Helsinki No YS 1654

PÄÄTÖS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA 1 (13) Helsinki 22.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-5-111 No YS 1654 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Oittaan ulkoilukeskuksen jätevedenpuhdistamon toimintaa. LUVAN HAKIJA Espoon kaupunki Liikuntatoimi PL 34 02070 Espoon kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Oittaan urheilukeskuksen jätevedenpuhdistamo Kunnarlantie 33 39, 02740 Espoo Kiinteistö: Rno 049-443-0001-0039 Kiinteistön omistaja: Espoon kaupunki Y-tunnus: 0101263-6 Toimialatunnus: 37000 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Uudenmaan ympäristökeskuksen 16.11.2001 myöntämän ympäristöluvan mukaan luvan saajan on tehtävä 31.12.2008 mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 ) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 e) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 27.10.2008. MAKSU 1 095 euroa A12-111-AT2144 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus

2 (13) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 16.11.2001 jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan No YS 1263 (dno 0100Y0279-111). Vaasan hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksen nro 02/0164/3 30.8.2002. Luvassa on määrätty, että 31.12.2008 mennessä on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Alue on merkitty osayleiskaavassa V-alueeksi eli alue on varattu yleiseen virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön. Eteläpuolinen alue on varattu RT-alueeksi eli telttailu- ja leirintäalueeksi. Asemakaavassa alue on VUaluetta eli urheilu- ja virkistysaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Oittaan ulkoilukeskuksen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kunnarlan- ja Oittaanteiden risteyksessä, Bodom-järven ranta-alueella. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimpään pohjavesialueeseen, Mullkärret, on etäisyyttä noin 2 km. Oittaan luonnonsuojelualue sijaitsee noin 150 m päässä länteen puhdistamolta ja Bodomin tervaleppäkorpi on noin 300 m päässä kaakossa puhdistamolta. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat puhdistamosta noin 300 m etelään. Oittaan urheilukeskuksen leirintäalue on noin 100 m päässä idässä. LAITOKSEN TOIMINTA Jätevedet Oittaan urheilukeskuksen biosuodatinpuhdistamo (Bioclere BC180) on ollut käytössä vuodesta 2002 saakka. Puhdistamo käsittelee Oittaan ulkoilukartanon, Oittaan ulkoilukeskuksen sekä metsä- ja liikuntatoimen tukikohdan jätevedet sekä leirintäalueen harmaat vedet. Puhdistamon toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia. Vuonna 2008 virtaamaksi on arvioitu 1 825 m 3 /a eli 5 m 3 /d.

3 (13) Puhdistusprosessi Maaperäkäsittely Puhdistamolle tahdottaisiin johtaa myös Oittaan leirintäalueen mustat vedet. Jätevedet johdetaan tällä hetkellä umpisäiliöihin. Leirintäalue on toiminnassa toukokuun alusta syyskuun puoleenväliin (noin 130 päivää). Vuonna 2008 mustien vesien määrä oli yhteensä 930 m 3 eli 7 m 3 /d. Mustat vedet on tarkoitus johtaa harmaavesien keräilysäiliöön, josta ne pumpataan yhdessä harmaiden vesien kanssa puhdistamolle. Puhdistamaan kuuluvat saostuskaivot, biologinen osa ja jälkikäsittelyyksikkö. Käsitellyt vedet johdetaan maaperäkäsittelyyn. Kolmiosaisessa saostuskaivossa on hiekanerotin, esiselkeytin ja jäteveden varasto. Tuleva jätevesi johdetaan saostuskaivoon, joka on mitoitettu pitkäaikaista laskeutusta varten. Huomattava osa kiintoaineesta laskeutuu kaivoon, josta se poistetaan 2 6 kuukauden välein. Jätevesi johdetaan saosotuskaivosta biologiseen prosessiin. Bioclare puhdistamon biosuodatin muodostuu pienistä täytekappaleista, jotka asettuvat vapaasti säiliötilaan. Suodatin on suuripintainen muovisuodatin, johon jätevettä puhdistavat bakteerit kiinnittyvät ja jonka läpi jätevesi johdetaan. Mikro-organismit käyttävät jätevedessä olevan orgaanisen materiaalin ravinnokseen ja hajottavat sen. Prosessi tarvitsee happea. Mikro-organismikerroksen kasvaessa biosuotimen päälle muodostuu paksuja kerrostumia, jotka estävät mikrobien hapensaannin. Tällöin kerrostuma lohkeaa ja putoaa biosuotimen alla olevaan keräyssäiliöön. Tapahtumaa säätelee biosuotimen orgaaninen ja hydraulinen kuormitus. Ilmastointijärjestelmä, joka sisältää lämmönvaihtimen ja ilmankierrätyksen, toimii puhaltimen ohjaimena. Näin varmistetaan prosessin tarvitsema hapensaanti kaikissa olosuhteissa. Jätevesi johdetaan biologisesta prosessista kemialliseen jälkisaostukseen, jossa tapahtuu fosforin poisto. Fosforin saostukseen käytetään polyalumiinikloridia, joka on tällä hetkellä KEMPA-18 valmiste (käyttömäärä noin 750 l/a). Fosfori saostuu lietteeseen, joka laskeutuu selkeyttämön pohjalle. Liete pumpataan saostuskaivoon. Puhdistamolla käsitellyt vedet johdetaan maanperäkäsittelyyn Kunnarlantien toiselle puolelle. Maaperäkäsittelyn jälkeen vedet purkautuvat Oittaan puroon, josta vedet virtaavat edelleen Glomsinjokeen ja Espoonjoen kautta mereen. Espoon kaupungin teknisen keskuksen laatiman selvityksen mukaan maasuodin on rakennettu vuosina 1975-1976. Se on suunniteltu leirintäalueen ns. harmaiden vesien käsittelyyn. Maasuotimessa on esiselkeytysallas, jonka koko on noin 600 m 2 ja jossa suodatinsoran määrä on noin 350 m 3. Lisäksi maasuotimessa on biologinen suodatusallas, jonka koko on 875 m 2 ja jossa suodatinsoran määrä on 450 m 3. Maasuotimen

4 (13) teho on aikoinaan laskettu riittävän yleissuunnitelman laajuiselle leirintätoiminnalle, jolloin huippuvesimäärä olisi noin 50 m 3 /d. Leirintäalueesta on toteutettu noin 2/3 yleissuunnitelmaan nähden. Kävijämäärät ovat vaihdelleet vuosittain huomattavastikin ja lisäksi leiriytymistavat ovat muuttuneet matkailuautoja ja -perävaunuja sekä mökkejä suosivaksi telttailun vähentyessä. Mitoitusarvona käytettyä huippuvesimäärää ei ole ylitetty. Maasuodin on toiminut ilman huoltoa 25 vuotta. Paikalle on muodostunut aikojen kuluessa luontaisesti viihtyvä kasvillisuus, jota täydentää 50 metriä tiheä lehtometsä maasuotimen ja puron välissä. Puhdistusteho Bioclare-puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 115. Laitevalmistaja ilmoittaa, että ohjeiden mukaan hoidettu puhdistamo saavuttaa mitoituskuormituksella q max 6,6 m 3 /h ja q max 79,2 m 3 /d seuraavan puhdistustuloksen: BOD 7-ATU < 15, kiintoaine < 20,0 ja kokonaisfosfori < 1,0. Puhdistamossa tapahtuu myös typenpoistoa, joka on keskimäärin kokonaistypen osalta noin 30 % ja ammoniumtypen osalta noin 40 %. Varastointi Fosforinsaostukseen käytettävää nestemäistä polyalumiinikloridia säilytetään muovipulloissa lämpimässä tilassa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Jätevesien puhdistustoimintaan on valittu biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo, jossa jälkisaostuksen kemikaalien annostus sidotaan virtaamamittaukseen. Kyseinen tekniikka kykenee luotettavasti puhdistamaan sinne johdettavat jätevedet. Lisäksi laitteella on kuormitusvaihteluita tasaava puskurointikyky ja se pystyy vastaanottamaan alueen kävijämäärien vaihtelusta johtuvia jätevesimäärävaihteluita. Puhdistamon energiankulutus ei ole merkittävää. Puhdistamon laitteisto toimii ajoittain ja ainoastaan kierrätyspumppu toimii jatkuvatoimisesti. Puhdistamolla ei ole omaa sähkönkulutuksen mittaria. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Ympäristöluvassa jätevedenpuhdistusteholle on asetettu seuraavat määräykset:

5 (13) - BOD 7-ATU 15 mg O 2 /l, puhdistusteho, 90 % vuosikeskiarvona - kokonaisfosfori 1,0, puhdistusteho, 90 % vuosikeskiarvona. Taulukko 1. Jätevedenpuhdistamolle tulevan veden laatu. vuosi BOD 7-ATU COD Cr kiintoaine kok. P kok. N 2002 70 118 73 0,7 13 2003 433 700 76 13 54 2004 430 638 191 4,3 33 2005 549 1 240 571 6,6 44 2006 705 1 385 707 6,0 44 2007 319 615 164 5,4 27 2008 275 482 96 5,6 33 Taulukko 2. Jätevedenpuhdistamosta purkautuvan veden laatu. vuosi BOD 7-ATU COD Cr kiintoaine kok. P kok. N 2002 7,2 45 17 0,13 12 2003 27 79 12 0,46 27 2004 27 93 57 0,79 31 2005 6,8 31 32 0,52 15 2006 62 132 52 2,20 19 2007 10 34 20 0,28 12 2008 8,9 47 33 0,53 23 Taulukko 3. Jätevedenpuhdistamolta maaperäkäsittelyyn johdettu kuormitus. vuosi BOD 7-ATU kg/a COD Cr kg/a kiintoaine kg/a kok. P kg/a kok. N kg/a virtaama m 3 /a 2002 21,9 131,4 51,1 36,5 2 920 2003 83,95 251,85 36,5 1,5 87,6 3 285 2004 98,5 339,4 208,0 2,9 113,1 3 650 2005 21,9 98,5 102,2 1,8 47,4 3 285 2006 170,0 361,3 142,3 5,8 51,1 2 920 2007 19,0 62,0 36,5 0,4 21,9 1 825 2008 16,1 84,0 58,4 1,1 48,8 1 825 Taulukko 4. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho-%. vuosi BOD 7-ATU COD Cr kiintoaine kok. P kok. N 2002 90 62 77 81 11 2003 94 89 85 96 49 2004 92 85 70 82 7 2005 99 98 94 91 66 2006 91 91 93 64 58 2007 97 95 88 96 57 2008 97 90 66 91 30 Maaperäkäsittelystä jätevesi kulkeutuu kosteikon läpi Glomsinjokeen Oittaan puron kohdalla. Jätevesikuormitusta Glomsinjoen yläjuoksulle tulee Ryssängsbäckenin kautta, johon lasketaan Espoon seurakuntayhtymän Kellonummen hautausmaan huoltorakennuksen jätevedet. Glomsinjoen veden laatuun vaikuttaa myös Bodom-järvestä juoksutettava huonolaatuinen alusvesi. Oittaan ulkoilukeskuksen jätevedenpuhdistamon ja maaperäkäsittelyn kautta johdettavan jäteveden vaikutus ympäristöön ja Glomsinjoen veden laatuun on hakijan arvion mukaan vähäinen.

6 (13) Taulukko 5. Vedenlaatu Glomsinjoessa. vuosi BOD 7-ATU COD Cr fek. Strept. kok. P kok. N 1) 2) 1) 2) 1) 2) 1) 2) 1) 2) 2002 0,88 0,84 4,0 5,8 15 52 0,04 0,04 0,43 0,45 2003 1,65 1,4 6,6 6,6 26 26 0,04 0,04 0,61 0,63 2004 1,5 1,5 6,1 6,7 5 13 0,03 0,03 0,57 0,54 2005 1,4 1,5 7,6 7,7 7 2 0,05 0,05 0,64 0,61 2006 1,8 1,8 6,6 6,7 4 5 0,04 0,04 0,65 0,63 2007 1,4 1,4 7,1 7,0 4 9 0,05 0,02 0,80 0,76 2008 1,5 1,3 21 19,7 - - 0,06 0,06 0,70 0,61 1) Glomsinjoki, yläpuolinen piste 2) Glomsinjoki, alapuolinen piste Päästöt ilmaan Hakijan arvion mukaan jätevedenpuhdistamo ei aiheuta merkittäviä päästöjä ilmaan eikä hajuhaittoja. Melu Puhdistamon toiminta ei aiheuta meluhaittoja ympäristölle. Puhdistamon rakenteet ovat tiiviitä ja liikennöinti puhdistamolle on vähäistä. Liikenne Liikenne muodostuu lietteen poiskuljetuksista ja huoltoliikenteestä. Lietettä kuljetaan puhdistamolta noin 5 6 kertaa vuodessa ja huoltoliikennettä puhdistamolle on noin kerran viikossa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla syntyy puhdistetun jäteveden ja yhdyskuntajätteen lisäksi lietettä. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Tällä hetkellä lietteen kuljetukset hoitaa Kuljetusliike P. Eerola Oy ja liete kuljetetaan Espoon kaupungin omistamalle loka-autojen purkupaikalle Espoon Koskeloon, josta se johdetaan edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Lietettä syntyy vuosittain noin 70 m 3 eli noin 5 6 autokuormallista. Päästöt maaperään (estäminen) Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjavesiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailu tehdään huoltokirjan ohjeiden edellyttämällä tavalla.

7 (13) Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Hakija ehdottaa että nykyistä tarkkailua jatketaan. Jäteveden puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan kokoomanäytteet neljä kertaa vuodessa. Tulokset lasketaan vuosikeskiarvoina. Näytteet otetaan automaattisella aikaohjatulla näytteenottimella vuorokauden ajan. Puhdistamolle tulevasta vedestä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, BOD 7-ATU, COD Cr, NH 4 -N, N-kok ja P-kok. Lähtevästä vedestä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, BOD 7, COD Cr, NH 4 -N, NO 3 -N, N-kok, PO 4 -P, P-kok, liukoinen P, Fe, lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaalit streptokokit. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Vesistötarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa Glomsinjoesta. Näytteet otetaan joesta maasuodattimen purkupaikan ylä- ja alapuolelta. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Näytteistä määritetään lämpötila, O 2, hapen kyllästys-%, ph, sähkönjohtavuus, sameus, BOD 7-ATU, COD Mn, NH 4 -N, NO 3 -N, N-kok, PO 4 -P, P-kok, lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit. Tarkkailutulokset lähetään tulosten valmistuttua Uudenmaan ja Espoon ympäristökeskuksiin niiden valmistuttua. Lisäksi vuosittain laaditaan yhteenveto tarkkailutuloksista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamon toiminnasta tulee käyntitilatieto Oittaan ulkoilukeskuksen valvomoon. Huoltomies tarkkailee päivittäin tietoja havaitakseen häiriötilanteet. Lisäksi huoltomies käy viikoittain tarkastamassa puhdistuslaitoksen paikan päällä.

8 (13) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 27.2.2009, 4.6.2009 ja 23.11.2009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Espoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 21.9. - 21.10.2009. Hakemuksesta on ilmoitettu Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Toiminta-alueelle on tehty tarkastus 6.10.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta antoi hakemuksesta seuraavan lausunnon 22.10.2009. Oittaan ulkoilukeskuksen jätevedenpuhdistamo on pääsääntöisesti toiminut hyvin. Puhdistamolta jätevedet johdetaan edelleen maaperäkäsittelyyn, jossa jätevedet puhdistuvat lisää ja niiden hygieeninen laatu paranee. Ulkoilukeskuksen jätevesistä ei ole havaittu aiheutuvan purkuvesistönä toimivan Oitånin vedenlaadun heikkenemistä. Espoon ympäristölautakunta katsoo, että Oittaan ulkoilukeskuksen jätevedenpuhdistamon lupamääräyksiä voidaan tarkistaa nykyisen luvan mukaisin jäteveden käsittelyn, puhdistustehon ja johtamisen lupamääräyksin. Lähtevän jäteveden biologinen hapenkulutus (BHK 7-ATU ) saa olla enintään 15 ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0. Puhdistustehon on lisäksi molempien osalta oltava vähintään 90 %. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyn jälkeen Oitåniin. Purkuvesistön tarkkailua tulee jatkaa vähintään kahdesti vuodessa käsiteltyjen jätevesien purkautumispaikan ylä- ja alapuolelta otettavin näyttein. Ulkoilukeskuksen jätevedenkäsittelyn toimintavarmuuden parantamiseksi suodatuskentän eteen tulisi rakentaa laskeutusallas, johon pidättyisi

9 (13) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine kiintoainesta ja josta jätevedenpuhdistamon häiriötilanteissa karkuun pääsevä jätevesi ja -liete voitaisiin imeä säiliöautoihin. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijaa on kuultu hallintolain 34 :n mukaisesti. Hakija toimitti 20.11.2009 seuraavan vastineen. Liikuntatoimi tahtoo parantaa puhdistamon toimintaa ja varmistaa jätevesien puhdistusta myös imeytyskentän huollolla. Puhdistamon toimintaa parannetaan puhdistamo-osan ja sakokaivon väliin asennettavalla kiinteitä partikkeleja poistavalla siiviläkaivolla. Siiviläkaivo asennetaan joko loppuvuodesta 2009 tai huhti-toukokuussa 2010. Imeytyskenttä tullaan huoltamaan siten, että sieltä poistetaan talven aikana siellä olevat kuolleet puut. Keväällä alue puhdistetaan kaivurilla ja sieltä poistetaan mahdolliset maatuneet kasvit. Esiselkeytysallasta syvennetään maaperäsuodatinta kohden, jonka kohdalla syvyys tulee olemaan noin metrin. Maaperäsuodattimen valli, joka on esiselkeytysallasta vasten, puhdistetaan maatuneista partikkeleista imeytymisen parantamiseksi. Tarvittaessa sinne lisätään sepeliä. Esiselkeytysallas muotoillaan siten, että se kerää syvimpään osaansa partikkeleita, jotka voidaan ajoittain imeä loka-autolla pois. Esiselkeytysallas aidataan sen pohjoiselta reunalta, joka on ulkoilutien vieressä. Esiselkeytysallas merkitään kyltillä, jossa lukee puhdistetun jäteveden imeytysallas. VIRANOMAISEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus tarkistaa Oittaan urheilukeskuksen jätevedenpuhdistamolle 16.11.2001 myöntämäänsä ympäristölupapäästöstä No YS 126 (dno 0100Y0279-111) lisäämällä siihen lupamääräykset 4 a. ja 4 b. sekä muuttamalla lupamäärästä 3. Muut lupamääräykset jäävät edelleen voimaan, koska toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia varsinaisen ympäristöluvan hakemisen jälkeen ja toimintaan ei ole suunnitteilla muutoksia. Jätevedenpuhdistamolle saa johtaa myös leirintäalueen mustat vedet lupamääräyksen 1. perusteella.

10 (13) Jätevesien käsittely ja johtaminen (YSL 43, 46, 108, VNA 888/2006) 3. Jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden pitoisuudelle asetetaan seuraavat raja-arvot ja puhdistustehon on oltava vähintään taulukossa esitetty. pitoisuus enintään puhdistusteho vähintään BOD 7 -ATU 15 mg O 2 /l 90 % fosfori 1,0 mg P/l 90 % kiintoaine 35 90 % Edellä määrätyt BOD 7-ATU -, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä poistotehot on saavutettava vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. 4 a. Jäteveden maaperäkäsittelyyn käytettävä alue on kunnostettava edellä sivulla 9. vastineessa esitetyn suunnitelman mukaisesti 31.5.2010 mennessä. Kunnostuksen valmistumisesta on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4 b. Muiden kuin jätevesien pääsy viemäriverkkoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Viemäriverkon kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Verkoston kunnon seurantasuunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten 31.5.2010 mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa 16.11.2001 myönnetyssä ympäristöluvassa ja tässä ympäristöluvassa esitetyllä tavalla ja noudattamalla annettuja lupamääräyksiä Oittaan ulkoilukeskuksen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Jätevedenpuhdistamon teholle asetetut vaatimukset ovat tarpeen, jotta puhdistamolta lähtevä vesi ei aiheuta haittaa purkuvesistössä. (Määräys 3.) Maaperäkäsittelyyn tarkoitettu alue on täyttynyt lietteellä ja kuolleilla kasvinosilla. Maaperäkäsittelykenttä on kunnostettava jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi. Käsittelykenttää on jatkossakin hoidettava siten, että jäteveden suodattuminen ei häiriinny. (Määräys 4 a.)

11 (13) Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu nykyiselle jätevesimäärälle. Muiden kuin jätevesien pääsy puhdistamoon heikentää puhdistustulosta. Viemäriverkoston kunnon ylläpidolla estetään jätevesien pääsy ympäristöön puhdistamottomana. (Määräys 4 b.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Asetuksen noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 31.12.2019 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä muun ohella yhteenveto toiminnan tarkkailusta vuosilta 2009 2019. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 36, 37, 38, 43, 55, 56, 100, Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

12 (13) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 095. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan jätevedenpuhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen, ympäristölupa maksaa 2 190. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta 2 190 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Espoon kaupunki Liikuntatoimi PL 34 02070 Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristölautakunta Espoon kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteenä 1. olevan luettelon mukaisesti. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )

13 (13) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 2.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Tanja Suoninen Liitteet Päätöksestä ilmoituksen saavat (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)