kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 24 vuosikerta www.kuokkala.org Syyskuu 2010 ALE Erä RANNE- SUOJELUSENKELIKSI KOULUTIELLE! Suosittu hopeinen kivellinen ENKELI- RIIPUS ketjulla Virpin Kulta Enkelikoru Ängelsmycke www.enkelikauppa.fi 11 www.virpinkulta.fi KELJON PRISMA KYLMÄLAHDENTIE 8, JYVÄSKYLÄ TARJOUKSIAMME INTERNETISSÄ www.virpinkulta.fi -10 KELLOJA % Kaunis kultainen SYDÄNENKELI- RIIPUS (ketju ei sis.) 1990 1490 kumpikin malli AVAIMENPERÄ taustatekstillä SUOJELUS- ENKELIKSI --40 Suosittu ENKELI- Kuokkasessa: Ministerin vierailu -> Sortavalaisten juhla -> Urheilusaavutuksia -> Lääkärin palsta -> PIZZAT - KEBABIT La Rose UUTUUS! LOUNAS- BUFFET 6,50 pizzat sekä muut päivittäin vaihtuvat lämpimät ruoat +SALAATTIPÖYTÄ +LIMSA/MAITO/MEHU +KAHVI JA VESI Arkisin 10.30-15.30 Polttolinja 7 D, Kuokkala!"#$%$!&'%(&)*+"")(,-.+/0(* ALKAVAT SYYSKUUSSA Vielä ehdit mukaan hauskaan ja hyvinvointia tukevaan painonpudotukseen! Saat:!"#$%&'()*+','#-&*+./*0#(1+&-&'0#21)3','().0*3+1' #"4+&40+&(+1','51!#1+..-'5)60((12+..-'#"4%('51.*+&&0(' 731..+3()$+3$1*3)'89':;'1234225*6785522*17589: Sisältö: 4++*0((1+3-('(1511$+3-('',''*-#01&1.""3+' #-&*+./*0#(1+&-&'0#21)3'',''!"#$%&'()*+'21'*1&&)3()3' 4+&**-2%'#"4%%&'!14+(3-$)*3--&'',''*-3(0'<='4++**01 Ryhmät: Tiistai 14.9. Keskiviikko 15.9. Sunnuntai 19.9. Palokka Kuokkala Mattilanpelto Soita ja ilmoittaudu heti! Rajoitettu osallistujamäärä Maritta Martikkala 040 5194 003 Paino hauskasti hallintaan iloisen ryhmän kannustamana. Vielä ehdit mukaan! Liity Kuokkalan Asukkaat ry:n jäseneksi, pääset vaikuttamaan tehokkaasti asuinalueesi tarpeisiin!
2 Pääkirjoitus PARAS MAA MAAILMASSA Kuokkasta vähän suurempi lehti Newsweek sijoitti jokin aika sitten Suomen ensimmäiseksi maailman parhaiden maiden listalla. Keskeisenä kriteerinä oli arvio siitä missä maassa on hyvä olla ja elää. Vaikka tarkistuslaskennassa sijaluku taisi pudota kakkoseksi, oli tulos Suomen kannalta hyvin mairitteleva. Saavutus ei ole tullut ilmaiseksi eikä edes halvalla. Vain pieni osa väestöstä on saanut elellä synnyinseuduillaan useimmiten vahvasti yhteiskunnan tukemana. Suurin osa on joutunut muuttamaan työn ja leivän perässä, jotkut useitakin kertoja. Olemme olleet pakolaisia omassa maassamme. Pitkään voimassa ollut lasten oppivvollisuus on antanut toki eväitä muuttoliikkeeseen, mutta terveenä ei monikaan ole eläkkeelle selvinnyt. Väestön keskimääräinen elinikäkään ei ole huippuluokkaa, vaikka onkin nykyisin kasvamaan päin. Itsemurhaluvut ovat takavuosina olleet maailman kärkeä. Ainoastaan Baltian maat ovat menneet viime vuosina ohitse. Suomessa on viime vuosiin saakka ollut hyvä herraonni. Nykytila ja tulevaisuus näyttävät olevan suuria kysymysmerkkejä. Ahneus ja varallisuuden kahminta on nostettu hyveeksi. Tulevan vuoden talousarviossa velkarahaa otetaan noin 2000 euroa jokaista suomalaista kohden. Jokainen voi seurata, saako paritonnisensa ekstraa vai meneekö se jonkun muun taskuun. Korjausliikkeelle on tarvetta jos halua löytyy. Kansalaisten keskeinen solidaarisuus ehditään vielä palauttaa kunniaan ja taata siten Suomen kärkisija hyvien maiden listalla. Kuokkalan Asukkaat ry Yhdistyksen Hallitus vuonna 2010 Aarre Mäkelä pj Kauko Järvinen sihteeri Pirjo Jämsen-Ahonen jäsen Laila Koivunen jäsen Gloria Lapitan jäsen Erkki Metsä jäsen Marko Kauppinen jäsen Jouko Savolainen jäsen Pirjo Savolainen jäsen Eini Tuupainen jäsen Yhteys s-postilla: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksu 2010 10 euroa Tili 104530-180843 Aarre Mäkelä päätoimittaja Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille. Ilmoita yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. Vieraskirja Kuulumisia Kuokkalasta Kauko Tuupainen Kuokkalan ns. kehätieratkaisu on edelleenkin jäissä. Kehätien rakentamista vastustavat henkilöt hävisivät juttunsa Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, mutta jatkoivat valitusrulettia KHO:een, jossa asia vielä toistaiseksi makaa. Eräänä valitusperusteena on, etteivät paikalliset uudisasukkaat tienneet tiesuunnitelmasta, koska sitä ei ollut asemakaavaan merkitty. On harmillista, jos tonttien myyjät eivät ole kertoneet asiasta ja vielä harmillisempaa on, jos ostajat eivät ole selvittäneet kaava-asioita ennen kiinteistön ostopäätöstä. Onhan kehätielinjaus ollut jo yli 40 vuotta kaupunkilaisten tiedossa. Mm. asia oli selkeästi esitetty Insinööritoimisto Pentti Polvisen laatimassa Jyväskylän kaupunkiseudun liikennesuunnitelmassa vuodelta 1968. Ikävintä veronmaksajan kannalta on se, että alkuperäinen seitsemän miljoonan euron kustannusarvio on valitusten johdosta noussut miljoonalla eurolla eli kehätien rakentaminen maksanee jo kahdeksan miljoonaa, josta kaupunki on sitoutunut kustantamaan puolet. Tiejohtaja Seppo Kosonen kertoi, että suunnitelmat ovat valmiina ja rakennustyöt voidaan aloittaa välittömästi KHO:n päätöksen jälkeen. Olen saanut palautetta sekä kehätien rakentamisen puolustajilta että vastustajilta. Molemmilla osapuolilla on sinänsä järkevät perustelut asiassa, mutta valtuutettuna joutuu pitämään kiinni aikaisemmista päätöksistään. Tuuliviiripolitiikalla ei yhteisten asioiden hoidossa pitkälle potkita. Olen samaa mieltä eräiden Väinölän asukkaiden kanssa, että Kuokkalantien liikenteen aiheuttama melu tulisi saada järkevästi minimoitua meluaidan tai muunlaisin keinoin. Kuokkalalaisena kaupunginvaltuutettuna on valitettavaa, että valtuuston enemmistö päätti rakentaa uuden suurvoimalan Keljonlahteen. Lähes 300 miljoonaa euroa maksavan voimalan kustannukset maksatetaan kaupunkilaisilla jatkuvasti kohoavien energialaskujen muodossa. Yhtälailla minua harmittaa se, että talvinen hiihtolenkki Keljonlahden pohjukasta (Likopohja) Iso-Urtin kautta Kinkomaalle ja Säynätsaloon ei ole mahdollista heikkojen jäiden vuoksi. Liikuntaihmisenä edesautoin osaltani valtuustoaloitteen muodossa - eräiden Nenäinniemen asukkaiden toiveita, jotta ns. kevyenliikenteen reittejä rakennettaisiin lisää alustavien suunnitelmien mukaisesti. Kyse on Huhtaniemen ja Masonmutkan välisestä reitistä. Lisäksi toivoin huonokuntoisen polun parantamista välillä Naattiantie Jäteveden puhdistamo. Aurinkoisia syyspäiviä odotellen, virkistävää sadettakaan unohtamatta. Kirjoittaja on jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu (PS), joka asuu Kuokkalan Ristonmaalla. Ilmoitusaineistovaatimukset * Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto. * Fontit mukana (ei True Type kirjaisimia tai konvertoituna. * Värit prosessti CMKY-muodossa (ei rgb). * Kuvat 300 dpi resoluutiolla, jpg- tai tiff-muodossa. * Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa 15 EUR + alv 23%. / ilmoitus. * Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Mediakortti: www.kuokkala.org/mediakortti. Kuokkanen-lehti Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin Kuokkalassa. Lehden levikki on 10 000 kpl. Painopaikka: Kisapaino Oy, Kiuruvesi. Toimitus Toimituksen yhteystiedot ja lehtiarkisto osoitteessa www.kuokkala.org toimittaja, valokuvaaja kari.lehtinen@kuokkala.org puh. 050-5340494 Valmiit jutut ja muu materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20. päivä. Erkki Metsä jakelu ja mainosmyynti erkki.metsa@kuokkala.org puh. 050-5857920 Lähetä juttu tai valokuva Kuokkaseen Seuraava Kuokkanen ilmestyy lokakuussa ja on jakelussa kuukauden alussa. Alle lujaa Lauloi maan liikennekulttuurista levyllään ennen Simo Salminen. Taas olisi aihetta lauluun. Kuusi henkeä kuoli Joensuun onnettomuudessa 14.8. Kaikki uhrit olivat samassa henkilöautossa. Samaan aikaan Kaliforniassa pantiin vielä paremmaksi: ralliautolla ajettiin yleisön joukkoon, jolloin aikakin 8 ihmistä kuoli ja 12 loukkaantui. Sattuneesta syystä olen joutunut tänä kesänä ajamaan Keski-Suomen ja Satakunnan väliä useaan kertaan. Olen nähnyt monia kuolemaa halveksuvia päätielle tuloja sivutien kolmion takaa. Vain hyvä onni on säästänyt näkemästä kolaria matkoillani. Ajaessani ajokortin 60 luvun alussa ajo-opettajani opetti, että kärkikolmio tarkoittaa ukkomiehelle aina pakollista pysähtymistä. Silloin ajokalusto oli tosin hieman toista maata. Muutamat hurjastelijat, jotka isoilla Mersuillaan ja Audeillaan syöksähtelevät ohi, eivät ole niin vaarallisia. Niille ehtii aina antaa tietä. Muuten olen sitä mieltä, että monet käsittämättömät nokkakolarit vastaantulijan kaistalla, joista uutisissa on kerrottu, johtuvat rattiin nukahtamisesta joko selvin päin tai pienessä tuiterissa. Huomasin itsekin, että tämän kesän helteillä ajo on ollut tavallista väsyttävämpää ilmastointilaitteista huolimatta. Palataan sitten Jyväskylän liikennekäyttäytymiseen. Punaisia päin ajo on jo maan tapa täälläkin. Pahin näkemäni on ollut kolmen henkilöauton putki, joka on kääntynyt punaisilla Schaumanin puistotieltä vasemmalle Satamakadulle kohti Kuokkalan siltaa. Vihreä palaa toki vain vähän aikaa, mutta koetetaan kestää. Pyöräilijät ovat unohtaneet muutaman vuoden takaa olevat ajosäännöt tykkänään. Ajoväylinä käytetään jalkakäytäviä ja suojateillä ajetaan jalankulkijoiden oikeuksia soveltaen. Kuokkalaan on rakennettu miljoonilla euroilla kiertoliittymiä, joilla on ollut selkeästi turvallisuutta lisäävä vaikutus. Kaikki eivät vielä osaa tai viitsi käyttää suuntavilkkua ympyrästä lähdettäessä. Ongelma ei juurikaan lisää onnettomuusriskiä, mutta aiheuttaa muissa autoilijoissa tai kulkijoissa väärinkäsityksiä ja liikenteen tökkimistä aivan kuin kärki-kolmion tilalla olisi pakollisen pysähtymisen merkki. Ristonmaalla oleva keinotekoinen risteys Keuruuntieltä Salotaipaleen- tielle on tehty ilmeisesti tahallaan erittäin vaaralliseksi. Keljonlahdentietä tulevat golffarit ajavat ilman väistämisvelvollisuutta selkeälle valtaväylälle. Paikkaan on rakennettava kiertoliittymä paloaseman valmistumiseen mennessä. Autoilija vm 62
kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 24 vuosikerta www.kuokkala.org Syyskuu 2010 Työministeri kannustaa yrittäjyyteen Työministeri Anni Sinnemäki vieraili Kuokkalassa sijaitsevassa Ruthin leipomossa. Työministerin vierailun tarkoituksena oli tutustua paikalliseen pk-yritystoimintaan. Käynti paikallisessa teollisuusleipomossa sai ministerin vakuuttuneeksi siitä, että paikallinen pk-yritystoiminta luo tulevaisuudessa uusia työpaikkoja. Työministeri Anni Sinnemäki suosii lähiruokaa. Markku Mäkinen selvitti tuotantoprosessia työministerille sekä muulle seurueelle. Leipurit Markku Mäkinen ja Hannu Karhunen ryhtyivät pkyrittäjiksi keväällä 2010. Yrityskauppakirja allekirjoitettiin 11.3.2010. Siitä lähtien uudet yrittäjät ovat tuottaneet leipomotuotteita Kuokkalassa sijaitsevassa teollisuusleipomossa Ruthin leipomon nimellä. Ruthin leipomon nimen takana on yli vuosisadan vanha tapahtumarikas historia. - Säilytämme Ruthin nimen yri- Leipomon myymälässä myydään aina tuoreita tuotteita. tyksessämme. Näin haluamme täällä Ruthin leipomossa kunnioittaa paikallisia pitkäaikaisia perinteitä ja pitkää yrittäjäsuvun historiaa, kertoo Markku Mäkinen. Ministeri Sinnemäki oli kiinnostunut, että onko lähistöllä muita paikallisia leipomoita. Markku Mäkisen mukaan löytyy vain muutama paikallinen pieni leipomo. Vastaavanlaisia isoja leipomoita, kuten Ruthin leipomo, tuskin tulee edes myyntiin, arvioi Markku Mäkinen. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa Leipomoalaa opiskelevat tarvitsevat työssäoppimispaikkoja ja oppisopimuspaikkoja. Myös Ruthin leipomossa on suunnitteilla yhteistyö leivonta-alan opetusta antavien oppilaitosten kanssa. Ruthin leipomo voisi tarjota teollista leivontaa opiskeleville käytännön opetusta. - Tällaista teollisen leivonnan käytännön oppimismahdollisuutta tarjoavaa yritystä ei ole lähettyvillä juurikaan tarjolla, pohtii Mäkinen. Mistä menestys yrittämiseen Leipomossa panostetaan monipuolisuuteen. Leipomo tuottaa useita erilaisia leipiä ja leivonnaisia kauppiaille Keski-Suomen alueella. Lisäksi toimitiloissa sijaitsee tehtaan myymälä. Ruthin leipomossa aiotaan panostaa yhä enemmän omaan tehtaanmyymälään, josta saa aina tuoreita leivontatuotteita. Yrittäjät ovatkin jo havainneet, Tyytyväinen ministeri kiitteli uusia yrittäjiä. että myymälä saa päivittäin uusia asiakkaita. Lisäksi on tarkoitus panostaa tuotekehitykseen, johon on mahdollisuus palkata kaksi henkilöä TE keskuksen yritystuella. - Tällä hetkellä meillä on työntekijöitä 13 ja jos myynti kasvaa, niin voimme palkata lisää työntekijöitä, toivoo Mäkinen. Gallup Missä asut? Mitä pidät Kuokkalan kirkosta? Anna Liisa Hyvärinen Asun ihan tässä kirkon vieressä ja olen tyytyväinen, että saatiin kirkko juuri tälle tyhjälle paikalle. Mielestäni kirkko on sisältäpäin hyvin nätti. Joka tapauksessa tykkään kovasti. 30-vuotias Operaatio Nälkäpäivä etsii 30 000 kerääjää Jarmo Pykälä Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys, Operaatio Nälkäpäivä, täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräyksellä on komea tavoite: innostaa mukaan 30 000 lipaskerääjää. Viime vuonna Operaatio Nälkäpäivään osallistui kolmen päivän aikana koko maassa noin 20 000 kerääjää. Punaisen Ristin Kuokkalan osasto haastaa jokaisen kuntalaisen osallistumaan keräykseen 16. 18. syyskuuta. Kerääjäksi voi ilmoittautua osaston keräysjohtajalle Jarmo Pykälälle (046 586 6973) tai internetissä osoitteessa www.kuokkala.punainenristi.fi. Lipaskerääjät ovat Operaatio Nälkäpäivän tärkeimpiä tekijöitä he keräävät sen avun, jota Punainen Risti antaa apua tarvitseville. - Viime vuonna keräykseen osallistui Kuokkalassa yhteensä 10 henkilöä. Nyt tavoitteenamme on saada juhlavuoden kunniaksi 30 kerääjää, kertoo keräysjohtaja Pykälä. Kuokkalan osasto myy perinteiseen tapaan leipää ja hernekeittoa Kuokkalan torilla torstaista lauantaihin kello 10 lähtien. Lipaskerääjät keräävät varoja lisäksi Minimanissa, Seppälän Prismassa ja Citymarketissa sekä Huhtakeskuksessa. Operaatio Nälkäpäivänä kerätään varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Keräysvaroja ei sidota ennalta tiettyihin avustuskohteisiin, jotta niillä voidaan auttaa nopeasti heti, kun apua tarvitaan meillä tai muualla. Viime syksyn Operaatio Nälkäpäivänä kerättyjen varojen ansiosta Punainen Risti pystyi esimerkiksi auttamaan heti, kun Haitissa tarvittiin apua maanjäristyksen jälkeen. Keräyksen teemana nälkä Tänä syksynä 30-vuotias Nälkäpäivä palaa juurilleen. Syksyn teema nälkä on kunnianosoitus keräyksen ensimmäisille vuosille, jolloin apua kerättiin Itäisen Afrikan nälänhädän uhreille. Samalla nälkä on tällä hetkellä ajankohtaisempi aihe kuin vuosikymmeniin. Maailmassa on tänä päivänä yli miljardi nälkää näkevää ihmistä. Se on enemmän kuin koskaan ennen. Paras tapa taistella nälkää vastaan on ehkäistä sen syitä. Punainen Risti tekee töitä nälkää vastaan esimerkiksi kouluttamalla ihmisiä varautumaan sadot tuhoaviin luonnonkatastrofeihin. Kuivuudelle ja tulville alttiilla alueilla kehitetään tulvavaroitusjärjestelmiä samalla kun ihmisille jaetaan siemeniä ja viljelyvälineitä. Ihmisiä opetetaan viljelemään uusilla tekniikoilla ja pitämään huolta terveydestään. Katastrofin tai konfliktin kohdatessa nopea hätäapu on Punaisen Ristin perustyötä. Akuutin hädän jälkeen apua annetaan pitkäjänteisesti, jotta tulevaisuuden katastrofeilta voitaisiin välttyä. Sen avun tekevät mahdolliseksi suomalaiset kerääjät. Lisätiedot Kuokkalan osasto Punainen Risti p. 044 264 9507 www.nälkäpäivä.fi Kuokkalan Hemingway Olen asunut Kuokkalassa jo 22 vuotta. Onhan nyt tyhjä paikka täytetty, mutta mielestäni kirkkorakennus on kovin outo. Sisätilat ovat saaneet kehuja monelta. Toivo Hänninen Olen asunut Kuokkalassa 20 vuotta. Ulkoapäin hieman oudoksuttava kirkkorakennus.
4 Kuokkanen Ainolan mummo kertoo Olipa kerran kaikkien aikojen kesä, voivat tämän päivän nuoret ja lapsetkin, aloittaa kertomuksen lapsenlapsilleen kesästä 2010. Voihan niitä tulla vieläkin ihmeellisempiä ja tapahtumarikkaampia kesiä tulevaisuudessa, mutta kyllä kuluneen kesän öljyvuodot, suuret metsä- ja suopalot, helteet, ukkoset raesateineen ja myrskytuhoineen, ovat melkein sotaan verrattavia tapahtumia. Meteliä ja meininkiä kyllä on ollut riittämiin. Neste-rallin päätösilotulitus oli upea, joskin liian kovaääninen ja pitkäkestoinen. Edellisenä päivänä riehunut ja suurta tuhoa maakunnassa tehnyt myrsky toi monenlaisia ajatuksia mieleeni, pimeässä kesäillassa rantaraitilla seisoessani ja katsellessani sitä tulitusta. Jyväskylä-ajojen 60-vuotis juhlat sattuivat sopivaan aikaan. Suurkiitos Suurajoille siitä värikkäästä onnittelusateesta Jyväsjärven päällä, joka sattui merkkipäiväkseni. Olisin itse tykönäni tyytynyt vähempään. Heinäkuussa olivat Ruotsin Kuninkaalliset häät. Tyttäreni halusi jatkaa perinnettä ja kutsui minut katsomaan sitä onnea ja ihanuutta kotiinsa. 36 vuotta aikaisemmin olin pyytänyt hänen mummonsa meille katsomaan, kun Silvia ja Kaarle Kustaa vihittiin. Anoppini, ainaisessa työntouhussa ahertava ihminen, oli sitä mieltä, ettei hänellä ole aikaa istua kolmea tuntia tyhjänpanttina. Kuitenkin, kun lähetys sitten loppui, huokasi hän: Nytkö se jo loppui? Oma katseluni lapsenlapsen kanssa loppui ennen kuin juhlat. Vierailulla ollut kaukainen ystäväni tuotti yllätyksen. Hänet kuskattiin tuntia ennen sovittua aikaa toisesta kyläpaikasta. Siellä hänen piti olla iltaan asti, kuten olimme sopineet. Elämä on täynnä yllätyksiä, sillä häihin liittyvän mukavan yllätyksen sain kokea myöhemmin. Kuninkaallista suklaata, leivoksia ja lautasliinoja sain Ruotsin tuliaisina. Myös lautasliinoja keräävä ystäväni pääsi tuliaisista osalliseksi. Tähänkin kesään on mahtunut monenlaista juhlaa, vierailuja ja tapahtumia, erilaisine ohjelmineen. Yksillä syntymäpäivillä oli mukavaa kuultavaa, kun juhlittavan veli, joka oli pitänyt päiväkirjaa pikkupojasta lähtien, kertoi 50 vuoden takaisen heinäkuun tapahtumat. Mansikan poiminnat, rapusaaliit, lehmän poikiminen ja pikkuveljen syntymä, oli tarkasti kirjattu muistiin. Oli mielenkiintoista, että päiväkirja oli säilynyt ja säilytetty. Moni pitää lapsena ja nuorena päiväkirjaa, mutta tuhoaa ne lapsellisina töherryksinä, tai katoavat elämän varrella muutoissa ja muutoksissa. Kaiken kaikkiaan nämä syntymäpäivät olivat päivänsankarin näköiset. Harrastukseen liittyvän tervetulolaulun, kuvakollaasien, vieraiden esittelyn ja hauskan tuttujuttu-leikin ansiosta se oli läpileikkaus juhlittavan elämästä. Tuttujuttu ei ollut avioparin kesken, vaan kymmenet vuodet hyvänä ystävänä pysyneen opiskelukaverin kanssa. Siinä tuli päivänsankarista selville uusia, salaisia puolia, jotka kysymysten asettelija oli onkinut tietoonsa. Vanhoillinen Taulun-kartano antoi sopivat puitteet kesäiselle juhlalle. Aivan erilainen kokemus oli käynti Järvilinnassa. Se muistutti entisen kotikaupunkini Linnunniemen huvilaa ja tuntui jotenkin tutulta. Järvilinnassa sain kuulla tarinaa sen entisestä toiminnasta. Talossa on toiminut mm. poikakoti. Kuritustavat ovat todella muuttuneet niistä ajoista. Silloin oli opettaja saanut potkut, kun ei ollut suostunut antamaan oppilaille ruumiillista kuristusta. Nyt taas opettaja saa rangaistuksen, jos menee pelastamaan oppilaan, jota koulutoveri kuristaa kurkusta. Järvilinna on ihana paikka, ainakin aurinkoisena päivänä. Mikä upea miljöö kauniine huoneineen ja värikkäine, hyvin hoidettuine, kukkaistutuksineen se onkaan. Taidekäsityöt, taulut, kirjamyymälä ja nukkenäyttely olivat myös esittelyn kohteina, kun talon valoisa Kirsti-emäntä toimi oppaanamme. Rannassa kurkistelimme suuren puun lahonneeseen kantoon, josta tuli mieleen tynnyri. Seuralaiseni kertoi olevansa aidosti tynnyrissä kasvatettu. Tunnelin tunnelmaa 2010 valokuvauskilpailussa bongataan graffiteja Paula Taiminen Graffiti on julkiselle paikalle, yleensä tussilla tai spraymaalilla, tehty piirros tai kirjoitus. Graffitit voivat olla esimerkiksi isoja, seinänkokoisia maalauksia tai sitten nopeasti tehtyjä pieniä kirjoituksia, tageja. Usein graffitit on tehty ilman lupaa, mutta joissain kaupungeissa on myös laillisia graffitien maalauspaikkoja. Ovatko graffitit töhryjä vai taidetta, kiusantekoa vai kannanotto? Sotkutonta päivää! kampanja kääntää tänä syksynä katseet lähiseudun tunneleihin ja seiniin. Onko iltalenkkisi varrella uskomattomia taideteoksia vai nostaako lähin alikulkutunneli niskavillat pystyyn? Tunnelin tunnelmaa 2010 -valokuvauskilpailussa bongataan törkein tai kaunein graffitein maalattu tunneli tai seinä. Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1. Lukiolaissarja: Kilpailuun osallistutaan neljän valokuvan sarjalla, jonka tulee muodostaa yhtenäinen, nimetty kokonaisuus. Kilpailuun voi osallistua yksin tai 2-4 hengen ryhmässä. Sarja on avoin kaikille Jyväskylän kaupungin ja Muuramen lukioissa opiskeleville. Paras kuvakokonaisuus palkitaan 100 euron rahapalkinnolla. 2. Avoin sarja: Kilpailuun voi osallistua yhdellä kuvalla tai useamman kuvan kokonaisuudella. Sarja on Olihan maalaistaloissa tapana ottaa lapset mukaan navettaan ja laittaa heidät suureen saaviin - jossa oli heiniä pohjalla istumaan ja ihmettelemään, kun vanhemmat puuhailivat karjan kanssa. Siinä ne työtavat tulivat tutuiksi ja opittiin tietämään, mistä maito tulee. Olen lukenut muutaman kirjan kesän aikana. Edesmenneen jazzmuusikon Jörgen Petersenin elämänkerta oli mielenkiintoinen, ei yksin muusikon elämästä, vaan läpileikkaus lähihistoriasta. Mielenkiintoiset kirjat osuvat käteeni sattumalta, kuten tämäkin. Lukemisessa olen kaikkiruokainen, joskin historia kiinnostaa aina. Jyväskylän Kesän ohjelmassa oli novellikilpailu kutsutuille kirjailijoille. Menin kuuntelemaa mielenkiinnosta. olihan siellä yksi osallistujista tuttavani ja aikaisemmin ihailemani kirjailija. Kuunneltuani hänen novellinsa, ihmettelin, miten hänkin on sortunut kirjoittamaan nuorison käyttämään ns. ala-arvoista kieltä, v-alkuisine ja kirosanoineen. Onneksi hän ei voittanut kilpailua. Olkoon vaikka kuinka arvostettua tekstiä kriitikkojen mielestä, en aio hankkia tuota teosta kirjahyllyyni. En jaksanut kuunnelle kaikkia osallistujia, sillä joidenkin monotonisella äänellä lukeminen oli väsyttävää. Ääneen lukeminenkin on taitolaji, jota on harjoiteltava, kuten mitä tahansa suullista ilmaisua. Jyväskylässä on aina tapahtumia. Lounaispuiston lauluillat olen vasta nyt keksinyt. Se on todella suosittu tapahtuma. Kerran loppuivat lauluvihkot kesken, vaikka niitä kuulemma painetaan 500 kappaletta. Välillä on ihan outoja sanoituksia, mutta toisinaan ihan tuttuja. Kerran lauluillasta tullessa menin kaupunginkirkkoon, tietämättä mitä siellä tapahtuu. Yllättäen siellä oli aivan mahtava harppukonsertti. Sen päätyttyä harpisti esitteli soittimensa, kertoi soiton opiskelusta, yleisesti harpuista ja niiden hinnoista. Hänen nykyinen soittimensa painaa 60 kiloa. Kalleimmat harput voivat maksaa 25-35 tuhatta euroa. Melko hinnakasta, eikä soittaminenkaan ole ihan kevyttä. Sormet ovat lujilla ja soittaessa tarvitaan myös jalkoja. Iso osa harpunkielistä on lampaan suolta. Kirkosta päästäänkin sitten kirkkoisään. jyväskylän seurakunnan kirkkoherrasta tuli kansliapäällikkö ja hän poistui paikkakunnalta. Hänen pois- avoin kaikille Jyväskylän kaupungin ja Muuramen kunnan asukkaille. Paras kuva palkitaan 50 euron rahapalkinnolla. Lisäksi kaikkien osanottajien kesken arvotaan Citymarket Seppälän lahjoittama Olympus u-5010 digikamera (arvo 229 ). Kilpailukuvat tulee lähettää 15.10.2010 mennessä sähköpostilla palaute(at)sotkutontapaivaa.fi (viite: lukiolaissarja / asukassarja ). Kuvien mukaan tulee liittää kuvan ottajan/ottajien yhteystiedot sekä tiedot kuvauspaikasta. Kilpailun järjestäjällä on oikeus kuvien julkaisuun. Kilpailuun lähetettyjä kuvia julkaistaan Jyväskylän Kaupunkilehdessä sekä Sotkutonta päivää! -kampanjan sivuilla. tumisessaan oli suuren lähtöjuhlan tuntua. Taulumäen kirkossa ja kirkkopuistossa oli kansaa melkoisesti. Kehumisia riitti, kuten entisen isännän hautajaisissa. Erotuksella, että juhlittava oli itse läsnä. Kaupunginjohtajakin puhui omasta ja kaupungin puolesta ihan oma-aloitteisesti, joten juhlittavan ei tarvinnut pyytää, kuten eräs syntymäpäiväsankari omissa juhlissaan. Siellä pankinjohtaja oli jo puhunut, mutta päivänsankari pyysi uutta puhetta: Sinulla on nuo puhelahjat niin hyvät, että puhu vielä. Pankinjohtajan estellessä, juhlittava sanoi: Äsken sinä puhuit pankin puolesta, puhu nyt omasta puolestasi. Minä niin mielelläni kuuntelen kun minua kehutaan. Yksi mukava tapahtuma oli ISON tanhuajien järjestämä lastentapahtuma Kuokkalan kartanossa, kartanon herran myötävaikutuksella. Ei yksin lapset, vaan me aikuisetkin nautimme siitä, että kartanoa esiteltiin ja kerrottiin historiasta lapsentajuisesti. Lasten innokkuutta lisäsi osallistumispassiin leimoja kerääminen ja paikasta toiseen vaeltaminen. Lopuksi jokainen lapsi sai muistoksi passin lisäksi satukirjan. Monipuolinen ja erikoisen lämmin kesä tuo mieleen omat lapsuuden kesät. Silloin nukuimme pihanurmella, pelkät lakanat ympärillä, tai lähisaaressa, onkireissulla, veneen alle lehtipuiden oksista tehdyn alustan päällä. Joten, on sitä ollut lämmintä ennenkin, ehken ei yhtäjaksoisesti. Syksy ja koulut ovat alkaneet. Onnellista syksyä ja turvallista koulutietä kaikille opintiellä kulkeville. Muistakaa isommat ja pienemmät pyöräilijät pitää kypärä päässä. Ei ole mukavaa maata vuosikaudet vammautuneena vuoteessa tai istua pyörätuolissa. Eikä se ole helppoa läheisillekään. Tämän tietää sivusta seurannut Ainolan mummo. Sarjojen voittajat valitsee kilpailun järjestäjistä koostuva raati. Tunnelin tunnelmaa 2010 valokuvauskilpailu graffiteista on osa Jyväskylän kaupungin ja Muuramen kunnan yhteistä roskaantumisen ja ilkivallan vähentämiseen tähtäävä Sotkutonta päivää! -kampanjaa. Lisätiedot: JAPA ry:n koordinaattorit Paula Taiminen p. 0400 361 365 ja Anna Sarkkinen p. 040 593 8541, spostit muotoa etunimi.sukunimi@jkl.fi
syyskuu 2010 5 Sortavalaiset juhlivat Kuokkalassa Taimo Tokkari Sortavalaiset juhlivat Kuokkalassa Kuokkalan koulun sali täyttyi jälleen, kun Sortavalan seudun entisiä asukkaita, heidän jälkeläisiään ja ystäviään kokoontui perinteiseen kesäjuhlaan elokuun alussa. Lukuisia henkilöitä Kuokkalan kaupunginosasta oli taas paikalla. Niin kauan tulemme, kun jaksetaan, kertoi Taimi Kuokkanen. Urheilumiehenä paremmin tunnettu Erkki Metsä oli mukana juhlassa seuraamassa kulttuuripitoista ohjelmaa. Muorin kanssa täällä on käyty ja palauteltu mieleen asioita Karjalasta ja etenkin Sortavalasta. Itsekin olen rajan takana käynyt tutustumassa noihin seutuihin ja äitini lapsuudenmaisemiin. Pääjuhla oli Kuokkalan koululla. Sitä ennen aamulla oli perinteiseen tapaan viety kukat Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille Taulumäen kirkon läheisyyteen. Tällä kertaa messu oli Jyväskylän kaupunginkirkossa. Piispa Leino Hassinen saarnasi väkevästi. Ortodokseilla oli liturgia omassa pyhätössään. Ensi kesäksi toivottiin jumalanpalvelusta Kuokkalan uudessa kirkossa. Karjalaiseen tapaan kirkkokahvit nautittiin ennen pääjuhlaa. Tupla vai kuitti? Salitapahtumana kokeiltiin tietokilpailua, jossa ylituomarina toimi professori Martti I. Jaatinen, todellinen Sortavala ekspertti. Kysyjät yllätti juhlakansan asiantuntemus. Lähes kaikkiin kysymyksiin saatiin oikea vastaus. Ketä tunnettua sortavalalaista kutsuttiin nimellä Venski-Ville ja miksi? Oikea vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: Lasse Pöystiä, koska hän puhui äitinsä kanssa ruotsia. Oikeat vastaukset palkittiin tuplasuklaalla ja vaikeimmat kysymykset kirjapalkinnolla. Ensi vuonna seuraa osa 2., jolloin lisätään kuvakysymyksien määrää. Kirjat ja valokuvakansiot vain esiin tietomäärän kartuttamiseksi! Säkkijärven polkka ja uusin Kalevala Yhteislaulut kajautettiin komeasti Eija Rantatalon johdolla. Nuori polvi astui esiin, kun Suvi ja Sanna Sällinen tarttuivat haitariin. Aram Hatshaturjanin jälkeen kuultiin Vili Vesterisen kiperä Säkkijärven polkka sota-ajan tyyliin. Oikein kävi jalkoihin, tuumi naapurin vanha emäntä. Kesäjuhla on oiva paikka esitellä uutta kirjallisuutta. Helmiä Ateneumista - Laatokan Karjalan mesenaatit Herman ja Elisabeth Hallonblad on Marjo- Riitta Simpasen suuritöinen kirja avioparista, jonka Taimo Tokkari Juhlaan oli kerätty valokuva- ja taulunäyttely 2.2.1940 palaneesta Sortavalan ev. lut. kirkosta. Monen evakon kotona ne ovat vielä esillä vaikutus sekä kulttuurin että opetuksen kohdalla on ainutlaatuinen Suomessa. Heidän vaikuttavan taidekokoelmansa lahjoittamista valtiolle ja huomattavan taloudellisen tuen antamista Sortavalan seminaarin perustamiseen, ei kovin hyvin tunneta. Taidenäyttely on avoinna vielä elokuun ajan Jyväskylässä Holvissa, josta se lähtee sitten Ateneumiin. Vuosien työn tuloksena olemme saaneet käyttöömme Janne Lambertin Kalevala, Pohjois-Laatokan murteella. Se avautuu jopa helpommin kuin Lönnrothin eepos karjalaiselle lukijalle. Sanastosta saa lisätukea, mutta lapsuudesta tutut sanat tuovat tajuntaan ja lähelle tekstin sisällön. Voi vain arvailla käytettyjen tuntien määrän, minkä Lambert on käännöstyölleen uhrannut. On pakko nostaa hattua miehelle suururakan onnistumisesta ja rakkaudesta Pohjois-Laatokan murteeseen. Karjalaisten arvostama, kiistelty Veikko Vennamo tyttären silmin Meri Vennamo kertoi isästään Veikosta ja sai hyppysiinsä satapäisen yleisön. Yleisön kysymyksiä olisi riittänyt vaikka koko iltapäiväksi. Otteet ovat kirjasta Meri Vennamo (2009), Lähikuvassa Veikko Vennamo, Otava: Viimeisen yön kotonaan Karjalassa Veikko nukkui kertomansa mukaan heinäladossa, sillä hänkin oli evakkotaipaleelle viimeistä kertaa lähtiessään tajunnut, että tänne hän ei enää palaisi. Oli tuntunut turhalta mennä enää sisään taloon ja vuoteeseen. Ehkäpä Veikko näki heinäladossa tähtitaivaan ja sai luonnon äänistä ja heinien hajusta voimaa. Veikon kotona oli myös aina ollut hevosia. Usein hän kertoi elävästi, miten oli aivan pienenä poikana taluttanut kotiin hevosen, jonka hänen isoisänsä oli hänelle lahjoittanut sillä ehdolla, että poika taluttaa hevosen itse kotiin. Vuonna 1940 koko siirtoväen etujärjestöksi perustettiin Karjalan Liitto, jonka piirissä Veikko toimi aina kuolemaansa saakka. Hän kävi puhumassa tilaisuuksissa vuosikymmenten ajan. Karjalan Liiton vaikutus maanhankintalain toimeenpanoon oli merkittävä, sillä siirtoväen mittava sijoitussuunnitelma laadittiin lähinnä Karjalan Liiton ja sodan vuoksi lakkautettujen kuntien hoitokuntien esitysten pohjalta. Isä katsoi, että siirtoväen asettumisella asumaan uusille sijoille oli suuri niin henkinen kuin taloudellinenkin merkitys. Vaikka karjalaisia monin paikoin vieroksuttiin, eloisat ja omatoimiset karjalaiset toivat potkua ja asutustoiminta säteili paljon laajemmalle kuin vain uusien asutustilojen alueille. Mittavat tie- ja kuivausurakat toivat työtä, ja maaseudun asuinolojen parantaminen tuli ylipäätään samoilla valtion ja kuntien myöntämillä edullisilla lainoilla mahdolliseksi. Hiljaisten kylien toivottomuus muuttui väriksi ja toimintatarmoksi. Veikko on myöhemmin kertonut, että suhteellisen pienillä varoilla saatiin suuria tuloksia kautta koko Suomenniemen. Monet vanhat ystävät ja tutut soittelivat isälle ja kertoilivat uudelleen löytämistään kotitalojen raunioista, uunien kivistä tai puista kotipiirissä. Veikko, joka yhä sanoi tuntevansa Laatokan rannat ja poukamat kuin omat taskunsa, ei halunnut niitä enää nähdä. Kävi kuitenkin niin, että 1980-luvun puolivälin jälkeen veljeni Pekka toimi liikenneministerinä Holkerin ensimmäisessä hallituksessa. Kerran sitten Pekka tuli tapaamaan isää ja kertoi, että nyt olisi mahdollisuus lähteä hänen mukaansa juuri niille seuduille, josta Veikko oli kotoisin. Isä jäi miettimään, ja sitten hän, silloin jo 80 ikävuotta lähestyessään, päättikin lähteä mukaan. Veikko halusi, että mukaan ei lähtisi vain hän, vaan me kaikki, koko perhe ja lapsenlapsetkin niin, että isä voisi lapsille ja Sirkalle näyttää ne seudut, joilta oli kotoisin. Joskus harvoin, kun isän sinisiin silmiin tuli surullinen katse, huomasin, että Veikon persoonallisuuteen kuului myös tarmokkaan ja ihmisiin orientoituvan puolen takana toinen, salatumpi puoli. En tiedä mistä pohjimmainen surullisuus johtui. Ehkä siinä olivat osatekijänä aikakausi ja eletty sota, Karjalan menetys tai sitten vain ihmiselämään olennaisesti kuuluva tietoisuus kaiken katoavaisuudesta. Elämä ei Pohjolassa koskaan menneinä vuosisatoina ole ollut helppoa eivätkä kulloistenkin hallitsijoiden vasalleina toimineiden teoriaherrojen opit ja totuudet helposti uponneet oman työnsä varassa eläneeseen korpikansaan, sillä vapauden rakkaus on kansanluonteemme sielu ja pohja. Kuokkalan lampaat palasivat Piesalan tilalle Kristiina Pentikäinen Jyväskylässä maisemanhoitotöissä uurastaneiden kesälampaiden tämänvuotinen pesti päättyi elokuun lopulla.lampaiden uuttera rouskuttelu on vähentänyt selvästi epätoivotun aluskasvillisuuden määrää laidunnusalueilla. Kuokkalan Pitkäruohossa, Suuruspäässä, Sulkulantien ja Lampitien kulmauksessa sekä Samulinrannassa Riihiniemessä kesäkuusta lähtien majailleet eläimet palaavat kotilaitumelleen Piesalan tilalle hyväkuntoisina. Eläinten valvonnasta ja hoidosta vastannut työnjohtaja Jouko Nieminen Altek Aluetekniikasta kertoo kesän sujuneen mukavasti. Tänä kesänä saimme muun muassa vaihdettua kaikille laidunalueille verkkoaidat. Ne ovat käytön kannalta paljon aikaisempia sähköpaimenaitauksia varmemmat ja huolettomammat. Ainut ikävä tapaus kesän aikana oli, kun yksi lampaista karkasi Pitkäruohon aitauksesta heinäkuun lopulla vesiteitse. Lampaat karttavat normaalioloissa veteen menemistä, joten aitauksia ei ole nähty tarpeelliseksi verkottaa järveen rajoittuvalta osalta. Uimalla järven ylittänyt lammas aiheutti vaaraa muun muassa moottoritieliikenteelle ja päätyi tuloksettomien kiinniottoyritysten jälkeen poliisin lopettamaksi. Syy lampaan poikkeukselliseen käyttäytymiseen ei ole selvinnyt, mutta sellaiseksi arvellaan voimakkaasta pelästymisestä aiheutunutta paniikkireaktiota. Kaupungin ja lammastarhurin väliseen yhteistyöhön ei yhden lampaan menetyksellä ole vaikutusta: vuodesta 2004 jatkunut lampaiden kesälaidunnus kaupunkialueella jatkuu mitä ilmeisimmin tulevaisuudessakin. Työsarkaa lampaille riittää, sillä yksin Kuokkalan alueella on paljon vesakoituneita peltoja ja rantametsiä, jotka halutaan säilyttää avoimina. Lammas on sympaattinen eläin, josta on havaittu olevan paitsi hyötyä pusikoitumisen torjunnassa, myös iloa kaikenikäisille kaupunkilaisille. Lisätietoja: kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen, (014) 266 5146 etunimi.sukunimi@jkl.fi
6 Kuokkanen Peukkula täytti kaksi vuotta Peukkula täytti kaksi vuotta 14.8.2010. Peukkula sai synttärivieraikseen lähes tuhat vierasta. Päivää viettämään saapui myös Sallisen perhe. -Olemme kotoisin Mustalammelta. Tulimme tänne heti aamulla. Vietimme täällä noin kolme tuntia ja lasten ehdoilla tietenkin. Sallisen perhe viihtyi Peukkulassa koko aamupäivän. Peukkalassa on paljon nähtävää ja koettavaa. Sen totesivat myös Määtät. - Tulimme lasten kanssa. Toimme nelilapsisen perheen tänne. Asumme Muuramen Kinkomaalla. Matka Kuokkalan Peukkulaan on sopiva päiväretki lasten Peukkulan synttäreillä viihtyi lähes tuhan juhlijaa. kanssa, toteaa Mika Määttä ja Ella on samaa mieltä. Peukkulan keskeisen sijainnin ansiosta seikkailupäivään on helppo tulla. Päivää voi viettää peukkiksen seikkailumaailmassa, sisämaailmassa ja peukkiksen puistossa. Kysynkin vastaantulevalta pikkuneidiltä, että mitä mieltä hän on leikkipuistosta. - Tykkäsin sisäleikkipuistosta. Karuselli oli myös mukava. Santeri Peltomäki ja Anni Pakarinen tutustuivat kaikkiin Peukkulan tarjoamiin paikkoihin. Peukkis Peukkis asuu ystäviensä kanssa Peukkulan satukylässä Kuokkalassa. Sisämaailmassa voi käydä koko vuoden ajan leikkimässä sisäseikkailuradalla, kiipeilyseinällä, naperonurkkauksessa ja satupuolella. Tiloista löytyvät myös aikuisten oleskelutila ja Peukkula-Kino. Kahvilasta saa kotiruokaa. Peukkulan sisäleikkipuisto on auki myös talvella. Ella Määttä toivottaa kaikki tutustumaan Peukkulaan. Peukkula Kuokkalassa Kammintie 4 40520 Jyväskylä www.peukkula.fi Peukkis gallup teksti ja kuvat: Saana Sallinen Ella Lindeman, 2 vuotta, ja Anni Lindeman, 5 vuotta Oletteko käyneet Peukkulassa? Yhden kerran. Mikä hahmo oli kaikkein mukavin? Ella: Ritari. Anni: Ritari, koska se teki hyppyleikkejä pomppulinnassa. Joona Salminen, 3 vuotta Oletko käynyt Peukkulassa? Kyllä. Mikä oli kaikkein hauskinta? Erityisesti autot olivat kivoja, mutta tykkäsin paljon kaikesta. Eve ja Enni Jokela, molemmat 3 vuotta Oletteko käyneet Peukkulassa? Kyllä. Mikä jäi parhaiten mieleen? Pomppulinna oli kiva, mutta Peukkis oli pelottava. MM-Pronssia Jyväskylään Pirjo Salakka Toni Pääkkönen Harjoittelua Jyväskylän satamassa. Footbagin 31. MM-kilpailut järjestettiin 1.-7.8.2010 Kalifornian Oaklandissa. Tanja Salakka osallistui Footbag freestylen rutiini, circle ja shred 30 kilpailuhin ja sijoittui kaikissa lajeissa kolmanneksi naisten sarjassa. Rutiinin karsintojen jälkeen Tanja oli vielä toisena, mutta joutui taipumaan finaalissa liian monen pallon tiputuksen jälkeen. Jännitys oli liian suuri, pallo putosi liian monta kertaa ja mahdollisuus hopeaan meni ohi. Tanja on ollut aina kiinnostunut pallopeleistä ja hänen aikaisempi jalkapallotaustansa on auttanut uuden lajin oppimista. Footbagia hän on harrastanut hieman yli kaksi vuotta ja kilpailee vasta toista Mitä se footbag freestyle oikein on? vuottaan, joten tulevaisuus näyttääkin oikein lupaavalta. Tällä hetkellä Tanja on ainoa kilpaileva naispelaaja Suomessa ja toivoisikin lisää harrastajia lajin pariin. Footbag on helppo laji aloittaa, koska sitä voi pelata melkein missä tahansa ja välineiksi riittää pallo ja sopiva pari kenkiä. Rutiini Rutiineja pidetään yleisesti freestylen kuninkuuslajina. Pelaaja suunnittelee valitsemaansa musiikkiin kahden minuutin koreografian, jonka tuomarit arvostelevat kriteereinä vaikeus, näyttävyys, monipuolisuus, kontrolli ja kokonaisuus. Rutiinit ovat vanhin kisamuoto ja nykyään Footbag on pieni hiekalla tai muovirakein täytetty pehmeä pomppimaton pallo, jota käytetään pelivälineenä samannimisessä urheilumuodossa. Pallo on hieman golfpalloa suurempi ja siihen saa koskea ainoastaan jaloilla. Freestylessä palloa potkitaan, kuoletetaan ja sillä tehdään erilaisia temppuja mahdollisimman pitkään pudottamatta palloa. Temput ja temppusarjat on rankattu eri tasoisiksi vaikeutensa mukaan. Footbagissa on useita kisamuotoja kuten rutiini, circle, shred 30, sick 3 ja request. tarkkaan suunnitellut näytökset saavat yleisön haukkomaan henkeään näyttävyydellään ja teknisyydellään. Circle Vielä nuori kilpailumuoto pistää kilpailijat vastakkain freestylen katuelementissä, ringissä. 4 pelaajaa samassa ringissä, yksi footbag, kaksi kierrosta, neljä vuoroa molemmilla kierroksella. Vuorojen lukumäärä saattaa vaihdella. Ensimmäisten vuorojen aikana pelaajat yrittävät vakuuttaa tuomarit monipuolisuuden kanssa, viimeisillä vuoroilla mitataan vaikeutta. Kuten normaaleissakin rinkipeliolosuhteissa, kun pallo Toni Pääkkönen Mitalisaalis footbagin MMkisoista San Franciscosta putoaa on seuraavan pelaajan vuoro, mutta jos footbag karkaa kontrollista kahdella ensimmäisellä tempulla saa pelaaja sääntöjen mukaan uuden yrityksen. Tämä sääntö kannustaa yrittämään vaikeampia temppuja. Shred 30 Shredissä pelaajalla on kolmekymmentä (30) sekuntia aikaa suorittaa mahdollisimman paljon temppuja. Suoritus kuvataan ja pisteet lasketaan myöhemmin kameralta perustuen pelkästään temppujen puhtauteen ja niiden pistearvoihin. Mitä arvokkaampia temppuja ja mitä monipuolisempi suoritus, sen suuremmat pisteet. Footbag on jaloin pelattavista pallopeleistä uusimpia tulokkaita. Sen juuret ovat 1970-luvun alun Yhdysvaltain länsirannikolla, josta lajin suosio on räjähdysmäisesti levinnyt ympäri maailmaa: järjestäytynyttä seuratoimintaa on jo yli neljässäkymmenessä maassa, kuudella mantereella. Suomeen laji rantautui vuonna 1995.
syyskuu 2010 7 Kannattaako Uskoa Jaana Leimo Tapahtuipa kaukana menneisyydessä eräällä taksimatkalla. että taksikuski intoutui valistamaan asiakastaan, miten tiukassa on pirssimiehen elanto. Kun kyydittävä ei ottanut kantaa asiaan, alkoi tase olla jo miinuksella. Silloin asiakas pyysi jäädä pois kyydistä, vaikka ei ollut vielä perillä. Maksaessaan hän totesi: Ei ajeta, kun ei kannata! Kukkumäkeä halkova Keruun rata on myös kannattamaton. Vähältä piti, ettei sitä purettu. Nyt päivän mittaan kulkee pari matkustajajunaa suunataansa. Matkustajiakin näkyy vaunuissa olevan. Olen kovasti miettinyt, kannattaisiko käydä Ähtärissä junalla. Kvartaalivuosisadan päästä Keuruun radalla kulkee paikallisjuna suuntaansa puolen tunnin välein. Yksi pysäkki on Keljon Kultaisen iän -kodin kohdalla. Se on varsin vilkas pysäkki. Matkustavaisia kiinnostaa kuitenkin läheinen Pelin henki. Jyväskylän kaupunki kasvoi aikanaan mallilla, jossa kaikki energia meni säästöjen keksimiseen ja säästöt laitettiin omaan energialaitokseen. Energian hintaa ja kunnallisveroa nostamalla se saattaa joskus kannattaakin. Kunnilla oli noihin aikoihin paljon täysin kannattamatonta toimintaa vaivoinaan. Suu pidettiin säkkiä myöten ovelalla konstilla. Sitä mukaa, kun kaupunki kasvoi ja uusilla alueilla tarvittiin koulu tai neuvola ynnä muita vastaavia, homehtui sopivasti koulu, neuvola tai vastaava niiltä, jotka eivät älynneet olla varuillaan. Niin kävi, ettei Kukkumäessä kannattanut sen enempää kirkon pito kuin kirjastoautoilukaan. Näet käyttöaste oli korkeampi järven toisella puolella. Samoihin aikoihin havaittiin Kyllön terveysaseman kannattavan paremmin keskustassa. Kukkumäessä oli yhtäkkiä myynnissä harvoin tarjolla oleva arvokohde. Mitä sitten kannattaisi tehdä, kun kirpparitkaan eivät olleet varma business? Kukkumäestäoli vaarassa tulla Kiukkumäki. Se kannattaa, mikä kiinnostaa ihmisiä. Annetaan ihmisille, mitä he haluavat. Se on pelin henki. Pelin henki kiinnostaa nykyään enemmän muita kuin kukkumäkisiä. Alkuperäisistä ideoista elää vielä kolme. Todelle tv-tohtorille on edelleen pitkät jonot. Kukaan ei ole valittanut taksoista tai tohtorin huonosta suomenkielen taidosta. Varsinainen kultakaivos on pimeän huoneen pokeri. Siinä ei kukaan näe missään vaiheessa kortteja eikä pelaajien ilmeitäkään. Huoneessa kun ei ole valoja missään vaiheessa. Moni on kuitenkin valmis panttaamaan omaisuutensa ollakseen hetken pimeyden valokeilassa. Yllättävän suosittu on myös formaatti, jossa huippukokki, missi ja urheilija arvostelevat mummojen leipomuksia, käsitöitä ja lasten piirustuksia. Entisestä kirjastoautosta tuli mobiiliyksikkö, sillä voidaan tehdä lähetystyötä eli samoja huveja pystytään järjestämään missä vaan. Uskokoon ken haluaa. Asukastoimintaa kestävän kehityksen edistämiseksi Anna Sarkkinen Kunnissa kestävän kehityksen edistämistyön keskeinen muoto on paikallinen agenda 21 -ohjelma eli paikallisagenda. Paikallisagendalla tarkoitetaan kunnan kestävän kehityksen ohjelmaa. Jyväskylässä paikallisagendatyön veturina toimii vuonna 2001 perustettu Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda eli tutummin JAPA ry. Yhdistyksen kestävän kehityksen edistämistoiminnalle on myönnetty Jyväskylän kaupunginhallituksen valtuutus vuonna 2003. Toimintaa ja tapahtumia suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sekä Jyväskylä kaupungin että asukkaiden kanssa. Avainsanoina toiminnassa ovat asukaslähtöisyys, paikallisuus ja käytännönläheisyys. Arkinen kestävä kehitys JAPA ry:n tavoitteena on saada kestävä elämäntapa osaksi asukkaiden arkipäivää mahdollisimman konkreettisesti sekä toimia myös kestävän kehityksen asiantuntijatahona. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki jyväskyläläiset. Kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan erilaisia hankkeita, projekteja ja tapahtumia. Kestävän kehityksen toiminnassa kyse ei kuitenkaan ole pelkästä ympäristönsuojelusta: Kestävä kehitys on yhteistyötä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Paljon tapahtumia syksylle Syyskuussa JAPA ry viettää yhdessä monien muiden toimijoiden kanssa Liikkujan viikkoa, joka Yhdistyksen toiminnassa ovat esillä erityisesti seuraavat kestävän kehityksen teemat: asuin- ja luonnonympäristön viihtyisyys, monimuotoisuus ja terveellisyys kestävä kuluttaminen ja jätteen synnyn ehkäisy jätteiden lajittelu ja kierrätys energiansäästö ja energiatehokkuus kestävä liikkuminen eri ikäryhmien ympäristökasvatuksen edistäminen aktiivisen asukastoiminnan edistäminen. huipentuu Autottomana päivänä 22.9 järjestettävään pyöräilyaiheiseen seminaariin Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa. Syyskuussa viikoilla 37 ja 38 löydät kirjastolta myös Liikkujan viikon näyttelyn. Lokakuulle mentäessä vietetään Energiansäästöviikkoa viikolla 41. Tällöin kirjastolla käsitellään näyttelyn merkeissä energiansäätöä. Myös Sotkutonta päivää! -kampanja jatkaa työtään roskaantumisen ja ilkivallan vähentämiseksi. Lokakuussa tiistaisin 12.10 ja 26.10 järjestetään jälleen ilmainen jäteneuvojakoulutus asukkaille. Kahden illan koulutuksessa käsitellään Jyväskylän jäteasioita, jätteen synnyn ehkäisyä, lajittelua ja kompostointia. Lisäksi vieraillaan Jyväskylän jätteenkäsittelykohteissa mahdollisuuksien mukaan. Ilmoittautuminen 8.10 mennessä toimisto@japary.fi tai 040 593 8541. Toimisto muuttaa Syys-lokakuu on muutoksen aikaa, yhdistyksen toimitilat vaihtavat sijaintinsa Sepänkadulta Tourulaan, osoitteeseen Matarankatu 4, 3. krs. JAPA ry:n vuoden 2011 toimintaan pääsee tutustumaan etukäteen yhdistyksen syyskokouksessa keskiviikkona 27.10.2010 klo 18.00-20.00 Jyväskylän uudessa Marttalassa (Yliopistonkatu 11). Ennen kokousta klo 17.30 alkaen voi tutustu Keski-Suomen Marttojen uusiin tiloihin. Tilaisuudessa kahvitarjoilu ennakkoon ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset 22.10 mennessä toimisto@japary.fi tai 040 593 8541. Tervetuloa! Lisätie-toja toiminnasta ja yhteystiedot www.japary.fi www.sotkutontapaivaa.fi
Kuokkanen 8 Leipomisohje Vaniljakierrepullat Toimittajakoulutus lehden toimittamisesta kiinnostuneille Tuija Ijäs Toimittajakoulutus lehden toimittamisesta kiinnostuneille nuorille on lauantaina 4.9. klo 12 alkaen Jyväskylässä. Koulutus on suunnattu erityisesti Hankasalmen, Jyväskylän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Äänekosken nuorille. Meillä on kouluttajina nuorten toivomia ammattilaisia. Lindén opastaa nuoria juhlajulkaisun tekemiseen ja Torikan johdolla tehdään käytännön harjoituksia, kertoo Painovirhetoiminnasta vastaava projektisihteeri Esa Linna Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista. Koulutus on tarkoitettu lehden tekemisestä kiinnostuneille, 13 20 -vuotiaille nuorille sekä Painovirhetoiminnassa mukana oleville. rlastenvaatteet rlahjatuotteet rsisustustekstiilit rkorut rkorjausompelua rarki- ja juhlavaatteiden valmistus tilauksesta Erä Metsola- lastenvaatteita saapunut! Käyntiosoite: Polttolinja 1, Kuokkala klo 9.00-17.00 puh 040 481 3634 Kaisa Kolehmainen Ensimmäiseen koulutukseen osallistuvat ovat etusijalla syksyllä myöhemmin järjestettäviin koulutuksiin, joiden aiheena ovat valokuvaaminen ja lehden taittaminen. Valokuvauksen opettajaksi on lupautunut valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen. Koulutukset ovat maksuttomia, mutta paikkoja on rajoitetusti. Etusijalla ovat juhlajulkaisun toimittamisesta kiinnostuneet. Kaisa Kolehmainen Vaniljakierrepullat Pullataikina 2.5 dl maitoa 25 g hiivaa 1 kananmuna 1 dl sokeria ½ tl suolaa 100 g margariinia n. 8 dl puolikarkeita vehnäjauhoja lisää vielä tarvittaessa jauhoja. 5. Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa noin puoli tuntia. 6. Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi, levitä margariini ja ripottele maun mukaan sokeria ja vaniliinisokeria. Taita levy kahtia, leikkaa siitä noin 1½ cm paksuisia viipaleita. Kieritä viipaletta itsensä ympäri ja laita solmuun. 7. Voitele pullat kananmunalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista 200 asteessa 10-15 minuuttia. Väliin: Margariinia Sokeria Vaniliinisokeria 1. Sulata margariini ja jätä jäähtymään. 2. Lämmitä maito mikrossa tai kattilassa kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva. 3. Riko kananmuna kulhoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää myös suola ja sokeri. 4. Lisää taikinaan pikkuhiljaa jauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Vaivaa jäähtynyt margariini joukkoon ja Lisätietoja: projektisihteeri Esa Linna 014 266 4244 Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut esa.linna@jkl.fi www.painovirhe.fi Edullisia nautintoja arkeen Fetalla täytetyt lihapullat (4 annosta) 400 g 1 dl 2 dl 1 1 1 tl 1 tl HK Sika-nautajauheliha 22 % 400 g (4,98/kg) jauhelihaa korppujauhoja ruokakermaa tai vettä sipuli kananmuna suolaa oreganoa mustapippuria Täyte fetajuustoa Lue lisää: www.yhteishyva.fi 069 Rainbow Lohkoperunat 400 g (1,73/kg) 0 27 Arla Ingman Maustetut jogurtit 200 g (1,35/kg) 1 99 Sekoita korppujauho ja kerma kulhossa. Lisää hienoksi raastettu sipuli, kananmuna ja mausteet. Sekoita taikina tasaiseksi ja muotoile pyöryköiksi. Leikkaa fetajuustosta pieniä kuutioita. Litistä lihapyörykkää hiukan ja aseta sisään juustokuutio. Kääntele seoksen reunat juuston ympärille ja painele saumakohta kiinni. Paista pyörykät pannulla kauniin kullanruskeiksi. 299 Coca-cola, myös Zero 2 x 1,5 l, 3 l (0,73/l) (sis. 2,19 + pantti 0,80) 0 29 Arla Power Cow vanukas 120 g (2,42/kg) Pouttu Broilerin marinoidut fileesuikaleet 300 g (6,63/kg), alkuperämaa Tanska Suomalainen 599 Valio Oltermanni tai Oltermanni 17 % 0,9 1 kg (6,66 5,99/kg) 0 1 99 99 Vaasan 100 % paahdot 350 380 g (2,83 2,61/kg) 1 75 Saarioinen Lasagne- tai Pasta-ateriat 300 g (5,83/kg) 1 09 X-tra Grillimakkara 400 g (2,73/kg) 0 90 Saarioinen Pizzat 200 g (4,50/kg) Kuokkala, palvelemme ma pe 7 21, la 7 18, su 12 18
Tahdotko 10.10.10? Satu Lahti Häiden suunnittelun sanotaan olevan jokaisen tyttölapsen unelma. Haaveet kimalluksesta ja pikkutunneille jatkuvista tansseista sopii toisille. Osa kaipaa vaihtoehtoja. Häiden Yössä naimisiin voi mennä helposti ja vaivattomasti vaikka keskellä yötä. Kirkkohäät keskellä yötä tai varhain aamulla yhdessä muiden hääparien kanssa on kokemus, jota muistellaan vielä kiikkustuolissa, miettii tapahtumaa organisoiva seurakuntapastori Minna Korhonen. Kuokkalan kirkossa 10.10. järjestettävä Häiden yö on ensimmäinen Keski-Suomessa. Ideana on vihkiä pareja muutaman tunnin ajan usean papin voimin. Yksittäinen toimitus kestää noin viisitoista minuuttia alkaen ja päättyen häämarssiin. Toimituskeskustelut alkavat 9.10. klo 22.00. Vihittäväksi voi tulla keskiyöstä aamuyhdeksään. Seremonian jälkeen pari saa vihkiraamatun. - Syitä tulla Häiden Yöhön avioitumaan on yhtä monta kuin on parejakin. Joillakin häät ovat vain siirtyneet lasten syntymien tai muiden elämää täyttävien asioiden vuoksi. Yö vetoaa varmasti myös henkilöihin, jotka haluavat mennä naimisiin kirkossa, mutta eivät tunne perinteisiä kirkkohäitä omakseen. Tämä on helppo ja vaivaton, mutta samalla tavallisuudesta eroava tapa sanoa Tahdon. Häiden Yö on erinomainen vaihtoehto myös pareille, jotka eivät halua järjestää suuria häitä. Pari voi avioitua kahden kesken Häiden yössä ja järjestää juhlakahvit esimerkiksi seuraavana päivänä. Ja suurin niistä on rakkaus Vuonna 2009 Suomessa solmittiin hieman alle 30 000 avioliittoa. Eroon päätyi noin 13 500 paria. Tlastot ovat olleet samansuuntaisia jo pitkään. Käsikelloja soittamaan Pitkä parisuhde edellyttää vahvaa sitoutumista. Perinteisesti arvostamme avioliittoa. Sen eteen tulee kuitenkin tehdä töitä. Pärjätäkseen työelämässä tai urheilussa moni on valmis työskentelemään päämäärätietoisesti ja näkemään vaivaa syyskuu 2010 saavuttaakseen haluamansa. Helposti unohtuu, että myös parisuhde tarvitsee hoitoa ja sitoutumista. Kertakäyttökulttuuri valtaa alaa myös parisuhteis sa. Kun entiseen kumppaniin kyllästyy, on uusi jo odottamassa. Yhteistä historiaa tai syvää ymmärrystä ei pääse syntymään. Synkeistä tilastoista huolimatta Korhonen uskoo rakkauteen ja avioliittoon. Avioituminen on suhteen virallistamista yhteiskunnan ja Jumalan silmissä. Hääkirkossa rukoillaan seurakunnan kanssa Jumalan siunausta avioparin elämään. Ilmaistessaan tahtonsa rakastaa vihittävät sitoutuvat liittoon ja siihen, että tekevät parhaansa, jotta kumpikin voisi olla siinä onnellinen ja rakastettu. Ennen häitä Korhonen kehottaa miettimään yhteistä tulevaisuutta. Itse hän ottaa asiat esille häitä edeltävässä toimituskeskustelussa. Pyydän pareja pohtimaan asioita jotka ovat heille tärkeitä parisuhteessa. Millaisia odotuksia tai pelkoja heillä on tulevaisuudesta ja mitä he puolisossaan arvostavat. Otollista on, jos molemmat jakavat samansuuntaisen elämänasenteen ja arvomaailman. Yhdestä puusta veistettyjä ei kuitenkaan tarvitse olla. - Pieni erilaisuus antaa mukavasti maustetta liitolle kuin liitolle. Mikä on Häiden yö? Häiden Yö Kuokkalan kirkossa 10.10.2010. Vihkiaikoja on tarjolla keskiyöstä aamuyhdeksään, aika varataan toimituskeskustelujen yhteydessä 9.10. illalla alkaen klo 22.00. Ei ennakkovarauksia Parin tulee hankkia esteettömyystodistus viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Todistus on voimassa 4 kuukautta. Vihkipari tarvitsee myös kaksi todistajaa paikalle kirkkoon. Vihkiparien täytyy olla kirkon konfirmoituja jäseniä, tai toisen kirkon konfirmoitu jäsen ja toisen kuulua johonkin muuhun kristilliseen seurakuntaan, josta hänellä on jäsentodistus mukana. Lisätietoja Minna Korhonen 050 523 4134 Kaarina Heiskanen Kirkkoväki toivottaa pareja avioitumaan Häiden yönä 10.10. Kuokkalan kirkossa. Käsikelloyhtyeet harjoittelevat Kuokkalan kirkolla Sari Eirtola-Loukolan johdolla. Lasten käsikelloryhmä Polttiksen pulut ottaa lisää soittajia, harjoitukset Kuokkalan kirkolla keskiviikkoisin klo 14.45-16. Aikuisten alkeisryhmä Kelloleidit ottaa uusia soittajia, harjoitukset tiistai-iltaisin kirkolla. Esiintyvä käsikello-orkesteri Kide ottaa Tule pitämään pyhäkoulua kolme uutta jäsentä. Soittamaan pääsee jo syksyllä, mutta paikat vapautuvat tammikuussa 2011. Soittajilta vaaditaan nuotinlukutaitoa ja musiikin perusteiden hallintaa. Harjoitukset tiistai-iltaisin Kuokkalan kirkolla. Lisätietoja Sari Eirtola-Loukola 040 848 2885 www.kasikellot.com. Tarvitsemme lisää pyhäkoulunopettajia Kuokkalan kirkolle! Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä ja kysy lisää lapsityönohjaaja Tiina Korhoselta, p. 050 340 9887 tai tiina.korhonen@evl.fi. KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh. 050 549 7045. KIRKKO AVOINNA TI klo 14-18, KE-TO klo 15-18 sekä tilaisuuksien yhteydessä. TOIMINTAA SYYSKUUSSA Pyhiinvaellusillat keskiviikkoisin käynnistyvät 1.9.: hiljentymistä arkiretriitissä klo 18, jonka jälkeen pientä iltapalaa ja klo 19.30 Taizé-hartaus. Huom: Su 5.9. ei jumalanpalvelusta Kuokkalassa. Piispanmessu Taulumäen kirkossa 5.9. klo 10. Kuukauden elokuva su 5.9. klo 18. Lisätietoja netissä ja kirkon ilmoitustaululla. Pyhiinvaellusilta ke 8.9.: arkiretriitti klo 18, taizé-hartaus klo 19.30. Aamurukous to 9.9. klo 8.15. Lasten kirkkohetki to 9.9. klo 9.15 ja klo 10.15. Opetusilta heprealaiskirjeestä to 9.9. klo 18.30 srk-salissa, Kari Valkonen (kahvi klo 18). Messu su 12.9. klo 11, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Päivi Heikkilä, pyhäkoulu. Keittolounas 4/2 e. Pyhiinvaellusilta ke 15.9.: arkiretriitti klo 18, taizé-hartaus klo 19.30. Sanan ja rukouksen ilta to 16.9. klo 18.30, Pirkko Muhonen: Ilta särkyneille, musiikki Kyösti Kytöjoki. Lapsille omaa ohjelmaa. Entisten nuorten musiikki-ilta pe 17.9. klo 18. Messu su 19.9. klo 11, Minna Korhonen, Eija Väisänen, Pekka Niinivirta, pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Taaperokirkko tänä vuonna 3 vuotta täyttäville su 19.9. klo 16, Minna Korhonen, Eija Välilehto, Anneli Tuomaala. Nuorten Tasaustapahtuma ke 22.9. klo 18, KooMikko-Mikko Vaismaa, Sakari Löytty. Aamurukous to 23.9. klo 8.15. Siioninvirsiseurat to 23.9. klo 18 kirkkosalissa. Opetusilta heprealaiskirjeestä to 23.9. klo 18.30 srk-salissa, Kari Valkonen (kahvi klo 18). Messu su 26.9. klo 11, Pekka Mustonen, Eija Väisänen, Ulla-Maija Grönholm, pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Vaimon kaa ilta su 26.9. klo 17, iltapala, lastenhoito järj. Pyhiinvaellusilta ke 29.9.: arkiretriitti klo 18, taizé-hartaus klo 19.30. Ilta vapaaehtoisille to 30.9. klo 18. Kaikki vapaaehtoiset ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet tervetuloa! HÄIDEN YÖ 10.10. Lisätietoja: pastori Minna Korhonen p. 050-523 4134. LAPSET JA PERHEET: Päiväkerhot 3-6-vuotiaille; kerhopaikkoja voi tiedustella Polttolinja 29 (ma-pe) p. 050 443 3572, Jenkkakuja 1 (ma, ke) p. 050 340 0697. Perhekerho MA ja TI klo 9.30-11.30 kirkolla. Perhekahvila TI klo 9-11 Ristonmaan päiväkoti, Ristonmaantie 1. Iskän kaa ilta TI klo 17.45-19.45 (parittomat viikot) kirkolla. Isovanhemman kaa iltapäivä TO klo 13.30-15.30 kirkolla. Vauvaperhepesä PE klo 9.30-11 kirkolla. Lapsiparkki PE klo 8.30-12 Polttolinja 29, maksu 2 e (sis. välipalan). Ilmoittautumiset edell. keskiviikkoon mennessä p. 050 443 3572 (klo 8-16.30). Lapsi- ja perhetyön tiedustelut: Tiina Korhonen p. 050 340 9887. Muskarit 1-4-v. ja vauvoille, tied. Sirpa Poikolainen p. 050 340 9898. KOULUIKÄISET: Koululaisten iltapäivätoiminta 1-2-luokkalaisille, tied. Mervi Kanerva-Tuderus p. 050 401 2793. Kouluikäisten kerhot alkavat viikolla 36. Kerhoista tiedotetaan koulujen kautta koteihin jaettavan mainoksen myötä. Monitori 3.-6. -luokkalaisille; vapaata oleilua, yhdessä tekemistä, kavereita ym. TI - TO klo 14-17 Polttolinja 37 (7.9. alkaen). Lisätietoja Henna Luomala p. 050 436 8619. NUORET: Nuortenilta KE klo 19.15 Polttolinja 37. Nuorten Tasaustapahtuma ke 22.9. klo 18 kirkossa, KooMikko-Mikko Vaismaa, Sakari Löytty. Nuorisotyön tied.: Ulla-Maija Grönholm 050 340 9892 tai Marjo Ronkainen 050 549 7014. RYHMÄTOIMINTAA: 9 Miesten saunailta 16.9. klo 18 Kristillisellä opistolla; kuntosali, sauna, uima-allas ja pientä purtavaa. Jatkuu kerran kuukaudessa. Kuokkamiehet, miesten avoin keskustelupiiri TI klo 18 (parittomat viikot) kirkolla alakerrassa, tied. Timo Kovanen p. 040-559 2669. Diakonia-lähetyspiiri KE klo 13 (parittomat viikot, alkaen 1.9.) kirkon alakerrassa. Elämässä eteenpäin ryhmä KE klo 13 (parilliset viikot, alkaen 8.9.) kirkon alakerrassa. Torstaitapaaminen (Eläkeläisten kerho) TO klo 13 (parilliset viikot, alkaen 9.9.) kirkolla. MUSIIKKIRYHMÄT: Kantaattikuoro aloittaa syyskauden ke 1.9. klo 19-20.30 ja Lumia-gospelkuoron harjoitukset alkavat to 9.9. klo 18.30-20 kirkolla. Tervetuloa laulamaan. Tied. Eija-Liisa Väisänen p. 050 549 7019. Kehittyvät laulajat: harj. 6.9. ja 13.9. maanantaisin klo 18 kirkolla. Teemme virsioopperaa, harj.aikatauluja jaetaan harjoituksissa. Toivon siivet orkesteri harj. tiistaisin klo 18.30 kirkolla. Kaikki soittimet ja soittajat ovat tervetulleita mukaan. Orkesteri osallistuu virsioopperan säestämiseen. Tied. Eveliina Aijasaho p. 044 2975 434. Kanteleryhmä tiistaisin kirkolla, tied. Ulla Honkonen p. 0400 669 146. Jubilate Deo, liturgisen tanssin ryhmä: harjoitusleiri Tanhuvaarassa 1.-3.10 yhdessä Kehittyvien laulajien kanssa ja Korpilahdella la 20.11. yhdessä Laurin sisarusten kanssa. Tied. Ulla Kamila p. 050 300 2208 tai Sirpa Lampinen 050 436 5435. Hyminäkuoro ja Virsimiehet, tied. Sirpa Lampinen. Käsikelloryhmät: uusia soittajia otetaan ryhmiin! Harjoitukset keskiviikkoisin (lapset) ja tiistai-iltaisin (aikuisten ryhmät). Tied. Sari Eirtola-Loukola p. 040 8482 885 (ks. www.kasikellot.com). DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: MA-TI klo 9-11 Kuokkalan kirkolla, muuna aikana erillisen sopimuksen mukaan. Puh. 050 549 7007 Pekka Niinivirta, 050 549 7034 Päivi Heikkilä. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet:soita Pekka Niinivirta
10 Kuokkanen Harmaakarhujen SM-turnaus Kuokkasen kesäkuvakilpailun Tapahtumia satoa Vuosituhannen ensimmäinen Lopputulokset Harmaakarhujen, 45-vuotiaiden miesten, SM-turnaus Ykköset, Helsinki-Jyväskylän oteltiin Jyväskylän Yrttisuolla. Valo 7-20 Kentällä nähtiin Superpesistähtiä vuosien varrelta Kari 0/1, Juha Kallioinen 0/1, Vesa Tervo 0/1, Ykköset: Matti Aitala 0/1, Antti Kokko Kuusiniemen, Kalevi Luoman Unto Väisänen 4/1, Pertti Lahti 1/0, Matti ja Unto Väisäsen johdolla. Tilastojen ykköspaikan valtasi tola 0/1. Hasu 1/0, Markku Kokko 1/1, Pasi Pel- Kempeleen Kiriä edustanut Valo: Pekka Monni 1+0/4, Timo Pietiläinen 1/3, Reijo Piipponen 5/1, Markus Timo Keränen, joka myös palkittiin parhaan pelaajan pystillä. Virtanen 1+2/2, Markku Moilanen 1+1/3, Linna 1/2, Pekka Leppänen 2/1, Markku Ykköset Helsingistä marssitti Eelis Törmänen 0/1, Pekka Lähteelä 2/2, Seppo Patja 3/1. kiilaan vahvan nipun nimimiehiä. Kun Jyrki Falinin, Kuusiniemen, Tuomarit: Reino Ossi ja Olavi Huttunen. Luoman ja Väisäsen arvo-ottelut lasketaan yhteen, tulokseksi saadaan komea luku 58. Tällä kertaa 2-19 Jyväskylän Valo-Kempeleen Kiri joukkue jäi kuitenkin kolmanneksi. Pronssi maistui silti hyvälle, sillä Valo: Pekka Monni 0/1, Timo Pietiläinen 0/1, Reijo Piipponen 1/0, Markus useimmille pelaajille kyse oli uran Linna 1/0. ensimmäisestä SM-mitalista. Vanhakin siis vertyy, kun tosipaikka Kempele: Ilkka Korpela 0/2, Vesa Jaakonaho 1/2, Timo Keränen 2+5/6, Pekka tulee. Kotikentällään pelannut Valo Mikkola 1/1, Esa Sainila 2/0, Martti Holma 1/2, Erkki Holma 0/2, Hannu Mällinen 3/1, Jari Holma 1/1, Ari Erkkilä 0/1, avasi turnauksen 20-7-voitolla Ykkösistä, mutta eväät loppuivat Tuomo Tiitto 1/0, Markku Kovalainen kesken ottelussa Kempelettä vastaan. Joukkueen parasta osaamista 0/1, harhat 2. Tuomarit: Sami Ryynänen ja Paavo esittivät kärjessä Pekka Monni, Pitkänen. Timo Pietiläinen ja Reijo Piipponen. Samoin Markku Virtasen ruuti oli kuivaa mailan varressa. Kempele oli turnauksessa omaa luokkaansa. Väkivahva joukkue kukisti ensin Ykköset Helsingistä lukemin 11-2 ja murskasi tämän jälkeen kotikentällään esiintyneen Jyväskylän Valon 19-2. Lähde: Suomen Pesäpalloliitto Aarre Mäkelä Alle kouluikäisten sarjan kesäkuvat. Kiia Penttisen, 5 v. piirros. Terhi van Leeuwenin, 4. työ. Kuokkanen -lehti esittää parhaat kiitokset kaikille nuorille taiteilijoille. Perinteinen Elonkorjuujuhla Ainolassa, Rytmikuja 7, Jyväskylä Lauantaina 11.9.2010 klo 10 16 TANSSIA, LAULUA. LEIKKIÄ, KIRPPARI, MYYJÄISET, ARPAJAISET, YM. MUUTA HAUSKAA TOIMINTAA Tule myymään tuotteitasi: marjoja, hedelmiä, juureksia, hilloja, mehuja, hunajaa, ym. Kuokkalan kartanon konsertit, syksy 2010 Su 26.9. klo 15 Barokkikonsertti Timo Juntura, Viola da Gamba, Maritta Heliö, cembalo, klavikordi Su 10.10. klo 15Maria Luz Perez ja Juha Kotilainen, laulu, Olli Hirvanen, kitara Su 24.10. klo 15 Erik T. Tawaststjerna, piano Su 14.11. klo 15 Kaija Saarikettu, viulu, Teppo Koivisto, piano Su 28.11.klo 15 Sunnuntaikvartetti (Harri Forstén, Emma Kangas, Jukka Hämäläinen, Kalle Kangas) Su 12.12. klo 15 Tomas Nunez-Garcés, sello (Turun sellokilpailun voittaja 2010) Lisätietoja Varaa pöytä a`5, puh. 0505237705, aarno.lahtinen@elisanet.fi Myytävänä myös lohikeittoa, lettuja, kahvia, virvokkeita, ym TERVETULOA! Järjestäjänä: Kuokkalan alueen yhdistykset Vapaa pääsy Kalevi Nurmela Mobile +358 400 643577 Tmi Kale Design Jokivarrentie 4 B FIN - 40520 Jyväskylä Kokouksia Jigotain Jussi Laitinen 16 parhaan joukkoon Shorinji-Ryu Renshinkan Karaten MM-kisoissa Karaten MM-kisoissa Japanin Kagoshimassa 1.8.2010 käydyissä, virallisesti 2nd Shorinji-Ryu International Friendship Karate-do Championship -nimeä kantaneissa kisoissa oli tyylisuunnan edustajia 18 maasta, yhteensä 1224 kilpailijaa. Suomen joukkueessa oli mukana 16 kilpailijaa miesten, naisten ja nuorten sarjoissa. Parhaasta menestyksestä suomalaisittain vastasi Jigotain Jussi Laitinen kamppailemalla itsensä 16 parhaan joukkoon cup-muotoisena käydyssä miesten täyskontaktikumitessa, raskaassa sarjassa. Jigotain edustajina joukkueessa olivat mukana Laitisen lisäksi Jukka Koivisto, Tatu Niemi ja Janne Mönkkönen kilpailemassa sekä Matti Koponen ja Jorma Kokkonen valmennustiimissä. Kokonaisuutena kilpailu meni seuramme osalta hienosti: saimme kansainvälistä kilpailukokemusta ja Jussi seuramme johtotähtenä myös loistavaa menestystä. Kaikki matkalaiset toimivat myös opettajina seurassamme, joten pyrimme jatkossa siirtämään nyt kartuttamaamme taitomme kansainvälisiltä kentiltä seuratoimintaan. Seuraavat MM-kilpailut ovat 2015 Taiwanissa, ja sinne pyrimme kasvattamaan uuden sukupolven kilpailijoita. Jigotain karatejaoksen puheenjohtaja Tatu Niemi toteaa. Jussin suorittama 4. danin vyökoe vahvistaa entisestään seuramme asemaa myös kansallisesti. Shihan-arvon omaavia opettajia on nyt Jigotaissa enemmän kuin Janne Mönkkönen, Tatu Niemi, Jussi Laitinen, Jukka Koivisto missään muussa tyylisuuntamme suomalaisessa seurassa, Niemi jatkaa. Lisätietoja: Jussi Laitinen 4.dan 0505930469 tai Jukka Koivisto 1.dan 0408485726 Kuokkalan Asukkaat ry:n hallituksen kokous pidetään to 23.9.2010 klo 18.00 Tikan koulun ruokalassa, os. Toritie 22, Jyväskylä (huomaa paikan muutos). Kuokkalan Ikinuoret ry:n kerhotilaisuus pidetään ke 8.9.2010 klo 15 Ainolan kahviossa, os Rytmikuja 7. Aiheena valmistautuminen Ainolan Elonkorjuujuhlaan, joka on 11.9.2010. Kuokkalan Ikinuoret ry:n johtokunnan kokous pidetään to 23.9.2010 alkaen klo 15.00 Tikan koulun ruokalassa, os Toritie 22, Jyväskylä (huomaa paikan muutos). Ilmoita Kuokkasessa www.kuokkala.org
syyskuu 2010 Kiitoksia vapaaehtoistyölle Kaisa Lipponen Vapaaehtoisuus asioissa on joillekin itsestäänselvyys, joillekin mahdottomuus ja joillekin periaatteellinen ei. Vapaaehtoisuus on välttämättömyys, jos haluamme yhteiskuntamme hyvän hengen ja luottamuksen toisten tukeen hädän hetkellä säilyvän. Suuret positiiviset muutokset esimerkiksi luontomme suojelemisessa ovat lähteneet liikkeelle ja toteutuneet ihmisten vapaaehtoistyönä. Tuloksena on puhdas Jyväsjärvi ja Päijänne. Kiitän kaikkia niitä jotka vuosikymmeniä tekivät ja edelleen vuosikymmeniä tekevät vapaaehtoistyötä puhtaan luontomme hyväksi. Vapaaehtoistyötä voi tehdä omalla tavallaan omalla ajallaan, vaikka keräämällä roskia kun kävelyttää koiraa tai auttamalla naapuria. Jyväskylässä järjestäytyneen vapaaehtoistyön eli pitkälti yhdistystoiminnan huolen aiheena on ollut tilanpuute ja varainhankinnan monimutkaisuus. Esimerkiksi asukasyhdistyksiä on rasitettu avustushakemusten yhteydessä liiallisella paperisodalla pienenkin summan ollessa kyseessä. Nähdäkseni tästä käytännöstä ollaan nyt pyrkimässä pois, ainakin Jyväskylän kaupungin hakuprosessissa. Hienoa, aktiivisia kaupunkilaisia on ehdottomasti tuettava ja mahdollistettava vapaaehtoistyön jatkuvuus ja työrauha. Miksi ei? Olen kohdannut useita yhdistyksiä eri toimintamuodoissa ja yksi ongelma tuntuu olevan yhteinen: Kuinka saada lisää vapaaehtoisia mukaan. Asukasyhdistyksille soisin runsaasti lisää asukkaita mukaan toimintaan, jotta omaan asuinalueeseen liittyvät ideat ja toiveet pääsisivät esille ja mahdollisesti toteutuisivat. Estääkö se paljon puhuttu liian kiireinen työtahti ihmisiä jaksamasta työnjälkeistä toimintaa? Moni asiakaspalvelutyössä toimiva kertoo, että työpäivän jälkeen ei kaipaa enää muiden ihmisten seuraa, vain yksin oloa. Haluan siis sitäkin enemmän kiittä Kuokkalan asukasyhdistystä tästä lehdestä, jota he jaksavat julkaista. Tekisinkö ilmaiseksi töitä muille? Vapaaehtoistyö voikin yllättäen olla tie työllistymiseen. Juuri tätä puolta vapaaehtoistyössä pitäisi kehittää julkisen palvelun puolella. Vapaaehtoistyön kautta voidaan myös niille asukkaille tarjota mahdollisuus palata työelämään, joille kynnys terveydellisistä syistä on liian korkea. Vapaaehtoistyössä voi edetä pienin työmäärin, kokeilla erilaisia tehtäviä ja työyhteisöjä. Maailmalla on malleja, joissa pitkäaikaistyöttömät tekevät vapaaehtoistyötä museoissa. Museo kouluttaa heitä esimerkiksi oppaiksi. Työttömät eivät menetä työttömyysturvaansa vapaaehtoistyön johdosta. Vastineeksi työtön saa työyhteisön, mahdollisuuden uuden ammatillisen suunnan löytämiseen, todistuksen tekemästään työstä ja uskoa omaan osaamiseensa. Tulevaisuudessa? Toivoisin juuri pitkäaikaistyöttömien ja mielenterveyspotilaiden pääsevän vapaaehtoistyöhön kulttuurin pariin. Taiteilijat 11 ja taideammattilaiset tekevät paljon vapaaehtoistyötä. Hyvin usein eri alan taiteilijat ovat mukana aloittamassa uusia yhteiskuntaan pos i t i i v i s e s t i vaikuttavia muutoksia tai kehittämässä uusia toimintatapoja. Kiitän kaikkia taiteilijoita heidän tekemästään työstä. Tällä hetkellä taiteelta ja kulttuurilta toivotaan tervehdyttävää vaikutusta alati sairastavaan yhteiskuntaamme. Toivokaamme että ratkaisu löytyy. Tuulenkylässä juhlittiin yhteistä elämää Kuokkalassa 25 -vuotta Kuinka kaikki alkoi Kaiken lähtökohtana oli Jyväskylän asuntomessut 1985. Vuonna 1981 perustettiin asuntomessutoimikunnan alaisuuteen Yhteisöllisen asumisen työryhmä. Idea yhteisöasumiskohteen toteuttamisesta ja kokeilemisesta tehtiin samana vuonna, kun ideoitiin asuntomessujen ohjemaa ja vetonauloja. Asumismuotoa oli kokeiltu jo laajasti Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa ja nyt se alkoi rantautua myös Suomeen, lähinnä opiskelijapiirien kautta. Tulevia asukkaita kiinnostivat mm. muutos liian ydinperhekeskeiseen asumiseen, taloudelliset säästöt, kestävä kehitys, järkevät ja Jorma Häkkinen pohdiskeli, että Tuulenkylä on kuin mikä tahansa asuinyhteisö, mutta yhteisöllisyyttä täällä on selvästi enemmän. Naapureista on tullut hyviä ystäviä arkea helpottavat lastenhoidon ratkaisut opiskelun lomassa, vapaaehtoinen yhteistoiminta, sosiaalisen elämän rakentaminen tutustumalla myös Otto Halkola muisteli, että on asunut Tuulenkylässä jo viisi vuotta. Oton mielestä mukavinta on, että lähistöllä asuu paljon kavereita. naapureihin, turvallisempi asumisratkaisu, toiminnallinen piha, yhteistilan suomat asumisen laajentamismahdollisuudet jne. Ensimmäisiä merkkipaaluja oli vuonna 1982 Jyväskylässä pidetty Yhteisöllisen asumisen seminaari Jyväskylän pääkirjastolla. Asukasrekrytointi käynnistyi jo myös vuonna 1982. Yhteisöllisen asumisen työryhmän vetämät asukassuunnittelukokoukset pidettiin vuosina 1983-1985. Tuulenkylä valmistui aikataulun mukaan kesällä 1985 asuntomessuille. Asukkaat muuttivat messujen jälkeen taloyhtiöön sisään ja aloittivat oman toimintansa 15.8.1985. Päiväkoti Tuulenkylään perustettiin samana vuonna. Se toimi aluksi kaupungin tuella. As. Oy Tuulenkylä oli ensimmäinen uudisrakennusyhteisö Suomessa, joka sai rakentamiseen valtion asuntolainoituksen. Tuulenkylässä oli suunnittelussa ja rakennuttamisessa mukana asukkaat, arkkitehti, rakennuttaja, osuuskunta asuntomessut, kaupunki ja asuntohallitus. Kysymyksessä oli monipuolinen yhteistyö eri osapuolten kesken. Tuulenkylä on paitsi yhteisöllisen asumisen myös ns. sekataloyhtiön kokeiluprojekti. Sekatalo tarkoittaa lähinnä asuntojen hallintomuotoa, Tuulenkylässä on 13 omistusasuntoa ja 15 vuokra-asuntoa. Toimintansa alussa Tuulenkylällä oli sekä taloyhtiön hallitus että asukasyhdistys, joka oli myös päiväkodin johtoryhmä. Lisäksi pidettiin 6-12 kertaa vuodessa yleisiä asukaskokouksia (lapsille omia). 80-luvun lopulla päätettiin taloyhtiön hallitus ja asukasyhdistyskokoukset yhdistää ajan säästämiseksi. Myös asukaskokoukset harvenivat kunnes nekin yhdistettiin taloyhtiön hallituksen kokouksiin. Tuulenkylän päiväkodin johtajana on koko ajan ollut talon asukas Sinikka Niekka. Samoin aivan viime aikoihin asti on talon isännöitsijä löytynyt asukkaista. Näillä asioilla on ollut suuri merkitys asioiden ja rakennusten hoitamisen helpottumisena ja hoitoon sitoutumisella. Martti Silvennoinen kertoi juhlapuheessaan, että naapuriapua on ollut aina saatavilla. Oma vanha autokin on saatu kaupungilta kotipihaan naapurin auton hinaamana. Sauna puolestaan on ollut kuin pyhän seremonian paikka. Tuulenkylässä yhteisöllisyys merkitsee eri ihmisille eri asioita. Yhteiset tilat, naapuruston pysyvyys ja kiinnostus yhteisiin asioihin luovat puitteita yhteiselle tekemiselle, johon osallistuminen on vapaaehtoista. Martti Silvennoinen huilu ja Ilkka Niekka rummut. Bändin nimi on Pitkä Suksee. Soittajien mielestä kokoonpanoon tarvittaisiin mukaan myös basisti. Lähde: Tuulenkylän kotisivut Lääkärin vastaanotto Milloin sydänoireista pitäisi huolestua? Sydänsairauden riskitekijöitä tärkeysjärjestyksessä ovat korkea ikä, suvussa esiintyvät varhaiset sydänkuolemat tai tapahtumat, sokeritauti, tupakointi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, miessukupuoli, ylipaino, vähäinen liikunta, runsas alkoholin käyttö. Jos omaa yhden tai jopa useamman yllä olevista vaaranmerkeistä, tarvitaan tilanteen tarkempi arviointi ja mahdollisesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa valtavan suuri kansanterveydellinen hyöty ja yksilön kohdalla yksinkertaisilla keinoilla voidaan elämään lisätä monia terveitä vuosia. Jos geeneissä on vaarallisia sairauksia ennakoivia piirteitä tai jos on jo saavuttanut keski-iän, yksittäisten riskien tunnistaminen ja hoito ovat erityisen tärkeitä. Mitkä sydänoireet ovat merkittäviä? Hyvin yleisiä ovat kaikenlaiset sydämen rytmiin liittyvät oireet. Ikää myöden merkittävät ja vaaralliset häiriöt yleistyvät. Sydämen ultraäänikuvaus ja erilaiset sydänfilminauhoitukset edesauttavat oikean diagnoosin tekoa. Esim. vanhemmiten varsin yleiseksi käynyt eteisvärinä voi edellyttää verenohennuslääkkeen aloitusta, jolla kyetään ehkäisemään vakava halvaus. Myös nuorilla voi olla hoitotoimenpiteitä edellyttäviä tykytyskohtauksia. Rasitusrintakipu voi olla merkki ahtautuneista sepelvaltimoista. Tällaisessa tapauksessa riskitekijöiden kartoitus ja kliininen rasituskoe ( polkupyöröergometri ) ja mahdollisesti sydämen ultraäänikuvaus ovat ensi vaiheen tutkimukset. Osassa tapauksista lisätutkimuksena tarvitaan sepelvaltimoiden varjoainekuvausta. Rintakipuoireiden takana voivat monestikin olla muut kuin sydänperäiset syyt, joiden epäily herää, jos sydämen tutkimuslöydökset ovat normaalit. Jos rintakipuoire vaikeutuu, tulee jopa levossa ollen, tai kevyessä rasituksessa, on usein syytä tehdä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Pahimmillaan äkillisessä tapauksessa ovat päivystyspoliklinikan ensitutkimukset ja nopea sepelvaltimoiden varjoainekuvaus jopa vuorokaudenajasta riippumatta tarpeen. Kaikkien ennaltaehkäisevien hoitojen ja kiireettömien tutkimusten tarkoitus on estää tällaisten tilanteiden syntyminen. Jos diagnoosiin ja hoitoon päästään jo varhaisvaiheessa, monta vaaratilannetta voidaan välttää. Raimo Hyttinen Lääket.lis. Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
12 Kuokkanen Yhteinen liikuntasuunnitelma Eeva Simula Liikuntasuunnitelma on luonteeltaan strateginen asiakirja, jota täydentää kunkin kunnan omat liikunnan ja vapaa-ajan hankesuunnitelmat. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelman tavoitteena on Jyväskylän seudun kuntien liikuntapalveluiden keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä ja eri tahojen välistä työnjakoa selkiyttämällä aktivoida ja innostaa seudun asukkaita liikkumaan. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassa on mukana seitsemän kuntaa: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Liikuntasuunnitelman laadintaprosessista on vastannut syksyllä 2008 perustettu ohjausryhmä, joka koostuu kuntien liikunnan asiantuntijoista. Säännöllisesti kokoontuvan ryhmän puheenjohtajana on toiminut professori Kimmo Suomi. Asukkaiden käsityksiä kuntien ja seudun liikunnasta ja lii- kuntapalveluista kartoitettiin puhelinhaastatteluilla ja seudun liikuntaseurojen mielipiteitä kerättiin sähköpostikyselyllä. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma valmistuu syyskuussa, jolloin se esitetään seudun kuntien päätöksentekijöille tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi. Liikuntasuunnitelma julkistetaan tiedotustilaisuudessa Keski-Suomen museon auditoriossa 23.9. liikunta- ja urheiluseuroille sekä järjestöille. KUOKKALAN KOTIPIZZA 014-643 664 ma- pe 10.30-21 la 11-21 su 12-22 Syöttäjänkatu 2. Kuokkalan liikekeskus