Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle raportti 20.4.2015
2 Sisältö 1. Johdanto... 3 1.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus... 3 1.2. Selvityksen osapuolet, tavoitteet, organisointi ja rahoitus... 3 2. Alueen kunnat ja väestö... 5 2.1. Väestö ja väestöennuste... 5 2.2. Lapset ja perheet... 8 2.3. Nuoret aikuiset... 8 2.4. Työikäiset... 9 2.5. Ikääntyvät... 10 2.6. Sairastavuus... 11 2.7. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset... 13 2.8. Kuntien talouden tunnuslukuja... 16 3. Sosiaali - ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanne... 16 3.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden kustannukset Jokilaaksojen alueella... 16 3.2. Vanhustenhuollon palvelurakenne... 20 3.3. Toimipisteet... 21 3.4. Henkilöstö... 22 3.5. Sosiaali- ja terveysalan koulutus Jokilaaksojen alueella... 23 4. Palvelutuotannon arviointi ja palveluihin kohdistuvat kehitystarpeet... 24 5. Vaihtoehdot palvelujen organisaatio- ja hallintorakenteeksi tulevaisuudessa... 28 Lähteet Liitteet Erillinen liite: Kuntamaisema Oy: Jokilaakson sote-rakenneselvitys
3 1. Johdanto Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle -hankkeen tavoitteena oli valmistella Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon (sote-) palveluiden sellainen toimiva ja tarkoituksenmukainen tuotanto- ja tuottajarakenne, joka vastaa valmistelussa olevan järjestämislain edellytyksiä. Valmistelutyö sisälsi tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä perustellut esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Valmistelun tulokset antavat kunnille pohjan tehdä päätöksiä sote-tuottajarakenteesta. 1.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Lailla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle 4.12.2014. Esityksen mukaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat nämä palvelut. Sote-alueet päättävät tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja niiden tehtävät. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan maksamalla asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. (STM 2014.) Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan hallituksen esitys ei toteuttanut riittävällä tavalla perustuslain säännöksissä edellytettyä kansanvaltaisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi siirtymistä kaksitasoisesta kuntayhtymämallista yksitasoiseen kuntayhtymämalliin, jossa sosiaali- ja terveysalueita olisi enintään 19. Tämä esitys ei edennyt eduskunnassa perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Sote-lain valmistelu jatkuu seuraavan hallituksen ja eduskunnan toimesta. 1.2. Selvityksen osapuolet, tavoitteet, organisointi ja rahoitus Jokilaaksojen alueen muodostavat 17 kuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva ja Ylivieska. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaavina toimijoina alueella ovat Raahen seudun
4 hyvinvointikuntayhtymä, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Kalajoen kaupunki/kalajoen yhteistoiminta-alue ja Oulaisten kaupunki. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisen tuotanto- ja tuottajarakenteen valmistelemiseksi käynnistettiin Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle hanke. Se toteutettiin ajalla 1.1.2014-31.8.2015. Kunnat tekivät hallituksissaan päätökset, joilla valtuuttivat sote-toimijat valmistelutyön käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Ohjausryhmän muodostivat alueen kuntien nimeämät edustajat ja hankkeen työryhmä koostui kuuden sote-toimijan johtavista viranhaltijoista. Ryhmien kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Hankkeen hallinnoijana toimi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sote-palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan sote-rakennelain edellytykset ja jotka parhaiten vastaavat alueen väestön tarpeita. Selvitystyön tavoitteena oli löytää tuotantorakenne, jossa alueella jo oleva osaaminen ja resurssit voidaan parhaiten hyödyntää tuotannosta saadaan kustannustehokasta ja vaikuttavaa tuotantoalueratkaisu tukee alueen osaamisen ja sitä tukevan koulutuksen vahvistamista tuotantoalueratkaisua valmistellaan kiinteänä osana maakunnallista valmistelutyötä Valmistelutyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen tuottajarakennetta koskevan valmistelutyön kanssa. Selvityshankkeelle saatiin maakunnan kehittämisrahaa. Kokonaisbudjetti oli 53.000 euroa ja myönnetty maakunnan kehittämisraha on 37.100 euroa. Omarahoitus 15.900 euroa jakaantui mukana olevien kuntien väestömäärien suhteessa. Hankkeessa on hyödynnetty sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton muutostuki. Kehittämisraha mahdollisti ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisen. Kuntamaisema Oy:lta tilattiin Jokilaaksojen alueelle sote-tuotantorakenneselvitys yhteistoiminta-alueittain. Selvitys sisälsi sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja päivähoitoa. Siihen kuului palvelutuotannon taloudellisten tunnuslukujen tarkastelu, palvelutuotteiden tehokkuuden vertailu sekä palvelutuotannon, tuotantorakenteiden ja hallintomallien vahvuuksien ja heikkouksien tarkastelu. Selvitystyössä hyödynnettiin myös sote-organisaatioiden ja kuntien omaa asiantuntemusta. Selvitystyön tuloksena palvelut ja niiden rakenteet saatiin nykyisten tuotantoalueitten osalta vertailukelpoisiksi ja saatiin tietoa myös palvelutuotannon tehokkuudesta ja kehittämiskohteista palveluittain ja suhteessa alueen verrokkiaineistoon. Hankkeen tuloksena syntyi tämä raportti, joka sisältää Jokilaaksojen alueen kuntien sote-palveluiden tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Selvitys tarjoaa hyvän lähtökohdan tuotantoalueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että muutoksen lisäksi voidaan uudistaa aidosti myös palvelurakenteita ja päästä aiempaa tehokkaampaan palvelutuotantoon. Syntynyttä aineistoa voidaan hyödyntää tulevan sosiaali- ja terveysalueen sekä tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän välisen tulosohjauksen työkaluna. Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti valmistunut raportti ja Maisema-selvitys esitellään kaikille alueen kunnille ja kunnat antavat niistä lausuntonsa.
5 2. Alueen kunnat ja väestö 2.1. Väestö ja väestöennuste Vuoden 2013 lopussa Jokilaaksojen 17 kunnan alueella asui yhteensä 123 289 henkilöä. Asukasluvut kunnittain on esitetty taulukossa 1. Lasten ja nuorten (0-17-vuotiaiden) osuus väestöstä oli suurin Sievissä (32,5 %) ja pienin Pyhäjärvellä (17,9 %). Työikäisiä (18-64-vuotiaita) oli eniten Ylivieskassa (59,1 %) ja vähiten Sievissä (51,3 %). 65 vuotta täyttäneitä oli eniten Pyhäjärvellä (27,8 %) ja vähiten Ylivieskassa (16,2 %). Eri ikäryhmien osuus väestöstä on esitetty kuviossa 1. (Tilastokeskus.) Taulukko 1. Jokilaaksojen alueen kuntien asukasluvut vuonna 2013 (Tilastokeskus) Alavieska 2 740 Haapajärvi 7 616 Haapavesi 7 241 Kalajoki 12 644 Kärsämäki 2 721 Merijärvi 1 153 Nivala 10 942 Oulainen 7 772 Pyhäjoki 3 356 Pyhäjärvi 5 731 Pyhäntä 1 545 Raahe 25 507 Reisjärvi 2 925 Sievi 5 198 Siikajoki 5 593 Siikalatva 5 857 Ylivieska 14 748 YHTEENSÄ 123 289 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuvio 1. Eri ikäryhmien osuudet väestöstä kunnittain vuonna 2013 (Tilastokeskus) 75- v 65-74 v 18-64 v 7-17 v 0-6v Taulukossa 2 on esitetty Jokilaaksojen alueen väestön ja yli 75-vuotiaiden määrä 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta. Etäisyysvyöhykkeet voivat olla osin päällekkäin. Sen vuoksi yli 75 -vuotiaiden % -osuus ylittää 10 km jälkeen 100 % kattavuuden verrattuna kunnan yli 75 -vuotiaiden määrään. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksista on esitetty kuviossa 2. (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke 2015, Inga Taikina-aho.)
6 Kunta Kunnan koko yli 75 - vuotiaiden määrä Väestö yhteensä 5 km vyöhykkeellä Yli 75-vuotiaiden määrä yhteensä 5 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 5 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Väestö yhteensä 10 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden määrä yhteensä 10 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 10 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Väestö yhteensä 20 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden määrä yhteensä 20 km vyöhykkeellä Yli 75 -vuotiaiden % -osuus 20 km vyöhykkeellä koko kunnan yli 75 - vuotiaista Alavieska 319 1 919 255 79,9 3 364 357 111,9 21 699 1 886 591,2 Haapajärvi 679 5 347 513 75,6 6 676 604 89,0 9 329 802 118,1 Haapavesi 670 4 699 435 64,9 6 021 547 81,6 7 639 717 107,0 Kalajoki 1 197 6 131 596 49,8 7 572 659 55,1 11 200 1 016 84,9 Kärsämäki 296 1 633 212 71,6 2 223 264 89,2 3 584 387 130,7 Merijärvi 107 760 81 75,7 1 637 147 137,4 11 435 1 232 1151,4 Nivala 962 6 695 641 66,6 9 208 807 83,9 14 343 1 208 125,6 Oulainen 808 6 154 672 83,2 7 141 744 92,1 9 607 984 121,8 Pyhäjoki 351 2 249 244 69,5 2 848 305 86,9 5 642 501 142,7 Pyhäjärvi 772 3 645 567 73,4 4 619 640 82,9 5 600 760 98,4 Pyhäntä 127 1 004 76 59,8 1 310 101 79,5 2 405 193 152,0 Raahe 1 890 16 653 1 239 65,6 20 563 1 417 75,0 23 007 1 572 83,2 Reisjärvi 310 1 936 241 77,7 2 570 284 91,6 3 141 321 103,5 Sievi 403 2 853 257 63,8 4 016 328 81,4 18 200 1 430 354,8 Siikajoki 472 1 721 165 35,0 3 296 291 61,7 7 265 584 123,7 Siikalatva 784 1 061 133 17,0 1 507 182 23,2 3 043 367 46,8 Ylivieska 1 085 12 191 939 86,5 13 491 992 91,4 22 264 1 818 167,6 Taulukko 2. Jokilaaksojen alueen vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke 2015, Inga Taikina-aho) Kuvio 2. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksista Jokilaaksojen alueella (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTEhanke 2015, Inga Taikina-aho)
7 Väestöennusteen mukaan alueen väestömäärä vähenee vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 1000 asukkaalla. Väestömäärän arvioidaan kasvavan suhteellisesti eniten Ylivieskassa ja vähentyvän eniten Pyhännällä. Koko alueella lasten ja nuorten määrä ei muutu merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta työikäisten määrä vähenee noin 8000 henkilöllä ja 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 7400 henkilöllä. Väestöennuste kunnittain on esitetty taulukossa 3 sekä ikäryhmittäin kuviossa 3. Taulukko 3. Väestöennuste 2015-2030 kunnittain (Tilastokeskus) 2013 2015 2020 2025 2030 Alavieska 2740 2707 2692 2684 2680 Haapajärvi 7616 7414 7220 7090 6991 Haapavesi 7241 7265 7147 7069 7026 Kalajoki 12644 12821 13101 13333 13507 Kärsämäki 2721 2679 2550 2449 2371 Merijärvi 1153 1173 1148 1132 1122 Nivala 10942 11107 11179 11220 11221 Oulainen 7772 7735 7580 7477 7394 Pyhäjoki 3356 3292 3253 3224 3183 Pyhäjärvi 5731 5603 5362 5183 5032 Pyhäntä 1545 1442 1330 1259 1210 Raahe 25507 25605 25578 25525 25351 Reisjärvi 2925 2952 2912 2885 2873 Sievi 5198 5327 5356 5394 5427 Siikajoki 5593 5554 5500 5463 5436 Siikalatva 5857 5715 5427 5224 5069 Ylivieska 14748 14807 15429 15919 16289 YHTEENSÄ 123289 123198 122764 122530 122182 140000 120000 100000 80000 60000 40000 75- v 65-74 v 18-64 v 7-17 v 0-6v 20000 0 2013 2015 2020 2025 2030 Kuvio 3. Jokilaaksojen alueen väestö 2013 ja väestöennuste 2015-2030 ikäryhmittäin (Tilastokeskus)
8 2.2. Lapset ja perheet Vuonna 2013 Jokilaaksojen alueella oli 0-17-vuotiaita lapsia ja nuoria yhteensä 29 946. Alueella asui 32 374 perhettä, joista 40% oli lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus oli suurin Sievissä (47,9 %) ja pienin Pyhäjärvellä (33 %). (Tilastokeskus 2014.) Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2013 eniten Pyhäjärvellä (21% lapsiperheistä) ja vähiten Sievissä (10,7 % lapsiperheistä). Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli eniten Sievissä (11,7 % lapsiperheistä) ja vähiten Pyhännällä (4 % lapsiperheistä). (SOTKAnet.) (Taulukko 4.) Taulukko 4. Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuudet kunnittain vuonna 2013 (SOTKAnet) Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä, % Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Alavieska 42,4 12,9 7,5 Haapajärvi 41,2 17 8,8 Haapavesi 40,3 16,9 9,8 Kalajoki 38,3 12,4 5,3 Kärsämäki 36,6 11,7 6,5 Merijärvi 43,1 16,8 7,6 Nivala 44,2 15,8 8,3 Oulainen 39,8 19,4 6,4 Pyhäjoki 34,3 12,6 4,7 Pyhäjärvi 33,0 21 7,8 Pyhäntä 38,6 13,2 4 Raahe 38,6 16,4 7,9 Reisjärvi 39,9 13,4 5,4 Sievi 47,9 10,7 11,7 Siikajoki 40,7 12,2 6,4 Siikalatva 33,4 17,9 8,6 Ylivieska 42,8 15,9 9,3 Pohjois-Pohjanmaa 42,8 17,4 7,4 Koko maa 39,1 20,6 8,9 2.3. Nuoret aikuiset Alueella asui yhteensä 9762 18-24-vuotiasta nuorta aikuista vuonna 2013. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria oli vuoden 2012 tilaston mukaan eniten Siikajoella (14,7 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Merijärvellä (5% vastaavanikäisistä). Toimeentulotukea saaneita nuoria aikuisia oli vuonna 2013 eniten Raahessa (19,9 % 18-24-vuotiaista) ja vähiten Pyhännällä (4,1 % 18-24-vuotiaista). (SOTKAnet.) Työttömiä
9 alle 25-vuotiaita oli vuoden 2014 lopussa alueella yhteensä 1302 henkilöä, mikä on 95 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015). (Taulukko 5.) Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet, toimeentulotukea saaneet ja työttömät nuoret kunnittain (SOTKAnet, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2012 Toimeentulotukea saaneet 18-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Alle 25-vuotiaat työttömät 31.12.2014, henkilöä Alavieska 9 13,2 22 Haapajärvi 7,4 14,2 99 Haapavesi 8,6 17,6 82 Kalajoki 7,7 7,3 116 Kärsämäki 11,8 9,8 28 Merijärvi 5 11 Nivala 10 13,8 107 Oulainen 11,6 14,3 104 Pyhäjoki 8,5 7,8 33 Pyhäjärvi 9,7 10,4 45 Pyhäntä 13,2 4,1 8 Raahe 9,9 19,9 330 Reisjärvi 11,9 5,6 19 Sievi 11,8 13,1 46 Siikajoki 14,7 12,4 34 Siikalatva 7,4 12,3 46 Ylivieska 7,2 16,7 172 Pohjois-Pohjanmaa 9,1 13,4 5304 Koko maa 10,8 14,9 2.4. Työikäiset Työikäisiä (18-64-vuotiaita) oli Jokilaaksojen alueella vuonna 2013 yhteensä 68 783 henkilöä (Tilastokeskus). Työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa suurin Pyhännällä (16,7 %) ja pienin Reisjärvellä (9,8 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli 1485 henkilöä. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015). Eniten pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita työikäisiä oli Raahessa (2 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Pyhännällä (0 %). Eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli Pyhäjärvellä ja vähiten Kalajoella. (SOTKAnet.) (Taulukko 6.)
10 Taulukko 6. Työttömyysaste sekä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työikäisten osuudet vastaavanikäisestä väestöstä kunnittain (SOTKAnet, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus 2015) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Työttömyysaste, % 31.12.2014 Yli 1v työttömänä olleet 31.12.2014, henkilöä Alavieska 0,8 12,7 5,8 13,6 41 Haapajärvi 1,3 14,4 6,4 13,1 51 Haapavesi 1,9 13,5 6 14,8 97 Kalajoki 0,9 9,1 3,6 13,2 130 Kärsämäki 0,5 15,6 7,1 14,9 33 Merijärvi 11,4 4,1 13,1 16 Nivala 1,4 10,8 4,8 15,2 120 Oulainen 0,6 11,5 5,2 15,8 148 Pyhäjoki 0,6 11,3 4,2 11,7 37 Pyhäjärvi 1 18,1 7,8 15,2 68 Pyhäntä 0 13,9 7,4 16,7 25 Raahe 2 11,4 5,2 14,4 294 Reisjärvi 14,1 5,4 9,8 23 Sievi 1,1 12,2 6,3 12,7 56 Siikajoki 0,6 14,1 5,9 13,4 67 Siikalatva 0,8 13,5 6,6 14,2 73 Ylivieska 1,4 9,6 4,1 14,4 206 P-Pohjanmaa 1,5 10 4,6 16,4 7191 Koko maa 2,2 8 3,7 13,9 2.5. Ikääntyvät Vuonna 2013 Jokilaaksojen alueella asui 65 vuotta täyttäneitä 24 559 henkilöä, joista 11 299 oli 75 vuotta täyttäneitä (Tilastokeskus). Eniten kotona asuvia 75 vuotta täyttäneitä oli Pyhäjärvellä (92,4 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Pyhännällä (82,7 % vastaavanikäisistä). Eniten yksin asuvia ikäihmisiä oli Ylivieskassa (51,3 % vastaavainikäisistä) ja vähiten Pyhäjoella (39,6 % vastaavanikäisistä). Täyttä kansaneläkettä saavia 65 vuotta täyttäneitä oli eniten Kärsämäellä (5 % vastaavanikäisistä) ja vähiten Kalajoella (2 % vastaavanikäisistä). (Taulukko 7.) (SOTKAnet.)
11 Taulukko 7. Kotona asuvat ja yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet sekä täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet kunnittain vuonna 2013 (SOTKAnet) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Alavieska 86,8 44,7 2,7 Haapajärvi 88,4 44,6 3,6 Haapavesi 91,9 39,9 3,9 Kalajoki 91 40,1 2 Kärsämäki 88,6 45,6 5 Merijärvi 89,8 49 4,5 Nivala 87,3 44,2 2,5 Oulainen 87,3 45,5 3,4 Pyhäjoki 87 39,6 2,9 Pyhäjärvi 92,4 45,9 3,8 Pyhäntä 82,7 42,7 3,2 Raahe 90,4 42,6 2,8 Reisjärvi 91,3 49,7 2,6 Sievi 87,5 49,7 3,2 Siikajoki 85,6 47,7 3,2 Siikalatva 89,7 42,9 2,7 Ylivieska 89,8 51,3 2,1 P-Pohjanmaa 90 44,9 2,6 Koko maa 90,3 48,2 2,6 2.6. Sairastavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksin avulla voidaan vertailla kuntien ja alueiden sairaustaakkaa. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia) ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu ja kustannukset). Indeksin arvo koko maassa on 100. Ikävakioidussa indeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) Jokilaaksojen alueen kuntien sairastavuusindeksit on esitetty kuviossa 4. Sairastavuusindeksiluvut ovat matalimmat Kalajoella, Merijärvellä ja Pyhäjoella sekä korkeimmat Pyhäjärvellä ja Siikajoella. Kuviossa 5 on esitetty ikävakioimattomat indeksiluvut sairausryhmittäin. Luvut on saatavissa vain yli 2000 asukkaan kunnista, joten Merijärven ja Pyhännän tiedot puuttuvat. Sepelvaltimotauti- sekä tuki- ja liikuntaelinsairausindeksit ovat alueella eniten maan keskitason yläpuolella.
12 180 160 140 120 100 80 60 40 Koko maa= 100 Ikävakioimaton Ikävakioitu 20 0 Kuvio 4. THL:n sairastavuusindeksi 2009-2011 (ikävakioitu ja ikävakioimaton) Jokilaaksojen alueen kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) 300 250 200 150 100 50 0 Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Ylivieska Kuvio 5. THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi 2009-2011 sairausryhmittäin Jokilaaksojen alueen kunnissa (koko maa = 100) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014)
13 2.7. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Kuviossa 6 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2013 verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Manner-Suomen kustannuksiin. Korkeimmat kustannukset alueella ovat Siikalatvalla (4 386 /asukas) ja matalimmat Kalajoella (2 782 /asukas). Ero korkeimpien ja matalimpien kustannusten välillä on 1604. Luvut eivät sisällä lasten päivähoidon kustannuksia lukuun ottamatta lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tukea. (Suomen Kuntaliitto 2014A.) 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Terveydenhuollon Sosiaalitoimen 1000 500 0 Kuvio 6. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) vuonna 2013 Jokilaaksojen alueen kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Manner-Suomessa (Suomen Kuntaliitto 2014A) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos julkaisee terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menotietoja, joissa jokaiselle kunnalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Jokilaaksojen alueella korkeimmat tarvevakioidut indeksiluvut olivat Siikalatvalla ja Pyhäjärvellä sekä matalimmat Ylivieskassa ja Haapavedellä (taulukko 8). (Kaipiainen ja Häkkinen 2014.)
14 Taulukko 8. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2012 Jokilaaksojen alueella ja Pohjois- Pohjanmaalla (Kaipiainen ja Häkkinen 2014.) Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Euroa/asukas Koko maa=100 Koko Koko maa=100 maa=1,00 Alavieska 2572 118 1,16 101 Haapajärvi 2498 114 1,15 100 Haapavesi 2226 102 1,17 87 Kalajoki 2217 102 1,03 98 Kärsämäki 2561 117 1,21 97 Merijärvi 2517 115 1,17 99 Nivala 2384 109 1,16 94 Oulainen 2603 119 1,20 100 Pyhäjoki 2510 115 1,18 98 Pyhäjärvi 3062 140 1,31 107 Pyhäntä 2431 111 1,14 98 Raahe 2412 110 1,11 99 Reisjärvi 2806 129 1,21 106 Sievi 2383 109 1,17 93 Siikajoki 2678 123 1,25 98 Siikalatva 3111 142 1,27 112 Ylivieska 1974 90 1,05 86 Pohjois-Pohjanmaa 2133 98 1,05 93 Alueen kunnissa sairastavuus on korkea. Yhdessätoista kunnassa THL:n sairastavuusindeksi on 20% korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kustannukset osittain korreloivat sairastavuuden kanssa mutta eivät täysin. Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien ikävakioidut ja ikävakioimattomat sairastavuusindeksit verrattuna kaikkien Suomen kuntien indeksilukuihin. Kuviossa 9 on Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrattuna kaikkien Suomen kuntien sosiaalija terveystoimen nettokustannuksiin.
15 Kuvio 7. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 2009-2011, kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat oranssilla) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) Kuvio 8. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2009-2011, kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat oranssilla) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014) 12 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1 2 3 4 5 17 16 13 14 15 6 7 8 9101112 1 Kalajoki 2 Merijärvi 3 Ylivieska 4 Pyhäjoki 5 Sievi 6 Nivala 7 Pyhäntä 8 Alavieska 9 Raahe 10 Reisjärvi 11 Haapavesi 12 Oulainen 13 Kärsämäki 14 Siikalatva 15 Haapajärvi 16 Siikajoki 17 Pyhäjärvi 1 Kalajoki 2 Pyhäjoki 3 Merijärvi 4 Ylivieska 5 Nivala 6 Pyhäntä 7 Alavieska 8 Raahe 9 Sievi 10 Reisjärvi 11 Siikalatva 12 Kärsämäki 13 Haapavesi 14 Oulainen 15 Haapajärvi 16 Pyhäjärvi 17 Siikajoki 1 Kalajoki 2 Pyhäjoki 3 Ylivieska 4 Merijärvi 5 Raahe 6 Siikajoki 7 Nivala 8 Haapavesi 9 Oulainen 10 Sievi 11 Alavieska 12 Pyhäntä 13 Kärsämäki 14 Haapajärvi 15 Reisjärvi 16 Pyhäjärvi 17 Siikalatva Kuvio 9. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas 2013 (SOTKAnet) kaikissa Suomen kunnissa (Jokilaaksojen kunnat punaisella)
16 2.8. Kuntien talouden tunnuslukuja Taulukossa 9 on esitetty Jokilaaksojen alueen kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2013 (Suomen Kuntaliitto 2014B). Kuntien taloudelliset lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Verotulot ja valtionosuudet yhteenlaskettuna pienimmän ja suurimman veropohjan välinen ero on 1896 /asukas. Taulukko 9. Kuntien talouden tunnuslukuja 2013 (Suomen Kuntaliitto 2014B) Kunta Tulovero % 2013 Verotulot /as. Valtionosuudet /as Verotulot + valtionosuudet /as. Vuosikate /as. Lainakanta /as. Omavaraisuus % Suht. velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/ alijäämä /as. Alavieska 21,50 2 700 3 006 5 706 240 4 583 27,4 76,9-855 Haapajärvi 21,00 2 836 3 006 5 842-211 4 025 38,3 76,4-185 Haapavesi 20,75 2 771 3 011 5 783 140 2 979 31,6 44,8 35 Kalajoki 19,50 2 803 2 285 5 088 391 2 882 55,5 56,6 943 Kärsämäki 20,75 2 280 3 979 6 259 560 4 571 40,6 75,6 825 Merijärvi 21,00 2 267 3 624 5 892 485 2 613 63,2 51,0 2 583 Nivala 21,00 2 786 2 877 5 663 198 4 681 40,9 76,8 108 Oulainen 21,50 3 018 2 771 5 789 250 3 206 48,8 60,1 79 Pyhäjoki 19,75 2 892 2 648 5 540 433 3 083 54,8 58,1 2 627 Pyhäjärvi 19,75 3 749 3 214 6 963 506 291 79,4 19,7 1 059 Pyhäntä 19,75 2 732 4 065 6 797 597 3 754 54,1 58,2 1 639 Raahe 21,00 3 513 1 554 5 067 110 5 544 26,1 102,0-372 Reisjärvi 21,00 2 727 3 148 5 876-117 5 803 27,9 84,2-206 Sievi 21,75 2 867 3 362 6 230 274 4 026 29,1 66,9-35 Siikajoki 21,00 2 855 2 995 5 851 83 2 598 46,2 49,0-173 Siikalatva 21,75 2 705 3 795 6 501-81 1 997 50,3 35,5-167 Ylivieska 21,50 3 385 1 940 5 326 266 3 707 16,3 64,4-507 Pohjois- Pohjanmaa 19,83 3 306 1 922 5 228 354 2 983 54,0 57,9 1 438 3. Sosiaali - ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanne 3.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden kustannukset Jokilaaksojen alueella Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden nykytilanteen selvittämiseksi Kuntamaisema Oy:lta tilattiin Jokilaaksojen alueen sote-rakenneselvitys yhteistoiminta-alueittain. Selvitys on kokonaisuudessaan tämän raportin erillisenä liitteenä. Selvitys sisältää sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja päivähoitoa. Kuntamaisema Oy:n tekemä Jokilaakson sote-rakenneselvitys on kokonaisuudessaan tämän raportin erillisenä liitteenä.
17 Maisema-mallissa palveluita tarkastellaan tuoteryhmittäin, jotka olivat tässä tarkastelussa seuraavat: Erikoissairaanhoito Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut Päivystys Hoito- ja hoivapalvelut Akuutti- ja kuntoutusosastohoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Kuntoutus Selvitys tehtiin keräämällä alueen kirjanpidon toteutuma tilinpäätöksessä 2013 ja kohdentamalla kustannukset Maisema-tuoteryhmiin. Lisäksi kerättiin keskeiset toiminnalliset tiedot alueiden tuottamista palveluista. Aineistona käytettiin myös Kuntamaiseman asiakaskuntien vertailukelpoista tietoa sekä julkisista lähteistä saatavilla olevaa tietoa. Erikoissairaanhoidon tiedot pyydettiin erillisillä kyselyillä suoraan sairaanhoitopiireiltä ja Raahen sairaalasta. Tiedot kerättiin ja analyysit tehtiin aluekohtaisina, raportti ei sisällä kuntakohtaisia analyyseja. Selvitys sisältää tuoteryhmäkohtaiset tarkastelut keskeisistä palveluista, ja yksikkökohtaista tietoa tietyistä terveydenhuollon palveluista (erikoissairaanhoidossa eri sairaaloiden käyttö alueittain, akuuttihoidon osastokohtainen tarkastelu ja päivystyksen tarkastelu toimipisteittäin). Jokaisen tuoteryhmän alkuun on koottu yhteenveto keskeisistä löydöksistä ja toimenpide-ehdotuksista, ja tämän jälkeen on esitelty niitä perustelevat keskeiset graafit ja taulukot. Maisema-mallissa on arvioitu kuntien säästöpotentiaalia laskemalla ns. optimointivara. Se on saatu laskemalla eri tuoteryhmien asukaskohtaisten kustannusten ero Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon ja kertomalla tämä kunnan asukasluvulla (hoivapalveluissa 75-vuotiaiden, mielenterveyspalveluissa 20 vuotta täyttäneiden ja perhepalveluissa alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrällä). Optimointivara ei ota huomioon alueiden erilaisia taustamuuttujia, esim. sairastavuutta. Laskelman tarkoituksena on osoittaa tuoteryhmittäin suurimmat poikkeamat aineiston keskiarvosta. Selvityksen lopussa on Kuntamaisema Oy:n ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantorakenteiden kehittämiseksi sekä organisaatio - ja hallintorakenteiksi Jokilaaksojen alueella. Maisema-raportin keskeisiä huomioita: Nykyisiä palveluryhmiä ja niiden kustannuksia tarkasteltaessa keskeinen huomio on Jokilaakson alueiden erilaisuus kustannusrakenteiden, sairastavuuden ja ikärakenteen osalta. Vaihtelu sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa on suurta (kuvio 10). Selänne on kuntayhtymistä kallein, ja siellä sairastavuus ja vanhusikäluokkien suuri määrä nostaa kustannuksia Helmi ja Oulainen ovat keskitasoa kalliimpia. Oulaisten kustannuksia nostaa lähinnä hoidon ja hoivan palvelujen kalleus. Helmen sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole yhtä selittävää tekijää korkeahkoon kustannustasoon, mutta väestön sairastavuus on korkeaa.
18 Kallio ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (RAS) ovat molemmat keskitasoa edullisempia, mutta Kalliossa hoidon ja hoivan palvelut ovat kalliit. Raahen seudun kustannuksia nostaa erikoissairaanhoito Kalajoella palvelut ovat väestön sairastavuuteen nähden hyvin edulliset Nykyisten kuntayhtymien sisällä kuntien erot ovat kaventuneet (lähde Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ja Kallion Maisemaraportit). Aikuispsykosos. palv. Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Vammaispalvelut Vastaanotto 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kuvio 10. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset tuoteryhmittäin verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin Laskennallisia optimointivaroja (kuvio 11) tarkasteltaessa alueella suurin tehostamispotentiaali on hoidon ja hoivan palveluissa. Myös erikoissairaanhoidon ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa optimointivarat Kuntamaiseman kuntien keskiarvoon nähden ovat huomattavat. Aikuissosiaalityö (sis. Toimeentulotuen) ja perhepalvelut ovat alueella edulliset eikä optimointivaraa näissä palveluissa ole. 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 OPTIMOINTIVARAT KUNTAMAISEMAN KUNTIEN KESKIARVOON Yhteensä Selänne 2013 Kallio 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Oulainen 2013 Kalajoki 2013 Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Päihde ja mielenterv. Vammaispalvelut Hammashuolto Vastaanotto Hoito ja hoiva ESH -10 000 000-20 000 000 Kuvio 11. Optimointivarat eli asukaskohtaisten kustannusten ero Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon kerrottuna kunnan asukasluvulla.
19 Erikoissairaanhoidossa pääsääntöisesti palveluiden käyttö on kohtuullista ja kustannukset Selännettä ja Raahen seutua lukuun ottamatta keskitasoa tai sitä edullisemmat. Raahen seudulla käytetään erikoissairaanhoitoa paljon sekä avo- että osastohoidossa. Selänteellä vuodeosastohoitoa on paljon. Laskennallinen optimointivara koko alueella on 5,6 milj. Palveluiden käyttö eri sairaaloiden välillä on pääosin tarkoituksenmukaista, eikä esim. Oulaskankaan sairaala etenkään vuodeosastohoidon osalta nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia. Oulaskankaan käyttöä saataisiin vielä tarkoituksenmukaisemmaksi, jos Kalajoki siirtyisi käyttämään vahvemmin Oulaskangasta Keski-Pohjanmaan sijaan. Tämä myös laskisi Kalajoen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Raahen sairaalan runsas käyttö etenkin Raahen seudulla muodostuu kalliiksi. Raahen sairaalan toiminta tulisi integroida sekä avo- että vuodeosastopalvelujen osalta tiukemmin perusterveydenhuoltoon. Vuoden 2015 alussa on jo tapahtunut sisätautienosaston siirtyminen perusterveydenhuollolle. Helmi, Oulainen, Kallio saavat oman akuuttihoidon avulla hillittyä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöä ja kustannuksia. Avohoidon osalta Raahen seutu ja osin Oulainen painottuvat erikoissairaanhoitoon. Vastaanottopalvelut (sis. perusterveydenhuollon lääkäri- hoitajavastaanoton, neuvolat, laboratorion ja röntgenin ja perusterveydenhuollon päivystyksen) ovat kalliita Raahen seutua ja Kalajokea lukuun ottamatta, mutta koko avohoidon kokonaisuutta (erikoissairaanhoito ja yksityiset palvelut mukaan luettuna) tarkasteltaessa asukaskohtaiset kustannukset jäävät keskitasoon. Laskennallinen optimointivara vastaanottopalveluiden osalta on 1,8 milj.. Perusterveydenhuollon päivystys on v. 2015 alusta jo varsin keskittynyttä, ja yhteispäivystysten käyttö on ollut pientä ja kustannukset kohtuulliset. Oulaisten ja Raahen osalta päivystyksen käyttö on suurinta, ja niissä terveysasemien toiminnan ohjaaminen enemmän päiväaikaiseen toimintaan kannatettavaa. Erikoissairaanhoidon päivystyksen keskittäminen edelleen Oulaskankaalle tehostaisi erikoissairaanhoidon työnjakoa alueella. Hoito- ja hoivapalveluiden (sis. omaishoidon tuen, kotihoidon, tavallisen palveluasumisen, ympärivuorokautisen hoidon ja akuuttihoidon) kustannukset yli 75-vuotiaiden määräänkin suhteutettuna ovat alueella kalliit. Erityisesti Kallion, Selänteen ja Oulaisten ja Raahen seudun osalta kustannukset ovat korkeat. Kalajoki on edullinen ja Helmi keskitasoa. Laskennallinen optimointivara on 21,4 milj.. Ympärivuorokautisen hoidon peittävyydet ovat kaikkiaan keskimääräisellä tasolla, mutta tehostettu palveluasuminen muodostuu kalliiksi osin korkean peittävyyden (Kallio, Oulainen) ja osin myös kalliiden hoitopäivähintojen (Oulainen, Kallio, Selänne) vuoksi. Myös kotihoitoon panostukset ovat keskimääräistä suuremmat. Akuuttihoidon panostukset ovat suuret, mikä heijastuu toisaalta vanhusten erikoissairaanhoidon vähäisyyteen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (sis. erikoissairaanhoidon psykiatria) osalta alueiden profiilit ovat hyvin erityyppisiä ja taustalla vaikuttavat myös alueiden erilaiset mielenterveyssairastavuudet. Ilman psykiatriaa oman toiminnan optimointivara 5,3 milj.. Selänne ja Oulainen ovat kalliita, ja Helmi ja Raahen seutu myös keskitasoa kalliimpia. Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Psykiatrisen laitoshoidon käyttö alueella on korkeampi kuin valtakunnalliset suositukset.
20 Suun terveydenhuolto on keskimääräistä kalliimpaa alueella ja aikuisväestön palvelupeittävyys melko korkea. Laskennallinen optimointivara on 2,3 milj.. Optimointivarassa on huomioitava, että alueen kunnallinen suun terveydenhuolto vastaa suuremmalta osalta väestön palveluista kuin keskimäärin valtakunnassa. Perhepalvelut (sis. lastensuojelu, psykiatria, perheneuvola) ovat alueen kaikissa kunnissa edulliset. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 7,7 milj. edullisemmin. Kustannuksia nostavat hieman keskimääräistä korkeammat sijoitusten hoitopäivähinnat, mitkä puolestaan aiheutuvat perhehoidon vähäisyydestä. Aikuissosiaalityö (sis. toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta) on kaikilla Jokilaaksojen alueilla edullista. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 4,4 milj. edullisemmin. Vammaispalveluiden asiakasmäärät ja sitä kautta kustannukset ovat hyvin vaihtelevat alueella. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 0,9 milj. edullisemmin. Vammaispalveluissa pääpaino on kehitysvammahuollon kustannuksissa johtuen kehitysvammaisten suuresta määrästä alueella. Vain Helmen osalta vaikeavammaisten palveluiden kustannukset ovat merkittävät. Asumispalvelujen hoitopäivähinnat ovat korkeat. 3.2. Vanhustenhuollon palvelurakenne Kuviossa 12 on esitetty ennuste hoito- ja hoivapalveluiden tarpeesta vuosina 2015-2030 Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013) mukaan sekä Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarve-ennusteiden perusteella koko Jokilaaksojen alueella. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2015 2020 2025 2030 Akuuttihoito 65-74v. 0,4% Akuuttihoito 75v. täyttäneet 2,5% Palveluasuminen + pitkäaikaislaitoshoito yht. 9 % Kotihoito 14 % Omaishoidontuki 7% Kuvio 12. Ennuste hoito- ja hoivapalveluiden tarpeesta vuosina 2015-2030 laatusuosituksen (STM 2013) sekä Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarve-ennusteiden mukaan Jokilaaksojen alueella
21 Kuviossa 13 on verrattu väestöennusteen 2015-2030 mukaan arvioitua hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta vuoden 2013 toteutumaan Jokilaaksojen alueella. Nykyiset kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon paikat riittäisivät suosituksen mukaan vuoteen 2025 saakka. 7000 6000 470 5000 204 400 1692 4000 1359 304 319 1440 3000 1095 1148 2632 2000 2316 1704 1786 2240 1000 0 818 852 893 1120 1316 Asiakkaat 2013 Suositus 2015 Suositus 2020 Suositus 2025 Suositus 2030 Omaishoidontuki 7% Kotihoito 14 % Palveluasuminen + pitkäaikaislaitoshoito yht. 9 % Akuuttihoito 75v. täyttäneet 2,5% Kuvio 13. Hoito- ja hoivapalveluita käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä vuonna 2013 ja arvio palvelua tarvitsevien määrästä laatusuosituksen (STM 2013), Kuntamaisema Oy:n käyttämien tarveennusteiden mukaan ja väestöennusteen 2015-2030 perusteella Jokilaaksojen alueella 3.3. Toimipisteet Jokilaaksojen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden kartoittamisessa käytettiin apuna Pohjois- Pohjanmaan liiton tuottamia aineistoja ja yhteistoiminta-alueet itse tarkistivat tiedot kunnittain vastaamaan helmikuun 2015 tilannetta. Alueella toimi kolme erikoissairaanhoidon yksikköä: Raahen sairaala, Oulaskankaan sairaala sekä psykiatrinen Visalan sairaala. Terveyskeskuksen vuodeosastoja oli 11, hoivayksiköitä 8 ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä 37 (julkisen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien yksiköt yhteensä). Lisäksi Oulaisissa toimi Taukokankaan hyvinvointikeskus, joka tuottaa kuntoutus-, hoito- ja asumispalveluja. Somaattisen sairaanhoidon sairaala- ja terveyskeskusvuodeosastopaikkoja oli yhteensä 442 sekä hoivaosastopaikkoja 106. Tehostetun palveluasumisen paikkoja oli 1204. Psykiatrian osastohoidon paikkoja oli 94 Visalan sairaalassa ja 10 Raahessa. Visalan sairaalan paikkoja käyttivät myös Jokilaaksojen alueen ulkopuolelta tulevat potilaat. Tarkemmat tiedot yksiköistä ja paikkamääristä on esitetty liitteen 2 taulukoissa 1-3.
22 Kehitysvammaisten asumispalveluita tuotettiin 36 yksikössä. Ohjatun asumisen paikkoja oli 79 ja autetun asumisen (ympärivuorokautisen asumispalvelun) paikkoja 273, julkisen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien yksiköt yhteen laskettuna. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa järjestettiin 19 yksikössä. Tarkemmat tiedot yksiköistä ja paikkamääristä on esitetty liitteen 2 taulukoissa 4-5. Jokilaaksojen alueella toimi 15 yksityisitä lastensuojeluyksikköä ja perhekotia sekä 23 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluyksikköä (liite 2, taulukot 6-7). Lisäksi palveluja ostettiin alueen ulkopuolisilta toimijoilta. Alueella toimi 22 terveyskeskusta tai terveysasemaa. Terveyskeskuksissa ja -asemilla (tai muissa lähellä sijaitsevissa toimipisteissä) tuotetut palvelut on koottu liitteen 2 taulukkoon 8. Sosiaalitoimistoja oli alueella 16 (Haapajärvi, Haapavesi, Himanka, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki/Ruukki, Siikalatva, Vihanti, Ylivieska). 3.4. Henkilöstö Tiedot Jokilaaksojen alueen julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömääristä (täytetyt vakanssit) ilman varhaiskasvatusta koottiin organisaatioittain vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan. Lisäksi käytettiin tietoja KEVAn Kunta-alan eläkepoistumaennusteesta 2012-2030. Vuoden 2014 lopussa Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 3837,5 (sisältää ympäristöterveydenhuollon, mutta ei varhaiskasvatusta). Henkilöstömäärät on esitetty organisaatioittain taulukossa 10 ja ammattiryhmittäin taulukossa 11. Tarkemmat tiedot ammattinimikkeittäin on liitteessä 3. Henkilöstömääriä tarkasteltaessa on huomattava, että tukipalvelut (kuten huolto-, siivous- ja atk-palvelut) on tuotettu osassa yhteistoimintaalueita omana toimintana ja osassa ostettu alueen kunnilta. KEVAn eläkepoistumaennusteen mukaan alueella eläköityy lähivuosina runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi alueellinen koulutus on tärkeää. Taulukko 10. Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa organisaatioittain Työnantaja Henkilöstömäärä (täytetyt vakanssit) 2014 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 404 Kalajoki - Merijärvi -yhteistoiminta-alue 281,5 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 775 Oulaisten kaupunki 188,5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1134 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 623 Pohjois-Pohjanmaan shp/ Oulaskankaan ja Visalan sairaalat 431,5 Yhteensä 3837,5
23 Taulukko 11. Jokilaaksojen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Lukumäärä Lääkärit 114 Eriasteiset sairaanhoitajat 842 Terveydenhoitajat 126 Lähi- ja perushoitajat 1206 Röntgenhoitajat 20 Laboratoriohoitajat 33 Hammaslääkärit 61 Hammashuoltajat ja suuhygienistit 19 Hammashoitajat 90 Fysioterapeutit 37 Kodinhoitajat 104 Perhetyöntekijät 39 Sosiaalityöntekijät 47,5 Sosiaaliohjaajat 23 Sihteerit 150,5 Muut ammattiryhmät yhteensä 925,5 YHTEENSÄ 3837,5 3.5. Sosiaali- ja terveysalan koulutus Jokilaaksojen alueella Oulun Eteläisen ja Raahen seudulla toimii kahden ammattikorkeakoulun yksiköt; Centria Ylivieskan yksikkö ja Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö sekä Jokilaaksojen ammattiopisto. Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä koulutetaan sosionomeja. Koulutuspaikkoja on 35 vuodessa ja lisäksi joka kolmas vuosi 30 aloituspaikkaa monimuotokoulutuksessa. Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikössä koulutetaan sairaanhoitajia. Koulutuspaikkoja on 80 vuodessa ja kaikki toteutuu monimuotokoulutuksena. Molemmissa ammattikorkeakouluyksiköissä tarjotaan täydennyskoulutusta esim. väkivaltaisten tilanteiden ja asiakkaiden kohtaamiseen, työnohjausta ja työhyvinvointivalmentajakoulutusta sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Oulaisten yksikössä voi suorittaa sairaanhoitajien laajoja lisäkoulutuksia ja erikoistumiskoulutuksia mm. sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen, päivystävän sairaanhoitajan opinnot, haavahoito, diabetes- ja sydänpotilaan hoito. Lähihoitajakoulutusta on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Oulaisten ja Ylivieskan ammattiopistoissa. Aloituspaikkoja yhteensä 200 vuodessa. Lähihoitajan koulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena toteutetaan myös muilla paikkakunnilla. Ammattiopistoissa voi suorittaa jalkojenhoidon, päihdetyön ja perhepäivähoitajan ammattitutkinnon sekä Oulaisissa vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Tiedot aloituspaikka- ja opiskelijamääristä on koottu taulukkoon 12.
24 Taulukko 12. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikat ja opiskelijamäärät Jokilaaksojen alueella Perustutkinto-koulutukset Aloituspaikat / vuosi Opiskelijamäärä Lähihoitaja 200 550 (Ylivieska ja Oulainen) Sairaanhoitaja 80 300 Sosionomi 35 150 + 30 joka 3.vuosi Yht. 315 1000 4. Palvelutuotannon arviointi ja palveluihin kohdistuvat kehitystarpeet Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle hankkeen työryhmä esittää, että palvelurakenteen kehittämiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi alueella käynnistetään seuraavat Maisema-selvityksen mukaiset toimenpiteet: Erikoissairaanhoito: Kalajoen erikoissairaanhoidon palvelujen oston ohjaaminen enemmän Oulaskankaan suuntaan Oulaisten ja Raahen alueen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan ja terveysasematoiminnan integrointi siten, että käynnit painottuvat enemmän perustasolle. Raahen ja Oulaskankaan sairaaloiden työnjaosta sopiminen ja Raahen sairaalan painottuminen päiväkirurgiaan Alueen sairaaloiden (Raahe, Oulaskangas) työnjaon sopiminen Oulun yliopistollisen sairaalan suuntaan siten, että medisiinisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen toteutuu Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden kalleuden vastapainona on erikoissairaanhoidon avopalvelujen vähäinen käyttö (pl. Raahe ja myös Oulainen), joten vastaanoton resurssien suoraviivainen purkaminen ei vaikuta perustellulta Pienet yksiköt ovat kuitenkin kustannusten hallinnan ja lääkärityövoiman saatavuuden kannalta haastavia, mikä puoltaa keskustelua terveysasemaverkon laajuudesta yhtenäisellä tuotantoalueella. Nykyisellä mallilla ostopalvelutyövoimaa joudutaan jatkossakin hankkimaan => optimaalinen keskittäminen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän osalta erikoissairaanhoidon avohoidon avaaminen tarkemmin, jotta nähtäisiin aiheutuuko erikoissairaanhoidon käyttö erikoissairaanhoidon runsaasta tarjonnasta vai terveysasemapalvelujen heikosta saatavuudesta. Mutta joka tapauksessa Raahen ja
25 Oulaisten terveysasematoiminnan ja erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan parempi integrointi => alueellisessa mallissa yhteiseen yhdessä johdettuun tulosalueeseen. Päivystys Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä päivystysasetuksen mukaan ja se on toteutunut alueella hyvin jo nyt Raahessa ja Oulaisissa kiireellinen hoito on kohdennettava paremmin päiväaikaiselle vastaanotoille terveysasemille Raahen päivystysaikainen leikkaustoiminta tulisi siirtää Oulaskankaan sairaalaan Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri Kalajoen tulisi kohdentaa päivystysaikainen erikoissairaanhoitoon ja yhteispäivystykseen ohjaaminen Oulaskankaan sairaalaan, jolloin se tukisi Oulaskankaan sairaalaan päivystystoiminnan optimaalista käyttöä Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuen kriteerien (maksuluokat ja peittävyys) sopiminen alueella yhteisiksi ja taso voisi olla Kalajoen tasoa Kotihoidon asiakasohjautuvuuden läpikäynti ja parantaminen ja mahdollinen kotihoidon tehostaminen ja tuottavuuden nosto. Siihen liittyy laskenta kotihoidon henkilökunnan työajan käytöstä. Tavallinen palveluasuminen tulee muuttaa kaikissa kunnissa normaaliksi kotihoidoksi senioriasumiseksi. Nykyisten tavallisten palveluasumisen yksiköiden asukkaiden palvelutarpeen uudelleen arviointi. Ympärivuorokautisen (tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito) hoidon kokonaispeittävyyden laskeminen koko alueella tasoon 9-10%. Pitkäaikalaitoshoidon osuuden laskeminen siitä 0-1% tasolle. Kunnallisten palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoitoyksikköjen tilojen kuntotarkastusten tekeminen ja yhteisten tilakustannusten laskentapelisääntöjen vahvistaminen alueella => erillinen jatkoselvitys ja sen pohjalta tulevaisuuden suunnitelmat huomioiden väestön vanhenemisen aiheuttama lisätarve Kuntoutus- ja akuuttivuodeosastohoito Kalajoen vuodeosasto 1 muuttaminen pelkästään akuuttihoitoon ja henkilöstömitoituksen tarkistaminen Oulaisten akuutti- ja vuodeosastohoidon integroiminen Oulaskankaan osastojen kanssa siinä vaiheessa, jos hallinnollinen muutos tulee Kallion, Helmen ja Selänteen akuuttiosastojen keskittämistä kullakin alueella yhteen tulee harkita. Erillään olevat akuutti- ja kuntoutusosastot tulevaisuuden tarpeisiin ovat haavoittuvia eikä niissä välttämättä pystytä tarjoamana riittävää sairaanhoidollista ja lääkäritukea. Yhteisessä Jokilaakson tuottamisalueessa akuuttihoitoa tulee mahdollisesti keskittää entisestään lääketieteellisin perustein
26 Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin ja Raahen alueen akuutti- kuntoutushoitopaikkojen määrän optimointi Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitospalveluita on alueella purettu. V. 2013 asiakkaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli koko alueella vain 18 kpl. Vain Helmen ja Oulaisten osalta laitoshoidon osuus kehitysvammapalvelujen kustannuksista on yli 20%, kun se muilla on alle 10%. Laitospalveluiden osalta alueella ei siis ole enää suurta tarvetta purkuun. Kustannuksia nostava tekijä on alueen asumispalvelujen korkeat hoitopäivähinnat=> kilpailutus tai omaksi toiminnaksi siirto mikäli koko Jokilaakson alueella Myös vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskäytännöissä ilmenee eroja alueittain, jotka mahdollisen yhtenäisen tuotantoalueen näkökulmasta tulisi selvittää ja yhdenmukaistaa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Asumispäivää kohden kustannus on keskitasoa tai hieman sitä korkeampi, joten kustannuspaine aiheutuu nimenomaan palvelujen runsaasta käytöstä. Keinoina asumisen purkamiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin seuranta, vähittäinen siirto kevyempiin palveluihin ja kotikuntoutuksen kehittäminen. Asumispalveluilta tulee vaatia kuntouttavaa työotetta ja tavoitteen asumispalveluissakin tulee olla kotiutuminen normaaliin asumiseen. Psykiatriassa avohoidon jalkautuvien mallien kehittäminen Visalan sairaalan vuodeosastohoidon siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen ja osastopaikkojen vähentäminen huomioiden myös päihdekuntoutuksen tarpeet. Alueen psykiatrisen laitoshoidon tarve on noin 60 paikkaa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee hallinnollisesti yhdistää Hammashuolto Pohdittava, onko nykyinen malli, jossa palvelut kohdistuvat enemmän aikuisväestöön toimintamallina myös tulevaisuuden tuotantoalueella. Kelan kustannusvastuu hammashuollossa on alhainen ja siten kuntien hyvin toimivaa hammashuoltoa kustannusvastuun näkökulmasta nykyisessä rahoitusmallissa kuntia rankaiseva. Hammashuollon yhteiset saatavuuskriteerit alueelle ja alle 18 -vuotiaiden seulonnat samoilla periaatteilla Hammashuollon henkilöstörakenteessa on vielä mahdollisuutta painotta joillain alueilla suuhygieenistien työpanosta Perhepalvelut Vaikka sijoituksia on vähän, ne painottuvat ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin. Perhehoidon osuuden kasvattaminen ensisijaisena sijoitusmuotona tulisi olla tavoitteena.
27 Yhtenäisellä alueella ja yhdessä toimien vahvistettaisiin lastensuojelun osaamista ja pystyttäisin integroimaan paremmin siihen lastenpsykiatrinen avohoito. Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Aikuissosiaalityö Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun varalta työllistämistoimenpiteiden tehostaminen ja aktivointiasteiden nostaminen edelleen on tarpeen, vaikka aktivointiasteet alueella ovatkin keskimäärin hyvällä tasolla ja maan keskiarvoa korkeammat Oulaisten ja Raahen seudun asiakasperhekohtaisen edullisen toimeentulotuen syyn selvittäminen Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Tilapalvelut Kuntien palveluasumisen, akuuttihoidon ja pitkäaikaislaitoshoidon sekä terveysasemien tiloista tulee tehdä kuntokartoitukset, jossa tarkistetaan niiden käytettävyys ja saneeraustarpeet =>erillinen hanke Kaikkien kiinteistöjen vuokrakulujen laskenta tulee yhtenäistää siten, että kiinteistönhoito- ja kunnossapito siivous, isännöinti sekä pääomakustannukset lasketaan samojen periaatteiden mukaan alueella => erillinen hanke Visalan sairaalaan tiloista luopuminen ja korvaavien tilojen suunnittelu ilman uudisrakentamista Mikäli tuottamisvastuualue isommiksi alueiksi, tilojen hallinnointi tulee säilyttää nykyisellään. Myös tilojen saneerauksen suunnittelu, toteutus ja rahoitus tulee yhdenmukaistaa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistamat tilat siirtyvät uuden kuntayhtymän omistukseen. Oulaisten sairaalan tilojen omistajuus pitää ratkaista. Visalan sairaalaan toiminta tulee siirtää somaattisen sairaalatoiminnan yhteyteen. Tiloista luopuminen tulee olla mahdollista ja siihen tulee luoda pelisäännöt Uudisrakentamisen päätöksenteko ja rahoitus tulee suunnitella Hankintapalvelut Kaikkien ostopalvelujen kilpailuttamista tukeva alueen yhteinen hankintayksikkö tulisi perustaa, jos sitä ei ole vielä Henkilöstöpalvelut ja taloushallinto tulee yhtenäistää koko Jokilaakson alueella Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen Henkilöstöpalvelut ja taloushallinto tulee yhtenäistää koko Jokilaakson alueella. Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen.