TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 Maakuntajohtaja 11.11.2014 Maakuntahallituksen esitys 17.11.2014 Maakuntavaltuusto 26.11.2014

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS... 4 2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat... 4 2.2 Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät... 4 2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu... 8 2.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö... 9 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 10 3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä... 10 3.2 Yhteiset toimintapolitiikat... 11 3.2.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 11 3.2.2 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo... 12 3.2.3 Kestävä kehitys... 12 3.3 Suunnitelmakauden 2015-2017 yhteiset tavoitteet... 13 3.3.1 Suunnitelmakauden kärkitavoitteet... 13 3.3.2 Resurssien yhteiskäytön tehostaminen... 13 3.4 Talousarviovuoden 2015 tavoitteet ja toimenpiteet... 14 4. TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 PERUSTELUT... 16 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus... 16 4.2 Tuloslaskelma... 16 4.3 Tulosalueiden määrärahat... 17 4.4 Rahoituslaskelma... 17 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015... 18 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2015... 19 5.1 Luottamushenkilöhallinto... 19 5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet... 20 5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys... 20 5.2.2 Aluesuunnittelu... 23 5.2.3 Muu lakisääteinen toiminta... 26 5.3 Edunvalvonnan tavoitteet... 29 5.5 Konserniyhtiöiden tavoitteet... 33 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 1

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan vuonna 2015 Suomen bruttokansantuote ei kasva, mutta kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona ja kohtaanto-ongelmat ovat merkittäviä. Työttömyysaste säilyy edelleen noin 8,5 % tasolla. Euroalueen taantuman arvioidaan olevan jo päättymässä ja talous kääntyy hitaaseen nousuun. Suomen talouden nousu käynnistynee vasta vuoden 2015 lopulla. Maailmantaloudessa kasvua vauhdittaa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouden elpyminen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjän ja Arabimaiden osalta kuitenkin vaikeuttavat ennustettavuutta ja varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Suomen julkisessa hallinnossa jatkuvat hallitusohjelman nojalla vuosina 2011-2012 käynnistetyt lukuisat rakenneuudistukset eri hallinnon tasoilla. Kunta- ja soterakenneuudistusten täytäntöönpano konkretisoituu vasta vuoden 2015 aikana. Vireillä olevia muita kuntiin kohdistuvia keskeisiä normiuudistuksia ovat kuntalain, valtionosuussäännösten uudistaminen ja kuntien tehtävien arviointi. Vuonna 2014 laki- ja rakenneuudistuksia on leimannut aikataulujen venyminen, joka on ollut turhauttavaa. Sen sijaan aluekehityslakien uudistamisesta ja EU-rakennerahasto-ohjelmista on saatu aikaiseksi tyydyttävät ratkaisut. Keski-Pohjanmaan maakunnan työllisyys- ja toimialaennusteiden arvioidaan jatkuvan maan keskitasoa parempina. Koko maan työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8,5 % tasolla. Keski-Pohjanmaan työttömyysasteen arvioidaan olevan hieman alle maan keskitason. Lomautusten ja irtisanomisten arvioidaan maakunnassa olevan selvästi maan keskiarvoa vähäisempää, mutta huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu. Tulevaisuuden epävarmuuksista huolimatta Keski-Pohjanmaalla ja maakuntaliitossa on määrätietoisesti jatkettava toiminnan uudistamista niin kuntalähtöisen palvelujärjestelmän kuin elinkeinolähtöisen aluekehittämisen osalta. Kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamisessa avainasia on maakunnan sisäinen yhteistyö ja ulkoiset yhteistyöverkostot muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on edunvalvonta valtionhallinnon suuntaan ja kansainväliset suhteet yhteistyössä yritysten kanssa. Keski-Pohjanmaan liiton vuoden 2015 talousarvio noudattaa vuosien 2014-2016 toimintasuunnitelman tavoitelinjauksia. Olennaisia uusia asioita ovat lähinnä uuden EUohjelmakauden 2014-2020 hankkeiden käynnistäminen, maakuntakaavoitus sekä alueen näkyvyyden ja edunvalvonnan vahvistaminen. Kevään 2015 aikana maakuntahallituksen johdolla käynnistetään maakuntaliiton oman toiminnan sekä aluetavoitteiden systemaattinen uudistaminen suunnitelmavuosille 2016-2018. Alueellinen strategiatyö edellyttää yhteistyötä jäsenkuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Strategioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli asiat joihin on painotuttava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua. Tälle kehittämistyölle antavat hyvät lähtökohdat vuoden 2014 aikana laaditut: - Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia (sisältää maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017), - Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 - Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 - Keski-Pohjanmaan maaseutustrategia 2020 - Lisäksi vireillä ovat kansainvälisyysstrategian 2020 sekä kansalaislähtöisen vetovoimastrategian 2020 laadinta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 2

Vuoden 2015 talousarvion toimintatuotot ovat 1.527.950 euroa, jossa on laskua vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden 14,4 % %. Toimintakulut ovat 1.557.770 euroa, jossa on vähennystä vuoden 2012 tilinpäätökseen -12,6 %. Jäsenkunnilta peritään maksuosuutta vuonna 2015 yhteensä 1.283.200 euroa, jossa on kasvua keskimäärin vain +1,2 % edellisvuodesta. Talousarviovalmistelussa on karsittu ei-olennaisia kulueriä, mutta strategiatyön, maakuntakaavoituksen ja kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin on tarvittavat varaukset. Kehittämisvaraustarpeiden vuoksi vuoden 2015 talousarvio on laadittu alijäämäiseksi 30.720 euroa. Lähivuodet ovat kunta- ja aluehallinnossa haasteellisia taloudellisen liikkumavaran heikkenemisen ja lukuisten rakenteellisten muutosten vuoksi. Vuosien 2015-2017 talousarvio- ja toimintasuunnitelma-asiakirja noudattaa edellisen suunnitelman rakennetta. Vuoden 2015 osalta maakuntaliiton taloudellinen liikkumavara on tasapainossa, mutta vuosina 2016-2017 talous kiristyy lähinnä rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin ns. teknisen tuen vähetessä merkittävästi. Edessämme on hyvin mielenkiintoinen vuosi 2015. Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma, sote-uudistuksen toteutuminen ja muiden julkishallinnon rakenneuudistusten täytäntöönpano, Keski-Pohjanmaan omien tuoreiden aluestrategioiden toteuttaminen, oman alueen ja naapurimaakuntien edunvalvontayhteistyö sekä maakuntaliiton oman toiminnan strateginen kehittäminen tulevat aikaansaamaan positiivista kasvukierrettä. Meripohjolan, Botnia-alueen ja Perämeren pohjoiset yhteistyöverkostot sekä Merenkurkun yli Ruotsiin ulottuvat verkostot antavat Keski-Pohjanmaalle uusia kehitysmahdollisuuksia. Yhteistyötä on myös edelleen kehitettävä Kajaanin, Jyväskylän ja Seinäjoen suuntiin. Erityisen tärkeää on kuitenkin keskittyä toiminnallisen Keski- Pohjanmaan yhteistyöhön yli maakuntarajojen. Kansalaisia kiinnostavat erityisesti palvelut ja alueen viihtyisyys. Sote-palvelujen toimivuuden lisäksi tulee muistaa jo vakiintuneiden kärkitapahtuminen merkitys kansalaisten viihtyisyydessä. Kalajoen, Kaustisen ja Kokkolan matkailupalvelut tuovat aluettamme tunnetuksi laajemminkin. Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisestä yleisestä Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlasta. Tällä hetkellä jo noin 50 keskipohjalaista yhdistystä ja muuta organisaatiota on käynnistänyt juhlavuoden tapahtumien suunnittelun. Maakuntaliitto tulee osaltaan vastaamaan juhlavuoden tapahtumista. Haastamme luottamushenkilöt, jäsenkunnat ja muut yhteistyökumppanit aktiivisesti ja yhteistyössä paneutumaan aluekehittämisen haasteisiin. Keski-Pohjanmaalla on hyvät menestymisen mahdollisuudet. Kokkolassa 17.11.2014 Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 3

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: 1. Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosteon periaatepäätös 5.10.2012. 2. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015. Valtioneuvoston päätös 15.12.2011. 3. Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011-2016 kehittämissuunnitelma. Valtioneuvoston päätös 15.12.2012. Alueiden kehittämistavoitesuunnitelman nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015. Ne määrittelevät kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimet tälle hallituskaudelle. Toimenpideohjelmat perustuvat valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymiin strategisiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin vuosille 2011-2015. 2.2 Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät Maakunnan väestömäärä on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosien väestömäärän kasvu on merkittävä käänne ja osoittaa Keski-Pohjanmaan kuuluvan kehittyvien maakuntien joukkoon, vaikkakin kasvu on kohdistunut maakuntakeskus Kokkolaan. Vuosien 2000-2020 ennustettu väestökasvu on 2000 ihmistä, mikä tarkoittaa 2 %:n kasvua väkilukuun. 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 Väestömuutokset Keski-Pohjanmaalla vuosina 2006-2013 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kokonaismuutos Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Tapahtunut väestökehityksen käänne on merkittävä seikka aluekehityksen kannalta, mutta vielä suurempi muutos tapahtuu väestön ikärakenteissa. 1990 -luvulla väestöryhmistä pienin eli yli 65 -vuotiaiden joukko nousee 2020 -luvun alussa suurimmaksi. Tämä valtakunnallinen trendi koskettaa kaikkia maakuntia. Keskipohjalainen vahvuus on nuorten määrän kasvu. 2010-luvun suurin muutos on työikäisen väestön väheneminen, joka kohdistuu erityisesti maaseudulle. Vuonna 2012 laaditun väestöennusteen mukaan 2020 -luvun puoleen väliin mennessä 18-64 -vuotiaita on noin 2800 vähemmän kuin vuonna 2011, mikä tarkoittaa 7 % supistumista työikäisten määrässä. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 4

41000 18-64 -vuotiaat eli työikäiset 6000 Muutos 2011-2030 ikäryhmittäin 40000 39000 38000 37000 36000 4000 2000 0-2000 Ikäluokat yhteensä -14 15-64 65-35000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040-4000 kokkola muu maakunta Elinkeinorakenne / Työpaikat Keski-Pohjanmaan työpaikkarakenteessa korostuu vertailussa koko maahan vahva alkutuotannon ja teollisen toiminnan osuus. Alueella on vahvat toimialakeskittymät ja vakaat tulevaisuuden näkymät. Vuonna 2011 koko maassa alkutuotannossa oli 3,5 % työpaikoista ja teollisuudessa 14,2 %. Keski-Pohjanmaan vastaavat lukemat olivat 9 % ja 15,1 %. Maakunnan palvelualojen osuus on siten suhteellisesti pienempi kuin koko maassa. Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin palvelualoille. On syytä muistaa, että teollisen toiminnan ja palvelualojen välinen raja ei ole selkeä enää nykypäivänä. Teollisuuden toimintojen ulkoistaminen on vähentänyt teollisia työpaikkoja kun ne ovat siirtyneet palvelusektorille. Myös julkinen ja yksityinen sektori muodostavat aiempaa tiiviimmän kokonaisuuden, kun esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa enää noin 80 % alan työpaikoissa on työnantajana julkinen sektori. Keski-Pohjanmaalla työssäkäyvät vuonna 2011 yhteensä 28691 työpaikkaa Muut palvelut 5 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 % Koulutus 8 % Julkinen hallinto 4 % Yksityiset palvelut 22 % Alkutuotanto 9 % Teollinen toiminta ja huolto 16 % Kauppa 12 % Rakentaminen 6 % Keski-Pohjanmaan vahvat kasvuvuodet päättyivät 2008 alkaneeseen epävarmuuden aikakauteen. Koko maasta hävisi vuosina 2007 2011 noin 14600 työpaikkaa. Keski- Pohjanmaan osuus tästä taantumasta oli 1 %. Vaikka kokonaistyöpaikkamäärän muutostrendi jäi laskevaksi, on palvelualojen työpaikkamäärä jatkanut kasvua. Sekä työpaikkakehityksessä että yrityskannan muutoksessa on havaittavissa sama trendi. Jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa uudet yritykset syntyvät laajasti palvelusektorille. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 5

2010 = 100 Aluetalous, bkt ja vienti Jos teollisuuden liikevaihto jatkaa kehittymistään viime vuosien tapaan (kuva alla), heijastuu se ennemmin tai myöhemmin myös henkilöstömäärän nykyistä vahvemmin. Alueen bkt muodostuu 23 % teollisuudesta. Teollisuuden arvonlisäyksestä yli 60 % syntyy metallien jalostuksesta. Vientitoimintaa vuonna 2010 maakunnassa oli tullilaitoksen mukaan 1468 M. Vuonna 2011 vastaava luku oli 1551 M. Koko maan viennin volyymi oli 57 mrd, joten Keski-Pohjanmaan osuus oli noin 2,8 %. Arvonlisäys vuonna 2010 toimialoittain Majoitus- ja Rahoitus- ja vakuutusala Muu kiinteistötoiminta Huoltotoiminta Muut palvelut Kustannustoiminta Liike-elämän palvelut Julkinen hallinto Koulutus Alkutuotanto Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntojen vuokraus Muu teollisuus SoTe -ala Metallien jalostus 0 100 200 300 mijoonaa euroa 200 150 100 50-50 -100 Teollisuuden vientiliikevaihto 2008-2013Q1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KP Vuosimuutos % KP Trendisarja Maakunnan yrityskentän suuri potentiaali on pienyrityksissä sekä työllistäjänä että liikevaihdolla mitattuna. Liikevaihto työntekijää kohden on sitä korkeampi mitä suuremmasta yrityksestä on kyse henkilöstön määrällä mitattuna. Yli 250 henkeä työllistävien yritysten merkitys on suuri; ⅙ yritysten liikevaihdosta syntyy tällä sektorilla. 8000 6000 4794 Yritystoimipaikat kokoluokittain 2011 Keski-Pohjanmaalla toimipaikkoja 5106, henkilöstöä 17016, liikevaihtoa 3891 milj. 700 000 per työntekijä 4000 2000 0 284 38 2 alle 10 henkilöä 10-49 henkilöä 50-249 henkilöä yli 250 henkilöä Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj. ) Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 6

Koulutustaso Vuonna 2011 Keski-Pohjanmaalla oli 55.656 15 vuotta täyttänyttä, joista 64,3 % oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. 41,8 %:lla tutkinto oli keski-asteelta ja 22, 4 %:lla korkea-asteelta. Koko maassa tutkinnon oli suorittanut 67,7 % väestöstä, keski-asteen tutkinnon 39,5 % ja korkea-asteen 28,2 %. Keski-Pohjanmaalla naisista tutkinnon suorittaneita on 65,5 % ja miehistä 63 %. Koulutustason nousu näkyy myös työpaikoilla. Sekä keskiasteen että korkea-asteen työpaikat ovat lisääntyneet kasvujaksolla ennen taantumaa. Perusasteen työpaikat ovat vähentyneet ja kehityksen suunta jatkuu samanlaisena eläköitymisen myötä, koska nuorten sukupolvien koulutustaso on korkeampi. Noin 90 % 30 vuotiaista on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon, 60-vuotiaissa noin 66 %. Toimialojen ikärakenne Työttömyys Toimialojen ikärakenteissa on edelleen selvät erot, kun maatalouden ja julkisten palvelujen ikärakenne poikkeaa edelleen selvästi yksityisten palveluiden ja teollisuuden ikärakenteesta. Yli 55 -vuotiaita työllisiä on sekä maatalouden että julkisten palveluiden aloilla 23 %. Teollisuudessa ja rakentamisessa yli 55 -vuotiaita on 18 % ja yksityisissä palveluissa 19 %. Julkisen sektorin ikärakenneproblematiikan ohella myös kaupan alan tilanne on huomionarvoinen, koska se on avainasemassa suurempana nuorten työllistäjänä. Luonnollisesti samaan aikaan talouden nousukauden päätyttyä vuonna 2008 päättyi myös pitkään jatkunut työttömyyden aleneva trendi Keski-Pohjanmaalla. Kun vuonna 2006 päästiin alle 3000 rajan, oli työttömyys ollut edellisen kerran niin alhaalla vuonna 1991. Työttömien työnhakijoiden määrä oli syksyllä 2013 samalla tasolla kuin vuonna 2006. Vuonna 2008 työttömyys kävi jopa alle 2000:ssa, mutta ylitti 3000:n rajan uudelleen alkuvuonna 2009. Viime vuosina pitkäaikaistyöttömyys on ollut lievässä nousussa ja oli vuoden 2013 syksyllä ⅕ kokonaistyöttömyydestä. Nuorten työttömyys on ollut pidempään noin 17 %:n tasolla. 4000 Työttömyys 2009-2013 2Q 3500 3000 2500 2000 1500 1000 työttömät naiset kaikki työttömät yli vuoden 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 7

2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2015 alussa 8 ja edunvalvontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 5 kpl. Kuntien määrässä on viime vuosina tapahtunut vähennystä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liityttyä Kokkolaan sekä Himangan liityttyä Kalajokeen. Vuoden 2012 lopussa kaikkien jäsenkuntien asukasmäärä oli yhteensä 92.270 asukasta (kasvu +4 henkilöä), joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli 68.610 asukasta (kasvu +126 henkilöä). Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuuden edistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä, kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jäsenkunnat. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 8

2.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö Maakuntahallituksen päätöksellä liiton organisaatiota uudistettiin valtuuston päättämien tulosalueiden mukaiseksi toukokuun 2012 alusta ja sisäisen organisaation tarkistus tehtiin marraskuussa 2014. Maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan välillä kuin myös maakuntajohtajan johtaman viraston vastuuhenkilöiden välillä kehitetään ns. jaettua johtajuutta. Vuosityöohjelmien lisäksi tulostavoitteet asetetaan jokaiselle toimielimelle sekä virastolle. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tuloksia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Maakuntajohtaja käy vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut päälliköiden kanssa, jotka puolestaan käyvät kehityskeskustelut alaistensa työntekijöiden kanssa. Luottamuselimet arvioivat tavoitteiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökysely suoritetaan vuosittain ja saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa sekä työnkuvien ja -vastuiden uudistamisessa. Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2015 kokoaikaisena 13 henkilöä. Liiton hallinnointivastuulla olevista projekteista riippuu määräaikaisen projektihenkilöstön määrä. Projekti- tai osa-aikaisen henkilöstön arvioitu kokonaismäärä on enintään 1,0 henkilötyövuotta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 9

3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat seuraavat keskeiset lainsäädännölliset perusteet: - Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus, - Laki alueiden kehittämisestä sekä Rakennerahastolaki, - Maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laadittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakuntaohjelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2-vuodelle ja maakunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakuntasuunnitelma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EU-rakennerahastoohjelmakausien suunnitelmat. Maakuntasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa esitetään maakunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteet maakuntasuunnitelmaan pohjautuen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kaksivuotisen, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman kautta. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaa maakuntakaava, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytön edellytyksistä ja tavoitteista. Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on koottu yhdeksi asiakirjaksi, joka sisältää myös maakunnan pidemmän ajan tavoitteita kuvaavan strategisen osan. Kuntalain nojalla on lähinnä laadittu vuosittainen talousarvio, mutta 3-vuotiskaudeksi laadittava talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu suppeana. Keski-Pohjanmaan voimassaoleva maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014 2017 sekä maakuntaohjelman ympäristöselostus hyväksyttiin Keski- Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa 24.4.2014. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 10

Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat maakunnan kehittämistahdon ilmaus ja ne linjaavat niin maakunnan pitkän aikavälin kuin lähivuosienkin aluekehitystyötä. Maakuntasuunnitelmassa yhteisiksi pitkän aikavälin kehittämisteemoiksi on määritelty: - Keski-Pohjanmaa elinvoimaisena kestävän kasvun maakuntana ja yhteistyömaakuntana osana kansallisia ja kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä ja verkostoja, - Keski-Pohjanmaan vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti, - Elinkeinoelämää tukevan osaamisen sekä maakunnan vahvuuksiin perustuvien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjen vahvistaminen, - Maakunnan omiin luonnonvaroihin perustuvan kaivosteollisuuden ja energiantuotannon lisääminen ja kehittäminen. Maakuntasuunnitelman 2030 strategiset maakunnan kehittämisen tavoitteet ovat: Missio 2030 Visio 2030 Keski-Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta Arvot ja periaatteet Keski-Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Toimintaamme ohjaavia arvoperiaatteet ovat: tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus sekä luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. 3.2 Yhteiset toimintapolitiikat 3.2.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla tasoilla on riittävä sisäinen valvonta. Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla. Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen puheenjohtajalla. Päälliköillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekä varallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osa johtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja seurannan työketjua. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 11

Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työn organisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen ja työnkierron suosiminen. Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä tietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahallituksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja luettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan hallitukselle neljän kuukauden välein. Vuonna 2013 on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallinta, jonka käyttöoikeuksia määritellään 2015 myös maakuntahallitukselle. Laskujen tarkastamisessa ja hyväksymisessä sekä projektihallinnossa noudatetaan eriyttämis- ja jääviysperusteita. Vuonna 2015 talous- ja projektiprosesseille laaditaan menetelmäkuvaukset ns. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi sekä käsittelyjen ajantasaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi vuonna 2015 uudistetaan riskien kartoituksen arviointimenetelmä siten, että jatkuvan arvioinnin lisäksi toteutetaan vuosittainen kokonaisarviointi ja raportointi tilinpäätöksen yhteydessä. 3.2.2 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo 3.2.3 Kestävä kehitys Vuonna 2012 uudistetussa organisaatiomallissa, jota tarkistettiin marraskuussa 2014, henkilöstön esimies-alaissuhteita, työnkuvia ja työtavoitteita selkiytettiin. Organisaatio- ja henkilötason tavoitteita on asetettu myös tiimitasoille. Maakuntaliitossa ns. yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelu- työhyvinvointiryhmä, johon työntekijät ovat valinneet työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun. Liiton viranhaltijoista työnantajaedustajia ovat maakuntajohtaja, hallintopäällikkö kt-yhdyshenkilönä (palkka-asiamies) sekä suunnittelupäällikkö työsuojelupäällikkönä. Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liitto on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien. Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin vähintään kuukausittain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Maakuntajohtaja käy jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa tavoitekeskustelun, jonka lisäksi kehittämisjohtaja, suunnittelupäällikkö ja hallintopäällikkö käyvät alaistensa kanssa laajemman kehityskeskustelun. Työyhteisön tilaa ja kehittämistavoitteita arvioidaan vuosittain henkilöstökyselyllä. Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstön yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uudistamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllisten virastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tykypäivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla. Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankinnoissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityksen periaatteita. Vuoden 2013 aikana on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallinta, joka vähentää paperinkulutusta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 12

Vuoden 2015 aikana laaditaan liitolle kestävän kehityksen toimintaohjelma sekä kehitetään Green Office -toimintakäytäntöjä siten, että suunnitelmakauden aikana on saavutettavissa mahdollisuus sertifiointiin. 3.3 Suunnitelmakauden 2015-2017 yhteiset tavoitteet Maakunnan kehitystä ohjaavien pääsuunnitelmien, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman toimeenpano, EU:n ohjelmakauden 2014-2020 hanketoiminta sekä maakunnan kehityksen ennakointi ovat liiton keskeisiä tehtäviä lähivuosina. Kuntarakenteen mahdolliseen muutokseen valmistaudutaan huolehtimalla kuntapalvelujen kattavuudesta koko maakunnassa. Maakuntaliiton toimintastrategioita uudistetaan vuosina 2015-2016 yhteistyössä jäsenkuntien ja alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Strategia tulee ulottaa vuoteen 2020 saakka, joka noudattaa EU:n 2020-strategiaa sekä ministeriöiden ym. kansallisia strategioita. 3.3.1 Suunnitelmakauden kärkitavoitteet Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunvalvontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eli yleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat: 1) Edunvalvonnan vahvistaminen ja alueen päätösvalta omista asioista. 2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky 3) Sisäisen yhteistyön ja ulkoisten verkostosuhteiden vahvistaminen. 4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus (infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekä kansainvälisyys. 5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten osallistuvuuden vahvistaminen. 6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä hankeosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mukaan kansallisiin kasvuverkostoihin. 7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tutkimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen. 8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät. Tavoitteiden sisältöjä on määritelty tarkemmin vastuualueiden tavoitteissa. 3.3.2 Resurssien yhteiskäytön tehostaminen Hallitusohjelmassa ja valtion vuoteen 2015 ulottuvassa kehysbudjetissa taloudellisen liikkumavaran vahvistamiseksi, toimintojen tuottavuuden lisäämiseksi ja osaamisresurssien turvaamiseksi on tavoitteeksi asetettu yhteistyön lisääminen yli organisaatiorajojen. Valtionosuuksien leikkaukset ja jäädyttämiset edellyttävät säästötoimenpiteitä niin peruskunnilta kuin kuntayhtymiltä. Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi myös Keski-Pohjanmaalla ja useat kunnat ovat vuodelle 2015 jo päättäneet veroäyrin korotuksia ja merkittäviä menoleikkauksia. Lisäksi ammattikorkeakoulun ja koulutusyhtymän koulutustarjonnan leikkaukset ovat johtamassa merkittäviin koulutus- ja kehittämistoiminnan supistuksiin lähivuosina. Keski-Pohjanmaan kuntalähtöisen palvelujärjestelmän ja kehitystoiminnan turvaamiseksi alueella olisi tarkoituksenmukaista lisätä resurssien yhteiskäyttöä niin tilojen kuin henkilöstön osalta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 13

Maakuntaliittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ovat asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntaliittojen tehtäviä ja tulevaisuutta. Työryhmän valmistelun pohjalta Kuntaliitto ja maakuntaliitot puoltavat aluekehityshallinnon uudistamista siten, että aluekehityslain uudistamisen jälkeen maakuntaliittojen tehtävät ja laajempien uudistuksen yhteydessä vuosina 2015-2016 selvitetään Suomen aluehallinnon uutta rakennetta mukaan lukien maakuntaliitot. Käytännössä aluehallinnon uudelleenarviointi siirtyy kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yhteistyöasioita: Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yhteistyöasioita: 1) Edunvalvonnan tehostaminen 2) Kehittämisyhteistyön tehostaminen sekä mahdollisten yhteisten erityisosaamista edellyttävien henkilöstöresurssien määrittely 3) Alueellisen ennakointi-, aluevaikutus- ja tilastoyhteistyön vahvistaminen 4) Maankäytön ja kaavoituksen kuntayhteistyön vahvistaminen, uudelleenarvioiden konsulttipalvelujen käyttöä 5) Alueellisen hankinta- ja ICT-yhteistyön vahvistaminen 6) Kulttuurin koordinaation toimintamallin määrittely 7) Viestinnän yhteistyö, tavoitteena aluemarkkinoinnin tehostamisen alueen vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi 8) Maakuntaliiton toimitalon kumppanuuksien kehittäminen kehitys- ja kansalaislähtöiseksi Keski-Pohjanmaa taloksi 3.4 Talousarviovuoden 2015 tavoitteet ja toimenpiteet Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2017 talous- ja toimintasuunnitelman sisältöä on tiivistetty. Lisäksi talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessia on aloitettu yhdistämään aikaisempaa paremmin maakuntastrategian ja erillisstrategioiden tavoitteisiin ja prosesseihin. Tämä työ korostuu vuoden 2015 aikana toteutettavassa arviointityössä. Vuodelle 2015 Keski-Pohjanmaan liiton toiminnalle asetetaan seuraavia päätavoitteita, jotka on johdettu suunnitelmakauden kärkitavoitteista. Hallintopalvelut: 1. Toimielinten ja viraston työohjelmien laadinta koko vaalikaudelle ja kullekin vuodelle. Hallintosäännön uudistaminen aluekehitys- ja kuntalain uudistuessa. Valtuuston työjärjestys eriytetään omaksi säännöksi. 2. Yhteistyö- ja edunvalvontasuhteiden vahvistaminen jäsenkuntien, muiden maakuntaliittojen, seutukehitysorganisaatioiden, ELY-keskusten, aluehallintovirasto AVI:n, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. 3. Maakuntaliiton oman suunnittelu-, toiminta- ja arviointijärjestelmän uudistaminen. 4. Viraston tietohallinnon ja viestinnän uudistamisen jatkaminen sekä yhteistyön vahvistaminen aluemarkkinoinnissa. Maakuntajuhlavuoden 2015 suunnittelu. 5. Henkilöstön koulutus ja osaamisen uudistaminen sekä työnjakojen ja työn tuloksellisuuden vahvistaminen. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 14

Aluesuunnittelupalvelut: 6. Maakuntaohjelman uudistaminen ja osastrategioiden laadinta. 7. Maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoima) valmistuminen sekä muiden maankäytön suunnitelmien laatiminen yhteistyössä alueellisen kaavatyöryhmän kanssa. Kaupan vaihekaavan päivittäminen ja kaavamerkintöjen tarkistuksen käynnistäminen. 8. Alueellisen ennakoinnin, tilastoinnin ja www-portaalien uudistaminen. 9. Yhteistyö alueen osaamispalveluissa (maankäyttö, ICT, ennakointi). 10. Yhteispalvelujen ja turvallisuusasioiden kehittäminen yhteistyössä kuntien ja valtionhallinnon kesken. 11. Kuntalaisten ja järjestöjen osallistuvuus. Vahvistetaan kulttuurin, matkailun ja liikunnan kehittämistoimenpiteitä keskipohjalaisina osaamisbrändeinä. Aluekehityspalvelut: 12. Ohjelmakauden 2014-2020 hankerahoituksen maksimaalinen käyttö sekä hanketoiminnan vaikuttavuus. Älykkään erikoistuminen strategiat ja kärkihankkeet. 13. Maakunnan investointi- ja kehittämiskohteiden rahoituksen edunvalvonta valtion talousarviossa ja EU-ohjelmissa. 14. Valtionhallinnon ennakoitujen leikkausten alueelle kohdistuvien vaikutusten vähentäminen erityisesti koulutustarjonnan, tutkimuslaitosten ja valtion palvelujen osalta. 15. Alue- ja elinkeinolähtöinen yhteistyö erityisesti kasvukäytävällä Oulu- Kokkola-Vaasa sekä Pohjois-Suomen ja Vaasan vaalipiirin maakuntien kesken. Meripohjola- ja Botnia-alueet ovat keskipohjalaisen kehittämisen ytimenä. Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistukset voivat jäsenkuntien sekä maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen erillisillä päätöksillä täsmentää maakuntaliiton vuoden 2015 tavoitteita. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 15

4. TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 PERUSTELUT 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus 4.2 Tuloslaskelma Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tulosalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edunvalvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova määrärahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisia ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Vuoden 2015 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on ollut jäsenkuntaosuuksien kasvun minimoiminen ja ei-olennaisten kulujen karsinta. Maakuntaliiton määrärahoja ei juurikaan voida ns. juustohöylämallilla enempää karsia. Jäsenkuntaneuvotteluissa on edellytetty, että maakuntaliiton talousarviossa on määrärahat välttämättömien lakisääteisten ja edunvalvonnan tehtävien hoitamiseen. TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Euro Euro Euro Euro Euro TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 256 700 1 267 700 1 283 200 1 283 000 1 283 000 Tuet ja avustukset 311 744 416 050 178 950 80 000 80 000 Muut toimintatuotot 179 627 100 300 65 800 45 000 45 000 Yhteensä 1 748 071 1 784 050 1 527 950 1 408 000 1 408 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 776 578 845 700 748 670 655 000 655 000 Henkilöstösivukulut 161 109 184 420 161 400 155 000 155 000 Palvelujen ostot 723 914 601 380 512 500 475 000 475 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 66 505 51 300 41 400 38 000 38 000 Muut toimintakulut 69 690 100 350 93 800 85 000 85 000 Yhteensä 1 797 796 1 783 150 1 557 770 1 408 000 1 408 000 TOIMINTAKATE/KÄYTTÖKATE -49 725 900-29 820 0 0 RAHOITUSTUTOTOT JA -KULUT Korkotuotot 673 1 000 1 000 1 000 1 000 Korkokulut -359-1 900-1 900-1 000-1 000 Muut rahoituskulut Yhteensä 313-900 -900 0 0 VUOSIKATE/TILIKAUDEN TULOS -49 412 0-30 720 0 0 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0 TILIKAUDEN TULOS -49 412 0-30 720 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET Rahastojenn lisäys 0 Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -49 412 0-30 720 0 0 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 16

4.3 Tulosalueiden määrärahat TALOUSARVIO KOHDITTAIN Kohta Tp TA TA TA TA 2013 2014 2015 2015 2016 Liiton lakisääteinen toiminta Tulot 88 109 51 500 19 200 0 0 Kulut 1 031 869 986 300 996 320 950 000 950 000 Yhteensä netto -943 760-934 800-977 120-950 000-950 000 Liiton muu toiminta Tulot 59 971 52 700 49 000 45 000 45 000 Kulut 422 323 385 600 385 800 378 000 378 000 Yhteensä netto -362 352-332 900-336 800-333 000-333 000 Liiton hanketoiminta Tulot 349 017 419 850 180 550 80 000 80 000 Kulut 349 017 419 850 180 550 80 000 80 000 Yhteensä netto 0 0 0 0 0 Rahoitus Kuntien osuudet 1 256 700 1 267 700 1 283 200 1 283 000 1 283 000 Rahoitus yhteensä 1 256 700 1 267 700 1 283 200 1 283 000 1 283 000 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -49 412 0-30 720 0 0 4.4 Rahoituslaskelma KESKI-POHJANMAAN LIITTO TA 2014 TA 2015 RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 0-30 720 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 0-30 720 Kassavarojen muutos 0-30 720 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 17

4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 Taulukko: Jäsenkuntien asukasluku, osuus peruspääomasta ja maksuosuudet vuonna 2015: Kunta As.luku 31.12.2013 Osuus peruspo Liiton muu toiminta Liiton lakisääteinen toiminta Kuntaos TA-2015 yht euro Kuntaos TA-2014 yht euro Muutos % Halsua 1 229 7 837 4 475 16 936 21 411 21 478-0,3 Kannus 5 675 37 176 20 662 78 204 98 866 98 718 0,1 Kaustinen 4 288 25 461 15 612 59 091 74 703 73 781 1,2 Kokkola 47 031 300 000 171 233 648 108 819 341 804 977 1,8 Lestijärvi 818 4 928 2 978 11 272 14 251 14 371-0,8 Perho 2 923 14 694 10 642 40 280 50 922 50 306 1,2 Toholampi 3 381 21 427 12 310 46 592 58 901 58 962-0,1 Veteli 3 332 21 288 12 131 45 916 58 048 58 205-0,3 Kalajoki 12 644 33 970 46 035 46 035 46 371-0,7 Reisjärvi 2 928 5 358 10 660 10 660 10 876-2,0 Sievi 5 198 7 550 18 925 18 925 19 250-1,7 Kinnula* 1 769 6 441 6 441 6 479-0,6 Kruunupyy(sk 19,3%) 1 290 1 651 4 697 4 697 3 926 19,6 **(19,3*6682%) 336 800 946 400 1 283 200 1 267 700 Yht kaikki kunnat 92 506 481 340 336 800 946 400 1 283 200 1 267 700 1,2 Yht "peruskunnat" 68 677 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 18

5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2015 5.1 Luottamushenkilöhallinto Keski-Pohjanmaan liitolle valittiin vuonna 2013 seuraavat lakisääteiset toimielimet: maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan nimeää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat. Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi. Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2015 maakuntavaltuusto: - kokoontuu 2 varsinaiseen kokoukseen ja 1 työseminaarikokoukseen, - hyväksyy maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoimakaava), - hyväksyy hallintosäännön tarkistamisen, - hyväksyy maaseutu- ja kansainvälisyysstrategiat, - arvioi maakuntaohjelman ja liiton strategian uudistamisen painotukset. Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2015 maakuntahallitus: - kokoontuu noin 10 kertaa, - hyväksyy liiton suunnittelujärjestelmän ja raportoinnin uudistamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä muut ohjeistusten uudistamiset, - tekee opintomatkan liiton toiminnan kannalta keskeiseen kotimaiseen kohteeseen vuosittain ja joka toinen vuosi ulkomaiseen kohteeseen, - ottaa käyttöön sähköisen kokoushallinnan menetelmiä. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hyväksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2015 tarkastuslautakunta: - kokoontuu 4-5 kertaa, - osallistuu jäsentensä osalta vuosittaiseen ajankohtaiseen koulutustilaisuuteen käyttösuunnitelmassa vahvistettujen määrärahojen puitteissa, - käsittelee viraston laatimat neljännesvuosiraportit sekä uudistetut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnit, - kuulee luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa kokouksissaan. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittaminen. Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella tasapuolisesti edustettuina a) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkinaja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2015 MYR kokoontuu 4-5 kertaa uudistetun työjärjestyksen mukaisesti. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 19

5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet 5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017 Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat toimintaa keskeisesti ohjaavat asiakirjat, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2014 ja ovat voimassa vuoteen 2017 saakka. Maakuntaohjelmaa toteutetaan neljällä toimintalinjalla (Osaava Keski-Pohjanmaa, Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa, Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa, Toimiva Keski-Pohjanmaa). Tavoitteet/Toteutus Koko maakunta kasvuun -tavoitetta korostaaksemme maaseutu on nostettu toimintalinjojen yhteiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Tavoitteena on saada keskeiset hankkeet ja asiakokonaisuudet näkymään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY:n tulossopimuksissa. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmissä, jotka kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa. Neuvotteluja ELY:jen kanssa käydään säännöllisesti sekä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman että ELY:n tulossopimuksen valmisteluvaiheessa että toteutuksen aikana. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 Toimeenpanosuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille 2015-2016 on laadittu vuoden 2014 aikana. Keski-Pohjanmaata koskeva Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan ELY:n ja Länsi-Suomen AVI:n strategia on laadittu vuosille 2012-2015. Toiminnalliset tulossopimukset tehdään vuosittain totsun aikataulun mukaisesti, joten niiden yhteensovitus on tärkeää, jotta Keski-Pohjanmaan keskeiset hankkeet ja asiakokonaisuudet saadaan myös toteuttamissuunnitelmissa näkyviin. Ohjelmakauden 2007-2013 EU-ohjelmat ja kansalliset erityisohjelmat Edellisen EU-ohjelmakauden hankkeita toteutetaan vielä vuoden 2015 aikana. Ohjelmat ovat olleet: Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma, Manner-Suomen ESR-ohjelma, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi Keski-Pohjanmaa on ollut mukana Interregin IVA Pohjoisessa ja Botnia-Atlantica ohjelmissa. Maakunnan kehittämisrahoituksella on viime vuosina ollut merkittävä vipuvaikutus kehitystoiminnan ja uusien hankkeiden synnylle. Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksessä maakunnan kehittämisrahan esitetään loppuvan. Maakunnan kehittämisrahan säilyminen valtion vuoden 2015 talousarviossa pyritään kuitenkin varmistamaan yhteistyössä muiden maakuntaliittojen kanssa. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 toimeenpanosuunnitelmassa vuosille 2015-2016 on linjattu EU-rakennerahastojen käytön painotukset. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ja sen sihteeristö päättää ja koordinoi rahoituksen kohdentamisen hankkeille. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 20

TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Keski-Pohjanmaan liitto (TEM) Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti erityistavoitteisiin uuden liiketoiminnan luominen (ET 1.1) sekä Pk- yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen (ET 1.2). Tavoitteena on uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja hautomotoiminnan käynnistäminen Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan liiton rahoituksella luodaan edellytyksiä uusien yritysten käynnistymiselle sekä jo käynnistyneen yritystoiminnan vakiinnuttamiselle sekä kasvulle. Aloittavat yritykset tarvitsevat alkutaipaleellaan asiantuntevaa yrityspalvelua (= vierihoitoa) ja apua liiketoimintaideansa jalostamisessa. Alkuvaiheessa luodaan lisäksi edellytyksiä ja mahdollisuuksia liiketoiminnan vahvistamiseen verkostoitumisen avulla. Kasvuhakuisten yritysten asemaa vahvistetaan strategisen liiketoimintaosaamisen lisäämisellä. Pohjoisen alueen suurhankkeiden investoinnit jatkuvat lähivuosina vilkkaina. Pk- yritystemme mahdollisuuksia osallistua Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja - Norjan suurhankkeisiin vahvistetaan. Puurakentamisen ja veneklusterin teknologiaosaamista vahvistetaan yritysverkostojen rakentamisen yhteydessä. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia lisätään sekä maakuntaverkkoa hyödynnetään verkkokaupan kasvattamiseksi. Tuottavuutta lisätään yksityisten ja julkisten sähköisten palvelujen lisäämisellä. Pohjois-Euroopan suurimman epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymän mahdollisuuksia hyödynnetään uuden yritystoiminnan sijoittumisessa ja synnyttämisessä. Myös maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan jatkamalla T & K & I -toimintaa yhdessä myös näiden yritysten kanssa. TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Keski-Pohjanmaan liitto (TEM ja OKM) Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus kohdentuu pääasiallisesti kahteen erityistavoitteeseen eli tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta (ET 4.1) ja uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (ET 3.2). Myös erityistavoitetta yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen (ET 5.1) toteutetaan. Keski-Pohjanmaalla jatketaan alueellisen älykkään erikoistumisen toteuttamista vahvistamalla T & K & I -rakenteitamme ja lisäämällä yhteistyötä alueemme yritysten kanssa omien luonnonvarojemme hyödyntämiseksi. Yhteistyötä tehdään laajasti luonnonvaratutkimuksen osalta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa mm. Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. Kemiallisten prosessien oppimis- ja tutkimusympäristöjä hyödynnetään yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa osaavan työvoiman varmistamiseksi sekä uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi. Kemiallisten prosessien osaamistamme myydään laajasti kaivosteollisuuteen sekä biotaloutta edistäviin hankkeisiin. Alueemme kansainvälistä yhteistyötä osaamisen vahvistamiseksi ja markkinoimiseksi lisätään. Yritysten innovaatiotoimintaa edistetään tuotannon ja tuottavuuden lisäämiseksi, myös yritysten mahdollisuuksia hyödyntää uusinta teknologiaa vahvistetaan. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 21

Keski-Suomen ELY -keskus /Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus (ympäristö) Varoilla edistetään kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, jolla saadaan ratkaisuja elinkeinotoiminnan ympäristökysymyksiin, luonnonvarojen hallintaan, luontoarvojen hyödyntämiseen ja kestävään ja tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen. Toteutetaan toimenpiteitä joilla: - kehitetään ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä innovaatioita - edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää tutkimus ja kehitystoimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keski-Suomen ELY -keskus (TEM) Tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa. Teemaa tuetaan lisäksi valtakunnallisen Kohtaamo (Ohjaamo) -hankkeen kautta. - kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset) palveluihin - kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista. Otetaan samalla huomioon valtakunnallisen Kotona Suomessa -hankkeen toiminta. - tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja erityisesti EU- RES-palveluja kehittämällä. Valtakunnallista teemaa johdetaan Työvoiman liikkuvuus -hankkeen kautta. Tuottavuus ja työhyvinvointi (työssäolevat) hankkeet. Tasa-arvoa tukevia hankkeita TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Keski-Suomen ELY -keskus (OKM) Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita. Tuetaan hankkeita, jotka tarjoavat laadukkaampaa koulutustarjontaa kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin. Voidaan rahoittaa miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista tukevia hankkeita. TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Keski-Suomen ELY -keskus (OKM) Rahoitetaan hankkeita, joissa kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista. Tuetaan hankkeita, jotka tarjoavat nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehittävät siihen liittyviä palveluita. Alueelliset yhteistyöohjelmat Botnia Atlantica ja NSPA-yhteistyö Keski-Pohjanmaan liitto on mukana toteuttamassa alueellista yhteistyö- ohjelma Botnia Atlanticaa. Ohjelmasta tähän asti merkittävimmät Keski-Pohjanmaalle kohdistuvat hankkeet ovat metsäbioenergian hyödyntämistä edistävät yhteishankkeet. Liitto jatkaa aktiivista rooliaan uuden ohjelman hyödyntämisessä. Vuonna 2015 yhteistyötä Pohjoismaisissa hankkeissa toteutetaan sekä Vaasan vaalipiirin maakuntien (BA-ohjelma ja Merenkurkku) että Pohjois-Suomen maakuntien (Intrreg Nord) kanssa. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017 22