1 (5) Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaarin muistio Aika ja paikka: Pe 19.9.2014 klo 12-15:00, Luentosali 1, Päijät-Hämeen keskussairaala Järjestäjät: Työterveyslaitos sekä Phsoteyn Perusterveydenhuollon yksikkö Kohderyhmä: Erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen, terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen työntekijöille ja asiantuntijoille Ohjelma: 12.00-12.15 Tilaisuuden avaus, PTH yksikön näkökulma työkyvyn tukemisessa, (pj) Risto Raivio, Yksikön johtaja PHSOTEY Perusterveydenhuollon toimijat: -Aava, Oiva (Hollola läntinen perusturvapiiri), Heinola, Lahti ja TTW ESH 38 erikoisalaa, kolme eri maakuntaa, 14 kuntaa Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät: tukee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista (pth, ymp th, sos ja tth) -tutkimus., kehittäminen, hoitoketjut, täydennyskoulutus -huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista -huolehtii esh, pth ja sos. toimen palvelujen yhteensovittamisesta Heimo hyvinvointipiiri 2005-2006, jossa on aloitettu hoitoketjujen laatiminen, osa on jo Terveysportissa. - prosessikuvaus: vastuut ja tehtävät sekä nykyisten hoitoketjujen määrittäminen. - sovittu hoitoketjutyön työryhmä (10 uutta hoitoketjua), määritelty runko, valmiit viedään Terveysporttiin. Tällä hetkellä menossa hoitoketjutyö seuraavissa: palliatiivinen hoito, akuutti selkäkipu, seuraavana on lasten ravitsemus, - yhteistyöstä sopiminen: hoitoketjujen arviointiryhmä kokoontuu x2 vuodessa, yhteistyöneuvottelut, alueelliset foorumit Työ ja toimintakyvyn tukeminen- pärjääminen arjessa - hoitosuunnitelma tehdään yhdessä potilaan kanssa, tavoitteena terveyshyöty, joka on pärjäämistä arjessa hoitosuunnitelma Palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö ja työnjaosta sopiminen - sote integraatiosta toivotaan turvaa paljon palveluja käyttäville - Pitkäaikaissairaan suunnitelmallinen käynti (what matters to you) - hankkeita: välittäjä, POTKU, Hyvä vastaanotto, tulevaisuuden tk sote 2015 - esh-pth-sos: urhoke, TULES, P-H sotepalvelujen järjestäminen, Parempi arki (kaste hanke) - Sähköinen alusta tulossa HYVIS= kuntien hyvinvointiverkosto 12.15-12.45 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa, Timo Leino, ylilääkäri TTL Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, faksi 030 474 7474, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi
2 (5) (eksote kuvattu työikäisen kuntoutusprosessi) (TTh virtuaaliyliopisto kuntoutuskoulutus) Keskustelua: Tiedonkulku: Kysymys alue Effica, pth, esh on jo siinä, milloin tth tiedot saadaan alueefficaan? TTH:ssa on monta eri tietojärjestelmää, ei mennä ihan lähivuosina. Voisiko olla pysyvä lupa tietojen siirtämiseen? Ettei aina tarvitse uutta lupaa kysyä. Laki yksityisyyden suojasta rajoittaa. Lainsäädäntö velvoittaa tth:n omaan tietokantaan. Kanta hankkeeseen tth osio on tulossa. Haasteena on, että Kanta hanke on sairaalalähtöinen, kun tth taas keskittyy ennalta-ehkäisevään työhön (ei sovellu niin hyvin työterveyshuollon maailmaan ). TTH erityispiirre on, että tiedoissa on myös työantajan tietoja, joita vaikea erottaa. Sosiaali puolen kanssa yhteinen hoito ja palvelusuunnitelma tulossa. Kanta hanke edellyttää, että kaikilla pitäisi olla terveyssuunnitelma, joka pysyisi, vaikka ihmiset vaihtavat työpaikkaa. Yhteenveto potilaan tiedoista on ensimmäisellä sivulla kanta arkistossa. Kanta arkisto olisi ihmiselle seurantaväline omaan terveyteen. 12.45-13.15 Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn, info projektista, Kimmo Tarvainen, ylilääkäri TTL Kommentteja: Työkyky huomioidaan/tulisi huomioida TTH:ssa joka käynnillä. PTH keskittyy enemmän sairaanhoitoon ja vain pieni osa neuvolatoimintaa. 13.15-13.30 Keskustelua 13.30-13.45 Kahvi 13.45-14.00 Erikoissairaanhoidon näkökulma työkyvyn tukemisessa, Juhani Ojanen, psykiatrian erikoislääkäri (erva potilasturvallisuuden ja laadun asiantuntijaryhmässä) Erikoissairaanhoidon perustehtäviin kuuluu sairauksien tunnistus ja hoito. MT-sairauksiin liittyvät eläkkeet jatkavat kasvuaan. Keskivaikeat masennukset hukkuvat avopsykiatriaan ja niihin liittyvien prosessien kulku ei ole tiedossa erikoissairaanhoidossa. Psykiatrian puolella kiireettömään hoitoon pääsy on isompi ongelma kuin kiireelliseen hoitoon pääsy. Sairaudet ovat kulttuurisidonnaisia, esim. masennusta ei tunneta jossain kulttuureissa. Miten eri kulttuureissa masennusta ilmaistaan? Kun masennus tuli hovikelpoiseksi, kuntoutuspalvelujen määrä masennuksessa nousi ja tule sairauksien kuntouksessa tapahtui lasku (2005-6 alkaen) Masennuksen hoidon porrastus ks. kuva luentomateriaalista (esityksen kommentteja hoidon porrastuksen toimivuuteen): taso 1: pth ja tth lievä ja keskivaikea masennus, 1-3 kk. jos yli 3 kk ennuste työhön palaamiseen laskee. taso 2: pth psyk konsultaatio ei toimi taso 3: esh psyk depressio, vakava itsetuhoisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä, vakava masennustila, monihäiriöisyys, työkyky ei palannut 3-6 kk psykiatrisella konsultaatiollakaan, Kriteeri on ongelmallinen, koska 6 kk on liian pitkä aika.
3 (5) Psykiatrian pkl:n puhelut suuntautuvat kuntien sosiaalitoimeen ja pth:n toimintaan - siis siellä ovat yhteistyökumppanit. Menossa on laaja hanke kaupungin kanssa kehitteillä yhteistyömalli: pth ja esh yhteistyö, masennuksen hoito yhteistyönä: Tavoite on pienentää psyk. pkl osuutta siirtää hoitoa terv. keskukseen tai työterveyshuoltoon. Erikoissairaanhoidossa olisi potilaan psykoterapeutti ja lääkehoito pth tai tth lääkärin vastuulla. Esh rooli olisi enemmän konsultoiva. Hoitotakuun aikarajat ovat liian pitkät! 6 kk:ssa ongelmat kroonistuvat Nykyhetken ongelmia ovat: - kapasiteetti ei riitä (Kelan vaatimus B lausunnoista, laatuvaatimukset, atk- järjestelmien ongelmat) - psykiatrian rooli perälautana Muutoksina toiminnassa: Yhteistyö potilastasolla käytännön tasolla tiivistetään. Tuetaan potilaan aktiivisuutta. Nettiterapiat ovat käytössä. Psykiatrian pkl:lla on mahdollisuus ottaa vastaan samana aamuna, kun potilaan tilanne täyttää päivystys kriteerit. Muuten 3 kk jonot. Ajanvaraus annetaan 2 vko päähän aika. Esiteltiin TTH Wellamo Oy:n masennuspotilaan hoitopolku: TTH ja ESH välillä, joka on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä. Muutoinkin yhteistyö työterveyshuoltojen ja psykiatrian välillä toimii hyvin. Pitkäaikaisen ylläpitohoidon aloituksessa (toinen tai kolmas masennus) pitäisi erotella lääkityksestä hyötyvät potilaat (Kelan rooli on tässä ongelmallinen) Keskustelussa: Työkykyisyydessä motivaatiolla on suuri merkitys. Ongelmia: lääkärien virat ovat täytettyinä, mutta lääkärien määrä ei riitä syynä mm. byrokratia, hankalat atk järjestelmät, jos pth ei toimi, esh joutuu hoitamaan. Psyykkisiä sairauksia ei voida hoitaa ilman yhteiskunnallista näkökulmaa. Hoitopolkuja on kuvattu, tarvitaan lisää. Potilaskohtaista yhteistyötä on eri toimijoiden välillä. Masennuksen hoitopolku käytännössä toimii. TTH ja työterveyslääkärin tulisi näkyä myös hoitopoluissa, nyt vain terveyskeskus. TTH: psykiatrit tulevat hoitoneuvotteluihin mukaan ja myös puhelinkonsultaatiot toimii. Esh:n psykiatriassa on myönteinen suhtautuminen hoitoneuvotteluihin, koska se säästää pidemmän päälle työaikaa, kun toiminta korjautuu, eikä turhia käyntejä tule. TTL:n hanke (TomaHOK): masennuksen hoito Suomessa, hoito vastuu voi säilyä tth:ssa, kun konsultaatiomahdollisuus on olemassa. Psykiatrian puolelle tehdyissä lähetteissä potilaan puh nro nopeuttaa hoitoon pääsyä ja ehkä maininta myös potilaan tavoitettavuudesta. 14.00 14.15 Perusterveydenhuollon näkökulma työkyvyn tukemisessa, Timo Mononen, Lahden kaupungin työkykyselvitysyksikön lääkäri Lyhty yksikkö = työkykyselvitysyksikkö on toiminut 3,5 vuotta. Se on pitkäaikaistyöttömille perustettu yksikkö. Alun perin ideana oli se, että löydetään ne ihmiset joille voidaan tehdä eläkelausunto ja saada sellaiset ihmiset pois työttömyystilastoista, jotka eivät sinne kuulu työkyvyttömyyden vuoksi. Eläkettä haetaan n. 20% pkl potilaista. Ongelmana on, että ei saavuteta niitä, jotka kuuluisivat tähän ryhmään.
4 (5) Mutta yhä enemmän on niitä, joille mietitään kuntoutusta työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. TYP lahden kaupunki + Lahden kaupunki, ongelmaiset työttömät + nuoret työttömät. Työkykyselvitysyksikkö (150 asiakasta/ vuosi) - ohjautuu asiakkaita TE toimiston hakijoista (ohjautuvat kuntoutuksen jatkotoimenpiteisiin), terveyskeskus, sosiaalitoimi, kuntahanke ongelmana: - yhteys lähettäjätahoon ei ole riittävä - yhteensovittaminen muiden toimijoiden toimenpiteiden kanssa - palveluiden saaminen saman katon alle- monia toimijoita tarvitaan (kunta, Kela ) - lakiuudistukset; toivotaan, että mahdollistavat jatkon? - palveluihin tullaan liian myöhäisessä vaiheessa - perusterveydenhuollon tukena työkyky- ja kuntoutustarpeen arvioinnissa Keskustelua: - työllisyystilanne on hankala, yhteistyötä esim työkokeiluissa kunnan kanssa - työkyvyttömyyteen pitäisi tarttua jo aikaisemmin (kaikkien toimintojen piirissä tth ja pth ja sosiaalitoimi) - toiminta keskittyi ensin vanhempiin pitkäaikaistyöttömiin, mutta nyt myös osin nuoriin, mikä olisi tarkoituksenmukaista. - työkokeilut Kuntakipinän kautta tai osana ammatillista kuntoutusta (TE toimiston kautta) -yksi ryhmä varhain syrjäytyneet ( oppimisvaikeudet, hahmotushäiriöt, ADHD) varhainen tuki jo kouluvaiheessa olisi tärkeä) - nuoret, pitkäaikaistyöttömät Työpolulla (sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan kartoitus lääkärille, saadaan kuntoutus caseja kiinni) 14.15-14.30 Kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa, Jukka Puustinen osastonylilääkäri, Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY Kuntoutustutkimusyksikön tehtäväkenttää: -aivovammakuntoutus, selkäydinvammakuntoutus, vammaispoliklinikka moniongelmaisten ja monisairaiden ja vammaisten aikuisten kuntoutustarve- ja mahdollisuudet, apuvälineet Kuntoutustyöryhmä kokoontuu 1 krt/kuussa, asiantuntijat keskustelu + asiakas (kuntoutusohjaajet tekevät työpaikkakäyntejä) Tth ja kuntoutus tutkimuksen välillä on käyty keskustelua työnjaosta työkyvyn arvioinnissa, sama työnjako pth ja kuntoutustutkimus yksikön välillä, mutta terveyskeskuksella ei niin paljon käytettävissä resursseja työkyvyn arvioon. Kuntoutustukimus pkl rooli/ toiminnan kohde on työkykyselvittelyissä: second opinion, laaja-alaiset kuntoutussuunnitelmat, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien arviointi, työterveyshuollon piiristä putoavat 14.30-14.45 Työterveyshuollon näkökulma työkyvyn tukemisessa, Satu Väihkönen, johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy:n toiminta-alue on sama kuin Päijät-Hämeen shp
5 (5) Satu ollut mukana järjestämissuunnitelman laatimisessa TTH roolin osalta: Mitä on tth ja mitkä ovat ydintehtävät, kuinka suuri osa kuuluu tth piiriin. TTH:n piiriin kuuluvista suurin osa saa sairaanhoidon palveluita eli työterveyshuolto on merkittävä toimija tällä alueella. Järjestämissuunnitelmassa on kuvattu, mitä tth toimijoita alueella on ja kuvattu tth työkyvyn tuki toiminta. Haaste ovat paikalliset hoitoketjut, joissa olisi tärkeää huomioida kaikki toimijat. TTH:n osalta ei ole virallista koordinoijaa, Satu Väihkönen on käyttänyt tth ääntä. Hän näkee, että pitäisi olla valtakunnallinen systeemi, jolla työterveyshuollon toimintaa koordinoidaan tulevaisuudessa sote alueilla. Satu Väihkönen osallistuu pth ja esh ohjausryhmä sekä hoitoketjutyön ohjausryhmään. Kysymys: Miten Päijät-Hämeen alueella organisoitaisiin, että TTH:lla olisi yhteinen ääni? Ehdotettiin kerran vuodessa TTH toimijoiden yhteistä tapaamista, jossa sovitaan yhteistyöhön muun terveydenhuollon kanssa liittyvistä asioista. Satu lupasi koordinoida ensimmäisen tapaamisen. PTH: Aikaisemmin oli vaikea saada TTH mukaan hoitoketju työhön, koska ei ollut konsensusta kuka osallistuu. PTH:n kysymys 90 pv. säännöstä: Onko 90 päivää oikea aika, vai olisiko joskus toive, että tieto tulisi jossain tapauksissa/sairauksissa jo aiemmin työterveyshuoltoon? TTH: vastaus Asian voi aina ottaa puheeksi potilaan kanssa, ellei asia tule esille potilaan toimesta. Jos potilaan työnantajan työterveyshuoltosopimukseen ei kuulu sairaanhoito, työkyvyn arvio on aina Kela I luokan (lakisääteistä toimintaa) ja työkykyarvio on aina tth:n tehtävä. Kyse ei ole sairaanhoidon siirtymisestä, vaan selvillä olo velvoite työkyvystä ja työhön paluun suunnittelu. Hoito jatkuu pth:ssa. 14.45 15.00 Keskustelua Seminaarista mieleen: Ajoissa havaitaan puututaan aktiivisesti