Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (7) 7 Poikkeamishakemus (Länsisatama, Hernesaarenkatu 15) (b-asia) HEL 2014-002901 T 10 04 01 Rakvv 20-4210-13-S, 5.5.2014, Ksv 521 Päätösehdotus päättää hyväksyä Asunto Oy Kuikka c/o Verkkoisännöinti.fi Oy:n poikkeamishakemuksen, joka koskee asemakaavaa nro 7676. Hakemus koskee viisi kerrosta korkean asuinkerrostalon korottamista kahdella uudella asuinkerroksella. Kerrosalan lisäys (546 k-m²) suhteessa asemakaavassa sallittuun kerrosalaan (2 100 k-m²) on 26 % ja suhteessa nykyiseen kerrosalaan (2 819 k-m²) on 19 %. Lautakunta myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla: Jatkosuunnittelussa kehitetään edelleen kadunpuoleisen korotuksen sovittamista rakennuksen arvoihin ja kaupunkikuvaan sekä huolehditaan, että pihanpuoleinen korotus ei heikennä liikaa omien eikä naapureiden pihojen valaistusolosuhteita. Hakija Asunto Oy Kuikka c/o Verkkoisännöinti.fi Oy (jättöpäivämäärä 5.5.2014) Rakennuspaikka 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 122 tontti 15. Hakemus Viisi kerrosta korkean asuinkerrostalon korottaminen kahdella uudella asuinkerroksella (546 k-m²) asuinkerrostalojen korttelialueella poiketen kaavoitus- ja kaupunkikuvallisista periaatteista siten, että kerrosalan lisäys (546 k-m²) suhteessa asemakaavassa sallittuun kerrosalaan (2 100 k-m²) on 26 % ja suhteessa nykyiseen kerrosalaan (2 819 k-m²) on 19 %. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennus on merkitty kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokkaaksi rakennukseksi Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on korttelijulkisivussa viereisiä taloja selkeästi matalampi. Korottaminen eheyttää korttelin kaupunkikuvaa ja vahvistaa rakennuksen piirteitä ja arvokkuutta. Lisäksi korottaminen tiivistää kaupunkirakennetta.
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 2 (7) Säännökset, joista poiketaan Osallisten kuuleminen Perustelut Korotuksen yhteydessä parannetaan talon yhteisiä tiloja siten, että piha-alueet ja kellaritilat uusitaan sekä lisäksi rakennetaan jätehuonerakennus, hissit, pesula, kuivaushuone ja pyörävarasto. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 1 momenttia. Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (31.3.2014). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Alueella on voimassa 12.8.1977 vahvistettu asemakaava nro 7676. Asemakaavan mukaan rakennus sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialueella (AK). Rakennuksen tai sen osan kerrosluku on kuusi ja rakennuksen kerroskorkeudet on määriteltävä siten, että rakennuksen korkeus kaupunkikuvallisesti sopeutuu naapurirakennusten korkeuteen. Rakennusalalle saa rakentaa 2 100 k-m². Rakennusalalla tai sen osalla sijaitsee kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä sen kadunpuoleista julkisivua tai vesikaton perusmuotoa tyylillisesti muuttaa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä korjattava entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön hyvin soveltuvalla tavalla. Nykytilanteessa rakennus Hernesaarenkadun puolella viisi kerrosta korkea ja sisäpihan puoleinen siipirakennus on kolmesta kuuteen kerrosta korkea. Rakennuksen nykyinen kerrosala on 2 819 k-m². Hakijan tarkoituksena on korottaa Hernesaarenkadun puoleista viisi kerrosta korkeaa julkisivua kahdella uudella asuinkerroksella (kerrosalan lisäys 546 k-m²). Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että kerrosalan lisäys (546 k-m²) suhteessa asemakaavassa sallittuun kerrosalaan (2 100 k-m²) on 26 % ja suhteessa nykyiseen kerrosalaan (2 819 k-m²) on 19 %. Lisäksi rakennuksen korottaminen muuttaa kadunpuoleista julkisivua ja vesikaton perusmuotoa vastoin kaavan suojelutavoitteita.
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 3 (7) Saadut lausunnot Kaupunginmuseo toteaa ennakkolausunnossaan (25.11.2013), että esitetyt toimenpiteet puuttuvat olennaisella tavalla Asunto- osakeyhtiö Kuikan pitkälti alkuperäisenä säilyneisiin ominaispiirteisiin ja julkisivun sekä vesikaton rakenteisiin. Kadunpuoleista julkisivua ja vesikattoa muutettaisiin purkamalla koko olemassa oleva ullakkokerros kattoineen. Julkisivua venytettäisiin kahden kerroksen korotuksella ja kokonaisuuteen lisättäisiin joukko parvekkeita ja terasseja. Lisäykset muuttaisivat julkisivuiltaan harkitun ja selkeän rakennuksen mittasuhteita huomattavasti ja koko rakennuksen ominaisluonnetta ratkaisevalla tavalla. Purkamisineen ja korotuksineen muutos rikkoisi olennaisella tavalla asemakaavan suojelumääräystä ja sen tavoitteita vastaan. Esitetyn kaltaisen muutoksen myötä rakennus kaupunginmuseon näkemyksen mukaan menettäisi suojeluarvonsa. Kaupunginmuseo ei näe näiden säilyttämistavoitteiden purkamiselle perusteita vaan pitää tärkeänä suojelutavoitteiden ylläpitämistä ja välittämistä eteenpäin. Mikäli Asunto-osakeyhtiö Kuikan suojelumääräys lähdetään esillä olevan poikkeamispäätöshankkeen myötä purkamaan, johtaa se väistämättä keskusteluun kaavallisen suojelun tarpeesta jo vuosikymmeniä sitten säilytettäväksi päätettyjen rakennusten ja laajalti juuri Art Nouveau -rakennusten kohdalla. Esillä olevaa poikkeamishankkeen tavoitteita on perusteltu pyrkimyksellä eheyttää kaupunkikuvaa. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kulttuuriympäristön arvojen mukaista ei kuitenkaan ole esimerkiksi kadunvarren räystäslinjan muokkaaminen yhtenäiseksi, kerrostuneissa usean eri vuosikymmenen ja rakennusvaiheen kuluessa syntyneissä kortteleissa. Tavoitteena on sen sijaan ajallisesti kerroksisen, historiallisesti monipuolisen ja moniilmeisen ja aidosti rakentamisaikakautensa tavoitteita ja saavutuksia ilmentävän todistusvoimaisen rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen tuleville polville. Hernesaarenkatu 15 korotushanke nähdään tämän tavoitteen vastaisena. Esillä olevan suunnitelman kaltaiset laajamittaiset muutos- ja kehittämishankkeet tulisikin suunnata muihin kuin asemakaavallisen suojelun piiriin jo arvotettuihin, säilytettäväksi päätettyihin kohteisiin. Kaupunkialueiden ja rakennusten menneisyyden näkyminen kaupunkitilassa antaa hahmon kaupungin rakentumisen monivaiheiselle tarinalle, jonka pohjalle rakentuu myös sen tulevaisuus. Mikäli Asuntoosakeyhtiö Kuikassa tavoitellaan erityisesti lisärakentamista, tarjoaa ullakko tähän mahdollisuuksia ullakkorakentamisen poikkeamispäätöksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 4 (7) Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa (5.2.2014), että suunnitelmanesittelymateriaali oli kiitettävää ja erittäin havainnollista mikä osoitti että suunnitelman taustalla oli perusteellinen rakennuksenjulkisivututkielma. Lisäksi suunnittelijan laatima ansiokas tutkimus ja valokuvateos Helsingin kantakaupungin rakennuskannanerilaisista korotuksista ja julkisivumuutoksista antaa käsityksenkaupungin kerroksellisesta rakentumisesta yleensä. Neuvottelukunta katsoi että suunnittelijalla on erinomaiset lähtökohdat etsiä ratkaisua ko. suunnittelu ongelmaan. Esitetty ratkaisu osoittaa, ettei tavoitteeksi asetettu yhtenäisempi kaupunkikuva kuitenkaan paranna kaupunkitilaa ja sen ymmärrettävyyttä. Rakennuksen sijainti suorakaiteisessa umpikorttelissa, joka kurottautuu pisimmälle monimuotoisista rakennuksista koostuvan telakka-alueen kylkeen sekä julkisivun edessä avautuva, 2000-luvun lopulla rakennettu Eiranrannan alue motivoivat julkisivurintaman monimuotoisuutta ja mittakaavallista vaihtelua. Rakennuksen eheä hahmo ja jugendarkkitehtuurin tunnistettavuus kärsisivät ja korotuksen piirteet sotkeutuisivat uusien rakennusten vaikutuksesta hämmentäväksi hybridiksi. Oleva tilanne on nykyisellään eloisuudessaan luonteva ja arkkitehtuuri tukee ympäristön historiallisen kehityksen luettavuutta. Rakennuksen arkkitehtoniset, historialliset ja kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu ja katsottu suojelemisen arvoiseksi jo vuonna1977 lainvoiman saanutta asemakaavaa laadittaessa. Kun vielä otetaan huomioon korttelin toisesta päästä alkavajugend-tyylistään tunnettu Eiran huvila-alue (RKY 2009 alue, sekä rakennukset että ympäristö suojeltu asemakaavassa), on eheän ja selkeän jugendtalon säilyttäminen umpikorttelin osana perusteltua. Neuvottelukunta ei katsonut rakennuksenkadunpuoleisen osan korottamista mahdolliseksi. Sen sijaan neuvottelukunta katsoo, että kadunpuoleisen osan ullakonrakentaminen asunnoiksi sekä siihen liittyvä pihasiivenkorottaminen olisi mahdollista. Tällä tavoin kaupunkikuvaan luotaisiin pienemmällä eleellä sinänsä tervetullutta kerroksellisuutta ja samalla saataisiin miellyttäviä, merelle näkymiä avaavia perusasuntotyypeistä poikkeavia kaupunkiasuntoja. Lausuntonaan neuvottelukunta ei puoltanut esitettyä suunnitelmaa. Jäsen Lindroos jätti lausunnosta eriävän mielipiteen todeten, että rakennuksen korottamiselle on kaupunkirakenteelliset ja kaupunkikuvalliset edellytykset ja että korottaminen täyttää osaltaan myös tavoitteita lisätä asuntokantaa kantakaupungissa.
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 5 (7) Vastine Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asemakaava on suojelun osalta vanhentunut. Tulevan kantakaupungin asemakaavojen uudistamistyön yhteydessä on tarkoitus tarkistaa myös suojelumääräykset. Korotuksen osalta rakennuksen kadun- ja sisäpihan puoleista julkisivua ja rakennuksen vesikattoa esitetään muutettavaksi. Rakennuksen korottaminen edellyttää kaupunkikuvallisesti merkittäviä muutoksia rakennuksessa ja sen rakennusosissa. Kaupunginmuseo ja kaupunkikuvaneuvottelukunta ovat antaneet hakemuksesta kielteiset lausunnot haetun toimenpiteen ja kaavan rakennussuojelutavoitteiden ristiriidan johdosta. Kaupunkisuunnitteluvirasto kuitenkin katsoo, että vaihtoehtoiset tutkielmat osoittavat rakennuksen korottamisen ja rakennussuojelutavoitteiden olevan sovitettavissa yhteen ja että rakennuksen korottaminen on tämän perusteella mahdollista. Suunnittelijat edellyttävät kuitenkin jatkokehittelyä. Jatkosuunnittelulla on mahdollista saavuttaa suunnitteluratkaisu, joka tyylillisesti ja kaupunkikuvallisesti sopii hyvin rakennukseen ja ympäristöön. Korottaminen lisää monimuotoista asuntotarjontaa ja eheyttää kaupunkikuvallisesti korttelijulkisivua ja näin toistaa lukuisia kantakaupungin yksittäisten kaupunkikuvan kannalta vastaavassa asemassa olleiden vanhojen kadunvarsirakennusten korotuksia. Rakennuksen korotus pihan puolella jatkaa alemman kerroksen ja ylemmän kerroksen terassirakenteiden osalta julkisivulinjaa ja aiheuttaa siten jonkin verran muutoksia sekä omien että molempien naapuripihojen valaistusolosuhteissa. Jatkosuunnittelussa on huolehdittava esimerkiksi korotuksen sisäänvedolla, että tästä aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni. Korotuksen yhteydessä parannetaan asukkaiden asuinympäristöä. Korotuksen asuinkerrosala ei edellytä uusia autopaikkoja. Poikkeaminen voidaan myöntää seuraavalla ehdolla: Jatkosuunnittelussa kehitetään edelleen kadunpuoleisen korotuksen sovittamista rakennuksen arvoihin ja kaupunkikuvaan sekä huolehditaan, että pihanpuoleinen korotus ei heikennä liikaa omien eikä naapureiden pihojen valaistusolosuhteita. Poikkeamisen erityinen syy on kaupunkikuvan eheyttäminen, olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja asuinympäristön parantaminen.
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 6 (7) Sovellettavat oikeusohjeet Maksu Jatkotoimenpiteet Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom, 171, 172, 173 ja 174 Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta, kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 kohta 19a Rakennusvalvontataksa 2014, 8 841 euroa Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä päivänä 15.9.2014, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Kuulutusteksti kirjaamoon. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Jari Huhtaniemi, arkkitehti, puhelin: 310 37197 jari.huhtaniemi(a)hel.fi Liitteet 1 Alustavat suunnitelmat (sisältää asemapiirroksen) 2 Ympäristökartta 3 Asemakaavaote 4 Havainnekuvat 5 Kaupunginmuseon ennakkolausunto
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 7 (7) Otteet Ote Hakija Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunkisuunnittelulautakunta Hallintovalitus, poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu Lainvoimaisuusohje Liite 1 Liite 2 Hallintovalitus, poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tiedoksi Kaupunkisuunnitteluvirasto/Koski Kaupunkisuunnitteluvirasto/Wiberg Kiinteistövirasto/Samane Rakennusvalvontavirasto/Saransalmi Kaupunginmuseo/Anne Mäkinen