Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto.

13 12 Ulkomaiset suhteet. Kun se markan arvon tukemiseksi ulko mailla tehty luottosopimus, joka mainitaan Pankkivaltuusmiesten edellisessä kertomuk sessa, kuluvan vuoden helmikuussa, erääntyi, ei sitä katsottu tarpeelliseksi uudistaa. Sen sijaan 011 Pankille järjestetty Englannin pankissa 600,000 punnan suuruinen provi»iovapaa kreditiivi vuoden ajaksi. Vuoden kuluessa on Pankki voinut liittää ulkomaisten kirjeenvaihtajienpa joukkoon Englannin pankin. Päätös asiasta tehtiin Johtokunnan; esityksestä Pankkivaltuus miesten kokouksessa huhtikuun 2 päivänä, sittenkun Bank o f England oli ilmoittanut olevansa halukas solmimaan tällaisen suh teen Suomen valtiopankin kanssa. Panikin ulkomaisia suhteita on yleensä py ritty kehittämään. Tässä tarkoituksessa 011 erinäisistä vähäpätöisemmistä kirjeenvaihta jista luovuttu ja liike suuremmassa mää rässä kuin aikaisemmin kullakin paikkakun nalla keskitetty harvoihin johtaviin) rahalai toksin, jotka siinä suhteessa on havaittu sopivimmiksi. Täten on näiden kanssa aikaan saatu entistä paljon vilkkaampi liikeyhteys, joka on ollut omansa- herättämään niissä yhä suurempaa mielenkiintoa Suomen Pank kia ja sen kautta koko maatammekin, koh taan ja tehnyt Suomen Pankille mahdolli seksi ulkomaisista sijoituksistaan- saada, en tistä suuremman, tuoton sekä suorittaa, ulkomaiset liiketoimensa entistä pienemmillä kustannuksilla. Erikoista huomiota on «kiinnitetty vienti teollisuuden lyhytaikaiseen! ulkomaalaiseen lainanottoon, joka. meillä nousee varsin huo mattaviin summiin. Tämä. lainanotto on aikaisemmin tapahtunut hajanaisesti ilman yhtenäistä järjestelmää tai suunnitelmaa. Kukin, toiminimi on, usein myyntiagenttinsa välitystä käyttäen, jolloin luotonsaanti ta vallisesti on kytketty määrättyihin myynti sopimuksiin, hankkinut tarvitsemansa luo ton yksinomaan yksilöllisiä tarpeitaan, sil mällä pitäen sieltä, mistä luotto on oilut saatavissa ja ehdoilla, jotka lainanantajat yksipuolisesti ovat voineet määrätä. Ehdot ovat eri toiminimille muodostuneet epäta saisiksi ja- usein, varsin rasittaviksi, minkä ohessa, tällainen järjestelmä, on epäedulli sesti vaikuttanut vientitavaramme myynti hintoihin. Edelleen 011 siitä ollut seurauk sena, että ulkomaisen valuutan tulo maa hamme on ollut hyvin vaihtelevaa ja. satun naisista seikoista riippuvaa. Suomen. Pankki on nyttemmin, yhteistoiminnassa maan joh tavien, yksityispankkien kanssa-, järjestänyt suurimman osan näistä vientiteollisuuden ulkomaisista luotoista yhtenäisten, kirjeenvaihtajiensa kanssa- vuodeksi kerrallaan te kemiensä sopimusten pohjalle. Tästä on ollut seurauksena, että yksityisten vientiliikkeiden ei enää samassa mitassa, kuin ai kaisemmin ole. tarvinnut ulkomailla esiintyä 1ain an hakij oina, vaan on heidän ainoas taan omaan kotimaiseen pankkiinsa tarvin nut ilmoittaa tarpeensa; lainat on saatu irroitetuiksi määrätyistä vientitavarain myynneistä ja m yyjien asema ostajiinsa ja agentteihinsa nähden siten, vahvistunut; lainojen ehdot on saatu edullisemmiksi ja lopuksi on pankeille. käynyt mahdolliseksi entistä paremmin kontrolloida lainojen ot tamista ja saada, se mukaantumaan maassa esiintyvään liikepääoman ja, ulkomaisen va luutan tarpeeseen. Suomen Pankilla on sen. lisäksi näistä toimista ollut; kohtuullinen ansio. samoin kuin vv. 1921, maaliskuussa, ollen sanotun kuun, lopussa 1,383.7 milj. mk, ja pienimmillään tammikuussa, jonka lo pussa se oli 1,205.5 milj. mk. Kuinka paljon Suomen Pankilla vuoden ja viime vuoden kunkin neljänneksen 1921 30A2 192» 31/3 30/6 Kul takassa... Ulkom. k irjeenvaihtajat... Ulkom. kreditiivi... Suomen hopearahaa... Ulkom. obligatsioita... Ulkom. seteleitä ja kuponkeja... Ulkom. vekseleitä... Valtion, obligatsioita Suomen rahassa.... Valtion lyhytaikaisia sitoumuksia... Kotimaisia, vekseleitä... 549.1 244.8 3.8 9.2 48.1 539.6 602.4 3.8 0.7 645.0 762.0 5.9 0.8 29.8 359.1 403.3 67.6 359.1 36.0 362.6 1,151.7 17.6 1.5 101.6 325.2 424.2 Yhteensä,873.3 2,024.6 1,896.9 1,9.5 2,357.8 Setelinanto-oikeus, vähennystä puuttuvan lisäkatteen vuoksi tekemättä, on vuonna vaihdellut 2,695.o milj. mk:n (joulu kuun 31 prnä) ja 2,332.!) mil j. mk m (tam mikuun»8 päivänä) välillä. Vastaava käyt tämätön setelinanto-oikeus on vaihdellut 915.7 milj. mk m, (marraskuun 14 päivänä) ja 539.6 m ilj. mk:n (maaliskuun. 31 päi vänä) välillä, ollen. 3322 % koko setelinanto-oikeudesta. Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto. Suomen Pankin liikkeessä oleva setelistä, joka. vuoden alussa oli 1,260 milj. mk, muut tui eri kuukausina jotenkin, samoin kuin. edellisenäkin vuonna, pysyen syyskuuhun asti edellisen vuoden setelistöä pienempänä ; loka joulukuulla se kuitenkin oli sitä suu rempi. Jouluk. 31 p :nä oli setelistä 1,309 milj. mk eli 59 milj. mk suurempi kuin vuoden alussa. Suurimmillaan, oli setelistä. päättyessä. oli sellaisia, varoja, joita vastaan Pankki vuoden loppuun saakka, jolloin uusi ohjesääntö muutti setelinantomääräyksiä, oli oikeutettu antamaan setelejä, n ä k y y seuraavasta: yhdistelmästä: Suomen Pankin ibilanssi esiintyy vai päättyessä melkoisesti toisenlaisena kuin edellisen vuoden lopussa. Tämä joh tuu etupäässä uudesta rahalaista ja Pankin uudessa ohjesäännössä olevista setelinantoa koskevista määräyksistä, joiden mukaan Pankin tilinpäätös v:lta on tehty. Vertauksen helpottamiseksi molempien bilanssien välillä- otetaan tähän niiden nume- 2.6 30/9 832.1 8.2 roista seuraava yhdistelmä, joka myös osottaa* mitkä varat ennen olivat ja mitkä nyt ovat Parikin setelinannon katteena: Varat: Varsinainen kate: Kultakassa... Ulkomaisia kirjeenvaih tajia ja ulkomainen kreditiivi... Toissijainen kate: Ulkomaisia vekseleitä.. Korkolippuja ja ulko maan seteleitä... Kotimaisia vekseleitä... Rediskontattuja vekse leitä... Suomen1hopearahaa... Obligatsioita ulkomaan rahassa... Valtion obligatsioita Suo men rahassa... 5 ' 331.o 793.n 1.408.o 9.2 101.6 381.5 l.r, 398.2 158.1 O.s 25.o 3.s

14 15 Mili. mk. Valtion lyhytaikaisia si toumuksia... Muut varat: Hypoteekkilainoja... Kassakreditiivejä... Valtion obligatsioita Suomeiu rahassa,... Valtion lyhytaikaisia, si toumuksia... Obligatsioita ulkomaan rahassa... Suomen hopearahaa.... Pankkikiinteistöt ja ka lusto... Eri tilejä... V el ät: 48.0 4.3 7.2 31.i 23.7 325.2 17.o 12.0 114.9 12.o 105.1 Yhteensä 2,011.7 2,8.o Vaadittaessa maksettavat sitoumukset: Liikkeessä olevia sete leitä... 1,249.9 Postivekseleitä... 8.i Valtiovaraston pano-i ja ottotili >... 158.0 Muiden pano- ja ottotili 45.8 Ulkomainen kreditiivi.. 244. s Ulkomaisia kirjeenvaih tajia... 6.o Eri tilejä... 23.5 Kanta-rahasto... loo.o Vararahasto... 50. o Pankkikiinteistöjen ja ka luston arvo... 12.0 Tulo- ja. m e n o tili... 65.4 47.o Varattuja, voittovaroja... Kasvaneita k o r k o ja... Yhteensä 2,011.7 1,309.3 8,i 505.7 51.4 10. G 30.6 500.o 50.7 12.7 82.7 0.7 2,8.0 Kahakassa ssa esiintyvä suuri muutos johtuu siitä, että Pankin kultavarat vuo den vaihteessa, jolloin uusi rahalaki tuli voimaan, kirjattiin tämän lain mukaiseen ar voonsa, devalvatsionikurssin mukaan 7:. Tämän johdosta voitiin Pankin kantarahasto, kun siihen myöskin liitettiin Pankin ti lan vahvistamiseksi aikaisemmin varatut 47.o milj. mk sekä vuoden käyttä mättä jätetyistä voittovaroista 64.7 milj. mk, kirjata, rahastolle, Pankin uudessa ohje säännössä vahvistettuun <500 milj. mk ai määrään. Jäännös v :n voittovaroista, 0.7 milj. mk, vietiin vararahastoon. Mitä tulee niihin bilanssien, numeroihin, jotka osottavat ulkomaisten valuuttain, ko timaisen lainanannon ja valtion sitoumusten määrät, on edellisessä jo käsitelty vuoden, kuluessa tapahtuneita muutoksia. Tässä li sättäköön,, että ulkomaiset valuutat, lukuun ottamatta. Pankin ulkomaista kreditiiviä. joka v :n 19:24 päättyessä oli kirjattu 244. s milj. mk:aan ja viime vuoden lopussa milj. mk:aan, lisääntyivät, alussamainitun, vuoden aikana otetun: ulkomaisen lainan ja edullisen anaksutasauksen johdosta, niin suuresti kuin 602.7 milj. mk :11a eli 109. r> % :11a. Huomattava on myöskin ulkomais ten vekselien suuri lisääntyminen, joka osaltaan on ollut omansa vahvistamaan Pamkin asemaa. Valtion pano- ja. ottotilin lisäys, joka on niin suuri kuin. 347.7 milj. mk, johtui etu päässä siitä, että tullinkanto vuoden lopulla oli poikkeuksellisen suuri, mikä vuorostaan oli seuraus sokerin, kahvin ja vehnäjauho jen. tullien edellämainitusta korotuksesta. S e t e 1 i n a n t o-o i k e u s. Pankin setelinanto-oikeusi v :n päät tyessä, verrattuna siihen, millainen se oli vuotta aikaisemmin, näkyy seuraavasta yh distelmästä : Setelinanto-oikeus: Kultakassa jaf ulkomaiset kirjeenvaihtajat... 837.2 Setelinanto-oikeus sen li säksi... 1,500.0 l,200.o Yhteensä 2,337.2 2,939.6 1,739.o Milj. Käytetty setelinanto-oikeus: Liikkeessä olevat setelit 1,249.9 Muut vaadittaessa mak settavat sitoumukset.. 486.s Myönnetyistä kassakreditiiveistä. nostamatta, 3.0 oleva määrä... Yhteensä 1,739.7 mk. 1,309.3 862.7 4.2 2,176.2 Setelinanto-reservi: käytettävissä oleva.... toissijaisen katteen li sääntymisestä, riippuva 133.o 90.o 463.9 672.s Yhteensä 597.5 763.4 Kaikki yhteensä 2,337.2 2,939.g Muutokset johtuvat, paitsi Pankin liik keessä tapahtuneista muutoksista, joista Tulot: Korkoja kotimaisesta lainausliikkeestä.. Korkoja ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korkoja obligatsioista... Agio... Provisioita... Maksettuja epävarmoja, saatavia... tärkeimmät on edellä esitetty, uudesta raha laista sekä uuden ohjesäännön setelmantomääräyksistä, jotka, tuntuvasti.poikkeavat aikaisemmista, niin, hyvin mitä tulee siihen määrään, johon Pankki saa. antaa setelejä yli kultakassan ja riidattomien ulkomaisten saatavaan arvon (ennen 1,500 milj. nyt 1,200 milj. mk) kuin myös mikäli koskee setelinannon n. s. toissijaisen katteen laatua. Laskettuna aikaisempien säännösten mu kaan koko setelinan toreservi olisi viime vuoden: päättyessä ollut 11.7 milj. mk suu rempi (775.1 milj. mk). Todellisuudessa se oli 165.9 milj. mk suurempi kuin vuotta aikaisemmin ja 385.4 milj. mk suurempi kuin v :n 1923 päättyessä. Voitto- Pankin voitto- ja tappiotili vuodelta, verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ti liin, oli seuraava: V. Meno t: Palkkoja ja palkkioita... Eläkkeitä!ja avustuksia... Pankkivaltuusmiesten palkkioita ja kuluja Setelien valmistus... Erinäisiä kuluja... Obligatsioiden ja osakkeiden tiliarvoa alennettu... :... Pankkikiinteimistöjen tiliarvoa alennettu Kaluston tiliarvoa alennettu... Epävarmoihin säätäviin v a r a ttu... Pankin puhdas voitto... ja t a p p i o tili. 42,992,958 30,029,545 25,165,922 9,231,344 5,915,655 13,451 V. 12 37 06 113,348,877 05 V. >5 }} )} 6,617,482 341,415 76,386 2,758,372: 2,093,(506 68,202,385 12,978,910 28,0.12,,635 7,477,033 2,719,254,592 29 72 71 58 22 119,408,811 70 V. 23 25 21 6,495,490 310,589 83,867 5,123,738 2,467,194: 63 27 42 64 90 82,673,890: 13,817,871 _ 373,320 62 361,161: 02 20,001,949 20 65,373,629: 1113,348,877:05 119,408,811:70,670,224. 37 1:17,600: 02

Se seikka, että Pankin tulot olivat viime vuonna vähän pienemmät kuin edellisenä, johtui etupäässä rediskonttausten vähenemisestä sekä vuoden aikana sovelletuista aiemmista korkomääristä. Kotimaisesta luoton annosta kertyneet korkotulot, jotka v. olivat 68.2 milj. mk, tekivät v. ainoastaan 43.o milj. mk. Obligatsioiden korkojen vähennys johtui Pamkin obligatsiovaraston vähentymisestä (fcts. edellä siv. 11). Sen sijaan Pankin ulkomaiset sijoitukset, jotka viime vuonna niin suuresti lisääntyivät, myöskin tuottivat huomattavasti suuremmat korkotulot kuin. v.. Pankin varsinaiset menot, jotka v. olivat 14.5 milj. mk, tekivät viime vuonna 11.8 milj. mk. Vähennys johtui pienemmistä setelinvalmistuskustannuksista. Poistoja lukuun ottamatta oli Pankin voitto viime vuodelta 101.5 milj. mk. (Edellisenä vuonna 104.9 milj. mk). Poistoista oli 16.4 milj. mk ohligatsioiden arvonalennusta ja 2.3 milj. mk kirjoista poistettua osakkeiden arvoa. Obligatsioista katsottiin, tarpeelliseksi viime vuonna edelleen tehdä mainittu poisto, jotta niiden antama tulo suunnilleen vastaisi käypää korkoa niiden kirjanpitoarvolle. Osakkeiden osalle tuleva poisto edustaa sitä hintaa, mikä on maksettu Pankille viime vuoden aikana hankituista Tervakosken osakeyhtiön osakkeista. Pankin nettovoitto vuodelta., 82,673,890:13, on Pankin uuden ohjesäännön 30 :ssä olevan määräyksen johdosta siirretty Pankin vararahastoon, joka tämän siirron jälkeen on 133,356,524: 80. Suomen rahan arvo pysyi kuluneena vuonna täysin vakaana, Jo v. oli Suomen Pankki, alkaen marraskuun 5 päivästä, muuttumattomasti noteerannut dollarin mk raan 39:70 ja tämä kurssi säilyi koko vuoden. Näissä oloissa voitiin jatkaa aikaisemmin alulle pantuja valmisteluja Suomen rahalaitoksen lopulliseksi vakiinnuttamiseksi. Se komitea, jonka Pankkivaltuusmiehet lopulla vuotta olivat asettaneet valmistamaan kysymystä kultarahakannan palauttamisesta, sai kevättalvella. tehtävänsä suoritetuksi. Painetussa mietinnössään huhtik. 1 päivältä komitea, erinäisillä edellytyksillä, ilmoitti olevansa sitä mieltä, että maamme rahalaitos voitiin palauttaa kultakannalle ja että tämä uudistus oli syytä viivytyksettä toimeenpanna, Suomen rahalle muodostuneen tosiasiallisen arvon perusteella. Mietintöönsä. komitea oli liittänyt ehdotukset uudeksi rahalaiksi, erinäisiä kultakannan palauttamisesta aiheutuvia säännöksiä sisältäväksi laiksi sekä muutoksiksi Suomen Pankin ohjesäännön setelin antoa koskeviin määräyksiin. Uudistusta varten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin komitea katsoi kuuluvan, että. valtio ulkomaisella valuutalla lunastaisi Suomen Pankilta ne valtion obligatsiot, jotka 17 päivänä heinäkuuta 19 ja 25 päivänä helmikuuta 1919. tehtyjen Eduskunnan päätösten nojalla oli Pankille Kultarahakannan palauttaminen. annettu sen aseman vahvistamiseksi. Yhtyen komitean käsitykseen, Pankkivaltuusmiehet. toukokuun 7 päivänä tekivät tästä lunastuksesta esityksen Valtioneuvostolle. Elokuun 29 päivänä Hallitus antoi asiasta Eduskunnalle esityksen. Sitten kun esitys oli joulukuun 10 päivänä saanut Eduskunnan hyväksymisen, annettiin kuluvan vuoden helmikuun päivänä laki, jonka mukaan edellä mainitut obligatsiot ovat ennen vuoden 1928 loppua Pankilta lunastettavat ulkomaan rahalla, aikoina ja erissä, jotka Valtioneuvosto määrää. Käsiteltyään useammissa kokouksissa kultakantakomitean muita ehdotuksia, Pankkivaltuusmiehet-, kaikessa yhtyen komitean kantaan, syyskuun 11 päivänä päättivät lähettää Valtioneuvostolle ehdotukset uudeksi rahalaiksi, kultakannan palauttamisesta, aiheutuvia säännöksiä, sisältäväksi laiksi sekä Suomen Pankille annettavaksi uudeksi ohjesäännöksi, jonka ehdotus sillä välin myös oli valmistettu. Samalla Pankkivaltuusmiehet pyysivät, että nämä ehdotukset Hallituksen esityksessä annettaisiin Eduskunnan hyväksyttäväksi. Tämä esitys annettiin lokakuun 17 päivänä, Joulukuun 10 päivänä Eduskunta hyväksyi siihen sisältyvät ehdotukset ja ne vahvistettiin saman kuun 21 päivänä. Rahalaki ynnä siihen liittyvä laki tulivat voimaan kuluvan vuoden alusta. Suomen Pankin uusi ohjesääntö heti. 9 6 3 26

19 Lainausliikkeen tarkastus. Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Lausunto valtion kassa- ja tilalaitoksen uudistamisesta. Huhtikuun 19 päivänä lähetti Valtiova rainministeriö Pankkivaltuusmiehille val tion kassa- ja tililaitoksen uudistamisesta valmistetun ehdotuksen, pyytäen siitä Pank kivaltuusmiesten lausuntoa. Hankittuaan asiasta Johtokunnan lausun non Pankkivaltuusmiehet kesäkuun 30 päi vänä. päättivät lähettää Valtiovarainminis teriölle jäljennöksen siitä, ilmoittaen yhty vänsä Johtokunnan esittämiin mielipitei siin. Pankin ohjesäännön ja Pankkivaltuusmies ten johtosäännön uudistaminen. Kuten edellisessä jo on ollut mainittava, on useita vuosia vireillä ollut kysymys Pan kin ohjesäännön perinpohjaisesta uudista misesta viime vuonna saanut ratkaisunsa. Uuden ohjesäännön ehdotus valmistettiin kevään ja kesän kuluessa Pankin Johtokun nassa ja käsiteltiin Pankkivaltuusmiesten kokouksissa syyskuun 6 ja 11 päivänä. Kun uuden ohjesäännön ehdotus edellytti, että vähempiarvoiset määräykset Pankin toiminnasta annettaisiin erityisessä, Pankki valtuusmiesten vahvistettavassa johtosään nössä, valmistettiin viime vuonna Pankin Johtokunnan ja Pankkivaltuusmiesten toi mesta myös tämän johtosäännön eihdotus. Sittenkun Pankin uusi ohjesääntö oli jul kaistu, lähettivät Pankkivaltuusmiehet ku luvan vuoden tammikuun 16 päivänä johto säännön ehdotuksen Valtioneuvostolle ase tuskokoelmassa julkaistavaksi. Samoin val mistivat Pankkivaltuusmiehet jo viime vuonna Suomen Pankin tilintarkastajien ohjesäännön sekä Pankkivaltuusmiehille an nettavan uuden ohjesäännön ehdotukset ja lähettivät ne kuluvan vuoden tammikuun 16 päivänä Pankkivaliokunnalle. Molemmat ehdotukset on Eduskunta sittemmin hyväk synyt. Toimenpiteitä, jotka koskevat yksityisten sitoumuksia Pankille. Pankkivaltuusmiehet ovat vuonna käsitelleet yhden vähäistä akordia koskevan hakemuksen. Johtokunnan esityksestä ovat Pankkival tuusmiehet määränneet arvottomina tileistä poistettaviksi eräät epävarmoihin siirretyt saatavat vuosilta 86, 90, 92, 98, 99, 1900, 1901 ja 1906, yhteensä 26,287:26. Pankkivaltuusmiehet ovat Pankin kirjo jen nojalla toimittaneet johtosääntönsä 4 :ssä säädetyt Pankin liikkeen ja lainauk sen tarkastukset. Katsastukset a) Pääkonttorissa. Pankin ohjesäännön 40 :n säännöksen mukaisesti ovat Pankkivaltuusmiehet toi mittaneet pääkonttorin kassaholvien ja kaikkien rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä talletusten katsastukset. Sa notussa katsastuksessa saadut tulokset ovat olleet Pankin kirjain mukaiset. 'b) Haarakonttoreissa. Mitä Pankin haarakonttoreihin tulee, ovat Pankkivaltuusmiehet valvoneet, että diskonttovaliomiehet ovat inventanneet haa rakonttorien käsikassat. ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Sitäpaitsi on vuoden varrella kaikki haa rakonttorit tarkastettu. Virka- ja palvelusmiesten palkkaus. Tilintarkastus. Suomen Pankin ohjesäännössä määrätyn tarkastuksen vuodelta ovat vuoden valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, toimitusjohtaja Paavo Raittinen, opettaja Aleksander Fränti, kauppakorkeakoulun professori Kyösti Järvinen ja pankinjohtaja Tyko Ile nilkka Pankkivaltuusmiesten kut susta toimittaneet maaliskuun 16 ja huhti kuun 4 päivän välisenä aikana. Tilintar kastajain puoltosanan mukaisesti ja Pankin ohjesäännön tätä koskevain säännösten no jalla ovat Pankkivaltuusmiehet Eduskun nan puolesta myöntäneet Johtokunnalle vastuuvapauden Pankin hallinnosta vuo delta. Joulukuun 30 päivänä vahvistivat Pank kivaltuusmiehet Johtokunnan ehdotuksesta Pankille uudessa ohjesäännössä edellytetyn palkkaussäänuön, noudatettavaksi kuluvan vuoden alusta. Palkkaussääntö päättyy 3,522,600 markkaan. Samalla Pankkivaltuusmiehet Johtokun nan esityksen mukaisesti myönsivät 900,000 markkaa käsittävän määrärahan tarpeen mukaan käytettäväksi Pankin ylimääräisten toimihenkilöiden palkkaamiseen vuonna 1926, oikeuttaen Johtokunnan, kun palkko jen säännönmukainen uudestaan-<järjestely erinäisissä tapauksissa aiheuttaa, että asian omaisten peruspalkat alentuvat tai palkkaus muutoin vähenee, harkintansa mukaan tästä määrärahasta antamaan tarpeelliset tasoi tukset henkilökohtaisina lisäyksinä. Eläke- ja avustusasioita. Vuonna ovat Pankkivaltuusmiehet korottaneet neljä aikaisemmin myönnettyä eläkettä, jotka olivat paljon nykyistä rahan arvoa vastaavan tason alapuolella. K oro tukset tekevät yhteensä 49,750 mk vuodessa. Lisäksi ovat Pankkivaltuusmiehet myön täneet kaksi kertakaikkista avustusta, yh teensä 5,000:. Uudessa ohjesäännössä edellytetyn elä kesäännön antaminen siirtyi kuluvaan vuo teen. Se vahvistettiin Pankkivaltuusmies ten kokouksessa tammikuun 16 päivänä. Diskonttokomiteat. Vuodeksi ovat Pankkivaltuusmiehet, Johtokunnan tehtyä asiasta ehdotuksen, jou lukuun 12 ja 22 päivänä määränneet dis konttovaliomiehiksi ja näiden varamiehiksi seuraavat henkilöt: Turun konttori: diskon ttovaiiomiehiksi kunnallisneuvos Ernst Petter Johan Thome ja toimitusjohtaja Esko Grönlund, sekä varamiehiksi vapaaherra Rolf Maximilian Carpelan ja johtaja Evert Holmberg. Parin konttori: diskonttovaliomiehiksi johtajat Johan Odert Rosengren ja Toivo Rintala sekä. varamiehiksi tukkukaupias William Tarkiainen ja johtaja Per A. Collin. Vaasan konttori: diskonttovaliomiehiksi pormestari Ivar Vilhelm Hasselblatt ja joh taja. Juho Alatalo sekä varamiehiksi konsuli Johan Alfred Viklund ja johtaja Knut August Vaselius. Oulun konttori: diskonttovaliomiehiksi kauppaneuvos Frans A dolf Riekki ja joh taja Otto Alfons Karhi sekä varamiehiksi varakonsuli Torsten Lundberg ja Georg Balthasar.

Kuopion konttori: diskonttovaliomiehiksi insinööri Pekka Juho Rinkinen ja kunnallisneuvos Bruno Granit-Ilmoniemi sekä varamiehiksi johtaja Otto Ville Ruotsalainen ja varatuomari Gunnar Valdemar Helien. Joensuun konttori: diskonttovaliomiehiksi prokuristi Niilo Suilhko ja kaupunginvouti Albert Lennart Paqvalen sekä varamiehiksi oikeusneuvosmies Aksel Valle ja filosofianmaisteri Y rjö A. Kankaanrinta. Sortavalan konttori: diskonttovaliomiehiksi kihlakunnan tuomari Karl Gustaf Berg ja kauppias Ossian Evert Kivinen sekä varamiehiksi käsiteollisuusneuvoja Juho Jalmari Tyynelä ja apteekkaii Sven Holsti. Viipurin konttori: diskonttovaliomiehiksi kauppias Paul Sergejeff ja johtaja Ernst Hämäläinen sekä varamiehiksi johtajat Otto Korhonen ja Heikki Sinkkonen. Mikkelin konttori: diskonttovaliomiehiksi koneinsinööri Edvin Allen ja varatuomari Erkki Veikko Kuokkanen sekä varamiehiksi toimitusjohtaja Valter Pulkkinen ja raatimies Otto Kinnunen. Tampereen konttori: diskonttovaliomiehiksi oikeusneuvosmies Kaarlo Haljala ja kauppias Anton Hahl sekä varamiehiksi johtaja Pentti Hirvonen ja tehtailija Johan Niklas Salminen. Hämeenlinnan konttori: diskonttovaliomiehiksi kauppaneuvos Anders Gustaf Skogster ja kauppias Johan Verner Fredriksson sekä varamiehiksi lääninsihteeri Toivo Johannes Horelli ja tehtailija Kaarlo Edvard Kauppinen. Jyväskylän konttori: diskonttovaliomiehiksi johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja apteekkari Eugen Mansnerus sekä varamiehiksi lehtori Herman Hämäläinen ja varatuomari Paul Äke Lund. Kotkan konttori: diskonttovaliomiehiksi kauppias Emil Saxell ja liikemies Arthur Lemke sekä, varamiehiksi pormestari Atte Mönkö ja filosofianmaisteri H. L. Wennerstrand. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehistä olivat vuonna erovuorossa: niistä kolmesta Pankkivaltuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kaikissa Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä olevissa asioissa, allekirjoittanut Tanner sekä niistä kolmesta Pankkivaltuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kaikkien Pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asioissa, filosofianmaisteri Hugo Robei't Wäinö Wuolijoki. Maaliskuun 28 päivänä 11)25 toimitetussa pankkivaltuusmiesten ja pankintilintarkastajain sekä heidän varamiestensä vaalissa valittiin: Pankkivaltuu^mieheksi: olemaan kolmen vuoden aikana osallisena kaikissa Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä olevissa asioissa allekirjoittanut Tanner; Pankkivalhmsmieheksi olemaan, niinikään kolmen vuoden aikana, osallisena kaikkien Pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asioissa filosofianmaisteri Hugo Robert Wäinö Wuolijoki ; Pankkivaltuusmiesten varamiehiksi : ensimmäiseksi allekirjoittanut Hahl, toiseksi allekirjoittanut Auer, kolmanneksi varatuomari Y rjö Rafael Pulkkinen, neljänneksi toimitusjohtaja Kaarlo Richard Heinonen, viidenneksi varatuomari Axel Palmgren, sekä. kuudenneksi johtaja Kaarlo Toivo Salmio; Tilintarkastajiksi: kansakoulunopettaja Aleksander Fränti, vakuutusvirkamies Kaarlo Jafet Harvala, pankinjohtaja Tyko Reinikka, kauppakorkeakoulun professori Kyösti Järvinen ja Tilintarkastajain varamiehiksi: ensimmäiseksi filosofianmaisteri Gösta Söderholm, toiseksi vanih. lehtori Johan Helo, kolmanneksi kansanopiston johtaja Aarno Fredrik Pesonen sekä neljänneksi filosofiantohtori Frans Vihtori Härmä. Vaalin tapahduttua kokoontuivat pankkivaltuusmiehet huhtikuun 4 päivänä ja valitsivat puheenjohtajakseen allekirjoitta- Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1926. E. Nevanlinna. neen Nevanlinnan ja varapuheenjohtajakseen allekirjoittaneen Tannerin. Kertomusvuoden kuluessa ovat, esteen sattuessa pankkivaltuusmiehelle, varamiehinä toimineet allekirjoittaneet Hahl ja Auer sekä herrat Pulkkinen, Heinonen, Palmgren ja Salmio. Väinö Tanner. Hugo Vasenius. Arthur af Forselles. Eero Hahl. n mari Auer. '2 1 K. N. Rauhala.