Bo Viktor Nylund 1 Lastensuojelu hätätilanteissa: ennakointia, riskien vähentämistä ja reagointia 1. Johdanto Tämän esseen tarkoituksena on tarkastella luonnonkatastrofien ilmiöitä ja kuinka ne vaikuttavat lasten suojeluun: sen ehkäisyyn, riskien vähentämiseen, väkivaltaan reagoimiseen, hyväksikäyttöön. Näkökulmana on lasten oikeuksien turvaaminen selviytymiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin. 2 Ne jotka tutkivat ilmastonmuutoskysymystä käyvät keskustelua ilmiön mittasuhteista ja syistä. Tämän esseen tarkoituksena ei ole osallistua tuohon keskusteluun. Sen sijaan tämä on yritys ymmärtää sääilmiöihin liittyvien vaarojen maantieteellistä jakautumaa, yleisyyttä ja lisääntymistä sekä myös vahvistaa ja uudelleen kohdistaa toimintaamme vaikuttavien tietojen analyysia. Näin tulee tehdä, jotta voimme edistää lähempää vuoropuhelua muuttuvista riskeistä tietoa tuottavan tieteen ja meidän tiedon käyttäjien välillä. Me käytämme tätä tietoa ennakoimiseen, joka pitää sisällään varautumisen hätätilanteisiin, riskien vähentämiseen ja lieventämiseen sekä reagointiin. Tässä esityksessä osoitetaan, kuinka erityyppiset katastrofit vaikuttavat lasten suojeluun eri tavoilla, ja että toisaalta on olemassa myös monia yhteisiä suojelutarpeita, jotka ovat tärkeitä riippumatta siitä, minkä tyyppinen katastrofi on käsillä. Lasten ja perheiden haavoittuvuus katastrofeissa ei ole vain fyysistä vaan myös sosiaalista ja psyykkistä. Perusolettamus tätä tekstiä kirjoittaessa oli se, että katastrofit olivatpa ne sitten ilmastonmuutoksen aiheuttamia tai eivät, aiheuttavat epätasapainon sosiaaliseen järjestelmään ja elinoloihin, ja johtavat sekä pitkäaikaisiin että akuutteihin suojelutarpeisiin. 2. Ilmastonmuutos ja katastrofit a ) Katastrofityypit A World Fit for Children - ohjelmassa, jonka YK:n yleiskokous otti käyttöönsä vuonna 2002, YK:n jäsenmaat lupasivat, että ne suojelisivat ympäristöämme, sen moninaista elämää, sen 1 Kirjoittajalla on tausta ihmisoikeus-, lastensuojelu-, ja humanitaarisessa toiminnassa. Vaikka kirjoittajalla on kokemusta työskentelemisestä UNICEF:ille ja YK:n muille järjestöille, tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä ne välttämättä edusta UNICEF:in tai muun YK:n kantaa. Meriitit: LL.M. Columbia University, MPolSc Abo Akademi University, and PhD Candidate of the Graduate Institute for International Studies, Geneva (HEI). Sähköposti: bvn1 @caa.columbia.edu. Kirjoittaja haluaa kiittää Marcus Baltzeria ja Lilit Umroyania laajasta tuesta tämän tutkimuksen laatimisessa. Tämä tutkimus on tehty Valtakunnallisille Lastensuojelupäiville Turkuun, jotka pidetään 12.- 14.10. 2010. 2 UNICEF:in lastensuojelustrategia 2008. UNICEF:in lastensuojelustrategia tunnustaa, että konfliktit ja katastrofit jotka ovat yleistyneet ja pahentuneet ilmastonmuutoksen seurauksena, aiheuttavat uusia suojeluriskejä ja pahentavat olemassa olevia riskejä. Näihin asioihin puututaan strategian ja välineiden kehittämisen avulla, koulutusmuutoksilla, uusien kumppanuuksien muodostamisella ja vanhojen kumppanuuksien vahvistamisella. Kumppaneihin kuuluvat kansalliset saman asian ajajat, kansalliset ja kansainväliset organisaatiot, akateemiset ja tutkivat instituutiot maanilmanlaajuisella ja kansallisella tasolla.
kauneutta ja luonnonvaroja, kaikkea sitä joka parantaa elämänlaatua nykyiselle ja tuleville sukupolville. Me annamme kaiken avun suojellaksemme lapsia ja minimoidaksemme luonnonkatastrofien tuhoja ja vaikutuksia lapsiin. 3 Kun pitää mielessä tämän YK:n yleissitoumuksen, ymmärtää luonnonkatastrofien kokonaisvaikutusten merkityksen lapsiin ja heidän perheisiinsä. Erityyppiset luonnonkatastrofit iskevät eri tavalla, ja tämän vuoksi lasten suojeluun vaikuttavat seikat vaihtelevat jonkin verran. Maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja tsunamit ovat äkillisiä tapahtumia, kun taas kuivuus ja kylmät säärintamat vaativat uhrinsa hitaasti. Tulvat kuuluvat välimaastoon, kun vertaa niiden alkamisaikaa ja sitä hetkeä jolloin ne muuttuvat vaaralliseksi ihmisväestölle. Saadun tiedon perusteella näyttää siltä, että maanjäristykset ja tsunamit eivät välttämättä ole kuolettavampia kuin ennen, mutta ne vaikuttavat suurempaan määrään ihmisiä. Maanjärjestysten ja tsunamien ei yleisesti katsota tapahtuvan ilmastonmuutoksen seurauksena, mutta niiden vaikutus liittyy ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi nopea ja yleisesti melko kontrolloimaton kaupungistuminen varsinkin kehittyvissä maissa, on lisännyt köyhien ihmisten haavoittuvuutta. 4 Ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike ja kaupunkialueiden paremmat palvelut saavat ihmiset muuttamaan keskuksiin. Esimerkiksi Liberiassa ja Nigerissä kaupunkilaislapset käyvät peruskoulua kaksi kertaa todennäköisemmin kuin maalla asuvat lapset. Kehittyvissä maissa yleisesti vain yksi kolmesta maaseudulla asuvasta naisesta käy suositellusti vähintään neljä kertaa klinikalla ennen synnyttämistä. Kaupunkilaisnaisilla luku on kaksi kolmesta. Vaikka on helppo nähdä miksi ihmiset muuttavat kaupunkeihin, suuren ihmismäärän keskittyminen varsin pienelle alueelle, ja sen aiheuttama suuri paine monin paikoin riittämättömälle infrastruktuurille asettaa suuret määrät ihmisiä riskialttiiksi. Se hankaloittaa maanjäristyksien ja tsunamien uhrien auttamistoimia. Tämä seikka pitää paikkansa varsinkin vaatimattomilla asunalueilla, johon kaupungin köyhälistö on yleensä keskittynyt. Kuivuudella ja erittäin kylmillä säärintamilla (esimerkiksi Mongolian dzud) on pitkittynyt vaikutus uhreihinsa: ne kuluttavat hitaasti loppuun perheiden ja lasten selviytymismekanismit. Esimerkiksi alle 5-vuotiaat etiopialaiset lapset kärsivät 36 prosenttia todennäköisemmin ruuan puutteesta ja ovat 41 prosenttia todennäköisemmin pienikasvuisia, jos he ovat syntyneet kuivuusvuotena. 5 Ruoan saannin turvattomuus viljahävikin ja niukan ravintopitoisuuden vuoksi johtaa tauteihin. Äärimmilleen venytetyt selviytymismekanismit kasvattavat puolestaan haavoittuvuuden riskiä ja häiriökäyttäytymistä, kun perheet ja lapset joutuvat turvautumaan vieläkin toivottomampiin keinoihin hengissä pysyäkseen. 6 Euroopan parlamentin ympäristön, 3 A World Fit for Children, Yleiskokous otti päätöslauselman käyttöön A/RES/S-27/2 11. lokakuuta 2002, artikla 7(10). 4 Katso sivu 5, missä asiasta lisää perusteluja ja tilastoja. 5 UNDP:n Inhimilliset kehityksen raportti, 2007. 6 Mukaan lukien seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset ( seksiä ravinnoksi ) ja perinteiset haitalliset tavat (lapsiavioliitot, pakotetut avioliitot)
kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan 7 teettämä tutkimus tukee tuloksia, joiden mukaan vakavan kuivuuden rasittama maa-alue maailmassa on kaksinkertaistunut 1970- luvun alusta. Puolet tästä ilmiöstä katsotaan aiheutuneen sademäärien muutoksista ja toinen puoli lämpenevästä säästä. Tulvat vaikuttavat ihmisiin hyvin samalla tavalla kuin kuivuudet, mutta vesiteitse leviävät taudit ovat lisähaaste. Tämä kuormittaa selviytymismekanismeja ja vaikeuttaa suojelua. Tilanne voi jatkua pitkään sen jälkeen kun tulvavedet ovat poistuneet. 8 Valitettavasti ei ole epätavallista, että katastrofit ja niiden seuraukset tapahtuvat samaan aikaan konfliktien kanssa. Tämä johtaa siihen, että jo valmiiksi vakavat, lapsiin kohdistuvat turvallisuusriskit kärjistyvät ja pahentuvat konfliktialueilla. Nämä kaksinkertaisen vaikutuksen skenaariot luovat yleensä pahimmat ja vaarallisimmat olosuhteet lasten asumiselle ja kasvulle. b) Katastrofien yleisyys Tämänhetkisen tiedon valossa luonnonkatastrofien määrä on kasvanut 1940-luvun puolivälistä. Tämä kasvutrendi lähti voimakkaaseen nousuun 1970-luvun puolivälistä lähtien (kuva 1). Vaikka ei ole olemassa tietoa, joka suoraan kiistäisi teorian luonnonkatastrofien yleistymisestä kyseisen ajanjakson aikana, todellinen kasvu ei välttämättä ole ollut yhtä jyrkkä. Sellaiset seikat kuten jatkuvasti kehittyvät kommunikaatiojärjestelmät, ja jopa tarkemmat mittauslaitteet ja parempi tilastointi ympäri maailman, tarkoittavat sitä, että nykyisin iskevät luonnonkatastrofit rekisteröidään ja dokumentoidaan huomattavasti todennäköisemmin kuin ennen. Graph 1 - Natural disasters reported 1900-2009 Katastrofi määritellään tyypillisesti luonnonuhkana joka vaikuttaa ympäristöön ja johtaa taloudellisiin menetyksiin, luonnontuhoihin sekä ihmistappioihin. Tuhon vaikutukset riippuvat ihmisten kyvystä kestää katastrofia ja myös ihmisten peräänantamattomuudesta. Tämän ymmärtäminen kiteytyy kaavaan: katastrofit sattuvat kun vaarat kohtaavat haavoittuvuuden. 9 Vaarat eivät koskaan aiheuta katastrofia alueilla jotka eivät ole haavoittuvaisia, joten esimerkiksi voimakas maanjäristys asumattomalla alueella ei johda katastrofiin, koska alue ei ole 7 Climate Change and Natural Disasters: Scientific evidence of a possible relation between recent natural disasters and climate change, (IP/A/ENVI/FWC/2005-35) 8 Pitkäaikaiset suojelun haavoittuvuudet, jotka syntyvät katastrofeista, ovat usein vaikeampia käsitellä, koska ne vaativat investointeja ja työtä pitkän aikaa sen jälkeen kun katastrofialue on menettänyt sen huomion, minkä se on saanut katastrofin tapahduttua (joskus tätä kutsutaan CNN-vaikutukseksi) 9 B. Wisner, P. Blaikie, T. Cannon, and I. Davis (2004). At Risk - Natural hazards, people's vulnerability and disasters. Wiltshire: Routledge.
haavoittuvainen. Termi luonnonkatastrofi on siksi kiistanalainen, koska tapahtumista ei yksinkertaisesti muodostu katastrofia ilman ihmisen mukanaoloa. 10 Graph 2 - Number of people affected by disaster 1900-2009 Meillä olevan tiedon valossa katastrofien vaikutuksissa on ensi näkemältä paradoksi. Ensinnäkin näemme, että katastrofista kärsivien ihmisten määrä on noussut (kuva 2). Sen voimme katsoa johtuvan katastrofien kasvaneesta määrästä (kuva 1) yhdistettynä väestön kasvaneeseen määrään ja kaupungistumiseen (kuva 4). Toisaalta näemme, että suoraan katastrofien seurauksena kuolleiden ihmisten määrä näyttäisi olevan laskussa (kuva 3). 11 10 D. Alexander (2002). Principles of Emergency planning and Management. Harpended: Terra publishing. 11 Kuvat luonnonkatastrofeista ajanjaksoilla, yleiset ja tyyppien mukaan: EM-DAT: the Office of U.S. Foreign Disaster Assistance and Centre for Research on the Epidemiology of Disasters (OFDA/CRED) Kansavälisten katastrofien tietokanta. Dataa käyttää YK:n kansainvälisten katastrofien pienentämisstrategia
Tämä saattaa näyttää sekä yllättävältä että ristiriitaiselta. Todellisuudessa nämä tiedot kuitenkin auttavat meitä ymmärtämään tämän paradoksilta näyttävän ilmiön. Ensinnäkin, hyvin suuret, yli miljoona kuolonuhria vaatineet 1900- luvun alun katastrofit saivat katastrofityypistä riippumatta monia lisäuhreja tartuntataudeista, jotka levisivät heti katastrofien jälkeen. Parantuneiden yleisen terveydenhuoltojärjestelmien ja tehokkaampien rokotteiden ansiosta olemme nykyisin paremmin varautuneet kontrolloimaan pandemioita, jotka usein seuraavat katastrofeja. Toiseksi reagointikapasiteetti katastrofeihin oli viime vuosisadalla lähes olematonta. Maiden hallituksilla ei ollut kykyä vastata katastrofeihin ja lisäksi niillä oli hyvin erilainen rooli tuolloin. Monissa maissa, joihin katastrofi oli iskenyt, oli kolonialistihallitus, ja niillä oli vähäinen kiinnostus ihmisten hyvinvointiin. Myöskään itsenäisissä maissa hallitukset eivät välttämättä asettaneet katastrofeihin reagointia tärkeimpien asioiden listalle. Nykyisin hallitukset pitävät sitä nolona, jos heidän ei katsota reagoivan katastrofeihin tehokkaasti. Viime aikoihin asti kansainvälinen yhteistyö avustusoperaatioiden tehostamisessa oli lähes olematonta, ja vastuu jäi katastrofimaan hallitukselle. Nykyisin pidämme kansainvälistä yhteistyötä itsestäänselvyytenä. Kolmanneksi, nykyiset varoitusmekanismit hälyttävät paljon nopeammin modernien kommunikaatiojärjestelmien ansiosta ja katastrofialueiden ihmiset voivat näin ryhtyä varautumistoimenpiteisiin. Ja viimeiseksi, kommunikaatio ja infrastruktuuri olivat aikaisemmin sellaisella tasolla, että vaikka olisi ollut poliittista tahtoa pelasta elämiä, olisi ollut hyvin vaikeaa hankkia tarvittavaa tietoa ja vaikeaa toimittaa apua sitä eniten tarvitseville. Suuret parannukset kommunikaatiossa ja infrastruktuurissa viimeisen 50 vuoden aikana eivät ole vain helpottaneet katastrofiavun perille saattamista, vaan se on myös mahdollistanut tiedon kulkeutumisen nopeammin ulkomaailmaan. Se on puolestaan mahdollistanut kokonaisvaltaisemman ja paremmin kohdistetun avun. 12 Lyhyesti sanottuna, suurin syy siihen miksi vähemmän ihmisiä kuolee katastrofeissa nykyään kuin vuosisata sitten, on todennäköisesti se, että me olemme paljon parempia varoittamaan ihmisiä ja parempia reagoimaan kuin ennen. 12 Wisner et al op cit. 7
Vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa nykyisin kuin viime vuosisadan alussa. Sen ei kuitenkaan pitäisi jättää varjoon sitä, että paljon suurempi määrä ihmisiä kärsii luonnonkatastrofeista kuin ennen (kuva 2). Tämä on ennen kaikkea kaupungistumisen vaikutusta; nykyisin enemmän ihmisiä asuu niillä alueilla, joihin katastrofit iskevät. Näin ollen katastrofi vaikuttaa suurempaan määrään ihmisiä, vaikka pienempi määrä todennäköisesti kuolee kuin ennen. Maailma käyttäytyy kuten ennen, mutta se ravistelee suurempaa määrää ihmisiä. 13 On olemassa myös vahva korrelaatio köyhyyden ja katastrofien vaikutuksia kohtaavien ihmisten määrän välillä. Köyhien ihmisten muutto kaupunkeihin työllistymismahdollisuuksien ja palvelujen perässä on, varsinkin kehittyvissä maissa on vauhdittanut epävirallisten asuinalueiden rakentamista. Niissä rakentaminen on usein sääntelemätöntä ja huonolaatuista. 14 Vaikutuksenalainen väestö on todennäköisemmin kuin, ennen hyvin köyhää. Ihmiset asuvat rakennuksissa jotka ovat vaarassa romahtaa ja harrastavat elinkeinoja joiden elpyminen on vaikeaa (pieniä vakuuttamattomia yrityksiä, turvattomia työsopimuksia ja palvelutuotantotöitä) usein katastrofeja seuraavassa hitaasti toipuvassa taloudessa. 15 Noin 97 % ihmisistä, jotka kuolivat katastrofeissa vuosina 1990-2009 oli kotoisin kehittyvistä maista (kuva 5). 16 Lapsia ja perheitä auttamaan kohdistetut pelastusoperaatiot hidastuvat kun luonnon onnettomuudet iskevät kaupunkialueelle, jossa usein sijaitsee hallituksen ja avustusjärjestöjen päämaja, ja tämä johtaa hitaampaan reagointiin. Yllä olevan tiedon perusteella on helppo ymmärtää, että usein on olemassa syvällisiä lasten suojelun ongelmia ennen varsinaista hätätilannetta, ja nämä lasten suojelun ongelmat sekoittuvat katastrofin aiheuttamiin ongelmiin. 3. Ohjeet ja säännöt 13 Katso miten johtavan seismologin Roger Bilhamin artikkeli on rakennettu http://www.businessweek.com/news/2010-04-15/killer-quakes-on-rise-with-cities-on-fault-lines-rogerbilham.html 14 Katso Cohen, Urban Growth in Developing Countries: A Review of Current Trends and a Caution Regarding Existing Forecasts saatavilla http://www.iussp.org/activities/wgc-urb/cohen.pdf 15 Pelkästään viimeisen 25 vuoden aikana, 98 prosenttia ihmisistä, jotka ovat joko loukkaantuneet tai kärsineet luonnonkatastrofeista, asuivat 112 maassa jotka luokiteltiin matalatuloisiksi tai matala-keskituloisiksi, Worldwatchinstituutin 2007 Maailman tila raportin mukaan: http://www.irinnews.org/indepthmain.aspx?indepthid=63&reportid=73996 16 Natural Disasters and Sustainable Development: Understanding the Links between Development, Environment, and Natural Disasters by the United Nations International Strategy for Disaster Reduction http://www.unisdr.org/eng/risk-reduction/wssd/dr-and-sd-english.pdf
Lapsen oikeuksien sopimus on työväline, joka pätee maailmanlaajuisesti (sen ovat vahvistaneet kaikki muut maat paitsi Somalia ja Yhdysvallat) ja se pätee myös hätätilanteissa. Tästä huolimatta ihmisoikeudet ja lastensuojeluaisat katastrofin koittaessa eivät ole itsestäänselvyyksiä. Sopimukseen liittyy monia suojeluun liittyviä säädöksiä, jotka pitävät paikkansa aseellisen konfliktin sattuessa, mutta vain muutamia erityisesti luonnonkatastrofeihin päteviä säädöksiä. Koska kaikkia keskeisimpiä säännöksiä sovelletaan edelleen, säännökset ovat erittäin tärkeitä ja antavat vahvat puitteet suojeluun liittyville kysymyksille. Tällaisia osa-alueita ovat muun muassa ilman huoltajaa olevat lapset, lasten suojelu hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä, kuin myös syrjintään liittyvät seikat sekä oikeus tiedon saantiin, joka voi lisätä itsesuojelua. YK:n vuosituhatjulistus ilmaisee sitoumuksensa varmistaa että kaikille lapsille ja siviiliväestöön kuuluville, jotka kärsivät kohtuuttomasti luonnonkatastrofien, kansanmurhien, aseellisten selkkausten ja muiden humanitääristen hätätilanteiden seurauksena annetaan kaikki apu ja suojelu, jotta he voivat jatkaa normaalia elämää niin pian kuin mahdollista. 17 Agenda 21 ja Rion julistus ympäristöstä ja kehityksestä, jotka hyväksyttiin YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa, Brasiliassa vuonna 1992 ja YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) ovat olleet tärkeässä asemassa vahvistamassa ihmisoikeuksien ja ympäristön yhteyttä. Julistuksen 10. periaatteessa sanotaan, että ympäristöasiat tulisi käsitellä siten, että kaikki kansalaiset, joita asia koskee, voivat siihen osallistua. Ilmastosopimuksen 6. artikla koskee koulutusta, tietoisuuden lisäämistä ja osallistumista sekä tiedon saatavuuden lisäämistä ilmastonmuutoksesta. Hyogon toimintaohjelma 2005-2015 nostaa esiin saman suuntaisesti viisi toimintaperiaatetta: instituutioiden kautta tapahtuva katastrofien aiheuttamien riskien vähentäminen, riskien tunnistaminen, tieto, koulutus ja riskien sietäminen, riskien vähentäminen ja ennakoinnin vahvistaminen. 4. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat keskeiset suojelun huolenaiheet ja uhkat Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ihmisten muuttoliikkeet, kaupungistuminen ja pakolliset siirtymiset, jotka johtavat sosiaalisten järjestelmien ja elinkeinojen hajoamiseen, opiskelujen keskeytymiseen ja peruspalvelujen rajoitettuun saatavuuteen. Viisivuotias Shahid Khan yritti pysyä tajuissaan sairaalassa, jossa vakava ripulitauti uhkasi tappaa hänet. Hänen isänsä seurasi avuttomana peläten menettävänsä poikansa, yhden niistä harvoista asioista hänen elämässään jota tulva ei vielä ollut ottanut. Tämä nuori poika on yksi niistä miljoonista lapsista, jotka YK:n mukaan selvisivät viime kuussa Pakistania ravisuttaneista tulvista, mutta jotka ovat nyt haavoittuvaisia toiselle, vesiteitse leviävien tautien kuolema-aallolle. Khanin isä Ikramullah pakeni Pabbista juuri ennen kuin tulvat tuhosivat luoteisessa sijaitsevan kaupungin noin kuukausi sitten. Hän jätti taakseen kahden huoneen talonsa ja kaiken omaisuutensa, mukaan lukien pienen yrityksensä jotta hän voisi pelastaa vaimonsa ja neljä lastaan. Pelastin lapseni. Se 17 Artikla IV, kappale 26.
on minulle kaikki kaikessa, sanoi Ikramullah, jonka 6-vuotias poika Wagar on myös kärsinyt vakavasta ripulista viime päivinä. 18 Lasten hylkääminen, erottaminen perheestä, ja perheen jäsenten menettäminen Lapset jotka selvisivät luonnon suuresta vihasta, Aasin tsunamista, joutuvat kohtaamaan uuden vaaran: lapsikaupan. Viime viikkoina on kuulunut useita uutisia kansainvälisen lapsikauppa- ja laittoman adoption ringeistä, jotka pyrkivät hyväksikäyttämään traumoista kärsiviä lapsia jotka ovat erotettu perheen jäsenistään.tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta YK arvio, että noin 1,5 miljoona lasta kärsi 13 Aasian maata hukuttaneista tappaja-aalloista. Ne tappoivat kaikkiaan 220 000 ihmistä joulukuun 26. päivänä 2004. Virallisten arvioiden mukaan noin 50 000 lasta menetti toisen tai molemmat vanhempansa. Huoltajista erossa olemisen tuskan lisäksi lapset kohtaavat tässä tilanteessa välittömiä ja vakavia turvallisuusriskejä. Meidän saamiemme tietojen mukaan ihmiset yrittävät myydä lapsiaan tai väittävät etteivät he ole heidän omiaan, sanoi Geoffrey Keele, UNICEF:in tiedotuspäällikkö Sri Lankassa. Tässä vaiheessa näyttää, että kysymys on enemmän opportunismista kuin laajalle levinneestä, järjestäytyneestä rikollisuudesta, mutta siitä huolimatta seuraamme tilannetta hyvin, hyvin tarkasti. Lisääntynyt altistuminen hyväksikäyttöön, sukupuoleen perustuva väkivalta mukaanlukien seksuaaliväkivalta ja ihmiskauppa. Lisääntynyt altistuminen hyväksikäyttöön selviytymismekanismeina perheille, jotka ovat joutuneet äärioloihin, mukaan lukien lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsityövoima ja vaaralliset työt. Ilman huoltajaa olevat lapset Haitissa, mukaan lukien orvot ja vanhempien sukulaisille tai tuntemattomille lähettämät lapset, ovat suuremmassa vaarassa joutua kidnapatuksi, orjuutetuksi, myydyksi tai kaupatuksi viime kuussa tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen aiheuttaman turvattomuuden vuoksi, varoitti YK:n ihmisoikeusryhmä tänään. Ilman huoltajaa olevat lapset ovat erityisen haavoittuvaisia ja siksi on erittäin tärkeää, että lapsi rekisteröidään, jäljitetään ja yhdistetään muuhun perheeseen aina kun tämä on mahdollista he lisäsivät. Evakuointioperaatioiden aikana on ehdottoman tärkeää välttää tarpeetonta perheenjäsenten erottamista, koska se saattaa asettaa lapset vaaratilanteisiin, pahentaa heidän traumaansa ja ahdinkoansa, ja vaikeuttaa heidän toipumistaan ja paluuta normaaliin elämään. 19 Naisten ja tyttöjen raskas taakka ja lisääntynyt haavoittuvuus sukupuoliperusteiseen väkivaltaan, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, joka johtuu vähentyneestä tulojensaantimahdollisuuksista, ruoan ja veden puutteesta ja vaikeuksista elää usein yliasutetuissa evakuointikeskuksissa ja turvapaikoissa. Tähän liittyy lisääntynyt alttius 18 Associated Press, August 30, 2010. 19 UN News Centre, helmikuun 2. 2010 http://www.un.org/apps/news/story.asp?newsid=33650&cr=haiti&cr1
varhaisille avioliitoille. Lapsiavioliittojen lisääntynyt riski tyttöjen suojelukeinona sekä perheeseen kohdistuvan taloudellisen paineen vähentämiskeinona. Me tiedämme, että hätätilanteissa on suurempi riski avioitua nuorena, koska vanhemmat ovat menettäneet koko omaisuutensa ja etsivät epätoivoisesti selviytymiskeinoja, sanoi UNICEF:in Etelä-Aasian alueellinen johtaja Daniel Toole Aasian tsunamin jälkeen. Hän jatkoi: Tämä on sieppauksien ja lapsikaupan vaaran aikaa. Ja siksi olemme alkaneet työskennellä leireissä puhuen näistä vaaroista ja lastensuojelutarpeesta. 20 Kansanjoukkojen levottomuus ja väkivalta, mitkä johtuvat mahdollisista väestön muuttoliikkeistä ja vähäisiin resursseihin kohdistuneesta kireästä kilpailusta, lisääntyneestä alttiudesta lapsiin kohdistuviin rikkomuksiin, kuten lasten värväys, niillä alueilla, joissa kyseiset käytännöt olivat olemassa ennen ilmastonmuutosta. Katastrofien tiedetään myös pahentavan konfliktin tuottamia lasten suojelun huolia. Esimerkkeinä tästä ovat lapset, jotka joutuivat erilleen huoltajistaan tsunamin iskettyä Sri Lankaan. Myöhemmin heidät värvättiin aseellisten joukkojen palvelukseen. 21 Maanjäristyksen aiheuttivat Haitiin rosvousaallon ja jengitoiminnan, koska jo ennestään heikon lain valta luhistui lähes kokonaan. Haitissa ei tällä hetkellä ole hallitusta tekemässä mitään. Ei poliisivoimia. Ei auktoriteettia. Jokainen mies ja nainen itsensä puolesta. Jos haluat syödä, ota viidakkoveitsi ja taistele. 22 Maamiinat, räjähtämättömät ammukset ja sotaonnettomuuksien räjähteiden jäänteet, jotka maanvyöryt ja tulvat ovat siirtäneet paikasta toiseen. Joka kerta kun vesi vetäytyy, maanmuodot muuttuvat vähän, ja jos paikassa on lainkaan miinoja, ne siirtyvät jonnekin muualle, sanoi Antun Sinkovic, Bosnian miinakeskuksen laatukontrollivirkamies. Tulvat ovat mahdollisesti vieneet miinoja vielä tutkimattomille alueille, ja näin ne ovat lisänneet miinanraivaajien päänvaivoja. Tämä vaara ei kosketa vain bosnialaisia vaan myös naapurimaata Kroatiaa. Meille annettiin kerran tehtäväksi raivata miinakenttä lähellä pohjoisessa sijaitsevaa Sava-jokea, ja kun saavuimme sinne, 6 000 neliömetrin kokoinen alue oli kadonnut. Koko joenreuna oli poissa ja miinat myös, sanoi Boro Kosarac, yhden Bosnian suurimman kaupallisen miinanraivausyhdistyksen johtaja. Vain Jumalaa tietää minne nuo miinat päätyivät, hän sanoi. Teoriassa ne voivat olla vain muutaman kilometrin päässä tai sitten Tonavassa saakka. 23 Vaikutus lasten ja heidän perheittensä psykososiaaliseen hyvinvointiin 20 Voice of America, elokuun 19. 2010 http://www.voanews.com/english/news/un-emergency-appeal-for- Pakistan-Outdated-101071904.html 21 Human Rights Watch Raportti: Sri Lanka: Child Tsunami Victims Recruited by Tamil Tigers, saatavilla http://www.hrw.org/en/news/2005/01/13/sri-lanka-child-tsunami-victims-recruited-tamil-tigers 22 http://www.ktradionetwork.com/government/natural-disaster-turns-to-civil-unrest-in-haiti/ 23 Lue raportti http://www.msnbc.msn.com/id/37897841/ns/weather/
Painajaiset jättimäisistä aalloista vaivaavat Nur Alia Ismailia vähemmän kuin ennen. Sunnuntaiiltapäivänä, lähes kaksi vuotta sen jälkeen kun tsunami pyyhkäisi yli hänen rantanaapurustonsa, hän ei näyttänyt pelokkaalta leikkiessään vain metrien päästä merestä. Kymmenvuotias Nur Alia oli yksin kotona kun tsunami iski. Hän onnistui selviytymään takertumalla kiinni pylvääseen. Seitsemän kuukauden terapia ja lääkitys näyttivät auttavan hänet parantumisen tielle. Mutta vajaa vuosi tragedian jälkeen, hän sairastui uudelleen valittaen, että hän näki usein unta kohti hyökyvistä aalloista. Käytyään uudelleen terapiassa ja saatuaan lisää lääkkeitä Nur Alia sanoo, että unet ovat vaimentuneet. Tämä vuosi on ollut vähän kivempi, hän sanoo. 24 Ja Chilestä luemme Miguelista, joka on maanjäristyksen jälkeen tullut hyvin klaustrofobiseksi ja joka pelkää menemästä sisään mihinkään asuntoon. Lisäksi hänen äitinsä vaipui masennukseen sen jälkeen kun he menettivät perheenjäseniään. 25 5. Ehdotetut työkalut ja strategiat lasten suojelun ja hätätilanteiden käsittelemiseen Reagointi lasten suojelun kysymyksiin Ennustettavuus, oikea-aikaisuus ja yhdenmukaisuus lasten suojelun kysymyksissä ovat avainasemassa, kun pyrimme reagoimaan hätätilanteisiin. Vuonna 1990, UNICEF kehitti Core Commitments to Children in Humanitarian Action, joka päivitettiin vuonna 2010 vastaamaan nykytodellisuutta. Avainasioita reagoinnissa olivat 1) Toimivan johdon muodostaminen ja ylläpitäminen lasten suojelemiseksi, sukupuoliperusteisen väkivallan ehkäisyyn ja mielenterveyden ja psykologiseen tukeen; 2) Vakavien lasten oikeuksien loukkausten seuraaminen, niistä raportointi ja niissä reagoiminen; 3) Lasten suojelun mekanismien vahvistaminen; 4) Lasten erottamisen sekä lapsiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön ehkäiseminen ja siihen puuttuminen 5) Psykologisen avun antaminen lapsille ja heidän huoltajilleen; 6) Lasten aseellisiin joukkoihin värväämisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen 7) Maamiinojen ja luvattomien aseiden käytön ja niiden vaikutusten ehkäiseminen ja niihin puuttuminen Näiden asioiden kehittäminen on ollut sitoutumisen ydin tälle UNICEFin organisaatiolle. Ne ovat auttaneet hätätilanteisiin reagoimisessa toiminnan alusta lähtien. Tästä syystä ei ole ollut aina 24 Lue koko tarina Nur Aliasta http://www.unicef.org/emerg/disasterinasia/index_36942.html 25 Lue koko tarina http://www.savethechildren.org/emergencies/stories/landslidesurvivor.html?wt.mc_id=0510_drm_en_em0510_2_l
välttämätöntä perustella miksi lasten suojelu on keskeinen tekijä kriiseihin reagoimisessa. Nykyään on myös jatkuvaa keskustelua standardien kehittämisistä koko lastensuojelusektorille. 26 Ennakointi katastrofitilanteissa ja riskien pienentäminen Parhaat keinot reagoida lasten suojelun hätätilanteissa on ennakointi ja riskien pienentäminen heti alussa. Siksi on tärkeää rakentaa tämän tyyppinen lähestymistapa hallitusten ja organisaatioiden jatkuviin toimenpiteisiin, jotta hallitukset olisivat paremmin varautuneita hätätilanteisiin. Tämä pitää sisällään seuraavat lähestymistavat: Haavoittuvuusarvioiden ja lapsikeskeisten katastrofiriskien vähentämisstrategioiden sisällyttäminen ja niihin tukeutuminen ohjelmien ja väliintulo-operaatioiden suunnittelussa. Lasten suojelun sisällyttäminen kansallisiin katastrofivalmiuksien suunnitteluun. Ihmisoikeuskeskeisen lähestymisen varmistaminen sekä ennakointi- että reagointivaiheen suunnittelussa. Tämä pitää sisällään katastrofien vaikutusalueeseen mahdollisesti kuuluvat yhteisöt ja lapset, selvät vastuualueet suojeluasioiden ennakointi- ja reagointivaiheessa, sektorien välinen koordinaatio, mahdollisimman pitkälle viety yhteistyö. Joidenkin valmiuksien luominen mahdollista katastrofia varten (sosiaalityö, perheen jäljittäminen, itsesuojelu opettajakoulutuksessa) Aikaisten varoitussysteemien kehittäminen yhteisöissä (esimerkiksi yhteisökarttoja, jotka näyttävät missä vaara- ja turvapaikat alueella sijaitsevat) Lasten mukaan ottaminen riskien vähentämisen toimenpiteisiin Järjestelmien vahvistaminen Lasten suojelujärjestelmien vahvistaminen on avainasemassa hätätilanteisiin reagoimisessa. Se luo kestävyyttä ja ansaitsee lähempää tarkastelua. Tämä pitää sisällään hallitusten tukemisen, jotta ne voivat vahvistaa sosiaalityöntekijöiden kykyä auttaa hyväksikäytön uhreina olleita ja myös uhan alla eläviä lapsia. Tämä saattaa myös tarkoittaa, että olisi tärkeää yhdistää hätätilanteisiin vastaavia palveluja laajempaan järjestelmien rakentamisen kokonaisuuteen. Esimerkiksi kun on kysymyksessä aikuisista erotettu lapsi, voidaan vahvistaa hallituksen kykyä käsitellä perheyhtenäisyyden ja vaihtoehtoisen huoltajuuden kysymystä pitkällä aikavälillä. Toinen esimerkki olisi lapsiystävällisten tilojen ja mielenterveyden parantaminen sekä psykososiaalisen tuen kehittäminen luonnonkatastrofien jälkeen ja näiden yhdistäminen pysyviin järjestelmiin kuten kouluihin ja muihin palveluihin. Sosiaalisen muutoksen käsitteleminen Ellei sosiaalisia normeja mietitä ja käsitellä, pitkällä aikavälillä tulee olemaan vain vähän muutoksia lastensuojelukysymyksissä. Näihin toimenpiteisiin kuuluu tietoisuuden herättäminen ja kapasiteetin 26 Tämä olisi jatkoa sellaisille aloitteille, jotka on kehittänyt Inter-agency network for education in emergencies - niminen organisaatio http://www.ineesite.org/.
rakentaminen ilmastonmuutoksen osalta, tasaisen tiedon hankkiminen ilmastonmuutoksesta ihmisille ja asiaankuuluville instituutioille, mutta myös täsmällisistä lasten suojelun asioista viestittäminen. Tässä yhteydessä sellaiset julkaisut kuten Facts for Life, jotka on suunniteltu tarjoamaan helposti saatavassa muodossa tärkeää tietoa perheille ja yhteisöille katastrofien ennakoinnista ja reagoimisesta sekä lapsien ja huoltajien turvallisuusoikeuksista, voivat olla erittäin hyödyllisiä. 27 Lasten loukkaantumisen estäminen (varsinkin keskittyen onnettomuuksiin ja hukkumisiin) vanhempien ja yhteisöjen koulutuksella voi myös auttaa estämään joitakin lastensuojeluvaaroja katastrofitilanteissa. 6. Johtopäätökset Ilmastonmuutoksen ja lasten suojelun kysymysten yhdistäminen ei välttämättä ole ilmeistä ensi katsomalta, mutta ilmastomuutoksen seurauksena tapahtuvat katastrofit varmasti vaikuttavat lasten suojeluun hyvin merkittävällä tavalla. Tosiasia on, että katastrofit vaikuttavat ihmisiin tilanteissa, missä on jo valmiiksi vakavia lasten suojelun ongelmia nyky-yhteiskunnassa. Ne monimutkaistavat entisestään tilannetta samalla kun ne myös vaikeuttavat ongelmiin vastaamista ja niiden estämistä. Siitä huolimatta kansainvälinen yhteisö on käynyt pitkän matkan lisätäkseen ymmärrystä lasten suojelusta luonnonkatastrofeissa ja niiden käsittelystä. Kuitenkin paljon enemmän voidaan tehdä riskien vähentämisessä ja toimintatapojen juurruttamisessa, jotta lasten suojelulle ei ole lopulta tarvetta. Onnistuneen lasten suojelutyön tuloksia on tietenkin vaikea mitata samalla tavalla kuin joitain muita toimia (kuten rokotuksen saaneiden lasten määrää). Lasten suojelun kysymykset voivat vieläkin olla arkaluontoisia ja niihin pitäisi suhtautua samalla tavalla hengen pelastajana kuin terveyden, majoitukseen tai ruoka-avun jakamiseen. Hiljaisuuden rikkominen yläjuoksulla päätöstentekijöiden kanssa sekä alajuoksulla perheiden kanssa on osa sitä haastetta, joka pyrkii riskien vähentämiseen ja reagoinnin suunnitteluun. Lisätietoja Bartlett, S., Climate change and urban children: Impacts and implications for adaptation in lowand middle-income countries, Human Settlement Discussion Paper Series, International Institute for Environment and Development, 2008 Polack E., Child Rights and Climate Change Adaptation: Voices from Kenya and Cambodia, Institute of Development Studies, PLAN, 2010 Save the Children, Living with disasters and changing climate Children in Southeast Asia telling their stories, 2010 Save the Children Sweden-Denmark, Save the Children UK, UNICEF, Watermarks: Child Protection during Floods in Bangladesh, 2006 Save the Children UK, Feeling the Heat: Child Survival in a Changing Climate, 2009 27 Katso http://www.factsforlifeglobal.org/
Save the Children UK, Legacy of Disasters: the Impact of Climate Change on Children, 2007 Save the Children, In the Face of Disaster: Children and Climate Change, 2008 UNDP, Human Development Report, Fighting Climate Change: Human Solidarity in a Divided World, 2007 UNICEF, Climate Change and Children, 2007 UNICEF, Core Commitments for Children in Humanitarian Action, 2010 UNICEF, Facts for Life, 4 th edition, 2010 UNICEF, Innocenti Research Center, Climate Change and Children: a Human Security Challenge, 2008 UNICEF, Progress for Children: A Report Card on Child Protection, 2009 UNICEF, Report on the midterm review of the medium-term strategic plan 2006-2009, E/ICEF/2008/18 UNICEF, the UK Committee for UNICEF, Our climate, our children, our responsibility: the implications of climate change for the world s children, 2008 WHO, Mental Health and Psychosocial Well Being among Children in Severe Food Shortage Situations, WHO/MSD/MER/06.1