1. Johdanto Osallistumisen hurmaa projekti käynnistyi maaliskuussa 2012 Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Projekti on kolmivuotinen (2012-2014), ikäihmisille suunnattu taide- ja kulttuurihanke, jonka taustalla ovat neljä ikäihmisille palveluja tuottavaa yhdistystä Kaakkois Suomesta, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry hallinnoijatahona sekä Maria Kodin kannatusyhdistys ry, Pyhtään Mäntyrinne ry ja Palveluyhdistys Rateva ry. Projekti pohjautuu Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014 hankkeen toimenpide-ehdotuksiin. Ohjelmassa esitetään, että kulttuuritoiminta ja taidelähtöiset menetelmät integroidaan kiinteäksi osaksi kokonaisuutta myös vanhustyössä. Tavoitteena on siis kulttuurin tuominen osaksi ikäihmisten arkea niin hoivayksiköissä, vapaaehtoistyössä kuin omaishoidossakin. Tähän työhön tarvitaan laajaa yhteistyöverkostoa, joita on otettu myös osaksi projektia. Verkostoon kuuluu hankealueen oppilaitoksia, muita yhdistyksiä ja hankkeita, yrityksiä ja kunnallisia toimijoita eri hallinnonaloilta. Taide ja kulttuuri käsitetään hankkeessa laaja-alaisesti arjen kulttuuriksi, jonka tulisi olla osa kaikkien jokapäiväistä elämää ja kaikkien oikeus, myös hoiva- ja palveluasumisen piirissä. Hankkeen tavoitteena on saada arjen taide ja kulttuuri kaikkien saataville riippumatta esimerkiksi ikäihmisen asumismuodosta tai fyysisestä kunnosta. Taide ja kulttuuri työmuotoina olisi erottamaton osa myös hoitajien työtä niin asiakkaiden kotona kuin hoiva- ja palveluyksiköissäkin tuoden iloa ja elämyksiä kaikille osapuolille. Taidetta ja kulttuuria voitaisiin ja sitä tulisi hyödyntää osana hyvää, laadukasta hoitoa. Paitsi juhlapuheissa asia on huomioitu nykyisin myös lainsäädännössä ja erilaisissa visioissa tulevaisuuden hyvinvoinnin oleellisena osatekijänä (esim. Vanhuspalvelulaki, Suomen kuntaliiton visio vuoteen 2020). Kulttuuritoiminnalla on tutkittuja ja laaja-alaisia vaikutuksia ikäihmisten hyvinvointiin: koettu elämänlaatu ja hyvinvointi paranee, kivut ja surut jäävät taka-alalle, itsetunto lisääntyy ja muistitoimintojen heikkeneminen hidastuu. Jopa eliniän on todettu pitenevän kulttuuririkasta ja sosiaalista elämää elävillä. Sykähdyttävät ja mieltä liikuttavat kokemukset arjessa, joita erilaiset taide ja kulttuurielämykset tuottavat, olisivat näin osa kaikkien hyvinvointia. Osallistumisen Hurmaa - projektissa kulttuurista kehittämistyötä on toteuttanut projektihenkilöstö; projektipäällikkö Satu Suni sekä projektityöntekijät Satu Liikkanen ja Mari Palmroth. Projektin aikana on luotu Osallistumisen hurmaa toimintamalli, jonka avulla toteutetaan ikäihmisille suunniteltua taide- ja kulttuuritoimintaa. Mallin tavoitteena on, että palvelujen piirissäkin pystyttäisiin mahdollisimman pitkälle jatkamaan niitä toimintoja, joista on nautittu silloin, kun elämä oli täysin itsenäistä. Toimintamallin avulla on pyrkimys päästä tilanteeseen, jossa taide- ja kulttuurityön hyödyt on havaittu konkreettisesti niin tärkeiksi, että niistä eivät halua luopua käytännön arjessa työntekijät, asukkaat, omaishoitajat eivätkä vapaaehtoistoimijat. Tätä toimintamallia on työstänyt moniammatillinen työryhmä, johon ovat kuuluneet; Satu Suni (Osallistumisen Hurmaa projektin projektipäällikkö), Sirpa Kotola (toiminnanjohtaja, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry), Sanna Inkinen (sairaanhoitaja, Maria kodin kannatusyhdistys ry), Nina Lillberg (omaishoito, Kotkan kaupunki), Merja Pajari (vastaava hoitaja, Pyhtään Mäntyrinne ry), Marjo Eerola (vapaaehtoistyön vastaava, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry), Pirjo Metsäpuro (lähihoitaja, Karhula Koti/Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry). Kiitokset myös Anna Pylkkäselle ja Taina Semille kommenteista ja innoituksesta luodessamme toimintamallikokonaisuutta sekä monille muille, joiden tekstit ja tutkimukset ovat auttaneet avaamaan laajaa kulttuurin kenttää. Toimintamallista on pyritty tekemään mahdollisimman avoin, niin että se olisi monistettavissa erityyppisiin toimintaympäristöihin vanhustyössä, mutta myös riittävän tukeva, että siinä olisi raamit mahdollisimman tasalaatuiselle, päämäärätietoiselle ja monimuotoiselle arjen taide- ja kulttuuritoiminnalle. Toimintamallin kuvaamiseen on valittu omenatarha; siinä kasvaa hyvin hoidettuna runsas sato ja se voi tuottaa monenlaisia hedelmiä, aivan niin kuin rikkaasta, kulttuurisesta maaperästä. Satu Suni, Kotkassa 16.7.2014 2 3
2. Toimintamallissa käytettyjä käsitteitä Sanat, käsitteet ja niiden merkitykset ovat hyvin kulttuurikohtaisia, henkilökohtaisiakin. Merkitykset saattavat vaihdella myös tilanteiden mukaan, mikä tekee kommunikoinnista entistä haasteellisempaa. Ohessa on avattu toimintamallissa käytettyjä käsitteitä ja sitä, mitä tässä mallissa oheisilla käsitteillä tarkoitetaan. Koska kulttuuri ja erityisesti arjen kulttuuri vanhustyössä on vielä suhteellisen tuntematon ja määrittelemätön käsite, projektin tavoitteena on luoda raamit tällaiselle toiminnalle koko matkalle, polulle kotiasumisesta saattohoitoon asti. Toimintamalli on näin tapa toimia, johon työyhteisö tai esimerkiksi vapaaehtoistoimijayhteisö on sitoutunut. Malli on kaikkien tiedossa ja sitä toteuttavat johto sekä työntekijät kaikki omalta osaltaan ja sen toteuttamiseen on resurssoitu. Koska Osallistumisen hurmaa toimintamalli on luotu laajalle sektorille ja erilaisiin tilanteisiin, jokaisen toimijan on muokattava ja sovellettava mallia omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Arjen kulttuuri Arjen kulttuuri on kaikkea ympärillämme olevaa, kulttuuri on elämä itse. Se on osallisuutta arjen toimintoihin ja niiden suunnitteluun. Siihen kuuluu omaehtoinen tekeminen ja arkiaskareet sekä elämän merkityksellisyys ja mielekkyys. Arjen kulttuurissa tekeminen linkittyy ihmisen elämänhistoriaan ja kiinnostuksen kohteisiin; tällöin esimerkiksi tiskaus tai puiden pilkkominen ovat henkilölle tärkeitä, omaan arjen kulttuuriin kuuluvia asioita, joiden tekemistä hän haluaa jatkaa mahdollisimman pitkään, koska ne ovat osa hänen historiaansa ja tottumuksiaan. Kulttuurimyönteinen maaperä Kulttuurimyönteinen maaperä on avoin erilaisille ajatuksille ja ideoille ja tavoille toimia. Se on salliva, kannustava ja aktiivinen. Tällaisessa ilmapiirissä työstetään ja muutetaan tarvittaessa vanhoja ajatuksia ja toimintatapoja. Kulttuurin kenttä Kulttuuri Kulttuuri hoivatyössä Johdon myönteinen asenne Kulttuuri käsitteenä on hyvin laaja ja laajimmillaan kaikkea inhimillistä toimintaa voidaan kutsua kulttuuriksi. Ikääntyneillä, asuivatpa he sitten kotona tai hoiva-asumisen piirissä, on oikeus niin omaan historiaansa ja sen vaalimiseen, kulttuurin erilaiseen harjoittamiseen kuin uuden kokeiluun ja oppimiseen. Erityisesti hoiva- ja palveluyksiköihin liittyen on keskusteltu myös arjen kulttuurista; siitä että kulttuuri ei liity vain juhlahetkiin ja erillisiin ohjelmatuokioihin vaan päivien tulee koostua elävästä elämästä, ei vain odottelusta ja toimenpiteistä. Kulttuuri on tietyn ihmisryhmän tapa elää ja käyttäytyä, kulttuuri on inhimillistä toimintaa tai kulttuuri on taiteita, harrasteita ja ajanvietettä; määritelmiä on monia. Erilaiset tavat, kieli, ruoka ja vaatetus ovat helpoimmin havaittavissa olevia kulttuurin ilmenemismuotoja. Arvot, uskomukset ja asenteet kuuluvat sen sijaan näkymättömään osaan kulttuuria. Niiden muuttaminen ja muutos on vaikeinta, sillä ne ovat juurtuneet syvälle ihmisen sisimpään. On muistettava, että ikäihmisenkin käytökseen ja kiinnostuksen kohteisiin vaikuttavat yleensä laajasti niin häntä ympäröivä kuin aiemmin ympäröinyt kulttuurinen ympäristö (esim. kaupunki/maaseutu, sosiaalinen status, kielialue). Tässä toimintamallissa kulttuuri ymmärretään hyvin laajasti ja sen käytännön ilmenemismuotoina voivat olla esim. erilaiset liikuntamuodot, musiikki, käsityöt, muistelu, puutarhanhoito, sanaristikot ja keräily. Ihmisen kulttuurista perimää ja hänen arvojaan pyritään kunnioittamaan ja käytännön toimissa innoittamaan ja kannustamaan. Kulttuurin merkitys hoivatyössä on nykyisin jo kiistatta tutkimuksin todettu. Valtiotieteen tohtori Hanna-Liisa (Assi) Liikanen tutki taideja kulttuuritoimintaa hoitolaitoksissa väitöskirjassaan Taide kohtaa elämän vuonna 2003. Taide ei paranna kremppoja, mutta se lisää elämänhallinnan tunnetta, ihmisten hyvinvoinnin ja mielekkyyden kokemusta. Kun koemme terveytemme hyväksi, elämme pidempään ja onnellisempina, Liikanen toteaa. Monesti hoivayhteisöissä luovuus törmää kuitenkin yhä edelleen kaavamaiseen hoivarytmiin ja talon sisäisiin esteisiin. Kulttuurinen työote Kulttuuri kuuluu luontevana ja olennaisena osana päivittäiseen työhön sisäänrakennettuna eikä sitä kyseenalaisteta. Työote näkyy koko henkilökunnan toimenkuvissa. Se on todennettavissa oleva osa työvuorosuunnittelua sekä vuoden kierron suunnittelua. Erilaisissa organisaatioissa johdon asenteella on suuri rooli kulttuurisuuden toteutumisessa. Tällöin eri johdon portaat työskentelevät saumattomasti kulttuurisen työotteen edistämiseksi työyhteisössä. Kulttuuritoiminnan aineelliset sekä henkiset resurssivaatimukset ymmärretään eli panostetaan rahallisesti välineisiin, henkilökunnan koulutukseen ja henkilöstöresursseihin. Huolehditaan myös kaikilla tasoilla hyvästä johtamisesta, niin että kaikkien oikeus/ velvollisuus kulttuurin toteuttamiseen toteutuu (esim. työvuorosuunnittelu ja tarvittaessa kulttuuritoiminnan kuukausitoteutumalistat). 4 5
Virike Yksilöllistyminen Vapaaehtoistoiminta Yhteistyö Monissa hoivayksiköissä puhutaan erillisistä viriketuokioista. Tässä toimintamallissa virike sanaa kuitenkin vältetään eihän sitä käytetä työikäistenkään kohdalla. Virike eli harraste voidaankin määritellä herätteeksi tai kannustimeksi. Se on erikseen ryhmälle järjestetty tai työn lomassa yksilöllisesti tapahtuva arjesta poikkeava hetki, joka virkistää, herättää tunteita, antaa ajattelemisen aihetta, haastaa henkisesti tai fyysisesti. Kaiken toiminnan ja kohtaamisen tulee olla vuorovaikutteista ja vahvistaa ikäihmisen identiteettiä, positiivista kuvaa itsestään. Toiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa huomioidaan näin kunkin yksilölliset mieltymykset, voimavarat ja tarpeet. Tähän pyritään kahdenvälisillä tuokioilla ja henkilökohtaisella kohtaamisella, pienryhmätoiminnalla sekä ryhmätoimintojen hyvällä ja tarpeen mukaisella suunnittelulla. Ollaan valmiita omaksumaan myös kokonaan uusia toimintatapoja. Vapaaehtoistoiminta on vastikkeetonta, omasta halusta tehtävää monimuotoista toimimista tavalla tai toisella toisen hyväksi. Vapaaehtoistoimija voi itse päättää toiminnan muodon sekä ajan, jota toimintaan käyttää. Vapaaehtoistoiminta on myös oikeus lopettaa ilmoittamalla siitä yksikölle / organisaatiolle. Vapaaehtoistoimijalla ei siis ole palkattuun henkilöstöön nähden samoja oikeuksia tai velvollisuuksia, mutta yhteistyön tulisi kuitenkin olla avointa, kannustavaa ja saumatonta; toimimme yhdessä ikäihmisten parhaaksi. Yhteistyö on konkreettista yhteistoimintaa, josta molemmat osapuolet saavat jotakin. Asumis- ja päivätoimintayksiköiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden (esimerkiksi opiskelijat, esiintyjät, vapaaehtoistyöntekijät) ja palkatun henkilöstön yhteistyö tuo molemminpuolista oppimista. Myös esimerkiksi koululais- ja päiväkotivierailut palvelukodeissa, joista asukkaat saavat iloa ja lapset mm. esiintymiskokemusta ja kontakteja eri-ikäisiin ihmisiin on osa yhteistyötä. Yhteisöllisyys Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat avainsanoja myös kulttuurisuudessa. Ilman yhteisöllisyyttä toiminta niin hoivayksiköissä kuin vapaaehtoisja harrastetoiminnan verkostoissa olisi vajavaista ja osin mahdotontakin. Mm. tutkija Markku T. Hyyppä on tutkinut yhteisöllisyyden merkitystä niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma hoivatyössä Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma (liite 3-4) on asukkaan tai päivätoiminnassa mukana olevan kanssa yhdessä tehty suunnitelma kulttuurin toteutumisesta kotona tai hoivayksikössä. Se on kiinteä osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Suunnitelmassa paneudutaan niin henkilöhistoriaan, ympäristöön kuin tulevaisuudentoiveisiin. Suunnitelmaa ovat laatimassa asukkaan/päivätoiminnassa mukana olevan lisäksi hoitaja, omainen ja mahdollisuuksien mukaan erilaisten sidosryhmien edustajia. Suunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain ja sitä täydennetään aina tarpeen mukaan. Monissa hoiva- ja palveluasumisen yksiköissä lomakkeesta käytetään myös nimitystä Elämänkaarilomake. Suunnitelma voidaan toteuttaa esimerkiksi Omakuva monologin kautta, jossa hoitaja eri lähteistä kirjaa 100 asiaa asiakkaastaan (Taina Semi; ohje/lomake liitteenä 2). 6 7
3. Osallistumisen Hurmaa - toimintamalli 8 9
4. Kulttuuritoiminnan toteuttaminen Jotta kulttuuri muodostuisi eläväksi osaksi hoiva- ja palveluyksiköiden sekä kotihoidon arkea, tarvitaan käytännön työkaluja eri tasoille. Näitä ovat toisaalta arjen työn lomassa toteutettu huomaamatonkin kulttuuritoiminta; lauletaan ja loruillaan kylpyyn mentäessä, katetaan yhdessä pöytää ja otetaan tanssiaskelia kävelytyksen lomassa, tarinoidaan ja muistellaan. Toisaalta tarvitaan myös monipuolista järjestettyä ja organisoitua ryhmätoimintaa. Lähes kaikkia toiminnan työkaluja voidaan soveltaa niin yksilö- kuin ryhmälähtöisiin menetelmiin. On mietittävä yhdessä ja yksilökohtaisesti millaisista toimintaa juuri tässä hetkessä kaivataan. Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma on tässä hyvänä runkona (liite 3-4). Näistä erillisten kulttuuristen hetkien toteuttamisesta edetäänkin kohti todellista kulttuurinmuutosta, jolloin hoiva- ja palvelukodeissa eletään Elämää. Eväitä toteutukseen: - Omenat voivat ja niiden tulee risteytyä eli käytännön hetkissä käytetään erilaisia välineitä ja tapoja toteuttaa asioita, aivan kuin meidän jokaisen elämässä. - Työkaluja tulee käyttää asiakaslähtöisesti ja monipuolisesti. - Ei pidä aliarvioida; yleensä sekä hoitaja että asukas/ikäihminen pystyy enempään kuin oltiin ajateltu. Jokainen pitää jostakin, jokainen pystyy johonkin. Lakataan pelkäämästä ja juhlistetaan elämää enemmän. - Kannattaa olla ennakkoluuloton ja kokeilla uutta; parhaat toimintatavat juuri teillä jäävät tätä kautta elämään. 10 11
12 13
5. Kulttuurinen toimintaprosessi Kulttuuriprosessin rakenne Puun runko; Kulttuurinen toiminta perustuu arvoille, lainsäädännölle sekä vallitseville eri tasojen yhteiskunnallisille linjauksille. Oksa 1; Toimintayksikkö/kaupunki/kunta Johto ja henkilökunta sopivat yhtenäiset toimintatavat, joiden kautta varmistetaan toiminnan laatu, sujuvuus ja monipuolisuus. Keinoina ovat mm. koulutus, huolellinen toimintojen suunnittelu (mm. vuosikello, liite 1) ja vapaaehtoisten sekä muiden yhteistyötahojen saumaton organisoiminen mukaan toimintaan. Alussa, ennen toimintamallin juurtumista ja automatisoitumista, voidaan tarvita kulttuuritoiminnan seurantalomakkeiden (liite 5) käyttöä. Yksikön on oltava joustava ottamaan vastaan erilaisista taustoista tulevia henkilöitä ja kuuntelemaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan sekä vastaamaan niihin. Yksikön on oltava tarvittaessa valmis muuttumaan asukkaidensa mukana. Taustan ja organisaation ollessa kunnossa toteutetaan yksikössä suunnitelmallista, monipuolista ja asiakaslähtöistä toimintaa. Yksiköissä toteutetaan kulttuurista työotetta tartutaan hetkeen. Oksa 2; Henkilön tullessa palvelujen piiriin tai asumaan palveluyksikköön hänellä on mukanaan elämänhistoriansa, muistot, ihmissuhteet sekä toiveet tulevasta. Henkilön psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky vaikuttaa tulevaan kulttuurikirjoon ja toimintaan. Puun latva; Palvelut muokkautuvat näin henkilökunnan ja asukkaiden yhteisten intressien kautta eli palvelutarpeen mukaisesti. Henkilön tullessa palvelujen piiriin hänelle tehdään henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma hoito- ja palvelusuunnitelman yhteydessä. Tälle suunnitelmalle perustuu osallistuminen joko itsenäisesti tai henkilökunnan auttamana/viemänä vapaaehtoisten järjestämään toimintaan, yhteistyökumppaneiden ja omaisten järjestämään toimintaan, yksikön omaan tai ulkopuolisten organisoimaan kerhotoimintaan, ryhmätoimintaan ja yksilötoimintaan. Näin syntyy prosessipuu, joka elää ja kasvaa jatkuvasti; niin oksat kuin latva. Puu, johon ympäristö vaikuttaa ja jonka vaikutukset on nähtävissä ympäröivässä maisemassa. 14 15
6. Työyhteisöissä yhteisesti sovittavat asiat 16 17
7. Ideoita, faktoja ja kokemuksia KULTTUURIN ERI MUOTOJA Taiteen ja kulttuurin positiivisista vaikutuksista ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on jo paljon tutkimustietoa ja tämä on huomioitu jo myös erilaisissa laatusuosituksissa, lainsäädännössä ja kilpailutusmittareissa. Aihe on huomioitu myös Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11) sekä uudessa Vanhuspalvelulaissa (ast. voim. 1.7.2013-1.1.2015). Myös Markku T. Hyypän, Hanna-Liisa Liikasen ja Leonie Hohenthal-Antinin kirjallisuudesta ja tutkimuksissa on vakuuttavaa näyttöä kulttuurin voimasta. Osallistumisen hurmaan projektin materiaalipankkiin (www.osallistumisenhurmaa.fi) on koottu erilaista tuotettua materiaalia hoitohenkilökunnan, vapaaehtoistoimijoiden, omaishoitajien ja muiden toimijoiden käyttöön. Tuotokset on tarkoitettu tarvittaessa niin käytännön ohjeiksi kuin ideoiden ja innoituksen antajaksi. Eri taiteen ja kulttuurin alueet inspiroivat ja innostavat meitä ihmisiä eri tavoin, kokemukset ja mieltymykset ovat henkilökohtaisia. Jokaiselle löytyy kuitenkin kulttuurin saralta asioita, joista hän pitää ja joita hän voi tehdä. Ohessa niin tutkittua tietoa eri alueiden harjoittamisen vaikutuksista kuin projektin aikana syntyneitä kokemuksia käytännön kokeilevasta toiminnasta. Muistelu ja muistin aktivointi Muistelussa luomme verkostoa menneisyyden ja nykyisyyden välille. Näin siis luomme omaa identiteettiämme. Muistelu on myös itsetunnon rakentamisen väline, sillä jokainen tarina on arvokas ja ainutlaatuinen. Muistoja voi herätellä esimerkiksi tuttujen laulujen, valokuvien ja esineiden avulla. Musiikki Musiikin vaikutuksista ikäihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen on eniten tutkimustietoa ja sen piirissä on tehty erilaisia hankkeita ja materiaalin tuottamista (esim. Virkistys Verso hanke 2005-2011). Mm. Ava Numminen on tutkinut ja luennoinut paljon musiikin vaikutuksista mielelle ja fyysiselle terveydelle. Musiikin tulisi olla itselle mieluista ja näin tuottaa positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia. Tanssi Tanssissa yhdistyvät niin fyysisen liikunnan kuin musiikinkin positiiviset vaikutukset. Näin tanssi parantaa tai ainakin pitää yllä fyysistä toimintakykyä, muistia, motoriikkaa ja tasapainoa sekä virkistää henkisesti. Paritanssissa tärkeitä elementtejä ovat myös fyysinen kosketus ja sosiaalinen kommunikointi. Kädentaidot Erilaisessa käsillä tekemisessä pääpaino on toisaalta motoristen taitojen ylläpitämisessä sekä toisaalta kauneuden kaipuun tyydyttämisessä. Tärkeässä osassa on myös itsetunnon ylläpitäminen; minä osaan ja pystyn vielä. Käsillä tekeminen voidaan nähdä ja se voi olla myös terapeuttista toimintaa, kuten Sinikka Pölläsen kirjoittamassa artikkelissa Käsityö terapiana ja terapeuttisena toimintana kuvataan (Oppimista, opetusta, monitieteellisyyttä kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä, 2008). Käytännön ohjeita löytyy mm. Vanhustyön Keskusliiton sivuilta www.ystavapiiri.fi ideapankista. Arjen askareet Yhteisöllisyys Tuolizumbaa Karhunkulman päiväkeskuksessa. Tuolitanssia Pyhtään Mäntyrinteellä. Tavalliset arjen askareet tuovat tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Vaikka kunto heikkenisi ja jouduttaisin siirtymään palvelujen piiriin tulisi mahdollisimman pitkälle pyrkiä jatkamaan niitä toimintoja kuin aiemminkin (vrt. kulttuurisuunnitelma). Liisa Helenius, Pirkko Sassi & Piia Silvennoinen ovat koonneet julkaisun Ideoita yhdessäoloon vanhusten kanssa, Arjen tutut askeleet (Laurea ammattikorkeakoulu, Tikkurilan yksikkö 2013), josta löytyy paljon hyviä ideoita arjen yhdessäoloon ja askareisiin. Mm Markku T. Hyyppä on tutkimuksissaan todennut yhteisöllisyyden positiiviset vaikutukset niin hyvinvoinnille kuin terveydellekin. Yhteisöllisyys on osa kulttuuria ja kulttuuri yhteisöllisyyttä. 18 19
Liikunta Liikunnan merkitys ikäihmisten arjessa on tunnustettu jo niin ruohonjuuritasolla kuin se on huomioitu lainsäädännössä ja ohjeistuksissa. Mm. seuraavilta sivustoilta on löydettävissä aiheesta lisää tietoja: www.voimaavanhuuteen.fi, www.ukkinstituutti.fi sekä Kuntokallio/Vanhusten liikunnanohjaus, Työkirja osa 1. Kuntouttava työote on siis arkipäivää, mutta edelleen toiminnan muotoja voidaan monipuolistaa ja saattaa yksilöllisemmiksi. Hengellinen toiminta Monille ikäihmisille tulevat läheisiksi erilaiset hengelliset kysymykset. Tämä voi tarkoittaa keskustelua ja pohdiskelua elämästä yleensä ja sen rajallisuudesta tai uskonnon harjoittamista esimerkiksi rukouksien tai laulujen laulamisen muodossa. Myös 1.7.2013 voimaan astuneessa Vanhuspalvelulaissa todetaan, että sosiaalista vuorovaikutusta ylläpitää ja hyvinvointia edistää muun muassa se, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus oman vakaumuksensa mukaiseen hengelliseen toimintaan osallistumiseen. Ympäristö Ympäristö voidaan jakaa karkeasti sisä- ja ulkotiloihin sekä laajemmin lähiympäristöön, kylään tai kaupunkiin. Näillä kaikilla on merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Ympäristön pitäisi olla toisaalta esteetöntä liikkumisen kannalta, mutta myös esteettistä ja inspiroivaa. Sisätiloissa vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi sisustuksessa käytetyt värit ja materiaalit, huonekalut, esineet ja koristeet, kasvit, valaistus, äänet ja tuoksut. Ulkotiloissa esteettömyyden lisäksi korostuvat myös viherrakentaminen ja toiminnallisuus sekä valaistus. Yhteisötasolla tulisi huomioida kommunikointi ja yhteisöllisyys; myös hoiva- ja palveluyksiköiden tulisi olla aktiivinen osa ympäröivää yhteiskuntaa ja lähiyhteisöä. 8. Lopuksi Toivottavasti projektin päätyttyäkin kipinä jää elämään ja entistä paremmin kaikkialla ymmärretään se, että... Elämyshuone Kotka-kodin päiväkeskuksessa. Toimintakeskus Ratevan asukkaiden aulatiloja somistaa kauniit maisematapetit. Maria-kodissa pihapiirissä asustelevat myös kesäkanat. 20 21
Liite 1 Vuosikellon laatiminen Arjen kulttuurin vuosikello vuosi Jokaisessa ympärivuorokautisen hoivan yksikössä huomioidaan jollakin tavalla seuraavia vuosikellon kalenterijuhlia ja tapahtumia erilaisine toimintoineen. Juhlien yhteyteen on kirjattu erilaisia toteutustapoja, mutta jokainen palvelutalo, päiväkeskus ja osasto voi tehdä omasta vuosikellostaan omannäköisen, johon kirjataan yhteisesti sovitut asiat kunkin juhlapäivän kohdalle. Vuosikello pyritään huomioimaan myös omais- ja kotihoidossa. Laskiainen: laskiaispulla, ulkoilu mahdollisuuksien mukaan Pääsiäinen: virpojien vierailu, rairuoho, mämmi, seurakunnan/seurakuntien vierailu Vappu: koristeet (ilmapallot, serpentiini), sima ja munkki Äitienpäivä: kukat, kahvitus ja musiikki Juhannus: juhannuskoivut ja tarjoilu (kesäjuhla juhannuksen yhteydessä tai muulloin sopivana ajankohtana) Vanhustenviikko: ulkopuolista ohjelmaa, toiveruokalista Isänpäivä: kukat, kahvitus ja musiikkia Itsenäisyyspäivä: aiheeseen sopivaa musiikkia, kahvitus, kynttilät ja liputus Joulu: joulujuhla/pikkujoulu, ateria, joulurauhan julistus, seurakunnan/seurakuntien vierailu Uusivuosi: ulkotulet, teemaruokailu, juhlajuoma Yksikön perinteiset juhlat ja muut tapahtumat: monille yksiköille on jo varmasti muodostunut perinteisiä juhlia esim. kesäjuhlia ja näistä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni jatkossakin ja kirjata ne myös vuosikelloon. Paikalliset markkinat ja muut tapahtumat on myös hyvä huomioida. Laatikaa ennen kalenterivuoden alkua seuraavalle vuodelle arjen kulttuurin vuosikello. Kirjatkaa vuosikelloon myös päivämäärät. Yhteisesti sovittu vuosikellon sisältö auttaa ennakointia ja sujuvaa toteutusta. Yhteiset juhlat ja perinteet ovat tärkeitä asukkaille/asiakkaille, koska ne ovat olleet ja ovat edelleen merkittävässä asemassa meidän jokaisen ihmisen elämässä aina koko elämänkaaremme ajan. Panostetaan ja yritetään saada erilaisia kohokohtia ja elämyksiä arjen keskelle. Kun olette laatineet vuosikellon. Miettikää yhdessä vähintään kolme vuosikellon kohtaa, joihin teillä yhteisesti erityisesti panostetaan yhteisen juhlan muodossa ja huomioikaa tämä suunnitelmassa. Juhla voi sisältää asukkaiden esityksiä, henkilökunnan esityksiä tai ulkopuolista ohjelmaa ym. Jokaiselle juhlalle voidaan vuosikelloa suunniteltaessa tarvittaessa nimetä vastuuhenkilö organisointia ja tiedotusta varten. Juhlien käytännön toteutukseen ja valmisteluun voi osallistua koko henkilökunta yhdessä asukkaiden kanssa. Tehdään yhdessä arjesta juhlaa! Laskiainen: Pääsiäinen: Vappu: Äitienpäivä: Juhannus: Vanhustenviikko: Yksikön perinteiset juhlat ja tapahtumat: 22 23
Liite 2 Luo oman asukkaan Omakuva monologi Isänpäivä: Joulu: Uusivuosi: Yksikön juhlat ja tapahtumat: Tämä vuosikello on laadittu Allekirjoitukset: Aika ja paikka Miten teen? Haastattele asukasta Haastattele omaista Analysoi toimintakykymittarit esim. Pystyn lukemaan ja ymmärrän luettua tekstiä. Kognitiivinen toimintakyky, mihin tarvitsen tukea esim. miten heikentynyt kognitiivinen toiminta näkyy ruokailussa tai käyttäytymisessä Nykyinen terveydentilani Ota selvää lempiasioista ja mieltymyksistä ( esim. lempinimi, musiikki, vaatteet, vuorokauden aika, ruoka, herkut, taide/kulttuuri, harrastus, askare, vuoden aika, kukka, väri jne.) Voit keksiä itse lisää yhdessä asukkaan kanssa. Persoonallisuudesta - millainen luonne minulla on Muisto, pienitarina elämän varrelta Inhot, toiveet, tarpeet ( emotionaaliset, fyysiset, sosiaaliset ja henkiset/hengelliset tarpeet) (mikä lohduttaa, mikä järkyttää, mitä inhoan, mihin olen kiintynyt, elämäni saavutukset ja palkinnot, elämäni roolit ja ammatin sekä työuran merkitys) Kerää tietoa pikkuhiljaa, hyödynnä pesuhetket, ruokailuhetket, aktiviteettihetket. Kun olet saanut tiedot kerätyksi kirjoita löydetyt tiedot ranskalaisin viivoin minä muotoon. Lukekaa valmiit monologit tiimin toisille jäsenille erikseen järjestetyssä monologipiireissä ja täydentäkää monologia toisten tiimiläisten kommenteilla Älä ota stressiä, keräät sen tiedon minkä saat ja voit käyttää omaa luovuutta oman mielen mukaan! Malli Omakuva monologin käytöstä on Taina Semin kehittämä Asukkaan omakuva monologitarinasta voit helposti siirtää ydinkohdat asukkaan kulttuurisuunnitelmaan (liitteet 3 ja 4). 24 25
Henrikin oma polku / Minun tarinani (esimerkki valmiista omakuva monologitarinasta) liite 3 Synnyin Säkkijärven pitäjässä joulukuussa 1931. Vanhemmat olivat pientilallisia, taisi olla neljä lehmää, hevonen ja muita pienempiä eläimiä, silloin kuin siellä koulun aloitin. Pian piti kuitenkin koulu lopettaa, kun tuli sota ja kaikki muuttui. Minä ja kolme siskoani jouduttiin evakkoon Paimioon, isä oli joutunut rintamalle jo aiemmin. Pari kertaa tultiin sitten sieltä vielä takaisin kotipaikalle, mutta niinhän siinä sitten kävi, että jouduttiin lopullisesti koti jättämään ja uusi talo tehtiin entiseen Kymin pitäjään. Isä haavoittui sodassa, mutta onneksi ei kovin pahasti ja pystyi rakentamaan meille talon sekä elannon antamaan sahamiehenä. Äiti oli ensin kotona, mutta pääsi sitten hänkin myöhemmin vieraisiin töihin kauppa-apulaiseksi. Kun pääsin jatkamaan koulua, niin pärjäsin oikein hyvin ja vanhemmatkin oli sitä mieltä, että pojan on hyvä antaa koulua käydä kun päätä on annettu. Luin sitten itseni teknikoksi asti ja sain oikein hyvän paikankin Ahlströmiltä. Tehdas piti meistä hyvän huolen ja töitä riitti. Löysin sitten Tampsan lavalta yhtenä lauantai-iltana tuon Hilman, jonka kanssa heti aletttiin riiaamaan. Reilun vuoden päästä mentiin sitten jo naimisiin ja siitä vuoden päästä syntyi ensimmäinen lapsi. Kaikkiaan neljä lasta saatiin, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Hyvin ovat kaikki pärjänneet elämässä, vaikka jo muualla asuvatkin. Yksi poika vaan jäi tähän Kotkaan. Silloin työiässä ei paljon harrastuksille aikaa jäänyt, mutta eläkkeelle jäätyä aloitin sitten kuorolaulun ja urheilumiehiähän olen aina ollut. Eläkkeellä jäi aikaa toisten auttamisellekin ja tein niin kauppareissuja ja halonhakkuuta naapurin Kallelle kuin meidän lauluporukan kanssa ilahduttamassa palvelutalon asukkaita. Kovasti sitä nautti kun sai suhteellisen terveenä eläkkeellä olla, kävin tanssimassa, kalastamassa ja pyörälenkeillä. Lapsenlapsetkin kaipasi kaitsijaa aina silloin tällöin. Sitten Hilma sai halvauksen ja hoidin häntä ensin kotona. Kun en enää jaksanut, niin hänet siirrettiin palvelukotiin. Nyt olen sitten itsekin jo täällä. Hilman sain vielä näin suhteellisen hyvissä voimin hyvästellä. Hän oli saattohoidossa tässä samassa talossa viimeisen kuukauden. Se oli tärkeää, että sain laulaa hänelle mielivirren vielä viimeisenä iltana. Pidän siitä, että täällä on hyvä järjestys. Paikat pitää olla puhtaat ja vaatteet siististi viikattu. Sunnuntaiksi haluan aina kauluspaidan, niin kuin aina ennenkin. Tykkään, että käy vieraita, mutta televisiosta en niin välitä. Puoli yhdeksän uutiset toki katson. Olen kaikkiruokainen, mutta makaroonia en ole oppinut syömään. Tykkään kuunnella vanhaa tanssimusiikkia ja erityisesti Satumaa tango on lempikappaleeni. Täällä Kiiskirannassa tykkään osallistua kyllä kaikenlaiseen toimintaan, mutta askarrella en halua. 26 27
liite 4 28 29
liite 5 KULTTUURITOIMINNAN SEURANTALOMAKE KULTTUURITOIMINNAN SEURANTA OHJEISTUS SEURANTALOMAKETTA VARTEN Kulttuuritoiminta on oleellinen osa hoitotyötä sekä asukkaiden hyvinvointia. Toiminnan kehittämiseksi tarvitsemme tietoja yksikössänne järjestettävästä toiminnasta. Oheisella lomakkeella seuraamme pidettyjä toimintatuokioita, jotka kestoltaan ovat minimissään 15 minuuttia. Pidetyt tuokiot, osallistujien määrä sekä tuokion pitäjien nimet kirjataan ylös lomakkeelle. Lomake kerätään kerran kuukaudessa. Kulttuuritoiminta on asukkaille järjestettyä toimintaa jonka tavoitteena on tuoda päivään sisältöä, elämyksiä, kohokohtia, mielenvirkistystä ja kuntoutusta; kokonaisvaltaista hyvinvointia. TALO/YKSIKKÖ: KUUKAUSI/VUOSI: OSALLISTUJAT TAPAHTUMAT asukkaiden lkm muut osallistujat (nimet) TALON ULKOINEN TAPAHTUMA/KÄYNTI TALON SISÄINEN TAPAHTUMA ULKOILUPÄIVÄ YKSIKÖN OMAT VIRIKETUOKIOT OSALLISTUJAT PÄIVÄ VIRIKE asukkaiden lkm tuokion vetäjän nimi ja muut mukana olleet Esimerkkejä: 30 31
Omia muistiinpanoja: 32 33
34