. 244 220 244 330 247 970 252 439 256 824 9-17-vuotiaat asukkaat 27 672 27 635 27 437 27 386 27 618 0-28-vuotiaat asukkaat 93 602 94 085 96 116 96 041 97 040 Menot / asukas 22,66 22,9 24,5 24,4 26 Menot / 9-17-vuotiaat 200 202,6 221,7 225,2 242,3 Menot / 0-28-vuotiaat 59,1 59,51 63,3 64,2 68,9 Nuorten vapaaehtoistoiminnan tukeminen (avustukset ja nimikkotilat) 416 504 411 314 408 295 409 680 414 000 Avustussumma tilinpäätöksessä (rahallinen tuki) 414 000 408 810 406 209 409 680 414 000 Tuki nimikkotiloina 2 504 2 504 2 086 0 0 Kokonaistuki/ asukas 1,7 1,68 1,64 1,62 1,61 Kokonaistuki / 0-28-v. 4,45 4,37 4,25 4,26 4,27 Avustukset / asukas 1,69 1,7 1,64 1,62 1,61 Avustukset / 0-28-vuotiaat 4,42 4,3 4,23 4,26 4,26 Avustusten %-osuus toimintamenoista 7,5 7,3 6,7 6,6 6,18 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut käyntikerrat 2009-2013 Arviointikohde / vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 Tietopalvelut; fyysiset asiakaskontaktit 3226 1651 1271 1404 2003 Neuvontapalvelut; fyysiset asiakaskontaktit 682 914 928 812 707 Fyysiset asiakaskontaktit yhteensä 3908 2565 2199 2216 2710 Ohjaajien lkm 6 6 4,5 4 4 Fyysisiä asiakaskontakteja / ohjaaja 651 428 444 554 678 Pulmakulma, informaatiokontaktit 189 199 128 141 177 Pulmakulma, neuvontakontaktit ** 259 208 160 294 219 Sähköiset asiakaskontaktit yhteensä 594 535 480 673 504 Sähköiset kontaktit / ohjaaja 99 89 80 168 126 Kaikki asiakaskontaktit yhteensä 4502 3100 2679 2889 3214 Kaikki asiakaskontaktit /ohjaaja 750 516 595 722 804 13

Leirikeskusten käyttö 2009-2013 Käyttövuosi/Leirikeskus Kattilaniemi Luukki Sierla Yhteensä Käyttövuorokaudet 2009 155 191 130 450 Käyttövuorokaudet 2010 167 182 142 491 Käyttövuorokaudet 2011 165 176 137 478 Käyttövuorokaudet yht. 2012 156 180 246 582 Käyttövuorokaudet yht. 2013 150 111 136 397 Henkilökäyttö vuorokaudet 2009 4118 6875 3469 14462 Henkilökäyttövuorokaudet 2010 4237 6456 3971 14664 Henkilökäyttövuorokaudet 2011 4446 7198 4230 15874 Henkilökäyttövuorokaudet 2012 3106 5990 4494 13590 Henkilökäyttövuorokaudet 2013 2951 4240 4747 11938 * Henkilökäyttövuorokausi = asiakkaiden määrä x vuorokausi 14