Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen
Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista kasvaa Mukaan pk-yritykset ja Suomen kaikki talousalueet Saavutettavuus tärkeä kilpailukykytekijä
Tie- ja rataverkon menneisyys vai tulevaisuus? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike R. Pynnönen
Liikennejärjestelmä täältä maailmalle ja maailmalta tänne Kaupunkiseudut, Lähde: Rodrique 2009
Liikenne on johdettua kysyntää Teollisuus A Teollisuus B Kauppa Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu, infra Matkailu Asuminen, työssäkäynti, arkiliikkuminen
Liikennejärjestelmän tulevaisuus Mikä säilyy ennallaan? Mikä muuttuu?
Nykyiset toimialat ja niiden liikenteelliset tarpeet
Toimialojen muutokset ja niiden liikenteelliset vaikutukset
Uusien toimialojen liikenteelliset vaikutukset
Yritystoiminta on merkittävä osa kansantaloutta Kansantalous Liikennepalvelu Infra
Väylät osana isompaa systeemiä
Tuotannon jalostusarvo 2013 Kaikki toimialat yhteensä 95 mrd. Teollisuus ~25 mrd. Kauppa ~14 mrd. Rakentaminen ~10 mrd. Kuljetus ~8 mrd. Informaatio ja viestintä ~8 mrd. Majoitus ja ravitsemus ~2,5 mrd.
Liikenteelliset hyödyt realisoituvat yritysten kautta Investoinnit Toimenpiteet
Ovatko kysyntä ja tarjonta balanssissa?
Yritysten logistiikka Erilaisia globaaleja toimitusketjuja Raaka-aineet, välituotteet, komponentit, tuotteet ja palvelut liikkuvat toimitusketjuissa Yritykset tarvitsevat liikenteen sujuvuutta, häiriöttömyyttä ja kustannustehokkuutta Liikenneinfrastruktuurin laatu tärkeää vaikuttaa kaikkiin toimitusketjuihin yhtenäinen laatu kantavuutta, kapasiteettia, turvallisuutta
Kuljetus- ja matkaketjujen kertyminen yhteysväleittäin
Löytyykö vastaus priorisointiin liikenneboxista? Teollisuus A Teollisuus B Kauppa Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu, infra Matkailu Asuminen, työssäkäynti, arkiliikkuminen
Suomen kansainvälisten kuljetusten solmupisteet ja suurimmat tavaravirrat Ulkomaan henkilöliikenteen solmupisteet ja suurimmat matkustajavirrat Kuvat lähteestä: Rissanen et al. 2013. ALLI-kartasto. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
Siirretäänkö laivaa vai tehdasta? Satamat palvelevat eri toimialoja (esim. metsä, metalli, kemia, kauppa ) ja yrityksiä Rannan teollisuudelle usein välttämättömyys Yritys voi keskittää tuotantoaan tai ryhtyä käyttämään yhtä tai muutamaa satamaa Tavaravirtojen keskittyminen Markkinaehtoinen keskittyminen -> frekvenssisatamat Liika keskittyminen -> myös maaliikenne keskittyy ja tavaraa vedetään turhaan maavetona Satamien merkitys vaikutusalueellaan
Markkinat ratkaisevat Yritykset optimoivat kuljetusketjunsa ja toimivat sen mukaisesti optimitilanne muuttuu koko ajan Yritykset voivat yhdessä hakea kuljetusten skaalaetua yhdistämällä tavaravirtojaan Satamat vain osana kuljetusketjua Satamat kilpailevat palveluillaan satamaoperaattorit avainasemassa satamanpitäjä luo edellytykset Satamat valikoituvat kuljetusketjujen optimoinnin mukaan nyt ja tulevaisuudessa Markkinat ratkaisevat satamien määrän ja laadun
Rautatieliikenne henkilöitä vai tavaraa? Rataverkon kuormitus kasvanut, junien täsmällisyys heikentynyt Tavara- ja henkilöliikenne pääosin samoilla radoilla Kapasiteetin lisääminen (2- raiteiset pääyhteysvälit) Rataverkko: vaihtoehtoiset kuljetusreitit Kv. yhteydet: Venäjä ja arktinen alue Asema 2 Asema 1 Paikka Herkkyys häiriöille Aika Junien määrä
Kaksoisraiteita lisää Tarvetta olisi yhteysväleillä: Helsinki Oulu 2017 mennessä toteutetaan Ruha Lapua ja Kokkola Ylivieska puuttuu Tampere Seinäjoki, Lapua Kokkola, Ylivieska Oulu Helsinki itäraja Luumäki Imatra: yleissuunnitelma, ei toteutuspäätöstä Luumäki Vainikkala: yleissuunnitelma, ei toteutuspäätöstä Kuva: Liikennevirasto Helsinki Jyväskylä puuttuu Orivesi Jyväskylä
Kumpi on tärkeämpi: raaka-aine vai lopputuote? Molemmat palvelevat teollisuutta ja kauppaa Runkokuljetukset pääosin pääteitä, jakelu ja keräily myös alemmalla verkolla Sekä raaka-aineet että tuotteet välttämättömiä toimitusketjussa Voidaan priorisoida esim. metsäteollisuuden hakkuiden perusteella täsmähoitoa tietyille alueille: yhteistyö teollisuuden ja tienpitäjän välillä Elinkeinoelämälle tärkeää koko Suomi, alueellinen näkökulma ei dominoi
Eri toimialojen tiekuljetusvirtoja Kuva: Elinkeinoelämän tarpeet raportti / Tiehallinto 2007
Kauppa riippuu asukkaista matkailu ei Päivittäistavarakaupan toimipaikat 2010 Matkailu Suomessa 2013 toimipaikkaa/ykr-ruutu (250m x 250m) 5 milj. 1 2 tai useampi 10 milj. Aineisto YKR/SYKE 2010 Karttapohja: OpenStreetMap contributors, CC-BY-SA 5 milj. * Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2013 Lähde: Majoitustilasto. Tilastokeskus
Suomi lentoliikenteen alisuorittaja Lentoliikenne erittäin tärkeä kilpailutekijä kansainvälisessä toimintaympäristössä Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisten lentomarkkinoiden kehityksessä mm. Skandinaviaan nähden: kilpailuhaitta Suomen yritysten ja matkailun saavutettavuus heikompi kuin kilpailijamaissa Skandinaviassa 20 yli miljoonan matkustajan kenttää, Suomessa 1 Lentoliikenteen vapautumisen jälkeen Skandinavian alueelliset lentoasemat ovat kasvaneet paljon, Suomessa ei juuri lainkaan
Matkustajaliikenne Pohjolan päälentoasemilla 2013
Matkustajaliikenteen kehitys Pohjolan alueellisilla lentoasemilla 1999 2013 1999
Matkustajaliikenteen kehitys Pohjolan alueellisilla lentoasemilla 1999 2013 2013
Matkailu Suomen vientituotteena 2013 energiatuotteet kulutustavarat 5,5 korkean teknologian tuotteet 3,5 1,4 elintarvikkeet sähkötuotteet ja elektroniikka 6,4 Lähde: Tulli, TEM 6,8 9,6 vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta *2012 vientitavaran arvo tuoteluokittain (CPA 2008) vientitavaran arvo toimialoittain (TOL 2008) vientitavaran arvo tavaroiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (perustuen CPA 2002) vientitavaran arvo kattaen Eurostatin määritelmän mukaiset SITC-tavaralajit konteissa kuljetetun vientitavaran arvo kaupan alan tavaravienti konteissa kuljetettu tavara matkailu 8,0 4,2* metsäteollisuuden tuotteet 11,2 metallit ja metallituotteet 8,0 koneet, laitteet ja kulkuneuvot kemianteollisuuden tuotteet 13,8 9,6 tavaravienti yhteensä 55,9 mrd. e
Näkökulmia liikenneinfran Ei voida priorisoida vain priorisointiin Liikennemäärien perusteella Toimialan perusteella Alueen asukasmäärän perusteella Parempi tarkastella suurempia kokonaisuuksia Liikenneverkot (pääverkko, alempi verkko, kaupunkiseudut) Yhteysvälit väyliä käyttävien yritysten arvonlisäyksen avulla Nykyinen kysyntä pohjana, mutta myös tulevaa kysyntää varten luotava tarjontaa
Infran rahoitus ja sen kohdentaminen Infran rahoitus Toimenpiteiden sisältö ja ajoitus! 2015 2020 2030 Infran hyödyt elinkeinoelämälle
Infran rahoitus ja sen kohdentaminen Infran rahoitus Toimenpiteiden sisältö ja ajoitus! 2015 2020 2030 Infran hyödyt elinkeinoelämälle
Infran rahoitus ja sen kohdentaminen Infran hyödyt elinkeinoelämälle Toimenpiteiden sisältö ja ajoitus! 2015 2020 2030 Infran rahoitus
Yhteenveto Suomi on osa globaalia toimintaympäristöä Elinvoimaiset yritykset ovat Suomen menestyksen avain Yritystoiminta on merkittävä osa kansantaloutta Yritystoiminta tarvitsee toimivan logistiikan ja infran Toimivat kuljetus- ja matkaketjut Liikenneinfran täytettävä yhtenäiset laatukriteerit Liikenneinfran tarkasteluun verkot ja yhteysvälit Liikenneinfran rahoitus ja hankkeet täytyy priorisoida niin, että yrityksille ja sitä kautta kansantaloudelle tuleva hyöty maksimoituu