Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät 31.10.2013 Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia 31.10.2013 1
Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia
Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö muodostavat uuden työeläkeyhtiön 3 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia
Haastaja kahdelle suurelle Kokonaismarkkinaosuus 2012 Ilmarinen; 32,7 % Uusi yhtiö; 23,7 % Etera; 5,2 % Veritas; 3,7 % Varma; 34,4 % 4 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia
Varhaiseen tukeen kannustavat Kelan lakimuutokset 1.1.2011 jälkeen 60 %:n Kela-korvaus työterveyshuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannuksista (KL 1) edellyttää yhdessä rakennettua varhaisen tuen mallia 1.6.2012 alkaen sairauspäivärahan maksun jatkuminen 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa työkyvystä ja työhönpaluun mahdollisuuksista: 30 päivää 60 päivää enintään 90 päivää Työnantaja ilmoittaa sairauslomasta työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto kutsuu työntekijän tarvittaessa vastaanotolle - arvioi tarvittavat toimenpiteet ja - ohjaa tarvittaessa esim. erikoislääkärille tai työfysioterapeutille. Työterveyshuolto selvittää yhdessä työnantajan kanssa työhön paluu-mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia. Kela muistuttaa työntekijää jatkotoimenpiteistä, mikäli työkyvyttömyys jatkuu. Jos työkyvyttömyys jatkuu, työntekijä menee työterveyslääkärille työkykyarvioon. Työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Työterveysneuvottelu: Työnantaja ja työterveyshuolto voi kutsua milloin vain prosessin aikana koolle työterveysneuvottelun. Työntekijän tulee toimittaa työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Työterveyslääkärin lausunto: - arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä - arvio työhön paluun mahdollisuuksista Kuntoutussuunnitelman valmistelu alkaa. Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jonka tavoitteena on työhön paluu. Ammatillista kuntoutusta tukee eläkeyhtiö, jos todettavissa työkyvyttömyyden uhka. 7
Sairauden ja työkyvyttömyyden kustannuksista - esimerkkejä erikokoisista yrityksistä: Suurtyönantajille syntyy kustannuksia työkyvyttömyyseläkkeistä. Kaiken kokoisille yritykselle kustannuksia on syntynyt jo ennen varsinaista eläke-päätöstä sairauspoissaolojen kautta. On arvioitu 15-20 % sairauspoissaoloista olevan sellaisia, joissa poissaolon syynä ei ole todellista sairautta. Yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi on arvioitu noin 300. Jos työntekijöitä on esimerkiksi 170 ja sairauspoissaolopäiviä keskimäärin 10/työntekijä, vuotuiset kustannukset yritykselle ovat 510 000. Sairauspoissaolopäivien lasku 7 päivään/työntekijä synnyttää jo 153 000 säästön. Jos työntekijöitä on 100 ja sairauspoissaolopäiviä keskimäärin 10/työntekijä, vuotuiset kustannukset yritykselle ovat 300 000. Sairauspoissaolopäivien lasku 7 päivään/työntekijä synnyttää jo 90 000 säästön. 6
SAIRAUSPOISSAOLOKUSTANNUKSIA ERI TOIMIALOILLA Oheiseen taulukkoon on koottu EK:n työaikatiedustelun keräämät tiedot sairauspoissaoloista jäsenyrityksissä (Lähde EK: Työaikakatsaus 2011) sekä laskettu niiden perusteella toimialan keskimääräiset sairauspoissaolojen kustannukset käyttäen työlukuna 300 :n päivittäistä kustannusarviota. Toimiala % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Sairauspoissaolot päivinä (8 tuntia) Kustannus ( ), jos 30 työntekijää Kustannus ( ), jos 50 työntekijää Kustannus ( ), jos Kustannus ( ), jos 100 työntekijää 200 työntekijää Teollisuus, työntekijät 5,9 13,9 124 875 208 125 416 250 832 500 Elintarvike 7,6 17,5 157 500 262 500 525 000 1 050 000 Tekstiili ja vaatetus 6,1 15,0 135 000 225 000 450 000 900 000 Puu 5 11,8 105 750 176 250 352 500 705 000 Paperi 5,4 12,6 113 625 189 375 378 750 757 500 Painaminen 4,9 11,8 105 750 176 250 352 500 705 000 Kemia 5,6 13,3 119 250 198 750 397 500 795 000 Rakennustuote 5,7 13,5 121 500 202 500 405 000 810 000 Teknologia 5,9 14,1 127 125 211 875 423 750 847 500 Energia 5,9 14,4 129 375 215 625 431 250 862 500 Teollisuus, toimihenkilöt 2 4,8 42 750 71 250 142 500 285 000 Paperi 2,4 5,6 50 625 84 375 168 750 337 500 Kemia 2,5 6,1 55 125 91 875 183 750 367 500 Energia 3,7 8,9 79 875 133 125 266 250 532 500 Teknologia 1,7 4,1 37 125 61 875 123 750 247 500 Rakennusala 3,9 9,3 83 250 138 750 277 500 555 000 Rakennusala, työntekijät 5 11,9 106 875 178 125 356 250 712 500 Rakennusala, toimihenkilöt 1,8 4,1 37 125 61 875 123 750 247 500 Palvelualojen henkilöstö 4,3 10,3 92 250 153 750 307 500 615 000 Tukkukauppa 4,8 11,6 104 625 174 375 348 750 697 500 Vähittäiskauppa 4,7 11,4 102 375 170 625 341 250 682 500 Matkailu ja ravintolapalvelut 5,1 12,0 108 000 180 000 360 000 720 000 Liikenne 4,6 11,0 99 000 165 000 330 000 660 000 Tieto- ja viestintäpalvelut 3 7,1 64 125 106 875 213 750 427 500 Rahoitus 3,6 8,4 75 375 125 625 251 250 502 500 Vakuutus 4,7 11,1 100 125 166 875 333 750 667 500 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 11,9 106 875 178 125 356 250 712 500 Muut palvelut 3,8 8,6 77 625 129 375 258 750 517 500 7
Lääkärin toteamien sairauslomien (> 3 pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna niihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Miehet (n=1490) Naiset (n=4952) Elämäntapatekijät Ylipaino (BMI 25-30) Lihavuus (BMI >30) Entinen tupakoitsija Nykyinen tupakoitsija Runsas alkoholinkäyttö Liikunnan puute Työelämän laatutekijät Työ yksipuolista Huonot vaikutusmahdollisuudet Huonot osallistumismahdollisuudet Huono työtoverituki Ristiriitoja esimiehen kanssa 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 8 Vahtera, 1999
Työhyvinvointi käytännössä Johtaminen Yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt, jotka kaikkien tiedossa Selkeät tehtäväkuvat ja vastuunjaot Arvostuksen näyttäminen /palaute, luottamus, oikeudenmukaisuus, avoimuus Kehityskeskustelut käytössä Toimiva päivystys- ja sijaisjärjestelmä Terveys Esimiehet koulutettu tukemaan työntekijöiden työkykyä ja puuttumaan ristiriitatilanteisiin Työkyvyn tukemisen toimintamalli rakennettu työterveyshuollon kanssa Työntekijöitä kannustetaan terveyden ylläpitoon Osaaminen Uusien työntekijöiden perehdyttäminen (perehdyttämisohjelma, -kansio) Ammattitaitoa ylläpitävät koulutukset (uudet työvälineet jne.) Vertaistuki /hyvien toimintatapojen jakaminen Osaamisen monipuolistaminen, esim. työkierto Työympäristö Työturvallisuus ja ergonomia huomioon työympäristössä ja työtavoissa Työntekijöillä mahdollisuus vaikuttaa työtapoja kehitettäessä ja työvälineitä hankittaessa Yhteiset tilaisuudet vaikutusmahdollisuuksien, tiedonkulun ja yhteishengen parantamiseksi 9
Puheeksiotto osana esimiestyötä 10
Puheeksiotto on osa laajempaa kokonaisuutta Puheeksiottokeskustelu on osa yrityksen varhaisen tuen (vatu) toimintamallia, jolla tuetaan työntekijöiden työkykyä kaikissa työuran vaiheissa Vatu on toimintamalli siitä, miten työhön liittyvien ongelmien ilmetessä toimitaan kaikissa tilanteissa ja kaikkien kohdalla Työhön liittyvien ongelmien käsittely kuuluu normaaliin esimiestyöhön Puheeksiotolle on määritelty tiettyjä reunaehtoja 11
Mitä puheeksiotto on? Esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu, joka käynnistyy, kun esimiehellä on epäilys työkyvyn heikkenemisestä: Työssä alkaa ilmetä ongelmia työntekijän kohdalla Työntekijän käyttäytymisessä tapahtuu kielteisiä muutoksia Työntekijän sairauspoissaolot ovat alkaneet lisääntyä Puheeksiotossa on selkeä keskustelupohja eli yhteinen lomake, jolle keskustelun pääpiirteet ja ratkaisut dokumentoidaan Puheeksiottaminen on ensisijaisesti esimiehen vastuulla, mutta myös henkilö itse tai työtoverit voivat käynnistää keskustelun 12
Miksi kannattaa ottaa puheeksi? Löydetään ratkaisuja työkykyongelmiin, kun ne ovat vielä pieniä Tilanteisiin voidaan puuttua kannustavasti Työhön paluu on yleensä helpompaa lyhyemmiltä sairauspoissaoloilta Yksittäisen työntekijän epäselvä tilanne vaikuttaa pitkittyessään koko työyhteisön toimivuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen 13
Joitakin huomioita työkyvystä ja sen edistämisestä Yksilön työkyky vaihtelee työuran aikana Toimenpiteet omalla työpaikalla ovat ensisijaisia Poissaolot eivät ratkaise työn ongelmia Johdata esimiehenä keskustelu aina työhön ja työkykyyn Kannattaa ylläpitää avointa keskustelukulttuuria työkyvystä, vaikka akuutteja tapauksia ei olisikaan näköpiirissä 14
Esimiehen tulee seurata poissaoloja reagoida nopeasti, johdonmukaisesti ja tasapuolisesti, jos hälytysmerkkejä ilmenee käydä puheeksiottokeskustelu asianomaisen kanssa ohjata terveysongelmissa työterveyshuoltoon työkykyarvioon osallistua tarvittaessa työterveysneuvotteluun (työntekijä - esimies - työterveyshuollon edustaja) tukea työkykyriskissä olevaa työntekijää sekä tehdä tarvittavat tukitoimet työpaikalla tukea sairauslomalle joutunutta ja auttaa työhön paluuvaiheessa 15
Puheeksioton vaiheet 1. Tunnista tarve Sairauspoissaolojen hälytysrajojen täytyttyä tai muut oireet 2. Selvitä tilanne 3. Aseta tavoitteet Miten työn sujumista voi tukea työssä? Tarvitaanko muuta tukea: ohjaus työterveyshuoltoon, työterveysneuvotteluun? 4. Sovi jatkosta Laatikaa konkreettinen etenemissuunnitelma: työpaikan ja työntekijän osuudet 5. Seuraa tilannetta ja päätä prosessi 16
Työhön paluun keskustelu pitkän sairauspoissaolon päättyessä Miltä tilanne näyttää työn kannalta? Miten tuemme työn sujumista tästä eteenpäin? Tarvitaanko perehdytystä? Uutta osaamista? Tarvitaanko muutoksia työtehtävissä, työajoissa, menetelmissä, välineissä, työjärjestelyissä, työoloissa millaisia? Pysyvästi? Huom! Miten vaikuttavat muiden tekemisiin ja kokonaisuuteen? Sovitaan yhdessä, mitä kerromme työyhteisölle Terveystiedot työntekijän ehdoilla Seurannasta sopiminen 17
Puheeksiotossa/työterveysneuvottelussa voidaan päätyä mm. seuraaviin: Työolojen ja -välineiden parantaminen Työaikajärjestelyt Työkierto: entisellä työpaikalla uudet tehtävät Työtehtävien uudelleenjärjestely määräaikaisesti tai pysyvästi Korvaava/kuntouttava/kevennetty työ Lomien jaksottaminen Tutortoiminta tai työssä oppimista tukevat järjestelyt Täydennyskoulutus Työterveyshuollon tukitoimet: yksilötuki, työkykyryhmät, työyhteisön tuki Osasairauspäiväraha Henkilökohtaiset ratkaisut: osa-aikatyö, opintovapaa, vuorotteluvapaa yms. Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus 18
Ratkaisuvaihtoehtojen sudenkuoppia Muiden työkuorma lisääntyy kohtuuttomasti Tiedottaminen työjärjestelyistä jää vajaaksi Työpaikan kulttuuri, työyhteisön asenteet, kateellisuus, kiusaaminen Työn luonteen vuoksi työtehtävien muutokset ja rajaukset hankalia (huom. myös työaikaa voi muuttaa) 50 % työkyky, mutta 25 %:n työsuoritus Työterveyshuollon passiivisuus tuoda esiin vaihtoehtoja Työmatkojen tuki verotettavaa tuloa Henkilön oma halukkuus osa-aikatyöhön Ansioiden alenema 19
Kiitos! anne.tamminen@elake-fennia.fi p. 040 832 7858 20 18.1.2013