Perusturvalautakunta 64 16.8.2000 Kaupunginhallitus 320 4.9.2000 Kaupunginvaltuusto 79 27.9.2000 LOHJAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on saada lohjalaiset vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt täysivaltaisiksi osallistujiksi niin heitä itseään kuin kuntaansakin koskevissa asioissa. Täysivaltaistumisen kautta jokaisella vammaisella ihmisellä on mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään hänen omista kyvyistään ja erityisominaisuuksistaan sekä tarpeistaan ja tavoitteistaan lähtien. Tasavertaiset mahdollisuudet toteutuvat vain siten, että vammaisten erityistarpeet ja oikeudet tiedostetaan ja tunnustetaan kaikilla elämän aloilla ja he voivat itse olla mukana heitä koskevien asioiden käsittelyssä. Ohjelman tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekijöihin, palveluntuottajiin, ammatinharjoittajiin ym. sellaisten ratkaisujen syntymiseksi, jotka ottavat huomioon kaikkien lohjalaisten tarpeet eivätkä ole ristiriidassa syrjinnän kieltoa koskevien pykälien kanssa, vrt. hallitusmuodon muutos (969/95) ja rikoslaki (578/95). Ohjelman tavoitteena on myös lujittaa ja lisätä julkisen sektorin ja vammaisneuvos ton/vammaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. 2. ASENTEET Suuren esteen vammaisten henkilöiden täysivaltaiselle osallistumiselle muodostavat asenteet. Asenneilmapiirin muuttamiseen vammaisille ihmisille myönteiseksi ja ylipäätään erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen sekä luonnollisen kanssakäymisen lisäämiseen tulisi vaikuttaa eri toimenpitein. * Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa. * Päiväkotien ja eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin tulisi sisällyttää vammaisuutta käsitteleviä aiheita. * Koska vammaiset itse ovat parhaita vammaisuuteen liittyvän tiedon välittäjiä, tulisi heitä käyttää erilaisissa koulutustilaisuuksissa kouluttajina. 3. VIESTINTÄ Avoin viestintä - tiedonsaanti kaupungin suunnitelmista, palvelujen ja asukkaiden elinolojen kehittämisestä on perusedellytyksenä täysivaltaiselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle.
* Perinteisten tiedotuspalveluiden lisäksi erityisesti vaikeavammaisten henkilöiden ja heidän huoltajiensa tai omaistensa tulee saada tietoa niistä palveluista, joihin vaikeavammaiset henkilöt ovat oikeutettuja. * Vammaisjärjestöt turvaavat osaltaan vammaisten henkilöiden tiedonsaannin. * Viittomakielisille ja niille, jotka vaikeavammaisuuden takia tarvitsevat tulkitsemis- ja käännösapua, kaupungin tulee järjestää tarvittavat tulkkipalvelut. 4. ELINYMPÄRISTÖ - RAKENTAMINEN JA ASUMINEN Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys ovat väestön fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitämisen edellytyksiä. Tähän luo perustan hyvä kaavoitus. Vammaisia henkilöitä palvelevat ratkaisut palvelevat kaikkia kuntalaisia. Vammaisten huomioon ottaminen tulee olla osa yleistä yhteiskunnallista suunnittelua ja toimintatapaa. Vammaisten henkilöiden tarpeet tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Rakennetun ympäristön lisäksi tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota myös toimintaympäristön parantamiseen. * Kaikessa uudisrakennustuotannossa ja vanhan rakennuskannan korjauksen yhteydessä tulee ottaa huomioon vammaisten tarpeet (Eliniän asunnot). * Uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa rakennusvalvonnalla voidaan vaikuttaa rakennusten terveyttä vaarantavien tekijöiden, kuten kosteus- ja homevaurioiden, vähentämiseen sekä rakennusten liikkumisesteettömyyteen. * Katurakentamisessa on huolehdittava siitä, että kevyenliikenteen väylille on esteetön pääsy. Myös suojateiden rakentamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta ne soveltuvat sekä pyörätuolia käyttäville että näkövammaisille. * Liikkumisesteet kaupunkirakentamisessa tulee kartoittaa ja tehdä suunnitelma esteiden poistamiseksi (Ks. liitteet). * Vammaisille soveltuvien ratkaisujen löytymiseksi tulee kaupungin kaikkien toimialojen tehdä yhteistyötä vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen kanssa. * Julkisten rakennusten peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa tulee saada vammaisneuvoston kannanotto jo suunnitteluvaiheessa. 5. VAMMAISPALVELUT JA MUUT SOSIAALIPALVELUT LAKI VAMMAISUUDEN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVISTÄ PALVELUISTA JA TUKITOIMISTA Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.
Vammaisilla henkilöillä on peruspalvelujen lisäksi oikeus tarvittaviin erityispalveluihin. Vammaispalvelulaissa palvelut ja tukitoimet on jaettu kahteen ryhmään. Ns. subjektiiviset oikeudet sisältävät sellaiset palvelut ja tukitoimet, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisen suoriutumisen kannalta välttämättömiä. Näitä subjektiivisia oikeuksia ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Näiden palvelujen osalta kunnalla on erityinen sitova järjestämisvelvollisuus määrärahoista riippumatta. Lisäksi kunta voi harkinnanvaraisesti myöntää korvausta mm. henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen, päivittäisissä toiminnoissa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan, ylimääräisiin vaatekustannuksiin ja sopeutumisvalmennukseen. Vammaispalvelulain ja muiden vammaisia koskevien lakien mukaisten palvelujen tarve tulee kartoittaa, minkä jälkeen niihin tulee varata määrärahoja tarpeiden mukaisesti. *Sosiaalityöntekijä ja asiakas yhteistyössä laativat palvelusuunnitelman, jota seurataan. Tavoitteena on palvelujen toimivuuden rinnalla passivoitumisen ja syrjäytymisen estäminen. * Vaikeavammaisille henkilöille on pyrittävä järjestämään mahdollisuus asua kotona, silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Henkilökohtaiseen avustajatoimintaan tulee varata tarpeiden mukaan määrärahoja. Myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja tulee kehittää. * Kotihoidon resursseissa tulee huomioida eri vammaisryhmien tarpeet. * Määrärahasidonnaisten vammaispalvelujen tarvetta on pyrittävä kartoittamaan. * Vammaisten henkilöiden tasapuolinen kohtelu tulee edelleen turvata säilyttämällä vammaispalvelun budjetti, asiantuntemus sekä palvelupäätösten teko yhteen yksikköön. * Omaishoitajien lakisääteinen vapaa tulee turvata. Nykyisin vapaa on jo korkeimman omaishoidontuen saajilla. Henkiseen tukeen tulisi myös kiinnittää huomiota. * Riittävät vammaisten tulkkipalvelut tulee järjestää. 6. KUNTOUTUS Kuntoutuksen avulla ylläpidetään ja parannetaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön toimintakykyä sekä edistetään ja tuetaan hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoista. Kuntoutussuunnitelma on kuntoutuksen perusta, jonka terveydenhuollon työntekijä laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa ja joka käsitellään tarvittaessa kuntoutustyöryhmissä. Sairaan tai vammaisen henkilön tulee iästään riippumatta saada tarvitsemansa kuntoutus joko kaupungin omana toimintana tai yhteistyössä muiden tahojen esim. Kelan kanssa. Kaupungin tulee huolehtia myös siitä, että vammainen henkilö saa päivittäistoiminnoista selviytyäkseen tarvitsemansa apuvälineet sekä niihin liittyvän huollon ja käyttöön liittyvän sovituksen ja ohjauksen.
Kuntoutuksen toimenpiteitä ovat mm. fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus, kuntoutusohjaus ja kuntoutustutkimus, sopeutumisvalmennus, kuntoutuslaitoshoito sekä apuvälinehuollon palvelut. Riittävän ajoissa tapahtuva kuntoutus on tärkeää niin inhimillisestä kuin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. * Kaupungin tulee varmistaa vammaiselle riittävät ja tarpeelliset kuntoutuspalvelut ja apuvälineiden tarjonta ja huolto tulee turvata. * Kuntoutussuunnitelma tulee laatia vammaisille ja sen toteutumista tulee seurata. * Sopeutumisvalmennusta järjestetään harkinnan mukaan. * Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaehtoista selviytymistä tulee tukea eri tavoin. * Vammaisen henkilön ja hänen omaistensa pitempiaikaiseen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota (informaatio ja henkinen tuki). * Vammaisjärjestöjen kanssa tulee kehitellä tukihenkilötoimintaa. * Riittävät puheterapian palvelut tulee järjestää. * Kaupunki voi pyytää kuntoutustyöryhmältä kannanottoja ja lausuntoja. 7. TYÖLLISYYS Vammaisuus ei saa olla työllistymisen este. Usein vammaisten työllistymistä vaikeuttavat asenteiden lisäksi ympäristötekijät sekä apuvälineiden ja avustajapalvelujen saannin hankaluus. Kokopäivätöiden rinnalla tulee vammaisille henkilöille järjestää mahdollisuus eri työssäkäynnin vaihtoehtoihin (osa-aika-, projekti- ja etätyö). Suojatyöpaikkoja tulee olla tarpeen mukaan. Kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa tulee edelleen kehittää. * Painotus vammaisten työllistymisessä tulee olla tavanomaiseen, ansiopohjaiseen työhön. * Kaupungin tulee työllistää itse sekä yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa avustaa työnantajia vammaisten henkilöiden työllistämiseen. * Työvoimahallinnon tulee tiedottaa käytettävistä olevista teknologian suomista mahdollisuuksista työntekijälle ja työnantajan mahdollisuudesta saada tukea työvoimahallinnolta vammaisten työllistämiseksi.
* Vaikeavammaiselle työntekijälle on luotava työntekijän ja työnantajan kannalta tarpeelliset työssä käynnin mahdollistavat apuvälineet ja tukimuodot. * Tuettua työllistymistä tulee kehittää muiden toimenpiteiden lisäksi sekä kehitysvammaisten että muiden vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymiseksi. Heille tulee tarjota tukea työpaikan hankkimisessa, työn oppimisessa ja työpaikan ylläpitämisessä nimenomaan yksityissektorilla. Kehitysvammaiset henkilöt tulee saattaen siirtää koulusta työelämään. 8. KOULUTUS Peruskoulutuksessa toteutetaan periaatetta, jonka mukaan opetus on järjestettävä lapsen edellytysten mukaan. Kouluavustajat avustavat vaikeimmin vammaisia lapsia. Lisäksi heillä on käytössään tarpeelliset apuvälineet. Vammaiset koululaiset osallistuvat tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä yhdessä muiden peruskoulun oppilaiden kanssa koulutoimen tarjoamaan opetukseen. Vammaisille ihmisille on taattava heidän kykyjään vastaavat mahdollisuudet ammatilliseen ja korkea kouluasteiseen kouluttautumiseen. Myös erilaisia muita ammattiin valmentavan koulutuksen muotoja, kuten oppisopimuskoulutusta ja etäopiskelua, on hyödynnettävä. Vammaisten henkilöiden koulutus tason nostaminen edesauttaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. * Erityisopetuksen ja erityiskoulujen asema tulee turvata. * Siihen oppilaitokseen, jossa oppilas opiskelee, tulee osoittaa tarvittavat tukimuodot, apuvälineet ja avustajapalvelut. Liikkumisesteet tulee poistaa. 9. KULTTUURI, LIIKUNTA- JA VAPAA-AJAN PALVELUT Vammaisten henkilöiden tulee voida osallistua yleisiin vapaa-ajantoimintoihin, mutta saada tarvittaessa myös erityispalveluja. Liikunta tarjoaa ihmisille mahdollisuudet fyysisesti ja psyykkisesti virkistävään toimintaan sekä terveen itseluottamuksen kehittymiseen. Lisäksi liikunnalla on erityinen merkitys vammaisten ihmisten terveyden edistämisessä ja pitkäaikaissairaiden oireiden lievityksessä. * Erilaisten kulttuuri- ja liikuntatilojen tulee olla sellaisia, että myös vaikeavammaiset voivat niitä käyttää. * Liikunta- ja kulttuuripaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon vammaisten liikuntamahdollisuudet. Liikuntapalvelut tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että jokaisella on mahdollisuus päästä niistä osalliseksi. * Julkisissa esitys- ja kokoustiloissa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida kuulo- ja näkövammaiset.
* Kuntosalien välineistön huomiointi. * Liikunnan edellytysten luominen esim. avustajat, kuljetuspalvelut ja erityisliikunnanohjaajan käyttö. * Liikuntajärjestöjen tulisi huomioida erityisryhmät osana toimintaansa. Tähän voitaisiin vaikuttaa kiinnittämällä huomiota Lohjan Liikuntakeskuksen jakamien toimintarahojen jakoperusteisiin. 10. VAMMAISJÄRJESTÖT JA VAMMAISNEUVOSTO Vammaisjärjestöissä tehdään merkittävää sosiaali- ja terveyspalveluja täydentävää työtä. Vammaisneuvosto toimii vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen sekä kaupungin eri toimialojen yhteistyöelimenä. Vammaisneuvoston tehtävänä on mm. vammaisten edunvalvonta, vammaisten tasaarvon ja vaikutus mahdollisuuksien edistäminen, yleisiin oloihin vaikuttavan suunnittelun ja päätöksenteon seuranta vammaisten kannalta ja vammaisille tarkoitettujen palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kehityksen seuranta. Näihin asioihin vammaisneuvosto pyrkii vaikuttamaan aloittein, esityksin ja lausunnoin. * Vammaisjärjestöjen yhteistyötä tulee kehittää. * Vammaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tulee tukea. * Järjestöjen tulee tukea vammaisneuvoston työtä. * Kaupungin tulee kaikilla toimintatasoilla päätöksenteosta toteutukseen hyödyntää vammaisjärjestö kentän monipuolista asiantuntemusta vammaiskysymyksistä. * Kaupungin tulee turvata vammaisneuvoston toimintaedellytykset. 11. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Euroopan yhdentymiskehityksen myötä vammaisjärjestöt hakeutuvat mukaan kansainväliseen toimintaan. * Vammaisia koskevissa asioissa kaupungin virallisissa delegaatioissa tulee olla mukana vammaisjärjestöjen edustajia. 12. OHJELMAN SEURANTA Lohjan vammaispoliittisessa ohjelmassa on esitetty konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka kuitenkin vaativat edelleen työstämistä yksilöidymmiksi ohjelmiksi. Tämä voi tapahtua vammaisneuvoston ja eri toimialojen välisissä yhteistyömuodoissa.
Vammaispoliittisen ohjelman tulisi nivoutua kaupungin kokonaissuunnitelmaan niin strategioiden kuin budjetinkin osalta. Vammaisneuvosto tulee tarkistamaan ohjelman tavoitteita ja seuraamaan niiden toteuttamista vuosittain.